9. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus

Transkriptio

1 9. Erityisen koulutustehtävän mukainen ja erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai periaatteeseen perustuva opetus Eri oppiaineiden opetuksessa on mahdollista käyttää myös muuta kuin koulun opetuskieltä, jolloin kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. 9.1 Kotimaisen kielen kielikylpyopetus, ruotsi Kielikylpyopetus aloitettiin Pietarsaaressa syksyllä Pietarsaari on ainoa paikkakunta Suomessa jossa järjestetään kielikylpyopetusta molemmilla kotimaisilla kielillä. Täällä on siis mahdollista valita joko suomen tai ruotsinkielinen kielikylpy. Kielikylpy aloitetaan päiväkodissa ja se jatkuu koko perusopetuksen ajan. Kielikylpykieli ei saa olla kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden kotikieli. Pietarsaareen perustettiin vuonna 2003 Kielikylpykoulu. Kielikylpyopetus noudattaa Pietarsaaressa varhaisen täydellisen kielikylpyopetuksen mallia. Kaikki opetus annetaan alussa kielikylpykielellä. Oppilaan äidinkielellä opetettavan opetuksen osuus lisääntyy asteittain niin, että 6. luokalla sitä on noin puolet oppitunneista. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tapahtuu luokilla ainoastaan kielikylpykielellä. Oppilaan kielikylpykielen kehityksen tukemiseksi järjestetään opetus niin, että oppilaat saavat sekä lukuaineissa että taito ja taideaineissa riittävästi opetusta kielikylpykielellä. Kielikylpyopetuksen tuntijaossa määritellään mitä oppiaineita ja kuinka paljon opetetaan kielikylpykielellä perusopetuksen aikana. Kielikylvyssä halutaan molempien kotimaisten kielten avulla saada tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurillisesta taustastaan sekä tutustuttaa kotikaupunkinsa toiseen kieliryhmään, sen kieleen, perinteisiin ja kulttuuriin. Kieliryhmien välinen yhteistyö on tärkeä ja luonnollinen osa kielikylvyn toimintaa. Kielikylpyopetuksessa noudatetaan pääasiassa Pietarsaaren kaupungin perusopetukselle laadittua yleistä opetussuunnitelmaa. Tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa ovat samat kuin suomen tai ruotsinkielisessä yleisopetuksessa. Kielikylpykieli on oppilaiden A1 kieli. Opetussuunnitelmassa asetettujen oppimistavoitteiden lisäksi kielikylpyopetuksen tavoitteena on, että perusopetuksen aikana saavuttaa toiminnallisen kaksikielisyyden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kielikylpykielelle asetetut tavoitteet ovat koko perusopetuksen ajan korkeammat kuin A1 kielen tavoitteet. Tämä asia tulee huomioida arvioinnissa.

2 Kielikylpyopetuksessa käytetään opetusmenetelmänä usein kokonais ja teemaopetusta. Näin oppilaiden on helpompi omaksua käsitteet ja syventyä aiheeseen. Kielikylpykieli ei ole vain opetuksen ja oppimisen kohde vaan suuressa määrin eri oppiaineiden sisältöjen oppimisen väline. Koulun opetuskielellä ja kielikylpykielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Oppilaan tulee saavuttaa sekä koulun opetuskielessä että kielikylpykielessä sellainen kielitaito, että eri oppiaineiden tavoitteet voidaan saavuttaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielikylpykielen opetussuunnitelmat laaditaan opettajien yhteistyönä niin, että kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt tulevat katetuiksi ja tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sekä kielikylpykielen opetuksen välillä on siirtovaikutusta varsinkin jos kielikylpykielen opetuksen tuntimäärä on suuri ja opetus aloitetaan varhain. Siirtovaikutuksen suuruus vaihtelee sisältöaiheittain. Opettajien yhteistyöllä ja yhteissuunnittelulla on tärkeä osuus kielikylpyopetuksen onnistumisessa. ARVIOINTI Arvioinnin tulee antaa opettajalle, oppilaalle ja huoltajille riittävästi tietoa oppilaiden kielitaidon kehittymisestä suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Kielikylpykielen ymmärtämisen karttumista ja kielen käyttämisen taitoja on seurattava erityisesti kielikylpykielisen opetuksen käynnistyessä eri oppiaineissa. Oppilaan taitojen kehittymistä oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus tulee tarkkaan seurata koko perusopetuksen ajan. Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnissa on otettava huomioon, että tavoitteiden saavuttaminen saattaa alussa viivästyä, koska äidinkielisen opetuksen tuntimäärä on aluksi alhainen. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen 2. ja 5. luokan päätteeksi laadittuja hyvän osaamisen kuvauksia ei tarvitse käyttää arvioinnin perustana, mutta päättöarvioinnin tulee perustua arvosanan 8 kriteereihin. Kielikylpykielelle asetetut tavoitteet ovat koko perusopetuksen ajan korkeammat kuin A1 kielen tavoitteet. Opintojen aikaisessa arvioinnissa suhteutetaan arviointi koulun opetussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin, mutta päättötai erotodistuksessa tulee kielikylpykielen arvioinnin ja arvosanan perustua valtakunnallisiin päättöarvioinnin A1 kielen kriteereihin. Oppilaan osaamista kielikylpykielessä arvioidaan kunnan omaan opetussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti todistusten liitteellä. Eri oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen yleisiä arviointiperusteita riippumatta siitä, millä kielellä niitä on opetettu. Jos vähintään puolet jonkin oppiaineen tunneista on o petettu kielikylpykielellä, tehdään tästä merkintä todistukseen. Päättö ja erotodistuksessa tulee mainita ne oppiaineet joiden oppitunneista vähintään puolet on opetettu kielikylpykielellä perusopetuksen aikana.

3 OPETUS KIELIKYLPYKIELELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET YHTEINEN OPPIAINES OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) 1. luokka 1-2 luokat LUKEMINEN oppii näkemään yhteyden äänteen ja kirjaimen välillä tutustuu pien- ja suuraakkosiin ääneenlukua KIRJOITTAMINEN oppii muodostamaan kirjaimia oppii kirjoittamaan sanoja joissa on äänne kirjain vastaavuus saa mahdollisuuksia omaan kirjoittamiseen esim. kuvien avulla rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti oppii kuuntelemaan keskittyneesti keskustelemaan kysyen, vastaten ja kertoen lukemisen ja kirjoittamisen peruskäsitteet ja tekniikan (äänteet, kirjaimet aakkoset, tavutus ja sanat) PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN oppii puhumaan pienissä ja suuremmissa ryhmissä kertomaan omista kokemuksistaan kuuntelemaan kertomuksia ja ääneen lukua ja osaa kertoa kuulemastaan noudattamaan ohjeita harjaantuu kielellisissä leikeissä; lorut, riimit ja runot improvisointia ja dramatisointia ryhmässä tilanteiden mukaan oppii kuuntelemaan ääneen lukemista, kertomuksia, satuja ja tarinoita kielellisiä leikkejä; lorut, riimit, runot ja laulut rohkaistuu puhumaan omista kokemuksistaan tutustuu eri kirjailijoiden tuotantoon oppii huomioimaan eri vuodenajat ja niihin liittyvät tapahtumat 2.luokka LUKEMINEN oppii lukemaan pitempiä sanoja harjoittelee ääneen lukemista ja myös äänetöntä lukemista saamaan kokonaiskuvan tekstin sisällöstä tärkeimpien välimerkkien merkityksen vetämään johtopäätöksiä lukemastaan ymmärtämään lauseiden ja tekstin sisällön KIRJALLISUUS oppii lukemaan ja kuuntelemaan satuja, runoja, kertomuksia ja sarjakuvia tutustuu elokuviin ja teatteriin keskustelemaan lukemastaan tutustuu kirjaston käyttöön tutustuu oman

4 KIRJOITTAMINEN totuttelee käyttämään isoa alkukirjainta nimissä ja lauseen alussa ja tutustuu lauseen lopetusmerkkeihin ja harjoittelee niiden käyttöä alustavasti omissa teksteissä oppii isot- ja pienet tyyppikirjaimet ja harjoittelee niiden käyttöä oppii tuottamaan omiin arkikokemuksiinsa, havaintoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuvitukseensa perustuvia tekstejä osaa kirjoittaa tavallisimpia sanoja oppii erottamaan vokaalit ja konsonantit, pitkän ja lyhyen vokaalin, kaksoiskonsonantit ng-, j-, sj-(sj ja sk)å- ja ä-äänteet, myös ck, x, c ja z harjoittelee kirjoittamista tietokoneella alueen ja muiden kirjailijoiden ikäkaudelleen sopivaan tuotantoon

5 OPETUS KIELIKYLPYKIELELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 3.lk YHTEINEN OPPIAINES 3.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) osallistuu erilaisiin lukuprojekteihin (kevätlukukausi) yleisimpiä välimerkkejä tutustuu lehtiin VUOROVAIKUTUSTAIDOT 3-4 luokat pyrkii käyttämään yleiskieltä oppii kertomaan kokonasuuksia oppii ilmaisemaan itseään ryhmässä ja kuuntelemaan muita oppii osallistumaan keskusteluihin aktiivisesti 3-4 luokat kieltä eri tilanteissa osaa ilmaista itseään suullisesti osallistuu keskusteluihin puhuen kunnellen kysellen ilmaisee omia mielipiteitä ja antaa toisille saman mahdollisuuden osaa kertoa ja toistaa kuulemansa tottuu esiintymään esim. draaman ja näytelmien avulla LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN 3. luokka oppii lukemaan sujuvasti ja eläytyen oppii näkemään tekstin kokonaisuuksia ja erottelemaan yksityiskohtia oppii käsittelemään tekstiä ja tekemään johtopäätöksiä harjoittelee lukemaan sekä ääneen että itsekseen keskittyy tekstin sisällön kertomiseen laajentaa sanavarastoa osallistuu erilaisiin luku-projekteihin osallistuu erilaisiin lukuprojekteihin (syyslukukausi) oppii käyttämään tieto- ja sanakirjoja oppii kirjoittaman johdonmukaisesti osaa antaa ja saada

6 oppii pitämään kirjaesittelyn (kevätlukukausi) päättövälimerkit sanaluokat: substantiivi, adjektiivi ja verbi yhdyssanat vastakohdat keskeiset äänteet ruotsinkielessä: e-ä, å-o oppii kirjoittamaan sujuvalla käsialalla tutustuu oikeinkirjoituksen perusteisiin tietokonetta kirjoituksen apuvälineenä kasvattaa sana- ja käsitevarastoaan palautetta tekstistä osaa kirjoittaa selvällä käsialalla yleisimpiä välimerkkejä tutustuu tietokoneeseen KIELI, KIRJALLISUUS JA KULTTUURI rohkaistuu ja hänelle tarjotaan mahdollisuus lukemiseen oppii tuntemaan joitakin suomenruotsalaisia kirjailijoita ja heidän teoksiaan medioita koulussa ja vapaa-aikana KIELENTUNTEMUS osaa tavallisimmat oikeinkirjoitussäännöt osaa kieliopin perusteet osaa itse etsiä tietoja käy kirjastossa oppii pitämään kirjaesittelyn eri tietolähteitä tiedonhaussa lyhyt ja pitkä vokaali geminaatta aakkosjärjestys iso ja pieni kirjain monikko ja yksikkö harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita tutustuu eri kirjallisuuden lajeihin oppii pitämään kirjaesittelyn (syyslukukausi) tavutus synonyymit keskeiset äänteet suomenkielessä: -äng

7 OPETUS KIELIKYLPYKIE LELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 4.lk YHTEINEN OPPIAINES 4.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) 3-4 luokat pyrkii käyttämään yleiskieltä oppii kertomaan kokonasuuksia oppii ilmaisemaan itseään ryhmässä ja kuuntelemaan muita oppii osallistumaan keskusteluihin aktiivisesti VUOROVAIKUTUSTAIDOT 3-4 luokat kieltä eri tilanteissa osaa ilmaista itseään suullisesti osallistuu keskusteluihin puhuen kunnellen kysellen ilmaisee omia mielipiteitä ja antaa toisille saman mahdollisuuden osaa kertoa ja toistaa kuulemansa tottuu esiintymään esim. draaman ja näytelmien avulla LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN 3-4 luokat oppii lukemaan sujuvasti ja eläytyen oppii näkemään tekstin kokonaisuuksia ja erottelemaan yksityiskohtia oppii käsittelemään tekstiä ja tekemään johtopäätöksiä oppii kirjoittamaan johdonmukaisesti oppii kirjoittamaan sujuvalla käsialalla tutustuu oikein- 4. luokka harjoittelee lukemaan sekä ääneen ja itsekseen oppii kertomaankirjoittamaan ja keskustelemaan lukukokemuksista oppii kirjoittamaan sujuvalla käsialalla tietoja sanakirjoja oppii kirjoittamaan tekstejä tekstinkäsittelyohjelmalla eri lukustrategioita (esim. silmäilevä, syvä ja etsivä lukeminen) oppii kirjoittamaan kertomuksia jossa on johdanto, käsittely ja lopetus

8 tutustuu sekä suomenruotsalaiseen että ruotsinkieliseen kulttuuriin aiemmin opittuja äänteitä sekä: u-y j- sjtj- kirjoituksen perusteisiin tietokonetta kirjoituksen apuvälineenä kasvattaa sanaja käsitevarastoaan KIELI, KIRJALLISUUS JA KULTTUURI 4. luokka lisää tietoja eri kirjailijoista ja heidän töistään tutustuu pohjoismaisiin kieliin ja kirjallisuuteen hallitsee tavallisimmat oikeinkirjoitussäännöt hallitsee kieliopin perusteet osaa itsenäisesti hakea faktatietoa 4. luokka lukee eri kirjallisuuden lajeja osaa tehdä kirjallisuusanalyysin (päähenkilö, aika ja paikka) oppii tuntemaan useampia kirjailijoita molempia kotimaisia kieliä ja kirjallisuutta kirjastoa eri tietolähteitä tutustuu teatteriin ja elokuvaan KIELENTUNTEMUS pitkä ja lyhyt vokaali geminaatta tavutus iso ja pieni alkukirjain yleisimpiä välimerkkejä sanaluokkiin tutustuminen(substantii vit, verbit ja adjektiivit ja pronominit) tutustuu Kalevalaan sekä suomenkieliseen kulttuuriin aikamuodot:preesens ja imperfekti pronominit, numeraalit partikkelit

9 OPETUS KIELIKYLPY KIELELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 5.lk YHTEINEN OPPIAINES 5.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) oppii ilmaisemaan itseään verbaalisesti erilaisissa tilanteissa huoliteltua kieltä oppii oman ilmaisukielen, eleiden, ilmeiden ja lìikkeen sekä äänen ja puheen käyttöä vuorovaikutustilanteissa. oppii esiintymään ja ilmaisemaan itseään yleisölle harjoittelee aktiivista kuuntelua rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin VUOROVAIKUTUSTAIDOT erilaisia puhetilanteita (esim.kertominen, selostaminen, mielipiteen esittäminen ja perustelu, asiointi, keskustelupuheenvuoro) osallistuu erilaisiin juhliin ja esiintymistilanteisiin sekä muihin suullisiin esityksiin. esim. runot, teatteri, referaatit, ääneenlukeminen, pienimuotoiset esitelmät LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN kehittää lukemisen sujuvuutta ja luetun ymmärtämistä, oppìi tulkitsemaan tekstejä lukukokemusten hankkiminen tuottaa erilaisia tarkoitukseen sopivia tekstejä varmennetaan oikeinkirjoitusta kirjoitelman tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla lukutekniikan ja luetunymmärtämisen varmentaminen eri lukutekniikoin: silmäilevä, etsivä, sana-ja asiatarkka lukeminen tekstin ajatusten pohdintaa erilaisten tekstien lukeminen tutustuminen kirjastoon ja sen palveluihin oman tekstin

10 Kalevalaan, kansalliseepokseemme tutustuminen å,ä,k+s, s-, ng, j-, tj-, sjäänne konsonantti ja kaksoiskonsonantti sưnnittelua, muokkaamista, otsikointia, viimeistelyä KIELI, KIRJALLISUUS JA KULTTUURI oppii valitsemaan itselle sopivaa lukemista ja tottuu säännölliseen lukuharrastukseen tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin suvaitsevaisuus ja vieraiden kulttuurien ymmärtäminen kielen tehtävän ja olemuksen pohtiminen, oman ja vieraankielen vertailu oppii perustietoja mediasta ja hyödyntää viestinnän välineitä tavoitteellisesti informaation etsinnässä tuntee sanaluokat ja lauserakenteen verbin aikamuodot lauseenjäsenet KIELITIETOISUUS satujen, tarinoiden, kertomusten ja kokonaisteosten lukeminen erilaisen kirjallisuuden monipuolinen esilläolo keskeiset käsitteet: juoni, pää- ja sivuhenkilöt, tapahtuma-aika ja paikka. lukuharrastuksen vakiinnuttaminen koulussa ja kotona informaation etsiminen hakuteoksista, aikakauslehdistä ja muusta mediasta hakuteokset, tietokone, internet, päivälehdet harjoittelee ja kertaa oikeinkirjoitusta sekä yleiskielen käyttämistä sanelut substantiivit, verbit, adjektiivit, pronominit, numeraalit, partikkelit. päättö- ja välimerkit suomenruotsalaiseen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen suomenruotsalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa tutustuminen tavuttaminen kaksoiskonsonantit pitkä ja lyhyt vokaali diftongi

11 aikamuodot: perfekti ja pluskvamperfekti subjekti, predikaatti ja objekti

12 OPETUS KIELIKYLPYKIE LELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 6.lk YHTEINEN OPPIAINES 6.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) harjaantuu ja uskaltautuu toimimaan aktiivisena puhujana, kuuntelijana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä huoliteltua kieltä oppii esittämään ja ottamaan vastaan mielipiteitä asiallisesti suunnittelee viestintäänsä oppii työskentelemään ryhmässä oppii erottamaan puhekielen ja kirjakielen eroavaisuuksia oppii kokoustekniikan VUOROVAIKUTUSTAIDOT vuorovaikutustaitojen harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa kielenkäyttö eri tilanteissa yleiskielen kohteliaan ja kuulijan huomioonottavan viestintätavan opettelua osallistuminen erilaisiin juhliin ja esiintymistilanteisiin sekä muihin suullisiin esityksiin esimerkiksi runot, teatteri, referaatit, ääneenlukeminen omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä taitojen arviointia mielipiteen ilmaiseminen ja perustelu toisten mielipiteiden kuunteleminen puheenvuoron suunnittelu huoliteltu kielenkäyttö käytännön kokoustekniikkaharjoituksia LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN

13 oppii lukemaan, analysoimaan, reflektoimaan ja työstämään erilaisia tekstejä laajentaa sanavarastoaan tottuu tiedonhankinnan ja käytön prosessiìn ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä monipuolisen lukuharrastuksen kasvattaminen oppii tuottamaan tavoitteen mukaista tekstiä ja arvioimaan sitä kehittyy monipuoliseksi ja omanlaisekseen tekstien tekijäksi oppii esittämään oman mielipiteensä ja perustelemaan sen sekä ottamaan kantaa muiden ajatuksiin tottuu suunnittelemaan viestintäänsä oppii kirjoittamaan sujuvasti huolellisella käsialalla tietokonetta apuvälineenä osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan lukutaidon kehittäminen ja lukukokemuksen jakaminen erilaiset tekstit ja lukutekniikat: silmäilevä, etsivä sekä sana- ja asiatarkka lukutapa runot, kertomukset, vuoropuhelut, näytelmät, asia-, mainos-, laulutekstit, merkkikielet, sanoma- ja aikakauslehdet kriittinen lukeminen erilaisten tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä tekstin suuntaaminen eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin tekstintekoprosessin vakiinnuttaminen käsialan säilyttäminen ja kehittäminen kirjoittaminen tietotekniikkaa hyödyntäen suomenkieliseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin tutstuminen KIELI, KIRJALLISUUS JA KULTTUURI syventää kiinnostustaan kirjallisuuteen oppii löytämään itselleen sopivaa kirjallisuutta oppii etsimään kirjastơon ja sen palveluihin tutustuminen tutustuminen omalle tasolle sopivaan kirjallisuuteen kriittinen lukeminen suomenruotsalaisee n kieleen ja kulttuuriin tutustuminen ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin

14 tavoitteellisesti tietoa erilaisista lähteistä ja medioista, sekä kriittisesti tarkastelemaan niitä oppii suvaitsevaisuutta ja laajentaa näkemystään kulttuureista kirjallisuuden, teatterin, elokuvien jne. kautta ja vastaanotto informaation löytämään oppiminen hakuteoksista, aikakauslehdistä ja muusta mediasta muiden kulttuurien ymmärryksen lisääminen tutustumalla niiden kirjallisuuteen sekä muihin taidemuotoihin tutustuminen oikeinkirjoitussääntöjen varmentaminen sanaluokat verbioppi lauseenjäsenet sijamuodot lauseoppi kappalejako KIELITIETOISUUS oikeinkirjoituksen harjoittelu subst., verb., adj., pron., num., part. persoona- ja aikamuodot aktiivi ja passìivi subjekti, predikaatti, objekti nominatiivi, genetiivi,partitiivi, paikallissijat pää- ja sivulauseet toteamus-, käsky- ja kysymyslauseet päättö- ja välimerkit tavuttaminen kaksoiskonsonantit pitkä ja lyhyt vokaali diftongi

15 Teemat: Perhe, ystäväpiiri, vapaa aika, harrastukset, monikulttuurisuus, maat, kansallisuudet, kielet OPETUS KIELIKYLPYKIELELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 7.lk YHTEINEN OPPIAINES 7.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) puhutun ja kirjoitetun kielen ero VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kielikylpykieli ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen eron uskaltaa ja haluaa ilmaista itseään ruotsiksi arkipäivän vuorovaikutustilantei ssa laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan sanaston kartuttaminen erilaisissa viestintätilanteis sa keskustelu, haastatteleminen vahvistetaan kykyä ja halua kommunikoida ja esittää omia mielipiteitä ja niiden perusteluja pieniä lähdeaineiston pohjalta valmisteltuja esityksiä LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN tekstin tuottamista laajentaa ja monipuolistaa sanavarastoaan erilaisia tekstejä lukemalla osaa erilaisten tekstien tuottamista (esim. fiktiiviset tarinat, kirjaesitelmä) oikeinkirjoituksen vakiinnuttaminen erilaisten tekstien

16 kirjaesitelmä lyhyitä tarinoita, novelleja ja romaaneja ruotsinkielisiä elokuvia ja ohjelmia (radio/tv) tekstejä kirjoista ja lehdistä sanaluokkien yleiskatsaus substantiivien ja adjektiivien taivutusmuodot ja yhteistaivutus pronominit verbien aikamuodot, konjugaatiot, epäsäännölliset verbit prepositiot oikeinkirjoitus ja välimerkkien käyttö Kielikylpykieli: tiedostaa ruotsin kielen rakenteet oppii käyttämään kieltä kuvaavaa sanastoa (käyttämään auttavasti kielioppiterminologiaa) Äidinkieli: hyödyntää Samat lukemista ja tavoitteet monipuolista kuin luetunymmärtämisen äidinkielessä, sanavarastoaan ks. ops ja / oppimaansa suomi kehittämistä kielitaitoa kirjoittaessaan Kielikylpykieli: TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN Äidinkieli: saa tietoa samat sekä tavoitteet suo- kuin harjoittelee äidinkielessä, menruotsalai- sesta / suomi että luettua ja ks. ymmärtämään ops ruotsinruotsalaisesta kuulemaansa ja ottamaan kantaa Kielikylpykieli: kulttuurista lukemaansa kehittää lukukokemusten ymmärtää positiivista jakaminen toisten erityyppisten asennetta kanssa tekstien ruotsin kieltä pääsisällön ja ruotsinkielisiä oppilaan kohtaan valmiudet aktiiviseen ja pohdiskelevaan lukemiseen vahvistuvat KIELITIETOISUUS ops / suomi Kielikylpykieli: alkaa hahmottaa ruotsin kielelle ominaisia rakenteita ja ymmärtää niiden erityispiirteitä pystyy käyttämään metakieltä ja keskustelemaan kielen rakenteista KIRJALLISUUS JA KULTTUURI tekstin merkitysten pohdiskelu omien kokemusten pohjalta Äidinkieli: Samat

17 TEEMAT: Nuorten elämä, Pietarsaari, joukkoviestintä, taide OPETUS KIELIKYLPYKIELELLÄ (ruotsi) YHTEISET TAVOITTEET 8.lk YHTEINEN OPPIAINES 8.lk OPETUS ÄIDINKIELELLÄ (suomi) puhe- ja kirja kielen erojen kertaaminen väittelytaito välimerkit ja oikeinkirjoitus ainekirjoitus VUOROVAIKUTUSTAIDOT tulee tietoiseksi erilaisten viestintätilanteiden vaatimuksista tottuu erilaisiin näkemyksiin ja tapoihin ilmaista itseään kehittää sanavarastoaan käytännönläheisissä tilanteissa tuntee puhe- ja kirjakielen eron pystyy ilmaisemaan mielipiteitään ja ajatuksiaan ruotsiksi sanavaraston laajentaminen oppilaan kyvyn viestiä tilanteen edellyttämällä tavalla ja kielimuodolla kehittyminen työn esittely LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN oppii tekstiä tuottaessaan huomioimaan vastaanottajan, tilanteen ja viestintävälineen tottuu suunnittelemaan ja jäsentämään kirjallista viestintäänsä kehittää sanavarastoaan käytännönläheisissä tilanteissa kehittää kirjoittajan kielen kokeellinen tutkiminen mm. runojen ja näytelmien välityksellä informaation työstäminen ja sisällön pohtiminen muistiinpanojen tekeminen ja yksinkertaiseen lähdeaineistoon viittaaminen tekstiaineiston valitseminen, jäsentäminen ja esittely

18 taitojaan tekstejä kirjoista ja lehdistä, esim. asiatekstejä, romaaneja ja novelleja imperatiivi adjektiivin ja substantiivin määräinen muoto sin, sitt, sina superlatiivi attribuuttina partisiipin preesens konditionaali ja konjunktiivin imperfekti kielteinen sivulause refleksiiviverbit suomenruotsalaiseen ja ruotsinruotsalaiseen kulttuuriin perehtyminen TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN vahvistaa valmiuksiaan tulkita, ymmärtää ja arvioida tekstejä saa käsityksen tekstien ja viestintävälineiden roolista ajatusten, valintojen ja maailmankuvan muodostumisessa tunnistaa kirjoittajan tarkoitusperän ja tekstin tarkoituksen KIELITIETOISUUS syventyy kielen rakenteisiin (kielioppiin) tulee tietoisemmaksi ruotsin kielen rakenteesta, sanastosta ja merkityksistä kykenee pitämään kielet erillään toisistaan kykenee ilmaisemaan itseään vivahteikkaasti sekä suullisesti että kirjallisesti KIRJALLISUUS JA KULTTUURI asiatekstien analysointi ja arviointi, tekstisisällön tiivistäminen, arvomielipiteiden ja faktojen erottaminen tekstissä olevien sanallisten, kuvallisten ja kuulohavaintoon perustuvien ilmaisujen havainnointi ja reflektointi syventyy kielen rakenteisiin perehtyy suomen ja ruotsinruotsalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin saa laajemman ku perehtyy suomenja ruotsinruotsalaiseen kulttuuriin esim. Internetprojektin myötä

19 van suomen- ja ruotsinruotsalaisesta kulttuurista tutustuu pohjoismaiseen kulttuuriin lukee ruotsinkielisiä romaaneja ja novelleja tutustuu Pohjoismaihin

20 TEEMAT: Oma elämä ja lähitulevaisuus, työ, elinkeinoelämä, ympäristö ja kestävä kehitys, Pohjoismaat ainekirjoitus OPETUS KIELIKYLPYKIELELLÄ näytelmän kirjoittaminen (ruotsi) hallitsee puhe- ja kirjakielen eron tekstejä kirjoista ja lehdistä kehittyy YHTEISET kirjakielen YHTEINEN käyttö omaleimaista TAVOITTEET tyyliä tiedon OPPIAINES etsiminen käyttäväksi 9.lk lähteistä 9.lk kirjoittajaksi, joka asiatekstien tarkoituksenmukaisuuden ja osaa käyttää VUOROVAIKUTUSTAIDOT kielitaitoaan luotettavuuden arviointi kehittää haluaa ja sosiaalista uskaltaa ja sanavaraston yksinkertaisten ja esittää eettistä ja perustella osaamistaan mielipiteitään vuorovaikutus- sekä antaminen tekstisisällön, ilmaisun laajentaminen lähdeviitteiden tilanteissa kykenee rakentavan sekä ja sanojen, erilaisten lauseiden vuorovaikutustilanteiden virkkeiden kokeellinen suhteiden ja luokkatilanteissa palautteen että antamiseen luokan toisille ymmärtäminen käyttö ja ulkopuolella soveltaminen kirjastoa, saa tietoa lähdeteoksia luodaan ja kehittäminen ja siitä, vuorovaikutustaitojen kuinka positiivinen tietokantoja kontaktin luomisen vuorovaikutusilmapiiri ruotsinkielisiä ja sanojen, lauseiden ja kirjoittaa yleisöön ymmärtäminen tutustuu kertomuksia argumentaation selostuksia perusteisiin käyttö ja virkkeiden kokeellinen kehittyy suunnittelee puhujaksi, informaation jolla jäsentää on kirjallista työstäminen ja pohdinta omaleimainen ilmaisuaan tyyli ja joka TEKSTIN osaa käyttää YMMÄRTÄMINEN kielitaitoaan dialogin käyminen kehittää kielellistä tekstien kanssa ja suvaitsevaisuutta tietoisuutta ja lukukokemusten kunnioittaa erilaisten toisten jakaminen toisten kielenkäyttäjien tekstilajien kanssa vaihtoehtoisia olemassaolosta kielimuotoja siten, että hän tietää, keskustelee millaista luontevasti ymmärrystä ruotsiksi myös muista tarvitaan kuin arkipäiväisistä lukemiseen, asioista, pitää kuuntelemiseen lyhyitä ja puheita erilaisten viitaten tekstien tapahtumiin työstämiseen ja kertomuksiin lukee pitempiä asiatekstejä LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN seuraa tapahtumia ja Äidinkieli: OPETUS Samat tavoitteet ÄIDINKIELELLÄ kuin äidinkielessä, (suomi) ks.

21 ajankohtaisasioita lehdistä sekä ottaa kantaa lukemaansa epäsuorat kysymyslauseet denna, detta, dessa kommer att -futuuri s-passiivi ja agentti II konditionaali partisiipin perfekti kielen vaihtelu (esim. murteet) ruotsalaiset ja suomenruotsalaiset näytelmät tuntee tärkeimmät kielenhuollon periaatteet syventää kielitietouttaan siten, että osaa nalysoida, parantaa ja muunnella sekä kirjoittamaansa että puhumaansa kieltä KIELITIETOISUUS kielenhuollon oppiminen puhutun ja kirjoitetun kielen normien oppiminen KIRJALLISUUS JA KULTTUURI tutustuu eri kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ym. kautta kunnioittaa eri kielimuotoja kykenee kertomaan jotakin suomenruotsalaisuudesta ja Ruotsin kulttuurista tutustuu pohjoismaiseen kulttuuriin eri ajanjaksojen kirjallisuuteen ja kirjallisuuden lajeihin tutustuminen pohjoismaiseen kirjallisuuteen tutustuminen