YHTEISTYÖSSÄ KOHTI TOIMIJUUTTA - HYVÄN OHJAUSTOIMINNAN ELEMENTIT
|
|
- Aimo Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YHTEISTYÖSSÄ KOHTI TOIMIJUUTTA - HYVÄN OHJAUSTOIMINNAN ELEMENTIT Sanna Vehviläinen KT, dos., työnohjaaja, opinto- ja uraohjauksen professori (vt.), Itä-Suomen yliopisto sanna.vehvilainen@uef.fi
2 Luennon kulku 1 Ohjauksen määrittelyä 2 Ohjauksen onnistumisen ydintekijöitä 3 Ohjausvuorovaikutustutkimuksesta opittua: ohjauksen orientaatiot 4 Kun yhteisö tai verkosto ohjaa 5 Ohjauksen näkymiä
3 1 OHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ
4 Ohjaus ammattina ohjaus työmuotona tai -otteena? Ohjauksen määritelmä? PALVELU / ONGELMA KOHTAAMINEN -- SUHDE KEHITYSTEHTÄVÄ -- KOHDE?
5 Ohjaus toimintana Ohjauksen ao. määritelmä syntyi tarpeesta yhdistää vuorovaikutusta koskeva tietämys laajempaan toiminnalliseen kokonaisuuteen ja auttaa identifioimaan toiminnan muutoksen kannalta olennaisia solmukohtia Ohjaus on yhteistoimintaa, jossa rakennetaan ja edistetään muutosprosesseja (oppimis-, kasvu-, työ-, elämänvalinta- tai ongelmaratkaisuprosesseja) siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu (Vehviläinen 2014) Määritelmä toimii suhteutettuna ammattiohjaukseen, mutta auttaa myös tunnistamaan ohjauksellista toimintaa muissa konteksteissa ja nostamaan ohjattavana olevat prosessit esiin yhteisen työn kohteena (ohjauksesta toimintana, ks myös esimyoung & Valach 2008)
6 Ohjauksen yhteistoimintaluonne Ohjaustyön kohteena prosessit Ajallisuus Erilaisten prosessien vaatimukset Ohjattavan prosessin kytkentä esim. kehitysprosesseihin, työpaikan työprosesseihin Toimijuuden edistäminen metodisena ohjenuorana: miten toimia jotta toimijuus vahvistuisi
7 Toimijuuden tulkintoja Motivaatio (oppimis)toiminnassa: Sisäinen motivaatio ja sen säilyttäminen pitkäkestoisessa yhteistoiminnassa ja sen säätelyssä (Pietarinen ym. 2008; Deci & Ryan 2008), aktiivinen vaikuttaminen omaan oppimistoimintaan (Reeve & Tseng 2011) Minäpystyvyys (Vanhalakka-Ruoho 2014) Osallisuus, tekijyys ja asianomistajuus erilaisissa käytännöissä (Wenger 1998; Young & Miller 2004; Säljö 2000; Dysthe ym. 2006; Hopwood 2010) Episteeminen toimijuus ja tekijyys: mahdollisuus saada omia ideoita hyödynnettäväksi, olla tietävän positiossa (Lipponen & Kumpulainen 2011) Relationaalinen toimijuus; kyky toimia suhteissa ja pyytää apua (Edwards 2005; Pyhältö & Keskinen 2012; Vanhalakka-Ruoho 2014) Aktiivinen vaikuttaminen yhteiseen toimintaan osallisuudessa ja konkreettisissa olosuhteissa (Fenwick 2008; Jyrkämä 2008; Vähäsantanen ym. 2012; Lipponen & Kumpulainen 2011, Eteläpelto ym. 2013)
8 Ohjauksessa toimijuus voi joskus edetä pienen liikahduksen, joskus valtavia loikkia Toimijuuden vahvistamiselle suotuisat keinot vaihtelevat siksi ohjaus on väistämättä tasapainottelun taidetta! (Vehviläinen & Löström 2012; 2016)
9 Toimijuutta rakentavia tekijöitä ohjausprosessissa ohjattavan omat tavoitteet ja päämäärät pääsevät esiin ja ovat seuraamuksellisia prosessissa ohjattavan oma toiminta kuljettaa prosessia eteenpäin ja omat "valinnan paikat" ovat selvillä ohjattava voi suunnitella ja arvioida toimintaa ohjattava ratkoo prosessiin liittyviä ongelmia itse; osallinen ongelmanratkaisusta ohjattava saa apua silloin kun tarvitsee sitä ohjattava ennakoi ja valmistautuu ongelmatilanteiden tai takapakkien varalle ohjattava oppii hahmottamaan prosessia ja luottamaan siihen että selviytyy (Vehviläinen 2014)
10 Ohjausmallinnusta jäsentävät peruskysymykset Mihin ohjaus kohdistuu? MITÄ ohjataan? Prosessit työ, oppiminen, kasvu, muutos, ongelmanratkaisu Niiden kulussa tarkastellaan erilaisia KOHTEITA Prosessien onnistunut jaettu tavoitteellisuus arviointi tuloksellisuus Kuka hahmotetaan ohjauksen toimijaksi? KUKA ohjaa? yksilöt / henkilökohtainen ohjaussuhde työskentelevä ryhmä Yhteisöt, verkostot Millaista ohjaustoiminta on luonteeltaan? MITEN ohjataan? Keinot valitaan niin että ne ovat toimijuutta tukevia Ohjaus on neuvottelevaa ja kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa
11 Ohjauksen kentät ja kontekstit 1. Opinto- ja työuran ohjaus elämänkulun prosessien kokonaisvaltaisena tukemisena 2. Opiskelu- ja oppimisprosessit ts. oppimisen ja opiskelun ohjaaminen eri instituutioissa 3. Ohjaus työtoiminnan tukena: työnohjaus, coaching, kehittäminen organisaatioissa ja verkostoissa sekä työn muutoksessa, johtamisen tukena tai ulottuvuutena 4. Työllisyyden hoitoon liittyvät työ- ja koulutusuraan kytkeytyvät prosessit 5. Työkyvyn, työhyvinvoinnin sekä kuntoutumisen prosessit 6. Sotepalveluiden käyttämiseen liittyvät prosessit; yksilökohtainen palveluohjaus l. case management 7. Ryhmien ja kulttuurien kohtaamisen prosessit 8. Elämäntapa, hyvinvointi ja arvot, hyvä elämä, viisaus
12 Ohjauksen juuria Counselling-perinne: elämänkulussa näyttäytyviin (samalla institutionaalisiin) ongelmiin haettava apu siirtymä-t. suunnanottotilanteissa tai muissa ongelmatilanteissa Ohjaus jakaa teoriahistoriaa psykoterapian ja erilaisten auttamistyön muotojen kanssa, counselling - teoriat vahvana erityisesti urasuunnittelun ohjauksessa ja työnohjauksessa Myös käyttäytymisen muutoksen ohjaus, esim työkyvyn tai terveyden edistämisessä Supervision-perinne: seniorin tarjoama tuki taidon ja osaamisen kehittymiseen sekä ammatilliseen kasvuun Supervisio vaativiin ihmistyön ammatteihin (psykoterapia, sosiaalityö, sielunhoito, psykiatrinen hoitotyö, lastensuojelu, hoitotyö) liittyvänä ammatillisen kasvamisen tukena ja työn laadun varmistajana Työnohjauksessa sekä oppimisen ohjaamisessa tämä näkökulma keskeinen Mestari-kisälliperinne: ohjaus ammatilliseen osaamiseen syntyy työtä tekemällä ja yhteistoiminnassa, apprenticeship ammattiin oppimisen joissain muodoissa tutkijakoulutuksessa Systeemiset jäsennykset: yhteisöjen, toimintajärjestelmien ja verkostojen kautta jäsentyvä ohjaustyön tulkinta
13 2 OHJAUKSEN ONNISTUMISEN YDINTEKIJÖITÄ
14 Ohjaus puhumalla auttamisena ( the talking cure ) Allianssi ja vuorovaikutuksen toimivuus onnistuneen prosessin säätelijänä ohjaus on laadullinen kehitystapahtuma sen kuluessa rakennetaan uusi tulkinta maailmasta ja molemmat osapuolet/kaikki muuttuvat (Leiman 2004) Allianssin elementit (Safran 2007; myös Cooper & McLeod 2011) Ymmärrys tavoitteesta: mitä ollaan tekemässä, mihin toiminnalla pyritään Myönteinen ja luottamuksellinen tunnesuhde Ymmärrys toimintatavasta: miksi toimitaan niin kuin toimitaan, miksi vuorovaikutus on sellaista kuin se on
15 Onnistuneen ohjauksen avaintekijöitä: common factors -näkökulman tapailua Kosketus ohjattavan kokemukseen ja motivaatioon Kytkentä relevantteihin työskentelyn kohteisiin Myönteinen, luottamuksellinen ilmapiiri Sosiaalinen tuki Riittävässä määrin jaettu tavoitteellisuus agendoista neuvottelu ja niiden läpinäkyvyys, joka mahdollistaa myös arvioinnin (tuloksellisuus) Itsereflektion mahdollisuus Tulevaisuusperspektiivi, toivon näkökulma ja ratkaisuvaihtoehdot Joustavat ohjausvuorovaikutuksen keinot (Mukaillen mm. Cooper & McLeod 2011)
16 Lisäksi hyödyllisiä avainkohtia: Prosessin kuvaaminen, sen solmukohtien tarkastelu, yhteisen kielen etsiminen Ohjaustilantessa ohjattavan tueksi Ohjauksen kehittämisessä ohjausta harjoittavien tueksi Ohjausprosessin huolellinen käynnistäminen ja kannattelu pitkin matkaa Mikä kaikki käynnistyy kun ohjaus alkaa? Kenen tulee olla koolla, kenen tavoitteiden ja intressien tulisi tulla näkyviin ja kuuluviin? Ennakkotieto/ennakoinnit resurssit, rajoittavat tekijät? Ryhmän hyödyntäminen ryhmän agenttisuus Mahdollisuus korjausliikkeisiin ja jatkuvaan arviointiin Agendaneuvottelu tavaksi: ohjauksessa vaikuttavat usein monet agendat ja intressit ja jos niitä ei ole sanallistettu, sitä todennäköisempää että ne vaikuttavat implisiittisesti ja hallitsemattomasti
17 3 OHJAUSVUOROVAI- KUTUKSEN TUTKIMUKSESTA OPITTUA: OHJAUKSEN ORIENTAATIOT
18 Mitä ohjausvuorovaikutustutkimus kertoo ohjauksen ominaisluonteesta? Taustalla keskustelunanalyyttistä ohjausvuorovaikutuksen tutkimusta eri konteksteista vajaan 20 vuoden ajan (kokoavasti esim. Vehviläinen 2001; Vehviläinen 2012; 2014) Millaiset keskustelukäytännöt ovat ohjauksen ominta itseä, tunnistettavaa ydintä? Miten ohjausvuorovaikutus poikkeaa lähikäytäntöjen vuorovaikutuksesta? Millaisilla vuorovaikutuksen työkaluilla ohjaaja työskentelee? Mitkä jäävät käyttämättä? Miten ohjausvuorovaikutuksen tietoa voi soveltaa ohjaajien kouluttamiseen?
19 Vuorovaikutuskäytäntöjen vertailua ammatillisissa kohtaamisissa (Vehviläinen 2014) Palvelukohtaaminen (service encounter): asiakas tuo ongelman: ammattilainen ratkoo asiakkaan ongelmaa asiantuntijatiedon nojalla tyypillinen keskustelurakenne: neuvojaksot Mitä palvelukohtaamisille on tapahtumassa? Ne ovat OHJAUKSELLISTUMASSA! Terapeuttinen kohtaaminen: asiakas tuo ongelman, ongelmia aletaan tutkia materiaalina ja jonkin syvemmän problematiikan ilmentymänä Tyypillinen keskustelurakenne: asiakkaan kertova puhe + tulkinnalliset vuorot Ohjauksellinen kohtaaminen: sisältää aineksia kahdesta edellisestä ; ongelmia tulkitaan yhdessä mutta myös etsitään ratkaisuja ratkotaan asiantuntijatiedon avulla Ohjauksen vuorovaikutusrakenteille sen vuoksi tyypillistä tasapainottelu Ytimeltään pedagoginen kohtaaminen Oleellista se, että toiminnassa voidaan vaihdella orientaatioiden välillä tietoisesti
20 Ohjausvuorovaikutuksen tutkimuksesta opittua: Ohjaus palvelukohtaamisen ja terapeuttisen kohtaamisen välimuotona Ohjauksen tasapainotteleva luonne (ei ole ongelma vaan sen konstituoiva ominaispiirre) Ohjaus ei ole kategorisesti ainoastaan emansipoivaa tai kontrolloivaa vuorovaikutuskäytännöillä on aidosti merkitystä sen kannalta millaisesta toiminnasta on lopulta kyse Ohjaukseen sisältyvä vallan ulottuvuus, useiden agendojen ja piiloagendojen mahdollisuus Ohjauksen käytäntöjä viljellään laajalti muuallakin kuin ohjausammattien piirissä ohjaustaitojen hyödyntämien edistää monenlaista ammatillista toimintaa
21 Ohjausalalla vuorovaikutusta koskeva tietämys (stocks of interactional knowledge; Peräkylä & Vehviläinen 2003) ei aina kovin eriytynyttä Vuorovaikutukseen voi liittyä myös virheellisiä käsityksiä Neuvomisen rooli ohjauksessa Ohjauksen neutraalisuuden olettamus Ohjauksessa tasapainoillaan ohjattavan autonomian ja ohjattavaan kohdistuvan vaikuttamispyrkimyksen välillä tämä näkyy vuorovaikutuskäytännöissä
22 Ohjauksen orientaatiot Orientaatio on sitä mihin vuorovaikutuksessa suuntaudutaan; se toimintalinja jota tilanteessa seurataan; mitä keskustelussa konkreettisesti tehdään Ei ole aina tietoinen valinta, koska vuorovaikutus rakentuu vuoro vuorolta tapahtuvista siirroista Hyvää ohjauksen laatua olisi ehtiä harkita omaa toimintaa ja tulla tietoiseksi siirtymistä orientaatiosta toiseen Sekä ohjaaja että ohjattava voivat vaikuttaa siihen, mihin orientaatioon mennään
23 Ohjauksen orientaatiot Ongelmanratkaisuorientaatio Tutkiva orientaatio Kannatteleva orientaatio Opettamisorientaatio (Vehviläinen 2014)
24 Ongelmanratkaisuorientaatio Tavallinen ohjauksen orientaatio asiantuntijatyön ytimessä! Orientaatio jossa suuntaudutaan ongelmien ratkaisemiseen ja poistamiseen suhteellisen joutuisasti Neuvot, palaute keskeiset työkalut Ratkaisumallien rakentelu yhdessä
25 Neuvomisesta Neuvo on keskeinen ohjauksen työkalu Sen runsas käyttö perustuu sekä ohjaajan että ohjattavan aktiiviseen toimintaan (esim. Vehviläinen 2009, 2012) Käsityksemme asiantuntijuudesta perustuvat ongelmanratkaisuorientaation vahvoihin rutiineihin Neuvon onnistumista edistää ohjattavan kuunteleminen ennen neuvon antamista aihepiirin tutkiva käsittely niin että osapuolet ehtivät hahmottaa, mikä oikeastaan on ratkomisen arvoinen ongelma ohjattavan oman motivaation ja kokemuksen esille pääsy ohjattavan osallistaminen ongelmanratkaisuun Neuvo ei sovi joka paikkaan Ymmärtämisongelmissa saman neuvon toistaminen voi jumittaa tilanteen Toisinaan tarvitaan myötätuntoa ja nk. normalisointia (Vehviläinen 2012b) Ongelmanratkaisu ei ole ainoa moodi joskus keskeistä vain syvempi ymmärrys tilanteesta
26 Palautteesta Palaute on reaktio suoritukseen tai tuotokseen Sisältää yleensä useita komponentteja (arvioiva, neuvova, perusteleva) Voi olla korjaavaa tai kiittävää Usein tutkimissani aineistoissa palaute rakentuu niin että ohjaaja sekä osoittaa ongelman että ratkoo sen Palautteen onnistumiseen liittyy samoja elementtejä kuin neuvon Perustelut, myös kiittävään palautteeseen!! Luotava kytkentä ohjattavan prosessiin, ei ainoastaan tuotoksessa (ohjaajalle) näkyvään ongelmaan!
27 Sekä neuvo- että palautetilanteiden haasteena on se että ohjattavan ajattelu ja tapa ymmärtää neuvot ja palaute saattavat jäädä piiloon Siksi hyödyllistä jos ohjattava vastaa enemmän kuin minimaalisesti. Vastaväitekin kertoo ohjattavan ajattelusta ja tavasta käsitellä asiaa. Ohjattavalta voi kysyä miten hän ymmärsi saamansa palautteen, mitä aikoo tehdä tms
28 Tutkiva orientaatio Orientaatio jossa keskitytään tarkasteltavaan asiaan pureutumiseen, sen tarkastelun eri puolilta, asian rikastamiseen ja monipuolistamiseen Tutkivassa orientaatiossa otamme kohteen yhdessä haltuun Itsereflektiota kutsuva ja mahdollistava orientaatio kysyminen; kertomaan kutsuminen peilaava palaute ulkoistaminen: ajatuksen esittäminen representaation avulla havaintopäiväkirjat virittävät tekstit ja kuvat
29 Kannatteleva orientaatio Orientaatio jossa keskitytään olemaan läsnä tässä ja nyt, sekä vastaanottamaan se miten asiat ovat aktiivinen ja myötäelävä kuuntelu rauhallinen tarkkaavaisuuden suuntaaminen "metapuhe" eli sen sanallistaminen, mitä kulloinkin tapahtuu aloitus- lopetus- ja siirtymärituaalit
30 Opettamisorientaatio Oppimisprosessien systemaattinen ja yhteistoiminnallinen tuki Ohjausprosessin proaktiivinen eli ennakoiva suuntaaminen tehtävien ja tukitelineiden avulla Ns oikea aikainen tuki eli scaffolding Ryhmäohjauksessa opettamisorientaation avulla voidaan tehdä ryhmästä agenttisempi eli vahvemmin itsenäinen toimija
31 4 KUN YHTEISÖ TAI VERKOSTO OHJAA
32 Esimerkiksi: Miten tutkijayhteisö ohjaa opinnäyteprosesseja osana tutkimustyötä? Miten ohjataan opiskelijoiden opiskelu- ja oppimisprosesseja osana opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon työprosesseja? Miten oppisopimuskoulutettavaa ohjataan työpaikan, oppisopimuskeskuksen ja oppilaitoksen yhteistyönä? Miten työntekijän työkyvyn edistäminen toteutuu työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä? Miten koko koulu ohjaa?
33 Yhteisöohjauksen solmukohdat 1. Tavoitteellisuus 2. Työ- ja oppimisprosessien yhteensovittelu 3. Kokonaiskuva ohjaustoiminnan kokonaisuudesta 4. Viestinnän ja yhteistyön välineet ja muodot 5. Avaintoimijat ja rajanylittäjät 6. Vuorovaikutustaitojen lisääminen 7. Tuloksellisuuden kriteerit (Vehviläinen 2015)
34 5 OHJAUKSEN NÄKYMIÄ
35 Haasteita ja näkymiä Ohjauksen professionaalistuminen: Kilpailua raja-aitojen välillä vai intergraatiota? Ohjauksen moniammatillisuus ja verkostomaisuus ratkaisuna? (erit. Ohjaamot ja niitä koskeva tutkimus) Ohjauksen tehostaminen vai ohjausmahdollisuuksien laajeneminen? Teknologiavälitteisyys ja pelillistäminen ohjauksessa Elinikäisen ohjauksen palvelut uudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudessa Ohjauksen vaikuttavuuden tutkimuksen tarve Ohjausosaamisen tarve kuka saa ohjata kuka osaa ohjata Epävirallisen ohjauksen merkityksen tunnistaminen?
36 Ohjauksen tulevaisuudenkuvia Yhteisöllisyys ja yhteisöllisyyden tai dialogisuuden rakentaminen hidas ohjaus pistemäisen intervention ohella Vertaisohjaus mahdollisuutena ja ryhmän agenttisuus Teknologiavälitteisyys ja pelillisyys Oman toiminnan systemaattinen peilaus: reflektiivisiä rakenteita työhön Geneerisyys vs. monimutkaistuvat ohjauksen kohteet Ohjaus eettisenä suhteena
37 Ohjaus eettisenä suhteena ohjaus eheyttäjänä Ohjauksen ydinrooli on pitkään hahmotettu eräänlaisena elämänkulkua korjaavana palveluna: se auttaa siellä missä prosesseissa ongelmia Ohjaus siirtymien/suunnanottojen helpottajana ja edistäjänä Instituutioiden toiminnan voitelija (vrt. ohjauksen kaksoisluonne) Jos jokainen voi tarvita ohjausta missä tahansa elämänvaiheessa ja tilanteessa, tulisiko ohjauksen ydinjäsennys irrottaa niiden perinteisistä jäsennysperustoista (palkkatyöura, koulutuspolku)? Onko ohjauksen tehtävä yksinomaan auttaa yksilöitä selviytymään yhteiskunnassa tai toimimaan taloudessa?
38 Ohjauksella myös muita tehtäviä! Suojaamisen ja eheyttämisen tehtävä Yhteisöllisyyden rakentamisen tehtävä Voisiko ajatus olla, että pohjimmiltaan kehitämme hyveitämme? Kehitämme itsessämme ja toisissamme - omalla toiminnallamme - eettisesti arvokkaita hyveitä?
39 Kai Alhanen: Dialogi demokratiassa Gaudeamus Miten järjestää yhteiselämä? Demokratian säilyminen monimutkaistuvassa yhteiskunnassa edellyttää dialogin kyvyn vaalimista Dialogi on keskustelua, jossa osallistujilla on vilpitön pyrkimys saavuttaa parempi ymmärrys käsillä olevasta asiasta kuulemalla yhteisesti kaikkien kokemuksia, samalla lupa puhua omasta kokemuksesta käsin Dialogi kytkee meidät kokemukseemme mutta myös toisten ehkä erilaisin kokemuksiin
40 Dialogi on taito jota pitää harjoittaa jatkuvasti ja se on silti vaikeaa Demokraattisissa globaalistuvissa yhteiskunnissa eläminen edellyttää meiltä kaikilta yhteistoiminnallista kykyä sekä uudenlaisia hyveitä Elämän ymmärtäminen ja merkityksellisen elämän eläminen edellyttää mahdollisuutta dialogisiin tiloihin Emme synny dialogi suussa, vaan dialogi on kulttuurisesti opittava taito; ihmisellä on synnynnäisiä valmiuksia t. kykyjä jotka otollisia sille Ohjaus voi olla yksi tällainen dialoginen tila
41 Kai Alhanen: Osallisuustaju Osallisuustaju: yksilön kyky hahmottaa itsensä osaksi laajoja ihmisympäristöjen ja luonnonympäristöjen kokonaisuuksia ja pyrkimys ottaa huomioon oma vaikutuksensa näihin kokonaisuuksiin (Alhanen 2016, 205) mitkä asiat vaikuttavat häneen ja mihin hän itse puolestaan vaikuttaa toimijuuden käsite mm. ohjauksen jäsennyksissä, kriittisen itsereflektion käsite aikuiskasvatuksessa miten asettuu? Tämä kyky on oppimisen ja jatkuvan kehittämisen tulos, ei synnynnäinen Sijoittaa ihmisen, ei vain talouden tai työelämän toimijaksi, vaan eettiseksi subjektiksi yhteiskuntaan ja maailmaan Osallisuustaju kehittyy julkisen ja yksityisen välitilassa, sekä suojaavan yksityisyyden ja kokemukseen kytkevän yksinolon kautta
42 Ohjaus on eettisen suhteen luomista toiseen ihmiseen, hänen prosessiinsa, sekä aktiivista yritystä kytkeytyä yhdessä maailmaan.
43 KIITOKSET!
44 Lähteet Alhanen, K Dialogi demokratiassa. Gaudeamus. Cooper M, McLeod J Pluralistic counselling and psychotherapy. London: Sage Dysthe, O, Samara, A. & Westrheim, K. (2006). Multivoiced supervision of Master s students: a case study of alternative supervision practices in higher education. Studies in Higher education 31,3: Edwards, A Relational Agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research. 43: Eteläpelto, Anneli, Vähäsantanen, Katja, Hökkä, Päivi. & Paloniemi, Susanna. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review 10: Fenwick, T Understanding relations of individual collective learning in work: a review of research. Management Learning 39 (3): Hopwood, N Doctoral experience and learning from a sociocultural perspective. Studies in Higher Education 35 (7), Jyrkämä, J Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettis-metodiologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4, Leiman, M Vaikuttavuustutkimuksen pulmallisuus psykoterapiassa. Duodecim 120: Lipponen, L. & Kumpulainen, K Acting as accountable authors: Creating interactional spcaes for agency work in teacher education. Teaching and Teacher Education 27: Peräkylä, A. & Vehviläinen, S. (2003). Conversation analysis and the professional stocks of interactional knowledge. Discourse in Society 14 (6): Pietarinen, J. Soini, T. Pyhältö, K Pedagoginen hyvinvointi uutta ja tuttua koulun arjesta. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.). Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia- Research in Educational Scences 41. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura. Pyhältö, K. & Keskinen, J Doctoral student s sense of relational agency in their scholarloy communities. International Journal of Higher Education 1(2):
45 Reeve, J. & Tseng, C-M Agency as a fourth aspect of students engagement during learning activities. Contemporary Educational Psychology 36: Safran, J.D. ym A relational approach to supervision: Addressing ruptures in the alliance. Teoksesssa C.A. Falender & E.P. Shafranske (toim.) Casebook for clinical supervision: A competency-based approach. Washington D.C., American Psychological Association. Säljö, R Lärande i Praktiken. Ett Sociokulturellt Perspektiv. Stockholm: Prisma Vehviläinen, S Ohjaus vuorovaikutuksena. Helsinki: Gaudeamus Vehviläinen, S. (2009) Student-initiated advice in academic supervision. Research on language and social interaction, 42(2), Vehviläinen, S.(2012a). Question-prefaced advice in feedback sequences of Finnish academic supervisions. In H. Limberg & M. A. Locher (eds.) Advice in discourse. Pragmatics and Beyond New Series, John Benjamins.) Vehviläinen (2012b). Huolipuhe vastaanotolla ikkuna opiskelijan työprosessiin. Teoksessa Pyhältö, K. & Soini, T. (toim) Akateeminen ohjaus tohtorikoulutuksessa. Tampere University Press. Vehviläinen Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Gaudeamus. Vehviläinen, S. 2014b. Ongelmanratkaisua opinnäytteen äärellä -- neuvot opinnäytteen ohjauksen vuorovaikutuksessa. Prologi - Puheviestinnän vuosikirja, Vehviläinen, Sanna (2015) Yhteisöohjauksen solmukohdat - esimerkkinä opintojen ohjaus Tampereen yliopistossa ja Campus Conexus-hankkeen työssä. Aikuiskasvatus 35 (4): Vehviläinen & Löfström, E. (2012) Opinnäytteen ohjauksen haasteet opettajien näkökulmasta tulkinta kehittämishaasteista. Teoksessa Mäkinen M. ym. (toim) Osallistava korkeakoulutus Vehviläinen,S. & Löfström, E I wish I had a crystal ball : discourses and potentials for developing academic supervising. Studies in Higher Education 41(3): Wenger, E Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press. Vähäsantanen, K. Hökkä, P. Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H Opettajien ammatillinen identiteetti, toimijuus ja sitoutuminen väljä- ja tiukkakytkentäisessä koulutusorganisaatiossa. Aikuiskasvatus 2, Young, R.A & Valach, L Action theory: An intergrative paradigm for research and evaluation in career. In Athanasou & van Esbroeck (eds): International Handbook of Career Guidance. Springer.
Ohjauksen onnistumisen avaintekijöitä
Ohjauksen onnistumisen avaintekijöitä 15.9.2017 Ohjataan yhdessä tulevaisuuteen! Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja Opinto- ja uraohjauksen vt. professori, Itä-Suomen yliopisto Ohjauksen kentät
LisätiedotOHJAUKSEN MUUTOSSUUNNAT JA OHJAUKSEN AMMATILLISUUS
OHJAUKSEN MUUTOSSUUNNAT JA OHJAUKSEN AMMATILLISUUS Sanna Vehviläinen, KT, dosentti, työnohjaaja; opinto- ja uraohjauksen vt.professori Ohjauksen koulutus, Itä-Suomen yliopisto sanna.vehvilainen@uef.fi
LisätiedotTyöhönvalmentajan työote - dialogisuus asiakastyön keskiössä
Työhönvalmentajan työote - dialogisuus asiakastyön keskiössä Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja, vanhempi tutkija (TTL) professori, Itä-Suomen yliopisto 22.9.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
LisätiedotOhjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena
Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja projektipäällikkö Campus Conexus Tampereen yliopisto Hammaslääkäripäivät, Helsinki 7.11.2013
LisätiedotSanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF
Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja (STOry) Opinto- ja uraohjauksen professori UEF sanna.vehvilainen@uef.fi http://tyonohjaaja.blogspot.fi/ N. 20 vuoden työ tutkijana ohjaus- ja terapiavuorovaikutuksen
LisätiedotOhjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa
Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan kouluttaja, työnohjaaja Campus Conexus, Tampereen
LisätiedotLäheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta
Läheisen ohjaus terapiassa - ohjausvuorovaikutuksen luonteesta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Tuula Tykkyläinen, FT, puheterapeutti, dosentti Ohjaus on yhteinen saavutus Pohdinnassa - vuorovaikutuksen
LisätiedotOhjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa
Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa Korkeakoulututkimuksen symposium 20.8.2014 Jyväskylän yliopisto Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan
LisätiedotOhjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa
Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisen toimijuuden rakentajana yliopistossa PEDAFORUM 27.-28.5.2014, Sessio 9 Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan kouluttaja, työnohjaaja (STOry)
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotHyvää akateemista ohjausta etsimässä: ekskursioita
Hyvää akateemista ohjausta etsimässä: ekskursioita Metodifestivaalit, Tampereen yliopisto 20.8.2015 Sanna Vehviläinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos KT, dosentti, työnohjaaja 1 Aineksia puheenvuoron
LisätiedotOnko ohjausalan kehityksellä muita muuttajia kuin työelämän muutos?
Onko ohjausalan kehityksellä muita muuttajia kuin työelämän muutos? Sanna Vehviläinen sanna.vehvilainen@uef.fi 30.11.2016 UEF/Ohjauksen koulutus Ohjaus Laaja-alaista Professionaalistuvaa Kaikkialla mutta
LisätiedotTyönohjaus oppimisen tilana
Työnohjaus oppimisen tilana Mitä on työnohjaus? Mistä sen tunnistaa? Voiko työnohjauksen tuoda koulutukseen työotteena? Etsin vastausta näihin kysymyksiin tutkimustyöni sekä kouluttaja- työnohjaajakokemukseni
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotTOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä
Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia
LisätiedotRealiteetteja ja reunaehtoja
Realiteetteja ja reunaehtoja Toimiva arki Oppiva yhteistoiminta Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Mira Lönnqvist, toimintaterapeutti YAMK, lehtori Voimauttava prosessi Yhteistoiminnan haasteita arjen
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotVuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot
Vuorovaikutustutkimus ja akateeminen ohjaus: ohjauskeskustelun työkalut ja orientaatiot Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja Projektipäällikkö, Campus Conexus, Tampereen yliopisto 25.3.2013 sanna.m.vehvilainen@uta.fi
LisätiedotTYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015
TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus
LisätiedotReflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007
Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden
LisätiedotAmmatillinen osallisuus
Ammatillinen osallisuus Tampereen kaupunkiseudun kasvatusalalla Tiina Soini KT, dosentti, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto, Aretai Oy 21.3.2019 Arvioinnin tausta Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat
LisätiedotSysteemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa
Systeemiteoreettinen pohja LAPE-työskentelyssä ja johtamisessa Toimintakulttuurin muutos -seminaari 31.10.2017 1 31.10.2017 Yleinen systeemiteoria lähtökohta systeemiselle ajattelulle Systeemiteorian näkökulmasta
LisätiedotSulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa
Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotURAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN
URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN Joensuu 1.9.2017 KT Helena Kasurinen KT Helena Kasurinen SISÄLTÖ Ohjauksen tehtävä Urasuunnittelutaidot ja toimijuus Ura- ja elämänsuunnittelu Ohjaus
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotOhjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa
Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti
LisätiedotKATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä
KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotAMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA
AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotOhjauksen konteksti. Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen. Yhteiskunta, lainsäädäntö, kulttuuri
Ohjauksen konteksti Rajoittavat tekijät Mahdollistavat tekijät Ohjauksen elementit: substanssi-, konteksti-, prosessi- ja reflektio-osaaminen Situationaalinen ohjausosaaminen ohjattava ohjaaja Yhteiskunta,
LisätiedotMaailma muuttuu muuttuuko koulu?
Janne Pietarinen professori kasvatustiede, erityisesti perusopetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Maailma muuttuu muuttuuko koulu? Suomalaisen
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotOhjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?
Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM
LisätiedotKASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet
KASVATUSTIETEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Perusopintojen osaamistavoitteet Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - hahmottaa pedagogisia ilmiöitä erilaisista teoreettisista ja käytännöllisistä näkökulmista
LisätiedotLähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)
Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotMITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?
MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotHAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto
HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto PALAUTETTA OPISKELIJOILTA Kiitos kun välitit, kiitos kun kuuntelit, kiitos
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotPOLKU OSAAMISEN YTIMEEN
OSAAMISMATKA POLKU OSAAMISEN YTIMEEN MIKSI OSATA? Ohjauksen ja opetuksen roolin tulee muuttua siten, että se tukee oppijan osaamisidentiteetin kehittymistä ja antaa valmiuksia rakentaa omia yksilöllisiä
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotKONSULTOIVA TYÖOTE: OHJAUSVUOROVAIKUTUKSEN ERITYISPIIRTEET
Vaativan erityisopetuksen täydennyskoulutus Torniossa 2015-2016 Sirpa Oja 22.-23.2. KONSULTOIVA TYÖOTE: OHJAUSVUOROVAIKUTUKSEN ERITYISPIIRTEET 1 Yhteisen työmme lähtökohdat Konsultaatio OH-laissa (THL
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotOhjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota
Ohjauksen haltuunottoa tutkimuksen kautta: kaksi ekskursiota Sanna Vehviläinen Yliopistotutkija sanna.m.vehvilainen@uta.fi http://tyonohjaaja.blogspot.com/ Campus Conexus Tampereen yliopisto 15-05-2012
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotKOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN
KOULUTUS 20 OP ID VALMENTAJA UUDEN AJAN MONIKERROKSISEEN VALMENTAJUUTEEN 9.1.2019-27.9.2019 UUDISTA IHMISTÄ, UUDISTA TYÖTÄ ID Valmentaja eli työidentiteettivalmentaja perustuu identiteettityötä ja toimijuutta
LisätiedotOmaopettajatoiminta ohjaajan näkökulmasta
Omaopettajatoiminta ohjaajan näkökulmasta 18.8.2016 PedaForum-päivät MALU-tohtorikoulutettava FM Laura Timonen, Tutkimuksessa mukana: FM Anu Tuomela ja KM Hanna Oikarinen Ohjaajat: dos. FT Saana-Maija
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotTESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti 2018 Pirjo Hänninen, Päivi Kauppila, Anne Leppänen, Seija Mäkinen, Mervi Pasanen
4.6.2018 1 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti 2018 Pirjo Hänninen, Päivi Kauppila, Anne Leppänen, Seija Mäkinen, Mervi Pasanen Tehdään yhdessä ohjausta -projekti TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotTyöllistämistä vai kuntoutusta?
Työllistämistä vai kuntoutusta? Raija Kerätär Kuntoutuslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri, työnohjaaja www.oorninki.fi työttömyysaika Pitkäaikaistyöttömät/työttömät Poikkileikkaus työttömistä hetkellä
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotMiten herättää syrjäytyneen motivaatio?
Miten herättää syrjäytyneen motivaatio? 2.10.2015 Raija Kerätär www.oorninki.fi Paltamon opetuksia Työterveyshuollon keinovalikoima, esim. terveystarkastukset eivät sovellettunakaan täysin sovi pitkään
LisätiedotOhjausta ensimmäisen vuoden kandidaattiopiskelijan urasuunnitteluun. Tiina Kerola ja Susanna Reunanen, Aalto-yliopisto
Ohjausta ensimmäisen vuoden kandidaattiopiskelijan urasuunnitteluun Pienryhmäohjaus johdatus opiskeluun - kurssilla Johdatus opiskeluun kurssi - antaa valmiudet yliopisto-opiskelun käynnistymiselle ja
LisätiedotOSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN
OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotSosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä
Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä Sosiaalipedagogiikan päivät 2018 tutkimustyöryhmät Kemi 22.3.2018 Sanna Ryynänen, FT, sosiaalipedagogiikan yliopistonlehtori
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotOhjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä
Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutus ja ohjauksen menetelmiä Anu Keski-Koukkari 20.10.2014 1 Sisältö Ohjauksesta Palautteesta Ohjauksen haasteista 20.10.2014 2 Ryhmäkeskustelu 1. Millaisia kokemuksia
LisätiedotInnostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?
Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme
LisätiedotAikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi
Aikuisopiskelijoiden suhde tieteeseen ja tieteelliseen tietämiseen - kontekstina avoimen yliopiston verkkovälitteinen metodikurssi Leena Isosomppi & Minna Maunula Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotKele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen,
KIRJASTO Kele Finland. Mitä se meille kuuluu? Eeva Koponen, eeva.koponen@jyu.fi Pekka Suomäki Nuorison parasta tässä harrastetaan eli rehtorin ops-linjaus 21.9.2015 Asiantuntijuuden kehittyminen ja ajattelun
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotOhjaus ja monialainen yhteistyö
Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotTOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ
TOIVOKESKEINEN OHJAUSMENETELMÄ OHJATAAN YHDESSÄ OULU 25.11.2016 POHDINTATEHTÄVÄ LUENNON AJAKSI KUKA ASIAKKAISTASI HYÖTYISI TÄLLAISESTA LÄHESTYMISTAVASTA? TAUSTAA Professori Spencer Niles: The Hope-Centered
Lisätiedot- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva
u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotOhjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas
LisätiedotAMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi
AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
Lisätiedot