Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä?
|
|
- Jukka-Pekka Saaristo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvi Yli-Hankala ja Harry Scheinin TEEMA: ANESTESIOLOGIA Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä? Vaikka anestesiologinen monitorointi on viime vuosina kehittynyt nopeasti, tahaton hereillä olo yleisanestesian aikana on edelleen merkittävä kliininen ongelma. Sitä esiintyy noin yhdellä tuhannesta leikkauspotilaasta, mikä tarkoittaa kolminumeroista tapausten määrää Suomessa vuosittain. Anestesian riittävyyttä voidaan tavan omaisten kliinisten merkkien lisäksi arvioida muun muassa aivosähkökäyrässä (EEG:ssä) tapahtuvia muutoksia seuraamalla. Eri anestesiaaineiden EEG-vaikutukset ovat kuitenkin varsin moninaiset, eikä ihmisen tietoisuudelle tai tajuttomuudelle ole ainakaan toistaiseksi onnistuttu kehittämään yksiselitteistä neurofysiologista mittaria tai suuretta. Nykymenetelmien rajoituksista huolimatta kirjoittajat suosittelevat EEG:n ja siitä johdettujen indeksien rutiinimaista seurantaa osana modernin balansoidun anestesian monitorointia ja laadunvarmistusta. Yleisanestesiassa potilaan tietoisuus lamautetaan aivoihin vaikuttavalla lääkeaineella, mikä mahdollistaa kirurgisen toimenpiteen potilaan siitä tietämättä. Tyypillisessä yleisanestesiassa käytetään samanaikaisesti useita lääkeaineita, joilla kyetään aikaansaamaan ja ylläpitämään tajunnanmenetys ( uni ), poistamaan kipu, lamaamaan tahdonalainen lihastoiminta sekä estämään autonomisen hermoston stressivasteita. Yleisanestesian tavoitteena on tila, jossa potilaalle voidaan suorittaa kirurginen toimenpide turvallisesti ja miellyttävästi ja samalla tarjota kirurgille hyvät leikkausolosuhteet. Riittävän syvä uni takaa myös sen, että toimenpiteestä ei jää potilaalle muistikuvia (amnesia). Kirurginen yleisanestesia on syvä tajuttomuuden tila, jossa aivorunkorefleksit ja reagointi kipuun ovat vaimentuneet tai kokonaan hävinneet. Hengitystä on pidettävä yllä keinotekoisesti (hengityskoneella) ja verenkiertoa ja lämpötasapainoa on usein tuettava. Yleisanestesian ylläpitovaihe onkin enemmän koomaa kuin normaalia unta muistuttava tila, josta potilas ei ole herätettävissä, ennen kuin lääkkeen pitoisuus aivoissa on laskenut riittävästi anestesia-aineen annon lopettamisen jälkeen (KUVA 1)(1). Yleisanestesian tärkeän peruskomponentin, lihasrelaksaation, astetta on jo vuosikymmeniä mitattu ärsyttämällä kyynärhermoa sähköisesti ja peukalon liikevastetta seuraten. Yleisanestesian unikomponentin (anestesian syvyyden) ja analgesian riittävyyden arviointi on paljon hankalampaa. Yksilöllinen vaste lääkkeille vaihtelee, ja totunnaisia kliinisiä anestesiasyvyyden mittareita käyttämällä (muun muassa verenpaine, sydämen syke, kyynelehtiminen, liikkuminen, hikoilu) osa potilasta nukutetaan tarpeettoman syvään anestesiaan, jolloin herääminen pitkittyy, kun taas osa nukutetaan liian kevyesti. Jälkimmäiseen liittyy anestesian aikaisen hereillä olon vaara. Ihmisen tietoisuuden neurobiologiaa Ihmisen tietoisuus on yksi suurimmista tieteen ja filosofian ratkaisemattomista kysymyksistä. Kun tiedelehti Science vuonna 2005 listasi tulevien vuosikymmenten 125 tärkeintä tutkimuskohdetta, ihmisen tietoisuus oli listalla toisena (2). Edelleenkin on mysteeri, miten subjektiivinen tajunnan elämys itsestä ja ympäristöstä voi syntyä materiaalisessa aivo kudoksessa (3). Tajuttomuus on tila, jossa henkilö on täysin kykenemätön kokemaan tai 1929 Duodecim 2015;131:
2 ANESTESIOLOGIA Tietoisuuden sisältö (tietoinen kokemus) Hereillä Väsymys Vilkeuni Kevyt uni Kooma sähköisen hermoimpulssin etenemistä. Eri nukutusaineiden vaikutuksen voimakkuuden ja rasvaliukoisuuden välistä hyvää korrelaatiota pidettiin tämän teorian tärkeänä todistuksena. Nykyään nukutuslääkkeiden vaikutusmekanismin tiedetään liittyvän hermosolujen välisen kemiallisen viestinnän modulaatioon. Eli ne vaikuttavat kuten valtaosa muistakin keskushermostolääkkeistä hermosolujen välisissä liitoskohdissa eli synapseissa olevien valkuaisaineiden, reseptorien kautta. Erityisesti aminohapporakenteiset välittäjäaineet ovat anestesiologisesti tärkeitä, ja ne voidaan jakaa kiihottaviin eli eksitoiviin (esimerkiksi glutamaatti) ja inhiboiviin eli estäviin (esimerkiksi gamma-aminovoihappo eli GABA ja glysiini). Hieman yksinkertaistaen, keskushermoston lamaaminen yleisanestesiassa voi tapahtua kahdella periaatteellisella tavalla: estämällä vireyttä ylläpitäviä tai parantavia (eksitoivia) hermostojärjestelmiä tai voimistamalla vireyttä heikentäviä (inhiboivia) järjestelmiä (5, 6). Anestesia-aineet vaikuttavat useiden muiden- Yleisanestesia Syvä uni MCS Unissakävely Vegetatiivinen tila Tietoisuuden taso (hereilläolo) KUVA 1. Yksinkertaistettu esitys tietoisuuden kahden peruskomponentin (tason ja sisällön) yhteydestä, joiden välillä on normaalisti positiivinen korrelaatio. Koomasta ja yleisanestesiasta ihminen ei ole välittömästi herätettävissä (sininen alue). Unien näkemisessä (vilkeuni) tietoisuuden sisältö > taso, kun taas unissakävelyssä tai vegetatiivisessa tilassa tilanne on päinvastainen, eli ihminen voi vaikuttaa ulkoisesti olevansa hereillä, vaikka omaehtoinen käyttäytyminen ja vapaa tahto puuttuvat. Yleisanestesiaa ja siihen liittyvää tajunnanmenetystä voisi ehkä parhaiten luonnehtia lääkkeillä aiheutetuksi, hallituksi ja palautuvaksi aivojen koomatilaksi. Sillä on tiettyjä samankaltaisuuksia sekä esim. aivovamman aiheuttaman kooman, mutta myös normaalin unen kanssa. MCS = minimally conscious state (minimaalisen tietoisuuden tila). Modi fioitu TRENDS in Cognitive Sciences -lehdestä (1) tuntemaan mitään. Unen ja anestesian aikana kadotamme käsityksemme ulkopuolisesta maailmasta ja vajoamme eräänlaiseen unholaan. Mutta olemmeko sittenkään tajuttomia (KUVA 2)? Sekä anestesian että normaalin unen aikana voimme uneksia, mikä on merkki oman sisäisen maailmamme tajuisesta kokemuksesta. Vaikka ympäristön ärsykkeet voivat joskus vaikuttaa uniemme sisältöön, uneksiessamme olemme yleensä irtikytkeytyneitä todellisuudesta (4). Unesta heräämisen ja anestesiasta toipumisen jälkeen tajuntamme palaa ja kytkeydymme jälleen ympäristöön. Myös tietomme anestesialääkkeiden vaikutusmekanismeista ovat edelleen vaillinaiset. Anestesialääkkeiden käyttöönotosta on 166 vuotta, mutta emme edelleenkään ymmärrä, mikä primaari neurofysiologinen tai neurokemiallinen tapahtuma aivoissa selittää yleisanesteettien aiheuttaman tiedottomuuden. Pitkään ajateltiin, että anestesialääkkeiden pääasiallinen vaikutus kohdistuisi soluseinämän rasvakalvoon (lipidimembraaniin) estäen A. Yli-Hankala ja H. Scheinin
3 KUVA 2. Ruotsalaisen taiteilijan Lasse Perssonin näkemys lihas relaksanttien käytön vaaroista. kin reseptoreiden ja ionikanavien kautta, eikä eri anesteeteille ole olemassa yhtä yhteistä vaikutuskohdetta. Molekyyli- ja solutason vaikutusmekanismien selvittämisestä on paljon matkaa anestesia lääkkeiden aiheuttaman tajunnanmenetyksen neuraalisen perustan ymmärtämiseen. Tajuisuus ja tietoisuus edellyttävät häiriöttömästi toimivaa aivokuorta. Onko olemassa jokin kriittinen aivojen osa tai rakenne tai rakenteiden välinen yhteys, jossa tapahtuva muutos selittäisi tajunnanmenetyksen tai sen palautumisen yleisanestesian jälkeen? Miten anestesialääkkeiden aiheuttama tajunnanmenetys eroaa tavallisesta unesta? Onko eri välittäjäainejärjestelmiin vaikuttaville nukutuslääkkeille osoitettavissa jokin yhteinen mekanismi aivoissa, vai voidaanko samankaltainen kliininen anestesiatila aikaansaada eri tavoin? Vastauksia näihin kysymyksiin täytyy hakea makrotasolla (tutkimalla koko ihmistä) muun muassa lääketieteellisen kuvantamisen keinoin. Toiminnallisella magneettikuvauksella (fmri) ja positroniemissiotomografialla (PET) on muun muassa osoitettu, että anestesia-aineiden aiheuttaman tajunnanmenetykseen liittyy talamokortikaalisen ja kortikokortikaalisen konnektiivisuuden väheneminen tai häiriintyminen ja että evoluution kannalta ylemmän tason kortikaaliset assosiaatioalueet ovat herkempiä tälle vaikutukselle kuin alemman tason sensoriset ja motoriset hermoverkostot. Tämä johtaa aivojen kuorikerroksen kyvyttömyyteen tuottaa ja integroida informaatiota, vaikka sensorista informaatiota edelleen vastaanotetaan ja prosessoidaankin keskushermostossa. Tajunnanmenetys ja sen palautuminen eivät ole toistensa peilikuvia. Aivoilla on luontainen taipumus vastustaa käyttäytymistilan (tietoisuuden tai tiedottomuuden) vaihtumista toiseen. Tietyillä nousevilla radoilla, kuten muun muassa retikulaarisella aktivaatiojärjestelmällä, ja välittäjäaineilla (muun muassa histamiinilla ja oreksiinilla) näyttää olevan keskeinen merkitys, paitsi normaalin uni-valvetilan säätelyssä, myös yleisanestesiasta heräämisessä. Osoitimme omissa PET-tutkimuksissamme aivojen syvien rakenteiden aktivaation assosioivan tajunnan palautumiseen varsin samankaltaisesti kahdella eri vaikutusmekanismin omaavalla anestesia-aineella (7). Näyttääkin siltä, että tällainen primitiivinen tajunnan palautuminen on edellytys aivojen kuorikerroksen aktivoitumiselle ja korkeamman tason tietoisuudelle. Terveillä vapaaehtoisilla tehdyt kuvantamistutkimukset anestesia-aineilla ovat kiistatta lisänneet tietämystämme anestesiamekanismeista. Toisaalta, anestesia-aineiden aiheuttama tajunnanmenetys voidaan myös nähdä ainutlaatuisena mahdollisuutena ja työkaluna ihmisen tietoisuuden neuraalisen perustan tutkimiseksi (8). Pelko tahattomasta hereillä olosta Useimmat nukutuspotilaat pelkäävät tahatonta hereillä oloa, mikä voikin olla äärimmäisen traumaattinen ja invalidisoiva kokemus (9, 10). Monet kirurgiset toimenpiteet edellyttävät lihasrelaksaation käyttämistä osana anestesiaa, mikä edelleen vaikeuttaa anestesiatason riittävyyden arviointia. Relaksoitu potilas ei pysty liikkumaan tai muuten ilmaisemaan kokevansa kipua tai olevansa hereillä (KUVA 3) (7). Toisaalta riittämättömän kipulääkityksen takia liikkuva tai kyynelehtivä potilas ei yleensä ole hereillä. Liikkuminen kivuliaalle ärsykkeelle voi olla selkäydintason heijaste ilman 1931 Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä?
4 ANESTESIOLOGIA 1932 Ärsyke: Avaa silmät A B tietoisuutta. Vastaavasti verenpainetta ja sydämen sykettä säätelee pitkälti autonominen hermostomme, ja niissä tapahtuvat muutokset kertovat erittäin huonosti, nukkuvatko aivomme. Sellaisen tahattoman hereillä olon, jonka potilas jälkeenpäin täsmällisesti muistaa (explicit memory), esiintyvyys on vaihdellut laajasti eri tutkimuksissa (11). Esiintyvyys on nykyisin useimmiten tasolla 0,1 %, mutta se saattaa suurentua riskiryhmiä hoidettaessa (TAULUKKO). Eksplisiittinen muistaminen edustaa siis kiistatonta hereillä oloa. Kaikkiin tajuisuuden tasoihin ei liity spontaania muistamista. Osa potilaista noudattaa kehotuksia leikkauksensa aikana muistamatta kuitenkaan asiaa jälkeenpäin (12, 13). Potilaan tiedostamatonta, niin sanottua implisiittistä muistia voidaan arvioida toistamalla potilaalle tiettyjä sanoja anestesian aikana ja pyytämällä häntä valitsemaan tutuimmat sanat anestesian jälkeen esitettävästä sanaluettelosta. Implisiittisen muistin aktivoitumisen merkitys on epäselvä. C D Reagointi: Silmien avaus KUVA 3. Tajuiseen reagointikykyyn vaikuttavat tekijät. Sensorinen ärsyke johtaa mielekkääseen vasteeseen vain silloin, kun kaikki tajuisen prosessoinnin osatekijät (A, tajuinen tila; B, tietoisuus ärsykkeestä sekä kyky sen ymmärtämiseen) ja toiminnallinen valmius (C, halu ja aikomus reagoida; D, kyky reagoida) toimivat normaalisti. Nuolet kuvaavat ärsykkeen prosessointia eri tajunnantiloissa: 1 = mikään ärsyke ei saavuta tajuntaa (esim. aivokuolema, erittäin syvä anestesia), 2 = unennäkö normaalin unen tai anestesian aikana, jolloin ympäristön ärsykkeet voivat (mutta eivät välttämättä: katkoviiva) vaikuttaa unisisältöön (stimulusinkorporaatio), 3 = haluttomuus reagoida, 4 = kyvyttömyys reagoida (esim. hereilläolo anestesiassa), 5 = ärsyke johtaa mielekkääseen reagointiin (normaali valveillaolo) (7). Aivotoiminnan mittaamisesta anestesian aikana Anestesia-aineiden aivovaikutuksien seuraamisen arvo ymmärrettiin jo varhain. Teknisistä haasteistaan huolimatta kallon iholta rekisteröitävä EEG tarjosi helpoimman ja kajoamattoman tavan tarkastella nukkuvan potilaan aivotoimintaa. Nukutuksen aikaista EEG:tä tutkittiin jo 1800-luvulla (14). Yleisimmin käytettyjen anestesia-aineiden lääkevaikutusten kaikki keskeiset EEG-piirteet kuvattiin 1950-luvulla (15). GABA A -reseptorin kautta vaikuttavat anesteetit muuttavat EEG:tä KUVASSA 4 esitellyllä tavalla (16). Syvässä anestesiassa EEG vaimenee kokonaan toki palautuvasti kunhan lääkevaikutus jälleen kevenee. Anestesiologit ovat tavanomaisesti pitäneet EEG:tä vaikeasti tulkittavana signaalina. Siksi siitä on pyritty johtamaan numeerisia mittalukuja, jotka kuvaisivat lääkevastetta. Taajuustasossa laskettuja muuttujia, samoin kuin aikatason EEG:n tarkastelua on käytetty vaihtelevalla menestyksellä. Anestesian aikaisessa EEG:ssä nähdään piirteitä, jotka kiistatta kuvaavat tajuttomuutta, kuten EEG:n täydellinen vaimeneminen tai yleistynyt, epilepsia major tyyppinen purkaustoiminta. TAULUKKO. Tahattoman anestesianaikaisen hereilläolon riskitekijöitä Potilaasta johtuvat tekijät Lääke- tai päihdehistoria Aiempi tahaton hereillä olo Epäilty tai tiedetty intubaatiovaikeus Vähäiset kardiovaskulaariset reservit ASA-luokka 4 tai 5 Ylipaino Naissukupuoli Toimenpiteeseen liittyvät tekijät Sydänkirurgia Lihavuuskirurgia Traumakirurgia Toimenpiteet, joihin liittyy suuri verenhukka Suunnitellusti kevyt anestesia Laskimoanestesia Täydellisen hermo-lihassalpauksen tarve A. Yli-Hankala ja H. Scheinin
5 A a) b) c) d) e) f) 100 μv 10 s B EEG:n teho EEG-indeksin lukuarvo EEGindeksilaskenta Lisääntyvä lääkevaikutus KUVA 4. A) Syvenevän isofluraanianestesian vaikutus EEG:hen (Fz-A1; 0,1 100 Hz). Rekisteröinnin alussa potilas on hereillä ja räpyttelee silmiään (a). Anestesiavaikutuksen alku näkyy nopeataajuisen EEG:n ilmaantumisena (b), jonka jälkeen EEG alkaa nopeasti hidastua ja sen amplitudi kasvaa (c). Kirurgisessa aneste siassa EEG:tä dominoi korkea-amplitudinen hidas aaltotoiminta (d). Lääkevaikutuksen edelleen voimistuessa EEG:hen ilmaantuu purskevaimentuman (e) ja lopulta vaimentuman (f) kuva (16). B) Yleisanesteetin lääkevaikutuksen lisääntyessä EEG:n teho ensin kasvaa ja alkaa sitten vähetä. Tämä EEG:n kaksivaiheisuus on tehnyt anestesian syvyyden numeerisesta monitoroinnista vaikeaa. EEG-indeksien laskentatavoilla on pystytty linearisoimaan EEG:n käyttäytyminen siten, että indeksin lukuarvo pienenee lääkevaikutuksen kasvaessa. Tämä helpottaa sekä liian pinnallisen että tarpeettoman syvän anestesian välttämistä käytännön anestesiatyössä. Sen sijaan tajuisuutta ei voida varmuudella nähdä spontaanista EEG:stä (17). Tämän vuoksi potilaan tajuttomuuden numeerinen arviointi perustuu todennäköisyyteen, jonka laskennassa on käytetty ison potilasjoukon käyttäytymisen empiiristä havainnointia. Ensimmäinen kaupallisesti menestynyt anestesian syvyyden numeerinen mittari on potilaan otsa-ohimoseudulta rekisteröidystä EEG:stä laskettu bispektraali-indeksi (BIS), joka on edelleen alan markkinajohtaja. BIS-analyysissa yhdistetään erilaisia aika- ja taajuustason parametreja, joiden laskenta ja keskinäinen painotus ovat kuitenkin epäselviä, koska laskentatapa on tuotesalaisuus (18). Toinen, Suomessa kehitetty ja laajasti käytetty mittari 1933 Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä?
6 ANESTESIOLOGIA 1934 on Entropy-indeksi, jossa laskenta perustuu aika-taajuusbalansoituun spektraaliseen entropiaan ja EEG-vaimentumien tunnistamiseen aikatasossa (19). Entropy-indeksin laskennassa arvioidaan signaalin säännöllisyyttä. Myös Entropy rekisteröi biosignaalin otsa-ohimoseudulta. Anestesia tilan tajuttomuuskomponenttia kuvataan tyypillisesti asteikolla 0 100, jolloin pienet lukuarvot tulkitaan voimakkaan hypnoottisen lääkevaikutuksen merkeiksi ja suuret kuvaavat kevyttä anestesiaa tai jopa hereillä oloa. Sekä BIS:iä että Entropya käytettäessä lukuarvoja on pidetty optimaalisen lääkevaikutuksen mittana. Ensimmäiset tulokset suurista satunnaistetuista tutkimuksista olivat varsin lupaavia. Myles työtovereineen osoitti BIS-monitoroinnin vähentävän hereillä olon riskiä 82 % niin sanotuilla suuren riskin potilailla (20). NNTarvo (number needed to treat) oli 138, ja estetyn hereillä olon hinnaksi laskettiin noin euroa. Varsinkin Yhdysvalloissa laitetta markkinoitiin aggressiivisesti, myös suurelle yleisölle, ja menetelmän käyttö yleistyi nopeasti. Kaikki eivät kuitenkaan uskoneet, että hyöty olisi näin merkittävä, ja niinpä Yhdysvalloissa käynnistettiin laaja akateeminen tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena oli verrata BIS-monitorointia anestesia-aineen huolelliseen pitoisuusseurantaan. BIS-ryhmän potilailla järjestelmä hälytti, mikäli BIS-arvo oli yli 60 tai alle 40 liian pinnallisen tai liian syvän anestesian merkkinä. Verrokkiryhmässä järjestelmä hälytti uloshengityskaasun anestesiapitoisuuden alittaessa tai ylittäessä ennalta määritellyt raja-arvot. Kaksi tutkimuksista tehtiin suuren riskin potilailla (21, 22) ja kolmas, potilaan monikeskustutkimus valikoimattomalla aineistolla (23). Näissä tutkimuksissa BISmonitorointi ei tuonut lisäarvoa hereillä olon estämiseksi. Tutkimukset ovat herättäneet paljon keskustelua ja kritiikkiäkin. Verrokkiryhmän hoito ei vastannut normaalia kliinistä käytäntöä, ja siksi päätelmä, että monitorointi olisi turhaa, on virheellinen. Hereillä olon esiintyvyydet olivat potilasmateriaalit huomioiden poikkeuksellisen pienet, ja tutkimukset pikemminkin osoittivat, että yleisanestesian laatua voidaan suhteellisen yksinkertaisella monitoroinnilla parantaa merkittävästi. Toinen merkittävä ongelma on, että tutkimuksessa käytetty ja valmistajankin suosittelema BIS:n terapeuttinen ikkuna (40 60) ei ole optimaalinen hereillä olon ennakoimiseksi ja välttämiseksi vaan lienee aikanaan valittu kaupallisista syistä herätyksen nopeuttamiseksi ja on siten ensin mainitun tavoitteen suhteen valitettava kompromissi. BIS 60 on erittäin labiili anestesiasyvyystaso, ja pienikin kirurginen tai muu lisä-ärsytys voi johtaa potilaan heräämiseen. Yleisanesteettien annos-vaikutusriippuvuudet ovat erittäin jyrkkiä, ja pienelläkin annoksen suurentamisella (esimerkiksi ohjaamalla anestesia-annostusta tavoitteena BIS = 30 40) voitaisiin hereillä olon riskiä pienentää merkittävästi. Näin menetelmän herkyyttä voitaisiin helposti lisätä. Anestesianaikaisen EEGmonitoroinnin mahdolliset muut hyödyt EEG-monitoroinnin on osoitettu paitsi vähentävän hereillä oloa, myös auttavan tarpeettoman voimakkaan lääkevaikutuksen välttämisessä. Balansoidun anestesian periaatteiden mukaisesti nukutusainetta käytetään potilaan nukuttamiseen, kipulääkettä nosiseption torjumiseen ja lihasrelaksantteja liikkumattomuuden varmistamiseen. EEG:tä seuraamalla pystytään annostelemaan nukutusainetta järkevällä tavalla, jolloin myös muiden lääkkeiden käyttö optimoituu. Lääkekulutus vähenee ja toipuminen nopeutuu (24, 25). Vaikka suorat kustannukset eivät välttämättä pienene (26), potilaiden kognitiivinen toipuminen saattaa parantua (27). Erityisesti lapsilla ja vanhuksilla tarpeettoman syvää anestesiaa pitäisi välttää, ja tässä EEG:n seuraaminen auttaa. Äärimmäisten matalien BIS-arvojen välttäminen näyttäisikin vähentävän leikkauksen jälkeistä deliriumia (28). Pieni BIS-arvo yhdistettynä samanaikaisiin matalaan verenpaineiseen ja pieniin lääkepitoisuuksiin, triple low, kuvaa potilaan herkkyyttä anesteeteille ja on pitkittyvän sairaalahoidon keston ja kuolleisuuden ennustetekijä (29). A. Yli-Hankala ja H. Scheinin
7 Virhelähteistä Aivosähkökäyrä on matala-amplitudinen signaali, ja leikkaussali on häiriöille herkkä ympäristö sähköisien rekisteröintien kannalta. BIS- ja Entropy-laskennat on optimoitu GABAergisille lääkkeille. Suuria opioidi- tai NMDA-reseptorivälitteisiä lääkemääriä käytettäessä EEG:ssä nähdään erilaisia muutoksia, joten EEG-indeksiarvon ja tajuttomuuden suhde muuttuu: potilas saattaa olla tajuton suurilla indeksiarvoilla (30) tai tajuissaan pienillä arvoilla (31, 32). Anestesian lääkevaikutus ei välttämättä kuvaa tajuttomuutta ja voi siis johtaa kliinikkoa harhaan, jos keskitytään vain yhden numeron seuraamiseen ymmärtämättä sen taustalla olevaa fysiologiaa ja farmakologiaa. Rekisteröintipaikan (otsa-ohimoseutu) valinta on kompromissi käytettävyyden ja informaation optimoinnin välillä. Keräämällä laajemmin EEG:tä saataisiin enemmän tietoa aivojen eri osien konnektiivisuudesta, joka voisi parantaa monitoroinnin tarkkuutta. Asiaa on pohdittu myös tuoreessa suomalaisessa laajassa katsauksessa (33). Aivosähkötoiminnan lisäksi rekisteröidään lihasaktiivisuutta aina, kun rekisteröintielektro dit asetetaan potilaan otsalle (34, 35). Reaktio nosiseptiolle saattaa olla sekä EEG:n nopeutuminen että hidastuminen (36). On myös tilanteita, joissa EEG-indeksin laskenta ei tunnista oikein kaikkia EEG:n piirteitä (37, 38). Anestesiologien tulisikin perehtyä yleisanesteeteilla aikaan saataviin EEG-ilmiöihin ARVI YLI-HANKALA, LT, professori, ylilääkäri PSHP ja Tampereen yliopisto HARRY SCHEININ, LT, dosentti, erikoislääkäri VSSHP, Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi ja oppia tulkitsemaan EEG-käyrää, eikä pelkästään siitä laskettavia numeroita. On myös tärkeää ymmärtää, että EEG on lopultakin vain tajuisuuden korvikemittari, joka heijastaa lääkkeen vaikutusta aivokuoren sähköiseen aktiivisuuteen mutta ei välttämättä kerro mitään potilaan tajuisuudesta eikä kuvaa niin sanottua primitiivisen tajunnan palautumista. Lopuksi Nykymenetelmien rajoituksista huolimatta kannatamme anestesiatilan EEG-seurantaa pääsääntöisesti aina, kun potilas nukutetaan leikkausta varten. Tällöin voidaan suurella todennäköisyydellä varmistua siitä, että anestesia ei ole liian pinnallinen eikä tarpeettoman syvä. Lääkevasteen mittaaminen potilaskohtaisesti ja tulosten hyödyntäminen annostelussa on perusteltua siksikin, että yksilöiden välisten vaihtelujen syyt, todennäköisesti geneettiset, ovat pääosin selvittämättä. Tällainen monitorointi on myös osa modernin balansoidun anestesian laadunvarmistusta. EEG-seuranta on erityisen tärkeää silloin, kun tahdonalainen lihastoiminta estetään lihas relaksanteilla tai kun nukutettava potilas ei ikänsä tai terveydentilansa vuoksi kestä suuria anestesia-ainepitoisuuksia. Tietoisuuden neuro fysiologian perusteiden kirkastuessa ja teknologian kehittyessä anestesiamonitorointi tulee muuttumaan entistäkin täsmällisemmäksi, luotettavammaksi ja monipuolisemmaksi. SIDONNAISUUDET Arvi Yli-Hankala: Apuraha (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), luentopalkkio (GE Healthcare Oy, MSD Oy) Harry Scheinin: Apuraha (Suomen Akatemia, VSSHP, Jane ja Aatos Erkon säätiö), luentopalkkio (Baxter Oy) Summary Is it possible to measure the depth of anesthesia using electroencephalogram? Although anesthetic monitoring has rapidly developed over the past few years, accidental awareness during general anesthesia still remains a significant clinical problem. It occurs in one out of thousand surgical patients. In addition to conventional clinical signs, the adequacy of anesthesia can be assessed for instance by monitoring the changes occurring in the electroencephalogram (EEG). The EEG effects of different anesthetics are, however, highly varied, and attempts to develop an unequivocal neurophysiological measure or quantity for human consciousness or unconsciousness have so far been unsuccessful Voiko anestesian syvyyttä mitata aivosähkökäyrällä?
8 ANESTESIOLOGIA KIRJALLISUUTTA 1. Laureys S. The neural correlate of (un) awareness: lessons from the vegetative state. Trends Cogn Sci 2005;9: Kennedy D, Norman C. What don t we know? Science 2005;309: Revonsuo A, Arstila V. Voidaanko tietoisuutta mitata? Duodecim 2011;127: Sanders RD, Tononi G, Laureys S, Sleigh JW. Unresponsiveness unconsciousness. Anesthesiology 2012;116: Maksimow A, Jääskeläinen S, Scheinin H. Miten anestesia vaikuttaa aivoihin? Duodecim 2008;124: Scheinin H. Yleisanestesian mysteeri mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen nukutetaan ja herätetään. Tehohoito 2015;33: Långsjö JW, Alkire MT, Kaskinoro K, ym. Returning from oblivion: imaging the neural core of consciousness. J Neurosci 2012; 32: Långsjö JW, Revonsuo A, Scheinin H. Harnessing anesthesia and brain imaging for the study of human consciousness. Curr Pharm Des 2014;20: Ranta S, Hynynen M, Tammisto T. Hereillä olo yleisanestesian aikana. Duodecim 1994;110: Ranta S. Awareness with recall during general anesthesia. Väitöskirja. Helsingin yliopisto Sandin RH, Enlund G, Samuelsson P, Lennmarken C. Awareness during anaesthesia: a prospective case study. Lancet 2000;355: Tunstall ME. Awareness, caesarean section and the isolated forearm technique. Anaesthesia 1990;45: Russell IF. Midazolam-alfentanil: an anaesthetic? An investigation using the isolated forearm technique. Br J Anaesth 1993;70: von Marxov EF. Mitteilung betreffend die Physiologie der Hirnrinde. Zentralbl Physiol 1890;4: Courtin RF. The value of continuous electroencephalographic and electrocardiographic tracings to the anaesthetist during surgery. Br J Anaesth 1951;23: Hartikainen K. EEG reactivity during isoflurane-induced burst-suppression anaesthesia. Väitöskirja. Tampereen yliopisto Rodriguez RA, Edmonds HL Jr, Schroeder JA. Quantitative EEG analysis during cardiac surgery in a case of spontaneous recall. Electroencephalogr Clin Neurophysiol 1993;87: Rampil IJ. A primer for EEG signal processing in anesthesia. Anesthesiology 1998;89: Viertiö-Oja H, Maja V, Särkelä M, ym. Description of the Entropy algorithm as applied in the Datex-Ohmeda S/5 Entropy Module. Acta Anaesthesiol Scand 2004;48: Myles PS, Leslie K, McNeil J, Forbes A, Chan MT. Bispectral index monitoring to prevent awareness during anaesthesia: the B-Aware randomised controlled trial. Lancet 2004;363: Avidan MS, Zhang L, Burnside BA, ym. Anesthesia awareness and the bispectral index. N Engl J Med 2008;358: Avidan MS, Jacobsohn E, Glick D, ym. Prevention of intraoperative awareness in a high-risk surgical population. N Engl J Med 2011;365: Mashour GA, Shanks A, Tremper KK, ym. Prevention of intraoperative awareness with explicit recall in an unselected surgical population: a randomized comparative effectiveness trial. Anesthesiology 2012;117: Gan TJ, Glass PS, Windsor A, ym. Bispectral index monitoring allows faster emergence and improved recovery from propofol, alfentanil, and nitrous oxide anesthesia. BIS Utility Study Group. Anesthesiology 1997;87: Vakkuri A, Yli-Hankala A, Sandin R, ym. Spectral entropy monitoring is associated with reduced propofol use and faster emergence in propofol-nitrous oxide-alfentanil anesthesia. Anesthesiology 2005;103: Yli-Hankala A, Vakkuri A, Annila P, Korttila K. EEG bispectral index monitoring in sevoflurane or propofol anaesthesia: analysis of direct costs and immediate recovery. Acta Anaesthesiol Scand 1999;43: Chan MT, Cheng BC, Lee TM, Gin T; CODA Trial Group. BIS-guided anesthesia decreases postoperative delirium and cognitive decline. J Neurosurg Anesthesiol 2013;25: Radtke FM, Franck M, Lendner J, Krüger S, Wernecke KD, Spies CD. Monitoring depth of anaesthesia in a randomized trial decreases the rate of postoperative delirium but not postoperative cognitive dysfunction. Br J Anaesth 2013;110(Suppl 1):i Sessler DI, Sigl JC, Kelley SD, ym. Hospital stay and mortality are increased in patients having a triple low of low blood pressure, low bispectral index, and low minimum alveolar concentration of volatile anesthesia. Anesthesiology 2012;116: Barr G, Jakobsson JG, Owall A, Anderson RE. Nitrous oxide does not alter bispectral index: study with nitrous oxide as sole agent and as an adjunct to i.v. anaesthesia. Br J Anaesth 1999;82: Vassiliadis M, Geros D, Maria K. Awareness despite low spectral entropy values. Anesth Analg 2007;105: Yli-Hankala A. Awareness despite low spectral entropy values [comment]. Anesth Analg 2008;106: Musialowicz T, Lahtinen P. Current status of EEG-based depth-of-consciousness monitoring during general anesthesia. Curr Anesthesiol Rep 2014;4: Edmonds HL Jr, Couture LJ, Stolzy SL, Paloheimo M. Quantitative surface electromyography in anesthesia and critical care. Int J Clin Monit Comput 1986;3: Aho AJ, Yli-Hankala A, Lyytikäinen LP, Jäntti V. Facial muscle activity, Response Entropy, and State Entropy indices during noxious stimuli in propofol-nitrous oxide or propofol-nitrous oxide-remifentanil anaesthesia without neuromuscular block. Br J Anaesth 2009;102: Aho AJ, Lyytikäinen LP, Yli-Hankala A, Kamata K, Jäntti V. Explaining Entropy responses after a noxious stimulus, with or without neuromuscular blocking agents, by means of the raw electroencephalographic and electromyographic characteristics. Br J Anaesth 2011;106: Hart SM, Buchannan CR, Sleigh JW. A failure of M-Entropy to correctly detect burst suppression leading to sevoflurane overdosage. Anaesth Intensive Care 2009; 37: Aho AJ, Kamata K, Jäntti V, ym. Comparison of Bispectral Index and Entropy values with electroencephalogram during surgical anaesthesia with sevoflurane. Br J Anaesth 2015;115: A. Yli-Hankala ja H. Scheinin
Voiko anestesiologia auttaa ihmisen tietoisuuden neuraalisten mekanismien selvittämisessä?
Annalotta Scheinin LL, erikoistuva lääkäri Turun yliopisto ja Tyks, TOTEK Harry Scheinin Dosentti, erikoislääkäri Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Turun yliopisto
LisätiedotAnestesiasyvyyden mittarit: miten tulkita niitä? Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays
Anestesiasyvyyden mittarit: miten tulkita niitä? Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays 16.3.2017 Sidonnaisuuteni: Anestesiologian professuuri Tampereen yliopistossa Satunnainen luennointini koulutustilaisuuksissa:
LisätiedotAnestesiasyvyyden kliininen arviointi
Anestesiasyvyyden kliininen arviointi (19.2.2014) Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays arvi.yli-hankala@uta.fi Anestesian "syvyyden" arviointi on muuttunut ratkaisevasti viimeksi kuluneiden 25
LisätiedotYleisanestesian aikainen hereillä olo pysyy. Tahaton hereillä olo
Arvi Yli-Hankala Professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Tays arvi.yli-hankala@uta.fi Tahaton hereillä olo Hereillä oloa yleisanestesiassa esiintyy edelleen. Syy on useimmiten laitteissa tai anestesian
LisätiedotUUDET I.V.-ANESTEETIT
UUDET I.V.-ANESTEETIT ANESTESIAKURSSI 25-VUOTTA JUHLAKOKOUS Paasitorni, Helsinki 6.-7.3.2014 Mika Valtonen TYKS Laskimoanesteetit Kemiallinen ryhmä Lääkeaine Barbituraatit Tiopentaali Metoheksitaali Alkyylifenolit
LisätiedotMAC. Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY
MAC Riku Aantaa OYL, Professori TOTEK ja Anestetesiologia ja tehohoito Tyks ja TY MAC Tarvittiin työkalu, jonka avulla voidaan verrata eri inhalaatioanesteettien voimakkuutta ( potency ) Minimum Alveolar
LisätiedotAnalgesian mittaamisesta
Intressiristiriidat Analgesian mittaamisesta Arvi Yli-Hankala Tampereen yliopisto ja Tays Anstesiologia Tampere Toimin osa-aikaisena asiantuntijalääkärinä, alkaen v. 1997, GE Healthcare Finland firmalle
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotLeikkauspotilaan esilämmitys
Leikkauspotilaan esilämmitys Sirkka-Liisa Lauronen 10.10.2014 Sisältö Normotermia Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian seuraukset ja kustannukset Leikkauspotilaan esilämmitys Normotermia Ihminen
LisätiedotMiten anestesia vaikuttaa aivoihin?
Katsaus Anu Maksimow, Satu Jääskeläinen ja Harry Scheinin Miten anestesia vaikuttaa aivoihin? Anestesia-aineet vaikuttavat yleensä joko tehostaen estävän GABA-välittäjäainejärjestelmän toimintaa tai lamaten
LisätiedotKirjoitimme vuonna 1994 tähän lehteen aivosähkötoiminnan,
Anestesian syvyys ja EEG Ville Jäntti, Gerhard Baer, Michael Rorarius ja Seppo Alahuhta If, instead of one anesthetic action, there is a spectrum of separate pharmacological actions selected to achieve
LisätiedotInhalaatioanestesian ongelmatapauksia. Anne Vakkuri Peijas
Inhalaatioanestesian ongelmatapauksia Anne Vakkuri Peijas 1 Asiat PONV Bronkokonstriktio ja takykardia Aivot Ympäristö Maligni hypertermia PostOperative Cognitive Dysfunction (POCD) Korkean kuffipaineen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEEG anestesian aikana
EEG anestesian aikana Ville Jäntti oyl EPSHP Seinäjoki Neuromonitoring Research Group Neurofysiologian tekniikan dosentti, Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Tampereen teknillinen yliopisto 16.5.2013
LisätiedotMiten lämmitän potilaan? Onko monitoroitava?
Miten lämmitän potilaan? Onko monitoroitava? 20.9.2018 Sirkka-Liisa Lauronen EL, TAYS 1 22.9.2018 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sisältö Lämmönsäätely hereillä Tahaton perioperatiivinen hypotermia Hypotermian
LisätiedotAnestesian syvyyden mittaaminen. Inhalaatioanestesiakurssi Dosentti Anu Maksimow TOTEK, TYKS
Anestesian syvyyden mittaaminen Inhalaatioanestesiakurssi 7.11.2016 Dosentti Anu Maksimow TOTEK, TYKS Anestesia päivittäisessä käytössä Anestesian syvyyden mittaaminen Sisältö 1. Johdanto 1. Anestesian
LisätiedotAnestesiahoitaja ja EEG-pohjainen unen syvyyden arviointi
Anestesiahoitaja ja EEG-pohjainen unen syvyyden arviointi Kirjallisuuskatsaus Pinja Pehkomaa Auli Vesanen Opinnäytetyö Maaliskuu 2018 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK), hoitotyön
LisätiedotHereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa. haastattelututkimus. Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi
Hereillä olon yleisyys hätäkeisarileikkauksessa Tays:ssa vuosina 1990 2002 haastattelututkimus Arvi Yli-Hankala ja Marisa Tuomi Kysyimme kotiin lähetetyllä kirjallisella haastattelukaavakkeella Tays:ssa
LisätiedotIT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,
IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN, 20.9.2018 HERTTONIEMEN SAIRAALA 22.9.2018 2 INTRATEKAALISET ADJUVANTIT Lisätään puudutteeseen tehostamaan spinaalianestesiaa ja pidentämään analgesiaa
LisätiedotPOTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula
POTILAAN LÄMPÖTALOUS Sh Hannu Koivula Ylpeys omasta työstä ja yhteishenki ovat tekemisen lähtökohtia. Potilaan hyvän toipumisen kannalta lämpötaloudesta huolehtiminen on tärkeää koko perioperatiivisen
Lisätiedotalfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.
Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotLeikkauskivun mittaaminen numerolla. Arvi Yli-Hankala TAYS ja Tampereen yliopisto Tampere
Leikkauskivun mittaaminen numerolla Arvi Yli-Hankala TAYS ja Tampereen yliopisto Tampere Sidonnaisuuteni Luentopalkkioita, apurahoja, jne mm. potilasmonitorointia edistävältä teollisuudelta GE Healthcare
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotKoh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit. An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$
Koh$%pikaista%toipumista%.anestesialääkärin%niksit An#$Väänänen$ LT,$Farmaseu#$ Anestesiologian$ja$tehohoidon$EL$ HUS/Naistensairaala$ EI%sidonnaisuuksia! Vain$kyniä,$kahvia,$paineCua$materiaalia,$joskus$ruokaakin$
LisätiedotMAC minimum anesthetic concentration
MAC minimum anesthetic concentration Riku Aantaa Artikkeli on luentolyhennelmä III Inhalaatiokurssilta 1940-luvulla (anestesiologisen) farmakologian kehittymisen myötä kävi välttämättömäksi määritellä
LisätiedotLihasrelaksaation monitorointi LT Hanna Illman (TYKS)
Lihasrelaksaation monitorointi LT Hanna Illman (TYKS) Anestesiakurssi 2014 Helsinki 6.3.2014 Luennoitsijan sidonnaisuudet: Suomen MSD on rahoittanut yhden väitöskirjaosatyön Luentopalkkioita ja matkakulukorvauksia
LisätiedotInhalaatioanesteetit obstetriikassa. Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Inhalaatioanesteetit obstetriikassa Seppo Alahuhta Kirurgian, anestesian ja tehohoidon tutkimusyksikkö Oulun yliopisto seppo.alahuhta@oulu.fi Sisältö raskauden aiheuttamat fysiologiset ja anatomiset muutokset
LisätiedotYleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa
Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotKäyttöohje 15.04.2010
Käyttöohje 15.04.2010 Sisällys Johdanto... 3 Tuotekuvaus... 4 Vetoketjujen käyttö... 5 T-Balance -asun pukeminen... 7 WC-käynti... 8 Yläselän paljastaminen... 8 Selän paljastaminen puudutusta varten...
LisätiedotTietoisuus - tajunta?
Aivot ja mieli, käsitteet ja kieli -symposium, 13.-14.10.2014, Tieteiden talo, Helsinki Anestesia tajunnantutkimuksen työvälineenä Harry Scheinin Turun yliopisto ja Terveystalo Pulssi harry.scheinin@utu.fi
LisätiedotTunteiden
Tunteiden mittaamisen bisneshyödyt @NiinaVenho @Moodmetric Tunteet ovat osa bisnestä 1. Markkinointi, ostotapahtuma 2. Myynti, asiakaspalvelu 3. Yrityksen työntekijät ja sisäinen vuorovaikutus 4. Johtamiskulttuuri
LisätiedotAnestesia. Anestesian komponentit 3.2.2016. Vastasyntyneiden anestesioista SULAT 29.1.2016. Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty
Vastasyntyneiden anestesioista Anestesian komponentit SULAT 29.1.2016 Riku Aantaa Oyl, Prof. TYKS, Ty riku.aantaa@tyks.fi Hypnoosi (tajuttomuus) hypnootti Analgesia (kivuttomuus) analgeetti Liikkumattomuus
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotHERMOLIHASJÄRJESTELMÄN PALAUTUMISEN JA HARJOITUSVASTEEN SEURANTA.
HERMOLIHASJÄRJESTELMÄN PALAUTUMISEN JA HARJOITUSVASTEEN SEURANTA CHECKMYLEVEL KEHITYSPOLKU FAM Sports Markkinoille 2010 FAM menetelmää kehitetty 2002 alkaen Medical-tuote ammattilaiskäyttöön Mittaus- ja
LisätiedotVanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia. Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen
Vanhusten lääkeainemetabolia ja anestesia Anestesiakurssi 2007 Ville-Veikko Hynninen Farmakokinetiikka ikääntymiseen liittyen monien lääkeaineiden vaiheet (imeytyminen, jakautuminen, metabolia, eritys)
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto
MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotInhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa
Inhalaatioanesteettien farmakokinetiikkaa Klaus Olkkola Lääkeaineen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää, että sekä kyseisen aineen farmakokinetiikka että farmakodynamiikka tunnetaan. Farmakokinetiikka
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotBiosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö
Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
Lisätiedot2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen. jouko.jalonen@utu.fi
1990 2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen SAY:n suositukset Suositus anestesiatoiminnan järjestelystä (1997) Suositus valvonnasta anestesian ja leikkauksen jälkeen (1998) Suositus
LisätiedotIlokaasu- onko käyttöindikaatioita? Merja Kokki el, dosentti Anestesia- ja leikkaustoiminta KYS
Ilokaasu- onko käyttöindikaatioita? Merja Kokki el, dosentti Anestesia- ja leikkaustoiminta KYS Käsiteltäviä aiheita Ilokaasun ominaisuudet Ilokaasun vaikutusmekanismeista Kipu akuutti - pitkäkestoinen
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotVäitöskirja käsittelee lihasrelaksanttien ja
Väitöskirjauutisia Μinna Ilmakunnas minna.ilmakunnas[a]fimnet.fi Lihasrelaksantit ja niiden antagonistit yleisanestesian aikana Studies on neuromuscular blocking agents and their antagonists during anaesthesia
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotPÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK
PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai
LisätiedotMiten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa?
Miten kivun genetiikka hyödyttää yksilöllistä kivun hoitoa? Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry YKSILÖLLINEN KIVUNHOITO 30.3.2017 Kuopio Vesa Kontinen, dosentti, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja Helsingin
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotInhalaatioanestesia päiväkirurgiassa. Turku Tuula Kangas Saarela
Inhalaatioanestesia päiväkirurgiassa Turku 05.03.2004 Tuula Kangas Saarela Hyvä Päiväkirurginen Yleisanestesia Sujuu joutuisasti, joustavasti Nopea, tasainen ja miellyttävä induktio Riittävän syvä ja nopeasti
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotSuomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015
Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.
LisätiedotLihasrelaksaation mittaus ja uudet lääkkeet. Hanna Illman Jyväskylä 23.4.2010 Suomen Anestesiologiyhdistyksen Kevätkokous
Lihasrelaksaation mittaus ja uudet lääkkeet Suomen Anestesiologiyhdistyksen Kevätkokous Lihasrelaksaation monitorointi Indikaatiot Stimulaatiomallit Riittävä toipuminen TOF-suhde Mittausmenetelmät subjektiivinen
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotAutismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT
NÄYTESIVUT Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotAnestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito
Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito www.eksote.fi Olet tulossa leikkaukseen/toimenpiteeseen. Haluamme kertoa lyhyesti anestesiaan ja kivunhoitoon liittyvistä asioista. Kaikille potilaille asennetaan
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotHOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1
HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotHARJOITUS- PAKETTI A
Logistiikka A35A00310 Tuotantotalouden perusteet HARJOITUS- PAKETTI A (6 pistettä) TUTA 19 Luento 3.Ennustaminen County General 1 piste The number of heart surgeries performed at County General Hospital
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotKULUTTAJAKÄYTÖSSÄ OLEVIEN HYVINVOINTIMITTARIEN DATAN YHDISTÄMINEN HENKILÖN TERVEYSTIETOIHIN MAHDOLLISTAA YKSILÖLLISEN JA ENNAKOIVAN HOIDON
KULUTTAJAKÄYTÖSSÄ OLEVIEN HYVINVOINTIMITTARIEN DATAN YHDISTÄMINEN HENKILÖN TERVEYSTIETOIHIN MAHDOLLISTAA YKSILÖLLISEN JA ENNAKOIVAN HOIDON Niina Venho / Moodmetric Hl7 PH SIG 27.3.2019 MOODMETRIC / VIGOFERE
LisätiedotSairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit
Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden
LisätiedotTiekartta taitavaksi urheilijaksi
Tiekartta taitavaksi urheilijaksi Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Valmentajafoorumi V 23.4.2014 Sami Kalaja JKU Valmennusfoorumi V Sami Kalaja 1 Esityksen sisältö Taitavuuden määrittelyä Oppimisen malli
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotMAC minimum anesthetic concentration
MAC minimum anesthetic concentration Riku Aantaa, ATEK-klinikka, TYKS Johdanto Farmakologian kehittymisen myötä 1940-luvulla luotiin uusia kliinisfarmakologisia suureita kuten ED 50 (effective dose) ja
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
Lisätiedot