Loppuraportti: Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman loppuraportti

Transkriptio

1 Loppuraportti: -kehitysohjelman loppuraportti

2 Loppuraportti i Tiivistelmä Ohjelman tavoitteena oli edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Ohjelman päälinjaus oli ikääntyneiden hyvinvointia lisäävän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittäminen. Kohderyhmänä oli koko Espoon eläkeikäinen väestö, ja sen lisäksi erityisryhmiä olivat omaishoitajat ja muistisairaat. Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kaikkiaan 18 toimenpidettä ja yksi projekti. Toimenpiteet olivat luonteeltaan pääosin kumppaneiden kanssa toteutettuja konkreettisia kokeiluja, joita kehitettiin edelleen malleiksi käyttäjiltä saadun palautteen ja arvioinnin mukaan. Osa näin kehitetyistä malleista juurtui jo ohjelman aikana pysyviksi käytännöiksi. Vuoden 2016 lopussa ohjelman 11 toimenpidettä oli vakiintunut pysyväksi toiminnaksi. Lisäksi ohjelmassa julkaistiin kaksi teosta: Virikekäsikirja yhdessäoloon ja Jumppaa aivojasi -harjoitekirja. Toimenpiteissä kehittämisen toimintatapana oli jatkuvan laadun parantamisen PDSA-malli (Plan-Do- Study-Act), jossa oleellista on suunnittelun jälkeen käynnistää pienimuotoiset konkreettiset kokeilut, arvioida niitä ja parantaa edelleen ja laajentaa toimintaa. Monilla pienillä kehitysaskeleilla tavoiteltiin suurempaa muutosta espoolaisten ikääntyneiden hyvinvointiin ja ikääntyneiden näkyvyyden lisäämistä myönteisellä tavalla. Ohjausryhmän arvion mukaan ohjelman päättyessä Espoossa oli havaittavissa myönteistä asennemuutosta yleisessä suhtautumisessa ikääntyneeseen väestöön. Ikääntyneeltä väestöltä ja heidän läheisiltä saatiin paljon myönteistä palautetta ikääntyneille kehitetyistä ja tarjolla olevista toiminnoista ja niiden viestinnästä. Useat ohjelmalle asetetut indikaattorit osoittivat kehityksen edenneen tavoiteltuun suuntaan. Ohjelman toteuttamistapa: pienten kokeilujen kautta pysyviin muutoksiin PDSA-mallin avulla

3 Loppuraportti ii SISÄLLYS 1 OHJELMAN TOTEUTUS YLEISKUVAUS OHJELMASTA JA SEN ETENEMISESTÄ OHJELMAN ORGANISAATIO TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA RESURSSIT OHJELMAN TULOKSET HYÖTYTAVOITTEITTAIN HYÖTYTAVOITE 1: HYVINVOINTI, TERVEYS JA TOIMINTAKYKY PARANEVAT HYÖTYTAVOITE 2: IÄKKÄÄNÄKIN ASUTAAN KOTONA HYÖTYTAVOITE 3: SUJUVA OMAISHOITO HYÖTYTAVOITE 4: YKSINÄISYYS VÄHENEE MUUT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET OHJELMAN ONNISTUMISESTA JA KESKEISET OPIT JATKONÄKYMIÄ JA KEHITYSIDEOITA OHJELMAN KOHDEALUEELLA LIITTEET 14

4 Loppuraportti 1 1 Ohjelman toteutus 1.1 Yleiskuvaus ohjelmasta ja sen etenemisestä Poikkihallinnollisen -kehitysohjelman tavoitteena oli edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän kotona selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Kohderyhmänä oli koko Espoon eläkeikäinen väestö, ja sen lisäksi erityisryhmiä olivat omaishoitajat ja muistisairaat. Tavoitteisiin tähdättiin luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Ohjelman hyötytavoitteet hyväksyttiin kaupungin valtuustossa : 1. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat 2. Iäkkäänäkin asutaan kotona 3. Sujuva omaishoito 4. Yksinäisyys vähenee Ohjelmakuvaus, joka käynnisti ohjelman tarkemman suunnitteluvaiheen, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjelmasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , jolloin ohjelman varsinainen toteutusvaihe alkoi ja ensimmäisiä toimenpiteitä käynnistettiin. Ohjelman tuloksista ja hyötytavoitteiden toteutumisen tilanteesta raportoitiin kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti seuranta I:n kanssa elokuussa sekä samanaikaisesti tilinpäätöksen ennakkotiedon kanssa tammikuussa omana prosessinaan ja asianaan. Kehitysohjelmien ohjausryhmien yhteiskokoukset järjestettiin vuosittain kahdesti, elosyyskuussa ja tammi-helmikuussa. Yhteiskokousten sisältö annettiin ohjelmien tilannekatsauksena tiedoksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle yhteiskokouksen jälkeen. Ohjelman ohjausryhmä teki päätöksen ohjelman lopetustoimien käynnistämisestä joulukuussa Ohjelman organisaatio Ohjelman organisointi ja vastuutehtävät kirjattiin ohjelmasuunnitelmaan, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Ohjelman omistajaksi nimettiin perusturvajohtaja Juha Metso, ohjelmapäälliköksi vanhusten palvelujen erityisasiantuntija Maria Rysti ja ohjelman viestintäpäälliköksi sosiaali- ja terveystoimen viestintäpäällikkö Outi Huida. Ohjelman etenemistä koskevien suunnitelmien valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta vastasi ohjausryhmä. Ohjausryhmä ja sen toiminta Ohjausryhmässä oli viisi luottamushenkilöä, kuusi viranhaltijaa ja osan aikaa nuorisovaltuuston edustaja. Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 ohjausryhmän kokouksiin osallistui ohjelman projektisuunnittelija.

5 Loppuraportti 2 Kaupunginvaltuusto nimesi ohjausryhmän luottamushenkilöt: Kristiina Mustakallio (puheenjohtaja), Veikko Simpanen (varapuheenjohtajana), Kalevi Kivistö, Mikko Peltokorpi ja Mari Malkamäki. Kaupunginjohtaja nimesi ohjausryhmän viranhaltijajäsenet: perusturvajohtaja Juha Metso, palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen, asuntopäällikkö Anne Savolainen, viestintäpäällikkö Outi Huida, va. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri (vuoden 2013), liikuntasuunnittelija Esa Yletyinen (vuodesta 2014) ja vanhusten palvelujen erityisasiantuntija Maria Rysti. Nuorisovaltuustoa edustivat ohjausryhmän kokouksissa Lasse Kurki (2014) ja Teppo Kukkonen (2016). Projektisuunnittelijoina olivat Jenni Björksten ( ) ja Katri Lagerblom (2014). Ohjausryhmän loi toiminnallaan edellytyksiä ohjelman onnistumiseksi. Ohjelman ohjausryhmä vastasi ohjelman etenemistä koskevien linjausten valmistelusta ja ohjelman sisäisestä päätöksenteosta. Lisäksi ohjausryhmän luottamushenkilöiden tehtävänä oli viestiä ohjelman tavoitteista kaikille luottamushenkilöille seminaareissa ja tapaamisissa sekä edistää espoolaisten luottamushenkilöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Ohjausryhmän viranhaltijajäsenet viestivät ohjelman tavoitteista oman toimialansa johdolle ja työntekijöille sekä edistivät johdon ja työntekijöiden sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Ohjausryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa poislukien kesäkuukaudet. Ohjausryhmä muun muassa linjasi ja hyväksyi ohjelmakuvauksen ja -suunnitelman sekä riskienhallintasuunnitelman, päätti ja hyväksyi toteutettavat kehittämistoimenpiteet sekä hyväksyi valtuustolle annettavat seurantaraportit. Ohjausryhmä kuuli asiantuntijoiden esittelyjä (mm. Espoon asukaspuistot, yksinäisyyden väheneminen / Helsingin Seniori- Vamos -projekti, keskitetty seniorineuvonta ja palveluohjaus, vaikuttavuus, iäkkäiden asumisen ongelmatilanteet ja projektisalkku) ja tutustui poikkihallinnolliseen operatiiviseen yhteistyöhön ELO-ryhmässä sekä Viherlaakson muistipalvelukeskukseen. Omistaja varmisti, että ohjelman hyötytavoitteet toteutuvat. Ohjelman omistajalla oli kokonaisvastuu ohjelmasta ja sen hyötytavoitteista. Omistaja teki määrärahan käyttöä koskevat päätökset. Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelman operatiivisesta johtamisesta ja raportoi edistymisestä ohjelman omistajalle ja ohjausryhmälle. Ohjelmapäällikkö vastasi ohjelmakuvaksen ja ohjelmasuunnitelman laatimisesta sekä raportoi ohjelman etenemisestä. Hän valmisteli ohjausryhmän kokoukset. Ohjelmapäällikkö osallistui ohjausryhmän kokouksiin esittelijänä ja sihteerinä. Ohjelman viestintäpäällikkö vastasi ohjelman viestinnästä ja dokumentoinnista yhdessä ohjelmapäällikön kanssa. Ohjelman toteutuksen organisointi Ohjelma käsitti 18 toimenpidettä ja yhden projektin. Näiden sisäisestä koordinoinnista vastasivat kullekin toimenpiteelle ja projektille nimetyt henkilöt, jotka on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Viiden toimenpiteen tai projektin osalta koordinoinnista vastasi kaupungin ulkopuolinen taho (68+ -kortin vaikuttavuus, asumisen neuvonta ja palveluohjaus, Parkinson-tanssikurssi, yhteisöllisyyden edistäminen asuinyhteisössä ja Seniori-Vamos).

6 Loppuraportti Toteutuneet kustannukset, rahoitus ja resurssit Ohjelman kokonaiskustannukset olivat euroa ilman sisäisen työn osuutta. Toimenpiteiden ja projektin kustannukset tästä olivat yhteensä euroa. Summa sisältää ohjelman projektisuunnittelijan henkilöstökuluja euroa vuosilta Projektisuunnittelijan työpanos jakautui useille toimenpiteille ja ohjelman toteutukseen ohjelmapäällikön kanssa. Ohjelman hallinnolliset kustannukset olivat yhteensä euroa. Ohjelman toteuttamisessa käytettiin ohjelman omistajan, ohjelmapäällikön, viestintäpäällikön ja ohjausryhmän muiden viranhaltijajäsenten työpanoksen lisäksi paljon muita kaupungin sisäisiä henkilöresursseja. Tällä myös varmistettiin, että monet ohjelmassa kehitetyt toimintamallit juurtuivat pysyviksi toiminnoksi ohjelman jälkeen. Eniten kaupungin sisäistä yhteistyötä ohjelman toteuttamisessa tehtiin liikuntatoimen, vanhusten palvelujen ennakoivien palvelujen ja sosiaali- ja terveystoimen viestinnän kanssa. Lisäksi kumppanit, kuten eläkeläisjärjestöt ja oppilaitokset, käyttivät resurssejaan ohjelman toteuttamiseen. 2 Ohjelman tulokset hyötytavoitteittain 2.1 Hyötytavoite 1: Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ohjelman tavoitteena oli, että ikääntyneet voivat elää mahdollisimman itsenäistä arkea. Tavoitteen saavuttamisessa oli oleellista tehostaa ikääntyneiden tiedonsaantia, jotta mahdollisimman moni ikääntynyt löytää itse ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Neuvontapalveluja kehittämällä voidaan lisätä mahdollisuuksia saada tarvittaessa henkilökohtaisempaa ohjausta. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ylläpidetään ja parannetaan ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena oli, että Espoossa on tarjolla erilaista ja eri tahojen järjestämää matalankynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on helppo osallistua. Senioreiden oma panos ja vertaistuki senioreiden kesken ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena oli myös kehittää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan selkeitä rakenteita, joiden avulla löydetään uusia senioreita toiminnan piiriin, koulutetaan heitä ja voidaan ohjata kullekin mieleiseen toimintaan. Hyötytavoitteen saavuttamiseksi ohjelmasuunnitelmassa painotettiin: ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksien tehostamiseen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseen ikääntyvien mahdollisuuksiin osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin ikääntyvien osallistumismahdollisuuksien ja vertaistukitoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen Ikääntyneiden tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta on parannettu ja varmistettu ohjelmakaudella. Ohjelmassa muokattiin yksinkertainen, mutta keskeiset yhteystiedot käsittävä Seniorin infokortti, jota jaettiin erilaisissa ikääntyneiden tapahtumissa ja postitettiin vuonna 2015 kaikille 65 vuotta täyttäneille espoolaisille kausiinfluenssarokotuskutsun yhteydessä. Elinvoimaa ikääntyneille -teemaliitteessä on ollut

7 Loppuraportti 4 ajankohtaisia teemoja, tapahtumatietoja ja yhteystietoja. Paikallislehden ohessa jaettavasta teemaliitteestä on otettu lisäksi irtopainoksia jaettavaksi palvelukeskuksissa, kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä. Ohjelmassa käynnistynyt yhden luukun neuvontapalvelun kehittäminen vanhusten palvelujen ja yhteispalvelupisteiden kanssa jatkuu vuonna 2016 perustetussa kaupungin seniorineuvonta Nestorissa. Ohjelmassa syntyi uudenlaisia matalankynnyksen toimintoja. Yhdessä kauppakeskuksessa vuonna 2014 pilotoidut ja senioreilta saadun palautteen mukaan hiotut kauppakeskuskävelyt ovat toteutuneet tammikuusta 2016 lähtien säännöllisesti jo kolmessa kauppakeskuksessa syksystä kevääseen viikoittain eli vuosittain noin 110 kauppakeskuskävelyä. Kävelyille osallistuu kerrallaan noin ikääntynyttä. Avoimet ja maksuttomat kävelyt lisäävät ikääntyneiden mahdollisuutta osallisuuteen, sosiaalisiin kontakteihin ja liikuntaharrastukseen pimeinä ja liukkaina vuodenaikoina. Kauppakeskuskävelyjen yhteydessä järjestetään kuukausittain tietoiskuja eri aiheista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähdättiin myös eri puolilla Espoota toteutetuilla vuorovaikutteisilla Intoa elämään -hyvinvointikursseilla, joiden teemat olivat liikunta, kotiympäristön turvallisuus, ravitsemus ja sosiaaliset suhteet. Kurssin käyneitä ikääntyneitä koulutettiin kurssien vertaisohjaajiksi. Vertaisohjaajat ovat ohjanneet menestyksellä kursseja. Aivoterveyden edistämiseksi laadittiin yhteistyössä senioreiden ja Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomikoulutuslinjan kanssa Jumppaa aivojasi -harjoitekirja, josta otettiin kpl painos jaettavaksi ikääntyneille, eläkeläisjärjestöille ja palveluyksiköihin. Harjoitekirjan johdannossa on käsitelty harjoitteiden lisäksi tutkitusti aivoterveyteen vaikuttavia muitakin seikkoja. Ohjelman eri senioritilaisuuksissa koottiin vapaaehtoisilta ikääntyneiltä yhteystietoja. Ilmoittautuneista muodostettiin ns. kehittäjäsenioriverkosto. Verkostoon kuuluu noin 80 senioria. Kehittäjäsenioreille lähettiin kutsuja osallistua toimintamallien kehittämiseen tai testaamiseen sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Uudenlaista yhteistyötä on opittu tekemään kauppakeskusten kanssa kauppakeskuskävelyjen ja seniori-infojen kautta. Kaupungin ja vanhusjärjestöjen yhteistyötä syvennettiin. Ohjelmakaudella järjestettiin kaksi kaupunkitasoista tilaisuutta vanhusjärjestöille, ja vuodesta 2016 alkoi alueellisen vanhusjärjestöyhteistyön kehittäminen. Yhtenä tuotoksena alueellisesta yhteistyöstä oli vanhusjärjestöjen mukaan ottaminen oman alueen kaupunginjohtajan senioreiden syntymäpäiväjuhlien järjestämiseen. Konkreettisia tuotoksia: Seniorin infokortti (jaettu n kpl) Seitsemän Elinvoimaa ikääntyneille -teemaliitettä Länsiväylälehdessä ja irtopainoksina (levikki n kpl) Kauppakeskuskävelyt (n. 230 kävelyä) Intoa elämään -kurssit (23 kurssia) Jumppaa aivojasi -harjoitekirja (painos kpl) Kehittäjäsenioriverkosto (n. 80 senioria) Alueellinen vanhusjärjestöyhteistyö (Matinkylä Olarin ja Karakallio Viherlaakson alueilla) Suoritemittarit:

8 Loppuraportti 5 Ikäihmisten poikkihallinnollisten infotilaisuuksien määrät, tavoite 6 infotilaisuutta/vuosi ohjelman päättyessä Tulos: 17 infotilaisuutta vuonna 2016, suoritetavoite on toteutunut Osallistujien määrät poikkihallinnollisissa seniori-infotilaisuuksissa/vuosi ohjelman päättyessä, tavoite: >565 osallistujaa Tulos: 2785 osallistujaa vuonna 2016, suoritetavoite on toteutunut Toteutuneiden hyvinvointikurssien määrä, tavoite: yhteensä on toteutunut 12 kurssia Tulos: yhteensä 23 hyvinvointikurssia on toteutunut. Tavoite on saavutettu. Vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä, tavoite: 270. Tulos: Vuoden 2016 lopussa oli 260 rekisterissä olevaa vapaaehtoistoimijaa, kehitys on ollut tavoitteen suuntainen, mutta jäi uupumaan 10 vapaaehtoistoimijaa. Lähtötilanteessa oli 200 vapaaehtoistoimijaa. Josta eläkeikäisten vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä, tavoite: 200. Tulos: eläkeikäisiä vapaehtoistoimijoita oli vuoden 2016 lopussa noin 230. Tavoite on saavutettu. ATH-mittarit (Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen): Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevien osuus ikäryhmästä 75+: tavoite oli: naiset > 41 %. Tulos ATH : 42,7 %. Kehitys on ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. tavoite oli: miehet > 54,1 %. Tulos ATH : 52,4 %. Kehitys ei ole ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus ikäryhmästä 75+: tavoite oli: naiset < 69,5 %. Tulos ATH : 62,7 %. Kehitys on ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. tavoite oli: miehet < 56,7 %. Tulos ATH : 55,1 %. Kehitys on ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Aktiivisesti osallistuvien osuus ikäryhmästä 75+, tavoite oli lisäystä vuoden 2012 osuuteen verrattuna +3,4 %. Tulos oli -5,2 % ATH Kehitys ei ole ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Lähtötaso oli 31,6 %. ATH-mittarit näyttävät yleistä kehityssuuntaa, mutta ohjelman todellista vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida niiden mukaan. Hyötytavoitteeseen liittyneet toimenpiteet ja niiden tilanne ohjelman päättyessä: Seniorit huomioiva viestintä (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Yhden luukun neuvontapalvelut (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Kauppakeskuskävelyt (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa (jatkuu ennakoivien palvelujen koordinoimana) Aivojumppa-kampanja (jatkuu vuonna 2017 Suomi 100 -hankkeessa, osana 100-vuotiaana kotona -kokonaisuutta)

9 Loppuraportti 6 Puistonpenkkien lisääminen Matinkylän alueella (siirtyi ja laajeni Suomi 100 -hankkeeseen) 68+ -kortin vaikuttavuuden selvitys (valmis, liikuntapalvelut hyödyntää tuloksia toiminnan kehittämisessä) Intoa elämään -hyvinvointikurssit (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Koulujen tilojen käyttö senioreiden liikuntaan ja mahdollisesti ruokailuun (pilottivaiheessa) Parkinson-tanssikurssi (pilotti toteutettu, sen jälkeen esitettiin työväenopiston kurssivalikoimaan) Arviointia: Ohjelman tuotokset ovat edistäneet hyötytavoitetta, koska ne ovat koskettaneet laajaa ikääntyneiden joukkoa ja ovat olleet monipuolisia. Ohjelmassa on luotu uusia toimintamalleja, jotka ovat vakiintuneet pysyväksi toiminnaksi. Tuotoksilla, saadulla runsaalla palautteella ja ikääntyneen väestön tavoittamisella mitattuna ohjelma on edistänyt hyötytavoitteen saavuttamista. Ohjelman ohjausryhmä asetti ohjelmalle mittareita, joita tarkastellaan seuraavassa. Väestötasoisia valtakunnallisia hyvinvointia ja terveyttä mittaavia mittareita on käytettävissä vähän. -kehitysohjelman hyötytavoitteiden mittareiksi valittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen (ATH) mittareita, koska muita vastaavia ei ollut käytettävissä. Ohjelman todellista vaikuttavuutta on vaikea arvioida ATH-tutkimuksen tulosten perusteella. Kehitysohjelman lisäksi lukuisat muut seikat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Ohjausryhmä valitsi ATH-tutkimuksen mittareiden lisäksi joitakin suoritemittareita, jotka eivät sinällään kuvaa vaikuttavuutta tai hyötytavoitteen saavuttamista, mutta antavat kuvaa toiminnan monipuolisuudesta ja laajuudesta. 2.2 Hyötytavoite 2: Iäkkäänäkin asutaan kotona Kotona asumisen ensisijaisuus on valtakunnallisen vanhuspolitiikan ja vanhuspalvelulain keskeinen tavoite. Tulevaisuudessa yhä useampi iäkäs asuu kotona. Tavoitteena on parantaa myös muistisairaiden mahdollisuuksia asua kotonaan entistä pidempään. Ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan laitoshoidon osuuden laskua ja korvaamista mahdollisimman paljon kodinomaisella hoiva-asumisella. Laitoshoitoa ovat esimerkiksi hoito vanhainkodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoito. Kodinomainen hoiva-asuminen on tehostettua palveluasumista, jossa jokaisella asukkaalla on käytössään oma huone tai asunto. Kotona asumista edistää asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys. Toisaalta sitä turvaavat monipuoliset ja riittävät palvelut. Ohjelmassa edistettiin esteetöntä ja turvallista asumista. Hyötytavoitteen saavuttamiseksi ohjelmasuunnitelmassa painotettiin: ikääntyneiden omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen palvelujen kehittämiseen yhdessä ikääntyneiden ja heidän läheistensä kanssa muistisairaiden mahdollisuuksiin asua kotona entistä pidempään asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyden parantamiseen

10 Loppuraportti 7 Ohjelmassa käynnistyi vuoden 2014 alusta esteettömän asumisen infokampanja, jonka tarkoituksena oli herättää ikääntyviä espoolaisia tarkastelemaan ja arvioimaan oman asumisensa esteettömyyttä. Kampanjassa laadittiin yksinkertainen asumisen esteettömyyden itsearviointilomake, jossa oli myös yhteystietoja esteettömyyteen parantamiseen liittyen. Esteettömyyden itsearviointilomakkeita jaettiin eri senioritilaisuuksien ja seniori-infojen yhteydessä. Lisäksi asumisen esteettömyys oli vuonna 2016 yhden -liitteen teemana (levikki n kpl). Yhteiskunnallisen yrityksen, Ilolla Unelmatehdas Oy:n, kanssa käynnistettiin asumisenapu-palvelu, jossa yksilöllisen palveluohjauksen keinoin autetaan ikääntyneitä erilaisissa asumisen ongelmatilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi putkiremonttiin liittyvän väliaikaisen asunnon löytäminen, asunnon tyhjentäminen tai tavaroiden varastointi. Palvelua on kehitetty yhdessä käyttäjien kanssa. Asumisenapu-palvelulla on ollut noin 30 asiakasta ohjelman aikana, ja toiminta jatkuu vakiintuneena palveluna, joka on asiakkaalle maksullista. Neuvonnan osuuteen Asumisenapu-palvelu sai vuosille RAY-avustusta, jonka ansioista asumisen neuvonta on asiakkaalle maksutonta. Yhteisöllisyyden edistäminen asuinyhteisössä -toimenpiteessä mallinnettiin hyvin toimivan senioreiden itsepalvelukeskuksen toimintaa ja pilotoitiin sitä Matinkylän alueella yhteistyössä Ilolla Unelmatehdas Oy:n ja Matinkylä Huolto Oy:n kanssa. Tavoitteena oli tukea ja innostaa taloyhtiöiden asukkaita järjestämään yhdessä toimintaa. Ohjelmassa pilotoitiin mallia kahdessa taloyhtiössä, joissa toteutettiin myös kyselyt asukkaille. Toimintaryhmiä muodostettiin ja ne käynnistyivät aluksi ohjattuina. Jatkoon ei kuitenkaan halukkaita ja aktiivisia toimijoita asukkaiden joukosta näissä taloyhtiöissä löytynyt. Toiminta jatkui ohjattuna lukupiirinä pilotin ajan. Pilotin jälkeen Ilolla Unelmatehdas Oy löysi Olarin alueelta taloyhtiön ja aktiivisia ikääntyneitä, ja vastaava toiminta aktivoitui siellä ohjelman ulkopuolella. Seniorin turvallinen koti -kampanjaa on suunniteltu syksystä 2016 lähtien Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Pilottina oli vanhustenviikolla vuonna 2016 järjestetty turvallisuusluento. Kampanja on osa Suomi 100 -hankkeeseen kuuluvaa Espoon 100-vuotiaana kotona -kokonaisuutta. Vuonna 2017 kampanja käynnistyy viidessä kaupunkikeskuksessa sekä Kalajärvellä ja Kauklahdessa järjestettäviin Seniorin turvallinen koti -tapahtumiin, joissa on pelastuslaitoksen ja poliisin luennot ja mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun aiheista. Tapahtumien yhteydessä esitellään aivoterveyden edistämistä ja jaetaan Jumppaa aivojasi -harjoitekirjoja sekä esitellään seniorineuvonta Nestorin toimintaa. Muistisairaiden kotona asumisen tukeminen liittyy kiinteästi sujuvaan omaishoitoon, ja siihen liittyviä toimenpiteitä kuvataan kohdassa 2.3. Konkreettisia tuotoksia: esteettömän asumisen infokampanja (jaettu n.2500 kpl itsearviointilomakkeita) AsumisenApu -palvelu seniorin turvallinen koti -kampanja Mittarit ja tulokset: Kotona asuvien osuus 75+ väestöstä, tavoite: > 91 %. Tulos ohjelman päättyessä on 92,2 %. Kehitys on ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Kotona asumisella

11 Loppuraportti 8 tarkoitetaan kaikkia muita asumisen muotoja paitsi tehostettua palveluasumista ja laitosasumista. Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus 75 + väestöstä, tavoite: < 5 %. Tulos ohjelman päättyessä on noin 6,6 %. Kehitys ei ole ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen, mutta toisaalta laitoshoidon vauhdilla toteutunut väheneminen Espoossa on pitänyt tehostetun palveluasumisen osuuden vielä tavoitetta selkeästi korkeammalla tasolla. Laitoshoidossa olevien 75+ osuus ikäryhmästä, tavoite: < 2 %. Tulos ohjelman päättyessä on 1,2 %, mikä on Suomen suurista kaupungeista matalin (vastaavat luvut vuodelta 2014 viidessä muussa suurimmassa kaupungissa olivat 2,2 5,5). Hyötytavoitteeseen liittyneet toimenpiteet ja niiden tilanne ohjelman jälkeen: Esteettömän asumisen infokampanja (toteutunut) Asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli, Asumisenapu (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Yhteisöllisyyden edistäminen asuinyhteisössä, Senioreiden itsepalvelukeskus (päättyi pilotoinnin jälkeen ohjelmassa, käynnistyi Olarin alueella yhdessä taloyhtiössä) Seniorin turvallinen koti -kampanja (keskeneräinen, toteutuu 2017 kaikissa kaupunkikeskuksissa) Arviointia: Ohjelman tuotokset ovat osaltaan myötävaikuttaneet ikääntyneiden kotona asumiseen liittyvän tavoitteen saavuttamista, mutta tavoitteen saavuttamiseen tähdätään lukuisilla muillakin toimenpiteillä. Kotona asuvien osuus on kasvanut ohjelmakauden aikana, ja arvion mukaan kasvu jatkuu. 2.3 Hyötytavoite 3: Sujuva omaishoito Ohjelman hyötytavoitteella vahvistettiin omaishoitajien jaksamista. Tavoitteena oli lisätä omaishoitajille tukimuotoja, joista omaishoitaja voi valita itselleen parhaiten sopivat muodot. Muistisairaiden omaishoitajien tueksi aloitettiin joustava päivätoiminta ja vertaistukiryhmiä. Hyötytavoitteen saavuttamiseksi ohjelmasuunnitelmassa painotettiin: omaishoitajien tukimuotojen monipuolistamiseen räätälöidyn ohjauksen ja neuvonnan lisäämiseen omaishoitajille joustavan päivätoiminnan käynnistämiseen muistisairaille omaishoitajien tueksi omaishoitajien vertaistukiryhmien käynnistämiseen Kahden oppilaitoksen kanssa mallinnettiin omaishoitajien virkistysiltapäiviä osana opiskelijoiden harjoittelua. Virkistysiltapäivien sisältöä muokattiin omaishoitajilta saadun palautteen mukaan. Kehittämistyössä oli mukana myös Espoon ja Kauniaisten omaiset ja läheiset ry. Virkistysiltapäiviä järjestettiin Laurea amk:ssa ja Omnia ammattiopistossa. Myös epävirallisilla omaishoitajilla oli mahdollisuus osallistua toimintaan. Toiminta on vakiintunut pysyväksi.

12 Loppuraportti 9 Hyväksi koetusta Intoa elämään -hyvinvointikurssista kehitettiin yhteistyössä Espoon ja Kauniaisten omaiset ja läheiset ry:n kanssa ensin entisille omaishoitajille oma kurssi, johon lisättiin mielen hyvinvointi -teema. Kursseista saatiin erittäin myönteistä palautetta, ja niitä kohdennettiin omaishoitajina toimiville ja samaan aikaan järjestettiin hoiva omaishoidettaville. Kursseille kutsuttiin osallistujia muun muassa lehti-ilmoituksilla. Myös epävirallisilla omaishoitajilla oli mahdollisuus osallistua toimintaan. Toiminta on vakiintunut pysyväksi. Kursseilla on myös ikääntyneitä vertaisohjaajia. Räätälöityä neuvontaa ja ohjausta omaishoitajille kehitetään vanhusten palvelujen seniorineuvonta Nestorissa, jonka perustaminen tuli tietoon vuodenvaihteen vaiheessa. Erillistä toimenpidettä ei siten käynnistetty kehitysohjelmassa, vaikka se mainitaan painotuksena vuonna 2013 laaditussa ohjelmasuunnitelmassa. Muistisairaiden kotona asumisen ja omaishoitajien jaksamisen tueksi käynnistyi vanhusten palveluissa Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa uudenlainen joustava päivätoimintapalvelu. Läheisen on mahdollista tuoda muistisairas ikääntynyt päivätoimintaan jo varhain aamulla tai noutaa tavanomaista myöhemmin pois. Toiminta on vakiintunut ja laajentunut myös Taavin muistipalvelukeskukseen. Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa käynnistyivät ohjelman toimenpiteenä yhteistyössä vanhusten palvelujen ja Uudenmaan Muistiluotsi ry:n kanssa kotona asuvien muistisairaiden ja heidän läheistensä vertaistukiryhmät, jolloin samanaikaisesti järjestetään ryhmä muistisairaille ja erillinen ryhmä läheisille. Ohjelmassa järjestettiin kaksi avointa muistiteemapäivää Sellon kirjastossa yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun geronomikoulutuslinjan kanssa. Geronomiopiskelijat esitelmöivät muistiteemapäivissä muistisairauksiin liittyvistä aiheista. Ammattikorkeakoulun muuttunut opetussuunnitelma ei mahdollistanut teemapäivien jatkoa. Konkreettisia tuotoksia: omaishoitajien virkistysiltapäivät kahdessa oppilaitoksessa omaishoitajille räätälöidyt Intoa elämään -kurssit (5 kurssia) joustava päivätoiminta muistisairaille kotona asuvien muistisairaiden ja heidän läheistensä vertaistukiryhmät avoimet Muistiteemapäivät Mittarit: Omaishoitajien asiakastyytyväisyys, tavoite: Asiakastyytyväisyys paranee. Tuloksia ei ole käytettävissä, koska ensimmäinen kysely toteutuu vasta alkuvuodesta Omaishoidon erilaisten tukimuotojen tarjonta (kaupungin toiminnassa), tavoite: > 8. Tulos: ohjelmassa on kehitetty aiempien kahdeksan tukitoimen lisäksi kaksi uutta (hyvinvointikurssit omaishoitajille ja virkistysiltapäivät). Lisäksi muistisairaiden omaishoitajille kaksi muuta tukitoimea (joustava päivätoiminta ja vertaistukiryhmät). Tavoite on saavutettu. Hyötytavoitteeseen liittyneet toimenpiteet ja niiden tilanne ohjelman jälkeen: Omaishoitajien virkistysiltapäivät (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi)

13 Loppuraportti 10 Omaishoitajien intoa elämään -hyvinvointikurssit (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Muistisairaiden joustava päivätoiminta (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Muistiteemapäivät (päättyivät Metropolian opetussuunnitelman muututtua) Muistisairaiden ja omaisten vertaistukiryhmät (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Arviointia: Ohjelman tuotokset ovat lisänneet omaishoitajien erilaisten tukitoimien määrää, mutta omaishoitajien asiakastyytyväisyys- ja palvelujen kehittämiskyselyn tuloksia ei ollut käytettävissä ohjelmakaudella. 2.4 Hyötytavoite 4: Yksinäisyys vähenee Yksinäisyyden väheneminen on merkittävä inhimillistä kärsimystä vähentävä tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, palveluntuottajia, oppilaitoksia, seurankuntia ja kaupungin toimijoita. Yksinäisyydestä kärsivien löytäminen saattaa olla vaikeaa. Etsivässä tai löytävässä toimintamallissa voidaan kutsua tietyn ikäisiä espoolaisia henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua, verkostoitua ja saada tietoa aktiviteeteista. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä suunnitelmallisesti voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille. Hyötytavoitteen saavuttamiseksi ohjelmasuunnitelmassa painotettiin: eri toimijoiden mahdollisuuksiin osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen uusiin yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoihin uusiin sukupolvien välistä kanssakäymistä parantaviin toimintatapoihin. Yksinäisyyden vähenemisen tavoite oli ohjelmassa läpileikkaava teema. Yksinäisten ikääntyneiden tavoittamiseksi käytettiin erilaisia keinoja ja moni ohjelman eri hyötytavoitteiden alle kirjattu toimenpide tähtäsi myös yksinäisten löytymiseen ja yksinäisyyden vähenemiseen. Tavoitetta edistettiin lähettämällä henkilökohtaiset kutsukirjeet kaupunginjohtajan senioreiden syntymäpäiville kunkin alueen sinä vuonna 78 vuotta täyttäville espoolaisille. Kutsun mukana lähetettiin myös tietoa seniorineuvonnasta ja yhteydenottopyyntökortti, jolla kutsuttu saattoi pyytää yhteydenottoa seniorineuvonnasta tai vapaaehtoistoiminnasta. Kaupunginjohtajan senioreiden syntymäpäiväjuhlat liitettiin ohjelman toiseen toimenpiteeseen, yhteistyöhön vanhusjärjestöjen kanssa, siten että Viherlaakson Karakallion alueen ja Matinkylä Olarin alueen vanhusjärjestöjen kanssa suunniteltiin yhdessä kummankin alueen syntymäpäiväjuhlat. Juhliin kutsuttiin myös alueellisten vanhusjärjestöjen jäseniä. Juhlatilaisuuksissa osallistujille jaettiin infokasseja, joissa oli muun muassa alueellisten vanhusjärjestöjen tietoja. Kokemukset ja saatu palaute olivat erittäin myönteisiä. Yhteistyössä vanhusjärjestöjen kanssa pohdittiin myös muita keinoja ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseksi. Yhdessä ideoitiin alueellisten vanhusjärjestöjen tietojen jakamista kotihoidon tai muiden kaupungin työntekijöiden toimesta alueen ikääntyneille. Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa yhteistyössä käynnistyi alkuvuodesta 2016 kaksivuotinen Espoon Seniori-Vamos-projekti, jonka tavoitteena on kehittää kotiin vietävää vapaaehtoistoimintaa ja vähentää ikääntyneiden syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

14 Loppuraportti 11 Projektin pääasiallinen kohdealue on Espoon keskus, mutta asiakkaita on otettu muiltakin alueilta. Projekti on käynnistynyt vauhdilla. Asiakkaita oli ensimmäisen vajaan toimintavuoden aikana 76, ja toimintaan on saatu mukaan 26 vapaaehtoista kuntalaista, jotka toimivat vanhusten rinnallakulkijoina. Projekti jatkuu ohjelman päättymisen jälkeen. Vuonna 2014 laadittiin ohjelmassa yhteistyössä kaupungin omien ja ostopalvelukumppaneiden hoivakotien kanssa virikekäsikirja yhdessäoloon hoivakotien parhaista käytännöistä. Tavoitteena oli lisätä ihmisten välistä vuorovaikutusta ja osallisuutta hoiva-asumisessa virikkeellisten hetkien avulla. Käsikirjassa esitetyt toiminnot ovat helppoja toteuttaa, ja yhdessäolotuokion voivat toteuttaa kaikki työntekijät, läheiset tai vapaaehtoiset. Käsikirja sopii myös muille ryhmille, ja sitä jaettiin vanhusjärjestöille ja muille halukkaille tahoille. Konkreettisia tuotoksia: Neljällä alueella järjestetyt kaupunginjohtajan senioreiden syntymäpäiväjuhlat, joihin lähetettiin henkilökohtaiset kutsukirjeet kunkin alueen 78 vuotta täyttäville Yhteydenottopyyntökortti Espoon Seniori-Vamos-projekti (76 asiakasta ja 28 vapaaehtoista vuonna 2016) Virikekäsikirja yhdessäoloon ja kampanja (painos kpl) ATH-mittarit: Yksinäisiksi itsensä tuntevien iäkkäiden espoolaisten 75+ osuus: Tavoite: naiset < 14,8 %. Tulos ATH : 17,5 %. Kehitys ei ole ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Tavoite: miehet < 11,2 %. Tulos ATH : 10,2 %. Kehitys on ollut ohjelman tavoitteiden suuntainen. Hyötytavoitteeseen liittyneet toimenpiteet ja niiden tilanne ohjelman jälkeen: Löytävä vanhustyö, kaupunginjohtajan senioreiden syntymäpäiväjuhlat (vakiintunut pysyväksi toiminnaksi) Yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa yksinäisyyden vähenemiseksi (kesken, jatkuu ohjelman jälkeen) Seniori-Vamos (projekti jatkuu vuoden 2017 loppuun) Virikekäsikirja yhdessäoloon (valmis) Arviointia: Yksinäisyyden tilanteet ja syyt ovat hyvin erilaisia, ja yksinäisten henkilöiden löytäminen ja tavoittaminen on haasteellista. Seniori-Vamos-toiminta kohdentuu jo syrjäytyneisiin ja lähinnä kotiin jääneisiin ikääntyneisiin. Ohjelman avulla toteutetut lukuisat matalan kynnyksen avoimet tapahtumat lisäävät kanssakäymisen mahdollisuuksia ja ovat voineet samalla vaikuttaa yksinäisyyttä vähentävästi. Tapahtumista ja toiminnoista tiedottaminen on edelleen tärkeää. Työ yksinäisyyden vähenemiseksi jatkuu ja muuttaa muotoaan. Kaupunki ei yksin pysty pureutumaan yksinäisyyshaasteeseen, vaan tarvitaan yhteistyötä kumppaneiden, järjestöjen, vapaaehtoisten ja yksittäisten kuntalaistenkin kesken.

15 Loppuraportti 12 Tämänkin hyötytavoitteen mittareiksi valittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Alueellisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen (ATH) mittareita, koska muita vastaavia ei ollut käytettävissä. On vaikeaa arvioida, missä määrin ATH-tutkimuksen tulos kuvastaa ohjelman vaikuttavuutta. 2.5 Muut tulokset Ohjelmalla oli tiivis yhteys Espoon uuden ikääntymispoliittisen ohjelman (suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ) laatimiseen ja vanhusneuvostoon. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat säännöllisesti vanhusneuvoston kokouksiin, ja syksyllä 2015 järjestettiin yhteinen kokous ikääntymispoliittisen ohjelman laatimiseen liittyen. Ohjelman hyötytavoitteet ja vanhusneuvoston tavoitteet ovat Espoon ikääntymispoliittisen ohjelman keskeisiä suuntalinjoja ja edistävät Espoo-tarinaa senioriväestön osalta. Yhteistyössä vanhusneuvoston kanssa suunniteltiin ja toteutettiin ohjelman eri toimenpiteitä, muun muassa vanhusjärjestöjen tapaamisia ja yhteistyön kehittämistä niiden kanssa. Ohjelmatyön myötä oppilaitosyhteistyö syveni Laurea- ja Metropoliaammattikorkeakoulujen ja Omnia-ammattiopiston kanssa. Opiskelijat osallistuivat osana opintojaan uusien palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. -ohjelman toimenpiteet saivat myönteistä julkisuutta. Esimerkiksi kauppakeskuskävelyjä kuvattiin ja osallistujia haastateltiin TV-uutisiin ja Helsingin Sanomiin. Kauppakeskuskävelyt saivat lähes viikoittain palstatilaa myös Länsiväylälehdessä. Lisäksi Länsiväylä-lehden toimittajien mukaan heidän ymmärryksensä senioriasioista on laajentunut, kun -liitettä on työstetty yhdessä viranhaltijoiden, kolmannen sektorin, ikääntyneiden ja muiden senioripalvelujen toimijoiden kanssa. Ohjausryhmän arvion mukaan Espoossa on havaittavissa myönteistä asennemuutosta yleisessä suhtautumisessa ikääntyneeseen väestöön. Viestinnällä ja toimenpiteiden esille tuomisella uskotaan olleen merkitystä. Myös ikääntyneeltä väestöltä ja heidän läheisiltään on saatu myönteistä palautetta ikääntyneille tarjolla olevien toimintojen viestinnästä. Ohjelman asumisen esteettömyys -kampanjan innoittamana Matinkylän Huolto Oy laati esteettömyysselvitykseen liittyvän asukaskyselyn noin 500 kotitalouteen sekä laati 10 asuntoyhtiökohtaista esteettömyysselvitystä ja pilotoi esteettömyys- ja palvelutarveselvityksen neljälle yksityishenkilölle. Kaupunginjohtajan seniorisynttäreiden mallin mukaan järjestetään keväällä 2017 kaupunginjohtajan superseniorisynttärit Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi, johon kutsutaan kaikki Espoon 100 vuotta vuonna 2017 täyttävät ja sitä vanhemmat espoolaiset. Kaikkia supersenioreita muistetaan, vaikka he eivät osallistuisi juhlaan. Kauppakeskuskävelyjen kokemusten mukaan liikuntatoimi käynnisti tammikuussa 2017 viikoittaiset kulttuurikävelyt senioreille.

16 Loppuraportti 13 3 Johtopäätökset ohjelman onnistumisesta ja keskeiset opit Ohjelmassa kehitettiin ja toteutettiin uusia toimintamalleja lähiyhteistyössä. Kehittämistä tehtiin pienin kokeilevin askelin ja yhdessä sekä ikääntyneiden ja heidän läheistensä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimenpiteissä kehittämisen toimintatapana oli jatkuvan laadun parantamisen PDSA-malli (Plan-Do-Study-Act), jossa oleellista on suunnittelun jälkeen käynnistää pienimuotoiset konkreettiset kokeilut, arvioida niitä ja parantaa edelleen ja laajentaa toimintaa. PDSA-malli toimi hyvin ohjelman mallien kehittämisen tukena. PDSA -kehä kehittämistyön tukena (Deming) Act/Toimi: Mitä teet tulosten perusteella: Miten parannat? Laajentaminen? Uudet muutokset? Plan/Suunnittele: Aiheen valinta Tavoitteen asettaminen Nykytilan kartoitu Ongelmakohdat Mittaaminen Päätä:TOIMINNAN MUUTOS Study/Tutki: Arvioi mittauksia Arvioi toimintaa Onko parannusta? Do/Tee: Toteuta suunnitelma Mittaa tuloksia Seuraa toteutusta Yhteiskehittelyllä ikääntyneiden kanssa saatiin kehittelyn alkuvaiheessa tärkeää tietoa käyttäjien todellisista tarpeista ja voitiin jo pilottivaiheessa lähteä mahdollisimman oikeaan suuntaan. Oleellista oli myös jatkuva palautteen kerääminen ja toiminnan muuttaminen joustavasti käyttäjien tarpeiden mukaiseksi. Palvelujen ja toiminnan kehittämiseen kannattaa ohjelman kokemusten mukaan ottaa kohderyhmän riittävä edustus mukaan jo alkuvaiheessa. Kehittäjäsenioriverkoston kokoaminen ohjelman alkupuolella auttoi löytämään lyhyelläkin varoitusajalla pilotteihin ikääntyneitä suunnittelemaan ja testaamaan malleja.

17 Loppuraportti 14 Ohjelman vaikuttavuuden arviointi osoittautui erittäin vaikeaksi, sillä hyötytavoitteet olivat laajoja ja niihin vaikuttivat myös monet muut asiat toimintaympäristössä ja yksittäisten ihmisten elämässä. Väestötasoisia muutoksia on vaikea saada aikaan ja näkymään vajaassa neljässä vuodessa. Hyötytavoitteille oli vaikea löytää toimivia mittareita. Käytännössä jouduttiin tyytymään harvoihin tarjolla oleviin mittareihin, joista tiedettiin etukäteen, etteivät ne kuvaa ohjelman tuotoksia, vaan niiden kautta voitiin ainoastaan tehdä havaintoja siitä, oliko kehitys ohjelman tavoitteiden mukainen vai ei. Yksittäisten toimenpiteiden mittarit olivat toimivampia, ja niiden tulosten mukaan voitiin kehittää toimenpiteitä ohjelman tavoitteiden suuntaan. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitettiin ja luotiin uusia kumppanuuksia ja toimintamalleja, joissa kumppanit tuottavat espoolaisille palveluja ja toimintaa. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä kaupungin eri yksiköiden väliset erot korostuivat. Toisten yksiköiden kanssa yhteistyö oli hedelmällistä ja joidenkin kanssa ei päästy etenemään organisaatiorajojen ja vallitsevien traditioiden vuoksi. Ohjelma on vahvistanut Vanhuslain 4 mukaista toimintaa ( kunnan on tehtävä yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ). 4 Jatkonäkymiä ja kehitysideoita ohjelman kohdealueella Ikääntyneiden määrä kasvaa Espoossa vielä pitkään, ja he ovat todennäköisesti aiempia sukupolvia terveempiä ja toimintakykyisempiä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys kasvaa, jotta ikääntyvät säilyttävät omatoimisuuden mahdollisimman pitkään. Tärkeää on, että tietoa, neuvontaa ja ohjausta on saatavilla helposti. Elinympäristön esteettömyys ja toiminta- ja harrastusmahdollisuudet ylläpitävät hyvää elämänlaatua. Teknologia kehittyy ja uudet sovellukset helpottavat kaikenikäisten elämää. Ikääntyneiden mahdollisuudet ottaa käyttöön uutta teknologiaa tulee varmistaa. Sote-uudistus tuo muutoksia, joiden vaikutuksia ikääntyneille ei vielä pystytä tarkasti arvioimaan. Valinnanvapauden lisääntyminen lisää tarvetta ohjaukselle ja neuvonnalle. Ohjelmassa ideoitiin toteutettujen toimenpiteiden lisäksi joukko hyviä kehittämiskohteita, joita ei pystytty ottamaan mukaan ohjelmaan. Näitä olivat: koulumummo- ja - pappatoiminnan kehittäminen, mahdollisuus saada vanhusjärjestöille paikallislehteen maksuton ilmoituspalsta ja kaikenikäisten toimintapuistojen kehittäminen. Liitteet

18 Loppuraportti 1 Liite 1 Ohjelman projektit ja toimenpiteet Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho 68+ -kortin vaikuttavuus Maria Rysti/Sotet Aivojumppa-kampanja Asumisen neuvonta ja palveluohjaus Esteettömän asumisen infokampanja Esa Eletyinen/Sito Jenni Björksten/Sotet Toteutusajankohta Maria Rysti/Sotet Maria Rysti/Sotet Hyötytavoite, johon liittyy Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Iäkkäänäkin asutaan kotona Iäkkäänäkin asutaan kotona Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Selvitys 68 +kortin käyttäjistä. Tuloksena saatiin tietoa käyttäjien liikunnasta ja kehittämisideoita kääntyneiden liikuntaan. Väestötasoisesti tiedon levittämistä aivoterveyden edistämisestä. Kampanjan välineeksi on kehitetty Jumppaa aivojasi -harjoitekirja (painos kpl) yhdessä Metropolia amk:n geronomikoulutuslinjan kanssa. Kampanja toteutuu Seniorin turvallinen koti -kampanjan yhteydessä. Täydenpalvelun asumisjärjestelyt putkiremontin tai muun ikääntyneen asumisenongelman ratkaisemiseksi. Asiakkaita on ollut n.30 ohjelman aikana. Asiakas tai hänen edustajansa maksaa palvelun kustannukset. Palvelu jatkuu ohjelman jälkeen yhteiskunnallisen yrityksen toimesta. Avoimissa tilaisuuksissa eri puolilla Espoosta on jaettu tietoa esteettömän asumisen merkityksestä ikääntyessä. Asumisen esteettömyyden itsearviointilomaketta on jaettu n kpl. Lisäksi Länsiväylä -lehden teemaliitteessä oli aiheena asumisen esteettömyys. Kustannukset Espoolle ilman kaupungin sisäisen työn osuutta euroa euroa - -

19 Loppuraportti 2 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle ilman kaupungin sisäisen työn osuutta Intoa elämään -hyvinvointikurssi Kaisa Poskiparta/Sotet Sujuva omaishoito Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Tutkittuun tietoon perustuvista teemoista koostuvan vuorovaikutteisen hyvinvointikurssin muokkaaminen ja tuottaminen omaishoitajille ja entisille omaishoitajille. Kurssit jatkuvat vakiintuneena toimintana euroa Kauppakeskuskävelyt Koulujen tilat senioriliikuntaan Löytävä vanhustyö/ senioreiden synttärijuhlat (kaupunginjohtajan seniorisynttärit) Jenni Björksten/Sotet Esa Yletyinen/Sito Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Jenni Björksten/Sotet Yksinäisyys vähenee Ohjelmassa käynnistetyt ja kehitetyt kauppakeskuskävelyt toteutuvat vakiintuneena toimintana kolmessa kauppakeskuksessa viikoittain syksystä kevääseen. Kahden koulun kanssa on kehitetty malli koulujen tilojen käytöstä senioriliikuntaan. Toisessa koulussa tähän liittyy myös ruokailun mahdollisuus. Toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen ohjelman päätyttyä. Seniorisynttäreitä on järjestetty ohjelman aikana neljä eri kaupunkikeskuksissa. Tilaisuuksia on suunniteltu ja toteutettu yhdessä alueiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tilaisuudet jatkuvat vakiintuneena toimintana euroa

20 Loppuraportti 3 Projektin/toimenpiteen nimi Muistisairaiden kotona asumisen tuki Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Jenni Björksten/Sotet Sujuva omaishoito Omaishoitajien virkistysja kuntoiltapäivät Jenni Björksten/Sotet Sujuva omaishoito Parkinson-tanssikurssi Puistonpenkkien lisäämisen Matinkylän alueella sponsorimallin avulla Maria Rysti/Sotet Anne Savolainen/TYT Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Metropolia amk:n kanssa toteutettiin kaksi avointa Muistiteemapäivää. Uudenmaan muistiluotsi ry:n kanssa käynnistettiin vuonna 2015 muistisairaiden ja läheisten vertaistukiryhmiä Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa. Toiminta jatkuu vakiintuneena. Omnia- ja Laurea-oppilaitosten kanssa on kehitetty ja toteutettu omaishoitajien virkistysiltapäiviä neljä kertaa vuodessa. Toiminta jatkuu vakiintuneena. Tanssiteatteri Glims&Glomsin kanssa toteutettiin Parkinson-tanssikurssi Espoossa. Puistonpenkkien lisäämistoimenpide laajeni koskemaan koko kaupunkia ja siirtyi toteutettavaksi Suomi 100 -hankkeessa. - Kustannukset Espoolle ilman kaupungin sisäisen työn osuutta euroa 2400 euroa Seniorin turvallinen koti Outi Huida/Sotet Iäkkäänäkin asutaan kotona Kampanjan suunnittelu käynnistyi ohjelmassa syksyllä 2016 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Kampanja toteutuu ohjelman päättymisen jälkeen suunnitelman mukaan seitsemässä alueellisessa tapahtumassa vuonna Kuluja jälkeen

21 Loppuraportti 4 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle ilman kaupungin sisäisen työn osuutta Seniorit huomioiva viestintä Outi Huida/Sotet Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Ohjelmassa on kehitetty ja jaettu seniorin infokortteja ja käynnistetty kolme kertaa vuodessa ilmestyvä Elinvoimaa ikääntyneille -teemaliite Länsiväylä-lehdessä. Teemaliitteestä otetaan myös irtopainoksia, joita on jaossa YPP:ssä, palvelukeskuksissa ja kirjastoissa. Ohjelman aikana ilmestyi 7 teemaliitettä. Toiminta jatkuu vakiintuneena euroa Seniori-Vamos Satu Aalto/HDL ja Maria Rysti/Sotet Yksinäisyys vähenee Keväällä 2016 käynnistynyt ikääntyneiden yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähenemistä edistävä projekti on tavoittanut 70 ikääntynyttä asiakasta ja siinä toimii 10 vapaaehtoista. Projekti jatkuu ohjelman päättymisen jälkeen euroa Virikekäsikirja yhdessäoloon Maria Rysti/Sotet Yksinäisyys vähenee Helppokäyttöinen virikekäsikirja yhdessä oloon tuotettiin vuonna 2014 hoivakotien parhaista käytännöistä. Käsikirjaa on jaettu järjestöille, palvelukeskuksiin, hoivakoteihin ja kirjastoihin euroa Yhden luukun neuvontapalvelut Jenni Björksten/Sotet Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Neuvonnan kehittäminen käynnistyi vuonna 2014 ohjelmassa vanhusten palvelujen ja YPPtoiminnan kesken. Kehittäminen siirtyi vuonna 2016 käynnistyneeseen Espoon keskitettyyn seniorineuvonta Nestoriin. -

22 Loppuraportti 5 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle ilman kaupungin sisäisen työn osuutta Yhteistyö vanhusjärjestöjen kanssa Jenni Björksten/Sotet Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Yksinäisyys vähenee Ohjelmassa järjestettiin kaksi kaupunkitasoista starttitilaisuutta eläkeläisjärjestöille. Sen jälkeen yhteistyö siirtyi alueelliseksi, jossa mm. nousi idea ottaa järjestöt mukaan seniorisynttäreiden suunnitteluun ja järjestämiseen. - Yhteisöllisyyden edistäminen asuinyhteisössä (Senioreiden itsepalvelukeskus) Maria Rysti/Sotet Iäkkäänäkin asutaan kotona Toimenpiteessä kokeiltiin hyvästä käytännöstä muokattua mallia kahdessa Matinkylän taloyhtiössä. Toiminta ei juurtunut näihin yhteisöihin ohjelman aikana, mutta käynnistyi Olarin alueella ohjelman ulkopuolella euroa