PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Transkriptio

1 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Unioni on vuosien aikana ottanut hoitaakseen tehtäviä, joissa joko sen toimielimet ovat tehneet yhteistyötä kansallisten hallintojen kanssa unionin politiikkojen täytäntöön panemiseksi tai, rajoitetuissa tapauksissa, toimielimet ovat suoraan hallinnoineet kyseisiä politiikkoja tai menettelyjä. On perustettu lukuisia toimielimiä, elimiä ja laitoksia, joista osa hoitaa myös hallinnollisia tehtäviä. Kansalaiset ja talouden toimijat osallistuvat entistä tiiviimmin asioiden hoitoon unionissa, esimerkiksi hakiessaan EU:n määrärahoja, esittäessään kantelun tai pyytäessään jotakin asiakirjaa. Tällaista toimijoiden määrän kasvamista ja menettelyjen monimutkaisuuden lisääntymistä ei ole tuettu antamalla kattavaa ja monialaista sääntelyä. Unionin hallinto-oikeus on tosiasiassa sirpaloitunut. Ainoastaan joihinkin unionin hallinnollisiin toimiin liittyviin osa-alueisiin sovelletaan järjestelmällistä lähestymistapaa, ja puutteita ja epävarmuustekijöitä on runsaasti. Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 41 artiklassa säädetään oikeudesta hyvään hallintoon. Siinä vahvistetaan tietyt periaatteet ja oikeudet, kuten puolueettomuutta, oikeudenmukaisuutta ja kohtuullista aikaa koskevien periaatteiden noudattaminen hallinnon toiminnassa, oikeus tulla kuulluksi ennen kielteisen päätöksen hyväksymistä, henkilön oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin, velvollisuus perustella päätökset, oikeus saada korvaus unionin aiheuttamista vahingoista sekä kieliä koskevat oikeudet. Tämä ei kuitenkaan riitä. Kansalaisten käytössä on oltava tehokkaita, ennakoitavissa olevia ja helposti saatavilla olevia menettelyjä, jotta he voivat käyttää oikeuttaan hyvään hallintoon. Periaatteet ja oikeudet on muutettava säännöiksi, joilla vastataan selvästi ja yksinkertaisesti peruskysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi hallintomenettelyn aloittamista, määräaikoja ja muutoksenhakua. Euroopan parlamentti on toistuvasti kehottanut hyväksymään unionin hallintomenettelyä koskevan säädöksen. Euroopan parlamentti hyväksyi tarkistuksin 6. syyskuuta 2001 antamassaan päätöslauselmassa 1 oikeusasiamiehen laatiman hyvän hallintotavan säännöstön ja kehotti komissiota esittämään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan mukaisesti ehdotuksen asetukseksi, johon sisältyy hyvän hallintotavan säännöstö. Lissabonin sopimus, jossa vahvistetaan kansalaisten oikeuksia ja heidän osallistumistaan unionin demokraattiseen toimintaan koskevaa kehystä, antoi voimaantulonsa myötä uutta pontta hallinto-oikeutta koskeville Euroopan parlamentin pohdinnoille ja toimille. Määritettäessä uusi oikeusperusta sille, miten unionin toimielimet, elimet ja laitokset hoitavat tehtäviään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn SEUT-sopimuksen 298 artikla on yhdistetty tehostamistarve sekä avoimuutta ja riippumattomuutta koskevat tavoitteet. Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta asetti 23. maaliskuuta 2010 työryhmän tarkastelemaan EU:n hallinto-oikeutta. Tavoitteena on luoda yleiskatsaus olemassa olevaan EU:n hallinto-oikeuteen. Työryhmä sai tukea ja asiantuntija-apua alan ammattilaisilta, tutkijoilta, valtioista riippumattomilta järjestöiltä sekä muiden toimielimien, elimien ja laitoksien jäseniltä ja viranomaisilta. 1 EYVL C 72 E, , s DV\ doc PE v01-00

2 Työryhmän havaintojen perusteella laadittiin työasiakirja, jossa esitettiin mahdollisuus valmistella lakialoite yhdeksi yleiseksi hallinto-oikeuden säännökseksi, joka sitoisi unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia ja jossa keskityttäisiin takuiden vähimmäisturvaverkon järjestämiseen kansalaisille ja yrityksille näiden suorissa yhteyksissä unionin hallintoon. Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi työasiakirjan kokouksessaan 21. marraskuuta Sen jälkeen, kun asiakirja oli hyväksytty valiokunnassa, 15. tammikuuta 2013 hyväksyttiin merkittävä päätöslauselma, jossa Euroopan parlamentti pyysi komissiota esittämään SEUTsopimuksen 298 artiklan nojalla ehdotuksen asetukseksi Euroopan unionin hallintomenettelylaista ja lukuisia yksityiskohtaisia suosituksia, jotka muodostavat nykyisen ehdotuksen tukirangan. Ehdotuksen tavoitteena on asettaa kattava ja monialainen hallintomenettely kansalaisten ja unionin hallinnon käyttöön. Kansalaiset ja talouden toimijat hyötyvät yhtenäisistä menettelytakuista, jotka ovat täytäntöönpanokelpoisia EU:n tuomioistuimissa. Myös unionin hallinto hyötyy selkeistä ja yhtenäisistä säännöistä. Edistämällä läpinäkyvyyttä ja helppokäyttöisyyttä lisätään luottamusta ja parannetaan kansalaisten ja unionin hallinnon välistä suhdetta, millä vahvistetaan myös unionin legitiimiyttä. 2. OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE Oikeusperusta Ehdotuksen perustana on SEUT-sopimuksen 298 artikla, jonka mukaan unionin toimielimet, elimet ja virastot tukeutuvat tehtäviään hoitaessaan avoimeen, tehokkaaseen ja riippumattomaan eurooppalaiseen hallintoon. Lisäksi 298 artiklassa todetaan, että tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksilla säännökset. Ehdotuksen tavoitteena on taata oikeus hyvään hallintoon sekä avoin, tehokas ja riippumaton unionin hallinto vahvistamalla menettelysäännöt, joilla hallitaan sen hallinnollisia toimia. Tämän ehdotuksen oikeusperusta on siten SEUT-sopimuksen 298 artikla. Toissijaisuusperiaate Lissabonin sopimuksessa (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohta ja SEUTsopimuksen 3 artikla) todetaan, että toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta aloilla, jotka kuuluvat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sellainen säädös kuin asetus ehdotukseksi, joka on laadittu SEUT-sopimuksen 298 artiklan nojalla ja jolla vahvistetaan unionin hallinnollisen toiminnan menettelysäännöt, on luonteeltaan sisäiseen organisaatioon liittyvä ja kuuluu siten Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tästä syystä toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta. PE v /2 DV\ doc

3 Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä se rajoittuu yksinomaan siihen, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3. EHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Kohde ja tavoite Asetuksessa vahvistetaan menettelysäännöt, joilla hallinnoidaan jokaista hallintomenettelyn vaihetta menettelyn aloituksesta hallinnointiin ja menettelyn päättämiseen. Soveltamisala SEUT-sopimuksen 298 artiklan mukaisesti asetuksen 2 artiklassa todetaan selvästi, että asetusta sovelletaan unionin toimielimien, elimien ja laitoksien hallintoon, ja jäsenvaltioiden hallinnot suljetaan yksiselitteisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä perustuu myös unionin hallinnon määritelmään asetuksen 4 artiklan a kohdassa ja ilmentää perusoikeuskirjan 41 artiklaa. Ainoastaan hallinnolliset toimet suppeassa merkityksessä sisältyvät asetuksen soveltamisalaan. Tästä syystä asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle suljetaan yksiselitteisesti lainsäädäntömenettelyt, oikeudenkäynnit, delegoitujen säädöksien ja täytäntöönpanosäädöksien hyväksymismenettelyt samoin kuin muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, jotka perustuvat suoraan perussopimuksiin. Ainoastaan yleisiin hallintopäätöksiin sovelletaan erityisiä sääntöjä, jotka on vahvistettu VI luvussa. Asetuksen suhde muihin unionin säädöksiin Asetuksen 3 artiklassa selvennetään, että asetus on yleissäädös, jota sovelletaan yleisesti kaikkiin unionin hallintomenettelyihin. Siinä toistetaan myös periaate, jonka mukaan erityissäädökset ovat ensisijaisia yleisiin säädöksiin verrattuna, ja selvennetään, että asetuksen määräyksiä sovelletaan sanotun vaikuttamatta unionin sekundaarilainsäädännön välineisiin, joissa säädetään erityisistä hallintomenettelyjä koskevista säännöistä. Hyvää hallintoa koskevan takuun vahvistamiseksi 3 artiklassa säädetään yksiselitteisesti, että asetuksen määräyksiä sovelletaan, jotta paikataan olemassa olevan ja hallintomenettelyjä koskevista erityissäännöistä annetun unionin sekundaarilainsäädännön aukkokohtia. Artiklassa todetaan myös, että asetusta käytetään unionin sekundaarilainsäädännön menettelysääntöjen tulkitsemiseksi, jotta lisätään yhtenevyyttä samanlaisten menettelyjen soveltamisessa, vaikka ne eroaisivatkin yksityiskohdiltaan. Hallintomenettelyn aloittaminen Yleisenä periaatteena hallintomenettelyt voidaan aloittaa hallinnon omasta aloitteesta tai hakemuksella. Asetuksen 6 artiklassa tarkastellaan tapauksia, joissa hallintomenettely aloitetaan hallinnon omasta aloitteesta. Siinä asetetaan velvoite aloittaa menettely toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä. Menettelyn virallinen aloittaminen luo oikeudellista varmuutta, koska siten vahvistetaan lopullisen päätöksen hyväksymiseen sovellettavan tärkeän pakollisen määräajan alkamisajankohta 17 artiklan DV\ doc 3/3 PE v01-00

4 1 kohdan mukaisesti. Artiklassa asetetaan myös keskeinen velvoite ilmoittaa menettelyn virallisesta aloittamisesta ja antaa osapuolille asiaankuuluvaa ja kattavaa tietoa, jotta ne voivat asianmukaisesti käyttää oikeuttaan puolustukseen menettelyn aikana. Tällaisia tietoja ovat muun muassa menettelyn hallinnoinnista vastaavan henkilöstön jäsenen nimi ja yhteystiedot. On tärkeää nimetä vastuuhenkilö, jotta parannetaan menettelyn hallinnointia ja tehostetaan osapuolien menettelyllisten oikeuksien suojaa. Lisäksi estetään aloituspäätöksen julkistaminen ennen kuin siitä on ilmoitettu osapuolille ja mahdollistetaan ilmoituksen viivyttäminen tai antamatta jättäminen ainoastaan sellaisissa tapauksissa, joissa se on ehdottoman tärkeää yleisen edun nimissä, esimerkiksi, kun välitön ilmoittaminen saattaisi vaarantaa asian tutkimisen. Asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan tarkastelemaan asiaan liittyviä erityispiirteitä ennen kuin menettely päätetään aloittaa 9 artiklassa vahvistetun huolellisen ja puolueettoman tutkimuksen suorittamista koskevan velvoitteen mukaisesti. Lopuksi oikeusvarmuutta koskeva periaate edellyttää, että hallinto toteuttaa toimia tietyn ajan kuluessa tapahtumasta, johon hallintomenettely perustuu. Aikarajaksi on vahvistettu 10 vuotta. Sellaisissa tapauksissa, joissa menettely aloitetaan osapuolen hakemuksesta (7 artikla), hakemuksiin sovelletaan joitakin muodollisia vaatimuksia. Lisäksi siinä myönnetään tiettyjä tärkeitä menettelyllisiä oikeuksia hakijoille, kuten oikeus tärkeiden tietojen vastaanottokuittaukseen ja oikeus saada tieto määräajasta, jonka kuluessa puutteelliseen hakemukseen on tehtävä korjauksia. Hallinnon tehokkuus on keskeinen huolenaihe 7 artiklassa, jossa säädetään, että turhat tai ilmeisen perusteettomat hakemukset voidaan hylätä hakemuksina, joita ei oteta käsiteltäväksi, minkä lisäksi on annettava vastaanottokuittaus lyhyine perusteluineen. Siinä todetaan myös, että vastaanottokuittaus on tarpeeton tapauksissa, joissa sama hakija esittää useita perusteettomia hakemuksia. Menettelylliset oikeudet Menettelyllisiä oikeuksia koskeva yleissäädös on olennaisen tärkeä. Asetuksen 8 artiklassa luetellaan osapuolien asiaankuuluvia yleisoikeuksia, joita on noudatettava kaikissa hallintomenettelyn vaiheissa. Ensinnäkin siinä taataan oikeus saada kaikki menettelyä koskevat asiaankuuluvat tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa sekä ilmoitus kaikista menettelyyn liittyvistä toimista ja päätöksistä, jotka saattavat vaikuttaa osapuoliin. Tiedonsaantioikeus ei kata yksittäisissä tapauksissa annettua oikeudellista neuvontaa vaan ainoastaan yleisen tiedon menettelyn täytäntöönpanosta. Toiseksi siinä vahvistetaan oikeus välittää ja täydentää mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan kaikkia menettelyyn liittyviä muodollisuuksia etäyhteyden välityksellä ja sähköisesti, esimerkiksi videokonferenssien avulla. Kolmanneksi siinä tunnustetaan oikeus käyttää jotakin perussopimuksien kieltä ja saada vastaus valitsemallaan perussopimuksen kielellä SEUT-sopimuksen 20 artiklan 2 kohdan ja perusoikeuskirjan 41 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Lopuksi siinä taataan myös oikeus maksaa ainoastaan kohtuulliset kustannukset, jotka ovat oikeasuhtaiset kyseiseen menettelyyn nähden, ja annetaan mahdollisuus maallikkoedustukseen takaamalla oikeus käyttää edustajana asianajajaa mutta myös valitsemaansa henkilöä. Luettelo on kaukana tyhjentävästä, ja oikeuksilla täydennetään asianmukaisesti muita osapuolien oikeuksia, jotka koskevat menettelyn tiettyjä vaiheita ja jotka on vahvistettu toisaalla asetuksessa. Näitä oikeuksia ovat oikeus saada vastaanottokuittaus hallintomenettelyn aloittamista koskevaan hakemukseen, oikeus tulla kuulluksi, oikeus tutustua asiakirjoihin ja oikeus saada lopullisen päätöksen perustelut. PE v /4 DV\ doc

5 Huolellista ja puolueetonta tutkimusta koskeva velvoite Huolellista ja puolueetonta tutkimusta koskevaa velvoitetta on kehitetty laajalti Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännössä. Velvoite on merkittävä osa hyvän hallinnon periaatetta ja sitä ilmennetään sellaisena perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdassa. Lisäksi 9 artiklassa luetellaan joitakin asiaankuuluvia välineitä, joilla kerätään tietoa unionin alakohtaisen sääntelyn mukaisesti, kuten osapuolien, todistajien ja asiantuntijoiden lausunnot, tutustumis- ja tarkastuskäynnit sekä asiakirja- ja rekisteripyynnöt. Tässä säädöksessä vahvistetaan yksiselitteisesti osapuolien oikeus esittää todisteita, jotta varmistetaan tosiasiallisesti oikeus puolustukseen. Yhteistyövelvoite sekä todistajat ja asiantuntijat Asetuksen 10 ja 11 artiklassa täydennetään 9 artiklassa vahvistettua tutkimuksien suorittamista viran puolesta koskevaa periaatetta. Asetuksen 10 artiklassa annetaan tärkeitä menettelyyn liittyviä turvatakeita menettelyn osapuolille, koska siinä vahvistetaan osapuolien velvoite tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa asiaan liittyvien tosiseikkojen ja olojen todentamiseksi. Siinä edellytetään, että osapuolille annetaan kohtuullinen määräaika vastata yhteistyöpyyntöihin, ja tunnustetaan oikeus olla todistamatta itseään vastaan tärkeä osa EUT:n kehittämää oikeutta puolustukseen asioissa, joissa hallintomenettely saattaa johtaa hallinnolliseen seuraamukseen. Asetuksen 11 artiklassa täsmennetään, että todistajia ja asiantuntijoita voidaan kuulla toimivaltaisen viranomaisen aloitteesta tai osapuolien ehdotuksesta, ja että toimivaltaisen viranomaisten valitsemien asiantuntijoiden on oltava teknisesti päteviä ja vailla eturistiriitaa. Viimeksi mainittu vaatimus on erityisen tärkeä, kun otetaan huomioon kuultujen asiantuntijoiden keskeinen rooli monissa unionin hallintomenettelyissä, kuten sellaisissa menettelyissä, joissa lopullinen päätös riippuu täsmällisestä tieteellisestä riskinarvioinnista. Tarkastukset Asetuksen 12 artiklassa määritetään sovellettavat perussäännöt ottaen huomioon tarkastuksien mahdollisesti merkittävä vaikutus kansalaisiin ja yrityksiin, merkityksellisyys hallinnollisen päätöksenteon kannalta sekä menettelyllisten oikeuksien olemassaolo, jotka voidaan taata tarkastuksia suoritettaessa. Ensinnäkin tarkastusvalta edellyttää kahta asiaa: se on vahvistettava unionin säädöksellä, ja tarkastuksen on oltava tarpeellinen unionin lainsäädännön mukaisen tehtävän täyttämiseksi tai tavoitteen saavuttamiseksi. Toiseksi artiklassa vahvistetaan niiden osapuolien perusoikeudet, joihin nähden tarkastuksia suoritetaan. Lopuksi siinä otetaan huomioon suhteellisuusperiaate vahvistamalla, että tarkastus on suoritettava aiheuttamatta tarpeetonta haittaa tarkastuksen kohteelle tai sen omistavalle henkilölle. Eturistiriita Asetuksen 13 artiklassa tarkastellaan keskeistä kysymystä eli hallintomenettelyyn osallistuvien henkilöstön jäsenten puolueettomuutta ja mahdollisia eturistiriitoja. Oikeus saada puolueetonta kohtelua EU:n viranomaisilta on osa perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohdassa vahvistettua hyvän hallinnon perusoikeutta. Määräyksellä velvoitetaan kaikki henkilöstön jäsenet olemaan osallistumatta sellaiseen menettelyyn, jossa heillä on välitöntä tai välillistä omaa etua, mukaan lukien erityisesti perheen tai taloudellinen etu, joka vaikuttaa heidän puolueettomuuteensa. Määräyksessä ei esitetä tyhjentävää luetteloa perusteista vaan noudatetaan laajempaa ja toiminnallista lähestymistapaa. Lisäksi DV\ doc 5/5 PE v01-00

6 siinä säännellään tehtävän täyttämistä ja taataan osapuolien oikeus pyytää sellaisen henkilöstön jäsenen sulkemista ulkopuolelle, jolla on asiassa eturistiriita. Oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirjoihin Oikeus tulla kuulluksi on varmasti vanhin ja tärkein menettelyllinen oikeus, joka on vahvistettu eri oikeusperinteissä. EUT on tunnustanut sen unionin lainsäädännön yleisperiaatteena. Se on keskeinen osa hyvän hallinnon perusoikeutta, ja se vahvistetaan perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan a alakohdassa. Asetuksen 14 artiklassa toistetaan perusoikeuskirjan säännös ja täsmennetään neljää tärkeää tekijää, jotka johtuvat EUT:n oikeuskäytännöstä: osapuolien oikeus saada riittävästi tietoa, oikeus saada riittävästi aikaa puolustuksen valmistelemiseksi, oikeus saada apua valitsemaltaan henkilöltä ja oikeus ilmaista kantansa kirjallisesti tai suullisesti. Oikeus tutustua asiakirjoihin liittyy tiiviisti oikeuteen tulla kuulluksi ja on myös keskeinen osa hyvän hallinnon perusoikeutta. Asetuksen 15 artiklassa toistetaan perusoikeuskirjan vastaava säännös, minkä lisäksi siinä vahvistetaan kaksi tärkeää tekijää: asiakirjoihin on saatava oikeus tutustua täysimääräisesti, ja oikeutta rajoitettaessa päätös on perusteltava. Säännös on EUT:n oikeuskäytännön mukainen ja siinä vahvistetaan lisäksi, että jos täysimääräistä oikeutta tutustua asiakirjoihin ei voida myöntää, osapuolelle on esitettävä asianmukainen tiivistelmä asiakirjojen sisällöstä. On tärkeää selventää, että 15 artiklaa sovelletaan riippumatta yleisestä oikeudesta tutustua asiakirjoihin, joka on itsessään perusoikeus ja vahvistettu perusoikeuskirjan 42 artiklassa sekä SEUT-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa. Tietojen säilyttämistä koskeva velvoite EUT:n oikeuskäytännön mukaisesti 16 artiklassa luetellaan unionin hallinnon velvoite säilyttää tiedot saapuvasta ja lähtevästä postista, vastaanotetuista asiakirjoista ja toteutetuista toimista sekä velvoite laatia talletettujen asiakirjojen hakemisto. Tietojen säilyttämistä koskeva velvoite täydentää hyödyllisellä tavalla oikeutta tutustua asiakirjoihin ja on selvästi unionin läpinäkyvän mutta myös tehokkaan hallinnon edun mukainen, mitä SEUT-sopimuksen 298 artiklassa edellytetään. Asianmukaisten tietojen säilyttäminen on myös ratkaisevan tärkeää, jotta osapuolet voivat käyttää oikeuttaan puolustukseen ja laillisuuden valvontaan. Määräajat Unionin hallinnolle alakohtaisessa sääntelyssä asetettujen selkeiden aikarajojen puute on vakava ongelma, joka liittyy unionin hallintomenettelyjen tämänhetkiseen sääntelyn tilaan. Tätä pidetään yhtenä tarpeettomien viivästysten syynä, ja se aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta asianomaisille osapuolille. Asetuksen 17 artiklassa toistetaan EUT:n vahvistama velvoite hyväksyä päätökset kohtuullisen ajan kuluessa, minkä lisäksi siinä lähestytään ongelmaa asettamalla oletusarvoinen kolmen kuukauden määräaika tapauksissa, joita varten alakohtaisessa sääntelyssä ei ole asetettu määräaikaa. Hallintopäätöksien muoto Hallintomenettelyn päättävän hallintopäätöksen on oltava kirjallisessa muodossa sekä allekirjoitettu ja laadittu selvällä, yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla. Viimeksi mainittua laatimista koskevaa vaatimusta ei pidä tulkita muodollisesti, ja sen soveltamisala kattaa myös tärkeän velvoitteen täsmentää päätöstä siten, että osapuolet ovat tietoisia oikeuksistaan tai velvoitteistaan. Perusteluvelvollisuus PE v /6 DV\ doc

7 Perusteluvelvollisuus on myös keskeinen osa hyvän hallinnon perusoikeutta, mikä vahvistetaan perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa sekä SEUT-sopimuksen 296 artiklan 2 kohdassa. Tästä syystä ja EUT:n olemassa olevan oikeuskäytännön mukaisesti 19 artiklassa edellytetään, että perustelut ovat selkeitä ja että niissä ilmoitetaan oikeusperusta, asiaankuuluvat tosiseikat ja tapa, jolla asiaan liittyvät eri edut on otettu huomioon. Artiklassa ei säädetä poikkeuksista, ja yksittäiset perustelut on mahdollista korvata yleisellä perustelulla ainoastaan, jos osapuolia on lukuisia. Viimeksi mainittua säännöstä on kuitenkin tulkittava rajoittavasti, eikä sen verukkeella pidä esittää kaavamaisia perusteluja. Muutoksenhaku Velvoite ilmoittaa käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista 20 artiklan mukaisesti auttaa osapuolia käyttämään olemassa olevia muutoksenhakukeinoja. Osapuolien tietoon on saatettava hallinnolliset ja oikeudelliset muutoksenhakukeinot mutta myös mahdollisuus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle. Hallintopäätöksien tiedoksi antaminen Oikeusvarmuutta koskevaa periaatetta sovelletaan kaikkiin päätöksiin, joilla on oikeudellisia vaikutuksia, ja siihen perustuu erityisesti hallinnon velvoite ilmoittaa osapuolille hallintopäätöksen hyväksymisestä sekä vaatimus, jonka mukaan päätös tulee voimaan vasta, kun siitä on annettu ilmoitus. Hallintopäätöksien virheiden korjaaminen, oikaiseminen tai sellaisten hallintopäätöksien peruuttaminen, jotka vaikuttavat haitallisesti johonkin osapuoleen, ja sellaisten hallintopäätöksien oikaiseminen tai peruuttaminen, jotka hyödyttävät jotakin osapuolta EUT on tarkastellut jo oikeuskäytäntönsä alusta asti, esimerkiksi asiassa Algera vuodelta 1957, mahdollisuutta oikaista tai peruuttaa EU:n hallinnon hyväksymiä lainvastaisia hallintopäätöksiä. Mainitussa päätöksessä vahvistettiin lainvastaisten toimien peruuttamista kohtuullisessa ajassa koskevan yleisperiaatteen olemassaolo perustuen jäsenvaltioiden lainsäädännössä, oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä vahvistettuihin sääntöihin 1. Myös monissa alakohtaisissa unionin säädöksissä säännellään päätöksien oikaisemista ja peruuttamista. Asiakirjan V luvun säännöksissä esitetään yleisiä sääntöjä, jotka koskevat unionin hallinnon hyväksymien päätöksien oikaisemista ja peruuttamista, ottaen nimenomaisesti huomioon tarpeen erotella yhtäältä menettely, jota on noudatettava tarkistettaessa sellaisia hyväksyttyjä päätöksiä, jotka vaikuttavat haitallisesti tietyn henkilön etuun, ja toisaalta päätöksiä, jotka hyödyttävät kyseistä henkilöä. Asetuksen 24 artiklassa kodifioidaan EUT:n oikeuskäytännössä julkituodut periaatteet, jotka koskevat luottamuksensuojaa, ja täsmennetään, että on otettava asianmukaisesti huomioon oikaisun tai peruutuksen vaikutus osapuoliin, jotka voivat perustellusti edellyttää päätöksen olevan lainmukainen. Tältä kannalta säännöksessä otetaan myös huomioon lainmukaisten ja lainvastaisten hallintopäätöksien välinen ero ja täsmennetään asiaankuuluvalla tavalla, että jos lainmukainen hallintopäätös hyödyttää jotakin osapuolta, sen peruuttaminen ei vaikuta taannehtivasti osapuoleen. DV\ doc 7/7 PE v01-00

8 Menettelyllisten oikeuksien kunnioittaminen ja oikeusperusta, perustelut ja julkistaminen Suuri osa unionin hallinnosta kattaa yleisten hallintopäätöksien hyväksymisen, ja asetuksen 26 ja 27 artiklassa vahvistetaan asiaan liittyvät erityisvaatimukset. Erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa hallintopäätös on yleisluonteinen, on otettava huomioon tietyt erityiskysymykset menettelyssä, joka liittyy hallintopäätöksen hyväksymiseen, sitä koskevan ilmoituksen antamiseen ja hallintopäätöksen julkistamiseen. Asetuksen 26 artiklan tavoitteena on varmistaa, että asetuksen menettelyvaatimukset ovat myös sovellettavissa hallintomenettelyihin, joiden seurauksena hyväksytään yleisluonteisia hallintopäätöksiä. Tässä korostetaan yksiselitteisesti, että yleisluonteisella hallintopäätöksellä ei voida poiketa asetuksessa vahvistetuista säännöistä. Asetuksen 27 artiklassa vahvistetaan erityisvaatimukset, jotka koskevat yleisluonteisten hallintopäätöksien voimaantuloa. Näiden hallintopäätöksien voimaantuloa koskeva järjestely perustuu asiaankuuluvaan perussopimuksen säännökseen (SEUT-sopimuksen 297 artikla), jossa erotetaan toisistaan päätökset, joille ei ole osoitettu vastaanottajaa, ja päätökset, joille on osoitettu vastaanottaja. Tästä syystä 27 artiklassa viitataan yksiselitteisesti mahdollisuuteen julkistaa hallintopäätös suoraan asianomaisten saatavilla olevin keinoin, mikä kattaisi käytännössä julkistamisen internetin välityksellä tai Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Verkossa annettavaa tietoa hallintomenettelyitä koskevista säännöistä Asetuksen 28 artiklassa, jossa vahvistetaan velvoite edistää ajantasaista verkossa annettavaa tietoa olemassa olevista hallintomenettelyistä, pyritään varmistamaan, että kansalaiset pääsevät tutustumaan sovellettaviin säädöksiin ja menettelyihin reaalimaailmassa, ja siten lisäämään hallintojärjestelmän yleistä läpinäkyvyyttä. On tärkeää painottaa, että 1 kohdassa käytetyn olemassa olevat hallintomenettelyt -ilmaisun ( existing administrative procedures ) ei pidä tulkita tarkoittavan meneillään olevia hallintomenettelyitä ( ongoing administrative procedures ). Ilmaisulla viitataan sen sijaan tietoon, joka koskee erityispiirteitä, jotka liittyvät perussopimuksen määräyksien, toimielinten päätöksien tai muun ei-sitovien välineiden sääntelyn nojalla vahvistettujen menettelyjen ryhmiin. Tiedon avulla mahdolliset hakijat voivat etukäteen tutustua sovellettavaan sääntelyyn sekä menettelyjä koskeviin ja tärkeisiin lakisääteisiin vaatimuksiin, jotka on täytettävä tarvittavien ilmoituksien antamiseksi tai esimerkiksi tarvittavien lupien tai saatavilla olevien tukien saamiseksi. Näin lisätään myös tehokkuutta, koska viranomaisen ei tarvitse antaa neuvoja yksittäisissä tapauksissa, ja vähennetään puutteellisten hakemusten ja ilmoituksien tarpeetonta käsittelyä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole vaikutuksia Euroopan unionin talousarvioon. 1 Yhteisöjen tuomioistuin, , yhdistetyissä asioissa 7/56, 3/57 7/57. PE v /8 DV\ doc