PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER
|
|
- Veikko Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 PIKATESTI TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä?/Vilken av följande händelser kan man läsa ur en EKGkurva? (A) SA solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av SA-knutan (B) AV solmukkeen depolarisaatio / depolariseringen av AV-knutan (C) Hisin kimpun depolarisaatio / depolariseringen av His bunten (D) Bachmannin kimpun depolarisaatio / depolariseringen av Bachman bunten (E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio / depolariseringen av förmaksmuskelcellerna 2. Sydämessä / I hjärtat (A) pacemaker-aktiviteetti on rajoittunut SA-solmukkeeseen / är pacemaker aktiviteten restrikterad till SA-knutan (B) tahdistajana toimii aktiopotentiaalifrekvenssiltään hitain johtoratajärjestelmän osa / fungerar den delen av retledningssystemet med den lägsta aktionspotentialfrekvens som taktgivaren (C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia / finns primära, sekundära och tertiära taktgivare (D) tärkein pacemaker-solun kalvovirta on voimakas I Na / den viktigaste membranströmmen i pacemaker-cellerna är den starka I Na 3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen / En ökning av hjärtmuskelns preload (A) vähentää kammioiden loppudiastolista painetta / minskar på kamrarnas slutdiastoliska tryck (B) alentaa sydänlihaksen tuottamaa maksimijännitystä (peak tension) / miskar på maximaltensionen (peak tension) som hjärtmuskeln producerar (C) alentaa sydänlihassolujen lyhenemisnopeutta / minskar på hjärtmuskelcellernas förkortningshastighet (D) lisää kammion seinämän jännitystä / ökar på spänningen i ventrikelväggen 4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa / Blodflödet in i kamrarna under diastole kan förorsaka (A) ensimmäisen sydänäänen (S1) / den första hjärttonen (S1) (B) toisen sydänäänen (S2) / den andra hjärttonen (S2) (C) kolmannen sydänäänen (S3) / den tredja hjärttonen (S3) (D) ns. ejektioklikin / den sk. ejektionsklicken (E) ejektionaikaisen sivuäänen / biljud under ejektionsfasen 5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa / Tidsperioden mellan den stigande delen av karotidartärens pulskurva och den dikrotiska notchen beskriver (A) eteisdiastolea / förmaksdiastole (B) ejektiota kammioista / ejektion från ventriklerna (C) hidastunutta kammiontäyttövaihetta (reduced) / fasen med nedsatt (reduced) kammarfyllning (D) nopeaa kammiontäyttövaihetta (rapid) / fasen med snabb (rapid) kammarfyllning (E) ventrikulaarista isovolyymista relaksaatiota / isovolumetrisk relaxation av ventriklerna 6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska / Pulmonalklaffarna stängs oftast efter aortaklaffarna i och med att (A) keuhkovaltimon läpimitta on pienempi kuin aortan / lungartärens genomskärning är mindre än aortans (B) oikean kammion supistus alkaa myöhemmin kuin vasemman kammion / kontraktionen av höger kammare startar senare än kontraktionen av den vänstra (C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta / ejektionshastigheten från den högra kammaren är lägre än ejektionshastigheten från den vänstra (D) keuhkovaltimon diastolinen paine on pienempi kuin aortan / det diastoliska trycket i lungartären är lägre än trycket i aortan (E) pulmonaaliläpän taskut ovat jäykempiä ja sulkeutuvat huonommin kuin aorttaläpän / pulmonalklaffens fickor är styvare och stängs sämre än vad är fallet med aortaklaffen
2 2 7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat (T1-T4) oikeaan toimintasyklin (A-E) vaiheeseen / Para ihop följande hjärtfunktion (T1-T4) relaterade händelser med rätt fas av aktivitetscykeln (A-E) T 1: Toinen sydänääni (S2) / andra hjärttonen (S2) T 2: Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen / uppnå maximal kammarvolym T 3: Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen / stängning av atrioventrikulärklaffarna (AV-klaffarna) T 4: Aorttaläpän aukeaminen / öppnandet av aortaklaffen Toimintasyklin vaihe: / Fas i aktivitetscykeln (A) Eteissupistus / förmakskontraktion (B) Isovolyyminen supistus / isovolumetrisk kontraktion (C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista / snabb ejektion från kamrarna (rapid ejection) (D) Hidas ejektio (reduced ejection) kammioista / långsam ejektion från kamrarna ( reduced ejektion) (E) Isovolyyminen relaksaatio / isovolumetisk relaxation 8. Yhdistä seuraavaan kahteen sydämen toimintaa kuvaavaan tilaan parhaimmin sopiva kardiovaskulaarinen vaste. / Para ihop nedannämnda två till hjärtats funktion relaterade tillstånd med det kardiovaskuläramotstånd som bäst passar in i bilden Tila 1 / tillstånd 1: Kudosvaurio myokardiumissa / vävnadsskada i myokardium Tila 2 / tillstånd 2: Kohonnut syke (takykardia) / förhöjd pulsnivå (takykardi) Vaste / motstånd: (A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa / hjärtats slutdiastoliska tryck (VEDP) stiger (B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa / Aortans slutdiastoliska tryck stiger (C) Vasteet (A) ja (B) yhdessä / (A) och (B) tillsammans (D) Ei kumpikaan vasteista (A) ja (B) / ingendera av (A) och (B)
3 3 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 2 PAKKO HILJENTÄÄ MÅSTE TRAPPA NER 1.Mikä seuraavista tapahtumista voidaan todeta EKG-käyrästä? (E) Eteissydänlihassolujen depolarisaatio Näkyy P-aaltona standardi-ekgssä. Muita tapahtumia ei voida nähdä, sillä kudosmassa kyseisissä rakenteissa on liian pieni tuottaakseen ihon pinnalta havaittavia jännitemuutoksia. 2. Sydämessä (C) on primaarisia, sekundaarisia ja tertiäärisiä tahdistajia Sydämen primaarinen tahdistaja on SA-solmuke. Pacemaker aktiviteettia on myös AV-solmukkeessa (sekundaarinen tahdistaja) ja Purkinjen säikeissä (tertiäärinen tahdistaja). 3. Sydänlihaksen esivenytyksen (preload) lisääminen (D) lisää kammion seinämän jännitystä Loppudiastolisen paineen ja tilavuuden kohoaminen = preload. Kohonnut preload johtaa voimakkaampaan kammion supistumiseen, joka taas johtaa iskutilavuuden nousuun (Starlingin laki). Kohonnut preload nostaa myös lihassolun lyhenemisnopeutta. 4. Verenvirtaus kammioihin diastolen aikana voi aiheuttaa (C) kolmannen sydänäänen (S3) S3 on nopeasta kammion täyttymisestä aiheutuva virtausääni S1 ja S2 ovat systolisia sydänääniä ja ejektioäänet syntyvät veren virratessa pois kammioista. 5. Aikaväli kaulavaltimopulssin nousevasta osasta dikroottiseen pykälään kuvaa (B) ejektiota kammioista Aikaväli kuvaa ejektion alkamista ja loppumista; loppu dikroottisen pykälän kohdalla, jossa aorttaläppä sulkeutuu. Ajoittuu S2 kohdalle. 6. Pulmonaaliläpät sulkeutuvat yleensä aorttaläppien jälkeen koska (C) ejektionopeus oikeasta kammiosta on pienempi kuin vasemmasta Alhaisemman ejektionopeuden takia ejektio oikeasta kammiosta tapahtuu hitaammin kuin vasemmasta. Aortan paine nousee nopeammin yli vasemman kammion paineen kuin keuhkovaltimon paine nousee yli oikean kammion paineen, joten aorttaläppä sulkeutuu ennen pulmonaaliläppää (Boron & Boulpaep, s. 520). Normaalin S2:n A 2 ja P 2 komponentit voivat erottua paremmin sisäänhengityksen aikana, jolloin lisääntynyt laskimopaluu oikeaan eteiseen lisää oikean kammion loppudiastolista volyymia ja sitä kautta ejektioon kuluvaa aikaa; P 2 viivästyy. 7. Yhdistä seuraavat sydämen toimintaan liittyvät tapahtumat oikeaan toimintasyklin vaiheeseen Toinen sydänääni (S2) (E) Isovolyyminen relaksaatio S2 kuuluu kammioiden relaksaation alussa (diastole), jonka ensimmäinen vaihe on isovolyyminen relaksaatio. S2 syntyy kun puolikuuläpät sulkeutuvat estäen veren takaisinvirtauksen aortassa ja aiheuttaen kudosten värähtelyä. Maksimaalisen kammiotilavuuden saavuttaminen (A) Eteissupistus Eteisten supistuminen diastolen lopussa lisää kammioiden tilavuuden maksimiin. Kammioiden täyttyminen alkaa heti kun AV-läpät aukeavat ja on riippuvainen laskimopaluun suuruudesta. Eteisten supistumisen aiheuttama myöhäinen kammiotäyttö on erityisen tärkeä silloin kun syke on korkea ja kammiotäyttöön käytettävä aika on lyhentynyt. Eteis-kammioläppien (AV-läppien) sulkeutuminen (B) Isovolyyminen supistus
4 4 Esim.sydämen vasemmalla puolella mitraaliläppien sulkeutuminen eristää vasemman kammion kun samalla myös aorttaläpät ovat kiinni kohonneen diastolisen paineen takia. Koska kammion sekä sisään- että ulosvirtauskanavat on suljettu, pysyy kammiotilavuus muuttumattomana; siitä nimitys isovolyyminen supistuminen. Aorttaläpän aukeaminen (C) Nopea ejektio (rapid ejection) kammioista Aorttaläpän aukeaminen liittyy nopean kammioejektion alkamiseen. Ejektio alkaa kun kammiopaine ylittää aortan paineen ja veri alkaa virrata kammiosta aorttaan. Koska kammion supistumisnopeus on alussa suuri, lähtee myös veri liikkeelle aorttaan suurella nopeudella ja kohottaa nopeasti aortan painetta suhteessa kammiopaineeseen. 8. Yhdistä seuraaviin sydämen toimintaa kuvaaviin tiloihin mielestäsi paras kardiovaskulaarinen vaste. Kudosvaurio myokardiumissa (A) Sydämen loppudiastolinen paine (VEDP) kohoaa Kudosvaurio alentaa sydämen kykyä tuottaa voimaa, mikä johtaa iskutilavuuden pienenemiseen. Hetkellisesti laskimopaluu ylittää sydämestä pumpatun verenmäärän kohottaen loppudiastolista painetta (VEDP) ja tilavuutta (EDV). EDVn kasvu lisää sydämen esivenytystä (preload) lisäten sydämen supistusvoimaa, kuitenkin vain niin kauan kun kammiopaine pysyttelee ns. Frank-Starlingin käyrän nousevalla osalla. Sydämen kompensatoriset mekanismit ovat rajoittuneita, koska lopulta kammiopaineen edelleen noustessa (ja kardiomyosyytin sarkomeerin pituuden kasvaessa) minuuttivolyymi alkaa lopulta laskea. Kohonnut syke (takykardia) (B) Aortan loppudiastolinen paine kohoaa Kohonnut syke kohottaa minuuttitilavuutta ja alentaa VEDP:tä koska sekä kammion täyttöaika että sentraalinen laskimopaine ovat alentuneet. Minuuttivolyymin kohoaminen alentaa primaarisesti sentraalista laskimopainetta kun enemmän verta siirretään laskimoista sydämen kautta valtimoihin. Vastaavasti valtimopaine nousee kun niihin pumpataan lisäverta sydämen pumppaustehon kasvaessa.
5 5 PIKATESTI TAPAUS 3 1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on / En person som är i liggande ställning har den högsta blodtrycks-skillnaden (A) nousevan aortan ja a. brachialiksen välillä / mellan den stigande aoetan och a. brachialis (B) v. saphenan ja oikean eteisen välillä / mellan v. saphena och det högra förmaket (C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä / mellan lår artären och lår venen (D) keuhkovaltimon ja vasemman eteisen välillä / mellan lungartären och det vänstra förmaket (E) kapillaarin valtimonpuoleisen ja laskimonpuoleisen osan välillä / mellan kapillärernas arteriella och venösa sida 2. Kun baroreseptorit stimuloituvat / När baroreceptorerna stimuleras (A) sydämen kontraktiliteetti lisääntyy / ökar hjärtats kontraktilitet (B) sydämen syke nousee / stiger hjärtats pulsfrekvens (C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy / ökar aktiviteten hos hjärtats vagala efferenter (D) systeeminen verenpaine on alentunut / har det systemiska blodtrycket sjunkit 3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa / En förhöjning av det systoliska blodtrycket leder till att (A) vasemman kammion ejektionopeuden nousuun / ejektionshastigheten från den vänstra kammaren stiger (B) sydämen minuuttitilavuuden nousuun / hjärtats minutvolym ökar (C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (residual volume) nousuun / residialvolymen i den vänstra kammaren ökar (D) siihen, että vasen kammio saavuttaa maksimijännityksen (peak tension) nopeammin / den vänstra kammaren uppnår maximaltensionen (peak tension) snabbare. 4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelee pääasiassa / Fördelningen av blodflödet i kroppen regleras huvudsakligen av (A) kapillaarit / kapillärerna (B) pikkuvaltimot / arteriolerna (C) pikkulaskimot / venolerna (D) arteriovenöösiset anastomoosit / arterovenösa anastomoserna (E) postkapillaariset pikkulaskimot / postkapillära venolerna 5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun / En sänkning av pulsfrekvensen (slagvolymen och det perifera motståndet hålls oförändrat) får tillstånd en ökning i (A) diastolisessa paineessa / diastoliska trycket (B) systolisessa paineessa / systoliska trycket (C) minuuttitilavuudessa / minutvolymen (D) pulssipaineessa / pulstrycket (E) keskipaineessa (mean arterial pressure) / medeltrycket (mean arterial pressure) 6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana? / Vilken av följande mekanismer är den viktigaste för upprätthållandet av det förhöjda blodflödet i musklerna under ansträngnig? (A) aorttapaineen nousu / förhöjt aortatryck (B) α-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i α-adrenerga impulserna (C) β-adrenergisten impulssien lisääntyminen / ökning i β-adrenerga impulserna (D) vasokonstriktio splanknisissa ja munuaisten alueen suonissa / en vasokonstriktion i splankniska blodkärl och i blodkärl i njurregionen (E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio / en vasodilatation förorsakad av lokala metaboliter 7. Reniini / Renin (A) on proteolyyttinen entsyymi / är ett proteolytiskt enzym (B) on hormoni / är ett hormon (C) on suomalaisen fysiologin Robert Tigerstedtin löytämä / är ett fynd av den finländska fysiologen Robert Tigerstedt (D) vapautuu jukstaglomerulaarielimestä / friges från jukstaglomerulärorganet (E) on entsyymi, jonka substraatti on angiotensinogeeni / ett enzym vars substrat är angiotensinogen 8. Reniinin erittymistä stimuloi / Renin utsöndringen stimuleras av (A) angiotensiini II / angiotensin II (B) hypernatremia / hypernatremi (C) eteispeptidi (ANP) / förmakspetid (ANP) (D) hyperkalemia / hyperkalemi (E) alentunut suolansaanti / nedsatt saltintag
6 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 3 1. Makuulla olevalla ihmisellä suurin verenpaine-ero on (C) reisivaltimon ja reisilaskimon välillä 6 Suurin verenpaineen lasku systeemisessä verenkierrossa tapahtuu arterioleissa (40-50 mmhg); ne sijaitsevan reisivaltimon ja reisilaskimon välissä. 2. Kun baroreseptorit stimuloituvat (C) sydämen vagaalisten efferenttien aktiviteetti lisääntyy Baroreseptorit stimuloituvat verenpaineen kohotessa. Afferentti-informaatio kulkee glossofaryngeaali- ja vagushermoja pitkin autonomisen hermoston säätelykeskukseen (mm. NTS, kardioinhibitoriset alueet). Parasympaattinen efferentti (vagus) lisää aktiivisuuttaan hidastaen sykettä ja johtaen minuuttitilavuuden laskuun. Sympaattisten efferenttien tonus laskee aiheuttaen ääreisvastuksen laskun. Yhdessä parasympaattinen ja sympaattinen hermosto alentavat verenpainetta. 3. Systolisen verenpaineen nousu johtaa (C) vasemman kammion jäännöstilavuuden (ESV, loppusystolinen tilavuus, residual volume ) nousuun Systolisen verenpaineen nousu = sydämen aflerload. Kun afterload nousee, alenee sydänlihaksen supistumisnopeus ja samalla lihaksen supistumispituus (Boron, s. 549). Kun lihas lyhenee vähemmän, alenee iskutilavuus ja lopulta nousee kammioihin ejektion jälkeen jäävä verimäärä (ESV). 4. Verenvirtauksen jakaantumista elimistössä säätelevät pääasiassa (B) pikkuvaltimot Verenvirtausta kudokseen voidaan muuttaa suonen läpimittaa muuttamalla (perfuusiopaine on toinen tekijä, mutta se on jotakuinkin vakio eri elinten verenkiertojen rinnakkainkytkennän takia). Pikkuvaltimoiden, arteriolien, seinämän lihaskerros on paksu suhteessa lumenin läpimittaan, joten vähäisempikin supistus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia arteriolien jälkeisen verisuonipuun verenvirtauksessa. 5. Sykkeen lasku (iskutilavuuden ja ääreisvastuksen pysyessä vakiona) saa aikaan nousun (D) pulssipaineessa Sykkeen laskiessa ejektioiden välinen aika pitenee ja diastolen aikainen verenvirtaus aortassa jatkuu kauemmin. Tämä aiheuttaa sen, että diastolinen paine aortassa laskee verrattuna normaalisykkeeseen. Pulssipaineen nousu johtuu siis lähinnä diastolisen paineen laskusta. Sykkeen lasku aiheuttaa toisaalta laskun minuuttitilavuudessa ja sitä kautta myös keskipaineessa. 6. Mikä seuraavista mekanismeista on tärkein lihaksen lisääntyneen verenvirtauksen ylläpitäjistä rasituksen aikana? (E) paikallisten metaboliittien aiheuttama vasodilataatio 7. Reniini on (A) proteolyyttinen entsyymi ja myös (B) hormoni (englanninkielisiä termejä enzymatic hormone ja renal hormone ). (Pro)reniini-reseptoreita on munuaisten lisäksi useissa eri kudoksissa (esim. CNS, haima, silmät, iho), jopa solun sisällä. Reseptoriin sitoutuminen saa aikaan Ang II:n paikallisen aktivoitumisen (intrasellulaarinen RAA, jonka fysiologiset vaikutukset edelleen epäselviä). Reniini on (C) suomalaisen fysiologin, Robert Tigerstedtin löytämä 1900-luvun alussa Helsingissä, sitä vapautuu jukstaglomerulaarielimestä (D) ja sen substraatti on angiotensinogeeni (E). 8. Reniinin erittymistä stimuloi (E) alentunut suolansaanti. Keskeinen tekijä reniinin erittymisessä on ns. effektiivisen kiertävän verivolyymin lasku, joka on seurausta alentuneesta suolansaannista. Kaikki muut tekijät inhiboivat reniinin eritystä.
7 7 RAA järjestelmä verenpaineen säätelyssä (2007) 48 Kuva kirjasta Sherwood (2007) Human physiology. From cells to systems, 6. painos. (Huom! 5. painos Basaarin kirjahyllyssä)
8 8 PIKATESTI TAPAUS 4 MARATOONARI 1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular filtration rate) / Vilken av följande faktorer förklarar bäst en ökning i njurarnas filtreringshastighet (GFR, glomerular filtration rate) (A) lisääntynyt plasman kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / förhöjt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck i plasman (B) lisääntynyt hydrostaattinen paine Bowman in kotelossa / förhöjt hydrostatiskt tryck i Bowmans kapsel (C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa / förhöjt hydrostatiskt tryck i glomerulus kapillärer (D) alentunut nettofiltraatiopaine / nedsatt nettofiltrationstryck (E) afferentin arteriolin vasokonstriktio / vasokonstriktion i afferenta arteriolen 2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa / Vilken (vilka) av följande påstående om natriumtransport i njurarna är korrekt (A) Aktiivinen natriumin kuljetus solukalvon läpi kuluttaa suurimman osan tubulussolujen tuottamasta energiasta / största delen av den energi som tubuluscellerna producerar går åt till aktiv transport av natrium genom cellmembranet (B) Natriumin konsentraatio on suurin solun sisällä / natrium koncentrationen är högst inne i cellen (C) Natriumin reabsorptio proksimaalitubuluksessa on pääasiassa aktiivista ja transsellulaarista / reabsorbtionen av natrium i proximaltubulerna är huvudsakligen aktivt och transcellulärt (D) Natriumin konsentraatiogradientti luo edellytykset H + :n yhteiskuljetukselle (cotransport) / förutsättningarna för samtransport av H + möjliggörs av natriumets koncentrationsgradient (E) Natriumin kuljetus tubulaarisolun apikaalipinnalla on aktiivista kuljetusta / transporten av natrium över tubularcellernas apikalyta är en aktiv transport 3. Peritubulaarisissa kapillaareissa / I de peritubulära kapillärerna (A) Starlingin voimat suosivat filtraatiota / Starling krafterna favoriserar fitration (B) filtraatio ja absorptio ovat likimain tasapainossa / filtration och absorbtion är i det stora hela i balans (C) on matala kolloidiosmoottinen (onkoottinen) paine / råder ett lågt kolloidosmotiskt (onkotiskt) tryck (D) kolloidiosmoottinen paine pysyy vakiona / kolloidosmotiska trycket hålls konstant (E) Starlingin voimat suosivat absorptiota / Starling krafterna favoriserar absorbtion 4. Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi / Ett förhöjt flödesmotstånd i afferenta arteriolen (A) aiheuttaa glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousun / kan förorsaka en höjning av det hydrostatiska trycket i glomerulus (B) aiheuttaa RBF:n (renal blood flow) nousun / förorsakar förhöjt RBF (renal blood flow) (C) aiheuttaa munuaisen nettofiltraatiovoimien lisääntymisen / förorsakar en ökning av njurens nettofiltrationskrafter (D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan / resulterar i att filtrationen begränsas till den del av glomerulus som är nära intill den afferenta arteriolen (E) nostaa GFR:ää / höjer på GFR 5. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti / När primärurin flödet förbi macula densa stigit, sker det i enlighet med tubuloglomerularmekanismen följande (A) Afferentin arteriolin supistuminen / kontraktion av afferenta arteriolen (B) Afferentin arteriolin virtausvastuksen aleneminen / minskning av flödesmotståndet i afferenta arteriolen (C) Glomeruluksen hydrostaattisen paineen nousu / en ökning av det hydrostatiska trycket i glomerulus (D) Reniinin erityksen stimuloituminen / stimulering av Renin utsöndringen (E) GFR:n nousu / en ökning i GFR 6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance) / Vilken av följande föreningar har den lägsta clearance (renal clearance) (A) Glukoosi / glukos (B) Urea / urea (C) Inuliini / inulin (D) Kreatiniini / kreatinin (E) PAH (para-aminohippurihappo) / PAH (para-aminohippursyra)
9 9 7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka / Med den glomerulotubulära balansen menas mekanismen i nefronen som (A) pitää kaliumin erityksen vakiona / bibehåller en stabil kalium utsöndring (B) toimii munuaisten kokoojaputkissa / är aktiv i njurarnas uppsamlingrör (C) toimii distaalisessa tubuluksessa riippumatta neuraalisesta tai hormonaalisesta kontrollista / fungerar i de distala tubulerna oberoende av neural eller hormonell kontroll (D) korjaa nestetasapainon häiriöitä / korrigerar störningar i vätskebalansen (E) aktivoidaan jukstaglomerulaarielimen granulaarisoluissa / aktiveras i jukstaglomerularorganets granularceller 8. Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy / Urinets slutgiltiga koncentration bestäms i (A) virtsarakossa / urinblåsan (B) pinnallisissa nefroneissa / ytliga nefron (C) jukstaglomerulaarisissa nefroneissa / jukstaglomerulära nefron (D) Henlen lingon laskevassa osassa / de nedåtgående delarna av Henles slynga (E) proksimaalitubuluksissa / proximaltubulerna (F) kokoojaputkissa / uppsamlingsrören
10 10 PIKATESTI/VASTAUKSET TAPAUS 4 MARATOONARI 1. Mikä seuraavista tekijöistä selittää parhaiten lisääntyneen munuaisen suodatusnopeuden (GFR, glomerular filtration rate) (C) lisääntynyt hydrostaattinen paine hiussuonikeräsen kapillaareissa Hiussuonikeräsen hydrostaattinen paine on tärkein nestettä kapillaareista ajava voima. Kaikki muut tekijät alentavat GFR:ää. 2. Mikä seuraavista väittämistä natriumin kuljetuksesta munuaisessa pitää paikkansa (C) ja (A) Natriumin takaisinimeytymiseen kuuluu kaksi vaihetta: elektrokemiallista gradienttia hyödyntävä diffuusio kanavaproteiinien kautta apikaalipinnalla ja energiaa kuluttava kuljetus basolateraalipinnalla. Ryhmien kommentteja: yksittäisenä energiankuluttajana pumppu on erittäin merkittävä, joten kohta (A) on myös oikein. Na/K pumppu kuluttaa solujen tuottamasta energiasta 30-50%. 3. Peritubulaarisissa kapillaareissa (E) Starlingin voimat suosivat absorptiota Peritubulaarinen kapillaariverkosto toimii kuten muiden kudosten kapillaariverkoston laskimonpuoleinen osa. Kts. Boron s Afferentin arteriolin virtausvastuksen nousu voi (D) johtaa filtraation rajoittumiseen lähellä afferenttia arteriolia olevaan glomeruluksen osaan Kts. Boron s Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, seuraa tubuloglomerulaarisen mekanismin mukaisesti (A) Afferentin arteriolin supistuminen Kysymys on munuaisten verenvirtauksen autoregulaatiosta. Kun alkuvirtsan virtaus macula densan ohi on noussut, kertoo se GFR:n noususta. Macula densan solut rekisteröivät kasvaneen Na + ja Cl - ionien määrän alkuvirtsassa, depolarisoituvat ja erittävät parakriinisesti vaikuttavaa välittäjäainetta (ATP, adenosiini, tromboksaani), jonka myötävaikutuksella afferentin arteriolin sileälihassolut supistuvat alentaen suonen läpimittaa ja nostaen sen virtausvastusta. Distaalisesti afferentista arteriolista glomeruluksen hydrostaattinen paine laskee laskien samalla GFR:ää. 6. Millä seuraavista yhdisteistä on alhaisin puhdistuma (renal clearance) (A) Glukoosi Alhaisin puhdistuma on yhdisteellä, joka imeytyy kokonaan takaisin elimistöön munuaistubuluksessa. Glukoosilla puhdistuma on yleensä nolla. 7. Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan nefronin mekanismia joka (D) kykenee korjaamaan nestetasapainon häiriöitä Glomerulotubulaarisella balanssilla tarkoitetaan mekanismia, joka proksimaalisessa tubuluksessa neuraalisesta ja hormonaalisesta kontrollista riippumattomana turvaa riittävän natriumin takaisinimeytymisen GFR:n muunnellessa (esim. rasituksessa tai nukutuksen aikana, tai silloin kun natriumin saanti ravinnosta vaihtelee). GT-balanssiin vaikuttavat sekä peritubulaariset (lähinnä fysikaaliset), että luminaaliset tekijät. Kts. Boron s Virtsan lopullinen väkevyys määräytyy kokoojaputkissa (F)
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 L Peltonen 1 SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2013 28.10.2013 L Peltonen 1 SYDÄMEN TEHTÄVÄ SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ William Harvey 1628: It has been shown by reason and experiment that blood by the beat of the
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotSYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H L Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2013 5.11.2013 L Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
LisätiedotMunuaisten toiminnallinen perusyksikkö on
KUVAT KERTOVAT Munuaisen toiminta 1: Glomerulus Hannu Jalanko Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö on nefroni (kuva 1). Niitä on yhdessä munuaisessa vajaa miljoona. Nefronit kehittyvät ennen syntymää,
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H L Peltonen
SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2017 18.9.2017 L Peltonen 1 Sisältö Sydämen tehtävä Sydänlihassolun sähköinen toiminta - aktiopotentiaali Sähköisen aktivaation muuttuminen mekaaniseksi työksi Johtoratajärjestelmän
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Sykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella systolinen verenpaine VERENPAINE korkein verenpaine suurissa valtimoissa
LisätiedotSYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H LM Peltonen
SYSTEEMINEN VERENKIERTO JA VERENPAINE L2/H2 2017 25.9.2017 LM Peltonen VERENKIERTOELIMISTÖN TOIMINNAN PERUSPERIAATTEITA 1. Veren virtaus kudoksiin sovitetaan niiden aineenvaihdunnan edellyttämän vähimmäistarpeen
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotVerenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,
LisätiedotSydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK
28.10., Matti Ahlström, LK 1 2 3 Potilaan tutkiminen -kirja (Duodecim) Kardiologinen status sydämen kohdalla Inspektio Syanoosia? Janeway-leesioita? Palpaatio Kärkisysäys? Paradoksaalinen pulsaatio? Perkutaatio
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotMunuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.
KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotLeikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito
Leikkausasennot Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito Leikkausasento ja anestesia Kirurgille mieleinen asento tuottaa epäsuotuisia fysiologisia seuraamuksia hypotensio
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotVesitasapainon säätely. Kappaleet 26 ja 27 Tortora 12ed
Vesitasapainon säätely Kappaleet 26 ja 27 Tortora 12ed Yleistä Noin 60% ruumiinpainosta on vettä Yli puolet solujen sisällä Loput solunulkoisessa nesteessä Kudosneste Plasma Lymfa Homeostaasi Solunulkoisen
LisätiedotLeposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin
Leposykkeen yhteys verenkiertoelimistön toiminnalliseen profiiliin LK Jenni Kivelä Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu 2015 Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotVerenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012
Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys
LisätiedotMunuaisten fysiologiaa
Munuaisten fysiologiaa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence Biomedicum
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3. Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTIII, F3 Ihoverenkierron tutkiminen Kudosturvotuksen synty ja estomekanismit Iho, ihmisen suurin elin epidermis dermis IHON PINTA ALA Mosteller kaava BSA (m²) = ( [Height(cm)
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotTutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO
Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel, 2001 2016 LOHJA - LOJO Vuoden 2017 aluerajat - Områdesindelningen år 2017 40000 35000 32,7 33,3 40,0 39,7 0,9 0,8 26,4 26,1
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotKoiran sydänsairaudet
Koiran sydänsairaudet Voedingsovergevoeligheid KOIRAN SYDÄNSAIRAUDET Koiran sydänsairaudet ovat yleensä eteneviä: ne pahenevat hitaasti, mutta varmasti. Hyvällä hoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja lääkityksen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotSYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ. Jenni Henrichsson
SYDÄN, VERI VERENKIERTOELIMISTÖ Jenni Henrichsson Ohjelmassa tänään: Veri: 1. Veren koostumus 2. Veren hyytyminen 3. Veren tehtävät 4. Verisairaudet Verisuonet: 1. Verisuonten rakenne 2. Iso ja pieni verenkierto
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotEKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys
EKG Markus Lyyra LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10 Mitä on EKG? Elektrokardiogrammi Kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja siihen liittyviä
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotHTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?
HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat
LisätiedotArkeologian valintakoe 2015
Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden
Lisätiedot2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.
2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotEläinfysiologia ja histologia
Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä
LisätiedotSydämen ultraäänitutkimus. Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus
Sydämen ultraäänitutkimus Markku Pentikäinen HYKS, Sydän- ja keuhkokeskus Miksi sydämen ultraääni? Nopea käsitys sydämen rakenteesta, toiminasta ja hemodynamiikasta Nopea, bed-side tutkimus Ei korvaa anamneesia
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten. Natriumkloridi
PAKKAUSSELOSTE Addex-Natriumklorid 235 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten Natriumkloridi Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotKeuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä
Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise
LisätiedotKirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät
Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar
LisätiedotInstallation / Asennusohje SO-3396-V
Installation / Asennusohje SO-3396-V SO-3396-V SO-3303 Black / Svart / Musta (0V) Connector / Skruv / Liitinruuvi 19. 0V Red / Röd / Punainen (+12V) 20. 12V Green / Grön / Vihreä (CLK) 29. CLK Yellow /
LisätiedotNestehoito. Hannu Jalanko Lastenklinikka
Nestehoito Hannu Jalanko Lastenklinikka Kehon nestetilat Kehon kokonaisvesi (TBW) Aikuisella 60 % painosta Pienellä lapsella 80 % painosta TBW jakautuu kahteen osaan Solunsisäinen vesitila (ICV) = 40 %
LisätiedotLiikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset
Liikunnan ja urheilun aiheuttamat sydänmuutokset - Mikä on vielä normaalia? - Milloin lääkäriin? Kardiologi Sari Vanninen Varala 5.3.2013 Määritelmä Urheilijansydämellä tarkoitetaan pitkäaikaisen fyysisen
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotKuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015
Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja
LisätiedotFysiologian tenttitärppien lisäpöytäkirja
Fysiologian tenttitärppien lisäpöytäkirja Cursus Peteri Dens Cursus Halonen syksy 2008 1 Sisältö 3 - Keuhkoverenkierto 4 - Sukupuolen määräytyminen 4 - Epäilen 55-vuotiaan miehen rasituksessa ilmaantuvan
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotNuuksio - Luontopääkaupungin sydän
Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi
Lisätiedot2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys
Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XI Lämmönsäätely - Säätelymekanismit 2) Fysiologinen lämmönsäätely 2a) Lämmön vaihtumista eläimen ja ympäristön välillä voidaan säädellä. Lämmön hukan minimointi:
LisätiedotANVISNING VID BESTÄLLNING AV ULTRALJUDSUNDERSÖKNING AV NEDRE BUKEN (njurvägar, prostata, abscesser)
OHJE ALAVATSAN ULTRAÄÄNITUTKIMUKSEN TILAAJALLE (virtsatiet, prostata, abscessit) Potilas saa syödä normaalisti. Potilaan oltava virtsaamatta 2-3 tuntia ennen tutkimusta, koska virtsarakon tulee olla täynnä
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Pääsykoe 2009 Opiskelijan koe LÄÄKETIETEEN PÄÄSYKOE 2009, OPISKELIJAN KOE Lääketieteen pääsykoe on kuluneina vuosina sisältänyt tehtäviä biologiasta, kemiasta sekä fysiikasta. Pääsykokeen
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotHydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.
Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotMYYNTILUVAN HALTIJA FERRING LÄÄKKEET OY, PL 23, 02241 Espoo, puhelin 0207 401 440
PAKKAUSSELOSTE MINIRIN 0,1 mg/ml nenätipat, liuos MINIRIN SISÄLTÄÄ: 1 ml nenätippoja sisältää: desmopressiiniasetaattia 0,1 mg vastaten desmopressiinia 0,089 mg sekä apuaineina klooributanolihemihydraattia
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotVille-Veikko Hynninen 16.3.2012
Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotFysiologisten signaalien käsittely. Kertausmateriaali
Fysiologisten signaalien käsittely Kertausmateriaali Työ 1: EMG-mittauksia Mitattiin EMG käden nyrkkiin uristuksessa ja levossa eli tonuksessa. A. EMG-mittaukset Tarkista, että kaikki min-arvot on negatiivisia
LisätiedotSysteeminen verenkierto. Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012
Systeeminen verenkierto Ilari Paakkari Biolääke4eteen laitos 281012 1 William Harvey (1578 1657): Exercita)o Anatomica de Motu Cordis et Sanguinis in Animalibus 2 Hevosen verenpaine 3 Verenkierron jako
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotMiten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta
Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? Miten harjoittelua tulisi muuttaa, kun ikää tulee lisää? Käytännön vinkit ja harjoitteet ammattilaisilta Tarvitseeko höntsääjä oheisharjoittelua? - Taito (tasapaino,
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/natrii chloridum B. Braun 1,5 mg/ml
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotVALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN
VALMENNETUN AEROBISEN KESTÄVYYSHARJOITTELUN VAIKUTUKSET HEMODYNAMIIKKAAN LK Satu Pirttiniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hemodynamiikan tutkimusryhmä/sisätaudit
LisätiedotLoviisan kyläfotissarja / Lovisa byaserie i fotis. Nappulat syntyneet 2005 ja myöhemmin (peliaika 2 x 15 min) kentällä
Loviisan kyläfotissarja / Lovisa byaserie i fotis Perinteinen kyläjalkapallosarja pelataan myös tänä vuonna. Säännöt ovat ennallaan, eli pelataan kahdessa luokassa: nappulat syntyneet 2004 ja myöhemmin
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Syntocinon 8,3 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten/injektioneste, liuos. Oksitosiini
PAKKAUSSELOSTE Syntocinon 8,3 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten/injektioneste, liuos Oksitosiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä
LisätiedotMunuaisten toiminnan mittaaminen lääketutkimuksissa ja lääkehoidon seurannassa. Mirja-Liisa Aitio
Katsaus Munuaisten toiminnan mittaaminen lääketutkimuksissa ja lääkehoidon seurannassa Mirja-Liisa Aitio Jotkut lääketutkimuksissa käytetyistä munuaisten toiminnan mittareista soveltuisivat myös lääkehoidon
LisätiedotAsennusohje SpaDealers Löylytynnyri S1800 lisäohje
Asennusohje SpaDealers Löylytynnyri S1800 lisäohje Huomioi erityisesti seuraavaa: 1. Kaikki puuosat on säilytettävä kuivassa tilassa ja niiden on oltava kuivia myös asennettaessa. Älä koskaan asenna sateessa
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
LisätiedotPorejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)
Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotVEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ
VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen
LisätiedotEduskunnan puhemiehelle
KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
Lisätiedot