PUOLUSTUSTEOLLISUUS OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET

Transkriptio

1 PUOLUSTUSTEOLLISUUS Euroopan puolustusteollisuus on merkittävä teollisuudenala: vuonna 2012 sen liikevaihto oli 96 miljardia euroa ja sen palveluksessa oli työntekijää, ja se on myös luonut välillisesti työpaikkaa. Ala on monin tavoin taloudellisesti ja teknisesti tärkeä Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle. Markkinoiden pirstaleisuuden vähentäminen luomalla asteittain eurooppalaiset puolustustarvikemarkkinat keventäisi byrokratiaa, edistäisi innovointia ja vähentäisi puolustusohjelmien ja -tutkimuksen päällekkäisyyksiä. Vuonna 2004 perustettu Euroopan puolustusvirasto toimii aktiivisesti alan kehittämiseksi. Alan nykyisiä haasteita ovat EU:n puolustusmenojen pieneneminen, joka vaikuttaa tutkimusja innovointi-investointeihin, maailmanmarkkinoiden kasvava kilpailu, puolustuksen alan sisämarkkinoiden sääntelykehyksen käyttöönotto sekä puolustusalalla toimivien pk-yritysten tukeminen taloudellisesti tiukkana aikana. OIKEUSPERUSTA Puolustusteollisuuden alalla EU:n toimien oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 352 artikla, jossa määrätään tapauksista, joissa perussopimuksissa ei ole nimenomaisia määräyksiä unionin tietyn tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista toimista. SEUT:n 173 artikla puolestaan on EU:n teollisuuspolitiikan oikeusperusta. SEUT:n 346 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan kuitenkin pyrkimyksiä soveltaa sisämarkkinasääntöjä puolustustarvikkeiden markkinoihin, sillä siinä määrätään, että jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan. TAVOITTEET Puolustusteollisuus on ollut EU:lle teknisesti ja taloudellisesti tärkeä ala. EU:n kehittymässä olevan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuudelle on hyvin tärkeää, että unionilla on kilpailukykyinen puolustusteollisuus. On tärkeää, että unionin jäsenvaltiot tekevät keskenään yhteistyötä, jotta voidaan luopua toimista ja käytännöistä, jotka estävät puolustusteollisuuden alan yrityksiä tehostamasta yhteistyötään. SAAVUTUKSET EU:n puolustusteollisuus on tärkeä unionin koko taloudelle. Kuten kaikelta muultakin teolliselta toiminnalta myös puolustusteollisuudelta edellytetään yhä suurempaa tehokkuutta, jotta asiakkaat saavat rahoilleen vastinetta ja jotta samalla osakkaiden edut turvataan. A. Taustatietoja 1. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka EU:n tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmalla on ainoastaan siviilielämään liittyviä tavoitteita. Puiteohjelma kattaa kuitenkin joitakin tekniikanaloja kuten materiaalit Faktatietoja Euroopan unionista

2 sekä tieto- ja viestintätekniikka, jotka voivat osaltaan parantaa puolustusteollisuuden teknologista perustaa ja alan kilpailukykyä. Puolustusteollisuuden tarpeet olisi siksi mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon EU:n tutkimuspolitiikkaa toteutettaessa. Neuvosto kehotti joulukuussa 2013 pitämässään kokouksessa jäsenvaltioita lisäämään investointeja yhteistoiminnallisiin tutkimusohjelmiin. Se myös kehotti komissiota yhdessä Euroopan puolustusviraston kanssa laatimaan ehdotuksia kaksikäyttötutkimuksen lisäämiseksi. 2. EU:n sisäiset siirrot ja julkiset hankinnat EU:n on yksinkertaistettava ja yhtenäistettävä sääntöjä puolustusalan tuotteiden ja varusteiden siirtämisestä unionin sisällä. Toisena tärkeänä tehtävänä on yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa julkisia hankintoja koskevia EU:n sääntöjä: EU:n yhteisen toimintakehyksen muodostamiseksi on tärkeää laatia asiaa koskevat suuntaviivat. 3. Vienti Neuvosto on hyväksynyt kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian viennin valvontaa koskevan yhteisen järjestelmän, joka perustuu asetukseen (EY) N:o 1334/2000 muutettuna sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaiseen yhteiseen toimintaan 2000/0401/YUTP tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvonnasta. Nämä asiakirjat muodostavat yhdessä yhtenäisen järjestelmän. Järjestelmä vastaa kansainvälisiä järjestelyjä, joilla pyritään estämään joukkotuhoaseiden leviäminen. Asetuksen (EY) N:o 428/2009 liitteessä I on luettelo valvotuista kaksikäyttötuotteista. EU:n järjestelmän mukaisesti valvonnan kohteena olevia tuotteita ei saa viedä EU:n tullialueen ulkopuolelle ilman vientilupaa. Kaksikäyttötuotteiden välityspalvelujen tarjoamiselle ja tällaisten tuotteiden kauttakululle unionissa on myös asetettu lisärajoituksia. Tavanomaisten aseiden viennin alalla otettiin kesäkuussa 1998 suuri edistysaskel, kun asevientiä koskevat EU:n menettelysäännöt hyväksyttiin. Niiden tavoitteena on lisätä avoimuutta, estää vilpillinen kilpailu ja selventää yhteisiin hankkeisiin sovellettavia sääntöjä. Neuvosto arvioi menettelysääntöjen noudattamista vuosittain. Se hyväksyi kesäkuussa 2000 yhteisen puolustustarvikeluettelon, johon menettelysääntöjä sovelletaan. Parlamentti antoi 13. maaliskuuta 2008 päätöslauselman, jossa se arvosteli neuvostoa siitä, että se ei ole tehnyt menettelysäännöistä oikeudellisesti sitovia. Komissio julkaisi 30. kesäkuuta 2011 EU:n kaksikäyttötuotteiden viennin valvontajärjestelmää koskevan vihreän kirjan, jonka tarkoituksena oli kartoittaa EU:n vientivalvontajärjestelmän nykyistä toimintaa ja mahdollisia uudistuskohteita. B. EU:n puolustusteollisuuspolitiikka 1. Kohti puolustustarvikkeiden markkinoita Yksi EU:n puolustusteollisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita on kilpailukykyisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan (EDTIB) kehittäminen. Yhteisten eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden luominen vahvistaisi tätä perustaa. Heinäkuussa 2006 otettiin käyttöön hallitusten välinen järjestelmä kilpailun edistämiseksi eurooppalaisilla puolustustarvikemarkkinoilla. Tämä vapaaehtoinen hallitusten välinen järjestelmä toimii puolustushankintojen käytännesääntöjen mukaisesti. Käytännesääntöjen tukena on raportointi- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla pyritään varmistamaan jäsenvaltioiden välinen avoimuus ja vastuullisuus. Toinen tärkeä tekijä tässä yhteydessä ovat toimitusketjussa sovellettavia parhaita käytänteitä koskevat säännöt (toukokuu 2005). Puolustustarvikkeiden standardointi on tärkeää kansallisten markkinoiden yhdentämiselle. Komissiossa on ryhdytty laatimaan eurooppalaista käsikirjaa puolustusalan hankintoja varten. Käsikirjassa esitetään ajantasaisia standardien viitetietoja ja osoitetaan julkisten hankintojen tekijöille parhaat tavat käyttää niitä puolustusalan hankintasopimuksissa. Tulevaisuudessa käsikirjasta vastaa Euroopan puolustusvirasto. Puolustusvirasto on Faktatietoja Euroopan unionista

3 kehittänyt Euroopan puolustustarvikestandardien tietojärjestelmän (EDSIS) eli kattavaa eurooppalaisten puolustusmateriaalien standardisointia koskevan portaalin. Tarkoitus on esitellä materiaalistandardeja, joiden kehittämistä suunnitellaan tai joita on tarkoitus muuttaa merkittävästi. Komissio ja puolustusvirasto laativat etenemissuunnitelman, jonka tarkoituksena on kehittää puolustusteollisuuden standardeja ja kartoittaa mahdollisuuksia pienentää sotilaallisen sertifioinnin kustannuksia muun muassa lisäämällä jäsenvaltioiden keskinäistä tunnustamista. Komissio hyväksyi 24. heinäkuuta 2013 tiedonannon, johon sisältyy toimintasuunnitelma Euroopan puolustusteollisuuden tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Aloitteet kattavat sisämarkkinat, teollisuuspolitiikan, tutkimuksen ja innovoinnin, voimavarat, avaruusalan, energian ja kansainvälisen kaupan. Tiedonannossa ilmoitetaan myös puolustusalan hankintojen markkinaseurantajärjestelmän perustamisesta. Joulukuun 19. päivänä 2013 Euroopan unionin neuvosto keskusteli tiedonannosta ja hyväksyi yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat päätelmät, joissa nimettiin joitakin ensisijaisia toimia. 2. Puolustusalan julkiset hankinnat ja puolustustuotteiden unionin sisäiset siirrot Komissio julkaisi syyskuussa 2004 vihreän kirjan puolustusalan julkisista hankinnoista (COM(2004)0608), jonka tavoitteena oli edistää vähitellen jäsenvaltioiden välisten entistä avoimempien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden (European Defence Equipment Market, EDEM) luomista. Vihreä kirja on osa Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka - strategiaa, jonka komissio hyväksyi vuoden 2003 alussa. Tavoitteena on tehostaa puolustusalan resurssien käyttöä ja lisätä alan kilpailukykyä EU:ssa sekä kehittää sotilaskalustoa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisesti. Keskustelun synnyttämiseksi vihreässä kirjassa ehdotetaan, että aiemman EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan (nykyinen SEUT:n 346 artikla) mukaista poikkeusta selvennettäisiin komission tulkitsevalla tiedonannolla. Tiedonannossa määriteltäisiin tarkemmin sellaisten sopimusten luonne, joihin sovelletaan artiklan mukaista poikkeusta. Vihreässä kirjassa ehdotetaan myös, että laaditaan direktiivi, jolla koordinoidaan hankintasopimusten myöntämismenettelyjä sellaisten sopimusten kohdalla, joihin sovelletaan 346 artiklan mukaisia poikkeuksia. Sotilas- ja turvallisuusalan hankinnoille on ominaista monimutkaisuus ja arkaluonteisuus. Sen vuoksi tavalliset julkisia hankintoja koskevat säännöt (direktiivi 2004/18/EY) soveltuvat huonosti. Direktiivillä 2009/81/EY otettiin käyttöön oikeudenmukaiset ja avoimet säännöt puolustushankintoja varten. Sääntöjen oli määrä helpottaa puolustusalan yritysten pääsyä toisten jäsenvaltioiden puolustusalan markkinoille. Direktiivissä säädetään neuvottelumenettelystä, johon liittyy vakiomenettelynä ennakkotietojen julkaiseminen, mikä lisää joustavuutta. Lisäksi siinä säädetään arkaluonteisten tietojen suojaamista koskevista säännöistä, toimitusvarmuutta koskevasta lausekkeesta ja alihankintaa koskevista erityissäännöistä. Direktiivin 2004/18/EY tavoin direktiiviä 2009/81/EY sovelletaan ainoastaan SEUT:n 346 artiklan asettamissa rajoissa. Jäsenvaltiot voivat vapauttaa puolustus- ja turvallisuusalan hankintasopimukset direktiivin mukaisista säännöistä, jos tämä on tarpeen niiden olennaisten turvallisuusetujen kannalta. Puolustustuotteiden siirtoja koskevassa direktiivissä 2009/43/EY yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan tällaisten tuotteiden unionin sisäisiä siirtoja koskevia ehtoja ja menettelyjä. Direktiivillä luodaan yhtenäinen ja avoin järjestelmä, jossa käytetään kolmenlaisia siirtolupia eli yleisiä, koonti- ja yksittäisiä lupia. Direktiivin toinen peruspiirre on yritysten luotettavuustodistusten myöntäminen. Luotettavina pidetyille yrityksille myönnetään yleinen siirtolupa. Yksittäisiä lupia olisi myönnettävä ainoastaan selkeästi perustelluissa poikkeustapauksissa. Faktatietoja Euroopan unionista

4 3. Euroopan puolustusvirasto Euroopan puolustusvirasto (EDA) perustettiin 12. heinäkuuta Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu kehittää puolustusvoimavaroja, edistää ja kehittää puolustusmateriaalialan yhteistyötä Euroopassa, vahvistaa EU:n puolustusalan teollista ja teknologista perustaa ja luoda EU:hun kilpailukykyiset puolustusmateriaalimarkkinat sekä tehostaa EU:n puolustusalan tutkimusta ja teknologiaa. 4. Komissio on myös tehostanut toimiaan turvallisuustutkimuksen alalla. Toimet ovat jatkoa sen 1990-luvun työlle ja puolustusalan julkisia hankintoja koskevan vihreään kirjaan liittyvälle työlle. Komissio julkaisi 11. maaliskuuta 2003 tiedonannon Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka (2004/213/EY) ja on sittemmin edistynyt turvallisuusja puolustusalan tutkimusohjelman perustamisessa osana uutta valmistelutoimenpidettä [1]. Unionin uudella tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti puiteohjelmalla ( ) pyritään luomaan Eurooppaan uutta kasvua ja työpaikkoja. Sen haasteisiin kuuluu tutkimuksen edistäminen Euroopan ja sen kansalaisten vapauden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Tavoitteena on saattaa yhteen kaikki turvallisuusalan toimijat, joita ovat muun muassa alan teollisuus pk-yritykset mukaan lukien tutkimusorganisaatiot ja yliopistot sekä viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja julkiset ja yksityiset turvallisuusalan järjestöt. Loppukäyttäjien aktiivinen osallistuminen on erittäin tärkeää. Turvalliset yhteiskunnat -erityistavoitteen määrärahat vuosiksi ovat miljoonaa euroa, joka on 2,2 prosenttia Horisontti varoista. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI Parlamentti on hyväksynyt monia puolustusteollisuutta koskevia päätöslauselmia. Se kehotti 10. huhtikuuta 2002 antamassaan päätöslauselmassa luomaan Euroopan asehankintalaitoksen ja vaati myös puolustusalan standardointia. Se muistutti lisäksi, että on tarpeen keskittää ja koordinoida eurooppalaista puolustusalan tutkimusta nykyistä paremmin, helpottaa ylikansallisten yritysten luomista ja huolehtia unioniin liittyvien maiden teollisuuden yhdentämisestä. Puolustushankintoja koskevasta vihreästä kirjasta laatimassaan mietinnössä (2005/2030(INI)) parlamentti toisti aiemmin vuoden 2002 päätöslauselmassaan esittämänsä näkemyksen, että vahva, tehokas ja elinkelpoinen eurooppalainen puolustustarviketeollisuus ja toimiva hankintapolitiikka ovat välttämättömiä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittymiselle. Lisäksi mietinnössä kannustetaan komissiota edistämään jäsenvaltioiden välisten entistä avoimempien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden vähittäistä luomista. Mietinnössä kiinnitetään erityistä huomiota 346 artiklaan ja kehotetaan antamaan tulkitseva tiedonanto. Lisäksi siinä kehotetaan komissiota laatimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan puolustusviraston kanssa kattava toimintasuunnitelma, johon sisältyy sellaisia toimitusvarmuutta, siirtoja, vientiä, valtiontukia ja hyvityksiä koskevia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet unionissa. Parlamentti pystyi myös varmistamaan, että sen puolustuspaketin (direktiivit 2009/43/EY ja 2009/81/EY) yhteydessä esiin nostamat asiat otettiin huomioon direktiivien lopullisessa hyväksytyssä tekstissä (kuten avoimuuden lisääminen ja hyvitysten käytön rajoitukset). Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta 22. marraskuuta 2012 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti vaati, että eurooppalaisten voimavarojen parantamisen olisi myös lujitettava Euroopan puolustusalan teollista ja teknologista perustaa, ja [1]EUVL L 67, , s. 18. Faktatietoja Euroopan unionista

5 kehotti jäsenvaltioita soveltamaan täysin direktiiviä 2009/81/EY, jotta voidaan lisätä laitteiden yhteentoimivuutta ja ehkäistä markkinoiden pirstoutumista. Lisäksi 21. marraskuuta 2013 annetussa päätöslauselmassa vaaditaan vahvistamaan Euroopan teollisuuden yhteistyötä ja painotetaan tarvetta tukea yhteisen turvallisuusja puolustuspolitiikan tehtäviä eurooppalaisen tutkimuksen ja kehittämisen keinoin Horisontti tutkimusohjelmaa käyttäen. Siinä myös kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään puolustusmarkkinoidensa avoimuutta ja korostetaan puolustusalan hankintojen erityisluonnetta. Viimeisimmässä kannanotossaan (21. toukokuuta 2015 annetussa päätöslauselmassa) parlamentti toteaa, että nykyiset turvallisuusuhat ovat yleisiä koko EU:ssa ja niihin olisi puututtava yhtenäisesti ja koordinoidusti yhdistämällä ja jakamalla siviili- ja sotilasvoimavaroja. On olennaisen tärkeää saavuttaa edistystä Euroopan puolustustarvikemarkkinoiden perustamisessa sekä sellaisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kehittämisessä, joka kykenee luomaan synergioita tehostamalla rajat ylittävää koordinointia ja tarjoamaan tarvittavia valmiuksia yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa varten. Frédéric Gouardères 06/2017 Faktatietoja Euroopan unionista