Kosteus- ja homevaurion selvittäminen ja hallinta

Transkriptio

1 Kosteus- ja homevaurion selvittäminen ja hallinta Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö ~ Genano

2 Elin- ja työympäristön altisteisiin liittyvä kuolleisuus ja sairastuvuus vs. tautitaakka Suomessa Priorisointiperuste # Tapausmäärä # Tautitaakka 1 Pienhiukkaset 1 Pienhiukkaset 2 Passiivitupakointi 2 Ympäristömelu 3 Radon 3 Radon 4 UV-säteily 4 Passiivitupakointi 5 Ympäristömelu 5 UV-säteily 6 Juomaveden klooraus 6 Kotien kosteusvauriot 7 Otsoni 7 Kalan metyylielohopea 8 Dioksiini 8 Ympäristön lyijy 9 Tshernobyl 9 Otsoni 10 Säteily porakaivot 10 Häkä 11 Bentseeni 11 Sisäilman formaldehydi 12 Arseeni porakaivot 12 Juomaveden fluoridi Asikainen ym., 2013, Ympäristö ja Terveys TOP5 ennallaan! Sijat 6-12 uusiksi Genano

3 Terveydensuojelulaki Määrittelee asuntojen ja muiden oleskelutilojen (esim. päiväkodit ja koulut) olosuhteiden terveyshaitat Sisätilan ilman tulee olla laadultaan sellaista, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa TERVEYSHAITTA (Lain 1 ) = sairaus, muu terveydenhäiriö tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintyminen, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä (= altistuminen siinä määrin, että oireiden tai sairauden syntyminen on mahdollista) Laissa ei edellytetä syy-yhteyden todistelua yksilötasolla, pelkkä terveyshaitan toteaminen riittää Mahdollisia terveyshaittatekijöitä mm. lämpötila, kosteus, melu, ilmanvaihto, haju, mikrobit, valo ja säteily (26 ja 27 ) Genano

4 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne Käyttäjän haastattelu Olemassa olevan tiedon kokoaminen Katselmus Epäpuhtauslähteiden havainnointi Ilmanvaihdon toimivuuden tarkastus Tutkimukset Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Genano

5 Mahdolliset lisätutkimukset ja mittaukset Tulee perustua lähtötietojen ja katselmuksen perusteella tehtyyn tutkimussuunnitelmaan! Rakennuksen tutkiminen (Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus opas, päivitettävänä) Epäpuhtauslähteiden selvittämiseen tarvittavia analyysejä (esim. mikrobit, kemialliset epäpuhtaudet, kuidut) Ilmanvaihdon ja painesuhteiden tarkempi selvitys Fysikaalisten tekijöiden (esim. ilman lämpötila, kosteus, säteily) selvittäminen Olosuhde- ja oirekyselyt käyttäjiltä Tutkimuksissa tulee käyttää hyväksyttyjä ja standardoituja menetelmiä Genano

6 Homevaurioiden tutkiminen Perustuu ensisijaisesti rakennuksen tekniseen tutkimukseen (Kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus opas, päivitettävänä) Rakenteiden toteutus Rakenteiden kunto Tarkistuslistat Rakenneavaukset, mikrobimääritykset Pintakosteuskartoitus Lyhyt- ja pitkäkestoiset mittaukset Kosteusmittaukset Rakenteiden tiiveys ja epäpuhtauksien kulkeutuminen Mahdolliset sisäilmaolosuhteiden ja epäpuhtauksien mittaukset Genano

7 STM:n asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (545/2015) Ns. Asumisterveysasetus Korvasi 3/2015 Asumisterveysohjeen (2003) Pääasiassa terveydensuojeluviranomaisille Terveydellisten olojen valvontaan Fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia tekijöitä koskevat yleiset arviointiperusteet Mittausmenetelmät Toimenpiderajat Ulkopuolisen asiantuntijan koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet Lämpötila, ilman virtausnopeus, ilmanvaihto, kosteus, melu, VOC, formaldehydi, tupakan savu, hiukkasmaiset epäpuhtaudet, mikrobit Genano

8 Asumisterveysasetus (545/2015) - mikrobit; toimenpiderajan ylittyminen Korjaamaton kosteus- tai lahovaurio Aistinvaraisesti todettu ja tarvittaessa analyyseillä varmistettu mikrobikasvu rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua aistinvaraisena toimenpiderajan ylittymisenä pidetään sekä homeen hajua että näkyvää mikrobikasvustoa tai kosteusvauriojälkeä mikrobikasvu todetaan kasvatukseen ja mikrobien elinkykyyn perustuvilla menetelmillä, joihin kuuluu mikrobien laskemisen lisäksi sienten tunnistamisen mikroskopoimalla lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei ilmayhteyttä ole Genano

9 Mikrobikasvun toteaminen Aistinvaraisesti (tällöin ei mikrobinäytteitä välttämättä tarvita) Ensisijaisesti rakennusmateriaalista kasvatukseen perustuvalla laimennossarja- tai suoraviljelymenetelmällä (Uutta!) Mikäli otetaan ilmanäytteitä, ilman mikrobipitoisuuden ja lajiston lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä Genano

10 Miksi mikrobiologisia näytteitä? Niillä osoitetaan tai varmistetaan mikrobiologinen epäpuhtauslähde Mikrobikasvua pinnalla tai materiaalissa Epätavanomainen mikrobilähde Mikrobien kulkeutuminen sisäilmaan jostain toisesta tilasta Niitä käytetään apuna korjausalueen laajuuden määrittelyssä ja mahdollisesti rakenneosan kunnon määrittelyssä Tunnistetaan tavanomaisesta poikkeavia mikrobipitoisuuksia ja lajistoa rakennusmateriaali-, pinta- ja ilmanäytteistä Ohjeistus ja tulkinta tällä hetkellä vain kasvatusmenetelmään perustuville elinkykyisille mikrobeille Testaus/validointi meneillään qpcr- (rakennusmateriaalit, ilma (asunnot)) ja Mycometer (rakennusmateriaalit, pinnat) menetelmille sekä laskeutuneen pölyn viljelylle (työpaikat) Ilmanäytteiden ongelmia Suuri ajallinen ja paikallinen vaihtelu Useita pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä - ns. normaalilähteet- ja toiminnat kontrolloitava Eivät paikallista vauriokohtaa! Yksittäiset alhaiset pitoisuudet eivät poissulje vaurion mahdollisuutta Genano

11 Entäs muut menetelmät? Mikrobien haihtuvia aineenvaihduntatuotteita (MVOC) (homeen haju) myös muita lähteitä ei mikrobivaurioiden toteamiseen Mikrobitoksiinit yleisyyttä ja pitoisuuksia selvitetään, ei tiedetä normaalipitoisuuksia ei mikrobivaurioiden toteamiseen Toksisuustestaus myös muut kuin mikrobitekijät voivat aiheuttaa toksisuutta pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin eikä mikrobivaurioiden toteamiseen Genano

12 Vaurioiden/epäpuhtauslähteen vakavuuden arviointi Ei ole olemassa yhtä yksittäistä mittausta/tutkimusta, joka kertoo vaurioiden vakavuuden tason Tulee myös perustua kokonaisuuden arviointiin, jossa huomioidaan Vaurioiden/epäpuhtauslähteen esiintyminen, laajuus/vakavuus Altistumisen todennäköisyys Toteutuneet terveyshaitat (oireet ja sairaudet): huomioiminen haastavaa, koska yksittäisen asukkaan kokeman oireilun merkitystä on vaikea arvioida - herkkyys vaihtelee voimakkaasti Toimenpiteiden kiireellisyyden määrittelyssä merkittävää myös Altistumisen välttämisen mahdollisuudet ja siitä seuraavat olosuhteet Noudattaa samoja periaatteita, mitä kuvattu myöhemmin esitettävässä Toimintaohje työpaikkojen sisäilmastoongelmien selvittämiseen Genano

13 Vaurioiden esiintyminen, laajuus / vakavuus Onko toteutuneita kosteusvaurioita? Onko kosteusvaurioille alttiita riskirakenteita, onko riskit toteutuneet? Ovatko vauriot rajallisia, helposti korjattavia vai koskevat kokonaisia rakenneosia ja/tai laajoja alueita? Ovatko kosteusvauriot johtaneet mikrobikasvustoon? Miten voimakasta/laajaa kasvustoa esiintyy? Genano

14 Altistumisen todennäköisyys ja määrä Rakennuksessa on vaurio/epäpuhtauslähde, josta vapautuu hiukkasmaisia ja haihtuvia epäpuhtauksia Vaurion/epäpuhtauslähteen sijainti ja laajuus vaikuttaa, esim. Tilat, joissa oleskellaan toistuvasti vs. joissa ei oleskella Pinnoilla, sisäpuolisissa vai ulkopuolisissa rakenteissa Ilmanvaihtokanavissa Onko ilmayhteys vaurioituneisiin rakenteisiin tai tiloihin, muuhun epäpuhtauslähteeseen Paine-erot Hallittavissa / ei hallittavissa Toistuva ja/tai merkittävä alipaineisuus Mikrobialtistuminen havaittavissa ilmanäytteissä vahvistaa altistumisen todennäköisyyttä, mutta EI heikennä sitä, että altistumista ei tapahtuisi, jos vaurioita havaittu ja on olemassa altistumisreitti HUOMIO ns. puhtaat ilmanäytteet EIVÄT poissulje altistumista! Genano

15 Oireilu Oireilu ja sairastavuus saavat erityisesti kosteus- ja homevaurioiden arvioinnissa usein erityisen painon Toistaiseksi ei tiedetä oireilun aiheuttajaa kosteus- ja homevauriorakennuksessa Toisaalta ei myöskään selvää hometalosairautta, eikä diagnostisia työkaluja osoittaa sairastumista Sisäilmakyselyjä voidaan käyttää toteutuneiden oireiden ja sairastuvuuden arvioinnissa esim. TTL:n kyselyä ei suositella käytettäväksi, jos vastaajia < 20 Asunnoissa voi ylittyä, jos ongelma koskettaa asunto-osakeyhtiötä Yksittäisen asukkaan kokeman oireilun merkitystä on vaikea arvioida - herkkyys vaihtelee voimakkaasti Genano

16 Terveyshaitan ja jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden arviointi terveydensuojelussa Terveydensuojeluviranomainen arvioi terveyshaitan ja tekee päätöksen sen poistamiseksi Terveyshaitan arviointi perustuu suurelta osin altistumistietoihin, joita arvioidaan Asumisterveysasetuksen (545/2015) ja Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (2016) perusteella Koulujen sisäilman mikrobimittausten osalta ohjeita tarkennettu KTL:n oppaassa (KTL C2/2008 Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot) Huomioidaan altistumisen todennäköisyys, kesto, altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet, niistä seuraavat olosuhteet sekä haitan kokonaisarviointi ja altistumisen merkitys henkilölle/oppilaalle Genano

17 Esimerkkejä haasteellisia tilanteista Terveyshaittaa aiheuttavaa olosuhdetta ei löydy, mutta ihmiset oireilevat - esimerkkejä tarkkailtavista seikoista: viestintä, huolen tunnistaminen, ilmapiiri, rakennuksen tutkimuksen taso Oireet eivät lopu korjausten jälkeen Onko korjaukset olleet riittäviä, onko luottamus palautunut? Korjausten jälkeinen siivous ja irtaimiston puhdistus? ( Koskeeko laajaa joukkoa, herkistyneitä? Terveyshaitta ilmeinen, mutta oireilua ei juuri ole Voidaanko korjauksia lykätä resurssien puuttuessa kuinka kauan? Viestintä tärkeää asioiden salaaminen johtaa yleensä otsikoihin Tilojen käytön rajoittaminen, ilmanpuhdistimet? Genano

18 Terveydentilan merkityksen arviointi Terveydenhuollon ammattilaiset (esim. työterveys-, kouluterveys-, sisäilma-asioihin perehtynyt lääkäri) arvioivat rakennuksen käyttäjien terveydentilan merkitystä Usein terveydentilan merkityksen arviointi, muuten kuin työntekijöiden osalta, perustuu käyttäjien kertomaan ja mahdollisiin lääkärinlausuntoihin YHTEISTYÖ tärkeää! Lääkärin ja viranomaisen yhteistyön avulla toimenpiteet nykyistä paremmin oikeassa suhteessa oireiluun nähden Viranomaispäätöksissä lopullinen päätösvalta toimenpiteistä on terveyden- tai työsuojeluviranomaisella Genano

19 Jatkotoimenpiteiden kiireellisyyden arviointi kouluissa ja päiväkodeissa Hyvä sisäilmatyöryhmä tarjoaa parhaat puitteet toimenpiteiden kiireellisyyden arvioon Kiinteistön omistajan, kiinteistönhuollon, työterveyshuollon, kouluterveyshuollon, työsuojelun ja terveydensuojelun edustajat Esimies ja työntekijän edustaja Jos sisäilmatyöryhmää ei ole, kiireellisyyden arvion tekee terveydensuojeluviranomainen Tällöin kiireellisyyden arviointi perustuu pääasiassa rakennukseen ja altistumiseen kohdistuviin selvityksiin Genano

20 Terveyshaitasta toimenpiteisiin Terveyshaitta tulee poistaa Toimenpidesuositusten ja niiden kiireellisyyden tulee perustua kokonaisuuteen, jossa huomioidaan terveyshaitan esiintyminen altistumisen todennäköisyys, kesto, määrä ja laatu altistumisen välttämisen ja poistamisen mahdollisuudet rakennuksen käyttäjien kokema oireilu ja sairastavuus Altistumisen todennäköisyyteen vaikuttavat lähteen laajuus, sijainti ja ominaisuudet epäpuhtauksien vapautuminen ja leviäminen sisäilmaan sekä niihin vaikuttavat tekijät, kuten ilmanvaihto ja ilmavuotoreitit Genano

21 Milloin ei tule käyttää käyttää ilmanpuhdistimia? Välttämään tai siirtämään korjauksia Petraamaan huonosti hoidettua siivousta Korvaamaan puutteellista ilmanvaihtoa Genano

22 Ilmanpuhdistimien käyttö ok? Väliaikaisesti Korjauksia odottaessa, kun väistö ei mahdollinen Tutkimusten aikana Remonttityössä suojaamaan viereisiä tiloja Rakennuksessa on tehty korjauksia ja herkistyneet henkilöt oireilevat vielä korjausten jälkeen Tiloissa, joissa on epätavallista suurempi hajukuorma (esim. suuret asiakastilat) Tiloissa, joissa toiminnan tai laitteiden toiminnan kannalta tarvitaan puhdasta sisäilmaa Genano