80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2017

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / / ASIA Päätös maa aineslain 4 a :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta murskaukseen ja louhintaan sekä puhtaiden maa ainesten vastaanottoon ja loppusijoittamiseen. LUVAN HAKIJA Pykäläinen Jari Ohvanantie 97, Hammaslahti p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa ainesten ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaus sekä puhtaiden maa ainesten vastaanottaminen ja loppusijoittaminen. Joensuun kaupunki (167), Hammaslahti (409), tilat Hongikko RN:o 16:42 ja Vaara aita 131:7 Toiminta sijoittuu jo käytössä olevalle Poikamäen maa ainesottoalueelle Hammaslahden keskustasta noin 1,8 km Rääkkylään päin. Hammaslahti Rasivaara maantieltä on liittymä Poikamäen soraalueelle, joka sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä tiestä sen eteläpuolella. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja laajentaminen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan maa ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. YSL liite 1 taulukko 2 kohta c, e ja f mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää sekä jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely. MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa ympäristönsuojelusta 713/2014) 2.1 kohta 6 a ja b, sekä 12 a ja b:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupaasioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää, pilaantumattoman maa ainesjätteen, betoni, tiili tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle tonnia vuodessa sekä alle tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka.

2 ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Tiloilla Hongikko 16:42 ja Vaara aita 131:7 on Pyhäselän kunnan ympäristölautakunnan myöntämä maa aineslupa, joka on voimassa saakka m 3 :n ottamiseen. Uuden luvan saatua lainvoiman vanha maa aineslupa lakkautetaan. Tilalla Vaara aita on ollut Pyhäselän kunnan ympäristölautakunnan myöntämä maaaineslupa, joka on päättynyt Edellä mainittujen lupien haltija on Karjalan Rakennuspalvelu Oy. Kiinteistöt omistavat Erkki, Pirkko ja Jari Pykäläinen. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja pv 2 alueeksi. Ottoalue sijaitsee Rähäkkälänmäen II luokan pohjavesialueella nro Suunniteltu puhtaitten ylijäämämaiden läjitysalue sijaitsee II luokan pohjavesialueen muodostumisalueen ulkopuolella. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu merkintöjä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Ottoalue sijaitsee Elovaaran etelärinteellä. Nyt haettavalla alueella on ollut aikaisemmin kaksi erillistä maa aineslupaa, joista toinen on vielä voimassa ja toinen on päättynyt. Luvanhakijalla on nyt haettavan alueen pohjoispuolella samoilla tiloilla sijaitseva soranottoalue, jossa on voimassa oleva maa aineslupa vuoteen 2022 saakka. Nyt haettava lupa alue yhdistyy viereiseen ottoalueeseen ja alueet sulautetaan toisiinsa lopullisessa muotoilussa ottamistoiminnan päätyttyä. Ulkopuolelta tuotavien puhtaitten ylijäämämaiden läjitysalue sijaitsee soranottoalueiden väliin jäävässä ojitetussa suonotkelmassa. Suunnitelma alueelta on puusto poistettu kokonaisuudessaan. Alueen ulkopuolinen kasvillisuus ja puusto säilyvät koskemattomina. Lähialueella on kuusi ja mäntyvaltaista talousmetsää. Suunnitelma alueen itäpuolella sijaitsee Sammalsuon ojitettu suoalue. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Soranottoalueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä alueen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet (Rähäkkälänmäki ja Tupakkasärkkä) sijaitsevat yli kilometrin päässä. Suunniteltu ottoalue sijaitsee Rähäkkälänmäen II luokan pohjavesialueella ja Elovaaran I luokan pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä, alueen eteläpuolella. Lähimmät pintavesistöt ovat alueen länsipuolella sijaitsevat Kolmilammit, Pyykkilampi sekä Pyykkilampeen yhteydessä oleva pienempi lampi. Vesistöjen ja ottoalueen välissä on harjuselänne. Ottoalueelta pintavedet imeytyvät maaperään tai läheiselle kosteikkoalueelle. Osa vesistä kulkeutunee Sammalsuon ojitetulle suoalueelle, josta edelleen Lotokanjokeen.

3 Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa n. 120 metriä. Alueen länsipuolella on metsästysmaja noin 60 metrin päässä. Metsästysmajan puoleisella reunalla on jo osittain maisemoitu luiska. Majan ja alueen väliin on jätetty koskematon suojapuusto. Alueelle on olemassa oleva liittymä Hammaslahti Rasivaara maantieltä (Rääkkyläntie). Metsäautotie on pelkästään sora ajon käytössä. Tiellä on lukittava puomi ulkopuolisten liikkumisen estämiseksi alueella. LAITOKSEN TOIMINTA Maa ainesten ottaminen Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi nykyisellä maa ainestenottoalueella 15 vuodeksi. Alueen pohjoisosa on jo otettu suunniteltuun ottotasoon. Länsireunalla on luiskien muotoilu lopulliseen muotoon aloitettu ja jo otetut alueet palautetaan metsätalousmaaksi. Ottamistoimintaa jatketaan nykyisistä rintauksista edeten kohti etelää. Alueen maa ainesten laatu vaihtelee ja ottamisen etenemiseen vaikuttaa eri lajikkeiden menekki. Alueelta saatava moreeni on hyvälaatuista ja soveltuu moninaisiin käyttötarkoituksiin. Pohjaveden yläpuolelle esitetään jätettäväksi vähintään 5 metrin koskematon suojamaakerros. Alimman ottamistason määrääväksi pohjaveden korkeudeksi on otettu havaittu pohjaveden taso +84,97 (N2000). Alimmaksi ottamistasoksi esitetään tasoa +90,00 (N2000), jolloin pohjaveteen jää noin 5 metrin suojamaakerros. Kaivutaso on ohjeellinen siten, että sitä ei aliteta, mutta tarvittaessa kaivutasoa voidaan nostaa. Ottaminen sovitetaan alueen rajoilla luontevasti luontaisiin rinteisiin. Lopullisessa muotoilussa luiskat jätetään noin 1:2,5 kaltevuuteen. Alueelle tuotavia puhtaita maita voidaan käyttää maisemoinnissa luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Alueelta kuoritut pintamaakerrokset, raivausjätteet ja muu käyttöön kelpaamaton maa aines käytetään ottamisalueen maisemointitöiden yhteydessä alueen reunojen muotoiluun, loivennuksiin, täyttöihin sekä alueen pohjalle metsän kasvualustaksi. Ottamistoiminnan keskeydyttyä rintaukset loivennetaan turvalliseen luiskakaltevuuteen. Ottamisalueen rajat merkitään maastoon ja tarvittaessa varoitustauluin ulkopuolisten maastossa liikkujien varoittamiseksi kaivualueesta. Lisäksi kaivutaso merkitään korkokolmioin tai merkein niin tiheään, että kaivusyvyyttä ja ottamistasoa voidaan ottamistoiminnan yhteydessä seurata ja valvoa. Alueen maastonmuotoilu, maisemointi ja viimeistelytyöt tehdään työn edistymisen mukaan tai sitä mukaa kun jollain osin aluetta käyttökelpoinen maa aines on käytetty loppuun, kuitenkin enintään kerran vuodessa. Lisäksi alueen muotoilu ja viimeistelytöissä noudatetaan seuraavia piirustuksia täydentäviä ohjeita: alueen pohja jätetään suunniteltuun kaivutasoon +90,00 tai tarvittaessa sitä ylemmäksi luiskakaltevuutta 1:2,5 jyrkempiä luiskia tai leikkauspintoja ei alueelle jätetä maiseman elävöittämiseksi luiskakaltevuutta alueen reunoilla vaihdellaan mahdollisuuksien mukaan maastonmuotoihin parhaiten sopivalla tavalla kumpareet, painanteet, luiskien taitteet ja alueen pohja muotoillaan lopulliseen muotoonsa alueen viimeistelytöiden yhteydessä jälkihoidettavalle alueelle luodaan alueelta kuorituilla pintamailla suotuisa metsämaan kasvualusta kelpaamaton maa aines ja pintamaakasat käytetään alueen pohjan muotoiluun ja täyttöihin sekä luiskien loivennuksiin ja verhoiluun pintavettä kerääviä ja metsittymistä haittaavia kuoppia ja lammikoita ei alueelle anneta muodostua alueen viimeistely ja siistimistyöt tehdään pohjaveden puhtautta vaarantamatta 3

4 Puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely 4 Alueella vastaanotetaan maanrakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaita. Läjitysalue sijaitsee Poikamäen ja Poikamäki II sora alueiden väliin jäävässä notkelmassa, tilalla Vaara aita Rn:o 131:7. Läjitysalueen pinta ala on noin 0,5 hehtaaria. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Tarkoituksena on täyttää kahden soranottoalueen väliin jäävää suonotkoa ottamistasoon sekä ympäröivää maaston muotoa mukailevaksi ja näin sulauttaa ottamisalueet toisiinsa. Alueelle tuotavia puhtaita maita voidaan käyttää myös soranottoalueen luiskien täyttämiseen ja muotoiluun. Läjittäminen aloitetaan Poikamäen sora alueen puolelta noudatellen luontaisen rinteen muotoja. Poikamäentien puolelta läjityksen luiskat tehdään 1:3 kaltevuuteen. Läjittämistä jatketaan Poikamäki II sora alueelle päin ottamistasoon ja otetun alueen reunaan saakka. Sora alueiden alin ottamistaso on +90,00 (N2000). Viereinen Poikamäentie on alimmillaan tasolla n Notkelman alimmat kohdat ovat tasolla n Suunnitellun läjitysalueen ylin taso on +90,00 (N2000). Täyttö tehdään kerroksittain ja kerrokset tasataan ja tiivistetään huolellisesti. Alueen sade ja sulamisvedet johdetaan hallitusti sora alueen puolelle, jossa ne imeytyvät maahan. Vastaanotetut maat tarkastetaan ennen läjitystä ja maa aineksista pidetään kirjaa. Täyttömäärä noin m 3, läjitysaika 15 vuotta. Läjitysmaat kuljetetaan paluukyytinä eri työmailta, näin ollen minimoidaan ylimääräinen liikenne alueelle. Tuotavien maa ainesten määrä vaihtelee vuosittain. Massoja pyritään uusiokäyttämään mahdollisuuksien mukaan, mm. alueelle tuotavat puhtaat kivet ja lohkareet pyritään murskaamaan eri kiviaineslajikkeiksi. Toiminnalla pyritään maksimoimaan luonnonvarojen hyötykäyttö. Murskaus Alueella harjoitetaan kiviaineksen murskausta vuodessa noin 1 4 kertaa kahden viikon jaksoissa kerrallaan arkisin klo Keskimääräinen toiminta aika murskaamiselle on 320 tuntia vuodessa. Murskauksessa käytetään Lokotrack tyyppistä siirrettävää murskausyksikköä. Käytettävä kalusto määräytyy valittavan urakoitsijan mukaan. Murskattavat lajikkeet läjitetään alueelle, josta ne kuljetetaan käyttökohteisiin. Murskausasema pyritään sijoittamaan alueelle niin että meluhaitat asutuksen suuntaan jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Murskaamon siirrettävät tauko ja huoltotilat sijoitetaan alueelle murskausaseman läheisyyteen. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu Murskaustoiminnasta syntyvä melu aiheutuu pääasiassa murskaimista, seulastosta, kuljettimista ja kuormauskalustosta. Syntyvä melu on luonteeltaan tasaista ja melua esiintyy enintään 2 3 kuukauden aikana vuodessa. Murskauslaitoksesta lähtevä melutaso on noin db. Melutaso laskee alle sallitun melutason (50 55 db) lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Murskausasema sijoitetaan ottamisalueen pohjalle ja suojataan varastokasoilla. Häiriintyviä kohteita suojaa melulta välimatkan lisäksi ottorintaus ja varastokasat. Maastonmuodot vaimentavat melua tehokkaasti. Meluhaittaa pienennetään lisäksi säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, huoltamalla koneita ja laitteita asianmukaisesti ja perehdyttämällä henkilökunta asiaan. Melun leviämistä ympäristöön tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminta alueella ja sen lähiympäristössä. Mahdolliset huomautukset toiminnasta kirjataan, ne tarkastetaan ja epäkohdat korjataan viipymättä.

5 5 Pöly Toiminnassa syntyy pölyä soran murskauksessa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa. Lisäksi murskauslaitos sekä työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Pölyn leviämistä torjutaan ensisijaisesti toimintojen sijoittamisella ja toimintatavoilla. Alueen toiminnot sijoitetaan niin, että varastokasat ja ympäröivät maastonmuodot ehkäisevät pölyn leviämistä lähimpään asutukseen. Varastokasojen sijoittamisella lähelle tuotantoaluetta pienennetään myös kiviaineksen siirtomatkoja, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä liikennöintinopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla. Pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Varastokasojen pölyäminen riippuu varastoitavasta lajikkeesta ja tarvittaessa niitä voidaan kastella pölyämisen ehkäisemiseksi. Sijoittamalla hienoimmat lajikkeet karkeampien kasojen suojaan, voidaan myös vähentää kasojen pölyämistä. Pölyn leviämistä ympäristöön tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminta alueella ja sen lähiympäristössä. Jätteet Alueella ei synny eikä käsitellä jätevesiä. Soranottoalueella ei varastoida jätettä. Ottotoiminnassa voi syntyä jätettä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa sekä vähäisiä määriä yhdyskuntajätettä (talousjätettä arviolta 20 kg/vuosi). Metalliromua syntyy arviolta 50 kg vuodessa ja ne kerätään kierrätykseen toimittamista varten. Nestemäiset öljyjätteet kerätään omaan säiliöön valuma altaalliseen teräskonttiin ja kiinteät öljyjätteet sekä akut kerätään omiin säiliöihin valumaaltaalliseen lukittavaan teräskonttiin. Syntyvät jätteet kuljetetaan jatkokäsittelyyn. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen, merkitään asianmukaisesti ja toimitetaan lähimpään vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa, ja kirjanpito luovutetaan pyydettäessä viranomaisen nähtäväksi. Toiminnasta syntyvät kaivannaisjätteet (sivukivet, pintamaat) läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään alueen viimeistelyyn. Isommat sivukivet murskataan. Maaperä Maaperälle riskin aiheuttavat työmaalla käytettävät öljytuotteet, pääasiassa polttoaineet. Riskiä minimoidaan varastoimalla polttoaineet kaksoisvaipallisiin säiliöihin. Öljytuotteita voidaan vaihtoehtoisesti varastoida säiliöihin, jotka on varustettu tilavuutta vastaavilla suoja altailla, joihin vedenpääsy on estetty. Murskaustoiminnan aikana tarvittavat öljyt ja voiteluaineet säilytetään lukittavissa varastokonteissa. Kuljetuskaluston tankkaus ja huolto tapahtuvat alueen ulkopuolella. Laitteiston ja koneiden aiheuttamia öljyvuotoja ehkäistään pitämällä ne hyvässä kunnossa. Kiinteistöllä säilytetään öljynimeytysmateriaalia onnettomuustapauksia varten. Sattuneesta onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi lupaviranomaisille. Henkilökunta on opastettu toimimaan vahinkotilanteissa. Alueelle kuljetettavien kaivumaitten puhtautta valvotaan ja seurataan ottamalla näytteitä tarvittaessa kaivupaikalla ennen kuljetusta. Työmaalla työn tilaajan on vastattava kuljetettavan maa aineksen puhtaudesta ennen kaivumaiden kuljetusta ja tarvittaessa se todistettava. Ainoastaan puhtaita maita kuljetetaan läjitysalueelle. Kaivumaita tarkkaillaan kaivun edetessä aistinvaraisesti. Tarvittaessa läjitysalueen maa aineksista voidaan ottaa näytteitä analysoitavaksi (esim. Petroflag). Kaivumaitten mukana voi tulla pieniä määriä rehevöittävää, ravinteikasta pintamaa ainesta, jonka vaikutusta läjitysalueen pohjaveteen tarkkaillaan.

6 6 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Murskauslaitoksen toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäiset toiminta ajat, tuotantomäärät, syntyneen jätteen määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyynnöstä valvontaviranomaisen saatavissa. Läjitykseen ajetuista massoista pidetään kirjaa. Täytön etenemistä seurataan määrävälein täyttötason mittauksin. Täytön rakenteita ja painumia, sortumia, liukumia ja muita muutoksia seurataan ja tarkkaillaan, tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Toteutuneet määrät ilmoitetaan vuosittain lupaa valvovalle viranomaiselle. Pohjaveden pinnankorkeutta tarkkaillaan alueen vieressä sijaitsevan pohjavesiputken avulla 4 kertaa vuodessa. Syntyviä pöly ja meluhaittoja arvioidaan reaaliajassa toiminnan aikana aistinvaraisesti. Mittauksia tehdään, jos arvojen oletetaan em. tarkkailun perusteella ylittyvän. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä estetään ja rajoitetaan asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden käsittelyyn ja varastointiin, joista voi vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Myös mahdolliset tulipalot ja ilkivalta alueella aiheuttavat vaaraa myös ympäristölle omaisuusvahinkojen lisäksi. Toiminnassa huomioitavia asioita ovat mm. toimintajaksojen ajoittaminen, ottotason valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastopaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta ja alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Ennen jokaisen urakan aloittamista pidetään aloituskokous, johon sisältyvät mm. ympäristölle aiheutuvien riskien kartoitus ja riskialttiiden työvaiheiden suunnittelu. Kaikki alueella työskentelevät hakijan ja sen urakoitsijoiden työntekijät ovat tietoisia maa aines ja ympäristöluvan ehdoista ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtään koskee, ja velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Öljytuotteiden varastopaikat suojataan riittävästi ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain urakan aikana, käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Polttoöljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta ja säiliöissä on ylitäytönestimet. Kulkuväylät tankkaus ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan edellä Jätteet kohdassa esitetyllä tavalla. Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus pelastuslaitokselle, Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois Karjalan ELY keskukselle ja ryhdytään heti asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Moottorista peräisin olevia päästöjä pyritään vähentämään pitämällä ne asianmukaisessa kunnossa ja huoltamalla ne säännöllisesti. Pyritään käyttämään nykyaikaista vähäpäästöistä kalustoa. Pölyämistä estetään kastelulla ja alhaisilla ajonopeuksilla.

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 7 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä Joensuun kaupungin kotisivuilla internetissä. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä Pyhäselän palvelupisteellä. Kiinteistön rajanaapureille ja lähialueen asukkaille on kuulutus lähetetty erikseen tiedoksi Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen saapui kaksi muistutusta. Reijo Kurki Omistuksessani on vapaa ajan asunto M osoitteessa Poikamäentie 75, Hammaslahti. Soranottoalue, jota tarkoitettaneen lupahakemuksessa on em. tien toisella puolen. Soranotto alueella murskauksineen ja seulomisineen (melkoista rytinää ja jyrinää arkisin klo 7 16) alkoi em. kiinteistöstä kaakkoon n. kilometrin päästä harjanteella jo yli 10 v sitten. Sitten se laajeni pohjoiseen päin välissä olevan notkon toiselle puolen lähemmäs em. kiinteistöä kaadetun ja pintamaan auratun alueen tullessa jo ihan lähelle Poikamäentietä. Näiden lupaehdoista en tiedä mitään. Tarkoittaako haettu lupa tämän alueen soran kaivamista vai onko nyt haettavana olevaa lupa aluetta tarkoitus vieläkin laajentaa? Juuri Poikamäentie 75:n kohdalla tien toisella puolen puiden vyöhyke on onneksi leveämpi. Tätä suojavyöhykettä ei kuitenkaan pidä missään tapauksessa kaventaa, eikä ylijäävää maa ainesta tule läjittää Poikamäentien varteen, eikä varsikaan tien itäpuolella olevalle suolle, jolloin sen suon luontoarvot tuhoutuisivat täysin. Suo on aivan omistamani kiinteistön "alapuolella". Se suo kuivui jo n tehdyn savotan ja ojituksen seurauksena, jolloin tonttini eteläreunalla oleva kaivo kuivui myös. Kaivo ei ole ihan tontin alueella, mutta se on ollut siinä ainakin 90 v ja oli välttämätön 1985 saakka (tiedän tämän koska tontilla sijaitsi isäni lapsuudentölli, jonka paikalle nykyinen kesämökki on rakennettu ). Elovaaran etelärinnettä ei ole hyvä laajemmin ja syvemmin kaivaa, koska alueella sijaitsee käsittääkseni vedenottoaluekin, joka vaarantuisi soranoton myötä. Em. asiat huomioon ottaen katson, että soranottoa ei tule laajentaa entisestään ja määrällistä ja ajallista lupaa tulee selvästi rajoittaa ainakin puoleen haetusta. Haluan jo edellisessä viestissä esittämäni seikat otettavan huomioon lupaa harkittaessa, ja haluan vielä huomauttaa seuraavaa: on omituista, että puut kaadettiin laajennetulta alueelta ja pintamaat kasattiin valliksi Poikamäentien varteen ennen luvan myöntämistä. Onko suorastaan toimittu vastoin asiaa koskevia määräyksiä? on varsin todennäköistä, että rakennuksilta ym. tulevien maamassojen seassa tulee pohjavettä likaavaa ainesta läjitysalueelle, joka siis sijaitsee selkeästi pohjavesialueella huolimatta lupauksista "puhtaista maamassoista". ylipäätään pidän tällaisen toiminnan suorittamisen ja varsinkin laajentamisen hyvin epäsuotavana arvokkaalla harjualueella johtaen luontoarvojen tuhoutumiseen.

8 Jukka ja Heli Savonlahti 8 Melu ja pölyhaittojen estämiseksi sekä asuinympäristömme viihtyvyyden säilyttämisen takia esitämme seuraavat vaatimukset huomioonotettaviksi mahdollisessa luvassa: Poikamäentietä ei tule edelleenkään saada käyttää soranottoalueella liikkuvien koneiden ja kuorma autojen työ ja siirtoajoihin. Kivenmurskaamo ja mahdolliset muut äänekkäät koneet olisi aina sijoitettava alas 90m tasoon melun minimoimiseksi. Toiminnan päivittäinen ajankohta tulisi olla hakemuksessa vaaditun sijaan sisältäen alueelle saapumiset ja poistumiset raskailla ajoneuvoilla sekä mahdolliset lämmityskäytöt ym. ääntä aiheuttavat toiminnat. Viikoittainen toiminta olisi sallittu ma pe ja kielletty viikonloppuna. Murskauksen ajankohdat pitäisi määritellä tarkemmin. Lupahakemuksen mukainen 1 4 kertaa vuodessa 1 4 viikon jaksoissa mahdollistaisi sellaisenaan 16 vk kestävän yhtäjaksoisen murskauksen. Talvipakkasilla murskausta tuskin tehdään. Arviossa toiminnan vaikutuksesta ympäristöön pitää ottaa huomioon, että mahdollinen lupa pitkittäisi 15 vuodella soranottoalueen reunoilla asuvien asukkaiden kokemia haittavaikutuksia. Meillä on suora näkymä ikkunasta soramontun alueelle, joten pyydämme mielestämme perustellusti ja liiottelematta näitä tiukkoja rajauksia. Tarkastukset/neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu toiminnanharjoittajan kanssa ennen lupahakemuksen jättämistä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunto. Pohjois Karjalan ELY keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ottoalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla Rähäkkälänmäen pohjavesialueella. Pohjaveden ylimmän korkeuden on todettu olevan tasolla +85 m ja alin ottotaso suunnitelmassa on +90 m, jolloin suojakerrosta pohjaveteen jää riittäväksi katsottava 5 metriä. Ottoalueen luoteispuolella on luonnon ja maisemansuojelun kannalta maakunnallisesti arvokas Elovaara Kakunvaaran harjualue ja koillispuolella paikallisesti arvokas Kaivonotkon harjualue. Hakemuksen kohteena olevalla alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luonnonesiintymiä, suojeltavia luontokohteita tai maisemakuvaan liittyviä tekijöitä. ELY keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaiselle maa ainesten ottamiselle ei olisi maa aineslain 3 :n tarkoittamia rajoituksia. Lupamääräyksissä tulisi huomioida ainakin pohjaveden suojelemiseksi edellytettävät seikat mitä tulee mm. riittävän suojamaakerroksen paksuuteen, pohjaveden tason tarkkailuun, poltto ja voiteluaineiden säilyttämiseen tai alueella tapahtuvaan koneiden säilyttämiseen sekä korjaus ja huoltotöihin. Kiviaineksia murskataan Lokotrack tyyppisellä siirrettävällä murskausyksiköllä arviolta 1 4 kertaa vuodessa keskimäärin 30 tonnia. Murskaus suoritettaisiin hakemuksen mukaan arkisin klo 6:00 22:00 välisenä aikana. Ottoalueen rajalta on matkaa lähimpään asuinrakennukseen noin 120 metriä. Alle 500 merin etäisyydellä ottoalueesta on useita asuinrakennuksia.

9 Karkeahkon karttatarkastelun perusteella suunnitelmakartassa esitetty murskan sijainti olisi yli 300 metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Mikäli murskaustoiminta kuitenkin sijoitetaan alle 500 metrin etäisyydelle häiriintyvästä kohteesta, voi toiminta aika olla arkipäivisin klo 7:00 22:00 välisenä aikana. Asutuksen läheisyyden vuoksi on erityisesti kiinnitettävä huomiota pölyn ja melun torjuntaan ja ehkäistävä haittoja käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa, muilla teknisillä keinoilla (kastelu, kotelointi ym.) sekä varastokasojen sijoittelulla. Lupaa haetaan myös puhtaiden maiden läjittämiseen tilalla Vaara aita 131:7 sijaitsevaan 0,5 hehtaarin suuruiseen suonotkelmaan. Läjitysmaat kuljetetaan pääosin paluukyyteinä eri työmailta. Alue sijoittuu pohjavesialueelle mutta pääosin varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava läjitettävän maa aineksen alkuperästä ja puhtaudesta sekä pystyttävä tarvittaessa todentamaan asia esim. maamassojen analyysitodistuksilla ja kirjanpidolla. Orgaanista maa ainesta ei saa läjittää pohjavesialueelle lukuun ottamatta alueen maisemointia varten tarvittavaa pinta /kasvukerrosta. Pohjois Karjalan ELY keskuksen käsityksen mukaan edellä esitetty huomioiden ympäristöluvan myöntämiselle suunnitelman mukaiseen toimintaan ei olisi estettä. Hakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Pohjois Karjalan ympäristöterveys toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kiviaineksen murskaustoiminnasta aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä pölyämiseen ja meluun. Vahinkotapauksissa voi myös työkoneista valua polttoainetta maaperään. Toiminnasta syntyvään meluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäröivän alueen asukkaille ei saa aiheutua meluhaittaa toiminnasta tai kuljetuksista. Lähin asutus sijaitsee hakemuksen perusteella metrin päässä toiminnasta. Lupahakemusasiakirjoissa on maininta asutusten melutasojen aistinvaraisesta tarkkailusta. Melutasot olisi varmennettava toiminnan alettua mittauksin ainakin lähimmän häiriintyvän kohteen osalta yhteen kertaan siten, että saataisiin melutaso sekä päiväaikaiselle (klo 7 22) että yöaikaiselle toiminnalle (klo 22 7). Toiminnasta aiheutuva melutaso asunnoissa ei saa ylittää sosiaali ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetun asetuksen (545/2015) melutason toimenpiderajoja (päiväajan keskiäänitaso klo 7 22 välillä 35 db ja yöajan keskiäänitason klo 22 7 välillä 30 db). Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy hengitettäviin pienhiukkasiin (PM10 ja PM2,5 jakeet). Pienhiukkaset hengitettynä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudesta ilmassa. Pölyn torjuntaan tulee kiinnittää myös erityistä huomiota. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Murskauslaitteisto suositellaan koteloimaan tai kattamaan pölyn leviämisen estämiseksi. Prosessin, varastokasojen ja alueen teiden kastelemisessa tulisi käyttää vettä, ei kemikaaleja. Polttoaineiden tankkausalue sekä öljyjen ja voiteluaineiden käsittelyalueet tulisi sijoittaa nesteitä läpäisemättömälle reunoiltaan korotetulle alustalle, jotta mahdolliset vuodot maaperään ja pohjaveteen ehkäistään. Melun, tärinän ja pölyn seurantaa tulee lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jatkaa, mikäli alueelle tehdään suojaavien esteiden, kuten puuston poistoa tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta, tärinästä tai pölystä. 9

10 Hakijan vastine 10 Vastine Reijo Kurjen muistutukseen ottoalue ei laajene nykyisistä lupa alueista nykyinen maisema /meluvalli, johon on viitattu, on rakennettu jo edellisten lupien alkuvaiheessa ottotasot eivät muutu maamassojen läjitys parantaa aikanaan rakentuvan suojapengerryksen ansiosta Poikamäentien suuntaan näkymä ja äänihaittoja Vastine Jukka ja Heli Savonlahden muistutukseen Poikamäentietä ei käytetä nykyisinkään, vaikka tilalla on tieoikeus sitä kautta ja maksan myös yksikkömaksut äänekkäimmät työt tapahtuvat pääsääntöisesti alatasolla haetut toiminta ajat ovat voimassaolevien lupien mukaisia murskausajat ovat varmaankin paljon ylimitoitettu, koska materiaalimäärätkin ovat rajallisia materiaalilajikkeet ovat tällä alueella hitaasti liikkuvia, joten on täysin perusteltua hakea kerralla jo vähän pitempiaikaista lupaa VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus ja ympäristölautakunta päättää myöntää Jari Pykäläiselle maa aineslain 4 :n mukaisen luvan maa ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Joensuun kaupungin Hammaslahteen tiloille Hongikko RN:o 16:42 ja Vaara aita RN:o 131:7 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti viidentoista (15) vuoden ajaksi k m 3 suuruiselle määrälle. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Maa ainesten kokonaisottomäärä on enintään k m 3. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Puomi tulee pitää suljettuna, kun alueella ei ole toimintaa. 3. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta aikoja: Murskaus ma pe klo 7 22 Isojen kivien rikotus ma pe klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 4. Alin ottamistaso on +90 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään viiden (5) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät.

11 5. Ottoalueen läheisyyteen asennetusta pohjavesiputkesta tulee tarkkailla pohjaveden pinnan tasoa neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa määrittää pohjaveden laatu. Tiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 6. Pilaantumattomia ylijäämämaita saa läjittää vain suunnitelmassa esitetylle alueelle suunnitelman mukaiseen korkotasoon ottoalueiden välissä olevaan suonotkelmaan sekä soranottoalueen luiskien täyttämiseen ja muotoiluun. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava läjitettävän maa aineksen alkuperästä ja puhtaudesta sekä pystyttävä tarvittaessa todentamaan asia esim. analyysitodistuksilla ja kirjanpidolla. 7. Kiviaineksen murskauksen tulee täyttää ns. MURAUS asetuksen (800/2010) vaatimukset. 8. Toiminnan aiheuttama melutaso (A painotettu ekvivalenttitaso LA eq ) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7 22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Toiminnan aikainen melutaso tulee mitata ensimmäisen murskaus ja louhintajakson ai kana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Murskauksesta tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille. 9. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna. Pölyämistä tulee tarkkailla aina toiminnan aikana. Mikäli on aihetta epäillä raja arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot kattavasti ja tiiviisti tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyämisen torjunnassa tulee ensisijaisesti käyttää vettä kemikaalien sijasta. 11. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 12. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. 11

12 Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 13. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kyseessä on pysyvän jätteen kaivannaisjätealue. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetuissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta mahdolliset vuodot saadaan kerätyksi talteen. Vaaralliset jätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. vaarallista jätettä. 14. Läjitysalueen hulevedet tulee johtaa hallitusti maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. Hulevesien laatu tulee määrittää, mikäli on aihetta epäillä niiden sisältävän haitta aineita. 15. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: 12 murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat vastaanotettujen pilaantumattomien maa ainesten määrä ja alkuperä käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen suoritetut huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). mahdolliset mittaustulokset 16. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. 17. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista.

13 18. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:2,5 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Luiskauksessa voidaan hyödyntää myös muualta tuotuja pilaantumattomia maa aineksia. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 10 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. 19. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 20. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa aineslain (MAL 555/1981) 6 :n mukaan lupa maa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Toimitettu ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu ja siinä on tarkasteltu toiminnan vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Ottotoiminta sijoittuu olemassa olevalle maa ainesalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä, jotka ottotoiminnassa tuhoutuisivat. Kun ottotoiminta toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, ei toiminta aiheuta vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Alue sijaitsee Rähäkkälänmäen vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Pohjaveden pinnan päälle on edellytetty jätettäväksi aina viiden metrin suojakerros. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Suojakerroksen paksuuden vuoksi toiminnalla ei ole vaikutusta pohjavesialueen laatuun tai antoisuuteen. Lisäksi toiminnanharjoittajaa on edellytetty seuraamaan pohjaveden pinnan tason vaihtelua neljä kertaa vuodessa tehtävin mittauksin. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet, asetetut toiminta ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu tai pölyhaittaa asutukselle. 13

14 Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset, sijoituspaikka sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, kun melu ja pölyhaitat ehkäistään lupamääräysten mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja noudatetaan asetettuja toiminta aikarajoja. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 :n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Pohjois Karjalan ELY keskuksen lausunnossa esille tuomat pohjaveden suojelemista koskevat seikat on huomioitu lupamääräyksissä 4., 5. ja 12. Kiviaineksen murskaamisesta aiheutuvien melu ja pölyhaittojen torjuntaan liittyvät vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä Puhtaiden maa ainesten läjittämiseen liittyvät asiat on huomioitu lupamääräyksessä 6. ja 15. Pohjois Karjalan Ympäristöterveyden lausunnossa esitetyt vaatimukset melun ja pölyntorjuntaan sekä pohjaveden suojeluun liittyen on huomioitu lupamääräyksissä 4.,5., 7. ja 12. Reijo Kurjen ja Jukka ja Heli Savonlahden muistutuksissa esiintuodut seikat on mahdollisuuksien mukaan huomioitu lupamääräyksissä 3., ja 14. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Lupamääräys 2. Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Lupamääräys 3. Toiminta aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maasto olosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Asetetut toiminta ajat ovat MU RAUS asetuksen mukaiset. MURAUS asetuksen 8 :n mukaan ympäristöluvassa voidaan erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello välisenä aikana. Maa ainesalue sijoittuu kuitenkin niin lähelle asutusta, että toiminta lauantaisin voisi aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Tästä syystä toimintaa ei ole sallittu lauantaisin. Lupamääräykset Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Pohjaveden pintaa tulee tarkkailla, jotta ottotason ja pohjaveden pinnan väliin jää aina riittävä suojakerros. Pohjaveden pinnan tasoa tulee seurata neljä kertaa vuodessa, jotta saadaan pinnan tason todellinen vaihteluväli selville. Pohjaveden laadun määrittäminen voi olla tarpeen, jos tulee epäilys siitä, että ylijäämämaat saattaisivat aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä. 14

15 15 Lupamääräys 6. Lupa on rajattu pilaantumattomiin maa aineksiin, eli alueelle sijoitettavan maa ainesjätteen sisältämien haitta aineiden edustavien pitoisuuksien tulee alittaa PIMA asetuksessa säädetyt alemmat ohjearvot, koska alueen pohjarakenteet eivät vastaa pilaantuneiden maiden tai muiden jätteiden käsittelyvaatimuksia ja läjitysalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella. Lupamääräys 7. Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 8. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. Melun rajaarvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko ohjearvoon. Toiminnan aikainen melumittaus tulee tehdä, sillä toiminta sijoittuu lähelle asutusta. Lisämittauksia on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Lupamääräys 9. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MU RAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Pölyn sidonnassa on edellytetty ensisijaisesti käyttämään vettä kemikaalien sijasta. Ympäristönsuojelulain 19.2 :n mukaan kemikaalista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupamääräykset 10. ja 11. Lupamääräykset ovat tarpeen murskauksesta ja louhinnasta aiheutuvien melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 12. Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 13. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. VNa ympäristönsuojelusta 18 :n mukaan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta. Lupamääräys 14. Puhtaiden ylijäämämaiden läjitysalueen hulevedet tulee johtaa hallitusti maastoon. Tällöin hulevesistä voidaan tarvittaessa ottaa näytteet ja määrittää mahdolliset haitta aineet. Haitta aine epäily voi syntyä, mikäli alueelle lupamääräysten ja suunnitelman vastaisesti tuodaan pilaantuneita maaaineksia. Läjitysalueelta tulevat vedet voivat sisältää runsaasti kiintoainesta, joten hulevedet tulee laskeuttaa selkeytysaltaassa ennen maastoon johtamista, elleivät ne imeydy ottoalueelle. Lupamääräykset 15. ja 16. Jätelaissa säädetään ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan kirjanpito ja tiedonantovelvollisuudesta sekä kirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista ja niiden säilyttämisestä.

16 Toiminnasta pidettävä kirjanpito on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. Lisäksi jätteenkäsittelypaikan pitäjän on oltava selvillä käsiteltävien jätteiden lajista, määrästä, laadusta ja ympäristövaikutuksista. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. Jätelain 141 :n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Lupamääräys 17. Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 18. Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Lupamääräykset 19 20: Määräykset selventävät maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 15 vuotta. Maa aineslain 10 :n mukaan erityisistä syistä maa aineslupa voidaan myöntää kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi (kalliokiven louhintaan enintään 20 vuodeksi), jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Kyseiseltä maa ainestenottoalueelta otettavan maa aineksen vuotuinen menekki ei ole suuri. Näin ollen on perusteltua, että luvan voimassaoloaika on pidempi, jotta esiintymä saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Kun alueelta saatavat massat on luvan voimassaolon aikana hyödynnetty, alue maisemoidaan lopulliseen muotoonsa. Esitetty ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu. Edellä mainituista syistä on perusteltua myöntää lupa 15 vuodeksi hakemuksen mukaisesti. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen saavutettua lainvoiman. 16