TIEDOTUSTILAISUUS TAMMELAN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJILLE SISÄILMA-ASIOISTA, MUISTIO

Transkriptio

1 TIEDOTUSTILAISUUS TAMMELAN KOULUN OPPILAIDEN HUOLTAJILLE SISÄILMA-ASIOISTA, MUISTIO Tilaisuus Tiedotustilaisuus Tammelan koulun oppilaiden huoltajille sisäilma-asioista Aika klo 17:30 Paikka Tammelan koulun yläjuhlasali Kirjoittaja Johanna Koivunen, sisäilmakoordinaattori, Ramboll Finland Oy Paikalla Matti Annala, apulaisrehtori, Tammelan koulu Ollimatti Hukkanen, isännöitsijä, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Minna Korpi, sisäilma-asiantuntija, Dimen Group Riitta Järvinen, ympäristöinsinööri, ympäristöterveys, Tampereen kaupunki Maarit Pöyhönen, Vellamon päiväkodin johtaja, esiopetuksesta vastaava päiväkodin johtaja Johanna Koivunen, sisäilmakoordinaattori, Ramboll Finland Oy 10 huoltajaa 1. Tilaisuuden avaus ja esitykset Rehtori Matti Annala avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Tilaisuuden tarkoitus on kertoa jugend-rakennuksessa tehdyistä sisäilmatutkimuksista sekä tulevista korjauksista ja jatkotutkimuksista. Isännöitsijä Ollimatti Hukkanen esitteli Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa käytettävän sisäilmaohjeistuksen. Ohjeistus löytyy Tilakeskuksen internet-sivuilta osoitteesta Kaupungin_palvelurakennuksiin_2016.pdf. Tämän jälkeen sisäilma-asiantuntija Minna Korpi esitteli jugend-rakennuksessa tehtyjä sisäilmatutkimuksia, niiden tuloksia ja työryhmässä päätettyjä jatkotoimenpiteitä. Tilaisuuden esitykset ovat muistion liitteenä. Tampereen kaupungin turvallisuusohjeistuksen mukaisesti pohjakuvat on poistettu esityksestä. 2. Tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja vastaukset K: Nyt puhuttiin vain 1. kerroksessa tehdyistä tutkimuksista. Onko muita kerroksia tutkittu? V: Ei ole nyt tutkittu. Vuonna 2015 kolmessa kolmannen kerroksen luokassa on tehty tutkimuksia ja rakenneavauksia sekä tiivistetty välipohjan ja seinien välisiä rakoja. Nyt muissa kerroksissa havaitut ja raportoidut ongelmat viittaavat eniten ilmanvaihdon toiminnan vikoihin. K: Tehdäänkö tiivistyksiä ylemmissä kerroksissakin? V: Kyllä, läpivientien tiivistyksiä tehdään koko rakennuksessa. 1/4

2 K: Mistä korvausilma tulee, kun rakoja tiivistetään? V: Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilma. Tavoite on, että ilma liikkuu vain näiden kanavien kautta, jolloin ilman puhtaus ja määrä voidaan varmistaa. K: Onko ilmanvaihto käynnissä yöllä? V: Ei. Tässä tapauksessa sisäilmastotyöryhmä on katsonut, että siitä ei olisi hyötyä. On myös kohteita, joissa on todettu ympärivuorokautisesta ilmanvaihdosta olevan hyötyä, mutta tässä kohteessa ei ainakaan vielä ole todettu niin. Tilannetta seurataan ja päätökset tehdään aina tutkimustietoon perustuen. K: Kuka tekee sen päätöksen, että ilmanvaihto toimisi ympäri vuorokauden? V: Sisäilmastotyöryhmä päättää tutkimustulosten perusteella. K: Rehtori viittasi tiilirakennuksen tulevista tutkimuksista. Miten laajaa oireilua siellä on ollut ja minkälaisia suunnitelmia siellä on? V: Örebro-kysely on tehty myös tiilirakennuksen puolelle ja omia sisäisiä kyselyjä tilanteen kartoittamiseksi. Tiilirakennuksen haasteet vaikuttavat ilmanvaihdon ongelmilta. Ilmanvaihtokoneita on vaihdettu, ja niitä on tiilirakennuksessa nyt kahdenlaisia. Osittain ne ovat toimineet, mutta jotkut opettajat katsovat, että vanhat koneet toimivat paremmin. Vanhoihin koneisiin ei löydy enää varaosia ja niissä on rakenteellinen vika, jonka vuoksi ne jäätyvät talvella. Joidenkin tilojen olosuhteet ovat parantuneet ilmanvaihtokoneiden uusimisessa, mutta säätöjä tehdään vielä, jotta ilmanvaihto toimii tarpeeksi tehokkaaksi. Tavoitteena on saada tilat ajanmukaiseksi. Rakenteellisia tutkimuksia tiilirakennuksessa ei ole tehty. Tiivistettynä voidaan sanoa, että jugend-rakennuksessakin vain 1. kerroksessa on rakenteelliseen vaurioon viittaavia havaintoja ja tuloksia, ja ylempien kerrosten suhteen ongelma vaikuttaa olevan ilmanvaihdossa, joka tasapainotetaan parhaillaan tehtävien tiivistystoimenpiteiden jälkeen. K: Miksi tiilikoulun luokkakohtainen ilmanvaihto on poissa päältä iltaisin ja öisin? V: Se on kaupungin linjaus. Laskelmien mukaan jos kaikissa Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa pidettäisiin ilmanvaihtoa päällä ympäri vuorokauden, olisi lisäkustannus yli 10 miljoonaa euroa. Tässä kohteessa ei ole katsottu, että iltaisin ja öisin päällä pitämisestä olisi hyötyä. Riitta Järvinen: Asumisterveysasetusta laadittaessa on päädytty siihen, ettei asetuksessa vaadita ilmanvaihdon ympärivuorokautista käyntiä koulu- ja päiväkotirakennuksissa. Tärkeää on, että ilma ehtii vaihtua ennen kuin käyttäjät tulevat tiloihin, mihin kuluva aika on vähintään 2 tuntia. K: Onko ilmanvaihto kesällä pois päältä? V: Selvitetään, miten tulevana kesänä toimitaan. Käytön aikana ilmanvaihto käynnistyy puoliteholla klo 4:30 ja täydellä teholla klo 5:30. Kesäaikana koululla on siivousta, kesäkerhoja ja majoittujia, ja vain kolmen viikon aikana ei ole mitään käyttöä. Kun tiloissa on majoittujia, ilmanvaihto käy yötä päivää. K: Miksi ilmanvaihto ei ole aina päällä, jos sisäilmastotyöryhmä voi sen päättää? V: Sisäilmastotyöryhmässä mietitään aina kohdekohtaisesti, miten ilmanvaihto vaikuttaa kokonaisuuteen. Siitä, että ilmanvaihto olisi päällä ympäri vuorokauden, voi olla olosuhteisiin joko hyötyä tai haittaa tai sillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta. Tässä kohteessa il- 2/4

3 manvaihtoa ei ole vielä säädetty remontin jälkeen, joten sen koko ajan päällä pitäminen ei olisi nyt järkevää. Tärkeää on, että ilmanvaihto ei muodosta isoa alipainetta ja se laitetaan päälle riittävän aikaisin aamuisin ennen toiminnan alkamista. Jos katsotaan, että ympärivuorokautisella ilmanvaihdolla saavutetaan jotain hyötyä, sitä käytetään. Ilmanvaihdon tarkoitus on pääsääntöisesti poistaa ihmisten aiheuttamaa kosteustuottoa ja epäpuhtauksia. Terveystarkastaja ei näe syytä vaatia, että ilmanvaihto olisi ympärivuorokautisesti päällä, kunhan ilma on aamuisin toiminnan alkaessa kerinnyt kunnolla vaihtua ja on raikasta. Tampereen kaupunginhallituksessa on juuri käsitelty ilmanvaihtoasiaa. K: Esittikö Tilakeskus sitä, että palvelurakennusten ilmanvaihtoa pidettäisiin päällä 24/7? Miksei Tilakeskus vaadi sitä? V: (Tilaisuuden jälkeen muistioon lisätty Tilakeskuksen kiinteistöpäällikön vastaus): Tilakeskus ohjaa rakennusten ilmanvaihtoa tarpeen mukaisesti huomioiden olosuhteet ja energiankulutuksen. Tilakeskus ei ole esittänyt että kaikkien rakennusten ilmanvaihtoa tulisi pitää päällä 24/7. Ilmanvaihdon 24/7 päällä pitämisen ei uskota parantavan käytön aikaista sisäilmastoa tai poistavan mahdollisia ongelmia kaikissa tapauksissa. Jos selvitykset ja mittaukset osoittavat, että kohteen ilmavaihdon päällä pitäminen 24/7 parantaa kohteen sisäilman laatua, niin kohteen ilmanvaihdon käyntiaikoja muutetaan tarpeen mukaisiksi. K: Tehdäänkö paine-eromittauksia vielä myöhemmin? V: Kyllä tehdään, kun tiivistykset on saatu valmiiksi ja ilmanvaihto tasapainotettua. Etukäteen sähköpostitse esitetyt kysymykset: K: Onko mikrobien/homeiden lisäksi tutkittu myös rakennuksissa mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet kuten asbesti ja PAH-yhdisteet (kreosootti)? Jos on tutkittu, niin havaittiinko haitta-aineita ja millaisissa paikoissa/muodoissa? Rakennukset ovat sen ikäisiä, että molempia joissain rakenteissa melko varmasti esiintyy, ja vaikka eivät erityisiä ongelmia nyt stabiilissa tilanteessa aiheuttaisikaan, niin muodostuvat viimeistään korjaustöiden yhteydessä kyllä ongelmaksi, joka on otettava huomioon. V: Rakennuksissa on tehty asbesti- ja haitta-ainekatselmus, joten haitta-aineet ovat tiedossa niiltä osin, kun ne eivät ole rakenteiden sisällä piilossa. Jugend-talon alapohjassa havaittiin tutkimusten ja korjaustöiden yhteydessä pikipohjaista materiaalia, jossa on korkeita PAH-pitoisuuksia. K: Miten korjaustyöt käytännössä suoritetaan? Miten läheisissä tiloissa oppilaat oleskelevat korjaustöiden aikana? Mikä taho vastaa asianmukaisten suojaustoimenpiteiden toteutuksesta ja valvonnasta (Osastointi? Alipaineistus? Purkujätteen kuljetus suojatusti? Mahdollisten PAH-purkutöiden aikainen evakkotarve myös läheisissä tiloissa osastoidun työmaa-alueen ulkopuolella? Loppusiivous?)? V: Luokan 144 korjauksen teki haitta-ainepurkuihin erikoistunut yritys. Korjausten ajan viereisessä luokkatilassa oli toimintaa, koska sisäilmakohteissa korjausten aikaiset suojaukset tehdään ehdottoman tarkasti. Korjattava tila alipaineistettiin (putki ulos), jotta tilasta ei ilmateitse leviä epäpuhtauksia muihin tiloihin. Remonttijäte vietiin suoraan ikkunasta ulos, eli sitä ei kuljetettu rakennuksen sisäkautta. Urakoitsija, joka teki työn, hoiti myös loppusiivouksen. Urakoitsijan työssä ei ole ollut moitittavaa. Työtä valvoivat isännöitsijä ja sisäilmaasiantuntija. 3/4

4 K: Onko sisäilmaoireista kärsivien oppilaiden tai henkilökunnan määrä lisääntynyt lähiaikoina? Onko tiedossa/todennäköistä, että oireilevien henkilöiden altistus on syntynyt koulun tiloissa, vai aiemmin jossain muualla? V: Terveystarkastaja Riitta Järvisellä on tietoa oppilaiden tilanteesta, jota käsitellään jokaisessa sisäilmastotyöryhmän kokouksessa. Tämän kohteen osalta on tullut oppilaita koskevia yhteydenottoja hyvin vähän, eikä oireilu ole lisääntynyt. Koulu ei pidä tilastoa siitä, miksi oppilaat ovat pois. Huoltajat voivat ilmoittaa koululle, jos on epäilys, että lapsen oireilu liittyy sisäilmasto-ongelmaan. Rehtorin kokemuksen mukaan ne, jotka ovat jossain muualla altistuneet, voivat täälläkin huonosti. Ei ole noussut esille tapauksia, joissa altistus olisi tapahtunut pelkästään Tammelan koulussa. K: Vaikuttaako siltä, että jo tehdyt korjaukset ovat onnistuneet? V: Luokasta 144 pystytään toimimaan, ja ilma siellä on parempi. Kesällä 2015 kolmannessa kerroksessa tehtyjen korjausten (lattiamatto vaihdettu + lattian ja seinän väliset tiivistykset) myötä liimamainen haju on poistunut. Lämpötilojen kanssa on edelleen vaikeuksia mm. ilmanvaihdon haasteiden vuoksi. Kun ensimmäisen kerroksen korjaukset on tehty, kosteus poistettu, läpiviennit tiivistetty ja ilmanvaihto saatu toimimaan kunnolla, olosuhteet ympäri talon paranevat. Ennen syyslomaa tehdään henkilökunnalle uusi kysely, jonka avulla saadaan tietoa kesän aikana tehtyjen korjausten toimivuudesta. Jatkossa sisäilmastotyöryhmälle voi esittää kysymyksiä esimerkiksi rehtorin kautta milloin vain. Rehtori tuo kysymykset kootusti sisäilmastotyöryhmän käsiteltäväksi. Rehtori päätti tilaisuuden. 4/4

5 TAMMELAN KOULU SISÄILMATIEDOTUSTILAISUUS (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 1

6 TILAISUUDEN OHJELMA 1. Tilaisuuden avaus 2. Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen palvelurakennuksissa 3. Taustaa ja tilannekatsaus 4. Sisäilmatutkimusten tulokset 5. Kysymykset (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 2

7 TIEDOTTAMINEN! SISÄILMAONGELMIEN SELVITYSPROSESSI Esitutkinta työpaikalla 1 - oirekyselyt - siivottavuus ja siivoustaso Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset 2 - kohdekäynti - tekninen tarkastus Sisäilmatyöryhmätoiminta 3 - sisäilmatyöryhmän perustaminen - sisäilmatutkimukset - kuntotutkimukset Korjaus 4 - korjaussuunnittelu - korjaaminen Seuranta 5 - oirekysely (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 3

8 KOHTEEN SISÄILMATYÖRYHMÄN JÄSENET Rakennus Työpaikka isännöitsijä (Tike) työpaikan esimiehet työnantajan edustajat (hallinto) Työsuojelu työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu työsuojeluasiamiehet työsuojeluviranomainen (tarvittaessa) Terveys työntekijöiden työterveyshoitajat työntekijöiden työterveyslääkärit terveydensuojeluviranomainen (tarvittaessa) koulu-/opiskelijaterveydenhuolto (tarvittaessa) Tutkijat sisäilmatutkijat, rakenne sisäilmatutkijat, talotekniikka (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 4

9 SISÄILMAONGELMIEN AIHEUTTAJIA Fysikaaliset tekijät Hiukkaset Orgaaniset tekijät Epäorgaaniset kaasut Ilman liike Huonepöly (mukaan lukien hilse) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC, formaldehydi, styreeni, ftalaatti ) Hiilimonoksidi Ilman kosteus Liikenteen ym. hiukkaspäästöt Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Hiilidioksidi Lämpötila Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Rikkidioksidi (mm. viemärinhaju) Säteily Kuidut (asbesti, mineraalikuidut ) Typpidioksidi Melu Tupakansavu Otsoni Valaistus Rakennuspöly Radon ALTISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS? ALTISTUMISEN TERVEYSHAITTA? (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 5

10 TAUSTAA JA TILANNEKATSAUS 1. Aikaisemmin on tullut yhteydenottoja huonon ilmastoinnin, hajujen ja oireilujen vuoksi. 2. Ilmastointia on tehostettu ja rakenteita on korjattu sisäilmatutkimusten perusteella. Sisäilmatutkija esittelee tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. 3. Lisäksi kouluun tehtiin siivottavuuden arviointi, jonka tuloksia on käyty läpi sisäilmastotyöryhmässä. 4. Jugend-rakennukseen on tehty vuonna 2014 kuntoarvio, jossa on annettu seuraavat arvosanat (asteikko 1-5): 1. Rakennetekniikka 3 2. LVIA-tekniikka 5 3. Sähkötekniikka 5 5. Sisäilmastotyöryhmässä on sovittu, että tutkimuksia ja korjauksia jatketaan. Korjaukset pyritään suorittamaan mahdollisimman pian ja vähäisellä häiriöllä. 6. Seuraavat korjaukset tehdään koulun kesälomien aikana (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 6

11 MITEN TILAN KÄYTTÄJÄN TULEE TOIMIA SISÄILMAKOHTEESSA Tarkkaile omaa/lapsesi vointia rakennuksessa oireilu on yksilöllistä Käy tarvittaessa lääkärissä työterveys/perusterveydenhuolto Pyydä tarvittaessa tutkimustulokset sisäilmatyöryhmältä lääkäriä varten Kerro vointimuutoksista ja huolista myös esimiehellesi, joka tuo tietoa kootusti sisäilmatyöryhmään (yksilöllisiä terveystietoja ei käsitellä) Pyydä tarvittaessa lisätietoa jos asia huolettaa esimiehen kautta kootusti Voit olla yhteydessä myös omaan sisäilmatyöryhmän vastuuhenkilöön; kaikki osapuolet ovat edustettuina sisäilmatyöryhmässä henkilökunta työsuojeluasiamies tai työsuojeluvaltuutettu lapset terveydensuojeluviranomainen Mikäli rakennuksen olosuhteet käyvät sellaisiksi, että ne aiheuttavat terveyshaittaa, tilojen käyttöä ei väkisin jatketa. Sisäilmastotyöryhmä seuraa asiaa ja päättää tarvittaessa akuuteista lisäkorjauksista sekä tilojen käytön jatkosta (C) 2016 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos/Jenni Pitkänen 7

12 Kiitos!

13 Tammelan koulu Tiedotustilaisuus Sisäilmaan liittyvät tutkimukset DI Minna Korpi, Dimen Oy

14 Lähtötilanne Tammelan koulussa Jugend-talossa on koettu sisäilmaan viittaavaa oireilua, ilman tunkkaisuutta ja muita olosuhdeongelmia. Ensimmäinen sisäilmastotyöryhmän kokous pidettiin Tämän jälkeen ryhmä on kokoontunut 4 kertaa. Kuvan lähde:

15 Lähtötilanne Aiemmin tehdyt sisäilmaan liittyvät tutkimukset ja toimenpiteet: Kesällä 2015 tehtiin koulun yksittäisissä tiloissa (3. krs luokat 317, 318 ja 319) sisäilmatutkimuksia ja korjaustoimenpiteitä: Lattiamatto uusittiin ja välipohjan ja seinien liittymäkohta tiivistettiin, minkä koettiin parantaneen tilojen olosuhteita. Kesällä 2015 koko rakennuksen ilmanvaihto nuohottiin ja olosuhteita pyrittiin parantamaan ilmanvaihdon säätötoimenpiteillä. Ilmanvaihto on luokkatiloissa vajaa Mitattu on n. 80% suunnitellusta Asumisterveysasetuksen mukaan luokkatiloihin tulee tulla ulkoilmavirtaa vähintään 6 l/s/hlö Ensimmäisenä toimenpiteitä ilmanvaihdon parantamiseksi. Lähtötilanteen selvittämiseksi tehtiin lisää olosuhdemittauksia.

16 Olosuhdemittaukset keväällä 2016 Koulun viidessä luokassa mitattiin sisä- ja ulkoilman välisiä paine-eroja Mahdollisimman tasapainoinen ilmanvaihto (paine-erot lähellä 0 Pa) on sisäilman kannalta tärkeää Alipaineinen ilmanvaihto vetää rakenteista epäpuhtauksia sisäilmaan

17 Olosuhdemittaukset keväällä 2016 Lämpötilaolosuhteet keväällä 6 luokassa Luokkatiloissa lämpimämpää etenkin etelään päin olevissa luokkatiloissa

18 Olosuhdemittaukset keväällä 2016 Hiilidioksidimittaukset tehtiin 6 luokassa. Mittausten perusteella ei ongelmia Hetkellisiä piikkejä oli, mutta nämäkin tyydyttävän rajoissa Viereisessä kuvassa esimerkkinä eräs tyypillinen luokkatila 26 henkeä Myös muulloin ajoittain 26 henkeä

19 Toimenpiteet Kesällä ja syyslomalla 2016 uusittiin rakennuksen kolmen tulo-poistoilmanvaihtokoneen kaikki 6 puhallinta. Puhaltimien asennusten jälkeen päätettiin suorittaa ilmanvaihdon säätötoimenpiteet ja ilmamäärien mittaukset sekä vastaavat olosuhdemittaukset kuin ennen korjauksia. Loppuvuodesta 2016 havaittiin tehtyjen tutkimusten yhteydessä rakennuksessa paljon tiivistämättömiä läpivientejä tilojen välillä ja paljon pystykanaaleja (vanhoja painovoimaisia hormeja ym.) Epätiiviiden läpivientien ja vanhojen hormien kautta voi kulkeutua epäpuhtauksia rakennuksen likaisemmista tiloista luokkatiloihin. Epätiiviit tilat vaikeuttavat ilmanvaihdon paine-suhteiden ja ilmanvaihdon hallintaa. Parhaillaan tehdään tiivistystoimenpiteitä, joiden jälkeen ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä.

20 Luokassa 144 tehdyt tutkimukset 1. krs luokkatilassa 144 oli poikkeava haju, jonka syytä lähdettiin selvittämään Haju voimistui loppukesästä 2016 ilmanvaihdon puhaltimien vaihdon (suurempi alipaine) ja luokan lisäoven rakentamisen myötä. Tutkimukset 11 12/2016 VOC-sisäilmamittaus Rakennetutkimukset

21 VOC -sisäilmamittaus / luokka 144 Mitattiin ilmassa olevia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) eli kemiallisia yhdisteitä VOC-sisäilmamittauksen tulos normaalin sisäilman mukainen Haihtuvien orgaanisten aineiden kokonaismäärä oli 50 µg/m 3 (toimenpideraja 400 µg/m 3 ) Etikkahappo ja oktametyylisyklotetrasiloksaani hieman epätyypillisen korkeita (arvojen suuruus voi viitata linoleum-mattojen vaurioihin tai tiivisteisiin ja pesu-puhdistusaineisiin)

22 Rakennetutkimus / luokka 144 Maanvarainen lattia, ei kellaria alapuolella Hajua havaittiin tulevan alapohjasta lattialistojen takaa Tilan lattiarakenne: linoleum-matto sementtipohjainen tasoite 30 mm ponttilautalattia koolaus + ilmatila + täyteaine (pääosin kutterinlastu, osin lasi-hiekkalastu -täyttö). pohjabetonilaatta, jonka päällä pikipohjainen vedeneristys. Näyteanalyysin perusteella vedeneriste sisälsi korkeita PAHpitoisuuksia (polysykliset aromaattiset hiilivedyt). puuparrut oli upotettu betonivaluun savimaa Ulkoseinä maanvastainen alaosasta (n. 20 cm osalta)

23 Rakennetutkimus / luokka 144 Kohonneita pintakosteuksia mitattiin punaisella alueella (kastunut alue isompi, koska mittaus puukoolatun rakenteen pinnasta) Ulkoseinän alaosassa syöksytorven kohdalla kohonneita pintakosteuksia Korkeita kosteuspitoisuuksia mitattiin alapohjan eriste-/ilmatilassa mittapisteissä AP1, AP2, AP3 ja maton alla tehdyissä viiltomittauksissa VM1 ja VM2. Matossa ja porauksissa todettiin vauriohajua. Puisissa jalkalistoissa vaurioita kastuneen ulkoseinän ja esim. AP2 lähellä Porauskohdista AP4 ja AP5 ja jalkalistan takaa haistettiin vastaavaa hajua (liimamainen, PAH-yhdisteiden haju) kuin luokassa Hetkellinen paine-ero ulos oli -18 Pa

24 Johtopäätökset rakennetutkimuksen perusteella Luokan 144 puukoolatussa lattiassa on laaja-alainen kosteusvaurioalue. Vaurion syy ei selvinnyt yksiselitteisesti: Alapuolella savimaa, kosteuden nousu sieltä mahdollista, joskin vaurioita ei ollut näkyvissä kellarin seinissä Luokassa ollut aiemmin kuvataidekoulun toimintaa -> mahdollinen vedenkäyttö aiheuttanut jo ennemmin ongelmia? Putkivuodoista ei viitteitä Lisäksi alapohjassa alueelta, jossa ei ollut kohonneita kosteuspitoisuuksia, havaittiin tulevan vastaavanlaista hajua, jota havaittiin luokan sisäilmassa. Todennäköinen syy sisäilman hajulle ovat alapohjan mikrobivauriot sekä alapohjan täyteaineiden ja vanhojen rakennusmateriaalien epäpuhtaus- ja haitta-ainepitoisuudet, joiden aiheuttamaa hajua on korkea kosteuspitoisuus voinut myös tehostaa. Luokkatilan suuri alipaineisuus on aiheuttanut ilmavirtausta ja korostanut hajun kulkeutumista alapohjasta sisäilmaan.

25 Tehdyt toimenpiteet / luokka 144 Luokka otettiin pois käytöstä ja siellä tehtiin rakenteen purku ja korjaustyöt (12/2016 2/2017). Täytteet poistettiin ja betonilaatta purettiin. Luokkaan tehtiin uusi lattiarakenne ja lattian pinta nostettiin aulan lattiapinnan tasolle. Seinän pinnoitetta purettiin kastuneelta osalta ja alue pinnoitettiin kosteutta läpäisevällä pinnoitteella. Luokka on parhaillaan käytössä.

26 Jatkotutkimukset Alapohjan eristetilan kosteusmittaukset tehtiin porarei istä kolmessa muussakin luokasta, joiden lattian alapinta yhtä alhaalla kuin tutkitussa luokassa. Tutkimukset tehtiin keväällä Luokka 105 sijaitsee kellaritilan päällä, luokkien 104 ja 145 alapohja on maanvastainen Luokan 104 ja 105 alapohjarakenne: linoleum-matto sementtipohjainen tasoite 30 mm puulaudoitus puukoolaus/ilmatila (kevytsoraeriste) n.60 mm, luokassa 105 kevytsoraeristettä vain hieman pohjalla betonilaatta Luokan 145 alapohjarakenne: linoleum-matto sementtipohjainen tasoite 30 mm puulaudoitus koolaus/ilmatila n. 65 mm puulaudoitus koolaus/ilmatila, kutterinlastu/sahanpuru betonilaatta?

27 Kolmen luokan alapohjan kosteusmittaukset Luokassa 104 oli alue, jossa oli hieman kohonnut pintakosteus ja porauskohdassa 6 kohonnut kosteuspitoisuus, myös 9 ja 10 koholla. Porauskohdasta 6 pistävää vauriohajua, mutta myös porauskohdista 9 ja 11 pistävää hajua Luokassa 105 ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia (kellarin päällä) Luokassa 145 alapohjarakenne oli epämääräinen, kosteuspitoisuudet eivät selkeän suuria, mutta alemman eristetilan ilman suhteellinen kosteus muutamassa porauskohdassa korkea-> rakenteen selvitys

28 Yhteenveto kolmen luokan alapohjan kosteusmittaukset Alapohjarakenteet poikkesivat toisistaan, vierekkäisissä tiloissa oli erilainen rakenne. Luokassa 104 vaikuttaa olevan jonkinlainen vaurioalue, porauskohdista pistävää hajua. Vaurioalue ei niin laaja ja voimakas kuin luokassa 144. Tehdään alapohja-avaus ja kartoitetaan vaurion syy. Luokassa 145 on alustavien porausten perusteella epämääräinen lattiarakenne, epävarmaa onko betonilaattaa luokan keskellä lainkaan? Lisäksi eristetilan suhteellinen kosteus paikoin korkea puumateriaalille. Tehdään alapohjarakenteen avaus, joka kattaa lattian keski- ja reunaosan. Tehdään muiden 1. kerroksen luokkien ja työtila-aulojen alapohjarakenteiden ja kosteusolosuhteiden tarkistus. Alapohjarakenne on korkeampi, joten täytyy tehdä porauksia isommat rakenneavaukset. Luokissa oli tutkimushetkellä suuri alipaine. Seuraavaksi tehtävä ilmanvaihdon säätö ja tasapainotus on hyvin tärkeää sisäilman olosuhteiden kannalta.

29 Aikataulu Jugend-koulu toimenpiteet ja tutkimukset Kesäkuussa 2017 Loput läpivientien tiivistykset Ilmanvaihdon säätö 1. krs luokkien alapohjien isommat avaukset luokissa 104 ja 145 sekä muiden vielä tarkistamattomien 1. krs luokkien ja työtila-aulojen alapohjien kosteusmittaukset Sisäilmastotyöryhmä kokoontuu Lokakuussa 2017 Sisäilmakysely tilojen käyttäjille Kyselyn tulosten perusteella arvioidaan mahdollinen rakenteiden jatkotutkimustarve Kysely tehdään siten, että mahdolliset ongelmatilat ja niissä koetut ongelmat tulevat esiin tarkemmin ja tarvittavat jatkotutkimukset osataan suunnitella mahdollisimman hyvin ja kohdistaa erityisesti ongelmallisiin tiloihin.

30 Kiitos!