POHJOIS-POHJANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA OSOITETTUJEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLE SIJOITTUVAT SEUDULLISET TUULIVOIMA-ALUEET

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVASSA OSOITETTUJEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLE SIJOITTUVAT SEUDULLISET TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset

2 2 Sisällys 1 Johdanto Tarkasteltavat alueet Puskurianalyysi Yhteenveto vaikutusten arvioinnista Kohdekuvaukset Haapavesi Riskalankangas Ii Olhava-Myllykangas-Palokangas Ii Maakrunnin matalikko Kalajoki Läntisten tuulivoimapuisto Kalajoki Jokela-Tohkoja Kalajoki Kokkokangas-Torvenkylä Kuusamo Maaninka Muhos Pyhänselkä Oulainen Hietasyrjänkangas Oulainen-Haapavesi Hautakangas-Rahkola Oulainen Pöykkylä Oulainen Karahka Pyhäjoki Mäkikangas Pyhäjoki Oltava-Polusjärvi-Maukarinkangas Pyhäjoki Puskakorvenkallio Raahe Pertunmatala Raahe-Pyhäjoki Ulkonahkiainen Sievi Kenkäkangas P, E Siikajoki Isoneva-Revonlahti Siikajoki Seljänsuun matala Siikajoki Vartinoja Utajärvi Maaselkä-Hepoharju Utajärvi Pahkavaara Vaala Metsälamminkangas Vaala Rovankangas- Pirttikangas Vaala Haarasuonkangas, Kiviselkä-Pitkäsuo Vaala Naulakangas, Painuankanava Ylivieska Pajukoski laajennus

3 3 1 Johdanto Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaava on tullut vireille maakuntahallituksen päätöksellä Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan siinä muun muassa täydennetään ja tarkistetaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen, tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvien alueiden varauksia. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa vuonna 2013 ja se tuli voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksellä marraskuussa Kaavassa on osoitettu yhteensä 63 tuulivoimarakentamiseen soveltuvaa aluetta, joista suurin osa sijaitsee maakunnan manneralueella. Pohjois-Pohjanmaan liiton nykytilaselvityksen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2017) mukaan maakunnan manner- ja merialueella oli helmikuussa 2017 eri suunnittelu- tai toteuttamisvaiheessa olevia tuulivoimahankkeita kaikkiaan yli 100 kpl (1550 voimalaa). Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetuista alueista yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ja toteutukseen oli edennyt 43 aluetta. Maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle sijoittui kokonaan tai osittain 23 seudullista (10 voimalaa tai enemmän) tuulivoimahanketta. Lisäksi maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle sijoittuu runsaasti (24 kpl) eri toteuttamis- ja suunnitteluvaiheessa olevia alle 10 voimalan hankkeita. Tässä selvityksessä esitetään Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle sijoittuvien seudullisesti merkittävien alueiden kohdekuvaukset. Tarkasteluun on sisällytetty kaikki laaditussa nykytilaselvityksessä tunnistetut alueet, jotka sijoittuvat kokonaan tai merkittäviltä osin (10 voimalaa tai enemmän) maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle. Lisäksi huomioon on otettu Vaalan kunnan alueelle sijoittuvat potentiaaliset seudulliset tuulivoimaalueet, kuntien esityksiä tuulivoima-alueiksi sekä aiemmin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2005) osoitetut merituulivoima-alueet. Selvityksen kohdekuvaukset ja vaikutusten arviointi perustuu sekä 3. vaihemaakuntakaavaa varten laadittuihin selvityksiin (linnusto-, maisema- ja asutusselvitykset) että hankekohtaisiiin yva- ja muihin selvityksiin. Merkittävä osa tarkasteltavista alueista on edennyt yksityiskohtaisempaan suunnitteluun (osayleiskaavoitus). Olemassa olevat yksityiskohtaisemmat selvitykset on mainittu erikseen kunkin alueen kuvauksen yhteydessä. Yhteenveto tarkasteltavien alueiden suunnittelutilanteesta on esitetty luvussa 2. Selvityksen tavoitteena on tuottaa riittävät tuulivoima-aluekohtaiset tiedot Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluun. Selvityksen ovat laatineet Pohjois-Pohjanmaan liitossa suunnittelija FM Krista Oikarinen ja ympäristöpäällikkö MMM Tuomas Kallio.

4 4 2 Tarkasteltavat alueet Pohjois-Pohjanmaan liiton laatimassa nykytilaselvityksessä (Tuulivoimarakentaminen Pohjois- Pohjanmaalla. Nykytilaselvitys ) tunnistettiin seudullisesti merkittävät hankkeet ja hankekokonaisuudet, jotka sijoittuvat kokonaan tai merkittäviltä osin 1. vaihemaakuntakaavassa (1. VMKK) osoitettujen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Selvitettäviä alueita tunnistettiin kaikkiaan 23 kpl. Osa alueista on itsessään seudullisia tuulivoimaalueita (10 voimalaa tai enemmän), osa on vierekkäin sijoittuvista hankkeista muodostuvia kokonaisuuksia. Mikäli hankkeen tai useammasta hankkeesta muodostuvan kokonaisuuden poikkeama maakuntakaavasta oli 10 voimalaa tai enemmän, otettiin alue tämän selvityksen tarkasteluun. Tarkasteltavat alueet ja niiden suunnitteluvaihe käy ilmi kuvasta 1 ja taulukosta 1. Kuva 1. Suunnitteilla olevat seudulliset tuulivoima-alueet, jotka sijoittuvat kokonaan tai merkittäviltä osin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle.

5 5 Taulukko 1. Suunnitteilla olevat seudulliset tuulivoima-alueet, jotka sijoittuvat kokonaan tai merkittäviltä osin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. KUNTA TUULIVOIMA-ALUE KPL TEHO MANNER/ VAIHE 1. VMKK YLEISKAAVA HUOM (MW) MERI Haapavesi Riskalankangas 25 - Manner Esisuunnittelu Ei - Ii Kalajoki Olhava-Myllykangas- Palokangas- Isokangas Läntisten tuulivoimapuisto ,2 Manner Olhava- Myllykangas toiminnassa, muut Ei Olhava I-II, Olhava Nyby ja Myllykangas lainvoimaisia Kuusi hanketta, toteutunut 36 voimalaa Manner Kaavoitus Osin Kaavaluonnos Kaavaehdotus maakuntakaavan mukainen, 14 voimalaa Kalajoki Jokela-Tohkoja ,8 Manner Toiminnassa Ei Lainvoimainen Kaksi hanketta, toteutunut 34 voimalaa Kalajoki Kokkokangas- Torvenkylä Manner Kaavoitus Osin Kaavaehdotus Kaksi hanketta; viimeisin suunnitelma ei seudullisesti merkittävä (kaksi erillistä hanketta, 6+8 voimalaa) Kuusamo Maaninka Manner Kaavoitus Ei Kaavaluonnos Muhos Pyhänselkä - - Manner Esisuunnittelu Ei - Oulainen Karahka 25 82,5 Manner Esisuunnittelu Ei Kaavoitussopimus Oulainen Hautakangas 28 92,4 Manner Esisuunnittelu Ei Kaavoitussopimus Oulainen Pöykkylä 14 46,2 Manner Esisuunnittelu Ei Kaavoitussopimus Oulu Lavakorpi Manner Kaavoitus Ei Vireillä Kielteinen tutkalausunto Pyhäjoki Mäkikangas Manner Toiminnassa Ei Lainvoimainen Pyhäjoki Oltava-Polusjärvi- Maukarinkangas Manner Oltava luvitus, muut kaavoitus Osin Oltava lainvoimainen Pyhäjoki Puskakorvenkallio Manner YVA-menettely Ei Kaavoitusaloite hyväksytty Raahe Pertunmatala Meri Esisuunnittelu Ei - Raahe Ulkonahkiainen Meri Esisuunnittelu Ei - Siikajoki Kangastuuli, Isoneva I-II, Karhukangas, Navettakangas Manner Isoneva I ja Navettakangas luvitus, muut kaavoitus Siikajoki Vartinoja I-II 15 42,3 Manner Vartinoja I toiminnassa On/osin Ei Isoneva I ja Navettakangas lainvoimaisia Vartinoja I lainvoimainen Kolme eri suunnitteluvaiheissa olevaa hanketta Viisi eri suunnitteluvaiheissa olevaa hanketta KHO kumosi Vartinoja II osayleiskaavan hyväksymispäätö ksen Utajärvi Maaselkä Manner Kaavoitus Ei Vireillä Kielteinen tutkalausunto Utajärvi Hepoharju Manner Kaavoitus Ei Vireillä Kielteinen tutkalausunto Utajärvi Pahkavaara Manner Kaavoitus Ei Vireillä Vaala Ylivieska Metsälamminkangas Pajukoski II Manner Kaavoitus Ei Valtuusto hyväksynyt Manner YVA-menettely Osin Kaavoitusaloite hyväksytty

6 6 Suunnitteilla olevien hankkeiden lisäksi tarkasteluun sisällytettiin myös muita potentiaalisia seudullisia tuulivoima-alueita. Vaalan kunnan alueelta tunnistettiin neljä mahdollista tuulivoima-aluetta Kainuun liiton ja Vaalan kunnan laatimien selvitysten pohjalta. Vaalan osalta tuulivoima-alueita ei ole vielä käsitelty missään maakuntakaavassa. Sievin kunnan alueelta otettiin tarkasteluun Kenkäkankaan alue kunnan Pohjois-Pohjanmaan liitolle tekemän aloitteen perusteella. Lisäksi tarkasteluun sisällytettiin aiemmin Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa (2005) osoitetut merituulivoima-alueet. Muut mahdolliset seudulliset tuulivoima-alueet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Muut mahdolliset seudullisesti tuulivoima-alueet, jotka sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden ulkopuolelle. Kunta Alue Maa/meri Viite Ii Maakrunninn matalikko Meri Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005) Siikajoki Seljänsuun matala Meri Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005) Sievi Kenkäkangas Manner Kunnan esitys ( ) Vaala Naulakangas Manner Kainuun/Vaalan tuulivoimaselvitykset Vaala Painuan kanava Manner Kainuun/Vaalan tuulivoimaselvitykset Vaala Rovankangas-Pirttikangas Manner Kainuun/Vaalan tuulivoimaselvitykset Vaala Haarasuonkangas-Kivisuo Manner Kainuun/Vaalan tuulivoimaselvitykset

7 7 3 Puskurianalyysi Osana selvitystä laadittiin paikkatietoanalyysi, jossa muodostettiin puskurit tuulivoimarakentamisen vaikutusten kannalta herkkien kohteiden ympärille. Huomioon otettiin asutus, ympäristöarvot sekä muu alueidenkäyttö (taulukko 3, kuva 2). Tarkastelun pohjana oli Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan yhteydessä (Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys) laadittu vastaava selvitys. Aiemmin muodostettuja puskureita on tässä yhteydessä kuitenkin tarkistettu monelta osin. Puskurianalyysin on tarkoitus toimia apuvälineenä tuulivoima-alueiden vaikutusten arvioinnissa sekä maakuntakaavassa osoitettavien alueiden rajaamisessa. Laadittu puskurianalyysi havainnollistaa yleispiirteisesti tuulivoima-alueiden sijoittamisen reunaehtoja. Liitekartta Selvitykseen liittyy liitekartta, joka on ladattavissa Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta osoitteesta vireillä_olevat_maakuntakaavat/3_vaihemaakuntakaava. Liitekartta on: - Selvityskartta_6_Puskurianalyysi_Maaliskuu_2017.

8 8 Taulukko 3. Puskurianalyysissä huomioon otetut alueet/kohteet sekä muodostetut puskurit. Puskurianalyysi Puskurin leveys alueen/kohteen ympärillä (m) Luonto Luonnonsuojelualueet, suojeluohjelmaalueet, maakuntaakaavan SL-1 alueet, soidensuojelutyöryhmän esitys Natura verkoston alueet IBA-alueet, Finiba Muuttolinnuston kannalta tärkeät levähtämisalueet (1. vaihemaakuntakaava) Merikotka, maakotka Arvokkaat geologiset muodostumat, harjujensuojeluohjelma Maakuntakaavan luo 1 -alueet, Vaalan luontoarvosuot (3. VMKK SE-alueet) Maisema ja kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (MAPIO-työryhmä) Maakunnallinen arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Asutus Taajamat ja kyläalueet (YKR-aineisto) Yksittäiset asunnot ja loma-asunnot Muu alueidenkäyttö Maakuntakaavan virkistys- ja matkailualueet Puolustusvoimien alueet Lentokenttien esterajoituspinnat (AGA M3-6) Lentopaikkojen esterajoituspinnat Ilmatieteen laitoksen säätutka Liikenneväylät (100 km/h) ja rataverkko Väyläalueet (merialue) 500 m (> 50 ha alueet) 100 m (< 50 ha alueet) 1000 m (SPA) 500 m (SCI) 1000 m 500 m 2000 m (ei esitetty kartalla) 100 m 100 m 2000 m 1000 m 1000 m 500 m 1000 m 1000 m 500 m 0 m 6-15 km 3 km 5 km 300 m 0 m

9 Kuva 2. Puskurianalyysin tulokset. Yksityiskohtaisempi kartta on saatavissa sähköisessä muodossa Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta, ks. yllä. 9

10 10 4 Yhteenveto vaikutusten arvioinnista Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto aluekohtaisesta vaikutusten arvioinnista. Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja terveyteen: Tuulivoima-alueet sijoittuvat asuttujen alueiden ulkopuolelle. Etäisyyttä lähimpään asutukseen on tyypillisesti metriä. Alueet ovat toteuttamiskelpoisia melu- ja välkevaikutusten näkökulmasta. Maakuntakaavassa on kuitenkin perusteltua muodostaa riittävä etäisyys asutukseen, lähtökohtana on 1000 m puskuri. Tapauskohtaisesti suurempikin etäisyys asutukseen voi olla perusteltu. Esimerkiksi suuret tuulivoima-alueet voi olla perusteltua sijoittaa jo lähtökohtaisesti kauemmas kyläasutuksesta, erityisesti jo on mahdollista että syntyy merkittäviä maisemakuvallisia tai muita vaikutuksia. Vaikutukset on tässä arvioitu vähäisiksi, mikäli alueiden lähiympäristöön (0-2 km) sijoittuu vähän tai ei lainkaan asutusta. Jonkin verran haitallisia vaikutuksia/soveltuu kohtalaisesti tarkoittaa, että lähialueelle on asutusta joka on tarpeen ottaa huomioon alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja joka voi asettaa rajoitteita alueen toteuttamiselle (sille missä laajuudessa alue voi toteutua). Maisema, rakennusperintö Vaikutusten arviointi perustuu keskeisimmin Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laadittuun maisemaselvitykseen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten). Em. selvityksessä maisemallisten vaikutusten merkittävyys arvioitiin asteikolla vähäinen vähäinen/kohtalainen kohtalainen kohtalainen/suuri suuri. Mikäli maisemallisten vaikutusten merkittävyys oli arvioitu kohtalaiseksi tai kohtalaiseksi/suureksi, katsotaan alueella olevan jonkin verran haitallisia vaikutuksia ja sen arvioidaan alueen soveltuvan tuulivoimarakentamiseen kohtalaisesti varauksin. Mikäli vaikutusten merkittävyys oli arvioitu suureksi, katsotaan alueella olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja sen arvioidaan alueen soveltuvan tuulivoimarakentamiseen huonosti. Linnusto, muu luonto Selvityksessä on tarkasteltu tuulivoima-alueiden sijoittumista suhteessa linnuston päämuuttoreitteihin, linnustollisesti arvokkaisiin alueisiin sekä uhanalaisten (suurten) petolintujen pesäpaikkoihin/reviireihin. Vaikutukset on arvioitu pääosin kohtalaiseksi; kohtalainen soveltuvuus tarkoittaa tässä, että ehdotonta estettä tuulivoima-alueen toteuttamiselle ei ole yksityiskohtainen linnustoselvitys on joka tapauksessa tehtävä alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Sijoittumista linnuston päämuuttoreitille ei ole pidetty sinänsä vielä merkittävänä vaikutuksena. Vartinojan alueella on uhanalaisen arosuohaukan pesä/reviiri, minkä vuoksi vaikutus on arvioitu merkittäväksi. Käytettävissä olleen aineiston mukaan myös Jokelan-Tohkojan alueella on uhanalaisen suurikokoisen petolinnun pesä; uusimman tiedon mukaan pesintä olisi kuitenkin siirtynyt alueen ulkopuolelle. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun muuttolintuselvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-

11 11 Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan yhteisvaikutukset muuttolintupopulaatioihin eivät muodostu merkittäviksi. Selvityksessä on tarkasteltu tuulivoima-alueiden sijoittumista suhteessa luonnonsuojelualueisiin, Natura verkoston alueisiin sekä muihin luontoarvojen kannalta merkittäviin alueisiin. Käytettävissä olleiden tietojen perusteella vaikutukset ko. kohteisiin eivät muodostu merkittäviksi ja/tai suojelualueet on mahdollista ottaa huomioon alueiden tarkemmassa suunnittelussa. Muutamien tuulivoima-alueiden sisällä on pienialaisia luonnonsuojelualueita. Olhavan-Myllykankaan alueen sisällä on melko laajasti soidensuojelualueita. Arviota ko. alueen vaikutuksista suojelualueisiin täsmennetään vaihemaakuntakaavan suunnittelussa (mm. vireillä olevan Palokankaan tuulivoimahankkeen yvamenettelyn tulosten pohjalta). Puolustusvoimat, Ilmatieteen laitos Puolustusvoimat on ilmoittanut vastustavansa joidenkin tarkasteluun sisältyneiden tuulivoimaalueiden toteuttamista (Lavakorpi, Maaselkä, Hepoharju). Puolustusvoimien kanta on tullut ilmi alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa (yva/yleiskaavoitus). Ilmatieteen laitoksen mukaan Utajärven Maaselän ja Hepoharjun tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset tutkatoimintaan muodostuvat merkittäviksi. Näiden alueiden ei katsota soveltuvan maakuntakaavan tuulivoima-alueiksi. Arviointia voidaan tarkistaa, mikäli alueiden mahdollisessa jatkosuunnittelussa Puolustusvoimien ja Ilmatieteen laitoksen intressit voidaan turvata. Alueelle ei katsota olevan vaikutuksia Puolustusvoimien toimintaan, mikäli Puolustusvoimat on ilmoittanut että se ei vastusta suunnitelman mukaisen alueen toteuttamista tai alue sijoittuu Perämeren tutkakompensaatioalueelle. Muut vaikutukset Kuusamon Maaningan tuulivoima-alueella on arvioitu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia porotalouteen (Maaningan tuulivoimahankkeen yva-selostus). Pyhäjoen Maukarinkankaan alueella (tässä osa Oltava-Polusjärvi-Maukarinkangas -kokonaisuutta) arvioidaan olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia kantaverkon kehittämiseen. Alue sijoittuu Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen pääsähköjohtojen varausten alueelle. Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutusten merkittävyyden arviointi perustuu keskeisesti Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laadittuihin tuulivoimarakentamisen maisema-, asutus- ja muuttolintuselvityksiin.

12 12 Taulukko 4. Selvityksessä arvioidut Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan ulkopuoliset seudulliset tuulivoima-alueet. Yhteenveto vaikutusten arvioinnista. Haitalliset vaikutukset vähäisiä/soveltuu hyvin Jonkin verran haitallisia vaikutuksia/soveltuu kohtalaisesti - varauksin Merkittäviä haitallisia vaikutuksia/soveltuu huonosti - ei sovellu Kunta Alue Ihmisten elinolot, viihtyisyys, terveys Maisema, rakennusperintö Linnusto, muu luonto Puolustusvoimat Muu Yhteisvaikutukset Selite, jos vaikutukset arvioitu merkittäviksi Haapavesi Riskalankangas - Maisema Ii Olhava-Myllykangas- - Palokangas Ii Maakrunnin matalikko - Maisema Kalajoki Läntisten tuuliv.puisto - Maisema Kalajoki Jokela-Tohkoja - Maisema Kalajoki Kokkokangas- - Maisema, asutus Torvenkylä Kuusamo Maaninka Maisema, porotalous Muhos Pyhänselkä - - Oulainen Hietasyrjänkangas - - Maisema Oulainen Hautakangas - - Maisema Oulainen Pöykkylä - - Oulainen Karahka - - Oulu Lavakorpi - Puolustusvoimat Pyhäjoki Mäkikangas - Pyhäjoki Oltava-Polusjärvi- Maukarinkangas Kantaverkon kehittäminen (Maukarinkangas) Pyhäjoki, Ulkonahkiainen - - Raahe Pyhäjoki Puskakorvenkallio - Raahe Pertunmatala - Sievi Kenkäkangas P - - Sievi Kenkäkangas E - - Siikajoki Isoneva-Revonlahti - Maisema Siikajoki Vartinoja I-II Linnusto, maisema Siikajoki Seljänsuun matala - Utajärvi Maaselkä - Puolustusvoimat/Ilmatieteen laitos Utajärvi Hepoharju - Puolustusvoimat/Ilmatieteen laitos Utajärvi Pahkavaara - Vaala Metsälamminkangas - Vaala Painuan kanava - - Vaala Naulakangas - - Vaala Rovankangas- - - Pirttikangas Vaala Haarasuonkangas - - Vaala Kiviselkä-Pitkäsuo - - Ylivieska Pajukoski laajennus - -

13 13 5 Kohdekuvaukset Alue Haapavesi Riskalankangas Kunta Haapavesi Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee Haapavedellä Mieluskylän eteläpuolella. Etäisyyttä Haapaveden keskustaan on 9-10 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Riskalankangas 26,7 5,9/6, Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Esisuunnittelu. Suomen tuuliatlaksen mukaan alueella tuulisuus on vuositasolla keskimäärin 5,9-6,7 m/s ( m korkeudessa). Olemassa olevaa tiestöä alueelle on kohtalaisen kattavasti. Alueella on kohtalaisen hyvä metsätieverkosto. Liityntäpiste kantaverkkoon ei ole tiedossa. Fingridin 2 x 400 kv voimajohto kulkee alueen länsipuolelta. Etäisyyttä Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan on 18 km. Vaihtoehtoinen liityntä 110 kv alueverkkoon on 17 km alueen eteläpuolella. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Asutusta tuulivoima-alueen lähialueella 2 km:n etäisyydellä on keskimääräistä enemmän, 103 vakituista asukasta. Vapaa-ajan asuntoja on vähemmän: 19 lomaasuntoa sijoittuu 2 km:n etäisyydelle alueesta. Lähin asutus on noin 500 m etäisyydellä tarkasteltavasta alueesta. Ollilanperän ja Mieluskylän kyläasutus on noin 1,5 km päässä. Asutus on keskittynyt alueen pohjois- ja itäpuolelle. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu Haapavedelle Mieluskylän eteläpuolelle. Alueen maisemalliselle lähivaikutusalueelle (0-5 km) sijoittuu maakunnallisia maisema-arvoja (Mieluskylän kulttuurimaisema 1,5 km alueen pohjoispuolella). Lähin kyläasutus on 1,5-2 km etäisyydellä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi.

14 14 Tuulivoimalat olisivat nähtävissä Pyhäjokivarresta maakunnallisia maisema-arvoja omaavalta alueelta noin 2-4 km etäisyydeltä. Jokilaakso on tällä alueella melko kapea, joten näkemäalueet eivät ole kovin laajoja. Vaikutukset kohdistuisivat kuitenkin lähes koko Mieluskylän kulttuurimaiseman alueelle. Visuaalinen vaikutus voi lähimpien voimaloiden osalta olla maisemaa hallitseva. Kaukomaisemassa voimaloita tai niiden osia voi olla nähtävissä ympäristön järvien ja suurempien viljelysalueiden taustalla. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Perustelu: tuulivoima-alueen suuri koko ja mahdollisesti maisemakuvaa hallitseva vaikutus Pyhäjokilaaksossa. Alueella ei ole tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Linnusto Alueen ympäristössä ei ole suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja/reviirejä. Alue sijoittuu kurjen päämuuttoreiteille (kevät- ja syysmuutto). Muu luonto Tuulivoima-alueen sisällä on pienikokoinen luonnonsuojelualue. Osin tuulivoimaalueen sisälle sen koillisosaan sijoittuu niin ikään pienikokoinen luonnonsuojelualue (osoitettu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa kohdemerkinnällä SL). Alueen itäpuolella on pohjavesialue. Lähin Natura verkostoon kuuluva alue on noin 600 m alueen eteläpuolella sijaitseva Mustakorpi (FI , SCI). Puolustusvoimien toiminta - Muu maankäyttö ja kaavoitus Tarkasteltavan tuulivoima-alueen eteläpuolelle on 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettuja turvetuotantoalueita. Fingridin 2 x 400 kv voimajohto kulkee alueen länsipuolelta. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Riskalankankaan lähialueelle sijoittuu useita muita suunniteltuja tai Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettuja tuulivoima-alueita. Haapaveden Rahkolan alue on noin 1,5 km, Oulaisten Hautakankaan alue 3 km, Oulaisten Pöykkylä 6 km, Ylivieskan Tuomiperä 8 km, Ylivieska-Nivalan Puntarinkangas 5 km ja Oulaisten Hietasyrjänkangas 7 km päässä. Tuulivoima-alueen toteuttamisella olisi maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Haapaveden ja Oulaisten kaupunkien alueille sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimmin yhteisvaikutuksia syntyy Pyhäjokivarteen yhdessä Hautakankaan ja Rahkolan alueiden kanssa. Lähekkäin sijaitsevat tuulivoima-alueet muodostavat suuren, useita kymmeniä tuulivoimaloita käsittävän kokonaisuuden. Kaikkien ko. alueiden toteuttamisen yhteisvaikutukset Pyhäjokilaaksoon on arvioitu suuriksi 3. vaihemaakuntavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla). Tuulivoima-alueet muuttaisivat maisemakuvaa ja alueiden nykyistä käyttöä melko laajalla alueella molemmin puolin Pyhäjokilaaksoa Matkanivan-Mieluskylän välisellä alueella. Ihmisten totutussa elinympäristössä tapahtuva laaja-alainen muutos voidaan kokea haitallisena.

15 15 Tarkasteltava tuulivoima-alue 1km:n vyöhyke 2km vyöhyke 5km vyöhyke

16 16 Kartta 2. Tarkasteltava tuulivoima-alue ja muut lähialueen olemassa olevat tai suunnitellut tuulivoima-alueet Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merituulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimayleiskaava Muu tuulivoimaosayleiskaava- tai hankealue Voimala toteutunut tai rakenteilla Voimala suunnitteilla (yleiskaava, yva-menettely, muu hankekehitys)

17 17 Kartta 3. Puskurianalyysin tulokset. Tarkasteltava tuulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimaosayleiskaava Muu osayleiskaava- tai hankealue Muodostetut puskurit

18 18 Alue Ii Olhava-Myllykangas- Palokangas Kunta Ii Yleiskuvaus Olhavan-Myllykankaan tuulivoimaalue sijaitsee Iin Kuivaniemen alueella noin kolmen kilometrin etäisyydellä Perämeren rannikosta. Lähimmät asutuskeskittymät ovat Kuivaniemi, Olhavan kylä ja Iin taajama. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Olhava- Myllykangas- Palokangas 44 6,1/7, Suunnittelutilanne Tarkasteltavalla alueella on neljä toteutunutta tuulivoimaloiden aluetta (yhteensä 41 voimalaa). Suunnitteilla ovat Iin Isokankaan tuulivoima-alue (5 voimalaa, yleiskaava hyväksytty valtuustossa) ja Iin Palokankaan tuulivoima-alue (12 voimalaa, yvamenettely ja yleiskaavoitus käynnissä helmikuu 2017). Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisista lähtökohdista aluekokonaisuus soveltuu hyvin tuulivoimarakentamiseen. Tuulisuus on alueella keskimäärin 5,9-6,4 m/s vuodessa 100 m korkeudessa, keskimäärin tuulisuus on 6,2 m/s. 150 m korkeudessa keskituulennopeus on 7,0 m/s. Alueella on hyvä metsäautotieverkosto. Liittyminen valtakunnalliseen sähköverkostoon on toteutettu alueen läpi kulkevaan 110 kv Raasakka-Isohaara -voimajohtoon Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen lähialueella 2 kilometrin säteellä on 247 vakituista asukasta ja lomaasuntoja 235 kappaletta. Tämä on selvästi enemmän kuin tuulivoima-alueiden lähiympäristössä keskimäärin. Lähialueen tiheästi asuttuja asutuskeskittymiä Perämeren rannalla, 4 tien länsipuolella ovat Nyby, Myllykangas, Halttula, Taipale, Huttula, Pohjoisranta, Olhava ja Kuivaniemi. Asutusta sijoittuu lähimmillään 300 metrin etäisyydelle voimaloista.

19 19 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueen maisemalliselle lähivaikutusalueelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kuivajoen Asemankylä sijaitsee noin 3 km ja Olhavan kylä noin 1 km etäisyydellä alueesta. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoima-alueen toteuttamisen maisemavaikutukset kohdistuisivat laajimmin alueen itäpuolella sijaitsevilla suoalueille sekä toisaalta merialueelle. Suuren tuulivoima-alueen maisemallisella lähivaikutusalueella (0-5 km) on muutoin verrattain vähän avointa maisematilaa, minkä vuoksi näkemäalueet jäävät melko paikallisiksi. Merkittävimmin voimaloita on /olisi nähtävissä Olhavan kylän alueella sekä Kuivajokisuun alueella. Lähimmät voimalat sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Olhavan asutuksesta. Lähimpien voimaloiden vaikutus on hallitseva. Kuivajokisuun kulttuurimaisema-alueelle voimaloita näkyisi lähimmillään noin 4 km etäisyydeltä. Olhava alueelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (Nyby), jonka lähialueella on toiminnassa useita voimaloita. Alueen laajentaminen itään (Palokangas) ei merkittävästi lisää maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Alueen laajentaminen pohjoiseen lisää vaikutuksia Kuivajokisuun alueelle. Mereltä katsottaessa sekä Myllykankaan hanke että viereiset Nybyn ja Olhavan hankkeet näkyvät selkeästi muodostaen yhtenäisen noin 13 km pitkän tuulivoimala-alueen. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi, paikallisesti olemassa olevien voimaloiden vaikutukset ovat osin suuria Olhavan-Nybyn alueelle lähimpien voimaloiden hallitessa maisemakuvaa. Alueelle ja 1 km:n etäisyydelle hankealueen ulkopuolelle sijoittuu 28 muinaisjäännöskohdetta, joista 18 sijoittuu suunnitellun tuulivoima-alueen sisäpuolelle. Linnusto Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Pohjoisessa Oulun seudun kerääntymisalue pysäyttää ja levittää lintujen muuttovirtaa laajemmalle alueelle. Hankealue sijaitsee kokonaisuudessaan useiden muuttolintujen päämuuttoreitin varrella, joka on tulkittu kriittiseksi alueeksi linnustollisesti. Iin Kuivaniemen ja Simon alueella erityisesti petolintumuutto on vilkasta. Alueella on tehty lintumuuton seurantaa useana vuonna toiminnassa olevien tuulivoimapuistojen valmistuttua. Seurantatulosten mukaan muuttolintujen törmäykset voimaloihin ovat erittäin harvinaisia. Tuulivoima-alueen lähiympäristössä ei sijaitse uhanalaisten petolintujen reviirejä. Muu luonto Tarkasteltava tuulivoima-alueen sisään sijoittuu luonnonsuojelualueita. Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osa nyt tarkasteltavasta tuulivoimaloiden alueesta on osoitettu merkinnällä ask (arvokas suokehityssarjojen alue). Osa alueen soista on sittemmin toteutunut luonnonsuojelualueina. Tuulivoima-alue sijoittuu lähimmillään noin 1,5-3 km etäisyydelle Tuuliaapa-Iso Heposuon Natura-alueesta. Kokonaisuuden muiden hankkeiden kanssa yhtenäinen tuulivoimaloiden verkosto ulottuu Natura-alueen länsi-, lounais- ja eteläpuolelle. Myllykankaan tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on laadittu Natura-arviointi (ko. hankekohtaiset selvitykset). Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoima-alue on osa Oijärven paliskunnan aluetta. Tuulivoimaloiden alue vaikuttaa porotalouteen pääosin porolaidunten pirstoutumisen ja laidunmenetysten vuoksi.

20 20 Hankekohtaiset selvitykset Myllykangas YVA-arviointiselostus ; yhteysviranomaisen lausunto , Lausunto Myllykankaan Natura-arvioinnista Olhava I-II sekä Nybyn tuulivoima-alueiden yleiskaava-aineistot Palokankaan YVA-arviointiohjelma Olhavan-Nybyn sekä Myllykankaan tuulivoima-alueiden linnuston seurantaraportit (täsmentyy) Yhteisvaikutukset Iin kunnan pohjoisosaan ja Simon alueelle on toteutunut ja suunnitteilla useita tuulivoima-alueita. Pohjois-Pohjanmaan liiton arvion mukaan Olhavan-Myllykankaan-Palokankaan alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Iin ja Simon tuulivoimaalueiden kanssa. Tuulivoima-alueet sijoittuvat 5-10 km etäisyydelle toisistaan. Yhteisvaikutuksia rajoittaa se, että tuulivoima-alueiden väliin jäävät alueet ovat pääosin peitteisiä. Merkittäviä yhteisvaikutuksia maisemallisesti arvokkaille alueille tai asutukselle ei arvioida syntyvän. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa arvioidaan merkitykseltään vähäisiksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

21 21 Kartta 1. Tarkasteltavan tuulivoima-alueen sijaintikartta Tarkasteltava tuulivoima-alue 1km:n vyöhyke 2km vyöhyke 5km vyöhyke

24 24 Alue Ii Maakrunnin matalikko Kunta Ii Yleiskuvaus Maakrunnin matalikko sijoittuu Iin ja Simon rajan tuntumaan Iin pohjoiselle merialueelle noin 8-9 km päähän rannikosta. Lyhin matka mantereelle on noin 4 km Iin Kuivaniemen Vatunginnokkaan. Simojoen edustan saaristo on noin 6 km ja Maakrunni noin 2 km päässä. Simon keskustaan Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 5 km väestö Maakrunnin matalikko 84 7,8/8, Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Melko hyvä alue teknistaloudellisilta lähtökohdilta suhteellisen helppojen rakentamisolosuhteiden puolesta, mutta tuulisuus ei ole huippuluokkaa. Tuulisuus vaihtelee tuuliatlaksen tietojen mukaan hankealueen kohdalla merialueella 7,5-8,1 m/s vuositasolla 100 metrin korkeudessa, 150 metrin korkeudessa keskituulennopeus on 8,4 m/s. Sijainti on melko suojainen jääolosuhteita ja merenkäyntiä ajatellen. Liityntäpiste sähköverkkoon ei ole tiedossa. Huoltoyhteydet ovat Vatunginnokkaan 5 km tai Ajokselle 15 km. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen sisällä tai sen läheisyydessä (0-5 km) ei ole vakituista asutusta. Lähimmät loma-asunnot ovat 4,7 km päässä mantereella ja 5 km:n etäisyydellä sijaitsee vain yksi loma-asunto. Rannikolla Vatunginnokalla, Miettulan kylän rantavyöhykkeellä ja muualla rannikolla on loma-asuntoja. Lähin taajama on Kuivaniemi 8 km:n päässä mantereella, Miettulan kylä sijoittuu 7 km:n ja Huttula 7,5 km:n päähän. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Simojokisuun valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu noin 4 km tuulivoimaalueesta pohjoiseen. Maakunnallisesti arvokas Krunnien alue sijoittuu välittömästi

25 25 tuulivoima-alueen eteläpuolelle. Iin rannikolle sijoittuu melko runsaasti loma-asutusta, jolle tuulivoima-alue näkyisi lähimmillään noin 9 km etäisyydeltä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä laajalti valtakunnallisia ja maakunnallisia maisemaarvoja sisältäviltä alueilta. Simojokisuun alueelle vaikutukset voivat olla hallitsevia lähinnä lähimpänä tuulivoima-aluetta olevilta saarilta/merialueelta tarkasteltuna (etäisyys 4 km). Krunnien alueella muutokset maisemanäkymissä ovat hallitsevia lähinnä tuulivoima-aluetta olevalta, arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kuuluvalta merialueelta ja Maakrunnin saarelta. Ulkokrunni (osin RKY 2009) sijoittuu noin 6,5 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Kokonaisuutena arvioiden maakunnallisesti arvokkaan, nykytilassa eheän saaristomaiseman arvot voivat selvästi heikentyä laajaalaisen ja alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan tuulivoima-alueen toteuttamisen seurauksena. Iin rannikon osalta tuulivoimalat aiheuttaisivat laaja-alaisia muutoksia merelle avautuvissa maisemanäkymissä. Vaikutuksen suuruus arvioidaan Simojokisuun osalta kohtalaiseksi, Krunnien osalta suureksi. 5 km:n säteelle tarkasteltavasta tuulivoima-alueesta sijoittuu 2 muinaisjäännöskohdetta, kummatkin sijoittuvat Maakrunnin ja Ristikarin saarille alueen eteläpuolelle. Muinaisjäännökset edustavat historiallisia kiinteitä muinaisjäänteitä. Linnusto Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Arktisten pohjoisten vesilintujen muutto Perämerellä tapahtuu Oulun pohjoispuolella melko leveänä rintamana, joihin kuuluu myös päiväpetolintuja kuten piekana, hiirihaukka ja maakotka. Perämerellä avovesialueella runsaslukuisimmat muuttolintulajit tai lajiryhmät ovat kuikkalinnut, arktiset vesilinnut ja merimetso. Tuulivoima-alue sijoittuu kuikkalintujen, arktisten vesilintujen, piekanan (kevätmuutto), hiirihaukan, maakotkan ja osin myös kurjen päämuuttoreitille. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan ko. lajeihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Maakrunnin alueen toteuttamisen seurauksena, ks. alla myös kohta yhteisvaikutukset. Tuulivoima-alue sijaitsee Krunnien saariston tuntumassa, noin 2,5 km Maakrunnista ja 6 km Ulkokrunnista pohjoiseen. Krunnit kuuluvat Perämeren saaret Natura-alueeseen (FI , SPA), joka muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Iin, Oulun ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-alueeseen kuuluvia saaria ja luotoja on myös tuulivoima-alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella 2-3 km etäisyydellä. Krunnit ovat valtakunnallisesti merkittävä lintualue. Tuulivoima-alueen lähiympäristöön sijoittuu kolme uhanalaisen merikotkan pesäpaikkaa ja tuulivoima-alue kuuluu osittain ainakin kahden merikotkan lähireviiriin. Muu luonto Merenalaisen luonnon osalta tarkastelua tullaan täydentämään jatkosuunnittelun yhteydessä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) aineistojen avulla. Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset -

26 26 Yhteisvaikutukset Iin ja Simon kuntien manner- ja merialueelle sijoittuu useita olemassa olevia tai suunniteltuja tuulivoima-alueita. Pohjois-Pohjanmaan liiton arvion mukaan tuulivoima-alueen toteuttamisella olisi maisemallisia yhteisvaikutuksia sen Lapin maakunnan puolelle jatkuvan osa-alueen kanssa (Lapin merituulivoima-alueiden varaukset). Merialueella yhteisvaikutuksia olisi myös 17 km lounaaseen sijoittuvan Suurhiekan laajan tuulivoimakokonaisuuden (Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava tv ja Lapin merituulivoimaalueiden varaukset) ja kaukomaisessa 24 km:n päähän etelään sijoittuvan Haukiputaan merituulivoima-alueen (tv 2 203) kanssa erityisesti Krunnien maisemakokonaisuuden kannalta. Krunnien alueelta olisi nähtävissä jopa useita satoja tuulivoimaloita. Muun muassa Simojokisuuhun ja muualle merialueelle yhteisvaikutuksia syntyy myös mantereelle Simon ja Iin alueelle sijoittuvien useiden tuulivoima-alueiden kanssa. Simojoen suun valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle näkyisi laaditun näkemäalueanalyysin mukaan voimalaa 10 km säteellä, suurimmat vaikutukset kohdistuvat maisemakokonaisuuteen kuuluvalle merialueelle. Alueen ympäristössä on yhteensä viisi tuulivoima-aluetta 5 km säteellä. Yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena suuriksi. Tuulivoima-alue sijoittuu kuikkalintujen, arktisten vesilintujen, piekanan (kevätmuutto), hiirihaukan, maakotkan ja osin myös kurjen päämuuttoreitille. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan ko. lajeihin ei kuitenkaan kohdistu merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoimaalueet.

30 30 Alue Kunta Kalajoki Läntisten tuulivoimapuisto Kalajoki Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee noin 5 km Kalajoen keskustan eteläpuolella. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailualue sijaitsee noin 6 km tuulivoimaalueen länsipuolella. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö 22,7 6,7/7, Tarkasteltavan alueen pohjoisosa on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueena (tv Tynkä P). Viimeisemmän suunnitelman mukaan (osayleiskaavaehdotus helmikuu 2017) alueelle on toteutumassa 14 tuulivoimalan alue maakuntakaavassa osoitetulle alueelle. Tässä kohdekuvauksessa tarkastelun pohjana on ollut laajempi 20 tuulivoimalan hankealue. Läntisten tuulivoimapuisto Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisesti kohdealue on erittäin hyvä tuulivoimarakentamisen kohde. Tuulisuus alueella on hyvä, 100 metrin korkeudella maanpinnasta tuulee keskimäärin 6,7 m/s ja 150 metrin korkeudessa 7,5 m/s vuodessa. Voimalakokonaisuuden laskennallinen teho 20 voimalla olisi MW. Olemassa olevaa runkotieverkostoa alueella on kattavasti. Tuulipuisto on suunniteltu liitettäväksi Kalajoen Jylkkään rakennettavaan 110/400 kv:n sähköasemaan, joka sijaitsee noin 18 km hankealueesta koilliseen. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen lähistöllä 2 kilometrin säteellä 48 vakituista asukasta ja 14 lomaasuntoa. Hankealueen lähin asutuskeskittymä on Metsäperä ja Kurikkalan kylä noin 2 km:n päässä hankealueesta. Viiden kilometrin päässä alueesta asutuksen määrä kasvaa lähes 4600 asukkaaseen Kalajoen taajaman läheisyyden vuoksi. Myös Kärkisen, Pahkalan, Kurun sekä Torvenkylän kylät sijaitsevat alle 5 km:n etäisyydellä. Lähin asutus sijoittuu etelään 811 metrin päähän tuulivoima-alueen ulkorajasta.

31 31 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Vaikutusalueella on maakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään noin 1,0-1,5 km etäisyydellä. Kalajoen keskusta on 5 km etäisyydellä. Hiekkasärkkien matkailualue sijoittuu tuulivoima-alueen länsipuolelle noin 6 km päähän. Rahjan saariston ja Kalajoen Hiekkasärkkien valtakunnallisesti arvokkaaksi ehdotettu maisema-alue sijoittuu osin hankkeen maisemalliselle lähivaikutusalueelle (Siiponjoen osa-alue). Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat näkyvissä laajalti maakunnallisia maisema-arvoja sisältävältä alueelta (Pitkäsenkylän-Tyngän kulttuurimaisemat Kalajokivarressa), jonne lähimpien voimaloiden vaikutus voi olla maisemaa hallitseva Etelänkylän alueella. Voimalat ovat todennäköisesti nähtävissä paikoin Kalajoen taajamasta avointen alueiden takaa. Etäisyyttä keskustaan on noin 5 km, joten voimalat erottuvat maisemassa melko kookkaina rakenteina. Voimalat eivät näkyisi Hiekkasärkkien ydinalueelle, mutta olisivat nähtävissä Hiekkasärkkien edustan merialueelta ja muun muassa Vihaspauhan alueelta sisämaahan päin katsottaessa. Siiponjoen alueelle ei syntyisi vaikutuksia puuston peittävän vaikutuksen vuoksi. Pitkäsenkylän-Tyngän alueen lisäksi visuaalisia vaikutuksia syntyy kyläasutukselle keskeisimmin Kurun-Pahkalan sekä Kärkisen alueilla noin 5 km päässä tuulivoima-alueesta. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi, lähinnä Kalajokilaaksoa olevien voimaloiden osalta suureksi (mahdollinen hallitseva vaikutus maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle). Vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön on arvioitu tarkemmin 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla) sekä Kalajoen Läntisen tuulivoimahankkeen yva- ja yleiskaavaselvityksissä. Muinaisjäännöksiä alueen lähiympäristössä 5 km:n säteellä on runsaasti, yhteensä 20 eri kohdetta sijoittuu alueen ympäristöön, niistä 4 esihistoriallista ja historiallista kiinteää jäännöskohdetta sijoittuu suunnitellun tuulivoima-alueen sisälle. Linnusto Alue sijoittuu rannikolle useiden lintulajien päämuuttoreitille. Etenkin keväällä Pohjanlahden rannikko-linja on Suomenlahden rannikon lisäksi yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa. Suurikokoisista lajeista etenkin hanhien ja joutsenen muutto on keskittynyt rantaviivaa seuraavalle kapealle vyöhykkeelle, jota pitkin kulkee valtaosa koko Perämeren läpimuuttavasta kannasta. Hankealueen molemmin puolin sijaitsevat muutonaikaiset levähdysalueet, eli eteläpuoliset Himangan Tomujoen peltoaukeat sekä pohjoispuolella sijaitsevat Pitkäsenkylän laajat pellot. Tuulivoima-alue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa muuttolinnustoselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) määritellylle muuton painopistealueelle (ks. ko. selvityksen kuva 39). Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tunnettuja uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja/reviirejä. Muu luonto Lähimmät pohjavesialueet (Kourinkangas B/ B ja Kurikkala I A / A) sijaitsevat lähimmästä voimalasta noin 0,9 km länteen ja lähin vedenottamo 2,4 km luoteeseen. Molemmat ovat I lk pohjavesialueita, jotka ovat Kalajoen tärkeimpiä pohjavesialueita, joilta otetaan valtaosa Kalajoella käytettävästä vedestä. Muu maankäyttö ja kaavoitus Kalajoen lentopaikka sijaitsee noin 5 km tuulivoima-alueen länsipuolella.

32 32 Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus; yhteysviranomaisen lausunto ( ) Läntisen tuulivoimapuiston osayleiskaava selvitykset. Yhteisvaikutukset Kalajoelle taajaman, Pitkäsenkylä-Tyngän sekä Pahkalan-Torvenkylän-Pöntiön-Kärkisen ympäristöön on toteutunut ja suunnitteilla useita tuulivoima-alueita. Tuulivoima-alueen toteuttamisella olisi maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Kalajoen tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutuksia syntyy erityisesti välittömästi alueen läheisyyteen sijoittuvien Etelänkylän olemassa olevien tuulivoimaloiden (2 kpl), noin 2 kilometrin etäisyydelle sijoittuvan Tynkä E:n (toteutumaton maakuntakaavavaraus, tv ) kanssa sekä Kalajokilaakson toiselle puolelle sijoittuvan laajan tuulivoimakokonaisuuden (Mustilankangas, Jokela-Tohkoja) kanssa. Pitkäsenkylän- Tyngän sekä osin Kalajoen taajaman alueelle näkyvien voimaloiden määrää voidaan pitää erittäin suurena. Alle 10 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta sijoittuu kahdeksan muuta tuulivoima-aluetta. 3. vaihemaakuntakaavan varten laaditussa maisemaselvityksessa (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla ) maisemalliset yhteisvaikutukset on arvioitu merkitykseltään suuriksi Yhteysviranomaisen antaman lausunnon mukaan eri tuulivoimahankkeista aiheutuvia maisemallisia yhteisvaikutuksia näyttäisi syntyvän myös Kärkiseen, Torvenkylään ja Pahkalaan (mikäli Torvenkylän ja Kokkokankaan tuulivoimahankkeet toteutuisivat).

36 36 Alue Kalajoki Jokela-Tohkoja Kunta Kalajoki Yleiskuvaus Jokelan-Tohkojan aluekokonaisuus sijaitsee Kalajoella noin 5 km Kalajoen keskustan pohjois- ja koillispuolelle. Alueet sijaitsevat rannikon läheisyydessä valtatie 8:n itäpuolella. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Jokela-Tohkoja 12 7,1/7, Alueelle on toteutunut 34 voimalan tuulivoima-alue (Jokela 12 voimalaa, Tohkoja 22 voimalaa). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisista lähtökohdista Jokelan-Tohkojan aluekokonaisuus on erittäin hyvä saavutettavuuden ja tuulisuuden puolesta. Tuulisuus vaihtelee alueella 100 metrin korkeudella 6,9-7,4 m/s välillä vuodessa, joten alue on erittäin hyvätuulinen. 150 metrin korkeudella tuulee keskimäärin 7,8 m/s vuodessa. Tuulivoimapuistoissa tuotettu energia siirretään kantaverkkoon lähialueen tuulivoimapuistot yhdistävällä yhteisellä 110 kv voimajohdolla Jylkän sähköasemalle. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen lähialueella (< 2km) on maakunnallisesti katsoen keskimääräistä enemmän asutusta, 254 vakituista asukasta ja 214 loma-asuntoa. Lähin asutus on sijoittunut Vasannevalle 940 metrin päähän ja Juolanpään kylä sijoittuu 1,3 km:n päähän. 5 km säteellä asutusta on myös huomattavasti keskimääräistä enemmän Kalajoen keskustaajaman läheisyyden vuoksi. Rannikolle sijoittuu myös paljon loma-asuntoja. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu noin 3-4 km Kalajoen keskustan pohjoispuolelle. Alueen maisemallisella lähivaikutusalueella (0-5 km) on valtakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja sekä maakunnallisia maisema-arvoja. Tuulivoima-alueen lähiympäristö on melko peitteistä, mutta kauempaa maisemasta avoimien alueiden takaa avautuu näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan. Vaikutusalueen herkkyys

37 37 tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä maisemallisesti arvokkaaksi luokitelluilta (Hiekkasärkät- Rahja, Pitkäsenkylä-Tynkä) alueilta, valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennetun kulttuuriympäristön alueelta (Kalajoen Plassi, osin Pohjanmaan rantatie Juolanpää) sekä asutuilta alueilta Kalajoen taajamasta, Vasankarin alueelta sekä Pohjankylän-Pitkäsenkylän alueelta. Etäisyyttä em. kohteille on 3-5 km, joten voimalat eivät todennäköisesti ole maisemassa hallitsevia elementtejä. Voimaloita näkyy kuitenkin maisemassa kookkaina rakenteina monin paikoin, runsaasti muun muassa Leton alueelta sekä avointen peltoalueiden takaa Pohjankylän-Pitkäsenkylän alueilta. Hiekkasärkkien ydinalue jää pääosin näkemäalueiden katveeseen etäisyyden (10 km) ja puuston peittävän vaikutuksen. RKY alue Pohjanmaan rantatie Juolanpää sijoittuu lähimmillään noin 1,5 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta; arvokas alue jää pääosin näkemäalueiden katveeseen puuston peittävän vaikutuksen vuoksi. Mikäli suoria näkymiä lähimpien voimaloiden suuntaan avautuu, voi vaikutus olla hallitseva. Muutosten ei kokonaisuutena arvioida kohdistuvan erityisen arvokkaisiin maisemanäkymiin. Arvokkaiksi luokiteltujen rakennetun ympäristön alueiden arvot voivat heikentyä vähäisissä määrin taustamaisemassa tapahtuvan muutoksen seurauksena. Vaikutukset Hiekkasärkkien alueelle arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi, Leton alueelle voi syntyä kohtalaisia-suuria vaikutuksia. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Muinaisjäännöskohteita 2 km:n säteellä suunnitellulta tuulivoima-alueelta tunnetaan 10 kappaletta, joista 4 sijoittuu hankealueen sisälle. Jäännökset ovat pääasiassa kiinteitä muinaisjäännöskohteita, mutta joukkoon kuuluu myös yksi kulttuuriperintökohde. Linnusto Pohjanlahden rannikkolinja on yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa. Useiden lajien päämuuttoreitit noudattelevat tätä johtolinjaa. Kalajoen kohdalla hanhien ja joutsenten muuttovirta kulkee laajana pääosin Kalajokisuiston ja siitä muutaman kilometrin sisämaahan sijoittuvan Pitkäsenkylän laajan peltoalueen välissä (etäisyys n. 4 km). Nämä pellot ovat myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue useille lajeille. Vilkkain muuttoreitti kulkee Kalajoen kohdalla hieman muuta rannikkolinjaa sisempänä, ja pääosin valtatie 8:n itäpuolella Jokelan-Tohkojan alueella. Tuulivoima-alue sijaitsee kokonaisuudessaan useiden muuttolintujen päämuuttoreitin painopistealueella. Tuulivoima-alueella on havaittu suurikokoisen uhanalaisen petolinnun pesäpaikka. Linnustovaikutuksia on seurattu tuulivoima-alueen toteutumisen jälkeen. Vaikutusten arviointi täydentyy kevään 2017 aikana julkaistavien seurantatulosten pohjalta. Muu luonto - Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset Jokela YVA arviointiselostus helmikuu 2012; Yhteysviranomaisen lausunto ja Tohkojan YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto ja Kalajoen tuulivoimaloiden yhteisvaikutusarviointi raportti Kalajoki-Raahe tuulivoimapuistot muuttolinnustoon kohdistuva yhteisvaikutusten arviointi Linnustovaikutusten seuranta (FCG Oy, valmistumassa). Yhteisvaikutukset Tuulivoima-alueen toteuttamisella on yhteisvaikutuksia muiden Kalajoen ja Pyhäjoen alueen tuulivoima-alueiden kanssa. Mäkikankaan tuulivoimapuisto sijoittuu 3 km:n päähän Pyhäjoella lähelle Kalajoen kaupungin rajaa. Suunnitteilla oleva Juurakon 8 tuulivoimalan hanke sijoittuu noin 2 km:n päähän koilliseen. Mustilankankaan laaja toteutunut tuulivoimalapuisto sijoittuu lähimmillään kilometrin päähän kaakkoon. Karhunevankankaan tuulivoimapuisto sijoittuu Pyhäjoen puolelle 8 km:n päähän koilliseen ja Läntisten

38 38 tuulivoimapuisto 9 km:n päähän lounaaseen Kalajoen toiselle puolelle. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Kalajoen ja Pyhäjoen alueelle suunniteltujen ja toteutettujen tuulivoima-alueiden kanssa. Keskeisiä yhteisvaikutusalueita ovat Vasankari-Vasanneva Kalajoella sekä Yppärijokilaakso Pyhäjoella. Kalajokilaaksoon yhteisvaikutuksia aiheutuu erityisesti Mustilankankaan sekä toiselle puolelle jokilaaksoa sijoittuvien Kalajoen läntisten tuulivoima-alueen sekä maakuntakaavassa osoitettujen alueiden (tv-1 340, tv-1 341) kanssa. Yhteisvaikutuksia syntyy merkittävimmin Pitkäsenkylän-Tyngän kulttuurimaiseman alueelle (maakunnallisesti arvokas), jonne näkyisi voimalaa 10 km säteellä. Potentiaalisesti myös Kalajoen taajaman ympäristöön voisi näkyä 10 km säteellä jopa voimalaa, mutta käytännössä puusto ja rakennukset peittävät näkymiä voimaloiden suuntaan. Hiekkasärkät- Rahjan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (ehdotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, ympäristöministeriö 2016) voimaloita näkyisi laaditun näkemäalueanalyysin perusteella eniten Leton alueelle (60 70 kpl) sisämaahan päin katsottaessa. Yhteisvaikutukset arvioidaan suuriksi. Asutukseen ei arvioida kohdistuvan välittömiä meluun tai välkkeeseen liittyviä yhteisvaikutuksia. Vaikutukset liittyvät elinympäristön muutokseen useiden lähialueelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden toteuttamisen seurauksena. Erityisesti Vasankarin- Vasannevan alue on tunnistettu alueena, jonka ympäristöön sijoittuu tavanomaista enemmän tuulivoima-alueita 5 km:n säteellä. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

42 42 Alue Kalajoki Kokkokangas- Torvenkylä Kunta Kalajoki Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee Himangan kirkonkylän pohjoispuolella taajaman ja Torvenkylän välisellä alueella. Etäisyyttä Perämeren rantaan on noin 2-5 km. Alue sijoittuu VT 8:n itäpuolelle. Lähialueella on mm. kompostointilaitos ja turkistarhoja. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Kokkokangas- Torvenkylä 9,3 6,7/7, Viimeisimmän suunnitelman mukaan tuulivoima-alue on toteutumassa kahtena erillisenä ei-seudullisena alueena: Torvenkylä 8 voimalaa (yleiskaavaehdotus) ja Kokkokangas 6 voimalaa (yleiskaavaehdotus). Alueiden välinen etäisyys on tällöin 3 km. Tässä kohdekuvauksessa tarkastelun pohjana on ollut laajempi suunnittelualue, joka kattaa myös yleiskaavaehdotusvaiheeseen edenneiden hankkeiden välisen alueen. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdilta alue on melko hyvä. Suomen tuuliatlaksen mukaan tuulisuus on alueella 100 metrin korkeudessa keskimäärin 6,7 m/s vuodessa ja 150 metrin korkeudessa 7,5 m/s. Sähköverkon vahvat liityntäpisteet sijaitsevat melko kaukana Kalajoen Jylkässä. Yleiskaavaehdotusvaiheeseen edenneet hankkeet (6+8 voimalaa) on tarkoitus liittää suoraan alueen itäpuolitse kulkevaan 110 kv johtoon. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Kohdealueen lähiympäristöön 2 km:n säteelle sijoittuu maakunnallisesti keskimääräistä enemmän vakituista ja loma-asutusta. Vakituista väestöä on 2 km:n säteellä 302 ja lomaasuntoja 18 kappaletta. 2 km:n säteelle sijoittuvat Himangan taajama, Rahja-Roukala- Alakylä, Torvenkylä, Rautila ja Pöntiö ja Himankakylä. Lestijoki- ja Tomujokivarren kylät sijoittuvat yli 2 km päähän. Lähin yksittäinen asuinrakennus (Tömisevä) sijaitsee noin 400 m etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueen vaikutusalueella on maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita noin

43 km etäisyydellä. Valtakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettu maisema-alue Rahjan saaristo ja Kalajoen Hiekkasärkät on noin 2 km etäisyydellä. Lähivaikutusalueella on taajama (Himanka), kyläasutusta sekä (taajaman yhteydessä) valtakunnallisia ja maakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Perustelu: maakunnalliset maisema-arvot; Rahjan saaristo ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Tuulivoimaloita olisi nähtävissä maakunnallisia maisema-arvoja sisältäviltä alueilta (Himangan kulttuurimaisema Lestijokivarressa; Rahjan saaristo), jonne voimalat näkyisivät noin 3 km etäisyydeltä. Voimaloiden vaikutus Rahjan saariston ja merialueen maisemakuvaan voi olla hallitseva rannikon tuntumassa sisämaahan päin katsottaessa. Vaikutukset Himangan taajaman alueella jäävät melko vähäisiksi; alle 5 km säteelle sijoittuisi muutamia voimaloita. Merkittävimmin visuaalisia vaikutuksia kohdistuisi Pahkalan ja Pöntiön kyläalueille noin 2-5 km päähän. Kaukomaisemassa voimalat olisivat nähtävissä myös Vanttajan alueelta. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksisuureksi. Perustelu: lähimpien voimaloiden mahdollisesti maisemakuvaa hallitseva vaikutus Himankakylän alueelle. Tarkasteltavan alueen sisälle sijoittuu kolme tunnettua muinaisjäännöstä, neljäs sijoittuu aivan suunnitellun tuulivoima-aluerajauksen tuntumaan. Linnusto Alue sijoittuu rannikolle useiden lintulajien päämuuttoreitille. Etenkin keväällä Pohjanlahden rannikkolinja on Suomenlahden rannikon lisäksi yksi tärkeimmistä lintumuuton johtolinjoista koko Suomessa. Suurikokoisista lajeista etenkin hanhien ja joutsenen muutto on keskittynyt rantaviivaa seuraavalle kapealle vyöhykkeelle, jota pitkin kulkee valtaosa koko Perämeren läpimuuttavasta kannasta.tuulivoima-alue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa muuttolinnustoselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) määritellylle muuton painopistealueelle (ks. ko. selvityksen kuva 39). Kansainvälisesti tärkeälle lintualueelle (IBA) Rahjan saaristoon (FI00005, SPA/SCI) on etäisyyttä lähimmillään 2,1 km. Lähimmät maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi luokitellut ovat Tomujoen lisääntymisalue 3,2 km etäisyydellä ja Mikonlahti-Ruonanlahti 2,5 km etäisyydellä. Tuulivoima-alueen länsi- ja lounaispuolelle sijoittuu Alaviirteenlahti ja Vattajanniemi, jotka ovat linnustollisesti arvokkaita FINIBA-alueita. Lähin tunnettu merikotkan pesäpaikka sijoittuu 4 km:n päähän. Muu luonto - Muu maankäyttö ja kaavoitus Alueen (Kokkokankaan) länsipuolella on turkistarhoja. Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus ; Yhteisviranomaisen lausunto Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulivoimahankkeiden osayleiskaavojen selvitykset. Yhteisvaikutukset Lähimpänä, noin 7 km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee Kalajoen Läntisten tuulivoimahanke, johon on suunnitteilla voimalaa. Hankkeen YVA-prosessi ja yleiskaavoitus on käynnistetty Kalajoen, Kokkolan ja Kannuksen alueelle sijoittuva Mutkalammin tuulivoimapuisto-alue sijaitsee Kokkokangas-Torvenkylästä noin 10 kilometriä kaakkoon. Tuulivoima-alueen toteuttamisella olisi yhteisvaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetun Pahkalan tuulivoima-alueen (tv-1 343), Palokankaan tuulivoima-alueen (tv-1 342) eteläosan, Kalajoen Läntisen tuulivoima-alueen sekä vähäisemmässä määrin muiden Kalajoen-Kannuksen tuulivoima-alueiden kanssa.

44 44 Merkittävimmät yhteisvaikutukset kohdistuvat Himangan Tomujoen-Hillilän alueelle, jonne näkyisi noin 30 voimalaa 10 km säteellä. Edelleen yhteisvaikutuksia muodostuu Pöntiön kylällä ja Pahkalan alueilla, joiden ympäristöön eri ilmansuuntiin sijoittuu useita tuulivoima-alueita. Merialueelta ja muun muassa Rahjan saaristosta mantereelle päin katsottaessa on nähtävissä useita tuulivoima-alueita 3-10 km etäisyydellä. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

48 48 Alue Kuusamo Maaninka Kunta Kuusamo Yleiskuvaus Maaningan tuulivoima-alue sijaitsee noin 40 km Kuusamon taajamasta luoteeseen metsäisellä vaara-alueella Posion kunnan ja maakunnan rajaa vasten. Rukalle etäisyyttä on noin 25 km ja lähimpiin kyläalueisiin 5-6 km. Oulangan kansallispuisto sijaitsee noin 20 km:n ja Riisitunturin kansallispuisto 3,5 km:n päässä. Hankealueen korkeus vaihtelee välillä m mpy. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen km väestö Maaninka 38,7 6,0/6,8 274, Alueella on vireillä tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen ja YVA-menettely (Maaningan tuulivoimahanke). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuus kohdealueella on keskimäärin 5,6-6,6 m/s 100 metrin korkeudella maanpinnasta ja 6,8 m/s 150 metrin korkeudessa. Kohdealueen runkotieverkosto on kattava. Liityntäpiste sähköverkkoon on vaihtoehtoisesti joko Kuusamossa tai Posiolla. Etäisyyttä liityntäpisteisiin on noin 30 km. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Hankealueen lähialueelle 2 km:n vyöhykkeelle sijoittuu yhteensä 7 vakituista asukasta ja 7 lomakiinteistöä. Asutuksen määrä tuulivoima-alueen läheisyydessä on maakunnallisessa vertailussa vähäinen. Lähin asutus sijaitsee 960 metrin ja lähin loma-asunto 520 metrin etäisyydellä tarkastellun tuulivoima-alueen rajasta. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Maisemavaikutuksen merkittävyyden arviointi perustuu tässä sekä Pohjois- Pohjanmaan liiton selvitykseen Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla Selvitys Pohjois- Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten että Maaningan tuulivoimahankkeen yva-selostukseen. Tuulivoima-alueen eteläpuolelle sijoittuu Riisitunturin kansallispuisto, jonka herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille maisemakuvassa arvioidaan suureksi. Kitkan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 4-5 km etäisyydelle. Etäisyyttä Rukalle on noin 27 km ja Oulangan kansallispuistoon noin km. Maaningan tuulivoima-alue sijaitsee

49 49 vaaramaisemassa, ja maiseman ominaispiirteistä johtuen maaston korkeimmille kohdille sijoitetut tuulivoimalat saattavat muodostua maisemaa voimakkaasti hallitseviksi. Alueen lähialueella (< 5 km) ei ole asutusta. Lähin kylä sijoittuu noin 5,5 km etäisyydelle. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi-suureksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä erityisiä valtakunnallisia maisemallisia ja ympäristön kauneusarvoja sisältäviltä alueilta (Riisitunturin lakialueet). Laajaalaisen tuulivoima-alueen toteuttamisen seurauksena kansallispuistoon liitetyt merkittävät maisema-arvot voivat heikentyä, vaikka yksittäisten voimaloiden vaikutus ei olekaan hallitseva etäisyydestä johtuen. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä laajalti Kitkajärvien alueelta (maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Tuulivoimaloiden aiheuttama muutoksen suuruus Kitkajärvien kannalta arvioidaan kohtalaiseksi - järvikokonaisuuteen liittyvät maisema-arvot voisivat heikentyä vähäisessä määrin. Vaikutuksen suuruus arvioidaan Riisitunturin osalta suureksi, Kitkajärvien osalta kohtalaiseksi. Tuulivoima-alueen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön arvioidaan merkitykseltään suuriksi. Kokonaisarvioon vaikuttaa keskeisesti kansallispuiston läheisyys ja siihen liittyvien valtakunnallisesti merkittävien luonnonmaiseman arvojen arvioitu heikentyminen tuulivoimarakentamisen seurauksena. Maaningan tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan tuulivoimaloiden arvioidaan muuttavan voimakkaasti hankealueen maisemakuvaa lähialueilla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet sijaitsevat pääosin maisemallisella kaukoalueella, eivätkä voimalat hallitse kohteissa maisemakuvaa tai heikennä oleellisesti kohteiden arvoa tai luonnetta. Maisemallisesti tärkeissä kohteissa Riisitunturi (4 km etäisyydellä lounaassa), Kitkan järvimaisemat (9 km etäisyydellä kaakossa) hanke muuttaa maiseman luonnetta tuulivoimaloiden suunnassa. VE1 ja VE2 maisemavaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan merkittäviksi. Hanke muuttaa alueen erämaista identiteettiä ja tärkeiden, nykytilassa rauhallisten luontokohteiden (Riisitunturi, Kitkan järvimaisemat) luonnetta rakennetummaksi. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Linnusto Alue ei sijoitu muuttolintujen valtakunnallisten päämuuttoreittien varrelle. Maaningan tuulivoima-alue sijoittuu uhanalaisten petolintujen, maakotkan ja muuttohaukan reviirille. Alueen lähiympäristöön alle 2 km:n säteelle sijoittuu kummankin lajin pesäpaikka. Maaningan tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan alueen toteuttamisen vaikutukset linnustoon ovat kohtalaisia kielteisiä, koska se vaikuttaa maakotkan ja/tai muun uhanalaisen erityisesti suojellun lajin saalistusreviiriin sekä pirstoo alueen linnustollisesti tärkeimpiä biotooppeja. Muu luonto Maaningan tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan alueen toteuttamisella on kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, ml. suoalueiden muodostamat ekologiset kokonaisuudet. Vaikutukset syntyvät luontoalueisiin kohdistuvien muutosten ja pirstoutumisen seurauksena. Natura 2000 Alueen toteuttamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lähialueen Natura alueiden lajeihin tai luontotyyppeihin (yva-selostus s. 122). Puolustusvoimien toiminta Alueen toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Puolustusvoimien toimintaan. Muu maankäyttö ja kaavoitus Hankealue sijoittuu Tolvan paliskunnan parhaalle kesälaidunalueelle ja

50 50 laidunkiertoreitit kulkevat hankealueen lävitse. Hankealueen pohjoisosa on tärkeä vasomisalue. Hanke vähentää hyvien laidunmaiden määrää ja voi vaikuttaa porojen laidunkiertoreitteihin ja porotalouden kannattavuus heikentyä. Vaikutukset poronhoitoon on arvioitu merkittäviksi kielteisiksi (yva-selostus). Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus Yhteisvaikutukset Tuulivoima-alueen maisemalliset yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa arvioidaan korkeintaan vähäisiksi. Soidinharju-Haukivaaran (tv-1 301) tuulivoima-alue näkyisi Riisitunturilta Yli-Kitkan takaa noin 25 km päässä. Myös Rukan näkökulmasta ko. tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset olisivat vähäisiä. Muiden vaikutustyyppien osalta ei arvioida syntyvän yhteisvaikutuksia.

52 Kartta 2. Tarkasteltava tuulivoima-alue ja muut lähialueen olemassa olevat tai suunnitellut tuulivoima-alueet 52

54 54 Alue Muhos Pyhänselkä Kunta Muhos, (Oulu) Yleiskuvaus Pyhänselän alue sijaitsee Muhoksen ja Oulun kuntien rajan tuntumassa Oulujoen pohjoispuolella. Alue sijoittuu Muhoksen Päivärinteen ja Sanginjoen väliselle alueelle. Muhoksen taajama sijaitsee alueen eteläpuolella noin 7 km:n päässä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestöä Pyhänselkä 18,5 5,8/6,6 5 0 Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdilta kohdealue on kohtalainen. Tuulisuus alueella on keskimäärin 5,8 m/s vuositasolla, joka on kohtuullinen tuulivoimarakentamisen kannalta. Tuulivoimapuiston laskennallisesta tehosta ei voi antaa arviota, koska kohteeseen suunniteltujen tuulivoimaloiden määrä ei ole tiedossa. Olemassa olevaa tieverkostoa on alueella kohtalaisesti. Sähköverkkoon liittymistä suunnitellaan Leppiniemen valtakunnallisen verkon solmukohtaan. Teknillisessä mielessä alueella on potentiaalia tietyin varauksin. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tarkasteltavan alueen lähialueella 2 km:n säteellä asutusta on hyvin vähän, vain yksi lomarakennus osuu tälle vyöhykkeelle. Lähin asutus on Päivärinteellä noin 2-3,5 km etäisyydellä, Muhoksen taajamaan on etäisyyttä 7 km. Tarkasteltavalla alueella on merkitystä virkistyskäytön kannalta (mm. Tervareitistö). Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ovat maisemakuvallisia ja alueen virkistyskäyttöön liittyviä. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Maisemalliselle lähivaikutusalueelle sijoittuu valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-arvoja sekä valtakunnallisia ja maakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Alue sijoittuu osin Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Iso Matinsuo). Arvokohteiden runsauden voidaan katsoa lisäävän maiseman

55 55 herkkyyttä tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä laajalti Oulujokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta sekä osin myös siihen sisältyviltä rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteilta. Tuulivoima-alue sijoittuu arvokasta maisema-aluetta rajaavalle selännealueelle noin 8 km matkalla jokilaakson suuntaisesti. Etäisyyttä maisemaalueeseen on lähimmillään 2-3 km. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella maisemavaikutuksia syntyy erityisesti joen lounaispuolelle, jonne voimalat näkyvät avointen peltoalueiden ja Oulujoen yli noin 4,5-6 km etäisyydeltä. Jokivarren maisematilat ovat melko rajautuneita, minkä vuoksi yksittäiset näkemäalueet eivät ole kovin laajoja. Vaikutuksia joka tapauksessa syntyy lähes koko maisema-alueelle noin 20 km matkalla johtuen tuulivoima-alueen sijoittumisesta jokilaakson suuntaisesti. Vaikutukset ovat siten laaja-alaisia ja voivat olla paikoin melko hallitsevia muun muassa maaston muodoista johtuen (tuulivoimalat sijoittuvat korkeammalle selännealueelle). Vaikutus Oulujokilaakson maisema-alueen arvoihin niitä heikentävästi on arvioitu suureksi. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet (RKY 2009) jäävät pääosin näkemäalueiden katveeseen. Tuulivoimalat näkyisivät osin voimalaitosympäristöille Pyhäkoskella ja Montassa. Laaditun mallinnuksen perusteella voimalat eivät näy Päivärinteen parantolan alueelle. Välittömästi tarkasteltavan tuulivoima-alueen itäpuolelle sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Iso Matinsuo). Laajempi Ison Matinsuon-Kivisuon-Lääväsuon alue on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueena (luonnon virkistyskäytön kannalta kehitettävä alue). Voimalat näkyisivät laajalti lähes koko suoalueelle metsäsaarekkeita lukuun ottamatta noin 0-10 km etäisyydeltä. Arvokkaaksi luokitellun alueen arvot voivat selvästi heikentyä. Vaikutuksen suuruus arvioidaan suureksi. Linnusto Tuulivoima-alue sijoittuu Kurjen päämuuttoreitin (kevät) varrelle. Alueen kaakkoisosaan sijoittuvat ojittamattomat suo-alueet ovat linnustollisesti arvokkaita (MAALI-hanke). Muhoksen taajaman eteläpuoliset pelto- ja suoalueet ovat niin ikään linnustollisesti merkittäviä (Finiba, MAALI). Muu luonto Hankealueen eteläosassa on 1. vaihemaakuntakaavassa SL-1 merkinnällä osoitettu alue. Alueen pohjoisosaan osin Oulun kaupungin puolelle sijoittuu myös lehtojensuojeluohjelman alue Pitkäselän lehdot (LHO ). Muu maankäyttö ja kaavoitus Oulun ja Rokuan välinen Oulujokilaakson Tervareitistö kulkee tuulivoima-alueen halki. Päivärinteen ja Kallioselän välillä on niin ikään virkistysreitti (Kallioselän retkilatu, Jyväskylän yliopiston Liikuntapaikat-aineisto) Alueella on virkistysreitteihin liittyviä taukopaikkoja (laavuja). Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Tarkasteltavan alueen läheisyydessä ei sijaitse muita tuulivoima-alueita. Kaukomaisemassa visuaalisia yhteisvaikutuksia voi syntyä vähäisessä määrin muun muassa Tyrnävän Kivimaan ja Utajärven Maaselän tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset arvioidaan suuruudeltaan vähäisiksi.

59 59 Alue Oulainen Hietasyrjänkangas Kunta Oulainen Yleiskuvaus Hietasyrjänkankaan alue sijaitsee Oulaisissa Matkanivan alueella Haapaveden kunnanrajaa vasten, noin 10 kilometrin päässä taajamasta. Haapaveden keskukseen on etäisyyttä 11 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö 14,6 5,9/6, Esisuunnittelu. Hietasyrjänkangas Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisilta lähtökohdilta kohdealue on kohtalainen, tuulisuus alueella on keskimäärin 100 metrin korkeudella maanpinnasta 5,8-6,0 m/s vuodessa ja 150 metrin korkeudella 6,7 m/s. Olemassa oleva tieverkosto alueella on tyydyttävä. Alue sijoittuu 400 kv pääsähköjohdon tuntumaan, mutta liityntäpiste valtakunnan verkkoon ei ole tiedossa. Etäisyyttä Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan on 30 km. Keskeiset ympäristövaik utukset Asutus Tuulivoima-alueen lähialueelle (<2km) sijoittuu 31 loma-asuntoa ja 89 vakituista asukasta. Asutusta on maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä selvästi runsaammin. Tämä selittyy osaltaan sillä, että Matkanivan ja Annosen kylät asukkaineen sijoittuvat lähimmillään noin 700 metrin päähän suunnitellusta tuulivoima-alueesta. Lähimmät loma-asunnot sijoittuvat alueen välittömään läheisyyteen. Mieluskylän asutuskeskittymä sijoittuu 3 km:n etäisyydelle etelään ja Mäyränperän kylä sekä Antikanperän kylät 3-4 km:n etäisyydelle alueen lounaispuolelle. Lähin asutus sijoittuu 780 metrin päähän tuulivoima-alueen rajasta. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Mieluskylän kulttuurimaisema alue sijaitsee alle 3 km:n päässä etelässä. Piipsjärven maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisema-alue sijaitsee noin 5,3 km:n päässä luoteessa. Keskeisimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Mieluskylän kulttuurimaisemaan etelässä vajaan 3 km:n päähän hankealueesta sekä lähialueen

60 60 Matkanivan ja Annosen kyliin. Laajan ja avoimen tasaisen maaston vuoksi vaikutuksia voi olla myös Antikanperän ja Mäyränperän asutuskeskittymiin. Tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 3 km etäisyydelle. Pyhäjoki ja jokivarren kyläasutus olisi lähimmillään 1,5-2 km päässä lähimmistä voimaloista. Oulaisten taajamaan on matkaa noin 11 km. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä moni paikoin Pyhäjokivarresta sekä muualta ympäristön avoimilta viljelys-, vesi- ja suoalueilta. Voimaloita näkyisi monin paikoin Mieluskylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman taustalla noin 3,5-10 km etäisyydellä. Visuaaliset vaikutukset kohdistuisivat myös Matkanivan-Mäyränperän väliselle alueelle, jonne lähimpien voimaloiden vaikutus voi olla hallitseva. Voimaloita näkyisi monin paikoin kookkaina rakenteina Pyhäjoen yli avautuvien näkymien taustalla. Yli 5 km etäisyydelle sijoittuvia vaikutusalueita ovat muun muassa Piipsjärven alue (6-10 km) ja Pirnesjärvi (6-7 km). Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi, lähimmän kyläasutuksen näkökulmasta paikallisesti voi aiheutua suuriakin vaikutuksia (voimalat maisemassa hallitseva elementti). Muinaisjäännöskohteita ei sijoitu 1 km:n säteelle tuulivoima-alueesta. Linnusto Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle, jonka kautta kulkee valtakunnallisesti tärkeä kurjen kevät- ja syysmuuttoreitti. Kurkien syysmuutto painottuu Nivalan kunnan alueelle, mutta muuttoreitin sijoittumiseen vaikuttaa muuttopäivinä vallitseva tuulen suunta ja voimakkuus. Lähimmät tunnetut uhanalaisten petolintujen pesäpaikat sijoittuvat noin 4,5 km päähän tarkasteltavasta alueesta. Muu luonto Hankealueen itälaidalle Pirnesojan rannalle sijoittuu yksityinen luonnonsuojelualue. Hirvinevan Natura-alue (FI ) sijoittuu alueen koillispuolelle 2,5 km:n etäisyydelle. Puolustusvoimien toiminta - Muu maankäyttö ja kaavoitus Kantaverkon pääsähköjohto (2 x 400 kv) kulkee alueen halki. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavassa alueelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuva tu-1 -alue (Jääskenneva), joka on turvetuottajan hallinnassa. Alueella on useampia maanottopaikkoja sekä yksi laavupaikka ja moottorikelkkareitti, joka kulkee alueen pohjoisosan poikki. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Etäisyyttä muihin alueen tuulivoimahankkeisiin tulee noin 5 kilometriä Hautakankaan ja 10 kilometriä Pöykkylään lounaassa, Karahkan tuulivoimapuisto sijaitsee noin 14 kilometrin päässä lounaassa. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Oulaisten ja Haapaveden alueelle suunniteltujen tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimmin yhteisvaikutuksia syntyy Pyhäjokivarteen Matkanivan-Mäyränperän väliselle alueelle toiselle puolelle Pyhäjokea sijoittuvan mahdollisen Hautakankaan

61 sekä Haapaveden puolelle sijoittuvan mahdollisen Riskalankankaan tuulivoima-alueen kanssa. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on noin 5-7 km. Tuulivoimaloita näkyisi Pyhäjokivarren alueelle keskimääräisesti paljon. Tuulivoimalat voivat olla maisemassa hallitseva tai melko hallitseva elementti useammassa kuin yhdessä suunnassa. Yhteisvaikutukset arvioidaan suuriksi. 61

65 65 Alue Kunnat Oulainen-Haapavesi Hautakangas-Rahkola Oulainen, Haapavesi Yleiskuvaus Alue sijaitsee Oulaisten eteläosissa Haapaveden rajan tuntumassa ja osin Haapaveden puolella. Oulaisten keskustaan on matkaa alle 10 km, Ylivieskaan 15 km ja Haapavedelle 13 km. Lähimmät kylät (Antikanperä, Mäyränperä) sijaitsevat 2 km etäisyydellä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Hautakangas- Rahkola 20,3 5,9/6, Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisesti alue soveltuu kohtalaisen hyvin tuulivoimarakentamiseen. Suomen Tuuliatlaksen mukaan vuotuinen keskituulen nopeus on 5,9 m/s 100 metriä maanpinnan yläpuolella ja 6,7 m/s 150 metrissä. Runkotiestöä alueella on kohtalaisesti. Liityntäpiste kantaverkkoon ei ole tiedossa. Fingridin Uusnivalan sähköasema on 18 km etäisyydellä. Alueen kaakkoispuolella kulkee Fingridin 2 x 400 kv voimajohto. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus: Lähialueelle (<2km) sijoittuu maakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräistä enemmän asutusta, 111 asukasta sekä 14 loma-asutuskäytössä olevaa rakennusta. Lähimmät asunnot ja lähin kylä (Mäyränperä) ovat alle 1 km:n etäisyydellä alueesta. Lähin asutus on tarkalleen 940 metrin päähän suunnitellun tuulivoima-alueen rajasta. Vaikka 5 km:n säteelle sijoittuu kaksinkertainen määrä asukkaita ja loma-asuntoja, sekin on keskimääräistä vähäisempi määrä. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisemaalue (Mieluskylän viljelysmaisema) noin 3,5 km etäisyydelle. Pyhäjoki ja jokivarren kyläasutus olisi lähimmillään 1,0 1,5 km päässä lähimmistä voimaloista. Oulaisten taajamaan on matkaa noin 12 km. Vaikutusalueen

66 66 herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat näkyvissä monin paikoin Pyhäjokivarresta. Voimaloita näkyisi Mieluskylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman taustalla noin 3,5 10 km etäisyydellä. Visuaaliset vaikutukset kohdistuisivat myös Matkanivan-Mäyränperän väliselle alueelle, jonne lähimpien voimaloiden vaikutus voi olla hallitseva. Alueen harvaan asutulla itä-, etelä- ja länsipuolella on sen sijaan vain vähän maisemavaikutusten kannalta merkittäviä alueita. Ollilanperän asutus sijoittuu noin 1,5 km alueen itäpuolelle. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi, lähimmän kyläasutuksen näkökulmasta paikallisesti voi aiheutua suuriakin vaikutuksia (voimalat ovat maisemassa hallitseva elementti). 1 km:n etäisyysvyöhykkeelle tuulivoima-alueesta sijoittuu kaksi kiinteää muinaisjäännöskohdetta. Linnusto Tuulivoima-alue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle, jonka kautta kulkee valtakunnallisesti tärkeä kurjen syys- ja kevätmuuttoreitti. Alue sijoittuu sekä kevät- että syysmuuton kannalta niin, että hanke-alue sijoittuu muuttolintujen lentoreitin keskelle. Alueen ympäristössä ei ole suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja/reviirejä. Muu luonto Lähin Natura-alue on noin 3,3 km:n etäisyydellä sijaitseva Iso Honkaneva-Pieni Hokaneva, joka on SCI-kohde ja soidensuojeluohjelman kohde. Puolustusvoimien toiminta - Muu maankäyttö ja kaavoitus Ylivieska-Nivala moottorikelkkaura kulkee alueen läpi. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Hautakankaan lähialueelle sijoittuu useita muita suunniteltuja tuulivoimaalueita. Ylivieskan Tuomiperän alue on luvitusvaiheessa (osayleiskaava lainvoimainen). Pöykkylän suunniteltu alue on noin 2 km päässä, Haapaveden Riskalankangas 2 km päässä ja OUlaisten Hietasyrjänkankaan alue 5 km päässä. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Oulaisten ja Haapaveden alueelle suunniteltujen tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimmin yhteisvaikutuksia syntyy Pyhäjokivarteen Matkanivan- Mäyränperän väliselle alueelle toiselle puolelle Pyhäjokea sijoittuvan mahdollisen Hietasyrjänkankaan sekä Haapaveden puolelle sijoittuvan mahdollisen Riskalankankaan tuulivoima-alueen kanssa. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on alle 5 km. Tuulivoimaloita näkyisi Pyhäjokivarren alueelle keskimääräisesti. Tuulivoimalat voivat olla maisemassa hallitseva tai melko hallitseva elementti useammassa kuin yhdessä suunnassa. Yhteisvaikutukset arvioidaan suuriksi.

70 70 Alue Oulainen Pöykkylä Kunta Oulainen Yleiskuvaus Kohdealue sijaitsee Oulaisten eteläosissa lähellä Haapaveden ja Ylivieskan kuntarajoja. Tuulivoima-alue sijoittuu noin 7 km:n päähän Oulaisten keskustasta, Ylivieskan keskustaan on etäisyyttä noin 10 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Pöykkylä 15,9 5,8/6, Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Suomen Tuuliatlaksen mukaan alueen vuotuinen keskituulen nopeus on 100 metriä maanpinnan yläpuolella 5,7-5,9 m/s ja 150 metrissä 6,6 m/s. Runkotieverkosto alueella on kohtuullisen hyvä. Lähin liityntäpiste kantaverkkoon on Uusnivalan sähköasema Nivalassa noin km päässä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Lähialueella 2 km:n etäisyydellä tuulivoima-alueesta asuu yhteensä 21 asukasta, joiden lisäksi alueelle sijoittuu hieman maakunnallisesta keskiarvosta suurempi määrä eli 19 loma-asuntoa. Asutusta on maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä vähemmän. Lähimpään kyläkeskukseen (Kantokylä) etäisyyttä on 4 km. Lähin asutus sijoittuu Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu Pyhä- ja Kalajokilaaksojen väliselle harvaanasutulle alueelle. Alueen eteläpuolella on vähäisessä määrin kyläasutusta noin 0,5-4 km etäisyydelle. Kantokylän ja Tuomiperän maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet sijoittuvat noin 4-5 km etäisyydelle. Kalajokilaakson on etäisyyttä yli 10 km. Oulaisten taajama on noin 10 km päässä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäiseksi-kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä lähinnä alueen eteläpuolelta Tuomiperän-Pinolan alueilta. Lähimmän asutuksen osalta visuaaliset vaikutukset voivat olla voimakkaita (voimaloita 0,5-2 km etäisyydellä). Alueen pohjoispuolella on

71 71 moottoriurheilupainotteinen matkailukohde noin 2 km etäisyydellä. Voimaloita tai niiden osia voi näkyä myös Kantokylän ja Tuomiperän alueelle ja laajemmassa maisemakuvassa myös Pyhäjokivarteen noin 8 km päähän. Alueen tasaisuus ja maaston peitteisyys estää tehokkaasti voimaloiden näkymistä kauemmas ympäristöön. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena vähäiseksi, lähimmän kyläasutuksen näkökulmasta paikallisesti voi aiheutua suuriakin vaikutuksia (voimalat maisemassa hallitseva elementti). Suunnitellun tuulivoima-alueen sisälle sijoittuu yksi muinasjäännöskohde, mutta lähialueelle ei sijoitu muita muinasjäännöksiä. Linnusto Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan eteläosien sisämaa-alueelle, jonka kautta kulkee valtakunnallisesti tärkeä kurjen kevät- ja syysmuuttoreitti. Hankealue sijoittuu muuttolintujen kannalta muuttoreitin keskeisimmälle alueelle. Alueen ympäristössä ei ole suurten petolintujen tunnettuja pesäpaikkoja/reviirejä. Muu luonto Alue on osin ojitettuja, osin ojittamatonta suota, metsäistä ja lampista seutua, jonka poikki virtaa Vaikonoja. Aivan hankealueen itälaidalla, ja osin hankealueen sisällä, on Iso Honkaneva-Pieni Honkaneva Natura 2000/soidensuojeluohjelma-alue. Iso Honkaneva-Pieni Honkanevan (FI ) Natura-alue sijaitsee aivan tarkasteltavan tuulivoima-alueen itälaidalla ja osin suojelualue jää tuulivoima-alueen sisälle. Puolustusvoimien toiminta - Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Lähiympäristössä on suunnitteilla Hautakankaan-Rahkolan tuulivoimapuisto noin 2 km km:n päässä alueen itäpuolella. Ylivieskan Tuomiperän luvitusvaiheessa oleva tuulivoima-alue on noin 1,5 km päässä alueen eteläpuolella. Muista tuulivoima-alueista Haapaveden Riskalankangas, Ylivieskan Hirvineva ja Ylivieska-Nivalan Puntarinkangas sijoittuvat lähimmillään 6-7 km etäisyydelle. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Oulaisten Hautakankaan, Ylivieskan Tuomiperän ja Hirvinevan, Haapaveden Rahkolan sekä Ylivieskan-Nivalan Urakkanevan-Puntarinkankaan tuulivoima-alueiden kanssa; vähäisemmässä määrin muiden lähialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat keskeisimmin Kantokylän ja Tuomiperän asutukselle. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on 1-7 km. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella Kantokylä alueelle voisi näkyä kokonaan tai osittain jopa 60 tuulivoimalaa. Yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi, Kantokylän alueelle kaikkien ympäristön tuulivoima-alueiden toteuttamisen vaikutukset voivat muodostua suuriksikin.

75 75 Alue Oulainen Karahka Kunta Oulainen Yleiskuvaus Kohdealue sijaitsee Oulaisissa, noin 4 km:n etäisyydellä taajaman pohjoispuolella. Piipsjärvi on noin 4 km:n päässä alueen kaakkoispuolella. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Karahka 15 5,9/6, Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisista lähtökohdista alue on kohtalainen. Tuulen nopeus on keskimäärin 5,9 m/s vuodessa 100 metrin korkeudella ja 6,7 m/s 150 metrin korkeudella.. Olemassa olevaa runkotiestöä alueella on lähinnä hankealueen ympäristössä, alueen sisällä vain vähän. Liityntäpiste kantaverkkoon ei ole tiedossa, alueen kaakkoispuolitse kulkee Fingridin 110 kv voimajohto. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tarkasteltavan alueen ympäristössä 2 km:n etäisyydellä on keskimääräistä vähemmän asutusta (24 asukasta, 6 loma-asuntoa). Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alueen länsi- ja itäpuolella, noin 1-1,5 kilometrin etäisyydellä. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Kylmälässä ja Likalanjärven rannalla alle 1 km:n etäisyydellä. Oulaisten taajama sijoittuu noin 4 km:n etäisyydelle alueen eteläpuolelle, joten 5 km:n säteellä asutusta on keskimääräistä runsaammin. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu noin 4-10 km Oulaisten taajaman pohjoispuolelle. Maisemalliselle lähivaikutusalueelle (0-5 km) sijoittuu maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Taajamaa ja Piipsjärven aluetta lukuun ottamatta lähiympäristössä on asutusta vain vähän. Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt ovat Oulaisten keskustassa sijaitseva Oulaisten rautatieasema (noin 7 kilometrin päässä) sekä Merijärven kunnan puolella sijaitseva Kalaputaan kylä (9 kilometrin päässä). Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille

76 76 arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä ympäristön vesistöjen ja avointen peltoalueiden takaa. Alle 5 km etäisyydellä on melko vähän avointa maisematilaa, mikä ehkäisee vaikutusten syntymistä. Merkittävimmin voimaloita olisi nähtävissä Piipsjärven itärannalta tuulivoima-alueen suuntaan avautuvassa maisemassa noin 6-11 km etäisyydellä. Voimaloita näkyisi osin myös Oulaisten taajamaan ja sen lähiympäristön viljelysalueille. Käytännössä rakennettu ympäristö ja puusto peittävät tehokkaasti näkymiä; avointen alueiden takaa ja esimerkiksi katujen suuntaisesti voimaloita tai niiden osia on kuitenkin nähtävissä 6-11 km etäisyydellä. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoima-alueelle ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöksiä. Linnusto Hankealue sijoittuu kurkien kevät- ja syysmuuton pääreitille. Lähin tunnettu uhanalaisen petolinnun pesä sijoittuu noin 3,5 km päähän tarkasteltavasta alueesta. Muu luonto Alueen eteläpuolella, noin 600 m etäisyydellä tarkasteltavan alueen rajasta, sijaitsee valtiolle hankittuja METSO-ohjelman kohteita. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Vaekangas ( ) sijoittuu noin 1 kilometrin etäisyydelle etelään. Karahkan aluetta lähimmät Natura alueet ovat noin 4 kilometriä pohjoiseen sijoittuva Telkkisaaret (F , SCI) ja noin 6 kilometriä koilliseen sijoittuva Salmineva-Piurukkajärvi (F , SCI). Puolustusvoimien toiminta - Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutuk set muiden tuulivoimaalueiden kanssa Hankealueen läheisyyteen on suunnitteilla tai toiminnassa useita muita tuulipuistoja. Alle 5 km etäisyydelle sijoittuu Oulaisten Maaselänkankaan suunniteltu tuulivoimaalue ja sitä laajempi Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu alue (tv-1 336). Hieman etäämmälle sijoittuvat Raahen Nikkarinkaarto, Pyhäjoen Oltava- Polusjärvi sekä Pyhäjoen Silovuoren alue. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Oulaisten Maaselänkankaan sekä muiden Pyhäjoen-Merijärven-Raahen tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimmät visuaaliset yhteisvaikutukset syntyvät Likalanjärven alueella, jonne näkyisi noin 40 voimalaa alle 5 km etäisyydeltä. Maaselänkankaan ja Karahkan tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on 4 km. Muita yhteisvaikutusalueita ovat Oulaisten taajama sekä vähemmässä määrin Piipsjärven alue. Yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi, Likalanjärven osalta paikallisesti suuriksi.

80 80 Alue Kunta Pyhäjoki Mäkikangas Pyhäjoki Yleiskuvaus Mäkikankaan alue sijaitsee Pyhäjoen kunnan alueella Yppärin kylässä Kalajoen kaupungin vastaisella rajalla. Perämeren rantaan on matkaa noin 2 kilometriä ja lähimmät kyläalueet Vasankarissa ja Sunissa sijaitsevat niin ikään noin 2 kilometrin etäisyydellä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Mäkikangas 4,7 7,3/8, Toiminnassa oleva tuulivoimapuisto (11 voimalaa). Kalajoella puolelle on suunnitteilla tuulivoima-alueen laajennus (osayleiskaava vireillä, 3 voimalaa). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisista lähtökohdista alue on erinomainen tuulivoimarakentamisen kohde. Tuulisuus on alueella erittäin hyvä, tuulisuus vaihtelee 7,1-8,0 m/s välillä vuodessa. Keskimäärin vuodessa tuulee 100 m korkeudella 7.4 m/s ja 150 m korkeudella 8,0 m/s. Alueelle on rakennettu 11 tuulivoimalaa, jotka on liitetty kantaverkkoon Kalajoen Jylkässä (yhteinen voimajohto Jokelan-Tohkojan ja Mustilankankaan tuulivoima-alueiden kanssa). Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Lähialueella (<2 km) on 84 asukasta ja 42 vapaa-ajan asuntoa. Lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä tarkasteltavasta alueesta ja lähialueelle osuu monta kyläkeskusta kuten Vasankari, Vasanneva, Suni, Juolanpää, Yppäri ja Krekunperä. Asutus on sijoittunut Perämeren rantaan ja Yppärinjoen ja valtateiden varsille. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa asutusselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen suhde asutukseen Pohjois- Pohjanmaalla) Kalajoen Vasankari sekä Pyhäjoen Yppäri tunnistettiin alueina, joiden ympäristöön sijoittuu maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä enemmän olemassa olevaa tai suunniteltua tuulivoimarakentamista. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu Pyhäjoen ja Kalajoen kunnanrajan molemmin puolin. Alueen maisemallisella lähivaikutusalueella (0-5 km) ei ole maiseman kannalta arvokkaiksi

81 81 luokiteltuja alueita. Pohjanmaan rantatie (RKY 2009) sijoittuu alueen länsipuolelle. Vasankarin alueella on maakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Yksi Suomen tärkeimmistä historiallisista tielinjoista, Pohjanmaan rantatie, kulkee lähimmillään vajaan kilometrin päässä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoima-alueen merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat ympäristön kyläasutukselle, jonne voimalat näkyvät monin paikoin avointen peltoalueiden takaa. Merkittävimpiä vaikutusalueita ovat Vasankarin alue, Yppärin alue sekä Välimaanperän-Överstinperän alue. Voimalat ovat nähtävissä myös VT8:n tiemaisemassa paikoin hallitsevina elementteinä. Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteiden osalta vaikutuksia syntyy lähinnä Vasankarinpuhdon alueelle, jonne voimalat näkyvät lähimmillään noin 2 km etäisyydeltä. Pienehkö tuulivoima-alue ei muodostune laajuutensa puolesta tieltä ja arvoalueilta katsottuna maisemaa hallitsevaksi. Yksittäiset, noin 2 km päässä sijaitsevat korkeat voimalat voivat kuitenkin erottua pienipiirteisessä miljöössä mittakaavaltaan poikkeavina ja siksi hallitsevina. Tuulivoima-alueen heikentävä vaikutus alueiden arvoihin voidaan arvioida kohtalaiseksi. Pohjanmaan rantatie jää pääosin näkemäalueiden katveeseen puuston peittävän vaikutuksen vuoksi. Tuulivoimaloiden aiheuttama muutoksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Suunnitellun tuulivoima-alueen sisälle sijoittuu kaksi muinaisjäännöskohdetta. Linnusto Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Erityisesti Kokkolan ja Siikajoen välinen rannikko kokoaa muuttavia lintuja tiiviimmin rannikkolinjan tuntumaan. Pohjoisessa Oulun seudun kerääntymisalue (IBA -alue) pysäyttää ja levittää lintujen muuttovirtaa laajemmalle alueelle. Tuulivoima-alue sijoittuu Perämeren rannikkolinjaa muuttavien lintulajien (laulujoutsen, hanhi, kurki) päämuuttoreitille. Tuulivoima-alue sijaitsee kokonaisuudessaan useiden muuttolintujen päämuuttoreitin painopistealueella. Linnustovaikutuksia on seurattu tuulivoima-alueen toteutumisen jälkeen. Vaikutusten arviointi täydentyy kevään 2017 aikana julkaistavien seurantatulosten pohjalta. Lähialueelle ei sijoitu uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja/reviirejä. Muu luonto - Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset Mäkikankaan tuulivoimahankkeen YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto Mäkikankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan aineistot Yhteisvaikutukset Lähialueella sijaitsevat Jokelan, Tohkojan ja Mustilankankaan tuulivoimapuistot. Näiden jo rakennettujen tuulivoimapuistojen lisäksi itään noin 6 km:n päähän on suunnitteilla uusia hankkeita, kuten Puskakorvenkallion ja Karhunevankankaan tuulivoima-alueet. Jokelan-Tohkojan tuulivoima-alue sijaitsee noin 3 km:n päässä etelässä. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Jokelan- Tohkojan, Juurakon, Paltusmäen, Puskakorvenkallion, Karhunnevankankaan sekä vähäisemmässä määrin muiden Kalajoen ja Alavieskan tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimpiä yhteisvaikutusalueita ovat Vasankarin, Vasannevan, Yppärin sekä

82 82 Välimaanperän-Överstinperän alueet. Tuulivoimaloita näkyy maisemakuvaa hallitsevana tai kookkaina rakenteina kaikille em. alueille, Vasannevan ja Välimaanperän-Överstinperän alueille kahdesta tai useammasta suunnasta. Tuulivoima-alueiden, näkyvien voimaloiden määrä sekä voimaloiden osin maisemaa hallitseva vaikutus huomioon ottaen yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi-suuriksi. Jokela-Tohkoja ja Mustilankankaan tuulivoimapuistot muodostavat Mäkikankaan hankkeen kanssa merkittävän voimalakokonaisuuden suurten vesilintujen muuton kannalta merkittävälle alueelle Perämeren rannikolle. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei kuitenkaan arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

86 86 Alue Pyhäjoki Oltava-Polusjärvi- Maukarinkangas Kunta Pyhäjoki Yleiskuvaus Aluekokonaisuus sijaitsee Pyhäjoen kunnan alueella 5 km Liminkakylän pohjoispuolella ja 5 km Keskikylän koillispuolella, Pyhäjoen ja Raahen rajalla. Etäisyys Pyhäjoen kuntakeskukseen on noin 16 km ja Raaheen yli 20 km. Oulaisten ja Merijärven kuntakeskuksiin on etäisyyttä noin 17 km. Tarkasteltava tuulivoimakokonaisuus käsittää kolme vierekkäin sijoittuvaa tuulivoimahanketta, ks. tarkemmin kohta suunnittelutilanne. Alue Oltava- Polusjärvi- Maukarinkangas Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö 29 6,0/6, Alueella on yksi lainvoimainen tuulivoimaosayleiskaava (Oltava), Polusjärven alueen kaavoitus on edennyt hyväksymisvaiheeseen. Maukarinkankaan alueella on vireillä yva-menettely. Alue sijoittuu pääosin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoima-alueelle Oltava tv Maakuntaakaavassa osoitetun alueen ulkopuolelle sijoittuu yhteensä noin suunniteltua voimalaa. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Kohdealue on teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan hyvin tai kohtalaisen hyvin tuulivoimatuotantoon soveltuva alue. Alueen tuulisuus on Suomen tuuliatlaksen mukaan 100 metrin korkeudella 5,9-6,3 m/s vuodessa ja 150 metrissä keskimäärin 6,8 m/s vuodessa. Tieverkosto on alueella kattava. Alue voidaan liittää alueen länsipuolella kulkevaan Fingridin voimalinjaan. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen lähialueella (<2 km) on 37 asukasta ja loma-asuntoja 30 kappaletta. Lähin asutus sijoittuu 870 metrin päähän tuulivoima-alueen rajasta. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu harvaan asutulle alueelle Pyhäjoen kunnan itäosaan. Lähialueella ei ole maisemallisesti arvokkaiksi luokiteltuja alueita. Lähin asutus on noin 1,5-2 km etäisyydellä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäiseksi-kohtalaiseksi.

87 87 Tuulivoimalat olisivat nähtävissä paikoin ympäristön metsä- ja suoalueilta sekä pienten vesistöjen takaa. Asutukselle maisemavaikutuksia syntyy Raahen Hanhelanperän sekä Pyhäjoen Keskikylän, Liminkakylän ja Polusperän alueilla. Maaston peitteisyyden vuoksi yksittäiset näkemäalueet ovat suppeita. Maisemakuvan muutokset tapahtuvat pääosin paikoissa, joissa ei ole erityisiä maiseman kauneusarvoja; arvokkaiksi luokiteltujen alueiden arvot eivät siten heikenny. Asutuksen näkökulmasta voi syntyä paikallisesti merkittäviäkin näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan ainakin Polusjärven ja Hanhelanperän alueilla, joista lähimmät suunnitellut voimalat sijoittuvat noin 1,5 2,0 km etäisyydelle. Tuulivoimaloiden suuri määrä huomioon ottaen muutoksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi. Suunnitellun tuulivoima-alueen sisään sijoittuu viisi muinaisjäännöstä. Linnusto Alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle rannikosta. Lintujen muutto on alueella huomattavasti vähäisempää kuin lähempänä rannikkoa. Tuulivoima-alueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä lintujen lepäily- tai ruokailu-alueita. Hankekokonaisuus sijoittuu osittain kurjen syysmuuttoreitille ja metsähanhen kevätmuuttoreitille. Pesimälinnusto alueella koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Lähimmät tiedossa olevat maakotkan ja muuttohaukan pesäpaikat sijoittuvat noin 4,5 5,0 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Lähimmät tiedossa olevat merikotkan pesäpaikat sijoittuvat yli 15 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Muu luonto Pitkäsnevan Natura-alue (SCI) sijaitsee tarkasteltaavan tuulivoima-alueen koillisrajalla. Hanhelan joenvarsilaitumet Natura-alue sijaitsee pohjoisessa noin 2 km etäisyydellä. Alueen pohjoisosassa on pienialainen luonnonsuojelualue (Oravaisten luonnonsuojelualue). Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueeseen rajoittuva Kivinevan alue on osoitettu SL-merkinnällä (luonnonsuojelualue). Puolustusvoimien toiminta Ei vaikutuksia; alue sijoittuu Perämeren tutkakompensaatioalueelle. Muu maankäyttö ja kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetun ohjeellisen pääsähköjohdon linjaus kulkee hankealueen kautta ja voi rajoittaa merkittävästi voimaloiden sijoittamista alueelle. Hankekohtaiset selvitykset Oltavan YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto Polusjärven YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto Oltavan ja Polusjärven tuulivoimahankkeiden osayleiskaavojen aineistot Maukarinkankaan YVA-arviointiohjelma Yhteisvaikutukset Lähin tällä hetkellä toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on Raahen Kopsan tuulivoimapuisto. Muita lähialueelle alle 10 kilometrin etäisyydelle sijoittuvista tuulivoimahankkeita ovat Annankankaan tuulivoimahanke koillisessa noin neljän km:n etäisyydellä, Silovuori hankealueen eteläpuolella, Parhalahti ja Sarvankangas luoteessa ja Nikkarinkaarto kaakossa. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Kopsan, Annankankaan, Nikkarinkaarron, Parhalahti itäisen ja Silovuoren tuulivoima-alueiden sekä vähäisemmässä määrin muiden lähialueen tuulivoima-alueiden kanssa.

88 88 Yhteisvaikutukset kohdistuvat pääosin harvaan asutun ympäristön metsä- ja suoalueille. Asutuille alueille yhteisvaikutuksia voi syntyä Raahen Hanhelanperän sekä Pyhäjoen Keskikylän, Liminkaperän ja Polusjärven alueille. Laajojen avoimien maisematilojen puuttumisen vuoksi näkemäalueet ovat melko suppeita. Avoimille alueille voi kuitenkin paikoin näkyä puuston takaa jopa kymmeniä voimaloita 5-10 km etäisyydeltä. Kokonaisuutena arvioiden yhteisvaikutukset ovat kohtalaisia, paikallisesti (Keskikylä, Polusjärvi) yhteisvaikutukset voivat olla suuriakin. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

92 92 Alue Pyhäjoki Puskakorvenkallio Kunta Pyhäjoki Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee noin 4 km Pyhäjoen kuntakeskuksesta etelään Pyhäjokilaakson länsipuolella. Tarkasteltava alue on pääosin rakentamatonta ojitettua suoaluetta ja talousmetsää, hankealueen luoteisosaan sijoittuu laajempi peltoalue. Etäisyyttä lähimpiin kyliin on noin 2-4 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueella < 2 km asutusta 9,8 6,4/7, Puskakorvenkallion tuulivoimahanke (19-23 voimalaa), yva-menettely vireillä (helmikuu 2017). Puskakorvenkallio Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuuden puolesta alue edustaa hyvää keskiarvoa mantereella, vuotuinen keskituulennopeus on 6,4-7,3 m/s vuodessa ( m korkeudessa). Lähin liityntäpiste kantaverkkoon on Kalajoen Jylkässä, noin km päässä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Tuulivoima-alueen lähiympäristössä 2 km:n säteellä on asutusta maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä vähemmän, 59 asukasta. Loma-asuntojakin on keskimääräistä vähemmän, 10 kappaletta. Puskakorvenkallion tuulivoimahankkeessa alustavat voimalasijainnit on suunniteltu siten, että lähimmät asunnot sijoittuvat vähintään 2 km:n etäisyydelle. Lähin kyläalue on 1,7 km etäisyydellä Pyhäjokivarressa sijaitseva Pirttikosken kylä. Lähimmät taajama-alueet ovat 3 km pohjoiseen sijoittuva Pyhäjoen keskusta ja länteen noin 4 km:n päässä sijaitseva Yppärin taajama. Haja-asutusta on suhteellisen runsaasti erityisesti Pyhäjokivarressa. Maisema ja rakennettu kulttuuriymparistö Tuulivoima-alue sijoittuu Pyhäjoelle Pyhäjoen ja Yppärijoen väliselle alueelle. Alueen maisemallisella lähivaikutusalueella (0-5 km) on maakunnallisia maisema-arvoja. Jokilaaksoissa on kyläasutusta noin 2-5 km etäisyydellä. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi.

93 93 Maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista lähimmäksi sijoittuu Pyhänkosken kulttuurimaisema lähimmillään noin 1,5 kilometriä alueesta itään. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Pyhäjoen suun kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Lähin RKY-kohde, Rajaniemen kylä, sijaitsee noin 3-4 kilometrin etäisyydellä alueesta luoteeseen. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä maakunnallisesti arvokkaiksi luokitelluilta maisemaalueilta Pyhäjokivarressa ja Pyhäjoen suun alueella. Pyhäjokivarteen voimalat näkyisivät lähimmillään 2 km etäisyydeltä, Pyhäjoen suun kulttuurimaiseman alueella ja Pyhäjoen taajaman alueelle noin 4-5 km etäisyydeltä. Voimaloita olisi nähtävissä myös Rajaniemen kyläalueelta (RKY 2009) noin 4 km etäisyydeltä. Vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin arvioidaan kokonaisuutena kohtalaisiksi, vaikutusten arvioinnissa kuitenkin tunnistettu tarve yksityiskohtaisimmille selvityksille: - Rajaniemen alueen osalta tarkempi arviointi edellyttää maastokäyntiä ja kuvasovitteiden laadintaa. - Puskakorvenkallion tuulivoima-alue liittyy Pyhäjoen varrella sijaitsevaan laajaan Karhunnevankankaan tuulivoima-alueeseen. Yhdessä tuulivoima-alueet reunustavat Pyhäjokilaaksoa pitkänä, lähes 10 km pituisena nauhana. Sen lisäksi maisema-alueen kaakkoispuolella Pyhäjokea rajaavat molemmin puolin pienet alueet Ristivuori ja Pyhänkoski. Näkemäalueanalyysin mukaan Pyhäjokivarsille näkyy monin paikoin kymmeniä tuulivoimaloita. Yhteisvaikutuksena syntyvät maisema-alueen arvoja heikentävät vaikutukset voivat muodostua jopa suuriksi. Se missä määrin Puskakorvenkallion alue lisäisi maisema-alueelle kohdistuvia vaikutuksia, edellyttää maastokäyntiä ja asian tutkimista kuvasovitteiden avulla. Muilta osin voimalat näkyisivät kyläasutuksen taustamaisemassa Viirretjärven (2 km), Pirttikosken (3 km) ja Yppärin (5 km) alueilla. Voimaloita olisi näkyvissä maiseman välialueella (5-10 km) myös muilta ympäristön avoimilta alueilta. Maakuntakaavaa varten laaditussa maisemaselvityksessä (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristön Pohjois-Pohjanmaalla) tuulivoima-alueen toteuttamisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu merkitykseltään kohtalaisiksi. Tuulivoima-alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu yhtään tunnettua muinaisjäännöskohdetta. Linnusto Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Erityisesti Kokkolan ja Siikajoen välinen rannikko kokoaa muuttavia lintuja tiiviimmin rannikkolinjan tuntumaan. Puskakorven alue sijaitsee useiden muuttolintujen päämuuttoreitillä. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä määriteltiin muuttolinnuston kannalta tärkeitä levähtämisalueita. Ko. alueista Yppärin pellot niminen alue sijoittuu välittömästi Puskakorvenkallion alueen pohjoispuolelle. Tärkeät levähtämisalueet on kuvattu 1. vaihemaakuntakaavan selostuksen liitteissä. Natura-alueista lähimmäksi hankealuetta sijoittuu Rajalahti-Perilahti (FI , SCI/SPA) noin 4 km hankealueesta luoteeseen. Rajalahti ja Perilahti muodostavat vanhojen merestä kuroutuneiden lahtien ketjun Pohjanlahden rannikolla. Vesialueet ovat matalia ja paikoin rannoilla on laajoja saraluhtia. Rajalahden-Perilahden alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde, jolla levähtää keväällä suuria määriä uikkuja, joutsenia, puolisukeltajasorsia ja uiveloita. Hankealueen läheisille pelloille kevään 2015 ja syksyn 2016 aikana on kertynyt enimmillään ruokailemaan joutsenia, hanhia ja kurkia muutamia satoja yksilöitä. Selvästi suurimmat kerääntymät ovat olleet Isonevan laajalla aukealla. Tuulivoima-alueen ympäristöön ei sijoitu uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja/reviirejä.

94 94 Suomen tärkeäksi luokitelluista lintualueista eli FINIBA -alueista hankealuetta lähimmäksi sijoittuu Yppärin lahdet -niminen alue (810332) lähimmillään noin 4 km hankealueesta luoteeseen. Rajalahden-Perilahden Natura-alue on osa Yppärin lahdet FINIBA-aluetta. Natura-alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi (FI , SCI/SPA) sijoittuu noin 8 km hankealueesta koilliseen. Parhalahti-Syölätinlahti on kivikkoista, alavaa maankohoamisrannikon merenrantaa. Alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Muu luonto - Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiohjelma Yhteisvaikutukset Puskakorvenkallion tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu useita muita suunniteltuja ja jo olemassa olevia tuulivoima-alueita. Välittömästi alueen eteläpuolella on laaja luvitusvaiheessa oleva Karhunnevankankaan tuulivoima-alue. Paltusmäen tuulivoimahanke käsittää 5 voimalaa ja sijoittuu noin 600 metriä Puskakorven alueesta luoteeseen. Muita lähiympäristön tuulivoima-alueita ovat: Merijärvelle on olemassa oleva Ristivedon tuulivoimapuisto noin 5,8 km:n päässä. Kalajoella Juurakon hankkeessa suunnitellaan 7,5 km etäisyydelle 8 voimalan puistoa. Kalajoen Mäkikankaan alue käsittää 11 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa noin 8 kilometrin päähän Puskakorvenkalliosta. Mustilankankaan tuulivoimapuisto (28 voimalaa) sijoittuu hankealueesta noin 14 km:n päähän Kalajoelle. Tohkojan-Jokelan tuulivoimakokonaisuus sijaitsee myös Kalajoen kaupungin alueella noin 14 km:n päässä. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Paltusmäen, Karhunnevankankaan, Mäkikankaan, Juurakon, Tohkojan sekä vähäisemmässä määrin muiden Kalajoen, Alavieskan ja Merijärven tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimpiä yhteisvaikutusalueita ovat Yppärin alue, Viirretjärvi, Pirttikoski sekä Pyhäjoen Etelänkylän alue. Ympäristöön sijoittuu kaksi muuta tuulivoima-aluetta alle 2 km etäisyydelle (Paltusmäki, Karhunnevankangas) sekä 4 muuta tuulivoima-aluetta alle 10 km etäisyydelle. Yppärijokilaakson alueelle eri tuulivoima-alueiden voimaloita näkyy paljon-erittäin paljon. Yksittäisistä vaikutuskohteista suuria vaikutuksia aiheutuu Viirretjärven alueelle. Pyhäjokilaaksoon voimaloita näkyisi keskimääräisestipaljon. Yhteisvaikutukset on arvioitu merkitykseltään kohtalaisiksi-suuriksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

98 98 Alue Raahe Pertunmatala Kunta Raahe Yleiskuvaus Pertunmatala sijaitsee Raahen merialueella Siikajoen rajan tuntumassa. Alue sijoittuu noin 7-9 km päähän rannikosta. Siikajoen Tauvonniemeen on etäisyyttä noin 6 km, Raahen saaristoon 5 km ja Raahen keskustaan 9 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 5 km väestö Pertunmatala 16,5 8,6/9, Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Alueen tuulisuus on hyvä ja perustamissyvyys sopiva. Tuulisuus vaihtelee Suomen tuuliatlaksen mukaan tällä kohtaa Perämerta 8,4-8,8 m/s välillä vuodessa, joten alueet tuuliolosuhteet ovat hyvät. Alueelle voitaisiin sijoittaa arviolta noin 20 tuulivoimalaitosta (1 km välein). Tuulivoimalaitokset sijaitsisivat kohtuullisella etäisyydellä rannasta ja sähkönsiirto- sekä huoltoyhteydet ovat melko lyhyet. Mahdollinen liityntäpiste kantaverkkoon on Siikajoen sähköasemalla. Huoltoetäisyys satamasta tuulivoima-alueelle on lyhyt. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Hankealue sijaitsee avomeren laidalla, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole saaria tai rantaa. Hankealuetta lähinnä olevat ranta-alueet ovat avoimia, pääasiassa rakentamattomia maankohoamisalueita. Pienet niemenkärjet ovat laajoja ranta-alueita peitteisempiä ja ne ovat osittain rakennettuja vapaa-ajan asuntoja on rannikolla kohtalaisesti. Siikajoen Tauvon kalasatama sijaitsee 6 km päässä tuulivoima-alueesta. Etäisyydestä johtuen merkittäviä melu- tai välkevaikutuksia ei arvioida syntyvän. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alue sijoittuu merelle noin 8 km etäisyydelle rannikosta. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Raahen saaristo) sijoittuu noin 5,5 km etäisyydelle. Siikajoen Tauvoon on etäisyyttä noin 6 km. Rannikolla on loma-asutusta kohtalaisesti (50 vapaa-ajan asuntoa 15 km matkalla). Raahen saaristosta ja Tauvosta

99 99 avautuu suoria näkymiä tuulivoima-alueelle. Maisematila on suurpiirteinen ja yhtenäinen. Raahen keskustaan on etäisyyttä 9 km. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat ovat nähtävissä rannikolta ja saaristosta merelle päin avautuvassa maisemassa. Voimalat näkyvät maisemassa selvästi, mutta yksittäisten voimaloiden vaikutus ei ole hallitseva etäisyydestä johtuen. Arvokkaiksi luokiteltujen alueiden arvot voivat heikentyä vähäisissä määrin taustamaisemassa tapahtuvan muutoksen vuoksi. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Yksi muinaisjäännöskohde sijoittuu Pertun matalan lounaispuolelle 1,6 km:n päähän tuulivoima-alueen ulkorajasta. Linnusto Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Pertunmatalan alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän lintujen päämuuttoreitin varrella. Alueen kautta muuttaa merkittäviä määriä arktisia vesilintuja (alli, pilkkasiipi, mustalintu), kuikkalintuja sekä merimetsoja. Tuulivoima-alue ei kuitenkaan muodosta lintujen muuttoväylälle sellaista estettä, jota linnut eivät kykenisi kiertämään. Tuulivoima-alue ei sijoitu muuttolintujen muuttoreitin kriittisimmille kohdille. Pertunmatalan alue ei ole merkittävä lintujen ruokailu- tai kerääntymisalue, eikä lähiympäristössä ole uhanalaisten petolintujen reviirejä tai pesäpaikkoja. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan ko. lajeihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Ulkonahkiaisen alueen toteuttamisen seurauksena, ks. alla myös kohta yhteisvaikutukset. Muu luonto Hankealue sijaitsee lähimmillään noin 5 kilometrin päässä Raahen saaristosta. Saaristo kuuluu Natura verkostoon (FI ) ja rantojensuojeluohjelmaan. Se on Kalajoen Rahjan saariston ohella ainoa merkittävä saaristo Pohjois-Pohjanmaan merialueella. Saaristo on maisemallisesti arvokas kokonaisuus, jota ovat muovanneet maankohoamisen lisäksi laidunnus, kalastus ja merenkulku. Alueella on kohtalaisen arvokas pesimälinnusto. Linnustollisesti saariston arvokkaimpia paikkoja ovat vähäkasvuiset ja puuttomat riutat, kuten Selkämatala ja Kallanriutta. Pertunmatalan alueella ei sijaitse matalikoita eikä karikoita ja pohja on enimmäkseen kovaa. Vedenalaista luontoa kartoittaneen Velmu-hankkeen (Velmu-portaali) aineiston mukaan alueella on jonkin verran potentiaalisia riuttoja ja riuttaympäristöjä. Pertunmatalan alueella ei sijaitse ainakaan merkittävissä määrin matalikkoja tai karikkoja, jotka toimisivat kalojen kutualueina. Muu maankäyttö ja kaavoitus Hankealue sijaitsee ns. kompensaatioalueella, jota koskee laki tuulivoiman kompensaatio-alueista. Hankealueen kaakkoispuolella on 1,8 metrin veneväylä ja lounaispuolella 2,4 metrin veneväylä. Hankealue sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä lähimmästä kauppamerenkulun väylästä (Raahe-Oulu-Kemi-rannikkoväylä). Väylää käyttää vuosittain noin 170 alusta. Väylän ja tuulivoimala-alueen välinen etäisyys on niin suuri, että aluksen törmäämisen riski tuulivoimalaitokseen on erittäin epätodennäköinen. Hankekohtaiset selvitykset -

100 100 Yhteisvaikutukset Muut lähimmät potentiaaliset merituulivoima-alueet ovat Seljänsuun matala noin 7 km sekä Maanahkiainen ja Ulkonahkiainen noin km päässä. Mantereelle Siikajoen ja Kalajoen väliselle alueelle sijoittuu useita tuulivoima-alueita. Tuulivoima-alueen toteuttamisella olisi maisemallisia yhteisvaikutuksia 23 km päässä lounaassa sijaitsevan Maanahkiaisen ja Ulkonahkiaisen sekä pohjoisessa lähimmillään 6,5 km etäisyydellä sijaitsevan Seljänsuun matalan tuulivoima-alueiden sekä vähäisemmässä määrin muiden rannikon ja merialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Vaikutukset kohdistuvat rannikolta ja Raahen saaristosta merelle päin avautuviin näkymiin. Rannikolle näkyisi noin voimalaa 10 km säteellä, kaukomaisemassa voimalaa. Näkyvien voimaloiden määrä on kohtalainen - erittäin suuri, mutta merkittävä osa voimaloista on melko etäällä kaukomaisemassa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat osin myös maisemallisesti arvokkaille alueille. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

104 104 Alue Raahe-Pyhäjoki Ulkonahkiainen Kunta Raahe, Pyhäjoki Yleiskuvaus Ulkonahkiaisen merituulivoimaalue sijoittuu Pohjois- Pohjanmaalle Raahen ja Pyhäjoen kuntien alueelle noin 19 km etäisyydelle rannikosta. Alue sijaitsee avomerellä, eikä sen läheisyydessä ole saaria. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 5 km väestö Ulkonahkiainen 50,1 8,9/9, Esisuunnittelu. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Keskeiset ympäristövaikutukset Tuulivoimalaitokset sijaitsisivat avomerellä, mutta vielä kohtuullisen etäisyyden päässä rannikolta. Tarkasteltavan merialueen tuulisuus on metrin korkeudella keskimäärin 8,9-9,4 m/s vuositasolla. Alueelle voitaisiin sijoittaa arviolta noin 50 tuulivoimalaitosta (1 km välein). Mantereelle etäisyyttä on on noin km. Huoltoetäisyys Raahen Lapaluodon satamasta on noin km. Mahdollisia liityntäpisteitä kantaverkkoon ovat sähköasemat Siikajoella ja Kalajoella. Teknisiä haasteita aiheutuu vaikeista jääoloista, merenkäynnistä ja heterogeenisestä pohjatopografiasta. Asutus Pysyvä asutus ja loma-asutus ovat yli 15 km päässä alueesta. Asutukseen kohdistuvat vaikutukset liittyvät lähinnä maisemakuvan muutokseen. Etäisyydestä johtuen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tarkasteltavan tuulivoima-alueen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltu maisema-alueita tai kulttuuriympäristöjä. Lähimmät maisemallisesti arvokkaat alueet (Raahen saaristo ja Pyhäjoensuun kulttuurimaisema) sijoittuvat etäisyydelle. Lähimmiltä maisema-alueilta avautuu paikoin näkymiä tuulivoima-alueelle. Maisematila on suurpiirteinen ja yhtenäinen. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäiseksi.

105 105 Tuulivoimalat ovat nähtävissä rannikolta merelle avautuvassa kaukomaisemassa Pyhäjoen ja Raahen välisellä alueella. Etäisyyden vuoksi muutokset maisemanäkymissä ovat vähäisiä tai korkeintaan kohtalaisia. Näkyvien voimaloiden määrä on melko suuri. Maisemakuvan muutokset tapahtuvat paikoissa, joissa ei ole erityisiä maiseman kauneusarvoja. Maisemallisesti arvokkaiden alueiden arvot eivät heikenny. Vaikutuksen suuruus arvioidaan vähäiseksi-kohtalaiseksi. Linnusto Tuulivoima-alue sijoittuu kuikkalintujen sekä arktisten vesilintujen päämuuttoreitille. Alueen lähiympäristöön ei sijoitu petolintujen pesäpaikkoja/reviirejä. Pohjois- Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan ko. lajeihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Ulkonahkiaisen alueen toteuttamisen seurauksena, ks. alla myös kohta yhteisvaikutukset. Muu luonto Lähialueelle ei sijoitu suojelualueita. Lähin Natura 2000 verkostoon kuuluva alue on Raahen saaristo (FI ) noin 16 km päässä. Parhalahden-Syölätinlahden ja Heinikarinlammen (FI , SPA/SCI) Natura-alue sijoittuu rannikolle noin 17 km päähän. Tuulivoima-alueella saattaa sijaita kalojen kutualueita. Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoima-alueen välittömässä läheisyydessä sen itäpuolella on Raahe-Oulu-Kemilaivaväylä jonka kulkusyvyys on 10,0 m. Tuulivoima-alue sijoittuu väyläalueen ulkopuolelle. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Ulkonahkiaisen tuulivoima-alue sijoittuu avomerelle luvitusvaiheessa olevan laajan Maanahkiaisen tuulivoima-alueen luoteispuolelle. Muut lähimmät potentiaaliset merituulivoima-alueet ovat Pertunmatala noin 20 km ja Seljänsuun matala noin 30 km päässä. Mantereelle Pyhäjoen ja Raahen alueelle sijoittuu useita tuulivoimaalueita. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Maanahkiaisen tuulivoima-alueen sekä vähäisemmässä määrin muiden rannikon ja merialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Vaikutukset kohdistuvat rannikolta merellä päin avautuviin näkymiin. Näkyvien voimaloiden määrä on erittäin suuri, mutta merkittävä osa voimaloista on melko etäällä kaukomaisemassa. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi lähinnä rannikolle näkyvien voimaloiden suuren lukumäärän vuoksi. Merialueen tuulivoima-alueilla ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois- Pohjanmaalla, Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten).

109 109 Alueet Sievi Kenkäkangas P, E Kunta Sievi Yleiskuvaus Kenkäkankaan alueet sijaitsevat Sievin kunnan eteläosassa lähellä Toholammin kunnan, Lestijärven ja Reisjärven kuntien rajoja ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntarajaa. Toholammin keskustaan etäisyyttä on 6-10 km, Sievin keskukseen n. 12 km ja Reisjärvelle n. 13 km. Alue on pääasiassa metsätalousvaltaista ojitettua tai ojittamatonta suota ja lähellä on useita turvetuotantoalueita. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Kenkäkangas P Kenkäkangas E 9,5 11,2 6,2/6,9 6,1/6,8-21,5-21,5 0 0 Suunnittelutilanne - Teknistaloudelliset lähtökohdat Teknistaloudellisesti lähtökohdista Kenkäkankaan alueet ovat kohtuullisen hyviä tuulivoimarakentamisen alueita. Alueen vuotuinen keskituulen nopeus on noin 6,0 m/s:n välillä 100 m korkeudessa ja 7,0 m/s 150 m korkeudessa. Olemassa olevaa runkotiestöä alueilla on kohtuullisesti. Alueen turvetuotantoalueille menevät tiet ovat raskaamman kaluston kestäviä. Liityntäpiste sähköverkkoon ei ole tiedossa. Lähin pääsähköjohto (400 kv) kulkee välittömästi aluekokonaisuuden kaakkoispuolella. Lähimmät kantaverkon liityntäpisteet ovat km päässä Nivalassa (Uusnivala) ja Lestijärvellä (Lestijärven koontiasema, suunnitteilla). Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Kenkäkankaiden mahdolliset tuulivoima-alueet sijoittuvat asutuksen osalta edulliselle alueelle, sillä lähialueella (< 2 km) ole asutusta. 2 km:n säteelle hankealueista osuu yhteensä 14 vapaa-ajan asuntoa. Lähimmät kyläkeskukset ovat Torvenperä ja Tialanperä 4,4 ja 4,6 km:n etäisyydellä. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueet sijaitsevat Sievin kunnan eteläosassa lähellä Toholammin rajaa. Alue on harvaan asuttua. Lähin kyläasutus on 6-9 km päässä Sievissä, Reisjärvellä ja Toholammilla. Alueen ympäristössä on valtakunnallisesti merkittäviä maisema-arvoja noin 5-7 km etäisyydellä (Reisjärvi, Lestijokilaakso). Reisjärven Keskikylä-Kangaskylän valtakunnallisesti arvokas

110 110 maisemakokonaisuus (MAO110115) sijoittuu noin 4-5 km:n päähän itään ja muodostaa luode-kaakkosuuntaisen kokonaisuuden. Keski-Pohjanmaan maakunnan puolella hankealueiden läheisyyteen sijoittuu Lestijärven kulttuurialue ja Leskijokilaakson kulttuurimaisema n. 8 km:n etäisyydelle. Rakennetun kulttuuriympäristön alue Puurumäki lähes 10 km:n päässä kaakossa. Rakennetun kulttuuriympäristön alue Kiiskilä 6 km:n etäisyydellä koillisessa. Alueen läpi kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus (ns. Pikkurata). Alueen eteläpuolelle sijoittuu laaja soidensuojelualue. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä merkittävimmin ympäristön avoimilta suoalueilta. Kauempaa maisemasta voimaloita näkyisi Lestijokilaaksoon noin 10 km päästä, Kiiskilään (7 km) sekä Reisjärven Norssinjärven (5 km) ja Pitkäjärven (4 km) alueille. Voimaloita olisi todennäköisesti nähtävissä valtakunnallisia maisema-arvoja omaavilta alueilta. Voimaloiden vaikutus maisemassa ei kuitenkaan ole kovin voimakas etäisyydestä johtuen, vaikutukset valtakunnallisten maisema-alueiden arvoihin arvioidaan vähäisiksi. Pohjois- Pohjanmaan virkistysverkkoselvityksen mukaan Kivinevan Natura alueen merkitys luonnon virkistyskäytön kannalta on paikallinen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015, julkaisu B:80). Vaikutuksen suuruus arvioidaan vähäiseksikohtalaiseksi. Linnusto Tuulivoima-alueet sijoittuvat kurjen valtakunnallisten päämuuttoreittien varrelle. Vuohtajärven FINIBA-alue sijoittuu Reisjärven taajaman ja kylien lähettyville noin 16 km:n päähän voimaloista. Lähin uhanalaisen suuren petolinnun pesäpaikka sijaitsee noin 3 km:n päässä Kenkäkangas E alueesta. Muu luonto Soidensuojelutyöryhmän ehdotukseen sisältyvä alue (Tynnyrilamminneva, ssto2) sijaitsee välittömästi Kenkäkangas E alueen eteläpuolella. Tuulivoima-alueiden välimaastoon noin 500 metrin päähän Kenkäkangas P:stä etelään, sijoittuu 1. vaihemaakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (luo-1) osoitettu Kolmisopenneva. Kivinevan (FI , SCI) Natura-alue sijaitsee lähimmillään noin 1 km:n päässä Kenkäkangas E alueen lounaispuolella. Erillisen liityntäjohdon rakentaminen Lestijärven suuntaan edellyttäisi Naturaalueiden (FI , FI ) ylittämistä. Muu maankäyttö ja kaavoitus Tuulivoima-alueiden poikki kulkee Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkailun pääreitti. Sievin Maasydänjärven alueella noin 6 km päässä sijaitsee maakuntakaavaan merkitty virkistys- ja matkailukohde. Keski-Pohjanmaan 4. maakuntakaavassa on osoitettu Toholammin ja Lestijärven kuntien alueelle, Kenkäkankaan alueen länsi- ja lounaispuolelle, tuulivoimaloiden alueita. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Keski-Pohjanmaan puolelle, välittömästi Kenkäkankaan kokonaisuuden länsipuolelle on suunnitteilla laaja tuulivoima-alue (Toholampi-Lestijärvi tuulipuisto). Kenkäkankaan tuulivoima-alueiden toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Sievin, Toholammin ja Lestijärven alueelle suunniteltujen tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat keskeisimmin tuulivoima-alueiden väliin jäävien suoalueiden maisemakuvaan (erityisesti Kivinevan alue) sekä vähäisemmässä määrin Lestijokilaaksoon.

111 111 Kenkäkankaan alueiden merkitys Lestijokilaaksoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta arvioidaan korkeintaan kohtalaiseksi. Toholampi-Lestijärven tuulivoimahankkeessa yhtenä vaihtoehtona on toteuttaa 110 kv:n voimajohto Kenkäkankaan alueen kautta Nivalan Uusnivalan sähköasemalle. Kenkäkankaan alueiden toteuttamisessa voi olla mahdollista hyödyntää Toholampi-Lestijärvi -hankkeen voimajohtoja. Toholammin ja Lestijärven tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon on arvioitu muun muassa Toholampi-Lestijärvi tuulipuiston osayleiskaavoituksen yhteydessä. Ko. kaavan selostuksen (s ) mukaan estevaikutukset tai törmäysvaikutukset eivät muodostu merkittäviksi minkään lajin osalta. Kenkäkankaan alueiden toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi lisää muuttavaan linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia, kun huomioon otetaan alueiden sijainti ja koko.

112 112 Kartta 1. Tarkasteltavien tuulivoima-alueiden sijaintikartta Tarkasteltava tuulivoima-alue 1km:n vyöhyke 2km vyöhyke 5km vyöhyke

113 113 Kartta 2. Tarkasteltavat tuulivoima-alueet ja muut lähialueen olemassa olevat / suunnitellut tuulivoima-alueet Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merituulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimayleiskaava Muu tuulivoimaosayleiskaava- tai hankealue Voimala toteutunut tai rakenteilla Voimala suunnitteilla (yleiskaava, yva-menettely, muu hankekehitys)

115 115 Alue Siikajoki Isoneva-Revonlahti Kunta Siikajoki Yleiskuvaus Tarkasteltava tuulivoimakokonaisuus sijoittuu Siikajoen länsipuolelle VT8:n molemmin puolin. Etäisyyttä Revonlahden kylälle on noin 3 km ja Siikajoenkylälle 4 km. Aluekokonaisuuteen kuuluvat seuraavat suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet: Isoneva I, Isoneva II, Karhukangas, Kangastuuli ja Navettakangas. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueella < 2 km asutusta Isoneva 67 6,4/7, Tarkasteltavalla aluekokonaisuudella on vireillä viisi tuulivoimahanketta. Isonevan ja Navettakankaan alueiden tuulivoimaosayleiskaavat ovat lainvoimaisia. Karhukankaan alueen osayleiskaava on hyväksytty, mutta kaava ei ole saanut lainvoimaa. Kangastuulen ja Isoneva II:n osayleiskaavat ovat vireillä. Isoneva-Revolahti -kokonaisuus sijoittuu pääosin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille tv ja tv Eri hankkeet huomioiden kuitenkin yli 20 suunniteltua voimalaa sijoittuu maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle, minkä vuoksi alueen rajauksen tarkistamista tarkastellaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuus alueella on hyvä, keskimäärin vuodessa tuulee 6,4 m/s 100 m korkeudella ja 7,2 m/s 150 metrin korkeudella. Olemassa oleva metsätieverkosto alueella on kattava. Lähin kantaverkon liityntäpiste on Siikajoen Ruukissa noin 10 km etäisyydellä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Lähialueella 2 km:n vyöhykkeellä on keskimääräistä runsaammin asutusta, asukkaita on 116 ja loma-asuntoja 44 kappaletta. Suurin osa asutuksesta sijoittuu Siikajoen rannoille, valtatie 8:n ja 807 seututien varrelle. Lähin kylä 1,3 km:n etäisyydellä lähimmistä voimaloista on Ylipään kylä Siikajokivarressa ja lähimmät loma-asunnot Hummastinjärven rannalle noin kilometrin päähän. Revonlahden taajama-alue sijoittuu noin 3 km:n päähän länteen. Huom! Tarkastelussa on otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan mukainen tuulivoimaalueen rajaus sekä muun muassa Isonevan osayleiskaavan rajaus. Suunnitellut voimalat sijoittuvat selvästi kauemmaksi asutuksesta.

116 116 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita lähimmillään 1,5-2 km etäisyydelle. Maisemalliselle lähivaikutusalueelle (0-5 km) sijoittuu myös rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, ml. yksi valtakunnallisesti arvokas alue. Siikajokivarressa 2-4 km päässä on vakituista ja vapaa-ajan asutusta kohtalaisesti. Ympäristöstä avautuu suoria näkymiä tuulivoimaalueen suuntaan, mutta maasto on tasaista ja laajaa avointa maisematilaa on melko vähän. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä melko laajalti erityisesti Siikajokilaaksosta avoimien peltoalueiden takaa. Vähemmässä määrin vaikutuksia syntyy mm. Raahen Pattijoelle. Erittäin suuren tuulivoima-alueen (102 voimalaa) maisemallista vaikutusta rajoittaa se, ettei Siikajokilaaksossa ole yhtä laajoja yhtenäisiä peltoalueita kuin esimerkiksi Kalajokilaaksossa. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella voimaloita näkyy Siikajokivarresta paikoitellen kuitenkin paljon yhteensä noin 15 km matkalla Siikajoen kylän ja Revonlahden välisellä alueella. Arvokkaiksi luokitelluista alueista vaikutuksia kohdistuu Revonlahden kulttuurimaisemaan (maakunnallisesti arvokas), Siikajokisuun kulttuurimaisemaan (maakunnallisesti arvokas) sekä hieman etäämmällä Revonnevan maakunnallisesti arvokkaaseen suomaisemaan ja mahdollisesti myös Pattijoen kulttuurimaisemaan. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteista voimaloita näkyisi erityisesti Nikolan alueelle (RKY 2009), lähimmät noin 3 km etäisyydeltä. Etäisyyttä tuulivoima-alueilta jokilaaksoon on noin 2-4 km, joten lähimpien voimaloiden vaikutus voi paikoin muodostua hallitsevaksi. Muutosten ei arvioida kohdistuvan erityisen arvokkaisiin maisemanäkymiin. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Perustelut: aluekokonaisuuden toteutuessaan koko laajuudessaan on näkyvien voimaloiden määrä paikoin erittäin suuri. Linnusto Tuulivoima-alue sijaitsee useiden muuttolintujen päämuuttoreitin varrella. Pohjois- Pohjanmaan rannikkoalue on muuttavien lintujen laji- ja yksilömäärillä mitattuna yksi Suomen tärkeimmistä lintujen muuttoreiteistä. Erityisesti Kokkolan ja Siikajoen välinen rannikko kokoaa muuttavia lintuja tiiviimmin rannikkolinjan tuntumaan. Pohjoisessa Oulun seudun kerääntymisalue (luokiteltu kansainvälisesti tärkeäksi muuttolintujen kerääntymisalueeksi eli IBA -alueeksi) pysäyttää ja levittää lintujen muuttovirtaa laajemmalle alueelle. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) muuttolintuihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Pohjois- Pohjanmaalle suunnitellun tuulivoimarakentamisen seurauksena. Alueen lähiympäristöön (0-2 km) ei sijoitu uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja. Muu luonto Lähin Natura-alue (Siikajoen lintuvedet ja suot, SCI/SPA) sijoittuu alle kilometrin etäisyydelle Isonevan osayleiskaava-alueen rajasta. Isonevan tuulivoimayleiskaavan valmistelun yhteydessä on laadittu Natura-arviointi. Puolustusvoimien toiminta Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset - Vartinojan ja Isonevan YVA-arviointiselostus ; - Lausunto Natura-arvioinnista ;

117 117 - Yhteysviranomaisen arviointiselostuslausunto ; - Isoneva II YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto ; - Karhukankaan YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto ; - Kangastuulen YVA-arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta , - Lausunto Natura-arvioinnista , - Siikajoen Kangastuulen ja Karhukankaan tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys Em. hankkeiden osayleiskaavojen selvitykset - Navettakankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavan selvitykset Yhteisvaikutukset Siikajokilaakson ympäristöön sijoittuvia muita tuulivoima-alueita ovat Vartinoja I (toteutunut), Vartinoja II (KHO kumonnut yleiskaavan hyväksymispäätöksen) sekä toteutumaton maakuntakaavan tuulivoima-alue Ruukki tv Raahen puolelle sijoittuvista suunnitelluista tuulivoima-alueista Hummastinvaara sijoittuu noin 2,5 km, Someronkangas noin 4,5 km ja Yhteinenkangas noin 4,5 km etäisyydelle. Isoneva-Revonlahti tuulivoimakokonaisuuden toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Vartinojan tuulivoima-alueen, Hummastinvaaran alueen, Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden Leviämaa- Ruutineva tv ja Ruukki tv sekä vähäisemmässä määrin myös Raahen Someronkankaan ja Yhteisenkankaan tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa Siikajokilaaksoon arvioidaan suuriksi, muilta osin (Raahen suuntaan) kohtalaisiksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan ko. lajeihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Pohjois- Pohjanmaalle suunnitellun tuulivoimarakentamisen seurauksena.

121 121 Alue Siikajoki Seljänsuun matala Kunta Siikajoki Yleiskuvaus Seljänsuun matala sijoittuu Perämerelle Hailuodon lounaispuolelle, Siikajoen kunnan alueelle. Alue sijaitsee merellä lähimmillään 10 km päässä rannikosta ja 11 km päässä Hailuodosta. Tarkasteltava alue perustuu aiemmin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2006) osoitettuun merituulivoimaalueeseen. Aluetta on siirretty noin 2 km kauemmas Hailuodosta, jolloin se sijoittuu pääosin yli 10 km etäisyydellä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 5 km väestö Seljänsuun matala 89,2 8,7/9, Tarkasteltava alue perustuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2006) osoitettuun merituulivoima-alueeseen. Aluetta on siirretty noin 2 km kauemmas Hailuodosta, jolloin se sijoittuu pääosin yli 10 km etäisyydellä valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuus vaihtelee Suomen tuuliatlaksen mukaan tällä kohtaa Perämerta 100 metrin korkeudessa 8,7 m/s ja 150 metrin korkeudella 9,2 m/s välillä vuodessa. Alueelle voidaan sijoittaa arviolta 100 tuulivoimalaitosta (1 km välein). Etäisyys mantereelle on kohtuullinen ja sähkönsiirto- ja huoltoyhteydet ovat verrattain lyhyet. Mahdollinen liityntäpiste kantaverkkoon on Siikajoen sähköasema noin 40 km päässä. Hailuodon Marjaniemestä ja Siikajoen Tauvosta huoltoetäisyys olisi noin km. Raahen Lapaluodon satama on noin 25 km etäisyydellä. Alue on teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan hyvä, mutta jääolosuhteet ja merenkäynti voivat aiheuttaa haasteita alueen toteuttamiselle. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Alue sijaitsee avomeren laidalla, eikä sen välittömässä läheisyydessä ole saaria tai rantaa. Lähimmät asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat Siikajoella ja Hailuodossa noin km etäisyydellä. Ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ovat siten lähinnä maisemakuvallisia. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö

122 122 Tuulivoima-alue sijoittuu merelle noin 10 km etäisyydelle mantereesta sekä Hailuodon saaresta. Hailuoto on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja rakennetun kulttuuriympäristön alue. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu lähimmillään noin 8-10 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Sen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille maisemakuvassa on lähtökohtaisesti suuri. Mantereella on maakunnallisia maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja noin 10 km etäisyydellä. Loma-asutusta on vähän (Siikajoki Tauvo-Varessäikkä) kohtalaisesti (Hailuoto Marjaniemi Pöllä). Maisemasta avautuu suoria laajoja näkymiä tuulivoima-alueelle. Maisematila on suurpiirteinen ja yhtenäinen. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille on, etäisyys tuulivoima-alueeseen huomioon ottaen, kohtalainen-suuri. Tuulivoimalat ovat nähtävissä laajalti valtakunnallisia maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristön arvoja omaavilta alueilta lähimmillään noin 8-10 km etäisyydeltä (Hailuoto). Yksittäiset voimalat eivät hallitse kokonsa puolesta maisemaa. Hailuodon länsirannalle ei näkyisi 10 km säteellä voimaloita. Kaukomaisemassa km etäisyydellä voimaloita on nähtävissä erittäin paljon (noin 100 kpl). Hailuodon maisema-alueen arvoja heikentävät vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi. Perustelu: Hailuotoon ja rannikolle näkyvien voimaloiden määrä olisi suuri, mutta voimalat sijoittuisivat melko tiiviiseen ja selvärajaiseen ryhmään yli 10 km etäisyydelle. Linnusto Seljänsuun matalan alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän lintujen päämuuttoreitin varrella ja alueen kautta muuttaa merkittävä määrä arktisia vesilintuja (alli, pilkkasiipi, mustalintu), kuikkalintuja sekä merimetsoja, mutta muutto ei ole niin keskittynyt kuin Kalajoen ja Raahen välisellä alueella johtuen Hailuodon muuttoreittejä jakavasta vaikutuksesta. Alue ei sijoitu muuttoreittien kannalta kriittisimmälle alueelle. Varsinkin suurten sorsalintujen kuten joutsenten ja hanhien sekä päiväpetolintujen muuttoreitit jäävät pääsääntöisesti alueen itäpuolelle. Sääoloista riippuen niiden reitit voivat kulkea myös hankealueen kautta. Tuulivoima-alue sijoittuu kuikkalintujen sekä arktisten vesilintujen päämuuttoreitille. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla. Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan ko. lajeihin ei kohdistu merkittäviä populaatiotason vaikutuksia Ulkonahkiaisen alueen toteuttamisen seurauksena, ks. alla myös kohta yhteisvaikutukset. Seljänsuun matalan alueella ei sijaitse lintujen pesimäluotoja. Alue ei ole merkittävä lintujen ruokailu- tai kerääntymisalue. Tuulivoima-alueen lähialueella ei ole uhanalaisten petolintujen reviirejä tai pesäpaikkoja. Muu luonto Tuulivoima-alue sijaitsee lähimmillään noin 8,5 kilometrin päässä Merikallan Naturaalueesta (FI ), jonka suojeluperusteena on vedenalainen riutta ja hiekkasärkkä. Hankealueen koillis-, itä- ja kaakkoispuolella noin 9-10 km säteellä sijaitsee lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukaisia Natura alueita, mm. Hailuodossa Pohjoisranta, Kirkkosalmi ja Isomatala-Maasyvänlahti ja Siikajoen lintuvedet ja suot. Muu maankäyttö ja kaavoitus Hanke-alueen läheisyydessä länsipuolella kulkee Raahe-Oulu-Kemi-laivaväylä ja alueen kaakkoispuolella kulkee 1,8 metrin veneväylä, jolla liikkuu väylän mataluudesta johtuen pääasiassa huvi- ja kalastusveneitä. Hankekohtaiset selvitykset -

123 123 Yhteisvaikutukset Pertunmatalan mahdollinen merituulivoima-alue sijaitsee noin 6,5 km päässä Seljänsuun alueesta etelään. Muut merituulivoima-alueet sijaitsevat kauempana pääosin yli 30 km etäisyydellä Raahe-Pyhäjoen sekä Oulun ja Iin edustalla. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Pertunmatalan tuulivoima-alueiden sekä myös muiden rannikon ja merialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Vaikutukset kohdistuvat rannikolta ja Hailuodosta merelle päin avautuviin näkymiin. Rannikolle näkyisi noin 20 voimalaa 10 km säteellä, kaukomaisemassa voimalaa. Näkyvien voimaloiden määrä on kohtalainen - erittäin suuri, mutta merkittävä osa voimaloista on melko etäällä kaukomaisemassa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat osin myös maisemallisesti arvokkaille alueille. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi. Merialueen tuulivoima-alueilla ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois- Pohjanmaalla, Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten).

127 127 Alue Siikajoki Vartinoja I-II Kunta Siikajoki Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee Siikajoella, Ylipään kylän ja Siikajoen itäpuolella. Tarkasteltava alue käsittää Vartinoja I-II hankkeiden mukaisen alueen. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Vartinoja 10,46 6,5 / 7, Vartinojan alueelle on toteutunut yhdeksän tuulivoimalaa; tuulivoima-alueen laajennusosan (Vartinoja II) osayleiskaavan hyväksymispäätös on kumottu KHO:n päätöksellä Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Alueella tuulee keskimäärin 100 metrissä 6,5 m/s ja 150 metrissä 7,3 m/s. Olemassa olevaa tiestöä alueelle on kohtalaisen kattavasti. Liityntäpiste kantaverkkoon on Siikajoen Ruukin Jussinkankaan sähköasemalla noin 15 km etäisyydellä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Asutusta tuulivoima-alueen lähialueella 2 km:n säteellä on 134 asukasta ja 38 loma-asuntoa. Lähin asutus on noin 430 m etäisyydellä tarkasteltavasta alueesta. Asutus on keskittynyt alueen länsi- ja eteläpuolelle. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoima-alueen ympäristöön sijoittuu maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita lähimmillään 1,5-2 km etäisyydelle. Maisemalliselle lähivaikutusalueelle (0-5 km) sijoittuu myös rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, ml. yksi valtakunnallisesti arvokas alue. Siikajokivarressa 2-4 km päässä on vakituista ja vapaa-ajan asutusta kohtalaisesti. Ympäristöstä avautuu suoria näkymiä tuulivoima-alueen suuntaan, mutta maasto on tasaista ja laajaa avointa maisematilaa on melko vähän. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä melko laajalti Siikajokilaaksosta avoimien

128 128 peltoalueiden takaa sekä vähäisemmässä määrin muilta ympäristön avoimilta alueilta muun muassa Lumijoen Karinkannan alueelta. Vaikutuksia syntyy myös ympäristön avoimille suoalueille, jotka sisältyvät Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa esitettyyn luonnon monikäyttöalueeseen (luonnon virkistyskäytön kannalta kehitettävä alue). Nikolan umpipihan alue (RKY 2009) sijoittuu noin 2,5-5 km etäisyydellä voimaloista. Siikajokilaakson on Vartinojan kohdalla kapea ja peitteinen, maisemalliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueen luoteis- ja lounaispuolelle, jonne (Vartinoja II hankealueen) voimalat näkyisivät lähimmillään noin 2 km etäisyydeltä. Tuulivoimaloiden vaikutus voi näillä alueilla olla maisemaa hallitseva. Maakunnallisesti arvokkaan Siikajokisuun kulttuurimaiseman arvot voivat heikentyä jonkin verran (tuulivoimaloiden mahdollisesti hallitseva maisemavaikutus Ylipään alueella). Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi. Linnusto Vartinojan alueella on pesinyt uhanalainen arosuohaukka. Ympäristöministeriö jätti Vartinojan alueen vahvistamatta 1. vaihemaakuntakaavan käsittelyn yhteydessä ko. lintulajin esiintymisen ja siihen mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Muu luonto Tuulivoima-alue sijoittuu osin Kivivaara-Vartinvaara -nimiselle harjujensuojeluohjelman alueelle. Kivivaara on luokiteltu myös uudemmissa inventoinneissa valtakunnallisesti arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi (tuulija rantakerrostuma). Puolustusvoimien toiminta Ei vaikutuksia Puolustusvoimien toimintaan; tuulivoima-alue sijoittuu Perämeren tutkakompensaatioalueelle. Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset Vartinojan tuulivoimayleiskaavan selvitykset. Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuiston arviointiselostus ; Yhteysviranomaisen lausunto Yhteisvaikutukset Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Isonevan- Revonlahden tuulivoima-alueiden kokonaisuuden sekä vähäisemmässä määrin muiden lähialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-alueiden kanssa Siikajokilaaksoon arvioidaan suuriksi, muilta osin vähäisiksi-kohtalaisiksi. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun selvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset muuttolinnustoon Pohjois-Pohjanmaalla) mukaan muuttolinnustoon ei kuitenkaan arvioida kohdistuvan merkittäviä populaatiotason yhteisvaikutuksia. Laaditussa ylimaakunnallisessa tarkastelussa otettiin huomioon kaikki rannikolle ja merellä sijoittuvat tuulivoima-alueet.

132 132 Alueet Utajärvi Maaselkä-Hepoharju Kunta Utajärvi Yleiskuvaus Kohdealueet sijaitsevat Utajärvellä Sanginkylän ympäristössä. Etäisyyttä Utajärven kuntakeskukseen on 9-10 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Maaselkä 18 5,7/6, Hepoharju 15,5 5,8/6,5 85, Alueella on vireillä tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen ja yva-menettely (Utajärven Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahanke). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Maaselän ja Hepoharjun alueet ovat Suomen Tuuliatlaksen mukaan kohtalaisen hyvätuulisia, alueella tuulee vuodessa keskimäärin 6,1 m/s. Kummallakin alueella on kohtalaisesti olemassa olevaa runkotiestöä, Hepoharjun alueen tiestö on kattavampi. Lähimmät mahdolliset liityntäpisteet kantaverkkoon ovat Muhoksen Pyhäkosken, Pyhäselän tai Pällin sähköasemat noin km päässä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Kahden kilometrin etäisyydelle Maaselän alueesta sijoittuu 51 vakituista asukasta ja keskimääräistä runsaammin loma-asuntoja (66 kpl). Hepoharjun lähialueella ympärivuotisia asukkaita on 4 ja loma-asuntoja 13 kappaletta, mikä on maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä vähemmän. Lähin kyläasutus on noin 2 km etäisyydellä alueista. Lähin asuinrakennus sijoittuu 190 metrin päähän tuulivoimaalueen rajasta. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö/maaselkä Maisemavaikutuksen merkittävyyden arviointi perustuu tässä Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitykseen Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Vaikutuksia on arvioitu myös Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeen yva-menettelyn yhteydessä.

133 133 Tuulivoima-alue sijoittuu Utajärvelle Sanginjärven länsipuolelle. Matkaa kuntakeskukseen on noin 12 km. Sanginjärven kyläasutus sijoittuu noin 2 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Sanginjärven maisema-alue on arvokas pienipiirteisenä, idyllisenä esimerkkinä harvaanasutun nevalakeuden seudun perinteisestä järvenranta-asutuksesta, alueen herkkyys muutoksille on kohtalainensuuri. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Tuulivoima-alueen merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuisivat Sanginkylän alueelle, jonne voimalat näkyisivät järvenselän takaa lähimmillään reilun kahden kilometrin etäisyydeltä. Tuulivoimalat voivat hallita järven selän yli avautuvia maisemanäkymiä. Muilta osin muutokset kohdistuvat pääosin ympäristön avoimille suoalueille, joista merkittävin on Matinsuo-Kivisuon-Lääväsuon erämainen suokokonaisuus tuulivoima-alueen länsi-lounaispuolella. Ko. aluekokonaisuus on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueena (luonnon virkistyskäytön kannalta kehitettävä aluekokonaisuus). Voimalat näkyisivät suoalueen taustamaisemassa noin km etäisyydellä; laaditun näkemäalueanalyysin perusteella näkyvien voimaloiden määrä vähenee voimakkaasti etäisyyden kasvaessa. Muilta osin maisemakuvan muutokset tapahtuvat paikoissa, joissa ei ole erityisiä maiseman kauneusarvoja. Voimalat eivät näkyisi Kemilän maakunnallisesti arvokkaalta kulttuurimaisema-alueelta maaston peitteisyyden vuoksi. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi, Sanginkylän osalta kohtalaiseksi-suureksi. Muinasjäännöskohteita sijoittuu 2 km:n säteelle Maaselän tuulivoima-alueesta 2 kappaletta, Hepoharjun alueen lähettyville 3 kappaletta. Kummankin aluerajauksen sisäpuolelle näistä sijoittuu yksi. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö/hepoharju Maisemavaikutuksen merkittävyyden arviointi perustuu tässä Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitykseen Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Vaikutuksia on arvioitu myös Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeen yva-menettelyn yhteydessä. Tuulivoima-alue sijoittuu Utajärvelle Sanginjärven eteläpuolelle. Matkaa kuntakeskukseen on noin 9 km. Lähin kyläasutus sijoittuu noin 2 km etäisyydelle tuulivoima-alueesta. Lähialueella on maakunnallisia maisema-arvoja. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä ympäristön laajoilta avosoilta sekä Sanginjärven pohjoisrannoilta noin 6-8 km etäisyydeltä. Voimaloita tai niiden osia voi olla vähäisessä määrin nähtävissä Oulujokivarresta Utajärven taajaman tuntumasta. Voimalat eivät juuri näkyisi Kemilän maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle tai muulle lähimmälle kyläasutukselle. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Linnusto Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeen yva-arviointiselostuksessa Maaselän alueen toteuttamisen vaikutukset pesimälinnustoon on arvioitu kohtalaisiksi ja Hepoharjun alueen vaikutukset vähäisiksi. Maaselän alueen todetaan olevan osa uhanalaisen petolinnnun reviiriä. Tehdyn petolintuseurannan perusteella tuulivoimaalueen toteuttamisesta ei kuitenkaan aiheutuisi merkittävää riskiä reviirien linnuille. Muista lajeista vaikutuksia on arvioitu kohdistuvan myös teereen ja metsähanheen. Vaikutukset muuttolinnustoon on arvioitu vähäisiksi. Hepoharjun tuulivoimahankealue sijoittuu osin maakotkan reviirille ja pienessä määrin myös muuttohaukan reviirille. Muu luonto Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeen yva-arviointiselostuksen mukaan vaikutukset muuhun luonnon monimuotoisuuteen ovat vähäisiä. Alueiden toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutuksia Natura-alueisiin. Tuulivoimaalueiden ja niiden voimajohdon vaikutuksista Säippäsuon-Kivisuon Natura-alueeseen on

134 134 laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi. Puolustustusvoimien toiminta Alueiden toteuttamisella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Puolustusvoimien toimintaan. Maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi Puolustusvoimat vastustaa suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamisista Utajärven Maaselän ja Hepoharjun alueille (Pääesikunnan lausunto AM17715). Muu maankäyttö ja kaavoitus Alueiden toteuttamisella on haitallisia vaikutuksia Ilmatieteen laitoksen säätutkien toimintaan. Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus YVA-menettelyn yhteydessä laaditut erillisselvitykset ja muut liiteaineistot, 19 kpl Yhteisvaikutukset Lähimmät muut tuulivoima-alueet ovat Oulu Lavakorpi (n. 10 km), Utajärvi Pahkavaara (26 km), Muhos Pyhänselkä (24 km). Sekä Maaselän että Hepoharjun alueiden toteutuessa maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy lähinnä Sanginjärven alueelle. Yhteisvaikutukset arvioidaan merkitykseltään kohtalaisiksi. Lavakorven alueen kanssa maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy Yli- Vuoton alueelle. Yhteisvaikutukset Lavakorven alueen kanssa vähäisiksi-kohtalaisiksi. Maaselän ja Hepoharjun tuulivoima-alueiden toteuttamisella (mikäli molemmat alueet toteutuvat) on merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia Ilmatieteen laitoksen säätutkan toimintaan.

136 136 Kartta 2. Tarkasteltavat tuulivoima-alueet ja muut lähialueen olemassa olevat /suunnitellut tuulivoima-alueet Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merituulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimayleiskaava Muu tuulivoimaosayleiskaava- tai hankealue Voimala toteutunut tai rakenteilla Voimala suunnitteilla (yleiskaava, yva-menettely, muu hankekehitys)

138 138 Alue Utajärvi Pahkavaara Kunta Utajärvi Yleiskuvaus Kohdealue sijaitsee Utajärven kunnassa noin 39 kilometriä Utajärven kuntakeskuksesta koilliseen, lähellä Puolangan kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rajaa. Puolangan keskustaan etäisyyttä on noin 12 kilometriä ja lähimpään Särkijärven kylään ja kulttuurimaisema-alueelle noin 2-4 kilometriä. Kiiminkijoki virtaa alueen pohjoispuolella noin kilometrin etäisyydellä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Pahkavaara 33,9 5,9/6, Alueella on vireillä tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen. Utajärven Pahkavaaran YVA-menettely on päättynyt (yhteysviranomaisen lausunto ). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Suomen Tuuliatlaksen perusteella alueen tuulisuus on kohtalainen, tuulisuus on keskimäärin 5,9 m/s 100 metrin ja 6,7 m/s 150 metrin korkeudella maanpinnasta vuositasolla. Pahkavaaran hankealueella on kattavasti olemassa olevaa alempiasteista tieverkkoa. Tuulivoima-alue on suunniteltu liitettäväksi Muhoksen Pyhäkosken tai Pyhänselän sähköasemaan uudella rakennettavalla 110 tai 400 kv voimajohdolla. Etäisyys liityntäpisteeseen on reittivaihtoehdosta riippuen km. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Kahden kilometrin säteellä tarkasteltavasta alueesta on yhteensä 48 vakituista asukasta ja 18 loma-asuntoa. Särkijärven kylä sijaitsee lähimmillään noin 2-3 km:n etäisyydellä tuulivoima-alueesta. Merkittävimmät ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset ovat maisemakuvallisia. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Maisemavaikutuksen merkittävyyden arviointi perustuu tässä Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitykseen Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten. Vaikutuksia on arvioitu myös Pahkavaaran tuulivoimahankkeen yva-menettelyn yhteydessä. Tuulivoima-alue sijoittuu harvaanasutulle seudulle Utajärven ja Puolangan kuntien rajalle. Puolangan keskustaan on matkaa noin 13 km. Lähin kylä on Särkijärvi noin 3

139 139 km etäisyydellä. Särkijärven alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimaloiden aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä laajalti ympäristön avoimilta suoalueilta ja vesistöiltä. Maisemallisesti arvokkaiksi luokiteltujen alueiden osalta merkittävimmät vaikutukset syntyvät Särkijärven alueella (maakunnallisesti arvokas maisema-alue), jonne voimalat näkyisivät lähimmillään noin 2,5 km etäisyydeltä. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella Särkijärven alueen luoteisosaan tulee näkymään noin tuulivoimalaa 4-10 km etäisyydeltä. Voimalat sijoittuvat maisemaalueen taustamaisemaan, mutta ainakin lähimpien voimaloiden vaikutus voi järven selän yli olla melko hallitseva. Myös kokonaisuutena muutos alueen nykyiseen maisemakuvaan on paikoin suuri. Vaikutuksen suuruus arvioidaan Pohjois- Pohjanmaan liiton selvityksessä (ks edellä) kokonaisuutena kohtalaiseksi, Särkijärven alueen osalta kohtalaiseksi-suureksi. Pahkavaaran tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan Särkijärven kulttuurimaisema-alueelle näkyvään maisemakuvaan aiheutuu paikoin muutoksia, jotka ovat merkittävyydeltään vähäisiä tai kohtalaisia. Pahkavaara tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan tuulivoimaloita näkyisi paikoin valtakunnallisesti arvokkaan Olvassuon maisema-alueen puuttomilta aapasuoalueilta noin km päästä. Vaikutukset kohdistuisivat lähinnä ehdotetun maisema-alueen Kälväsvaaran eteläpuoliselle suoalueelle. Etäisyyttä itse Olvassuolle ja sen pohjoispuoliselle laajalle kokonaisuudelle on yli km. Visuaaliset vaikutukset jäänevät vähäisiksi etäisyyden ja topografian vuoksi (alueen tasaisuus, harjumuodostumien näkymiä peittävä vaikutus). Kiiminkijoki ranta-asutuksineen sijaitsee pääosin maisematilaltaan sulkeutuneella metsäalueella, jolloin jokilaakson ympäristöön ei kohdistu juuri maisemavaikutuksia. Kaukomaisemassa tuulivoimaloita voidaan nähdä tietyiltä avoimilta vesialueilta ja puuttomilta aapasuoalueilta. Maisemavaikutusten merkittävyyttä kaukomaisemassa voidaan pitää vähäisenä. Tuulivoima-alueen suunnitellun aluerajauksen sisäpuolelle sijoittuu 5 muinaisjäännöskohdetta. Linnusto Pahkavaara tuulivoimahankkeen yva-selostuksessa vaikutukset pesimälinnustoon on arvioitu kohtalaisiksi. Alle 2 km:n säteelle tuulivoima-alueesta sijoittuu kaksi suuren uhanalaisen petolinnun pesäpaikkaa. Tuulivoima-alue on osa uhanalaisten petolintujen (maakotka, muuttohaukka) reviiriä. Linnustoselvityksen (yvamenettely) yhteydessä tehdyn seurannan mukaan tuulivoima-alueen toteuttamisesta ei aiheudu merkittävää riskiä reviirien linnuille. Muuttolinnuston osalta alueen toteuttamisen vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Tuulivoimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus on vähäistä ja estevaikutus pieni. Suunnittelualueen ympäristöön ei sijoitu merkittäviä muuttolintujen lepäilyalueita. Muuttolintumäärät hankkeen vaikutusalueella ovat tavanomaisia muiden lajien osalta, mutta kurjella muuttajamäärät ovat melko suuret etenkin pääjohtoreittien A ja B länsiosassa. Voimajohtoreittivaihtoehdon A varrella sijaitsee maakunnallisesti arvokas muutonaikainen levähdysalue. Muu luonto Tuulivoima-alue rajautuu idässä Karhusuo-Viitasuon Natura-alueeseen. Alueella pesii runsas ja monipuolinen linnusto ja useat lajeista ovat valtakunnallisesti uhanalaisia. Pahkavaaran tuulivoimahankkeen yva-selostuksen mukaan (Natura-tarveharkinta laadittu, ei tarvetta luonnonsuojelulain 65 :n mukaiselle Natura-arvioinnille) alueen toteuttamisella ei ole vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden vuoksi Karjusuon- Viitasuon on sisällytetty osaksi Natura-verkostoa.

140 140 Puolustustusvoimien toiminta Alueen toteuttamisella ei ole vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Muu maankäyttö ja kaavoitus - Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus ; yhteysviranomaisen lausunto YVA-menettelyn yhteydessä laaditut erillisselvitykset ja muut liiteaineistot, 18 kpl Yhteisvaikutukset Pahkavaaran alueen toteuttamisella ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden tuulivoima-alueiden kanssa. Lähimmät suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet ovat Ylikiimingin Lavakorven, Utajärven Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimapuistot km:n etäisyydellä lännessä.

144 144 Alue Vaala Metsälamminkangas Kunta Vaala Yleiskuvaus Metsälamminkankaan alue sijaitsee Vaalan kunnan eteläosassa, Siikalatvan kuntarajan ja maakuntarajan tuntumassa, noin 5 kilometrin päässä Oulujärvestä. Etäisyyttä Vaalan kuntakeskukseen on noin 30 kilometriä. Lähimpiin asutuskeskittymiin on etäisyyttä 6 kilometriä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö 17,6 6,2/7, Metsälamminkankaan alueelle on laadittu tuulivoima-alueen toteuttamisen mahdollistama tuulivoimaosayleiskaava. Osayleiskaava on hyväksytty kesäkuussa Kaava ei ole lainvoimainen. Metsälamminkangas Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Keskimäärin hyvätuulinen alue - tuulisuus alueella on 6,2 m/s 100 metriä maanpinnan yläpuolella ja 150 metrissä 7,0 m/s vuodessa. Alueen runkotieverkosto on hyvä. Sähkönsiirtoyhteys tuulivoimapuistosta kantaverkkoon on mahdollista toteuttaa 110 kv ilmajohdolla alueen halki kulkevan Fingrid Oyj:n 400 kv:n johdon Pyhänselkä Vuolijoki rinnalle. Liityntä sähköverkkoon on Kajaanin Vuolijoen sähköasemalla noin 30 kilometrin päässä. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Metsälamminkankaan lähialueelle, 0-2 km etäisyydelle sijoittuu vain neljä lomaasuntoa, eikä lainkaan vakituista asutusta. 5 km:n säteellä alueesta on 115 asukasta ja 76 loma-asuntoa, mikä on maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä alhaisempi määrä. Asutus seudulla on keskittynyt Oulujärven rannan läheisyyteen, lähimmät asunnot sijaitsevat noin 2-3 kilometrin päässä Ojanperän kylässä Kajaanissa ja Järvikylässä Siikalatvan kunnan puolella. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten laaditun maisemaselvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan alueen toteutuessa tuulivoimalat olisivat nähtävissä ympäristön avosoilta sekä kauempaa pelto- ja muiden avointen alueiden

145 145 takaa. Voimalat näkyisivät laajalla alueella Oulujärven taustamaisemassa, pääosin kuitenkin yli 10 km etäisyydellä. Tuulivoima-alue sijoittuu Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura-suojelualueen viereen ja tulee vaikuttamaan tällä hetkellä erämaisen suon maisemaan. Vaikutukset eivät kohdistuisi merkittävissä määrin maisemallisesti arvokkaiksi luokiteltuihin alueisiin. Vaikutuksen merkittävyys on arvioitu kohtalaiseksi lähinnä laajan näkemäalueen (Oulujärvi) vuoksi. Suunnitellulle tuulivoima-alueelle sijoittuu yksi tunnettu muinaisjäännöskohde. Linnusto Alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittujen linnustoselvitysten perusteella Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston toteuttamisen muuttolinnustolle aiheuttamat törmäys- ja estevaikutukset ovat kokonaisuutena melko vähäisiä. Tuulivoima-alue ei sijoitu merkittäville muuttolintujen päämuuttoreiteille tai niiden liepeille. Myöskään pesimälinnustoon ei ole arvioitu kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Lähin suurikokoisen uhanalaisen petolinnun pesä sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle suunnitellun tuulivoima-alueen rajasta. Muu luonto Tuulivoima-alue sijaitsee lähes asumattomalla alueella, joka on säilyttänyt erämaisen luonteensa. Alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä on selvitetty alueen toteuttamisen vaikutuksia muun muassa metsäpeuraan ja suurpetoihin. Ko. lajeihin ei ole arvioitu kohdistuvan merkittäviä vaikutuksia. Alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu Natura-arviointi, jossa on tarkasteltu alueen toteuttamisen vaikutuksia Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) ja Rimpineva-Matilanneva (FI ) Natura alueiden luontotyyppeihin ja lajistoon. Ko. alueisiin ei ole arvioitu kohdistuvan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Puolustusvoimat Puolustusvoimilla ei ole ollut huomautettavaa Metsälamminkankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavasta. Maankäyttö ja kaavoitus Alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava 2020, jossa ei ole osoitettu tuulivoimaalueelle merkintöjä lukuun ottamatta pääsähköjohtoa (400 kv), jonka alueella on voimassa MRL:n 33.1 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Yhteisvaikutukset Noin kuuden kilometrin päässä etelässä on luvitusvaiheessa (osayleiskaava lainvoimainen) Piiparinmäen tuulivoimapuisto Pyhännän ja Kajaanin rajalla. Luoteessa noin kuuden kilometrin päähän on suunnitteilla Naulakankaan kuusi tuulivoimalaa käsittävä tuulivoimapuisto. Oulujärven ympäristöstä on tunnistettu Kainuun ja Vaalan tuulivoimaselvityksissä useita potentiaalisia muita tuulivoima-alueita. Yhteisvaikutuksia muiden vireillä olevien tuulivoima-alueiden kanssa on selvitetty alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Arvioinnissa ei tunnistettu merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden 20 km säteellä sijaitsevien tuulivoima-alueiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa laaditun maisemaselvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan Oulujärven länsiosan ympäristöön sijoittuvien kaikkien tuulivoima-alueiden (vireillä olevat hankkeet, Vaalan tuulivoimaosayleiskaavan alustavan ehdotuksen mukaiset alueet, Kainuun tuulivoimamaakuntakaava) toteutuessa olisivat alueen maisemakuvaan kohdistuvat yhteisvaikutukset merkitykseltään kohtalaisia-suuria. Maisemallisia vaikutuksia lisää alueiden määrä ja sijoittuminen eri puolille järveä. Kaikkien alueiden toteutuessa Oulujärven ympäristöön sijoittuisi useita tuulivoima-

146 146 alueita ei puolille Niskanselkää, yhteensä noin voimalaa. Vaikutuksia toisaalta lieventää maiseman suuri mittakaava ja tuulivoima-alueiden sijoittuminen pääosin melko etäälle toisistaan. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on pääosin yli 20 km. Hankekohtaiset selvitykset YVA-arviointiselostus ; yhteysviranomaisen lausunto KAIELY/26/07.04/2013 Melumallinnus ja matalataajuisen melun laskenta. FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy Varjostusmallinnus. FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat. FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy Arvio Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen vaikutuksista metsäpeurojen elinympäristöihin ja alueiden käyttöön. FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava, luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi ja ja siitä annettu lausunto (vain viranomaiskäyttöön) Rimpineva-Matilanneva Natura-arvioinnin täydennys (Pöyry Finland Oy 2014c). Kainuun ELY-keskus antanut lausunnon

150 Kartta 4. Ote Kainuun maakuntakaavasta 2020 ( ). Kuvaan piirretty tuulivoima-alue punaisella. Ei mittakaavassa. 150

151 151 Alue Vaala Rovankangas- Pirttikangas Kunta Vaala Yleiskuvaus Rovankankaan-Pirttikankaan alue sijaitsee Vaalan kunnassa noin 5 km päässä Vaalan kunnan keskuksesta. Tuulivoima-alue sijoittuu Vaalan taajaman ja Otermanjärven väliselle alueelle. Oulujärven rantaan on etäisyyttä noin 4 km. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Rovankangas 6,8 6,0/ 6, Pirttikangas 18,9 6,0/ 6, Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Alueen tuulisuus on Suomen tuuliatlaksen mukaan 100 metrin korkeudessa keskimäärin 6,0 m/s ja 150 metrin korkeudessa 6,8 m/s. Olemassa olevaa runkotiestöä ei ole, mutta tuulivoima-alueiden välistä kulkee seututie nro 800. Liityntäpiste sähköverkkoon ei ole tiedossa. Alueen eteläpuolitse kulkee pääsähköjohto. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Kohteiden lähialueella 2 km:n säteellä sijaitsee erittäin vähän asutusta, Rovankankaan lähettyvillä asuu 11 vakituista asukasta, loma-asuntoja ei ole. Pirttikankaan lähettyvillä puolestaan vakituisia asukkaita on 3. Alueita lähin kyläkeskittymä Varpuvaara sijaitsee 1,9 km:n etäisyydellä lännessä ja Kankarin kylä 2,3 km:n päässä etelässä. Suurin asutuskeskittymä Vaalan kuntataajama sijaitsee alle 5 km:n etäisyydellä. Jylhämän kylä sijaitsee 5 km:n päässä lännessä. 5 km säteellä on melko runsaasti loma-asutusta Oulujärven, Haukijärven ja Salmenselän sekä Otermanjärven rannoilla.

152 152 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Maisemallisella lähivaikutusalueelle (0-5 km) sijoittuvat Oulujärvi, Otermanjärvi, Vaalan taajama sekä maakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet Vaalassa ja Oulujokivarressa ovat lähimmillään noin 4-5 km etäisyydellä. Suoria avoimia näkymiä kohti tuulivoimaaluetta avautuu lähinnä järvien rannoilta noin 5-6 km etäisyydeltä ja kauempaa. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoimalat olisivat nähtävissä erityisesti Oulujärveltä ja Otermanjärveltä. Vaikutukset Vaalan taajaman alueelle ja sen ympäristöön samoin kuin Oulujokivarteen jäävät laaditun näkemäalueanalyysin perusteella melko vähäisiksi maaston peitteisyyden vuoksi. Valtakunnallisia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja omaaville alueille ei arvioida kohdistuvan vähäistä suurempia vaikutuksia. Vaikutukset järvimaisemiin ovat kohtalaisen voimakkaita, lähimpien voimaloiden osalta jopa melko hallitsevia Oulujärven Kankarinlahden sekä Otermanjärven alueille. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Linnusto Linnustollisesti merkittävistä alueista lähin on noin 6 km luoteeseen sijaitseva Tolkansuon (FI ; SPA/SCI) Natura-alue. Tuulivoima-alueiden lähiympäristöön 5 km:n säteelle ei sijoitu suurien uhanalaisten petolintujen reviirejä. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan muuttolintuselvityksen (2016) mukaan kohteet eivät sijoitu päämuuttoreiteille. Kohteet sijoittuvat kuitenkin mahdolliselle piekanan muuttoreitille Kaakkois-Suomesta Perämeren kokoontumisalueelle. Muu luonto Rovankankaan alue rajautuu etelässä Laajakangas-Kankarin 1 ja 2 luokan pohjavesialueisiin, jotka ovat vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesialueita. Tuulivoima-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Latvakankaan (FI , SCI) Naturaalue. Alue sijoittuu lähimmillään noin 500 metrin päähän tuulivoima-alueesta seututien varteen. Kohteen suojeluperusteena ovat boreaaliset luonnontilaiset metsät ja puustoiset suot. Noin 4 km:n päässä Oulujärvellä sijaitsee Oulujärven saaret ja ranta-alueet (SCI) Natura-alue. Maankäyttö ja kaavoitus Alueen eteläpuolella sijaitsee Kainuun maakuntakaavassa osoitettu matkailun vetovoima-alue (Oulujärvi, Oulujoki, Rokua). Myös Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkostoselvityksessä (2015) Rokua-Oulujärven alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi matkailu- ja/tai virkistyskokonaisuudeksi. Oulujärven alueet, mm. Manamansalo kuuluu osaksi Rokua Geopark -kokonaisuutta. Hankekohtaiset selvitykset -

153 153 Yhteisvaikutukset Oulujärven länsiosan ympäristöön sijoittuu useita suunniteltuja tuulivoima-alueita eri puolille järveä. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Vaalan sekä myös Kainuun puolelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuisivat Oulujärven sekä Otermanjärven maisemakuvaan. Oulujärven ympäristöön sijoittuu useita suunniteltuja tuulivoima-alueita eri puolille Niskanselkää, yhteensä noin voimalaa. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on pääosin yli 20 km. Otermanjärvelle näkyisi yhteensä voimalaa alle 10 km etäisyydeltä. Yhteisvaikutukset Oulujärvelle arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi. Merkittäviä yhteisvaikutuksia linnustoon ei arvioida muodostuvan.

155 155 Kartta 2. Tarkasteltavat tuulivoima-alue et ja muut lähialueen olemassa olevat /suunnitellut tuulivoima-alueet Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merituulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimayleiskaava Muu tuulivoimaosayleiskaava- tai hankealue Voimala toteutunut tai rakenteilla Voimala suunnitteilla (yleiskaava, yva-menettely, muu hankekehitys)

157 Kartta 4. Ote Kainuun maakuntakaavasta 2020 ( ). Kuvaan piirretty tuulivoima-alueet punaisella. Ei mittakaavassa. 157

158 158 Alueet Kunta Vaala Haarasuonkangas, Kiviselkä-Pitkäsuo Vaala Yleiskuvaus Haarasuonkangas ja Kiviselkä- Pitkäsuon alueet muodostavat noin 13 km pitkän luoteesta kaakkoon suuntautuneen kokonaisuuden Vaalan kunnan itälaidalle, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntarajan tuntumaan. Aluekokonaisuuden poikki kulkee 8832 seututie Jaalanka-Puokio välillä. Alue Haarasuonkangas Kiviselkä-Pitkäsuo Pinta-ala (km 2 ) 10,9 11,8 Vuotuinen keskituuli (m/s) 5,8/6,5 5,8/6,5 Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueella < 2 km asutusta Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Alue on teknistaloudellisilta lähtökohdiltaan kohtalainen. Tuulisuus alueella on 100 metrin korkeudella keskimäärin 5,7-5,9 m/s ja 150 metrissä 6,5 m/s. Haarasuonkankaan alueen osalta alue on hyvin saavutettavissa seututieverkostoa pitkin ja olemassa olevaa tiestöä on kohtuullisesti, mutta Kiviselkä-Pitkäsuon osalta metsätieverkosto on heikko. Liityntäpiste sähköverkkoon ei ole tiedossa. Välittömästi alueen eteläpuolitse kulkee pääsähköjohto. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Alueiden lähiympäristössä 2 km:n säteellä sijaitsee hyvin vähän asutusta, vain 1 vakituinen asukas ja 3 vapaa-ajan asuntoa. Lähin kyläkeskittymä on Jaalanka noin 4 km:n päässä lounaassa. Muilta osin asutus on sijoittunut seututien varteen, Kaihlasen ja Ahveroisen järvien ympäristöön sekä pohjoiseen Otermajärven ja Iso- Laamasen sekä Luoteenjärven rannoille. Jaalanganlahden rannalla on myös vapaaajan asuntoja. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö: Tuulivoima-alue sijoittuu Oulujärven, Otermanjärven ja Iso-Laamasen väliselle alueelle. Tuulivoima-alueen lähiympäristössä ei ole maisemallisesti tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi luokiteltuja alueita. Näkymiä tuulivoimaalueen suuntaan avautuu ympäristön järviltä ja avosoilta. Lähin asutus on noin 3-4 km päässä. Lähialueen merkittävien vesistöjen vuoksi vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi.

159 159 Tuulivoimalat olisivat nähtävissä lähinnä ympäristöön sijoittuvien vesistöjen rannoilta. Vaikutuksia syntyy Otermanjärven, Iso-Laamasen ja Oulujärven suuntaan sekä pienemmille lähijärville. Vesistöjen rannoilla on kohtalaisesti vapaa-ajan asuntoja. Vaikutukset järvimaisemiin ovat kohtalaisen voimakkaita, lähimpien voimaloiden osalta jopa melko hallitsevia Otermanjärven alueelle. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Tuulivoima-alueiden rajauksen sisälle ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöksiä. Linnusto Tuulivoima-alueet eivät sijoitu merkittävien muuttolintujen muuttoreittien varrelle. Kainuun maakunnan puolella, aivan Puolangan ja Paltamon kunnan rajalla 2 km:n päässä Kiviselkä-Pitkäsuon alueesta sijaitsee Joutensuon (FI ; SCI/SPA) Natura-alue, joka on edustava avorimpinen aapasuo ja jonka pesimälinnusto on runsas ja monipuolinen. Oulujärvellä noin 9 km:n etäisyydellä etelässä sijaitsee Oulujärven lintusaaret (SPA) Natura-alue (FI ), joka pitää sisällään arvokkaita linnuston, erityisesti lintudirektiivin I liitteen lajien sekä lokkilintujen ja kahlaajien pesimäpaikkoja. Muu luonto - Muu maankäyttö ja kaavoitus Kainuun maakuntakaavassa 2020 on osoitettu Kiviselkä-Pitkäsuon eteläisemmän osan poikki ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Pohjoisin alue rajautuu maakuntakaavassa osoitettuun turvetuotannon erityisvyöhykkeeseen (eo-tt). Eteläisin osa aluekokonaisuutta sisältyy Kainuun maakuntakaavassa osoitetun matkailunvetovoima-alueen rajaukseen. Matkailun vetovoimamerkinnällä (mv) on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Myös Pohjois-Pohjanmaan virkistysverkostoselvityksessä (2015) Rokua-Oulujärven alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi matkailu- ja/tai virkistyskokonaisuudeksi. Oulujärven alueet ovat osa Rokua Geopark - kokonaisuutta. Hankekohtaiset selvitykset - Yhteisvaikutukset Oulujärven länsiosan ympäristöön sijoittuu useita suunniteltuja tuulivoima-alueita eri puolille järveä. Rovankankaan ja Pirttikankaan potentiaaliset tuulivoima-alueet sijoittuvat noin 8,5 km nyt tarkasteltavien alueiden länsipuolelle. Noin 22 km:n päässä pohjoisessa Utajärven kunnan alueella on suunnitteilla Pahkavaaran tuulivoimahanke. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Vaalan sekä myös Kainuun puolelle sijoittuvien tuulivoima-alueiden kanssa. Yhteisvaikutukset kohdistuvat muun muassa Oulujärven maisemakuvaan ja Otermanjärvelle. Oulujärven ympäristöön sijoittuu useita suunniteltuja tuulivoimaalueita ei puolille Niskanselkää, yhteensä noin voimalaa. Tuulivoimaalueiden välinen etäisyys on pääosin yli 20 km. Otermanjärvelle näkyisi yhteensä voimalaa alle 10 km etäisyydeltä. Kainuun maakuntakaavoituksessa on osoitettu laaja tuulivoima-alue Puolangalle noin 10 km itään nyt tarkasteltavasta alueesta. Ko. alueen toteutuessa yhteisvaikutuksia syntyisi lähinnä Iso-Laamasen alueelle. Yhteisvaikutukset Oulujärvelle arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi.

164 164 Alue Vaala Naulakangas, Painuankanava Kunta Vaala Yleiskuvaus Naulakankaan ja Painuankanavan alueet sijaitsevat Vaalan kunnan länsiosissa, Veneheiton kylän eteläpuolella noin 4 km:n päässä Oulujärvestä. Vaalan kuntakeskus on noin 15 km ja Kestilän taajama noin 11 km päässä. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueella < 2 km asutusta Naulakangas 14,5 6,1/ 6, Painuankanava 10 6,1/ 6, Naulakankaan alueella on vireillä tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen (6 voimalaa). Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuus alueilla on Suomen Tuuliatlaksen mukaan 100 metrissä maanpinnan yläpuolella keskimäärin 6,1 m/s ja 150 metrin korkeudessa 6,8-6,9 m/s vuodessa. Liityntäpiste kantaverkkoon ei ole tiedossa. Keskeiset ympäristövaikutukset Vaikutusten arviointi perustuu Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan yhteydessä laadittuihin selvityksiin sekä Naulakankaan tuulivoima-alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Aluekohtaiset erillisselvitykset on mainittu jäljempänä kohdassa Hankekohtaiset selvitykset. Asutus Lähialueella 2 km:n vaikutusvyöhykkeellä on yhteensä 11 asukasta ja 5 lomakiinteistöä. Naulakankaan alueen lähiympäristö on erityisen harvaan asuttua. 5 km:n säteellä on niin ikään maakunnallisessa vertailussa keskimääräistä vähemmän asutusta. Lähimmät asunnot ovat Naulakankaan eteläpuolella 2 km:n etäisyydellä Mustamaalla. Neittävänjoen rannalla sijaitseva Veneheiton kylä on lähin suurempi asutuskeskittymä noin 4 kilometriä Naulakankaasta pohjoiseen. Nikulanoja puolestaan sijaitsee 2,5 km Painuankanavan alueesta länteen. Suurin kyläkeskittymä sijoittuu Kentänkylään

165 165 Säräisniemelle Painuan kanavan alueesta 2,5 km itään Oulujärven rantaan. Asutus on yleisesti sijoittunut Neittävänjoen varrelle tai Oulujärven rantavyöhykkeelle. Neittävän kyläkeskus sijaitsee 6,6 km päässä pohjoisessa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat selvästi yli 1 km:n etäisyydellä tuulivoima-alueista. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Painuan uittokanava (RKY 2009) on rakennetun kulttuuriympäristön kohde Neittävänjoessa, joka sijoittuu Painuan kanavan mahdollisen tuulivoima-alueen sisään. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema alue Pihkalanrannan Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neittävänjokivarsilla sijaitsee noin 6 km:n päässä lännessä ja seurailee Siikajokivartta aina Kestilän taajamaan ja Pihkalanrantaan asti lounaaseen. Valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus Säräisniemi, sijoittuu hankealueista 2,5 km (Painuan kanavan alue) ja 8,3 km:n (Naulakangas) päähän koilliseen. Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa laaditun maisemaselvityksen (Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten) mukaan Naulakankaan tuulivoima-alueen lähistöllä ei ole maisemallisesti arvokkaiksi luokiteltuja alueita. Lähin asutus on noin 2 km etäisyydellä, Veneheiton ja Leiviskänrannan kylät noin 5 km päässä. Painuan kanavan tuulivoima-alue sijoittuu Veneheiton ja Painuanlahden-Säräisniemen väliselle alueelle. Matkaa Oulujärvelle on noin 2,5 km ja Veneheittoon 3-6 km. Maisemallisella lähivaikutusalueella on valtakunnallisia/maakunnallisia maisema-arvoja (Säräisniemi). Naulakankaan vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan vähäisiksi-kohtalaisiksi ja Painuan kanavan vaikutusalueen herkkyys kohtalaiseksisuureksi. Em. maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditun selvityksen mukaan: Naulakankaan tuulivoimalat olisivat nähtävissä ympäristön avosoilta ja viljelysalueilta. Merkittävimmin vaikutuksia syntyisi Veneheiton-Leiviskänrannan alueilla noin 5-7 km etäisyydellä. Voimalat muuttaisivat ko. alueiden maisemakuvaa, mutta eivät etäisyyden vuoksi olisi maisemaa hallitsevia elementtejä. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue (Pihkalanrannan - Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- ja Neittävänjokivarsilla) sijoittuu noin 7,5 km päähän. Laaditun näkemäalueanalyysin perusteella vaikutukset maisemaalueelle jäisivät vähäisiksi. Kaukomaisemassa voimalat olisivat nähtävissä Oulujärven taustamaisemassa noin km etäisyydellä. Naulakankaan tuulivoimahankkeen vaikutusselvitysten mukaan voimalat eivät näkyisi Säräisniemen alueelle. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kokonaisuutena kohtalaiseksi. Em. maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditun selvityksen mukaan: Painuan kanavan tuulivoimalat olisivat nähtävissä valtakunnallisia maisema-arvoja omaavalta Säräisniemen alueelta, joka sijaitsee noin 3,5-5 km päässä tuulivoima-alueesta. Tuulivoimalat näkyisivät kylältä avautuvien järvimaisemien taustalla melko kookkaina ja maisemaa mahdollisesti hallitsevina rakenteina. Muutos kohdistuisi Säräisniemen kannalta merkittävään näkymäsuuntaan. Muutoin visuaalisia vaikutuksia syntyy Veneheiton suuntaan sekä Oulujärven maisemakuvaan. Etäisyyttä Manamansaloon on 15 km. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi (Säräisniemi). Naulakankaan tuulivoima-alueen suunnitellun aluerajauksen sisällä sijaitsee yksi tunnettu muinaisjäännös. Linnusto Lintujen kevätmuuton tai syysmuuton pääväylät eivät kulje Vaalan kunnan tai Oulujärven alueella tai sen eteläpuolella. Alueet eivät sijoitu minkään lintulajin valtakunnallisesti merkittävälle muuttoreitille. Alueiden ympäristössä alle 2 km etäisyydellä ei ole suurten uhanalaisten petolintujen pesiä. Painuanlahden Natura-alue (FI ) sijoittuu Painuan kanavan hankealueesta 2,6 km:n länteen Oulujärven rantaan. Painuanlahdella on huomattava muuton- ja sulkasadonaikainen merkitys. Muuton aikana lahdella lepäilee myös arktisia vesilintuja ja kahlaajia. Painuanlahti on myös valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman (LVO)

166 166 kohde. Noin 2 km:n päässä alueista sijaitsee Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet (FI ) Natura-alue, joka on laaja aapasoiden ja keitaiden muodostama kokonaisuus. Naturaalue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella (SCI, SPA) ja kuuluu osin myös soidensuojeluohjelmaan. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet on myös IBA-alue (FI024) eli kansainvälisesti arvokas lintualue. Rumalan ja Kuvajan alueella kaakkurit pesivät koko suon alueella. Kaakkurit kalastavat Oulujärven Niskanselällä ja Painuanlahdella. Lentoreitti kulkee Painuan kanavan suunnitellun hankealueen itäpuolelta. Suoalue on myös kurkien muutoinaikainen kerääntymispaikka. Muu luonto - Puolustusvoimat - Maankäyttö ja kaavoitus Kainuun maakuntakaavassa 2020 Painuan kanavan alustavalle tuulivoima-alueelle on osoitettu seututie, joka on liikenneverkon kannalta tärkeä kulkuväylä ja 110 kv:n pääsähköverkkolinja. Naulakankaan alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Vaikutusalueelle sijoittuva Säräisniemi on osoitettu seudullista merkitystä omaavana virkistys- ja matkailukohteena, jonka toimintaan liittyy olennaisena osana kohdealueen ja sen lähiympäristön virkistyskäyttö sekä alueen matkailullinen kehittäminen. Yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan tuulivoima-alue sijoittuu alle 10 km:n päähän kaakkoon Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet Natura-, soidensuojeluohjelma- ja IBA-alueen vastakkaiselle puolelle. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Vaalan, Siikalatvan, Pyhännän, Kajaanin ja Paltamon tuulivoima-alueiden kanssa. Merkittävimmin visuaalisia yhteisvaikutuksia syntyy Veneheiton alueelle ja Oulujärven maisemakuvaan. Veneheiton kylän ympäristöön sijoittuu kaksi tuulivoima-aluetta noin 5 km etäisyydellä, tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on 2 km. Yhteensä alueelle näkyisi voimaloita kpl 10 km säteellä. Oulujärven ympäristöön sijoittuu useita suunniteltuja tuulivoima-alueita ei puolille Niskanselkää, yhteensä noin voimalaa. Tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on pääosin yli 20 km. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi-suuriksi. Alueiden toteuttamisella ei todennäköisesti ole merkittäviä yhteisvaikutuksia muuttolinnustoon yhdessä tai muiden lähialueen tuulivoima-alueiden kanssa. Hankekohtaiset selvitykset Vaalan Naulakankankaan tuulivoimapuisto. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Luonto- ja linnustoselvitys. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Naulakankaan tuulivoimapuisto. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

171 171 Alue Ylivieska Pajukoski laajennus Kunta Ylivieska Yleiskuvaus Tuulivoima-alue sijaitsee noin 8-13 km Ylivieskan keskustan eteläpuolella ja 7-11 kilometriä Sievin keskustan pohjoispuolella. Alue sijoittuu Kalajoen ja Vääräjoen jokilaaksojen väliselle korkeammalle selännealueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueella on runsaasti ojitettuja soita, mutta paikoin maasto on kivikkoista. Alueen keskiosaan sijoittuu Kauhanevan ojittamaton suoalue. Alue Pinta-ala (km 2 ) Vuotuinen keskituuli (m/s) Laskennallinen teho (MW) Etäisyys sähköverkon liittymispist. (km) Lähialueen < 2 km väestö Pajukoski 21 6,2/ 6,9 29, Alueella on toiminnassa oleva yhdeksän tuulivoimalaa (Pajukoski I). Pajukoski II hankkeessa (yva-menettely vireillä) on suunnitteilla 9-18 voimalan kokonaisuus. Pajukoski I:n toteutetut tuulivoimalat sijoittuvat 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimarakentamisen alueelle (tv-1 347). Pajukoski II hankkeen voimaloista 11 kpl sijoittuu maakuntakaavassa osoitetun alueen ulkopuolelle. Tässä tarkasteltava tuulivoima-alue muodostuu aiemmin maakuntakaavassa osoitetusta tuulivoima-alueesta tv sekä Pajukoski II hankealueesta siltä osin, kun se poikkeaa maakuntakaavassa esitetystä. Suunnittelutilanne Teknistaloudelliset lähtökohdat Tuulisuus alueella on 100 metrin korkeudessa keskimäärin 6,1-6,3 m/s vuodessa ja 150 metrissä 6,9 m/s. Alueella on olemassa olevaa metsätiestöä kattavasti. Liittäminen valtakunnalliseen sähköverkkoon Pajukoski I:n osalta on toteutettu maakaapelilla 110 kv voimajohtoon suunnittelualueen länsipuolella. Pajukosken II:n sähkö on suunniteltu siirrettäväksi maakaapelilla Uusnivalan sähköasemalle. Keskeiset ympäristövaikutukset Asutus Lähialueella 2 km:n etäisyysvyöhykkeellä tuulivoima-alueista on keskimääräistä runsaammin asutusta, vakituista väestöä on 247 ja loma-asuntoja 26 kpl. Lähin Lahdenperän kylä sijaitsee 1,7 km päässä lähimmästä tuulivoimalasta etelässä. Rauduskylä sijoittuu 2,5 km:n etäisyydelle itään, kohti Kalajoen jokilaaksoa ja Ylivieskaa. Erityisesti Sievin, Jyringin ja Rauduskylän taajamissa asutusta on runsaasti. Lähistön asutuksesta enemmistö on keskittynyt Ylivieskan ja Sievin kirkonkyliin sekä nauhamaisesti peltojen reunamilla kulkevien teiden varsille. Lähin asuinrakennus sijoittuu 730 metrin päähän tuulivoima-alueen rajasta.

172 172 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Alueen ympäristöön sijoittuu valtakunnallisesti arvokas maisema-alue lähimmillään n. 2-6 km etäisyydelle ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 1,7 km etäisyydelle. Ylivieskan keskusta on noin 8 km ja Sievin kirkonkylä 6 km etäisyydellä. Lähialueella on melko runsaasti kyläasutusta. Vaikutusalueen herkkyys tuulivoimarakentamisen aiheuttamille muutoksille arvioidaan kohtalaiseksi-suureksi. Valtakunnallisesti arvokkaalta maisema-alueelta avautuu näkymiä Pajukosken alueen suuntaan monin paikoin Nivalan ja Ylivieskan väliseltä alueelta. Voimalat ovat nähtävissä laajalti. ko. alueelta. Etäisyys katselupisteestä voimaloihin on pääosin yli 5 km. Merkittävimpiä näkymiä avautunee Ypyän-Padingin alueelta, jonne lähimmät voimalat näkyisivät noin 4-5 km etäisyydeltä. Voimalat sijoittuvat pääosin selvästi arvokkaan maisema-alueen taustamaisemaan, eivätkä siten hallitse maisema-alueen sisäisiä näkymiä. Sievin suuntaan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle vaikutus on jonkin verran voimakkaampi - tuulivoimalat ovat nähtävissä leveänä rintamana maakunnallisia maisema-arvoja sisältävältä alueelta noin 3-6 km etäisyydeltä. Lähin kyläasutus jää tosin näkemäalueen katveeseen tai voimalat näkyvät kyläalueille peitteisesti näkymiä rajaavan puuston takaa (Lahdenperä-Järvikylä). Sievin kirkonkylän alueelle voi avautua merkittäviä näkymiä noin 5-6 km etäisyydeltä. Vaikutuksen suuruus arvioidaan kohtalaiseksi. Alueen lähiympäristöön ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Linnusto Tuulivoima-alue sijoittuu alueelle, jonka kautta kulkee valtakunnallisesti tärkeä kurjen syys- ja kevätmuuttoreitti. Kurkien syysmuutto painottuu tuulivoima-alueen itäpuolelle Nivalan kunnan alueelle, mutta muuttoreitin sijoittumiseen vaikuttaa muuttopäivinä vallitseva tuulen suunta ja voimakkuus. Pajukosken lounaispuolelle sijoittuu kurkien levähdysalueena toimivat Sievin Evijärven peltoalue ja Iso Mällinevan suo. Osa linnuista todennäköisesti muuttaa tuulivoimala-alueen kautta näille alueille. Tuulivoima-alueen keskiosaan sijoittuu suolintulajien elinympäristönä huomionarvoinen Kauhanevan suoalue. Alue sijoittuu kohtalaisen rauhalliselle ja erämaiselle metsäalueelle, jossa ihmistoiminta on luontaisesti melko vähäistä, jolloin alueella saattaa esiintyä elinympäristönsä suhteen myös vaateliaampia sekä suojelullisesti arvokkaampia lintulajeja. Tuulivoima-alueen läheisyyteen tai vaikutusalueelle ei sijoitu uhanalaisten petolintujen pesäpaikkoja tai reviirejä. Muu luonto Alueen keskelle sijoittuva Kauhaneva on merkitty Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi merkinnällä luo-1. Merkinnällä osoitetaan sellaisia suoalueita, joilla osassa suoaluetta on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että otetaan huomioon alueen luontoarvot. Iso Mällineva-Pieni Mällineva Natura-alue (FI ) sijaitsee alle 2 km:n etäisyydellä alueen länsipuolella. Alue on keidassoiden luontotyyppiä edustava kohde ja soidensuojeluohjelman kohde. Muu maankäyttö ja kaavoitus Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa hankealueelle on osoitettu moottorikelkkailureittiä tai -uraa koskeva merkintä. Hankekohtaiset selvitykset Ylivieskan Pajukosken tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvitykset. Pajukoski II:n YVA-arviointiohjelma

173 173 Yhteisvaikutukset Kalajokilaakson sekä Vääräjokilaakson ympäristöön sijoittuu useita tuulivoima-alueita noin 8-15 km etäisyydelle Pajukosken alueesta. Tuulivoima-alueen toteuttamisella on maisemallisia yhteisvaikutuksia muiden Kalajokilaakson ympäristöön suunniteltujen tuulivoima-alueiden kanssa. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle yhteisvaikutuksia syntyy muun muassa Sievin Jakostenkallioiden ja Ylivieskan-Nivalan Urakkanevan- Puntarinkankaan-Hirsistönkankaan alueiden kanssa. Laaditun näkemäalueanalyysin mukaan Kalajokilaakson viljelysalueille Nivalan ja Ylivieskan välillä näkyisi noin voimalaa 10 km säteellä. Näkyvien voimaloiden määrä on keskimääräinen-suuri. Tuulivoimaloita näkyisi useammassa suunnassa; eri puolille jokilaaksoa sijoittuvien tuulivoima-alueiden välinen etäisyys on yli 10 km. Vaikutusalue kattaa lähes koko Kalajokilaakson Nivalan ja Ylivieskan välillä. Yhteisvaikutukset arvioidaan kohtalaisiksisuuriksi. Maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy myös Sieviin Evijärven ja Vääräjokilaakson kulttuurimaiseman alueelle. Alueen ympäristöön sijoittuu yhteensä viisi erikokoista tuulivoima-aluetta 3-9 km etäisyydelle toisistaan. Tuulivoimaloita olisi nähtävissä kaikissa ilmansuunnissa noin 5-10 km etäisyydellä. Näkyvien voimaloiden määrä on keskimääräinen-suuri. Yhteisvaikutukset Sievin alueelle arvioidaan kohtalaisiksisuuriksi.

175 175 Kartta 2. Tarkasteltava tuulivoima-alue ja lähialueen olemassa olevat tai suunnitellut tuulivoima-alueet Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu merituulivoima-alue Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuulivoima-alue Lainvoimainen tuulivoimayleiskaava Muu tuulivoimaosayleiskaava- tai hankealue Voimala toteutunut tai rakenteilla Voimala suunnitteilla (yleiskaava, yva-menettely, muu hankekehitys)

Näytä lisää