Kehitysvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Kehitysvaliokunta 2015/0148(COD) LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi (COM(2015)0337 C8-0190/ /0148(COD)) Valmistelija: Jordi Sebastià PA\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PA_Legam PE v /24 PA\ doc

3 LYHYET PERUSTELUT Vuonna 2014 laaditussa hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viidennessä arviointiraportissa vahvistettiin ja esitettiin yksityiskohtaisesti erittäin vakava ilmastotilanne ja korostettiin, että on kiireesti tehostettava ilmastotoimia. Ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin esittämät kansallisesti päätettävät panostukset eivät todellakaan ole riittävä vastaus tähän haasteeseen, mutta ne ovat kuitenkin suuri edistysaskel. Pariisin sopimuksessa täsmennetään, että globaalien ilmastotoimien tavoitteena on pysäyttää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tällä sopimuksella kaikki maat sitoutuvat tähän pyrkimykseen. Sopimus on luonut myös paremmat olosuhteet parantaa säännöllisesti ponnisteluja, jotta ne vastaavat ilmastohaasteen vaatimuksia. On hyödynnettävä täysimääräisesti mahdollisuutta tarttua todella tehokkaisiin globaaleihin ilmastotoimiin. Koska unioni on merkittävä toimija, jolla on huomattavat resurssit, on sillä myös suuri vastuu kannettavanaan. Sen on autettava edistämään prosessia, jossa maailman maat lisäävät toinen toistaan tukien ponnistelujaan, jolloin globaaleista ponnisteluista saadaan todella tehokkaita. Unionin keskeisenä tehtävänä tässä on panna päästökauppajärjestelmänsä kuntoon ja tehdä siitä todella tehokas väline, jonka avulla voidaan vähentää päästöjä ja lisätä varoja uusiutuvien energialähteiden edistämiseen, säästää energiaa ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä EU:ssa että muita heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa ja etenkin vähiten kehittyneissä maissa. Päästökauppadirektiiviä koskeva komission muutosehdotus ei ole riittävä, jotta päästökauppajärjestelmästä voitaisiin tehdä juuri nyt tarvittava väline. Valmistelija ehdottaa sen vuoksi tarkistuksia, joilla tehostetaan tinkimättömyyttä ympäristötavoitteista mukauttamalla lineaarisena vähennystekijänä esitettyä päästökattoa ensimmäisenä askeleena kohti nykyistä kokonaistalouden EU tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 95 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna ja toisena askeleena ottamalla käyttöön päästökaton säännöllinen viisivuotistarkistus Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen kollektiivisten tarkistusten lisäksi; poistetaan markkinavarausvarantoon sijoitetusta ylijäämästä päästöoikeudet, jotka vastaavat kansainvälisten puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja yhteistoteutuksen (JI) hyvitysten käyttöä päästökauppajärjestelmässä, jolloin päästökauppajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaan tavoitteeseen pääsystä tulee kansallinen pyrkimys; huutokaupataan kaikki päästöoikeudet ja korvamerkitään kaikki tulot ilmastotoimiin siten, että puolet tuloista menevät muita heikommassa asemassa oleville kehitysmaille, ja vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi; varmistetaan, että ilmailuala edistää osaltaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä PA\ doc 3/24 PE v01-00

4 koskevaan vuoden 2030 tavoitteeseen pääsyä samalla tasolla kuin muut Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvat alat ja kaikki ilmailusta saatavat tulot korvamerkitään ilmastotoimiin muita heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa; sisällytetään kansainvälinen meriliikenne ilmastotavoitteisiin keräämällä yhteiseen rahastoon laivaliikenteen harjoittajien päästöosuudet unionin satamissa sekä matkoilta unionin satamiin ja niistä pois; rajoitetaan biomassan nollapäästökerroin jätteisiin ja tähteisiin, jotta voidaan vähentää kannustimia maananastukseen kehitysmaissa unionin bioenergiamarkkinoiden hankinnan turvaamiseksi. Maailmanlaajuisen metsäkadon ja metsien hiilivarannon menetyksen arvioidaan olevan syynä noin 20 prosenttiin ilmastonmuutoksesta. Metsän biomassan kysynnän lisääminen unionissa kyseenalaisella hiilidioksidipäästöjen nollalaskennalla saattaa parhaimmillaan olla tehotonta ja pahimmillaan haitallista ilmastonmuutoksen lieventämisen kannalta. Päästökauppajärjestelmästä saatavien tulojen korvamerkintä ja kansainvälisten meriliikenteen päästöjen sisällyttäminen järjestelmään ovat myös Euroopan parlamentin vuoden 2008 ilmastopakettia koskevan kannan mukaisia, ja ne on toistettu myös muissa yhteyksissä. TARKISTUKSET Kehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ottamaan huomioon seuraavat tarkistukset: 1 Johdanto-osan 2 a kappale (uusi) (2 a) Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) perimmäinen tavoite on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, että ihmisen toiminnan vaaralliset vaikutukset ilmastojärjestelmään estetään. Pariisin ilmastosopimus (Pariisin sopimus), joka hyväksyttiin UNFCCC:n osapuolten 21. konferenssissa (COP-21), merkitsee uudenlaista globaalia sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseen ja vähentämiseen siten, että kaikki maat osallistuvat ponnisteluihin. PE v /24 PA\ doc

5 2 Johdanto-osan 2 b kappale (uusi) (2 b) Pariisin sopimuksessa selvennettiin tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteen. Pariisin sopimuksella pyritään myös saavuttamaan kohtuuden mukaan tasapaino kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä tämän vuosisadan jälkipuoliskolla. 3 Johdanto-osan 2 c kappale (uusi) (2 c) Olisi otettava huomioon tämä edistys ja sen luomat paremmat olosuhteet tavoitteiden ja toimien tarkistamiseksi jatkuvasti ylöspäin vastaamaan ilmastohaastetta. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä täytyy tulla osana tällaisia ponnisteluja tehokkaampi väline päästöjen vähentämiseksi ja varojen luomiseksi, jotta voidaan edistää uusiutuvaa energiaa, energiasäästöjä ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen annettavaa tukea muita heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa. PA\ doc 5/24 PE v01-00

6 4 Johdanto-osan 3 kappale (3) Järjestelmässä sovelletaan vuosittaista vähennyskerrointa, joka on 2,2 prosenttia vuodesta 2021 alkaen, ilmaisjakoa jatketaan ja nykyisiä toimenpiteitä toteutetaan vuoden 2020 jälkeenkin ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin muissa merkittävissä talouksissa ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena lainsäädännössä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää. (3) Järjestelmässä on tarpeen asettaa vuosittainen 2,8 prosentin vähennyskerroin vuodesta 2021 alkaen ja vahvistettava päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus vuoden 2020 jälkeen ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon estämiseksi niin kauan kuin kolmansissa maissa tai alueilla ei ryhdytä vastaaviin toimiin ja huutokaupattavien päästöoikeuksien määrää ei vähennetä. PE v /24 PA\ doc

7 5 Johdanto-osan 3 a kappale (uusi) (3 a) Jotta voidaan tehostaa toimien kunnianhimoisuutta vuotta 2020 edeltävällä ajanjaksolla ja päästä alle kahden celsiusasteen tavoitteeseen, EU:n vuoteen 2020 mennessä saavutettava kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite, joka on 20 prosenttia alle vuoden 1990 tason, olisi saavutettava unionin omilla ponnisteluilla. Unionin päästökauppajärjestelmässä käytettyjen kansainvälisten hyvitysten tasolla olevien päästöoikeuksien määrä (puhtaan kehityksen mekanismin mukaiset sertifioidut päästövähennykset ja yhteistoteutuksen mukaiset päästövähennysyksiköt) olisi poistettava markkinavarausvarannosta. 6 Johdanto-osan 3 b kappale (uusi) (3 b) UNFCCC:n osapuolet pyysivät hallitustenvälistä ilmastonmuutospaneelia laatimaan vuonna 2018 erityiskertomuksen 1,5 celsiusasteen tavoitteesta ja päättivät järjestää taustoittavan vuoropuhelun, jossa tarkastellaan yhteisiä tavoitteita ja edistymistä sitoumusten täytäntöönpanossa, jotta osapuolille voidaan tiedottaa ennen kuin ne jättävät lopulliset kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimukseen sisältyy myös tietyin ajanjaksoin toteutettava PA\ doc 7/24 PE v01-00

8 tilannekatsaus, jossa arvioidaan kollektiivista edistystä kohti sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita alkaen vuodesta 2023 aina viiden vuoden välein. Unionin päästökauppajärjestelmää olisi tarkistettava säännöllisesti, jotta voidaan saattaa Pariisin sopimuksen mukaiset unionin ilmastotoimet ajan tasalle ja tehostaa niitä. 7 Johdanto-osan 10 a kappale (uusi) (10 a) Vähiten kehittyneet maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle käyttämällä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ilmastotoimien rahoittamiseen, etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen vihreän ilmastorahaston välityksellä. 8 Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a) Euroopan parlamentin ja neuvoston lainsäätäjinä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä PE v /24 PA\ doc

9 2009/29/EY 1 a ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 406/2009/EY 1 b ilmaiseman sitoumuksen mukaisesti kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava näiden päästövähennysten saavuttamiseen, kansainvälinen meriliikenne ja ilmailu mukaan luettuina. Ilmailu myötävaikuttaa näiden päästövähennysten saavuttamiseen, koska se on sisällytetty Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään. Koska kansainvälisessä merenkulkujärjestössä ei ole hyväksytty minkäänlaista kansainvälistä sopimusta, jonka vähennystavoitteisiin sisältyisivät meriliikenteen päästöt, olisi perustettava rahasto, johon kerätään laivaliikenteen harjoittajien unionin satamissa sekä matkoilta unionin satamiin ja niistä pois aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä kertyvät osuudet. Maksuosuudet olisi asetettava päästöoikeuksien markkinahintojen tasolle tai korkeammalle. Rahastosta olisi rahoitettava muita heikommassa asemassa olevien kehitysmaiden sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/757 1 c tarkoitettuihin aluksiin olisi sovellettava päästökauppajärjestelmää maksujen alijäämän yhteydessä. 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/29/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, direktiivin 2009/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi (EUVL L 140, , s. 63). 1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 406/2009/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2009, jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä (EUVL L 140, PA\ doc 9/24 PE v01-00

10 , s. 136). 1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/757, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta sekä direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta (EUVL L 123, , s. 55). 9 1 artikla 1 kohta 1 alakohta 3 d artikla (1) Korvataan 3 d artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti: Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. (1) Korvataan 3 d artikla seuraavasti: 3 d artikla Ilmailun päästöoikeuksien jakomenettely huutokaupalla Ilmailutoiminnan päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain saman lineaarisen vähennysmäärän mukaisesti kuin muillakin yhteisön järjestelmään kuuluvilla aloilla. Ilmailutoiminnan kaikki päästöoikeudet jaetaan huutokaupalla ja tulot käytetään ilmastotoimien, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukseen sopeutumisen, rahoittamiseen muita heikommassa asemassa olevissa kehitysmaissa. Ilmailualan olisi osaltaan edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevaan vuoden 2030 tavoitteeseen pääsyä samalla tasolla kuin muut Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvat alat. Euroopan parlamentin vuonna 2007 esittämän kannan ilmailun sisällyttämistä EU:n päästökauppajärjestelmään koskevaan ehdotukseen sekä kansainvälisen ilmailuoikeuden mukaisesti kaikki unionin päästökauppajärjestelmästä PE v /24 PA\ doc

11 saatavat tulot olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jotta lisätään kehitysmaiden luottamusta unionin politiikkatoimiin, kaikki ilmailua koskevasta päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot olisi korvamerkittävä kansainvälisten ilmastotoimien rahoittamiseen artikla 1 kohta 1 a alakohta (uusi) 3 e artikla (1 a) Poistetaan 3 e artikla. liittyy tarkistukseen 9. Jäsenvaltioiden olisi huutokaupattava kaikki ilmailualan päästöoikeudet artikla 1 kohta 3 alakohta 9 artikla 2 ja 3 kohta Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,2 prosenttia. Vuodesta 2021 alkaen lineaarinen vähennyskerroin on 2,8 prosenttia. Pariisin sopimuksessa maat sopivat lämpötilan nousun rajoittamisesta alle kahteen celsiusasteeseen ja toimien jatkamisesta nousun pysäyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteen. Ehdotettu järjestelmän lineaarinen kerroin ei johda edes kahden celsiusasteen tavoitepohjalta asetetun tavoitteen alarajoille. Tavoitteena on prosentin vähennys vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä. Pariisin sopimuksen noudattamiseksi johdonmukaisemmin ehdotetaan lineaarisen kertoimen mukauttamista 2,8 prosenttiin, joka vastaa kokonaistaloudellista 95 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 eli unionin vuoden 2050 tavoitteen ylärajaa. Seuraavana vaiheena ehdotetaan tarkistuslauseketta, jonka avulla lineaarista kerrointa voidaan mukauttaa YK:n tarkistusten jälkeen. PA\ doc 11/24 PE v01-00

12 12 1 artikla 1 kohta 4 alakohta a alakohta 10 artikla 1 kohta a) Lisätään 1 kohtaan kolme uutta alakohtaa: Vuodesta 2021 alkaen jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien osuus on 57 prosenttia. Vuosina kaksi prosenttia päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan sellaisen rahaston perustamiseksi, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja nykyaikaistetaan tiettyjen jäsenvaltioiden energiajärjestelmiä, kuten tämän direktiivin 10 d artiklassa säädetään ( nykyaikaistamisrahasto ). Jäljelle jäävä jäsenvaltioiden huutokauppaamien päästöoikeuksien kokonaismäärä jaetaan 2 kohdan mukaisesti. ; a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: 1 päivästä tammikuuta 2012 alkaen jäsenvaltiot huutokauppaavat kaikki päästöoikeudet. Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta artikla 1 kohta 4 alakohta b a alakohta (uusi) 10 artikla 3 kohta johdantokappale Nykyinen teksti b a) Korvataan 3 kohdan johdantokappale seuraavasti: 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten 3. Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten PE v /24 PA\ doc

13 päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, olisi käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Vähintään 50 prosenttia 2 kohdassa tarkoitetusta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavista tuloista, mukaan luettuina kaikki 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetusta huutokaupasta saadut tulot, taikka näitä tuloja vastaava määrä, on käytettävä ilmastotoimien, kuten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin mukautumisen rahoittamiseen heikoimmassa asemassa olevissa kehitysmaissa. Loput on käytettävä yhteen tai useampaan seuraavista tarkoituksista: Vuoden 2008 ilmastopakettia koskevan Euroopan parlamentin kannan mukaisesti kaikki Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä saatavat tulot (tai vastaava summa) olisi korvamerkittävä ilmastotoimiin ja 50 prosenttia olisi kohdistettava unionin kollektiiviseen osuuteen kansainvälisten ilmastotoimien rahoittamiseksi. Unionin ja sen jäsenvaltioiden kollektiivinen sitoutuminen lisäisi unionin vaikutusvaltaa UNFCCC:n neuvotteluissa ja unionin ilmastorahoituksen tehokkuutta artikla 1 kohta 5 alakohta a alakohta 10a artikla 1 kohta a) Korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti: Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoitu säädös. Kyseisen säädöksen perusteella jaetaan lisää päästöoikeuksia uudesta uusien osallistujien varannosta merkittäviin tuotannon lisäyksiin soveltamalla samoja raja-arvoja ja jaettavien päästöoikeuksien mukautuksia kuin toiminnan osittaiseen lopettamiseen. a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: miljoonaa päästöoikeutta käytetään Yhdistyneiden kansakuntien vihreän ilmastorahaston välityksellä ilmastotoimien rahoittamiseen vähiten kehittyneissä maissa, etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. PA\ doc 13/24 PE v01-00

14 Vähiten kehittyneet maat ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mutta niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen. Sen vuoksi vähiten kehittyneiden maiden tarpeet olisi asetettava etusijalle käyttämällä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia ilmastotoimien rahoittamiseen, etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Unionin kollektiivinen sitoutuminen lisäisi unionin vaikutusvaltaa UNFCCC:n neuvotteluissa ja rahoittaminen vihreän ilmastorahaston välityksellä kannustaisi myös muita suuntaamaan osan omasta hiilijalanjäljen hinnoittelujärjestelmästään rahastolle artikla 1 kohta 5 alakohta a a alakohta (uusi) 10 a artikla 2 7 kohta a a) Poistetaan 2 7 kohta. Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta artikla 1 kohta 5 alakohta b alakohta 10 a artikla 2 kohta 2 a alakohta (uusi) b) Lisätään 2 kohtaan kolmas alakohta seuraavasti: Maksutta jaettavia päästöoikeuksia koskevia vertailuarvoja mukautetaan satunnaisvoittojen välttämiseksi ja teknologisen edistymisen huomioon ottamiseksi vuosina ja kunakin myöhempänä kautena, jota varten maksutta jaettavat päästöoikeudet määritetään 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tällä mukautuksella Poistetaan. PE v /24 PA\ doc

15 alennetaan 10 a artiklan mukaisesti hyväksytyssä säädöksessä asetettuja vertailuarvoja yhdellä prosentilla arvosta, joka asetettiin vuosia koskevien tietojen perusteella kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja kyseessä olevan ilmaisjakokauden puolivälin välillä, paitsi jos: i) komissio määrittää 11 artiklan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella, poikkeavatko 10 a artiklan periaatteiden mukaisesti lasketut vertailuarvot yli 0,5 prosentilla joko ylöstai alaspäin edellä mainitusta vuosien perusteella lasketusta vuosittaisesta vähennyksestä. Mikäli näin on, vertailuarvoa mukautetaan joko 0,5 prosenttia tai 1,5 prosenttia kunkin vuoden osalta vuoden 2008 ja sen kauden keskivälin välillä, jona ilmaisjako suoritetaan; i i) Poiketen tästä aromaattisia aineita, vetyä ja synteesikaasuja koskevia vertailuarvoja mukautetaan samalla prosenttiosuudella kuin jalostamojen vertailuarvoja, jotta säilytetään näiden tuotteiden tuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset. Komissio hyväksyy tätä koskevan täytäntöönpanosäädöksen 22 a artiklan mukaisesti. Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta. PA\ doc 15/24 PE v01-00

16 17 1 artikla 1 kohta 5 alakohta c alakohta 10 a artikla 5 kohta c) Korvataan 5 kohta seuraavasti: Poistetaan. Jotta noudatetaan 10 artiklassa määritettyä huutokaupattavien päästöoikeuksien osuutta, kunakin vuonna, jona maksuttomien päästöoikeuksien yhteenlaskettu määrä ei saavuta jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta noudattavaa enimmäismäärää, jäljellä olevat päästöoikeudet kyseiseen tasoon saakka on käytettävä estämään tai rajoittamaan maksuttomien päästöoikeuksien vähennystä, jotta noudatetaan jäsenvaltion huutokaupattavaa osuutta myöhempinä vuosina. Jos kuitenkin saavutetaan enimmäismäärä, maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrää on mukautettava vastaavasti. Kaikki tällaiset mukautukset on tehtävä yhdenmukaisella tavalla. ; Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta artikla 1 kohta 5 alakohta d alakohta 10 a artikla 6 kohta 1 alakohta d) Korvataan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti: Poistetaan. PE v /24 PA\ doc

17 Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä rahoitustoimenpiteitä sellaisten toimialojen tai toimialojen osien hyväksi, jotka ovat alttiina todelliselle hiilivuotoriskille sen vuoksi, että sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuu tosiasiallisesti merkittäviä välillisiä kustannuksia, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset sisämarkkinoihin. Kyseisten rahoitustoimenpiteiden, joilla hyvitetään osa näistä kustannuksista, on oltava valtiontukisääntöjen mukaisia. Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta artikla 1 kohta 5 alakohta e alakohta 10 a artikla 7 kohta e) Muutetaan 7 kohta seuraavasti: Poistetaan. i) korvataan ensimmäisen alakohdan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti: Tämän direktiivin 10 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta enimmäismäärästä saadut päästöoikeudet, joita ei ole jaettu maksutta vuoteen 2020 mennessä, varataan uusille osallistujille ja merkittäville tuotannon lisäyksille samoin kuin 250 miljoonaa päästöoikeutta, jotka on siirretty markkinavakausvarantoon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/...(*) 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vuodesta 2021 alkaen päästöoikeudet, PA\ doc 17/24 PE v01-00

18 joita ei ole jaettu laitoksille 19 ja 20 kohdan soveltamisen vuoksi, lisätään varantoon. (*) [insert the full title of the Decision and the OJ reference]. ii) Poistetaan viides alakohta. Kaikki päästöoikeudet olisi huutokaupattava. Mahdollisten hiilivuotojen estämiseksi 10 b artiklassa vahvistetaan päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus yhteisöön tuotavien energiatehokkaiden tavaroiden osalta artikla 1 kohta 6 alakohta 10 b artikla 10 b artikla 10 b artikla Toimenpiteet, joilla tuetaan tiettyjä energiavaltaisia teollisuudenaloja, kun on kyse hiilivuodosta 1. Toimialojen ja toimialojen osien katsotaan olevan alttiina hiilivuodon riskille, jos tulos siitä, että kerrotaan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti (eli suhde toisaalta kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä) päästöintensiteetillä, mitattuna kgco2:na, jaettuna niiden bruttoarvonlisäyksellä (euroina), on yli 0,2. Tällaisille toimialoille ja toimialojen osille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 100 prosenttia määrästä, joka määritetään Päästöoikeuksien tuontia koskeva vaatimus 1. Komissio hyväksyy 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä toimenpiteistä, joissa maahantuojat velvoitetaan palauttamaan päästöoikeuksia yhdenmukaistetulla tavalla maahantuotujen energiaintensiivisten tavaroiden osalta, jos kyseinen ala ei saa yhteisön järjestelmästä ilmaisia päästöoikeuksia. Kyseiset delegoidut säädökset hyväksytään 30 päivään kesäkuuta 2019 mennessä. PE v /24 PA\ doc

19 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. 2. Toimialat ja toimialojen osat, joilla tulos siitä, että kerrotaan niiden kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti niiden päästöintensiteetillä, on yli 0,18, voidaan sisällyttää 1 kohdassa tarkoitettuun ryhmään laadullisen arvioinnin perusteella käyttäen seuraavia perusteita: a) kyseisten toimialojen tai toimialojen osien yksittäisten laitosten mahdollisuudet vähentää päästöjen tasoja tai sähkön kulutusta; b) tämänhetkiset ja ennustetut markkinaominaisuudet; c) voittomarginaalit mahdollisena indikaattorina pitkän aikavälin investoinneille tai tuotannon siirtämispäätöksille. 3. Muiden toimialojen ja toimialojen osien osalta katsotaan, että ne voivat Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä on siinä määrin kuin se on toteutettavissa varmistettava, että ne yhteisön laitokset, jotka eivät saa ilmaisia päästöoikeuksia ja ovat vakavan hiilivuodon uhkaamia, ovat tasavertaisessa asemassa kolmansien maiden laitosten kanssa. Komissio tarkastelee toimenpiteitä säännöllisesti varmistaakseen, että päästöoikeuksien tuontia koskevaa vaatimusta sovelletaan ainoastaan täysin perustelluissa tapauksissa. Päästöoikeuksien tuontia koskevaa vaatimusta sovelletaan vuodesta 2021 alkaen tavaroihin, joilla määritellään olevan merkittävä hiilivuotoriski, tai kansainvälisiin kilpailijoihin, edellyttäen että muut valtiot tai alueet eivät toteuta hiilijalanjäljen hinnoittelua tai vastaavia ilmastopoliittisia toimenpiteitä kyseisellä toimialalla tai toimialan osalla. 2. Sellaisten tuotteiden maahantuojien, joihin 1 kohtaa sovelletaan, on laadittava kirjallinen vakuutus tällaisista tuotteista. Kirjallisessa vakuutuksessa on vahvistettava, että yhteisön rekisteriin on luovutettu riittävä määrä päästöoikeuksia tällaisista maahantuotavista tuotteista erityisten hallinnollisten menettelyjen mukaisesti, jotka komissio vahvistaa 1 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten avulla. 3. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019 ja vähintään PA\ doc 19/24 PE v01-00

20 siirtää suuremman osan päästöoikeuksien kustannuksista tuotteen hintoihin, ja niille myönnetään päästöoikeuksia maksutta vuoteen 2030 saakka 30 prosenttia määrästä, joka määritetään 10 a artiklan mukaan hyväksyttyjen toimenpiteiden mukaisesti. 4. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä edellä olevia kohtia koskevan delegoidun säädöksen toiminnoille 4-numerotasolla (NACE 4 - koodi) 1 kohdan osalta 23 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien kolmea edeltävää kalenterivuotta koskevien tietojen perusteella. joka viides vuosi sen jälkeen 23 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä ottaen huomioon sidosryhmien toimittaman näytön sekä 2 kohdassa tarkoitetut alat ja tavarat. Komissio ottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen määrittelyjen yhteydessä huomioon sen, missä määrin asianomaisen toimialan tai toimialan osan on mahdollista siirtää tarvittavien päästöoikeuksien kustannukset tuotteiden hintaan menettämättä merkittävää markkinaosuutta hiilidioksidin suhteen vähemmän tehokkaille laitoksille, jotka sijaitsevat yhteisön ulkopuolella, ottaen huomioon seuraavaa: Arvioitaessa, onko yhteisön järjestelmästä aiheutuva kustannusten lisääntyminen siirrettävissä hintoihin, voidaan empiirisen näytön lisäksi kyseisten toimialojen kustannussiirroista ottaa huomioon esimerkiksi hiilidioksidin hinnannousun vuoksi menetetty myynti tai vaikutus asianomaisten laitosten kannattavuuteen. Päästökauppajärjestelmän tavoitteena on siirtää hiilen hinta talouteen markkinoiden ohjaamiseksi kohti ilmastoystävällistä kulutusta. Ilmainen jakaminen häiritsee markkinamekanismin toimintaa, kun taas kaikkien päästöoikeuksien huutokauppa säästäisi huomattavasti byrokratiaa ja palkitsisi tehokkaimmin parhaita toimijoita. Hiilivuoto ja vilpillinen kilpailu maista, jotka eivät ole sitoutuneet vastaaviin ilmastopoliittisiin toimiin, olisi neutraloitava päästöoikeuksien tuontia koskevalla vaatimuksella. PE v /24 PA\ doc

21 21 1 artikla 1 kohta 10 a alakohta (uusi) 11 c artikla (uusi) (10 a) Lisätään 11 c artikla seuraavasti: 11 c artikla Meriliikenteen maksuosuus muita heikommassa asemassa olevien kehitysmaiden rahoitustoimissa Koska IMO:lla ei ole vastaavaa järjestelmää, perustetaan vuonna 2019 rahasto meriliikenteen harjoittajille, jotta ne voivat maksaa vähintäänkin päästöoikeuksien edeltävän vuoden markkinahintaa vastaavan osuutensa unionin satamissa ja matkoilta unionin käyntisatamiin ja niistä pois aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä. Rahaston tulot käytetään muita heikommassa asemassa olevien kehitysmaiden sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteiden rahoittamiseen. Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut maksuosuudet julkistetaan. Asetuksessa (EU) 2015/757 tarkoitetuilta aluksilta edellytetään päästöoikeuksien palauttamista maksujen alijäämän yhteydessä. Jos maksut eivät johda maksajien päästötasoa vastaavaan päästöjen vähenemiseen, ero poistetaan markkinavarausvarannosta. ( Euroopan parlamentin päästökauppajärjestelmää koskevan vuoden 2008 kannan ja ilmastopakettia koskevan vuoden 2009 sopimuksen mukaisesti kaikkien talouden alojen olisi osallistuttava päästövähennysten saavuttamiseen, kansainvälinen meriliikenne ja ilmailu mukaan luettuina. Koska IMO:lla ei ole omaa asiaa koskevaa toimintaa, olisi perustettava rahasto, johon laivaliikenteen harjoittajat voivat maksaa osuuksiaan päästöistä, joita PA\ doc 21/24 PE v01-00

22 aiheutuu unionin satamissa sekä matkoilla unionin satamiin ja niistä pois. Jos ilmastotoimet eivät johda kyseisten toimijoiden päästötasoa vastaavaan päästöjen vähenemiseen, ero olisi poistettava markkinavarausvarannosta artikla 1 kohta 11 alakohta 13 artikla 13 artikla 13 artikla Päästöoikeuksien voimassaolo Päästöoikeudet, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen, ovat voimassa rajoittamattoman ajan. Päästöoikeuksissa, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, on oltava maininta siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 ne myönnettiin, ja niiden on oltava voimassa kyseisen kauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyneiden päästöjen osalta. Päästöoikeuksien voimassaolo Päästöoikeudet, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2013 jälkeen, ovat voimassa rajoittamattoman ajan. Päästöoikeuksissa, jotka myönnetään 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, on oltava maininta siitä, minä kymmenvuotiskautena 1 päivästä tammikuuta 2021 ne myönnettiin, ja niiden on oltava voimassa kyseisen kauden ensimmäisestä vuodesta alkaen syntyneiden päästöjen osalta. Unionin päästökauppajärjestelmässä käytettyjen kansainvälisten hyvitysten tasolla olevien päästöoikeuksien määrää vastaava markkinavakausvarannon päästöoikeuksien määrä ei ole voimassa vuoden 2020 jälkeen. Unionin vuoden 2020 päästövähennystavoite ei ole johdonmukainen edes kahden celsiusasteen tavoitteen kanssa, ja todellisten päästöjen osalta tavoite ylittyy huomattavasti. Johdonmukaisuuden lisäämiseksi Pariisin sopimuksen kanssa ehdotetaan unionin päästökauppajärjestelmän mukaisten kansainvälisten hyvitysten (CDM, JI) määrää (noin 1,5 miljardia päästöoikeutta) vastaavien päästöoikeuksien poistamista markkinavarausvarannosta, jotta unionin päästökauppajärjestelmän tavoite voidaan saavuttaa unionin omilla ponnisteluilla ja jotta voidaan rajoittaa tavoitteiden ylityksen siirto vuotta 2020 edeltävältä ajanjaksolta, mikä horjuttaisi unionin vuoden 2030 päästövähennystavoitetta. Suurin osa tällaisista hyvityksistä on myös osoittautunut huonolaatuisiksi. PE v /24 PA\ doc

23 23 1 artikla 1 kohta 22 a alakohta (uusi) 28 a artikla (22 a) Lisätään artikla seuraavasti 28 artiklan jälkeen ja ennen 28 a artiklaa: 28 -a artikla UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisten arviointien mukaiset mukautukset Komissio esittää kertomuksen, jossa arvioidaan tarvetta saattaa ajan tasalle unionin ilmastoon liittyvä toiminta ja tehostaa sitä, kuuden kuukauden kuluessa vuoden 2018 UNFCCC:n neuvottelujen yhteydessä järjestettävästä taustoittavasta vuoropuhelusta, jossa arvioidaan osapuolten kollektiivisia ponnisteluja kohti globaalia pitkän aikavälin tavoitetta, ja kuuden kuukauden kuluessa vuoden 2023 globaalista arvioinnista ja sitä seuraavista arvioinneista. Kertomukseen voidaan tarvittaessa liittää lainsäädäntöehdotuksia. Komissio arvioi kertomuksessaan erityisesti 9 artiklassa tarkoitetun lineaarisen tekijän asianmukaista korotusta sekä tarvetta lisätoimiin ja - toimenpiteisiin, joilla tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjä koskevia sitoumuksia. Pariisin sopimuksessa maat sopivat lämpötilan nousun pysäyttämisestä alle kahteen celsiusasteeseen ja toimien jatkamisesta nousun rajoittamiseksi alle 1,5 celsiusasteen. Pariisin sopimuksen noudattamiseksi johdonmukaisemmin ehdotetaan ensimmäisenä askeleena lineaarisen kertoimen mukauttamista 2,8 prosenttiin, joka vastaa kokonaistaloudellista 95 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 eli unionin vuoden 2050 tavoitteen ylärajaa. Seuraavana vaiheena ehdotetaan tarkistuslauseketta, jonka PA\ doc 23/24 PE v01-00

24 avulla lineaarista kerrointa voidaan mukauttaa UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen tarkistusmenettelyjen jälkeen. 24 LIITTEET Liite III -1 kohta (uusi) Liite IV A osa Nykyinen teksti Laskennassa käytetään hyväksyttyjä päästökertoimia. Toiminnalle ominaisia päästökertoimia voidaan soveltaa kaikkiin polttoainelajeihin. Oletuskertoimia voidaan käyttää kaikkiin muihin polttoainelajeihin paitsi ei-kaupallisiin polttoaineisiin (jätepolttoaineet, kuten autonrenkaat ja teollisuuden prosessikaasut). Hiiltä varten on vielä kehitettävä juonnekohtaiset oletuskertoimet ja maakaasua varten EU:n omat tai tuottajamaakohtaiset oletuskertoimet. Jalostamotuotteiden osalta voidaan käyttää hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaisia oletusarvoja. Biomassan päästökerroin on 0. Direktiivin 2003/87/EY liitteessä IV olevan A osan toisen alaotsikon Laskenta alla oleva neljäs kohta korvataan seuraavasti: Laskennassa käytetään hyväksyttyjä päästökertoimia. Toiminnalle ominaisia päästökertoimia voidaan soveltaa kaikkiin polttoainelajeihin. Oletuskertoimia voidaan käyttää kaikkiin muihin polttoainelajeihin paitsi ei-kaupallisiin polttoaineisiin (jätepolttoaineet, kuten autonrenkaat ja teollisuuden prosessikaasut). Hiiltä varten on vielä kehitettävä juonnekohtaiset oletuskertoimet ja maakaasua varten EU:n omat tai tuottajamaakohtaiset oletuskertoimet. Jalostamotuotteiden osalta voidaan käyttää hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaisia oletusarvoja. Biomassan jätteiden ja tähteiden päästökerroin on nolla. Jotta voidaan vähentää kannustimia, jotka johtavat kehitysmaissa maananastukseen toimitusten mahdollistamiseksi unionin bioenergiamarkkinoille, biomassan nollapäästökerroin olisi rajoitettava jätteisiin ja tähteisiin, joiden osuus on ehdottomasti suurin nykyisessä päästökauppajärjestelmän mukaisessa biomassan käytössä. Maailmanlaajuisen metsäkadon ja metsien hiilivarannon menetyksen arvioidaan olevan syynä noin 20 prosenttiin ilmastonmuutoksesta. Metsän biomassan kysynnän lisääminen unionissa kyseenalaisella hiilidioksidipäästöjen nollalaskennalla saattaa parhaimmillaan olla tehotonta ja pahimmillaan haitallista ilmastonmuutoksen lieventämisen kannalta. PE v /24 PA\ doc