KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI 16X E KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SULOIN-osaprojekti Haminan kaasu- ja nestesatamien alusrajapinnan toiminnan riskinarviointi

2

3 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

4 16X E0006 Muuttunut edellisestä revisiosta 1 Lisätty Liite IV Lisätty seurantamittariston kuvaus kappaleeseen 8.1

5 1 Esipuhe Tämä riskianalyysityö on osa SULOIN (Sustainable Logistics Solutions Through International Networking) hankkeen osaprojektia 1.2, Kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen satamaturvallisuuteen liittyvissä koulutuslainsäädäntökysymyksissä. Riskianalyysityön avulla tunnistetaan satama- ja alusoperointiin osallistuvien tahojen toiminnalliset riskit operatiivisen turvallisuuden kehittämiseksi. Yhteystiedot Kati Kauppinen PL 16 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus Puh Faksi Pöyry Finland Oy

6 Sisältö 1 Esipuhe 1 YLEISTÄ TYÖN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ TOIMINTOVIRHEANALYYSIN KUVAUS KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ ALUSRAJAPINNAN TOIMINNALLINEN PROSESSIKUVAUS TYÖN TOTEUTUS RISKIANALYYSIN TULOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 9 Liitteet Liite I Liite II Liite III Liite IV TVA- raportti Risk Analyse Meeting, Ship/Harbour Interface Ohje, Riskianalyysin tekeminen TVA-menetelmällä Toimenpiteiden toteutus riskianalyyseissä tunnistettujen riskien riskitason alentamiseksi Piirustukset

7 Vastuuvapauslauseke 2 Pöyry Finland Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Raportti on luottamuksellinen ja laadittu yksinomaan Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ( Asiakas ) käyttöön. Raportin käyttö muiden kuin Asiakaan toimesta ja muuhun kuin Asiakkaan ja Pöyryn välisessä sopimuksessa tarkoitettuun tarkoitukseen on sallittu ainoastaan Pöyryn etukäteen antaman kirjallisen suostumuksen perusteella. Raportti on laadittu noudattaen Pöyryn ja Asiakaan välisen sopimuksen ehtoja. Pöyryn tähän raporttiin liittyvä tai siihen perustuva vastuu määräytyy yksinomaan kyseisten sopimusehtojen mukaisesti. Raportin sisältämät tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat osittain Pöyryn kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saamiin tietoihin. Pöyry ei ole tarkistanut minkään kolmansilta osapuolilta tai ulkopuolisista lähteistä saadun ja raportin laatimiseen käytetyn tiedon oikeellisuutta tai täydellisyyttä, koska se ei ole kuulunut Pöyryn toimeksiannon laajuuteen. Pöyry ei anna raportin perusteella tai siihen liittyen mitään vakuutusta (nimenomaista tai konkludenttista) eikä vastaa sen sisältämien tietojen ja arvioiden oikeellisuudesta. Pöyry ei vastaa kolmannelle osapuolelle tämän raportin käyttämisen tai siihen luottamisen perusteella aiheutuneesta haitasta taikka mistään välittömästä tai välillisestä vahingosta.

8 1 YLEISTÄ 16X E0006 Tämän riskianalyysin kohteena on Haminan kaasu- ja nestesatamien alusrajapinta. Työhön osallistui viisi Haminan satamassa toimivaa terminaalia, yksi varustamo sekä HaminaKotka Satama Oy. Työn tavoitteena on tehdä riskianalyysi satama- ja alusrajapintaan ja arvioida operointiin osallistuvien tahojen toiminnalliset riskit operatiivisen turvallisuuden kehittämiseksi. Projekti on rajattu koskemaan Haminan sataman neste- ja kaasuterminaalialuetta. 3 2 TYÖN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Työn tavoitteena on tuottaa yhteistyössä sataman, terminaalioperaattorien ja aluksen edustajan kanssa toiminnallinen prosessikuvaus ja riskianalyysityö, jonka avulla tunnistetaan satama- ja alusoperointiin osallistuvien tahojen toiminnalliset riskit operatiivisen turvallisuuden kehittämiseksi. Projektiin osallistui Haminan satamassa toimivista terminaaleista Baltic Tank, NEOT, Neste Oil, Teboil ja Finngas, varustamo Crystal Pool sekä HaminaKotka Satama Oy. Kunkin terminaalin kanssa pidettiin riskikartoitus lastaus- ja purkutoiminnoista käyttäen toimintovirheanalyysiä. Lisäksi haastateltiin HaminaKotka Sataman edustajia yhdessä Crystal Pool varustamon edustajan, kemikaalialuksen kapteenin, kanssa. 3 TOIMINTOVIRHEANALYYSIN KUVAUS Toimintovirheanalyysi (TVA) on riskianalyysimenetelmä, jonka avulla voidaan löytää operoinnissa esiintyvät ja erityisesti ihmisten toimintovirheistä aiheutuvat vaaratilanteet. Jakamalla rajattu työtehtävä toimintoihin, voidaan järjestelmällisesti tunnistaa kuhunkin toimintoon liittyvät merkittävimmät virhemahdollisuudet ja vaaratilanteet. Tässä projektissa riskianalyysit suoritettiin projektiin osallistuvien terminaalien kanssa toimijakohtaisesti ja riskianalyysejä veti Pöyryn riskianalyyseihin erikoistunut asiantuntija. Riskianalyysien dokumentoinnin tukena käytettiin PHA Pro -ohjelmistoa, joka on erityisesti riskianalyysien hallintaan kehitetty ohjelmisto. Analyysissä keskityttiin tarkastelemaan normaalikäytön aikaisia poikkeamatilanteita sekä niiden mahdollisia seurauksia. Epänormaalit olosuhteet sekä tahallisesti aiheutetut haitat esim. luonnonolosuhteiden rajut muutokset, terrorismi tai sabotaasi on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. 3.1 Riskien luokittelu Tässä analyysissä ei suoritettu kaikkien tunnistettujen vaarojen täydellistä kvantitatiivista analyysiä, vaan todennäköisyyksien ja seurausten kvalitatiivinen analysointi ja luokittelu tehtiin standardissa SFS-IEC esitettyä riskimatriisia apuna käyttäen. Käytettävissä olevien resurssien puitteissa täydellisen kvantitatiivisen analyysin suorittamisen ei koettu tuovan lisäarvoa analyysille. Vaaratilanteiden todennäköisyydet jaettiin kuuteen ja mahdollisten seurauksien vakavuudet viiteen eri luokkaan. Standardissa SFS-IEC määriteltyjen seurausluokkien lisäksi käytettiin seurauksien vakavuuden arvioinnissa myös seurausluokkaa 0 (ei seurausta). Tunnistetun riskin riskiluokka määräytyy sille määritetyn todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden mukaisesti ja standardissa esitetyn matriisin mukaisesti riski jaetaan

9 neljään eri riskiluokkaan: vähäpätöiseen, matalaan, keskinkertaiseen ja korkeaan. Selvityksen jälkeiset toimenpiteet tullaan alustavasti keskittämään suurimpiin riskeihin. 4 Kuva 1. Tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksen vakavuuden luokittelu Kuva 2. Riskien luokittelu

10 4 KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ 16X E0006 Haminan öljy- ja kaasusatamassa on kolme nestelaituria ja yksi kaasulaituri. Terminaalioperaattoreilla on omat pumppaamot, kaasu- ja nestevarastot ja putkilinjat laitureille. Laitureilla olevat putkistot ja laitteistot ovat yhteiskäytössä. Kunkin operaattorin putkistojen ja laituriputkiston liittymäkohdissa on sulkuventtiilit ja sokealaipat. HaminaKotka Satama ja terminaalioperaattorit vastaavat kukin omistamistansa laitteistoista. Terminaalioperaattorit vastaavat omista toiminnoistansa omilla alueillaan ja laitureilla. Laitureista vastaa HaminaKotka Satama. Laiturit ovat yhteiskäytössä terminaalioperaattoreiden kesken. Lisäksi sataman alueella toimivat operaattorit saavat tarvittaessa käyttöönsä mm. öljypuomeja ja muuta öljyntorjuntakalustoa. Kaikilla laitureilla on omat palontorjuntajärjestelmät. Satama-alueella sijaitsee myös kaasulaituri, joka on erillään muista laitureista ja se on pääasiassa yhden operaattorin käytössä. HaminaKotka Sataman toimintajärjestys on kokonaisuudessaan esitetty Internetissä. Turvallisuustiedotteet ja -määräykset ovat nähtävillä Intrernet-sivuilla osoitteessa: HaminaKotka Satama toimii kansainvälisten ISPSsäännösten mukaan. Liikkuminen satama-alueella on luvanvaraista. Kulkuluvat myöntää yritys, joka on asioinnin kohteena. Liikennettä satama-alueelle valvotaan sulkupuomeilla ja videovalvonnalla. Satama-alueella kunkin operaattorin alueet ovat aidattuja ja operaattorit huolehtivat kulunvalvonnasta omilla alueillaan. Laiturialueet on erotettu muusta satamaalueesta puomein. 5 5 ALUSRAJAPINNAN TOIMINNALLINEN KUVAUS Sataman henkilöstö huolehtii aluksen kiinnittymisestä laituriin. Vastuu toiminnasta laiturilla siirtyy kiinnittymisen jälkeen terminaalin lastauksen valvojalle. Aluksen edustaja (1. perämies) vastaa aluksen omasta toiminnasta koko lastaus/purkaus toiminnan aikana. Terminaalin lastauksen valvoja sopii aluksen edustajan kanssa lastaus- tai purkausjärjestyksestä. Lastattava tai purettava määrä on sovittu aiemmin huolinnasta vastaavan (agentti) välityksellä. Ennen lastausta tai purkua avataan sokeoinnit ja tehdään linjaus aluksen ja terminaalin varastosäiliön välillä. Jokaisella operaattorilla on tätä varten oma toimintaohje, jossa kuvataan linjauksessa tehtävät toimenpiteet ja tarkastukset. Tämä vaihe voidaan tehdä jo ennen aluksen kiinnittymistä. Kun alus on kiinnitetty laituriin ja kulkusilta on laskettu, terminaalin lastauksen valvoja käy aluksen edustajan kanssa läpi turvallisuusasiakirjat, kuten: Lastaussuunitelma, jossa on ilmoitettu lastatavat tai purettavat tuotteet ja niiden määrät; Turvallisuustarkastuspöytäkirja (The Ship/Shore Safety Check-List) ja Notice of Readiness. Molemmat osapuolet varmentavat nämä asiakirjat allekirjoituksellaan. Terminaalin operaattorit vievät alukselle siirrettävän hätäseis-napin, jolla aluksen lastaus voidaan pysäyttää tarvittaessa sekä radiopuhelimen. Käytettävä radiotaajuus sovitaan aluksen edustajan kanssa.

11 Aluksen ja terminaalin operaattorit kiinnittävät alukseen maadoituskaapelin ja huolehtivat aluksen henkilöstön kanssa yhdessä lastausvarren tai letkun kiinnittämisestä alukseen. Aluksen lastaus tehdään terminaalin pumpuilla ja aluksen purku tehdään laivan pumpuilla. Siirto aloitetaan hitaasti ja aloituksen aikana tarkkaillaan mahdollisia vuotoja. Aloitusaika kirjataan tarkastuspöytäkirjaan Kun alku on sujunut hyvin, pumppausnopeus nostetaan normaaliksi. Pumppauksen aikana tarkastetaan säännöllisesti putkilinja aluksen ja varastosäiliön välillä vuotojen varalta. Myös varastosäiliön pintaa seurataan pumppauksen aikana. Kun lähestytään sovittua määrää tuotetta, pumppausta hidastetaan ja lopetetaan kun sovittu määrä on saavutettu. Kun pumput on pysäytetty, suljetaan linjaventtiilit laivalla, pumpuilla ja säiliöllä. Lastausvarret/letkut tyhjennetään ja irrotetaan, sokeoinnit kiinnitetään, putkilinjat tyhjennetään, sekä maadoituskaapeli irrotetaan aluksesta. Hätäseis-painike palautetaan säilytyspaikkaansa. Lopetusaika kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Satamalle ilmoitetaan lastauksen/purun lopetuksesta. Vastuu toiminnasta siirtyy satamalle, jonka henkilöstö huolehtii aluksen irrotuksesta. 6 6 RISKIANALYYSITYÖN TOTEUTUS Alusrajapinnalla tapahtuvasta prosessista (tapahtumaketju) tehtiin toimintovirheanalyysiä varten toimijoiden antamien toimintaohjeiden perusteella prosessin jako tarkastelukohteisiin. Tarkastelukohteet jaettiin edelleen työohjeiden perusteella työvaiheisiin. Ennen kutakin riskianalyysikokousta PHA Pro -ohjelmistoon perustettiin tarkastelukohteet ja toiminnallinen vaiheistus riskianalyysikokousten pohjaksi. Koska toiminnanharjoittajien toimintaohjeet poikkesivat toisistaan, tuloksena oli kunkin toiminnanharjoittajan osalta omanlainen TVA:n rakenne. Pääpiirteissään kuitenkin toiminnot ovat samanlaisia. Aluksen lastaus- ja purku jaettiin toiminnallisen prosessikuvauksen perusteella seuraaviin tarkastelukohteisiin: 1. Valmisteltavat toimenpiteet ennen aluksen saapumista satamaan 2. Toimenpiteet aluksen lastauksen aikana 3. Toimenpiteet aluksen lastin purkauksen aikana 4. Toimenpiteet joilla päätetään aluksen lastaukseen / purkaukseen liittyvät prosessit Riskianalyysikokoukset järjestettiin pääosin HaminaKotkan sataman Haminan satamatoimistossa. Yksi kokous järjestettiin toiminnanharjoittajan tiloissa. PHA-Pro ohjelmistoa käytettiin terminaalin ja aluksen rajapinnan riskianalyysikokouksissa. Riskianalyysin tulokset raportoitiin taulukkomuodossa toimijakohtaisesti. Sataman ja aluksen rajapinnan riskit käytiin läpi haastattelemalla Crystal Pool - varustamon edustajaa HaminaKotkan Sataman edustajien kanssa. Haastattelun tulokset kirjattiin kokouspöytäkirjaan. Riskianalyysikokouksien vetäjänä toimi Kyösti Viertola (Pöyry) kokouksiin osallistui Pöyryltä lisäksi 1-2 asiantuntijaa (Jukka Minkkinen, Jani Porkka) KyAMK:n edustaja

12 (Tommy Ulmanen), sekä 1-4 toiminnanharjoittajan edustajaa. Pöyryn projektipäällikkönä ja asiantuntijana toimi Kati Kauppinen. Riskianalyysikokoukset järjestettiin seuraavina ajankohtina: Baltic Tank Finngas Neste Oil NEOT Teboil M/S Crystal Pearl ja HaminaKotka Satama Toiminnanharjoittajakohtaiset riskianalyysikokousten tulosteet toimitettiin kullekin toimijalle tiedoksi ja kommentoitavaksi. Lisäksi riskianalyysien tulosten yhteenveto on esitetty tässä raportissa. Toiminnanharjoittajien tiedoksi menivät tulokset vain heidän oman toiminnan osalta sekä yhteenveto, jossa tuloksia käsitellään anonyymisti ilman tietoja operaattorista. Tulokset käsiteltiin myös kaikkien osapuolten yhteisessä palautekokouksessa, joka järjestettiin RISKIANALYYSIN TULOKSET Turvallisuus Haminan satamassa tapahtuvissa toiminnoissa alusrajapinnalla on korkeaa tasoa kansainvälisesti verrattuna (m/s Crystal Pearlin haastattelu). Riskianalyyseissä korkean tason riskejä kirjattiin yhteensä 6 kpl. Näiden riskitason alentamiseksi tehtiin riskianalyyseissä toimenpide-ehdotukset, jotka kirjattiin kyseisen toimijan riskianalyysituloksiin. Riskiä, joka olisi usean toimijan mielestä korkeaa tasoa, ei tullut esille. Sen sijaan tuli esille useamman toimijan kanssa samankaltaisia matalamman tason riskejä. Seuraavassa poimintoja alusrajapinnan riskianalyyseissä esiin tulleista asioista: Aluksen kiinnittyminen laituriin Aluksen kiinnittymisestä vastaa satama. Köydet ovat laivan omia. Sää ja muut olosuhteet Haminan öljy- ja kaasusatamassa ovat suosiolliset. Kiinnittymisessä laituriin ei katsottu olevan merkittäviä riskejä. Öljylaiturit 2 ja 3 ovat kansainvälisesti verrattuna korkealuokkaiset. Öljylaiturin 1 katsottiin olevan ongelmallinen, koska se on pieni ja vanhanaikainen. Maadoitusjohdon kytkeminen Maadoituksen luotettavuus nähtiin epävarmaksi. Maadoitus laivaan saattaa olla huono kaapelin ohuuden ja kontaktipintojen huonon johtavuuden takia. Näin ollen ei ole varmaa, että laiva ja lastausvarsi ovat kytkentätilanteessa samassa potentiaalissa. Kipinöinti tässä tilanteessa katsottiin mahdolliseksi, joskaan sitä ei tiedettävästi ole havaittu. Eristyslaipan käyttöönottoa ehdotettiin potentiaalitasauksen sijaan. Maadoituskaapelien käyttö on kuitenkin tällä hetkellä yleinen käytäntö.

13 Viemärikeräilysäiliön sulkeminen ennen aluksen purkamista tai lastausta 16X E0006 Yhdessä riskianalyysikokouksessa todettiin, että laiturin viemärikeräilysäiliön tyhjennysventtiilin unohtuminen auki-asentoon aiheuttaa suuren riskin ympäristövahingon ja räjähdysvaaran muodossa. Purkaus- ja lastausohjeissa sekä käytännössä purkaus- ja lastaustoiminnoissa tulee huomioida venttiilin asennon tarkistaminen. 8 Maihinnoususillat Maihinnoususillat aluksesta laiturille saattavat olla joissain tapauksissa liian jyrkässä kulmassa. Syy voi olla liian pieni tila maihinnoususillalle laiturilla tai aluksen painon muuttuessa tapahtuva aluksen korkeusaseman muutos. Maihinnoususillan maksimikulmalle tarvitaan paikallinen ohje ja IMO.n määräyksiä pitää noudattaa. Letkun kiinnitys laivaan Letkun kiinnitysvaiheessa tapahtuneesta nosturin käyttäjän ohjausvirheestä on ainakin kerran aiheutunut vaaratilanne. Vaikka nosturia käytettäisiin oikein, nosturin liikkeiden hallinta vaikeutuu, kun varsi on ojennettu pitkälle. Turvallisuutta parantavina toimenpiteinä ehdotettiin selviä merkintöjä nosturin ohjauslaitteisiin ja nosturin käyttäjien koulutusta. Lastauksen tai purun aloitus Pumppauksen aloitus- ja lopetus ovat turvallisuusnäkökulmasta kriittisimmät työvaiheet ja tämä on huomioitu kaikkien operaattoreiden toiminnoissa. Pumppaus aloitetaan hitaasti, joten mahdollisiin ongelmatilanteisiin ehditään puuttumaan ajoissa. Tyhjään säiliöön pumppaus aloitetaan hitaasti, jolloin vältetään staattisen varauksen muodostuminen. Vuodot Mahdollisia vuotoja tarkkaillaan pumppauksen alussa sekä säännöllisillä tarkkailukierroksilla koko purun/lastauksen ajan. Ylitäyttö Ylitäyttö, varsinkin aluksen säiliön ylitäyttö, voi pahimmillaan johtaa vakavaan ympäristövahinkoon. Onnettomuuksien estämiseksi varotoimenpiteinä on käytössä pumppauksen hätä seis -painike, äänimerkki, pumppauksen jatkuva valvonta sekä aluksen että terminaalin päässä ja lopputäytön pumppauksen hidastus. Kommunikointi Kommunikoinnissa alus/satama-rajapinnassa ei nähty suuria ongelmia. Yhteinen kieli kansanvälisesti on englanti. Kuitenkin riskit tietokatkoksissa, esimerkiksi radiopuhelinyhteyden katkeamisen yhteydessä, ovat niin suuret, että radiopuhelinyhteys pitää varmistaa säännöllisillä yhteyskokeiluilla. Varajärjestelmästä sovitaan kun täytetään aluksen ja terminaalin välinen tarkastuslista (The Ship/Shore Safety Check List).

14 9 Liikenne Laiturialueella tapahtuva liikenne, joka ei liity suoraan lastaus- tai purkutapahtumaan, tuli esille syttymisvaaran (kipinä ajoneuvosta) vuoksi. Haminan öljylaitureille menevää ajoneuvoliikennettä esitettiin rajoitettavaksi puomeilla aluksen lastauksen/purun ajaksi. Liikenne yleisesti on valvottua satama-alueella, joten asiattomilla ei ole pääsyä vaarallisille alueille. Lastauksen tai purun lopetus Lastauksen tai purun lopetuksessa noudatetaan erityistä varovaisuutta, varsinkin jos säiliö lastataan täyteen. Sekä aluksella että terminaalin säiliöllä on ylitäytön estojärjestelmät. Merkittäviä riskejä ei näin ollen tullut esille. 8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Laiturialueet ovat satamanpitäjän hallinnoimia yhteistoiminta-alueita. Kuitenkin jokaisella operaattorilla on omat toimintatapansa laiturialueilla toimimisesta, toimintojen riskien arvioinnista ja tunnistamisesta sekä vaaratilanteiden kirjaamisesta ja raportoinnista. Operaattoreiden toimintaohjeiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen olisi monimutkainen ja käytännössä todennäköisesti heikosti toimiva ratkaisu, koska operaattorit ovat yrityksiensä itsenäisiä toimipisteitä ja kunkin operaattorin ohjeet ja käytännöt ovat kyseisen yrityksen hallintotavan ja turvallisuuskäytäntöjen mukaisia. Lisäksi aluksilla on omat toimintaohjeensa, joita voidaan käyttää terminaalioperaattorin ohjeen rinnalla. Alusten toimintaohjeet vaihtelevat varustamokohtaisesti ja käytännön toimintatavat aluksen kapteenista riippuen. Kuitenkin yleinen turvallisuustaso on vähintään kansainvälisen ohjeistuksen tason mukainen. Nykyisillä toimintaohjeilla ja toimintamalleilla toimimisen riskikartoituksissa kirjattiin yhteensä 6 kappaletta korkean tason riskejä, jonka perusteella kaikkien toimijoiden toiminta on varsin vähäriskisellä tasolla ja toimintaohjeet ja käytännön toimintatavat hyvällä turvallisuustasolla. Riskikartoituksissa tunnistettujen riskien riskitason alentamiseksi kirjatut toimenpide-ehdotukset vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen on esitetty toimijakohtaisesti liitteessä IV. Satamanpitäjä on keskeisessä asemassa yhteistoiminta-alueella toimimisen riskien arvioinnissa, toimintojen ja kaluston kehittämisessä ja turvallisuustason seurannassa. Standardi SFS 3355 Palavien nesteiden käsittely satama-alueella, joka on tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa, määrittelee turvallisuusjohtamisen vastuut satamanpitäjän ja sataman toimijoiden kesken. Tämän standardiluonnoksen mukaan satamanpitäjä on vastuussa turvallisuuden johtamisesta ja satama-alueella toimivien yritysten toimintojen yhteensovittamisesta. 8.1 Seurantamittaristo riskien seuraamiseksi Turvallisuutta voidaan mitata esimerkiksi läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmien (sairauspoissaolopäivät) tilastoimisella. Tämän tyyppiset mittarit antavat tietoa menneestä ja nykyisestä turvallisuustilanteesta. Kun tapahtuneet vaaratilanteet ja onnettomuudet rekisteröidään ja vaaratilanteiden uusiutuminen estetään teknisin ja organisatorisin toimenpiteiden avulla, saadaan turvallisuustasoa parannettua. Tämä on tehokas tapa mitata

15 vallitsevaa turvallisuustilannetta, mutta tällä tavalla ei pysytä ennakoimaan uusia vaaratilanteita. Ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä mitataan ja arvioidaan turvallisuuden mahdollista heikkenemistä jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Turvallisuutta ennakoivilla mittareilla tarkkaillaan esimerkiksi teknisten järjestelmien, koneiden ja laitteiden kuntoa, organisaation toimintatapoja sekä työympäristön siisteyttä ja järjestystä. Ennakoiva mittaaminen perustuu ajatukseen, että onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat mm. teknisten järjestelmien kunto, turvallisuusjohtaminen ja menettelytavat sekä turvallisuuskulttuuri. Näitä seuraamalla ja mittaamalla voidaan onnettomuusriskit tunnistaa etukäteen (lähde: Tukes). Ennakoivaan mittaamiseen voidaan käyttää mm. työkohtaisia riskiarviointeja ja määräaikaisia kunnossapitotarkastuksia. Tehdyn riskikartoitustyön perusteella suositellaan yhtenäisen seurantamittariston käyttöönottoa HaminaKotka Sataman alusrajapinnassa tapahtuvien toimintojen turvallisuuden mittaamiseksi ja seuraamiseksi. Seurattaviksi tekijöiksi suositellaan esimerkiksi: Riskianalysseissä tunnistettujen riskien pienetämiseksi kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen sovitussa aikataulussa Lastus- ja purkuprosesseissa tapahtuneiden läheltä piti tilanteiden ja tapaturmien sekä havaittujen vaaratilanteiden määrä ja vakavuus sekä korjaavat toimenpiteet riskien toistumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Tiedot lastaus- ja purkuprosesseista pidetyistä riskianalyyseistä ja niiden tulokset Toimijoiden tekemät ehdotukset ja havainnot turvallisuustasoa parantavista toimenpiteistä Toimijoiden omien teknisten järjestelmien kunnossapito ja kehitys Seuranta-aineistossa tulisi olla koottuna edellä mainitut mittarit yhteistoiminta-alueen kaikilta toimijoilta. Päävastuu seurantamittariston käyttöönotosta, ylläpidosta, seurannasta ja kehittämisestä olisi satamanpitäjän vastuulla. Seuranta-aineistoa sekä tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä tulisi seurata satamanpitäjän ja toimijoiden yhteisessä työryhmässä Riskinarviointiohjeet Riskinarviointeja voidaan käyttää teknisten järjestelmien sekä inhimillisten tekijöiden vaikutusten mittaamiseen. Tässä projektissa toteutetuissa riskinarvioinnissa on keskitytty alusrajapinnassa oleviin inhimillisen toiminnan riskitekijöihin. Tässä projektissa ei ole kartoitettu syvällisesti kaikkia työvaiheita ja niihin liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä. Tämä antaa kuitenkin hyvän pohjan jatkossa suoritettaville yksityiskohtaisimmille riskinarvioinneille, joita suositellaan pidettäväksi säännöllisesti. Eri toimijoiden kanssa jo tehtyjen sekä tulevaisuudessa tehtävien riskinarviointien tulokset tulee ottaa yhteiseen käyttöön yleisen turvallisuustason kohottamiseksi. Kun parhaat käytännöt on soveltuvin osin otettu käyttöön, turvallissuden tason muutos tulee mitata uudelleen alusrajapinnan riskianalyysillä. Tässä käytettyä TVA menetelmää voidaan täydentää esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysillä (POA), jolloin voidaan löytää myös esimerkiksi laiteteknisistä syistä aiheutuvia riskejä, jotka eivät tule TVA-menetelmällä esille.

16 VTT:n internet-sivuilla on yksityiskohtainen kuvaus riskianalyysin toteutuksesta ja TVA-menetelmästä: Lisäksi liitteenä III on käytännön ohjeet TVA:n tekemiseen. Riskinarvioinneissa tunnistettavat vaaratilanteista aihetuvat riskit analysoidaan ja riskiluokituksen mukaan tehdään toimenpidesuunnitelma riskitason alentamiseksi. Toimenpidesuunnitelman toteutumista tulee seurata. Yleisen turvallisuustason kehittämiseksi on tärkeää, että satamanpitäjä kokoaa analyysien tulokset yhteen ja että tulokset ovat kaikkien satama-alueen alusrajapinnassa toimivien operaattoreiden hyödynnettävissä. Myös korjaavat toimenpiteet ja niiden suorittaminen tulee kirjata satamanpitäjän ylläpitämään järjestelmään ja niistä tulee tiedottaa kaikille operaattoreille Toiminta turvallisuuden parantamiseksi Laiturialueiden turvallisuuden parantamisessa avainasemassa on työturvallisuuslainsäädännön yhteisen työpaikan mukaan määräävässä asemassa oleva satamanpitäjä, HaminaKotka Satama Oy. Tiedot läheltä piti -tilanteista, vahingoista, tapaturmista ja riskinarviointien tuloksista suositellaan kerättävän sataman alueelta yhteiseen tietojärjestelmään. Tietojärjestelmään voi tallentaa tarvittaessa tietoa anonyymisti. Jotta tämän alusrajapinnan riskianalyysien tulokset voidaan hyödyntää, yksityiskohtaiset käytännön järjestelyt toiminnan turvallisuuden mittaamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi jatkossa sekä aikataulu pitää sopia osapuolten kesken. Käytännöt turvallisuuden mittaamiseksi, yhdenmukaisten riskinarviointien käyttöönottamiseksi ja jatkuvat toimet turvallisuuden parantamiseksi suositellaan kirjattavaksi HaminaKotka Satama Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja käyttöönotettavaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönoton myötä. Standardiluonnoksessa SFS 3355 määritellään lastinkäsittelyhenkilöstön koulutuksen vaatimustaso, joka tulee ottaa huomioon henkilöstön koulutuksen suunnittelussa. Turvallisuuskoulutuksen tulee olla osa satama-alueella työskentelevän henkilöstön koulutusohjelmaa. Suositeltavaa, on että satamanpitäjä laatii koulutusohjelman ja valvoo sen toteutumista.