Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 79 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:35-21:50 Paikka Lautakuntien kokoushuone, os. Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Lauslahti, puheenjohtaja, Poistui klo :n 168 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 171 käsittelyn jälkeen Simon Elo, saapui klo :n 165 käsittelyn aikana Nina From, saapui klo :n 162 käsittelyn aikana Inka Hopsu, saapui klo17.45 :n 162 käsittelyn aikana, puheenjohtaja :t Antti Kainulainen Kaija Kalliola Jarmo Nieminen Tiina Kujala Merja Vuori Henrik Vuornos Jukka Niemelä Arto Turunen Tiina Thure-Toivanen Harri Waltari, saapui klo :n 162 käsittelyn aikana Muut saapuvilla olleet Jukka Vilske kaupunginhallituksen edustaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja, poistui klo :n 168 käsittelyn jälkeen Kaisu Toivonen suomenkielisen opetustoimen johtaja, poistui klo :n 190 käsittelyn jälkeen, saapui klo :n 192 käsittelyn jälkeen Titta Tossavainen suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja, poistui klo :n 192 käsittelyn jälkeen Virpi Mattila kehittämispäällikkö, poistui klo :n 171 käsittelyn jälkeen Juha Nurmi kehittämispäällikkö, poistui klo :n 190 käsittelyn jälkeen Kristiina Erkkilä kehittämisjohtaja, poistui klo :n 162 käsittelyn jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo :n 170 käsittelyn jälkeen Reetta Hyvärinen hankesuunnittelija, poistui klo :n 162 käsittelyn jälkeen Tuukka Soini digikehittämispäällikkö, poistui klo :n 163 käsittelyn jälkeen Markku Kälviä henkilöstön edustaja, poistui klo :n 190 käsittelyn jälkeen

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 79 Heli Holm viestintäpäällikkö, poistui klo :n 190 käsittelyn jälkeen Seija Juntunen tiedottaja, poistui klo :n 190 käsittelyn jälkeen Tuija Seppänen sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 79 Allekirjoitukset Sanna Lauslahti puheenjohtaja Tuija Seppänen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Tiina Thure-Toivanen Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerinte 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / 79 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 160 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valinta Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aaltoyliopiston 8 kampuksella syksystä 2016 alkaen Kasvatuksen ja opetuksen digitarina Lausunto Karhusuon koulun, päiväkodin ja kirjaston 14 hankesuunnitelmasta Meri-Matin tarveselvityksen muutos sekä Olarin koulun ja 17 lukion toiminnan järjestäminen Meri-Matin valmistuttua Lausunto Meri-Matti uudishankkeen hankesuunnitelmasta Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun 25 kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen muuttaminen Lausunto Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin 30 hankesuunnitelmasta 169 Helsingin kaupungin omistamien tonttien hankkiminen 36 Espoon kaupungille varhaiskasvatuksen palveluverkon käyttöön 170 Vetoomus Tillinmäen koulun rakentamiseksi Espoon suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman 40 hyväksyminen alkaen 172 Kaksikielisen opetuksen laajentaminen Kaksikielisen opetuksen oppilasvalintaperusteiden 46 uudistaminen 174 Perusopetuksen lukuvuoden oppilaaksiottoa 51 koskevat ennakoivat päätökset 175 Erityisen koulutustehtävän hakeminen lukuvuodeksi lukiokoulutukseen 176 Jupperin koulun johtokunnan varajäsenen eroanomus ja 57 täydennysvaali 177 Kantokasken koulun johtokunnan varajäsenen eroanomus 58 ja täydennysvaali 178 Karakallion koulun johtokunnan jäsenen eroanomus ja 59 täydennysvaali 179 Karhusuon koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan 60 eroanomus ja varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 180 Kilon koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan sekä 61 henkilökunnan varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 181 Komeetan koulun ja Päivänkehrän koulun johtokunnan 62 puheenjohtajan eroanomus ja täydennysvaali 182 Mankkaan koulun johtokunnan henkilökunnan 63 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 183 Martinkallion koulun johtokunnan jäsenen eroanomus ja 64 täydennysvaali 184 Meritorin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan ja henkilökunnan varaedustajan eroanomukset ja 65

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / 79 täydennysvaali 185 Mikkelän koulun johtokunnan henkilökunnan 66 varaedustajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali 186 Toppelundin koulun johtokunnan henkilökunnan edustajan 67 vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Peruskoulujen johtokuntien oppilasedustajat lukuvuonna Päätökset ja kirjelmät Suomenkielisen opetustoimen viranhaltijoiden sekä 70 peruskoulujen ja lukioiden johtokuntien päätökset 190 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen viranhaltijoiden sekä varhaiskasvatusjaoston päätökset 72

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus on kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 4, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Tiina Thure-Toivanen.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / / / Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh Juha Nurmi, puh Reetta Hyvärinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko 1. päättää, että Haukilahden lukion opetus järjestetään väistötiloissa Aalto-yliopiston kampuksella syyslukukauden 2016 alusta alkaen siihen asti, kunnes Haukilahden lukiolle tarkoitetut pysyvät koulutilat valmistuvat. 2. päättää, että Haukilahden lukio osallistuu Koulu Palveluna konseptin kokeiluun lukuvuosina ja edellyttää, että kaupungin talousarvioon varataan erillinen määräraha kokeilusta aiheutuvia kustannuksia varten. Käsittely Hopsu puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta edellyttää, että Haukilahden lukion väistötilajakson aikana kehitetään samalla Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston yhteistyönä uusia tapoja lukion ja korkeakoulun väliselle yhteistyölle, päämääränä yhteistyömahdollisuuksien lisääminen muissakin lukioissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1. päättää, että Haukilahden lukion opetus järjestetään väistötiloissa Aalto-yliopiston kampuksella syyslukukauden 2016 alusta alkaen siihen asti, kunnes Haukilahden lukiolle tarkoitetut pysyvät koulutilat valmistuvat. 2. päättää, että Haukilahden lukio osallistuu Koulu Palveluna konseptin kokeiluun lukuvuosina ja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / edellyttää, että kaupungin talousarvioon varataan erillinen määräraha kokeilusta aiheutuvia kustannuksia varten. Lisäksi opetus- ja edellyttää, että Haukilahden lukion väistötilajakson aikana kehitetään samalla Espoon kaupungin ja Aalto yliopiston yhteistyönä uusia tapoja lukion ja korkeakoulun väliselle yhteistyölle, päämääränä yhteistyömahdollisuuksien lisääminen muissakin lukioissa. Oheismateriaali Selostus - Haukilahden koulun ja lukion johtokunnan lausunto - Haukilahden opettajakunnan lausunto Haukilahden lukion muuttamisesta väistötiloihin Otaniemeen syksyllä Haukilahden lukion opiskelijakunnan lausunto Taustaa Espoo kokeilee syyslukukaudesta 2016 lähtien kahden vuoden ajan uudenlaista Koulu palveluna -konseptin mukaista oppimisympäristöratkaisua. Kokeiluhanke on yhteinen Aalto-yliopiston kanssa ja toteutetaan Otaniemen kampuksella vapaana tai vajaakäytöllä olevissa tiloissa. Uudet ratkaisut haastavat myös Aalto-yliopiston pohtimaan yliopisto-opetuksen toteutuksen kehittämistä yhteistyössä Espoon kanssa. Lähtökohtana on hakea oppia ja kokemusta väistökoulutilanteen ratkaisemiseen, mutta myös järjestää koulutusta nykyistä kustannustehokkaammin ulkopuolisia resursseja hyödyntämällä. Tavoitteena on optimoida tilantarve vähentämällä kiinteitä tilavarauksia ja aikatauluja sekä maksimoida verkossa tapahtuvaa opiskelua ja muuta toimintaa. Hankkeessa hyödynnetään vuoden 2015 Joustavat oppimisen tilat -hankkeen oppeja. Uuden oppimisympäristön luomisessa käyttäjillä on keskeinen rooli. Tilat ovat muunneltavia ja käyttäjät saavat suunnitella ja muokata niitä lukion uusien opetussuunnitelmien asettamien vaatimusten ja niiden mukaisen pedagogiikan ja tarpeidensa mukaan. Suunnitteluun ja toteutukseen voivat osallistua opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta, huoltajat, tutkijat sekä yritykset ja muut kiinnostuneet tahot. Hankkeessa testataan sitä mikä koulun tehtävänä on todella keskeistä ja mitä oppiminen tarvitsee tuekseen. Lähivuosina on samanaikaisten peruskorjausten ja peruskorjausta odottavien suljettujen koulujen johdosta useita kouluja yhtä aikaa pois käytöstä. Kuluvana syksynä väistössä on 10 koulua, joissa opiskelee noin 3500 oppilasta. Uudenlaiset ratkaisut ovat välttämättömiä, jotta kustannukset pysyvät pitkällä aikavälillä hallinnassa. Toimintamallilla tavoitellaan merkittävää kustannusten alenemista. Uusi toimintakonsepti voi myös olla pidempiaikainen ratkaisu Espoon väistöön joutuvien koulujen

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 79 käyttöön ja toisaalta onnistunutta ratkaisua voidaan mallintaa ja skaalautuvasti hyödyntää kasvavissa tilatarpeissa muuallakin Espoossa, esimerkiksi länsimetron kehityskäytävällä. Toimintamalli vaatii, että langaton tietoliikenne on toimintavarma ja kapasiteetiltaan riittävä. Lisäksi tarvitaan toiminta- ja oppimisalusta pilvipohjaisena ratkaisuna. Fyysisen läsnäolon tilat tulee varustaa tilatarpeen optimointia ja toimintaa tukevalla teknologialla. On tarkoituksenmukaista, että Aalto-yliopiston kanssa tehdään pitkäaikainen sopimus, joka mahdollistaa jatkossa muiden koulujen tai lukioiden väistämisen Aalto-yliopiston kampukselle. Tällöin myös muutostöiden kustannukset jakautuvat usealle vuodelle, mikä pienentää vuosittaisia tilakustannuksia. Kun tilat ovat käytössä pitkäaikaisella sopimuksella, niiden käyttö voidaan suunnitella useiksi vuosiksi eteenpäin ja ottaa huomioon myös kaupungin investointiohjelmaa suunniteltaessa. Toimintamallilla tavoitellaan pitkän aikavälin kustannussäästöjä. Ne muodostuvat ensinnäkin siitä, että voidaan välttää tai lykätä joitakin investointiohjelman koulurakennushankkeita tai kalliiden siirtokelpoisten koulutilojen hankkimista. Toisaalta säästöä syntyy siitä, että maksetaan tilojen käytöstä vain siltä ajalta kun ne ovat käytössä; esimerkiksi lukioissa tilantarve pienenee vuosittain keväällä abiturienttien koulutyön päätyttyä. Koulu palveluna -konseptiin siirtyvän koulun valinta On tarkoituksenmukaisinta, että Aalto-yliopiston kampusalueen väistötiloja ja uutta toimintamallia kokeilee ensimmäisenä sellainen koulu, joka on seuraava mahdollinen sovitulla korjauslistalla ja on joka tapauksessa menossa väistöön. Otaniemeen väistöön menevää koulua valittaessa on hyvä ottaa huomioon myös se, että kulkuyhteydet nykyisen toimitilan ja Otaniemen välillä ovat toimivat. Lisäksi Otaniemen väistötilaan on tarkoituksenmukaista sijoittaa väliaikaisesti sellainen koulu, jonka sijoittaminen väistöön helpottaa eniten investointipaineita. Konseptin kokeiluun soveltuu parhaiten, että väistötiloihin Otaniemen kampukselle siirtyy ensimmäisessä vaiheessa lukio. Lukio on kaupunkitasoinen palvelu ja toisen asteen opiskelijat ovat peruskouluikäisiä valmiimpia konseptin edellyttämään uuteen toimintatapaan. Lukio voi myös parhaiten hyödyntää yhteistyötä korkeakoulun kanssa. Edellä mainituin perustein lautakunnalle ehdotetaan, että väistötiloihin Aalto-yliopiston yhteyteen siirtyy Haukilahden lukio. Haukilahden koulukiinteistön peruskorjaus ja laajennus on investointiohjelmassa ajoitettu vuosille , joten lukion on joka tapauksessa väistettävä pois kiinteistöstä lähivuosina. Haukilahden lukio sijaitsee lähellä Niittykummun metroasemaa, josta on viiden minuutin metromatka Aaltoyliopiston asemalle metroliikenteen alettua. Lisäksi Haukilahden lukiolta vapautuvia tiloja voidaan käyttää perusopetuksen kasvavaan palvelutarpeeseen alueella. Ratkaisu helpottaa myös kasvavaa

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 79 lukiopaikkojen tarvetta, koska ratkaisu mahdollistaa Haukilahden lukion opiskelijamäärän kasvattamisen. Haukilahden lukion johtokunta, opettajakunta ja oppilaskunta kannattavat Haukilahden lukion siirtymistä väistötiloihin Otaniemeen syyslukukauden 2016 alusta alkaen. Johtokunnan, henkilökunnan ja opiskelijakunnan lausunnot ovat oheismateriaalina. Tilasuunnitelma Aalto-yliopistokiinteistöt Oy on tarjonnut Otaniemen pysyvän väistötilan päärakennukseksi vanhaa puutekniikan Puu2-rakennusta, osoitteessa Tekniikantie 3. Suunnitelman mukaan Aalto-yliopistokiinteistöt toteuttaa rakennuksessa tarvittavat muutostyöt kahdessa vaiheessa niin, että ensimmäisessä vaiheessa rakennuksesta on käyttöönotettavissa noin 11 opetustilaa, sosiaalitilat sekä hallinnon ja henkilöstön tilat. Lisäksi koululla on viikoittain 20 tunnin käyttöoikeus rakennuksen keskellä sijaitsevaan auditorioon, johon ei kohdistu muutostöitä. Ensimmäisen vaiheen muutostyöt valmistuvat niin, että rakennus on varustettavissa ja kalustettavissa kesällä 2016 ja käyttöönotettavissa elokuun 2016 alussa. Suunnitelman mukaan Aalto-yliopistokiinteistö myös kalustaa ja varustaa tilat oppimiskäyttöön soveltuviksi. Tilojen laajuus toisen vaiheen valmistuttua on noin 3400 m². Lisäksi tilaratkaisuun kuuluvat yhteiskäyttöiset tilat Aalto-yliopistolla ja 140 m² kokoinen auditorio (20h/vko). Kokonaisuutena tilaratkaisut mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämisen. Tiedoksi - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta - Söderblom Hannele - Pekka Piri, Haukilahden lukio

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Kasvatuksen ja opetuksen digitarina Valmistelijat / lisätiedot: Tuukka Soini, puh Asko Lippo, puh Outi Saloranta-Eriksson, puh Virpi Mattila, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy omalta osaltaan Kasvatuksen ja opetuksen digitarinan liitteen mukaisena. Käsittely Waltari Hopsun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta edellyttää, että digitarinaan lisätään aikuiskoulutusta käsittelevä osuus viimeistään seuraavan päivityksen yhteydessä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Waltarin lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös hyväksyy omalta osaltaan Kasvatuksen ja opetuksen digitarinan liitteen mukaisena. Lisäksi opetus- ja edellyttää, että digitarinaan lisätään aikuiskoulutusta käsittelevä osuus viimeistään seuraavan päivityksen yhteydessä. Liite Selostus 1 Kasvatuksen ja opetuksen digitarina Kasvatuksen ja opetuksen digitarina on valmisteltu suomenkielisen varhaiskasvatuksen, ruotsinkielisten sivistyspalvelujen, suomenkielisen opetuksen ja Omnian asiantuntijatyönä. Digitarinan tarkoituksena on varmistaa yhtenäinen digitaalinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Digitarina on sidottu Espoo-tarinan, KuntaKesun (Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma) ja alkaen porrastetusti käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien tavoitteisiin. Keskeiset sisällöt:

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 79 Kasvatuksen ja opetuksen digitarina kuvaa digitaalisen oppimisen eheän oppimispolun varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Se asettaa tavoitteita johtamiselle ja henkilöstön osaamiselle sekä digioppimisen pedagogiselle, toimintakulttuuriselle ja teknologiselle kehittämistoiminnalle. Lisäksi digitarina linjaa vuosien aikana toteutettavia kehitystoimia tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuurin sekä digitaalisten oppimispalveluiden ja osaamisen kehittämiseksi. Espoossa digiteknologian käyttö oppimisen työkaluna on luonteva osa oppijan omaa ja yhteisön oppimista. Oppiminen lähtee oppijoiden kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista sekä rakentuu aiemmalle osaamiselle. Oppimisessa korostuvat ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen. Opetuksen ja kasvatuksen fyysinen ja digitaalinen infrastruktuuri rakennetaan tukemaan oppimista. Oppijoille tarjotaan keskeiset palvelut verkosta (ns. pilvipalvelut) oppijoiden ikäkauden mukaisesti kohdennettuna. Digitarinan toteuttamiseen varataan riittävät taloudelliset resurssit toiminnallisten tavoitteiden varmistamiseksi. Digitarinan hyväksyminen tullaan käsittelemään Svenska rum - lautakunnassa ja Omnian hallituksessa Yhteinen digitarina on keskeinen ohjaustyökalu mm. käynnissä olevan KETOhankkeen (Toimintakulttuurin kehittäminen) osana laadittaville koulukohtaisille kehittämissuunnitelmille.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / / / Lausunto Karhusuon koulun, päiväkodin ja kirjaston hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh Eija Riikonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää lausuntonaan Karhusuon koulun ja päiväkodin peruskorjaus ja laajennus -hankkeen päivätystä hankesuunnitelmasta seuraavaa: Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon sivistystoimen tavoite tilankäytön tehostamiseksi sijoittamalla useita palveluja samaan rakennushankkeeseen. Lautakunta kuitenkin edellyttää, että - Tilakeskus-liikelaitos tekee tarvittavan väistötilasuunnitelman - hankkeen aikataulussa noudatetaan Tila- ja asuntojaoston päätöksessään asettamaa määräaikaa oppilas- ja päivähoitopaikkojen käyttöönottamiseksi - tilaratkaisuissa otetaan selkeästi huomioon muuntojoustavuus ja eri toimintojen yhteensovittaminen - hankesuunnitelma tarkennetaan vastaamaan Espoon koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelulle asetettuja tavoitteita. Käsittely Nieminen Waltarin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta edellyttää, että jatkossa koulurakennushankkeiden päätöksenteon liitemateriaaliksi valmistellaan rakennuskustannusten vertailukustannustaulukko. Vastaava liite tehdään jo nyt päiväkotien rakennushankkeista. Nieminen teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että nykyisen Karhusuon koulun tontti on suurten korkeuserojen takia erittäin haastava rakennettava. Lautakunta ehdottaa, että jatkosuunnittelussa edelleen tutkittaisiin uudisrakennuksen sijoittumista esim. Nupurintie 5, jolloin yläkoulu olisi nykyisen Karhusuon tontin välittömässä läheisyydessä. Tällöin uudisrakennus voitaisiin tehdä ennen vanhan koulun peruskorjausta ja koulun väistöratkaisu olisi vähemmän haastava. Nieminen Waltarin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisätään päätösehdotukseen ranskalainen viiva:

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 79 - koulun ja päiväkodin jatkosuunnitelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennus- ja peruskorjauskustannusten alentamiseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kolme lisäysehdotusta. Niemisen toista lisäysehdotusta ei ole kannatettu, joten se raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemisen ensimmäinen lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Niemisen kolmas lisäysehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös esittää lausuntonaan Karhusuon koulun ja päiväkodin peruskorjaus ja laajennus -hankkeen päivätystä hankesuunnitelmasta seuraavaa: Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon sivistystoimen tavoite tilankäytön tehostamiseksi sijoittamalla useita palveluja samaan rakennushankkeeseen. Lautakunta kuitenkin edellyttää, että - Tilakeskus-liikelaitos tekee tarvittavan väistötilasuunnitelman - hankkeen aikataulussa noudatetaan Tila- ja asuntojaoston päätöksessään asettamaa määräaikaa oppilas- ja päivähoitopaikkojen käyttöönottamiseksi - tilaratkaisuissa otetaan selkeästi huomioon muuntojoustavuus ja eri toimintojen yhteensovittaminen - hankesuunnitelma tarkennetaan vastaamaan Espoon koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelulle asetettuja tavoitteita - koulun ja päiväkodin jatkosuunnitelussa kiinnitetään erityistä huomiota rakennus- ja peruskorjauskustannusten alentamiseen. Lisäksi opetus- ja edellyttää, että jatkossa koulurakennushankkeiden päätöksenteon liitemateriaaliksi valmistellaan rakennuskustannusten vertailukustannustaulukko. Vastaava liite tehdään jo nyt päiväkotien rakennushankkeista. Oheismateriaali Selostus - Hankesuunnitelma Karhusuon koulu ja päiväkoti - Hankesuunnitelma_lomake 6 - Huonetilaohjelma - Tavoitehinta - Päiväkotien kustannusvertailutaulukko Tilakeskus-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Karhusuon koulun, päiväkodin ja kirjaston päivätystä hankesuunnitelmasta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 79 Tarveselvityksen tarkennuksen (opetus- ja ) mukaisesti hanke sisältää koulun, päiväkodin ja kirjaston. Hankkeen nimi esitetään muutettavaksi kuvaamaan sisältöä. Rakennuksessa toimii perusparannuksen ja laajennuksen jälkeen yhtenäinen peruskoulu, päiväkoti ja kirjasto. Tilat suunnitellaan myös nuorisopalvelujen ja kuntalaisten käyttöön. Monipuolinen palvelutarjonta otetaan huomioon rakennuksen ja sen piha-alueen suunnittelussa. Monipuolisuus ilmenee rakennuksen opastuksissa ja nimessä, jonka päättää sivistystoimen johto yhteistyössä rakennuksessa toimivien yksiköiden kanssa. edellyttää, että hankesuunnitelmassa otetaan selkeästi huomioon muuntojoustavuus ja eri toimintojen yhteensovittaminen. Espoon koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti hankesuunnitelmaan esitetään seuraavat muutokset: Sivu 3 - Hankkeen käyttäjä: Espoon kaupunki, sivistystoimi - Rakennuksessa tapahtuva toiminta: peruskoulun luokka-asteet 1-9, kuuden lapsiryhmän päiväkoti, alueen kirjastotilat ja tilasijoitteluratkaisuin luodaan edellytykset nuorisotoimintaan ja tilojen kuntalaiskäyttöön. Sivu 7-11 Tila- ja asuntojaosto on edellyttänyt ( ), että ennen Karhusuon koulun peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä selvitetään vaihtoehdot toteuttaa tarvittava lisärakentaminen laajempaa aluetta palvelevasti ja kustannustehokkaasti siten, että oppilas- ja päivähoitopaikat ovat käytössä vuoteen 2020 mennessä. - Hanke sisältää koulun, päiväkodin ja kirjaston, mikä on otettava huomioon vaihtoehtoisia tilanhankintatapoja selvitettäessä. - Tilakeskus-liikelaitoksen on tehtävä päätös vaihtoehtoisesta sijainnista mahdollisimman pian siten, että mahdolliset oppilas- ja päivähoitopaikat ovat käytettävissä vuoteen 2020 mennessä ottaen huomioon asemakaavamuutosten vaatima käsittelyaika. Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Pekka Eurasto, Talonrakennus - Marja Harju, Talonsuunnittelu - Harri Kivinen, Tilahallinta - Susanna Tommila, Kulttuurin tulosyksikkö

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / / / Meri-Matin tarveselvityksen muutos sekä Olarin koulun ja lukion toiminnan järjestäminen Meri-Matin valmistuttua Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh Juha Hovinen, puh Juha Nurmi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko hyväksyy Matinkylään yhteishankkeena nuorisopalvelujen kanssa toteutettavan Meri-Matin peruskoulun ja lukion tarveselvityksen muutoksen liitteen mukaisena. Lisäksi lautakunta päättää, että Olarin lukio siirtyy Meri-Matin kiinteistöön hankkeen valmistuttua, ja että Olarin koulu jää nykyiseen Olarin koulun ja lukion kiinteistöön. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma hyväksytään ohjaamaan koulun, lukion ja nuorisopalvelujen tilojen suunnittelua. esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tilakeskus-liikelaitokselle, että metroasemien välittömässä läheisyydessä oleville kouluille ja lukioille ei rakenneta muita autopaikkoja kuin mitä saattoliikenne ja liikuntaesteiset tarvitsevat. Käsittely Puheenjohtaja esitti, että opetus- ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja pyytää uuden päätösehdotuksen kokoukseen. Lautakuntaa pyytää huomioimaan mm. seuraavia näkökulmia: - luonnontieteellisen painotuksen säilyttäminen -kolmisarjaisuus ja yläkoulun valinnaisuuden mahdollistaminen normaalin tapaan - tilojen yhteiskäyttö tehokkaamminen opetus ja nuorisotoimen välillä - moderni tilankäyttö - Valmistelussa valmistellaan malli, jossa turvataan matemaattisluonnontieteellisen osaamiskeskittymän säilyminen sekä selvitetään kouluverkon vaikutukset segregaatioon. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 79 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja pyytää uuden päätösehdotuksen kokoukseen. Lautakuntaa pyytää huomioimaan mm. seuraavia näkökulmia: - luonnontieteellisen painotuksen säilyttäminen -kolmisarjaisuus ja yläkoulun valinnaisuuden mahdollistaminen normaalin tapaan - tilojen yhteiskäyttö tehokkaamminen opetus ja nuorisotoimen välillä - moderni tilankäyttö - Valmistelussa valmistellaan malli, jossa turvataan matemaattisluonnontieteellisen osaamiskeskittymän säilyminen sekä selvitetään kouluverkon vaikutukset segregaatioon. 2 Meri-Matti alustava huonetilaohjelma 3 Tarveselvityslomake, muutos - Johtokunnan lausunto - Opettajakunnan lausunto - Oppilaskunnan lausunto Meri-Matti -hanke hyväksyi Meri- Matti, peruskoulun, Espoon Aikuislukion, Matinkylän nuorisotilan ja Nuorten Kulttuuriareenan tilojen tarveselvityksen Tarveselvityksen muutos on tarpeen hankkeen muuttuessa 2-sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi ja 180 aloituspaikan lukioksi 3- sarjaisen yhtenäisen peruskoulun ja aikuislukion sijaan. Tarveselvityksen muutos perustuu lukioverkon sekä Matinkylä-Olarin alueen perusopetuksen palveluverkon muutostarpeisiin. Tarveselvityksen muutoksella halutaan lisätä lukiopaikkoja kaupunkitasoisesti, tehostaa tilankäyttöä ja parantaa Matinkylä-Olarialueen palveluverkkoa. Muutos ei estä aikuislukion toimintaa, joka voi siirtyä Tapiolasta Kiloon syksystä 2016 alkaen ja odottaa useita vuosia OMNIA:n palveluverkon pitkän tähtäimen järjestymistä. Lukiopaikkojen tarve Espoon päivälukioissa kasvaa ikäluokkien koon suurentuessa niin, että tämänhetkisten arvioiden mukaan lukion aloituspaikkojen tarve kasvaa vuodesta 2015 noin 400:lla vuoteen 2024 mennessä. Tähän tarpeeseen vastaaminen edellyttää lukioiden koon kasvattamista, ja tarveselvityksen muutos palvelee tätä muutosta. Lisäksi Etelä-Espoon päivälukiot ovat keskittymässä länsimetron varrelle, ja nykyisellä sijainnilla Olarin lukio jäisi Etelä-Espoon alueen lukioista kauimmas Länsimetrosta. Etelä-Espoon lukioiden keskittäminen

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 79 Länsimetron varteen parantaa merkittävästi lukioiden keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia, kun mahdollisuus osallistua toisen lukion kursseille helpottuu. Lisäksi Länsimetro parantaa mahdollisuuksia korkeakouluyhteistyöhön erityisesti Aalto-yliopiston mutta myös esimerkiksi Helsingin yliopiston kanssa. Matinkylä-Olarin perusopetuksen palvelutarpeen näkökulmasta lukion siirtyminen pois Olarin koulun ja lukion kiinteistöstä vapauttaa tilakapasiteettia Suurpelto-Henttaan alueen kasvavaan palvelutarpeeseen. Tämän hetkisten väestöennusteiden mukaan perusopetuksen tilat alueella loppuvat kesken viimeistään kevätlukukauden 2020 jälkeen. Nyt esitettävä ratkaisu siirtää Suurpelto-Henttaa alueen lisäinvestointitarpeita useilla vuosilla. Olarin lukiolta tyhjäksi jääviin tiloihin ei tarvitse tehdä merkittäviä muutostöitä tilojen siirtyessä perusopetuksen käyttöön. Matinkylän alueella palvelutarve kasvaa lähivuosina nimenomaan vuosiluokkien 1.-6 osalta, mutta Meri-Matin kiinteistö on hyvä rakentaa perusopetuksen osalta joustavaksi niin että myös yläkouluopetuksen järjestäminen tiloissa on mahdollista palvelutarpeen kehittyessä ja väistötilaratkaisujen mahdollistamiseksi. Lautakunta päättää erikseen miten Meri-Matin ja Olarin tiloja hyödynnetään osana vuosittaista lukioiden aloituspaikkojen määrittämistä, perusopetuksen luokkasijoittelua sekä väistötilanteissa. Tarveselvityksen muutoksessa hankkeen laajuus ja kustannukset eivät muutu hyväksytystä tarveselvityksestä eivätkä aiheuta muutoksia valmisteilla olevaan asemakaavaan. Meri-Matti tulee olemaan Matinkylän alueen koulu- ja kulttuurikeskus joka tulee sijaitsemaan puiston vieressä Ison Omenan, metroaseman ja linjaautoterminaalin lähellä, Matinkylän uimahallin naapurina. Meri-Matin peruskoulu tulee olemaan 2-sarjainen yhtenäinen peruskoulu jossa on esiopetusta ja pienryhmäopetusta. Peruskoulun kokoa on hyväksytystä tarveselvityksestä pienennetty jotta lukion kasvattaminen olisi mahdollista. Muutoksen myötä lukiopaikkojen ja Matinkylä-Olari-alueen peruskoulupaikkojen määrä kasvaa nykyisestä. Mitoitus ei mahdollista Olarin koulun matemaattis-luonnontieteellisen painotuksen siirtymistä Meri-Mattiin, joten painotuksen säilyminen Olarin koulun kiinteistössä on tarkoituksenmukaista. Lähellä oleva luonto myös tukee painotuksen toteuttamista perusopetuksessa nykyisessä koulukiinteistössä. Asemakaavallisista syistä Meri- Mattia ei voida kasvattaa sisällyttämään myös matemaattis-luonnontieteellistä painotusta. Olarin koulun ja lukion johtokunnan, oppilas- ja opiskelijakunnan ja henkilökunnan lausunnot ovat oheismateriaalina. Peruskoulun yhteyteen toteutetaan Keinumäen sairaalakoulun sivupiste. Sivupisteen sijoittaminen peruskoulun yhteyteen parantaa moniammatillista yhteistyötä ja sairaalaopetuksen alueellista saatavuutta. Meri-Matin peruskoulun sivupisteen myötä sairaalaopetuksella on

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 79 toimipisteet Jorvin alueella (pääkoulu) ja sivupisteet Tapiolan koulun ja Meri-Matin koulun yhteydessä. Sivupisteet sijoittuvat HUS lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden läheisyyteen, joka helpottaa tiivistä yhteistyötä kotien, koulun ja hoidon välillä. Sairaalaopetuksen sijoittuminen peruskoulun yhteyteen luo edellytykset sairaalaopetuksen kehittämistoimintaan osana yleisopetuksen koulua, jolla on merkitystä myös kansallisella tasolla. Tilojen laajuus tarveselvityksessä on yhteensä 114 m 2. Espoon eteläosa tulee lähivuosina ja -vuosikymmeninä muuttumaan metron rakentamisen seurauksena. Metrorata muuttaa myös palveluverkkoa: toisaalta väestön kasvu lisää palvelutarvetta, toisaalta tehokas liikenneverkko tuo mahdollisuuden hyödyntää metrorataa palvelutarjonnan kehittämisessä. Palvelutarjonnan parannuksena metroradan yhteyteen suunnitellaan lukiolaisille koulutuskäytävää johon liittyvät radan varressa olevat lukiot tarjoten näin opiskelijoille laajemmat opiskelumahdollisuudet. Meri-Matin tilaohjelma on suunniteltu niin että tilat ovat joustavasti peruskoulun ja lukion käytössä, osittain yhteiskäytössä. Erityisesti auditorion ja erityisluokkien osalta peruskoulun, lukion ja nuorisotoimen tilojen sijoittaminen saman katon alle lisää tilojen tehokasta käyttöä. Meri-Matin auditorio näyttämöineen on tavanomaista koulutasoa suurempi. Se on koulun suurryhmäopetustila ja juhlatila, nuorten konserttisali ja teatteri, joka muuntuu siirtokatsomon kokoamisella lukion ylioppilaskirjoitussaliksi sekä koulun ja nuorten liikuntasaliksi. Myös näyttämöä voi käyttää liikuntatilana. Kouluun tulee myös varsinainen liikuntasali liikunnanopetusta ja kuntalaiskäyttöä varten. Sisääntuloaula ja nuorisopalvelujen kahvila ovat päivittäin nuorten ja lukion opiskelijoiden tauko- ja kohtaamispaikka ja toimivat lämpiönä kulttuuriareenan tapahtumissa sekä koulun ja lukion juhlissa. Koulun kädentaidon ja taiteen tilat ovat jonkun verran suuremmat ja yhteiskäytössä nuorten kulttuuritoiminnan kanssa. Henkilökunnan taukoja työtilat ovat yhteiset ja nuorisopalvelut voivat iltaisin käyttää koulun yleisiä opetustiloja sekä erikoisluokkia kuten kotitalousluokkaa. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon koulun eri-ikäiset oppilaat. Tilat toteutetaan joustavasti huomioiden uuden opetussuunnitelman vaatimukset ja ne jäsennetään soluiksi lasten ikäluokkien ylemmillä luokka-asteille aine- ja aihekokonaisuuksien mukaan. Koulun koosta huolimatta toteutetaan lapsille omat, turvalliset toiminta-alueet sisällä ja ulkona. Nuorten kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilan vaatimat tilat eivät muutu tarveselvityksen muutoksen myötä. Espoon aikuislukio siirtyy nykyisistä Tapiolan purettavista tiloista Kiloon Tapiolan lukion palatessa takaisin Tapiolaan elokuusta 2016 alkaen.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 79 Tämän siirron myötä vaihtoehtoisen sijainnin löytämiselle on enemmän aikaa, mikäli aikuislukio tulevaisuudessa siirtyy pois Kilosta. Kilon tilat ovat käytettävissä toistaiseksi. Liitteenä oleva alustava huonetilaohjelma sisältää tilat 2-sarjaiselle yhtenäiselle peruskoululle, lukiolle, Matinkylän nuorisotilalle ja kaupunkitasoisille Nuorten Kulttuuriareenalle. Meri-Matin toteuttaminen ja kustannusennuste Meri-Matin peruskoulu, lukio, Nuorten kulttuuriareena ja Matinkylän nuorisotila toteutetaan yhteiseen kiinteistöön, josta voidaan käyttää nimeä Meri-Matti (vrt. Opinmäki, Kaivomestari). Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä taloussuunnitelman investointiosassa on Meri-Matti esitetty toteutettavaksi vuosien (määrärahavaraus 40 M ). Sivistystoimen esityksessä investointiohjelmaan vuosille on Meri-Matti vuosilla Matinkylän uimahalli, joka toteutetaan samalle tontille, on Tilakeskuksen investointiohjelmassa esitetty toteutettavaksi ja Sivistystoimen esityksessä Meri-Matin kustannusennuste on yhteensä euroa ilman arvonlisäveroa. Kustannusarvio ei sisällä parkkipaikkojen rakentamista. Alustavan huonetilaohjelman perusteella tilat ja kustannukset jakautuvat seuraavasti: peruskoulu 3269 hym², (alv. 0 % ) lukio 3991 hym², (alv. 0 % ) nuorisopalvelu 1103 hym², (alv. 0 % ) yhteensä 8363 hym² Tilakeskus-liikelaitos on ilmoittanut opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle esitetyssä ja hyväksytyssä tarveselvityksessä vuokralaskelman, jossa koko rakennuksen vuosivuokra on 3,12 M ja josta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vuosivuokran osuus on 2,09 M, aikuislukion vuosivuokran osuus 0,635 M ja liikunta- ja nuorisolautakunnan vuosivuokran osuus 0,394 M. Tarveselvityksessä ei pystytty arvioimaan paikoituksen hintaa, koska sen toteuttamistavalle oli olemassa useita vaihtoehtoja. Aikaisemmin aikuislukiolle tarkoitettujen tilojen siirtyessä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käyttöön koko rakennuksen 3,12 M vuosivuokra jakaantuu uudella tavalla: koulu ja lukio yhteensä noin 2,7 M ja liikunta- ja nuorisolautakunta noin 0,4M. Vielä vahvistamattoman asemakaavan edellyttämän paikoituksen kustannusvaikutus edellä mainittua vuosivuokraa lisäävästi on tilakeskusliikelaitoksen alustavan arvion mukaan noin 0,39 M, josta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan osuus on noin 0,33M ja liikunta- ja nuorisolautakunnan osuus noin 0,06 M.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 79 Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Sakari Meinilä, Talonsuunnittelu

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / / Lausunto Meri-Matti uudishankkeen hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Vera Schulman, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko esittää lausuntonaan Meri-Matti - hankkeen päivätystä hankesuunnitelmasta seuraavaa: Hankesuunnitelmassa on otettu huomioon sivistystoimen tavoite tilankäytön tehostamiseksi sijoittamalla useita palveluja samaan rakennushankkeeseen. Lautakunta kuitenkin edellyttää, että - hankkeesta käytetään nimitystä Meri-Matti - tilaratkaisuissa otetaan selkeästi huomioon muuntojoustavuus ja eri toimintojen yhteensovittaminen - hankesuunnitelmaa tarkennetaan vastaamaan Espoon koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelulle asetettuja tavoitteita esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tilakeskus-liikelaitokselle, että metroasemien välittömässä läheisyydessä oleville kouluille ja lukioille ei rakenneta muita autopaikkoja kuin mitä saattoliikenne ja liikuntaesteiset tarvitsevat. Käsittely Waltari esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Waltarin ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Liite Selostus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. 4 Meri-Matti, hankesuunnitelma 5 Meri-Matti, tilaohjelma Tilakeskus-liikelaitos on pyytänyt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan lausuntoa Meri-Matin päivätystä hankesuunnitelmasta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 79 Lautakunta esittää Meri-Matti nimityksen käyttöä hankkeen yhteydessä. Tarveselvityksen muutoksen (opetus- ja ) mukaisesti hanke sisältää peruskoulun, lukion, Keinumäen koulun sivupisteen sekä Nuorten Kulttuuriareenan ja Matinkylän nuorisotilat. Hankkeen nimi, Meri-Matti, kuvaa palvelujen monipuolisuutta tasapuolisesti nostamatta mitään yksikköä muiden edelle. Espoon koulujen ja päiväkotien tilasuunnittelulle asetettujen tavoitteiden mukaisesti hankesuunnitelmaan esitetään seuraavat muutokset: Muutos: 1.1. Hankkeen perustiedot (s.6) (huom.: mikäli liikuntakenttää siirretään, tontin koko pienenee hieman) Lisäys: Huolto (s.10) Huoltoalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon koulupihan turvallisuus, huoltopihojen keskeinen sijainti suhteessa asuinrakennuksiin ja puistoon sekä näkymät viereisistä asuinrakennuksista huoltopihoille. Koulun kortteliin rakennetaan metron huoltotunnelia, jonne ajetaan Lekkerikujan päästä. Koulupihan turvallisuus on taattava huoltotunnelin läheisyydessä. Korjaus: Koulu ja lukio (s.12) Tilojen suunnittelussa ja materiaalivalinnoissa otetaan huomioon myös oppilas- ja opiskelijatöiden näytteille ripustaminen. Poistetaan kappale: Liikenne ja aulatilat (s. 13) Samat asiat mainitaan laajemmin s. 16 Korjaus: Kotitalous (s.14) Opetuskeittiössä on työpisteet 16 oppilaalle Lisäys: Oppilashuolto (s.18) Tiloihin varataan myös hälytysnapit, jotka soivat sovituissa paikoissa. Suunnitteluratkaisuissa tulee huomioida oppilaiden tarve yksityisyyteen oppilashuollon tiloihin saavuttaessa. Liikunta- ja nuorisolautakunta tulee antamaan oman lausuntonsa hankesuunnitelmasta Tiedoksi - Carl Slätis, Tilakeskus-liikelaitos - Juha Iivanainen, Talonsuunnittelu - Sakari Meinilä, Talonsuunnittelu - Juha Hovinen, Tilat ja alueet -yksikkö

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / / / Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen muuttaminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh Leena Hilpas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen 1. hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen kannatusyhdistyksen järjestämästä opetuksesta. Sopimuksen mukainen kaupungin kannatusyhdistykselle maksama kokonaiskorvaus on lukien euroa vuodessa ja se maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä ja oikeuttaa suomenkielisen opetustoimen johtajan tekemään sopimukseen vähäisiä, teknisluonteisia muutoksia sekä allekirjoittamaan sopimuksen. Käsittely Kalliola teki seuraavan muutosehdotuksen: 1) hyväksyy liitteenä olevan Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n välisen sopimuksen kannatusyhdistyksen järjestämästä opetuksesta. Sopimuksen mukainen kaupungin kannatusyhdistykselle maksama kokonaiskorvaus on lukien euroa vuodessa ja se maksetaan neljässä yhtä suuressa erässä 31.1., 31.5., ja ) esityksen mukaan Liitetiedostossa sopimuksen kohta 13 lisätään sana oppilasmäärä lauseeseen..kannatusyhdistyksen tilanteen, oppilasmäärän ja kiinteistön muuttuminen sitä edellyttää. Puheenjohtaja totesi Kalliolan muutosehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite 6 Espoon kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 79 ry:n välinen sopimus kannatusyhdistyksen järjestämästä opetuksesta Oheismateriaali Selostus - Espoon kaupungin ja Kristillisen koulun kannatusyhdistys ryn sopimus Kustannusvertailu Tausta Perusopetuslain 7 :n mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 7 :n 2 kohdan mukaan opetus- ja päättää sopimuksen tekemisestä yksityisen opetuksen järjestäjän kanssa. Kaupungin ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n aiempi sopimus on allekirjoitettu (lautakunnan päätös ). Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö on tehnyt erillisen sopimuksen kannatusyhdistyksen/päiväkoti Eskimon kanssa esiopetuksen järjestämisestä lukuvuonna Espoon kaupunki on tehnyt sopimuksen myös toisen Espoossa toimivan yksityisen perusopetusta antavan toimijan eli Espoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n kanssa. Kaupungin maksamat korvaukset ja kustannusten vertailu Kaupunki on maksanut kristillisen koulun kannatusyhdistykselle korvausta espoolaisten oppilaiden määrän mukaan ja sen lisäksi erillisen toimintaavustuksen vuosittain. Vuonna 2014 korvausta on maksettu 1845 euroa/vuosi/1-6 luokan oppilas ja 1231 euroa/vuosi/7-9 luokan oppilas. Lisäksi on maksettu valtuuston talousarviota 2013 ja taloussuunnitelmaa koskevan neuvottelutuloksen mukainen toimintaavustus euroa/vuosi. Vuonna 2014 on myös maksettu erillinen euron toiminta-avustus. Kokonaiskorvauksen määrä vuonna 2014 on ollut yhteensä euroa. Vuoden 2015 osalta korvausperuste espoolaisten oppilaiden osalta on sama kuin vuonna 2014 ja lisäksi maksetaan toiminta-avustus euroa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 79 Espoon steinerkoulun kannatusyhdistys ry:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan koulu toimii Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat -nimisen yhtiön omistamassa kiinteistössä eikä se maksa kaupungille korvausta tilojen käytöstä. Vuonna 2014 kaupunki on maksanut kyseisen kiinteistön tilakustannuksia euroa. Ko. summa kattaa vain vuokran, eikä kaupunki maksa esimerkiksi sähkö-, lämpö-, siivous- ym. kustannuksia. Kaupungin vuoden 2015 talousarviossa vuokrakustannuksen määräksi on arvioitu euroa. Kristillisessä koulussa on tällä hetkellä oppilaita 205, joista alakoulussa on 132 ja yläkoulussa 73 oppilasta. Steinerkoulun oppilasmäärä on koululta saadun tiedon mukaan 327, joista perusopetuksessa on 237 oppilasta ja lukiossa 90 opiskelijaa. Oppilaiden lukumäärällä laskien koulujen saamat korvaukset eivät ole samat. Toisaalta myös espoolaiset peruskoulut toimivat kunnoltaan erilaisissa tiloissa eikä kouluille makseta erillistä korvausta tai kompensaatiota tilojen erilaisesta kunnosta. Espoon koulujen tilakustannukset, kun huomioon ei oteta erityiskouluja, ovat keskimäärin e/oppilas/vuosi. Vuosittain vaihtelut ovat suuria. Esimerkiksi koulun remontti ja väistötilat sekä uuden koulun toimiminen aluksi vajaana nostavat oppilaskohtaisen kustannuksen korkeaksi. Vuonna 2014 oppilaskohtainen kiinteistökustannus on vaihdellut euron ja euron välillä. Oheismateriaalina on Espoon kaupungin, Kristillisen koulun ja Steinerkoulun opetuksen kustannukset vuosina 2012 ja Luvut on otettu Opetushallituksen rahoitusjärjestelmäraporteista. Vuoden 2014 lukuja ei ole vielä saatavissa. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska Espoon osalta luvuissa on mukana myös erityisopetuksen kustannuksia. Lisäksi niissä on mukana saadut valtionavustukset kuten ns. tasa-arvoraha ja avustus ryhmäkokojen pienentämiseen. Espoon kaupungin luvut sisältävät sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen. Kristillisen koulun vuoden 2013 kustannuksia on korottanut koulun siirtyminen uusiin tiloihin. Sopimusmuutosten perustelut Aiemmin kaupunki on maksanut korvausta espoolaisten oppilaiden laskennallisten kustannusten ja kotikuntakorvauksen välisen erotuksen. Lisäksi on maksettu erillinen toiminta-avustus. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi lukien perusopetuksen laskennallisia kustannuksia ei enää määritellä erikseen. Vuoden 2015 osalta korvaus on maksettu vuotta 2014 koskevien laskennallisten kustannusten perusteella lukien korvauksen maksamisperusteet tulee määritellä uudelleen. Lähtökohtana on, että kaupunki tukee Kristillistä koulua ja Steinerkoulua yhdenvertaisin periaattein. Kun Steinerkoulun osalta kaupunki maksaa tilavuokraa vastaavan korvauksen, yhdenvertainen tapa on korvata myös Kristillisen koulun tilakustannuksia.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 79 Aiemmin kaupunki on maksanut Kristilliselle koululle korvausta vain espoolaisista oppilaista. Vastaava rajoitusta ei ole Steinerkoulun sopimuksessa. Näin ollen jatkossa ulkokuntalaisten osuutta ei vähennetä maksettavasta korvauksesta. Molemmissa kouluissa ulkokuntalaisten osuus on noin 10 % oppilasmäärästä. Kristillinen koulu toimii tällä hetkellä vuokraamissaan tiloissa, jotka on muutettu koulukäyttöön soveltuviksi. Tilavuokran perusteella maksettava korvaus määräytyy Kristillisen koulun 1-9 -vuosiluokkien käytössä olevien tilojen vuokran perusteella. Vuokra on euroa vuodessa. Siihen ei huomioida päiväkodin tai esikoulun tiloja. Vuokra ei sisällä yleisiä kiinteistökustannuksia, kuten jätehuoltoa, sähköä tai vettä, eikä tilapalveluita kuten siivous-, vahtimestari- tai avainpalveluita. Koulun käytössä olevassa rakennuksessa ei ole liikuntatiloja eikä teknisen työn tiloja. Kristillinen koulu saa käyttää Karakallion koulun teknisen työn tilaa maksuitta ja koulut sijaitsevat kävelyetäisyydellä toisistaan. Sen sijaan koulun käyttämät liikuntatilat sijaitsevat eri puolilla Espoota, mikä edellyttää julkisen liikenteen käyttämistä siirtymiseen. Matkakulujen lisäksi kustannuksia syntyy tilavuokrista ja opettajille maksettavista lisäkorvauksista. Koulu käyttää myös koulunkäyntiavustajia apuna siirtymisissä. Edellä olevin perustein Kristilliselle koululle maksettava korvaus ei voi muodostua ainoastaan koulurakennuksen vuokrasta vaan myös muihin opetustiloihin siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia on syytä huomioida. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Kristillisen koulun näkemykset lisäkorvauksen laskentaperusteesta ja määrästä sekä maksuajankohdasta eroavat. Kristillinen koulu on katsonut, että lisäkorvaus tulee maksaa oppilasmäärän mukaan ja että sen tulee muuttua oppilasmäärän muuttuessa. Kristillinen koulu on ilmoittanut, että liikuntatilojen, teknisen työn tilan sekä yhteisten tilaisuuksien kuten juhlien osalta käytettävien erillisten tilojen osalta vuonna 2016 muodostuisi euron kustannukset eli 547 e/oppilas. Kustannukset muodostuvat liikuntatilojen vuokrasta, juhlatilojen vuokrasta ja kuljetuksista ko. tiloihin, vakuutuksesta, palkkakustannuksista (tilojen koordinointi, liikunnan opettajan siirtymäkorvaukset, teknisen työn opettajan siirtymäkorvaukset, avustajien palkat) sekä matkakustannuksista liikuntatiloihin sisältäen kilometrikorvaukset ja julkisen liikenteen matkat. Kristillinen koulu on katsonut, että minimissään lisäkorvauksen määrän tulee olla euroa, mikä tekisi 427 e/oppilas. Tällöin vuokran ja lisäkorvauksen perusteella maksettavan kokonaiskorvauksen suuruus olisi euroa. Korotus nykyiseen korvaukseen olisi suuri. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö katsoo, että ottaen huomioon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsittelemä

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 79 talousarvioehdotus vuodelle 2016 ei Kristillisen koulun ehdotuksen hyväksyminen ole taloudellisesti mahdollista. Suomenkieliseen opetukseen on osoitettu lisää rahaa vain omiin tilakustannuksiin ja lisäksi 0,6 % palkkoihin. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö katsoo, että oppilaskohtaisen korvauksen sijaan lisäkorvauksena tulee maksaa kiinteä korvaus, koska oppilasmäärä vaikuttaa ainoastaan oppilaskohtaisiin matkakuluihin, mutta se ei suoraan vaikuta tilavuokriin eikä opettajille maksettaviin lisäkorvauksiin. Myös Steinerkoululle maksettava korvaus on tilan vuokrakustannus eikä se saa lisäkorvausta oppilasmäärän kasvaessa. Kristilliselle koululle maksettavan lisäkorvauksen tarkoituksena on tukea niitä ylimääräisiä ja tarpeellisia kustannuksia, joita koulun ulkopuolella oleviin liikunta- ja teknisen työn tiloihin siirtyminen aiheuttaa. Kristillisen koulun esittämät kustannukset ovat kuitenkin korkeammat kuin kustannukset, joita kaupungin kouluille syntyisi vastaavista siirtymisistä erillistiloihin eikä kaikkien esitettyjen kustannusten voida määrältään ja perusteeltaan katsoa liittyvän nimenomaan ko. siirtymisiin. Kun lisäksi huomioidaan se, että syntyviin kustannuksiin voi myös vaikuttaa käytännön järjestelyin, suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö katsoo kohtuulliseksi lisäkorvauksen määräksi euroa vuodessa. Tilavuokran ja lisäkorvauksen perusteella laskettu kokonaiskorvaus olisi siten euroa. Oppilaskohtaisesti laskettuna korvaus on euroa. Tämän lisäksi Kristillinen koulu saa valtionosuusjärjestelmän mukaisen kotikuntakorvauksen, jonka määrä vuonna 2015 on alakoulun osalta 5 852,64 e/oppilas/vuosi ja yläkoulun osalta 9 364,22 e/oppilas/vuosi. Kristillinen koulu on esittänyt, että korvaus tulee maksaa kuukausittain. Voimassa olevassa sopimuksessa korvaus on maksettu kaksi kertaa vuodessa. Korvauksen maksaminen kuukausittain lisäisi tulosyksikön menoja, joten perustetta maksuaikataulun muuttamiseen ei ole. Kristillisen koulun nykyisen tilan vuokrasopimus päättyy Koulun tulevat tilaratkaisut ovat vielä epävarmoja. käsittelee Kristillisen koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmaan annettavaa lausuntoa kokouksessaan Nyt hyväksyttäväksi esitettävässä sopimusluonnoksessa on ehto, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan sopimuksen muuttamisesta, jos se esimerkiksi Kristillisen koulun tiloja koskevien muutosten (vuokran nousu, lisätila, uudet tilat) vuoksi on tarpeellista. Tiedoksi Korvauksia koskevien muutosten lisäksi sopimukseen on tehty joitakin tarkennuksia. - Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry, ote