Ohjelmakuvaus: Elinvoimaa ikääntyville Versio: Luonnos 0.5. Juha Metso Kristiina Mustakallio

Transkriptio

1 Ohjelmakuvaus: Elinvoimaa ikääntyville Versio: Luonnos 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Juha Metso Kristiina Mustakallio

2 Ohjelmakuvaus i Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Maria Rysti Ensimmäisen hahmotelman täydentämistä 0.2 Maria Rysti Tarkennusta luonnokseen ohjausryhmän kommenttien perusteella 0.3 Maria Rysti Lisätty valtuuston hyväksymät hyötytavoitteet ja tarkennettu ohjausryhmän kommenttien perusteella 0.4 Maria Rysti Tarkennuksia ohjausryhmän työpajassa käydyn keskustelun perusteella 0.5 Maria Rysti ja Päivi Sutinen Tarkennuksia Maria Rysti ja Päivi Sutisen laatimina Tarkennuksia ja lisäyksiä ohjausryhmän jäsenten kommenttien pohjalta 1.0 Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymä versio Ohjelmakuvauksen hyväksyntä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus Valtuusto <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv>

3 Ohjelmakuvaus ii Tiivistelmä Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. n tavoitteena on edistää ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä, parantaa heidän selviytymistään ja vähentää yksinäisyyttä. Tavoitteisiin päästään luomalla uusia toimintamalleja ja palvelukonsepteja, kehittämällä kumppanuutta omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyönä ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. n tavoitteena on: parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja.

4 Ohjelmakuvaus iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset Kehitysohjelman rajaukset Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle Edellytykset käynnistämiselle Edellytykset onnistumiselle Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä Arvio ulkoisista kustannuksista vuodessa Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Tarvittavat henkilöresurssit... 9 Tarkentuu myöhemmin, kun toimeenpanosta on päätetty. Alustava arvio vuodelle 2014, jolloin toimeenpano on osavuotista: Kehitysohjelman organisointi Kehitysohjelman toteutus Kehitysohjelman sisältö Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Tärkeimmät sidosryhmät Merkittävimmät riskit Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa... 13

5 Ohjelmakuvaus 1 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tarkoituksena on ohjata toiminnan kehittämistä Espoo-tarinan suuntaisesti. Tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaavat Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelman toteuttamista. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinan Kaikkien Espoo luvussa kuvataan Elinvoimaa ikääntyville ohjelman kehittämistyön tavoitetila yleisesti. Lisäksi seuraava ote kuvauksesta suuntaa ohjelman toteutusta erityisesti: Vanhusten selviytymiseen ja yksinäisyyteen vastaamme omaisten, vertaisten, yhdistysten, seurakuntien, palveluja tarjoavien yritysten ja kaupungin yhteistyöllä. Espoolaiset vanhukset asuvat tai muissa kodinomaisissa yksiköissä tai kaikissa kaupunkikeskuksissa toimivissa elä ja asu seniorikeskuksissa. Espoon visio on olla verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Kehitysohjelman avulla varmistetaan, että visio toteutuu ikääntyvien näkökulmasta, jolloin siinä korostuvat erityisesti vastuullisuus, inhimillisyys, hyvä asuminen ja aito vaikuttaminen. Espoon kaikki kolme arvoa asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus ohjaavat kehitysohjelman toteuttamista käytännössä. Ohjelma toteutetaan yhteistyössä ikääntyvien ja kumppaneiden kanssa, jolloin se perustuu asukas- ja asiakaslähtöisyyteen. Ohjelmassa luodaan uusia toimintamalleja, jolloin se perustuu vastuulliseen edelläkävijyyteen. Ohjelmassa edistetään tasa-arvoa, inhimillisyyttä ja suvaitsevaisuutta ikääntyvien näkökulmasta eli sen perustana on oikeudenmukaisuus. Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan kolmea tavoitetta: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhdessä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämäärä on: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Sen valtuustokauden tavoitteista ohjelma toteuttaa osaltaan seuraavia tavoitteita: Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi.

6 Ohjelmakuvaus 2 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Espoon väestö ikääntyy nopeasti. Tällä vuosikymmenellä Espoon yli 75 -vuotiaiden määrä kasvaa on keskimäärin joka vuosi noin 600 henkilöllä. Seuraavalla vuosikymmenellä ( ) vastaava luku noin 1100 henkilöä vuosittain. Kaikkein vanhimpienkin määrä kasvaa, kun espoolaiset elävät yhä iäkkäimmiksi. Espoossa oli viime vuoden vaihteessa19 yli vuotiaista. Väestön ikääntymiskehityksen toinen puoli on huoltosuhteen muuttuminen siten, että vuodesta 2010 lähtien työikäisiä on suhteessa vähemmän kuin huollettavia. Tämä voimistuva ilmiö on palvelujen kannalta merkittävä seikka, kasvavaa ikääntyvien joukkoa ei voida palvella kasvattamalla vastaavalla määrällä nykyisenkaltaisia palveluja. Uudenlaisia painotuksia ovat ikäväestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimaalinen ylläpito, asuminen entistä pidempään, voimavaralähtöinen ja asiakaskeskeinen palvelukulttuuri, monitoimijuus ja teknologian hyödyntäminen. Noin ¾ kaikista yli 75 -vuotiaista selviytyy samojen palvelujen turvin kuin muutkin kuntalaiset, vain ¼ tarvitsee erityisiä vanhusten palveluja (kotihoito, pitkäaikaishoito). Iäkkäiden terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet viime vuosikymmenten aikana ja näyttää siltä, että tämä kehitys jatkuu edelleen. Espoossa on muuhun Suomeen verrattuna hyvin koulutettuja eläkeikäisiä. Kolmannes yli 65 -vuotiaista espoolaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ikäihmisten joukko on monella tavalla hyvin heterogeeninen. Vanhuuseläkeikäisten joukkoon mahtuu useampia sukupolvia ja tulevina vuosikymmeninä myös kasvava osuus maahanmuuttajia. Osalla ikääntyvistä on hyvä toimintakyky ja terveys, osa on kroonisesti sairaita. Yhä kasvavampi joukko ikääntyviä käyttää sähköisiä palveluja ja tiedonhakua, mutta suuri osa ei käytä niitä lainkaan. Reilu kolmannes yli 65 -vuotiaista asuu yksin, yli 75 - vuotiaista asuu yksin noin 45 prosenttia. Omatoimisuuden kannalta asuntojen estettömyys on haaste monin paikoin. Espoossa on paljon hissittömiä taloja. On tärkeää tukea ikääntyvien omia voimavaroja ja asumista. Useiden selvitysten mukaan valtaosa ikäihmisistä haluaa asua omassa kodissaan iän karttuessakin. Kotona asuminen on ollut jo pitkään valtakunnallisessa ja Espoonkin vanhuspolitiikassa ensisijaista toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta. Varsinkin muistisairaiden asumista tukevia toimintoja on tarve kehittää, samoin asumista tukevaa teknologiaa. Muistisairaiden ja heidän läheistensä tueksi on hahmotteilla ns. muistipalvelukeskuksia, joissa voidaan tarjota vertaistukea, erityistä päivätoimintaa, kriisi - ja lomapaikkoja ja muistineuvojan palveluja sekä virka-ajan ulkopuolista neuvontaa äkillisiin tilanteisiin. Kotihoitopalveluja ja kotisairaalatoimintaa kehitetään myös jatkuvasti. Vuonna 2012 espoolaisista yli 75 -vuotiaista asui 91%. Tämän osuuden kasvua tavoitellaan tulevaisuudessa. Iäkkäiden yksinäisyys on merkittävä hyvinvointia heikentävä tekijä. Haasteena on löytää yksinäisyydestä kärsivät henkilöt. Osallistumismahdollisuudet pitävät yllä ikääntyvien toimintakykyä ja voivat osaltaan vaikuttaa vähentävästi yksinäisyyteen. Eläkkeelle jääminen voi olla suuri elämänmuutos ja siihen voi liittyä riski eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. Espoossa on jo olemassa paljon palveluja ja toimintaa ikäihmisille, ja asiakaspalautteen mukaan usein näiden piirissä olevat kuntalaiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tiedonsaanti palveluista ja toiminnoista saattaa olla haaste, miten löytää oikea palvelu tai hakeutua toimintojen piiriin. Myös palvelusta toiseen siirtymisissä voi olla katkoksia. Tiedonsaannin ja neuvonnan varmistaminen on yksi selkeä kehityskohde. Palveluissa kehitetään jatkuvasti laatua, asiakaskeskeisyyttä ja tasalaatuisuutta. Ennaltaehkäisevää toimintaa on melko runsaasti tarjolla eri puolilla kaupunkia monien eri toimijoiden järjestämänä. Esimerkkeinä kaupungin hyvistä ennaltaehkäisevistä ja

7 Ohjelmakuvaus 3 toimintakykyä sekä hyvinvointia edistävistä toimista ovat sivistystoimen +68 -liikuntakortti ja senioriliikunta, kirjaston ja työväenopiston tarjonta ja sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskustoiminta ja erilaiset ryhmätoiminnat. Lisäksi vanhus- ja veteraanijärjestöt, seurakunta ja monet muut toimijat järjestävät aktiviteetteja ja osallitumismahdollisuuksia ikäihmisille. Tutkimusten mukaan kulttuuripääomaan sijoittaminen edistää terveyttä, ja kulttuuriharrastusten ja kulttuuritilaisuuksiin osallistuminen tulisi sisällyttää terveyden edistämiseen. Terveyteen, hyvinvointiin ja onnellisuuteen vaikuttavat merkitsevästi läheiset ihmissuhteet. Muita tekijöitä tutkitusti ovat liikunta ja ravitsemus. Vapaaehtoistoiminnan kautta on mahdollista saada ikäihmisille tukea, apua ja virkistystä, ja toisaalta sen kautta voidaan tarjota mielekästä toimintaa ikääntyville vapaaehtoistoimijoina. Vapaaehtoiminnan tukitoimia on kehitetty viime vuosina. Varsinaisissa vanhuspalveluissa yksi iso tavoite on pitkäaikaishoidon muutos entistä enemmän kodinomaiseen ja voimavaralähtöiseen avohoitoon. Laitoshoidon määrää on saatu jo laskemaan, mutta vielä pienempää laitoshoito-osuutta tavoitellaan. Sairaalapalveluja kehitetään sujuviksi, esimerkkinä tästä on lonkkaliukumäki, jossa painopisteenä on viiveetön diagnoosi, hoito ja tehokas kuntoutus. 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelman tavoitteena on, että Espoo on entistäkin parempi paikka elää ja asua ikäihmisille. Tavoitteenamme on ikäihmisen hyvä elämänlaatu ja mahdollisimman rikas elämä asuen omassa kodissaan tai kodinomaisessa hoiva-asumisessa. Ikäihmiset elävät arkeaan kiinteästi osana omia läheisverkostojaan. Muistisairaat voivat asua entistä pidempään an. Omaishoito on mielekäs vaihtoehto iäkkään asumisen tueksi. Omaishoitajat voivat valita uusista tukimuodoista. Ikäihmisille on tarjolla helposti saatavaa tietoa ja tarvittaessa sopivassa muodossa olevaa neuvontaa jotta he pystyvät itsenäisesti löytämään vastauksia kysymyksiinsä ja ylläpitämään tai edistämään hyvinvointiaan. Ikäihmiset voivat osallistua itselleen mieluisaan toimintaan ja toimia itse vapaaehtoisina. Toimintaa ja palveluja järjestetään sekä poikkihallinnollisessa yhteistyössä että uudella tavalla oppilaitosten, kolmannen sektorin ja palveluntuottajien kanssa. Palveluissa painottuu asiakkaan näkökulma ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen. Hoidossa ja kuntoutuksessa tavoitteina ovat oikea-aikaisuus, sujuvuus ja tehokkuus. Sukupolvien välisen kanssakäymisen edistäminen korostuu Espoossa, jossa on paljon muualta muuttaneita asukkaita. 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit n tavoitteena on: Sujuva omaishoito

8 Ohjelmakuvaus 4 Ikääntyvät voivat elää mahdollisimman itsenäistä arkea. Oleellista on tehostaa omaehtoista tiedonsaantia, jotta mahdollisimman moni ikääntyvä löytää itse ratkaisuja arjen kysymyksiinsä. Neuvontapalveluja kehittämällä lisätään mahdollisuuksia saada tarvittaessa henkilökohtaisempaa ohjausta. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamisella ylläpidetään ja parannetaan ikääntyvien terveyttä ja toimintakykyä. Tavoitteena on, että Espoossa on tarjolla erilaista ja eri tahojen järjestämää matalankynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, johon on helppo osallistua. Tietoiskuja, hyvinvointikursseja ja erilaisia tempauksia järjestetään eri puolilla Espoota. Osaaminen ja voimavarat rikkautena -hyötytavoite arvostaa espoolaisten ikääntyvien monipuolista osaamista. Tavoitteella haetaan paitsi tukea, iloa ja apua toisille ihmisille, niin myös mielekästä ja palkitsevaa tekemistä panoksensa antavalle ikääntyvälle. Senioreiden oma panos ja vertaistuki senioreiden kesken ovat merkittäviä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena on kehittää vapaaehtois- ja vertaistukitoimintaan selkeitä rakenteita, joiden avulla löydetään uusia senioreita toiminnan piiriin, koulutetaan heitä ja voidaan ohjata kullekin mieleiseen toimintaan. Tärkeää on, että vapaaehtois- ja vertaistukitoimijoilla on riittävästi kannustusta ja tukea. Tavoitteet lyhyesti: parannamme ikääntyvien omaehtoisen tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saantimahdollisuuksia lisäämme matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa monipuolistamme ikääntyvien mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja muihin harrastuksiin parannamme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia ja vertaistukitoimintaa Valtakunnallisen vanhuspolitiikan ja ikälain yksi keskeinen tavoite. Tulevaisuudessa yhä useampi iäkäs asuu. Tavoitteena on parantaa myös muistisairaiden espoolaisten mahdollisuuksia asua an entistä pidempään. Usein muistisairaalla on tukenaan läheinen omaishoitajana. Kotona asumista edistää asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyys. Toisaalta sitä turvaavat monipuoliset ja riittävät palvelut. Palveluja kehitetään yhdessä espoolaisten senioreiden ja heidän läheistensä kanssa. Palvelutilanteissa vahvistetaan seniorin omatoimisuutta ja kunnioitetaan itsemääräämisoikeutta. Oleellista on kuntouttava työote ja aito asiakaskeskeisyys. Ympärivuorokautisessa hoivassa tavoitellaan laitoshoidon osuuden laskua ja korvaamista mahdollisimman paljon kodinomaisella hoiva-asumisella. Tavoitteet lyhyesti: vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta kehitämme palveluja yhdessä ikääntyvien ja heidän läheistensä kanssaan parannamme muistisairaiden mahdollisuuksia asua entistä pidempään parannamme asumisen, kaupunkirakenteen ja liikkumisen esteettömyyttä

9 Ohjelmakuvaus 5 Sujuva omaishoito Hyötytavoitteella vahvistetaan omaishoitajien jaksamista. Kehitetään omaishoitajille monipuolinen valikoima tukimuotoja, joista omaishoitaja voi valita itselleen parhaiten sopivat muodot. Kehitetään räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille, esimerkiksi entistä suunnitellummin ergonomiaan ja arjen hoitotilanteisiin tueksi hyviä käytäntöjä. Muistisairaiden omaishoitajien tueksi aloitetaan joustava päivätoiminta, virka-ajan ulkopuolinen neuvontapuhelin ja vertaistukiryhmiä. Tavoitteet lyhyesti: monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja kehitämme räätälöityä ohjausta ja neuvontaa omaishoitajille aloitamme omaishoitajien tueksi joustavaa päivätoimintaa muistisairaille käynnistämme omaishoitajien vertaistukiryhmiä Merkittävä inhimillistä kärsimystä vähentävä tavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan monia eri toimijoita, kuten kanssaihmisiä, läheisiä, järjestöjä, palveluntuottajia, oppilaitoksia, seurankuntia ja kaupungin toimijoita. Yksinäisyydestä kärsivien löytäminen saattaa olla vaikeaa. Etsivässä tai löytävässä toimintamallissa voidaan kutsua tietyn ikäisiä espoolaisia henkilökohtaisesti tilaisuuksiin, joissa on mahdollista osallistua, verkostoitua ja saada tietoa aktiviteeteista. Lisäämällä sukupolvien välistä kanssakäymistä suunnitelmallisesti voidaan tarjota osallistumismahdollisuuksia ja sosiaalisia suhteita lapsille, nuorille ja senioreille. Tavoitteet lyhyesti: parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja otamme käyttöön uusia sukupolvien välistä kanssakäymistä parantavia toimintatapoja. Taulukko 1 Hyötytavoitteet ja mittarit Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjel man jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Valitun ikäihmisten otoksen arvio omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään Toimintakykymittaukset otokselle Valitaan otos, ehkä paneliseuranta otokselle. Esim. hyvinvointikurssin osallistujat

10 Ohjelmakuvaus 6 Kehitysohjelman hyötytavoite Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Mittari toteutumisen arvioimiseksi Ennaltaehkäisevän toiminnan määrä (esim. kurssit, ryhmät, tilaisuudet), mahdollisesti osallistujien lukumäärät Palvelukeskusten kävijämäärät Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Tehdään selvitys kaupungin eri toimijoiden kurssien, ryhmien ja tilaisuuksien määrästä Mittarin tavoitearvo kehitysohjel man jälkeen (2016 lopussa) Lisäystä 10% Lisätietoja tietolähde Espoon kaupunki, eri toimialat Ikääntyvien hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat: Ikäihmisten tiedotusta ja hyvinvointikursseja lisätään Osaaminen ja voimavarat rikkautena: rohkaistaan eläkeikäisiä espoolaisia antamaan panostaan ja osaamistaa vapaehtoistoimijina Ikäihmisten infotilaisuuksien ja hyvinvointikurssien määrät Mahdollisesti osallistujien määrät (Eläkeikäisten) vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä Seniorosaaja- ja muiden vapaaehtoistoimijoiden koulutusten määrät Tehdään selvitys kaupungin eri toimijoiden tilaisuuksien ja hyvinvointikurssien määrästä Lisäystä 10% (Eläkeikäisten) vapaaehtoistoimijoiden lukumäärä vuonna 2012 Lisäystä 10% Espoon kaupunki, eri toimialat Selvitetään, saadaanko erikseen eläkeikäiset toimijat, muutoin tiedot vapaaehtoistoimijoista Espoon kaupunki, EJY Ikääntyneiden vapaaehtoistoimijoiden vertaistukiryhmien määrät(?) Kotona asuvien osuus 75+ väestöstä 91% > 91% Laitoshoidosta kodinomaiseen hoivaasumiseen Sujuva omaishoito Laitoshoidossa olevien 75+ osuus ikäryhmästä Omaishoitajien asiakastyytyväisyysselvitys Omaishoidon tukimuotojen tarjonta 2,3% Mahdollisesti ns. Cope -indeksi Nykytarjonta < 2% Espoon kaupunki Edellinen paranee Cope -indeksi mittaa omaishoitajien jaksamista ja tuen tarvetta Indeksi on tarkoitus ottaa käyttöön vanhusten palvelujen

11 Ohjelmakuvaus 7 Kehitysohjelman hyötytavoite Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjel man jälkeen (2016 lopussa) Lisätietoja tietolähde omaishoidon tuen yksikössä 2013/2014 Yksinäisiksi itsensä tuntevien espoolaisten osuus 75 + (miehet, naiset) ATH-tutkimus 2012, yksinäisiksi itsensä tuntevat espoolaiset 75 + ATH-tutkimus naiset: 14,9% miehet: 11,3% naiset: <14,9% miehet:<11,3% 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on hahmotettu kehitettämisalueita, joita on kuvattu myös kunkin hyötytavoitteen yhteydessä kohdassa 4. Kehittämisalueita ovat: ikäihmisten tiedonsaanti, neuvonta, ennaltaehkäisevä toiminta, vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta, iäkkäiden asuminen, asiakaslähtöisyys, kumppanuus, omaishoitajien tukeminen ja löytävä vanhustyö. Näiilä kehittämisalueilla otetaan käyttöön uusia toiminta- ja kumppanuusmalleja ja palveluavalikoimia. Alustavia projekteja ja toimenpiteita on hahmotettu taulukossa 2. Pärnäsen korjaamo eli kaupunkikeskuksiin sopiva tiedon, neuvonnan ja ohjauksen toimintamalli, käyttöönotettu Matinkylän palvelutorilla Ikääntyvien kulttuuritarjotin -toimintamalli Tee-se-itse -hyvinvointikurssit ja vertaistuki Monipuolinen matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä toiminta Vanhusjärjestöille on tarjolla tukea ja neuvontaa Asumisen esteettömyys - asumisen neuvonta ja palveluohjaus -toimintamalli Seniorit toimivat taloyhtiöissä -malli ja toiminta Ikääntymisen erityisosaaminen lisääntynyt Joustava päivätoiminta muistisairaille Kutsuohjattu palvelulinja kattavassa käytössä Sujuva omaishoito Omaishoitajien tuki on monipuolista Muistisairaiden omaishoitajien vertaistukiryhmät toimivat Omaishoitajille on räätälöityä ohjausta ja neuvontaa Uudenlaisia yhteistyömuotoja syntyy esim. oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kesken.

12 Ohjelmakuvaus 8 MallWalksit kauppakeskuksissa 78 vuotiaiden vuotuiset juhlat Mummo- ja pappakummiverkosto Uusia malleja löytävään vanhustyöhön 6 Kehitysohjelman rajaukset Ohjelma painottuu poikkihallinnollisen tai monitoimijaisen ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Yksinäisyyden ehkäisy on erityinen painopistealue. Lisäksi ohjelmassa on painotuksia omaishoitoon ja muistisairaiden palveluihin liittyen. Ohjelmassa ei lähtökohtaisesti kehitetä sellaista, mitä muutoinkin kehitetään toimialojen perustehtävänä. Ohjelman toimeenpanossa ei esimerkiksi erityisesti painoteta sairaalapalvelujen, kotihoitopalvelujen ja terveysasematoiminnan kehittämistä. Näitä palveluja kehitetään sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikköjen toiminnassa. 7 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle 7.1 Edellytykset käynnistämiselle Ohjelmaan tulee sisältymään erilaisia projekteja ja toimenpiteitä, joissa kaikissa on useita toimijatahoja. Kunkin tahon päätös sitoutumisesta ja resurssien varaamisesta yhteiseen kehittämistoimintaan on merkittävä tekijä käynnistymisen onnistumiselle. Jotkin projektit edellyttävät taloudellista panostusta. Osa toimeenpanosta saattaa edellyttää erillisen projektityöntekijän panoksen. 7.2 Edellytykset onnistumiselle Espoolaisten ikäihmisten tavoittaminen ja saaminen mukaan ohjelmaan on tärkeää. Lisäksi ohjelman projektien ja toimenpiteiden johdon ja toteuttajatahojen sovittu panostus tarvitaan, jotta ohjelma voi toteutua ja onnistua. Myönteinen julkinen mielikuva edesauttaa ohjelman onnistumista. 8 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä 8.1 Arvio ulkoisista kustannuksista vuodessa Kokouskustannukset ja matkakulut Materiaali- ja painatus- ja ilmoituskulut Toimeenpano (pilotointi, toimenpiteet, projektit)

13 Ohjelmakuvaus Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Testamenttivarat ennaltaehkäisevään toimintaan (sosiaali- ja terveyslautakunta ). Mahdolliset hankerahat, mikäli joku projekteista toteutuu osana isompaa hanketta. 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit Tarkentuu myöhemmin, kun toimeenpanosta on päätetty. Alustava arvio vuodelle 2014, jolloin toimeenpano on osavuotista: ohjelmapällikkö 0,3 htv viestintäpäällikkö/ muu viestintähenkilöstö 0,2 htv toimialojen ohjausryhmän jäsenet 0,1 htv toimeenpano, kaupungin henkilöstö 0.7 htv 9 Kehitysohjelman organisointi Elinvoimaan ikääntyville -kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja on valtuutettu Kristiina Mustakallio. Ohjelman omistaja on perusturvajohtaja Juha Metso. Ohjelmapäällikkö on vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti. Ohjausryhmä: Kaupunginvaltuutetut: Kristiina Mustakallio, Veikko Simpanen, Mikko Peltokorpi, Mari Malkamäki ja Kalevi Kivistö Viranhaltijat: perusturvajohtaja Juha Metso (Sotet), vanhusten palvelujen vs. erityisasiantuntija Maria Rysti (Sotet), vs. vapaan sivistystyön johtaja Helena Värri (Sito), palvelujen kehittämisjohtaja Päivi Sutinen (Keha), asuntopäällikkö Anne Savolainen (Tyt), ja viestintäpäällikkö Outi Huida (Sotet)

14 Ohjelmakuvaus Kehitysohjelman toteutus 10.1 Kehitysohjelman sisältö Alustavaa ehdotusta projekteista ja toimenpiteistä: Taulukko 2: Ehdotuksia ohjelmaan sisältyviksi projekteiksi ja toimenpiteiksi. Toimeenpano edellyttää uudenlaista poikkihallinnollista ja kumppanuus yhteistyötä. Projekti/ toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Alustava ajoitus Vastuutaho Kustannuks et Yhden luukun neuvontapalvelut, Pärnäsen korjaamo Tiedonsaannin, neuvonnan ja palveluohjauksen kehittäminen ensimmäisessä vaiheessa osana Matinkylän palvelutoria, myöhemmin laajennetaan soveltuvin osin kaupungin eri asuinalueille. Asumisneuvonta, tarvittaessa case management asunnonvaihtoon ja muihin yksilöllisiin asumismuutoksiin Matinkylän palvelutori - projekti Uudenlaiset omaishoidon tukimuodot Kehitetään yhteistyössä oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa omaishoitajille virkistys-/ kunto-/ hemmottelupäiviä, varamiespalvelua ja tehostettua yksilöllista ohjausta ja neuvontaa Sujuva omaishoito Sotet 2014/ Muistisairaiden asumisen tuki Pilotoidaan joustavaa dementiapäivätoimintaa, aloitetaan muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmät ja virka-ajan ulkopuolinen puhelinneuvonta Sujuva omaishoito Sotet Intoa Elämään -hyvinvointikurssi Levitetään tee-se itse- hyvinvointi - kurssia, jonka ohjaajina on ikäihmisiä, kokeillaan myös erillisille kohderyhmille kursseja Kurssin teemat: kotiympäristön turvallisuus, ravitsemus, liikunta ja sosiaaliset suhteet Sotet/ Sito MallWalks/kauppakeskuskävelyt Kehitetään ja pilotoidaan matalan kynnyksen toimintaa kauppakeskuksissa, rekrytoidaan vapaaehtoistoimijoita Toimialat

15 Ohjelmakuvaus 11 Projekti/ toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Alustava ajoitus Vastuutaho Kustannuks et Löytävä vanhustyö Kutsutaan henkilökohtaisesti kaikki kunakin vuonna 78 vuotta täyttävät espoolaiset tilaisuuksiin, joissa on infoa, osallistava toimintaa ja mahdollisuus tutustua kanssaihmisiin Toimialat Kumppanuusyhteistyö kaupungin ja vanhusjärjestöjen kesken Kultturitarjonnan lisääminen ikäihmisille Kehitetään kumppanuusyhteistyötä asuinalueilla toimivien vanhusjärjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa ikääntyneen väestön toimintakykyä kehittävän ja ylläpitävän toiminnan tuottamiseksi. Ikäihmisille suunnattua kulttuuritarjontaa lisätään koordinoidusti ja alueellista tasapainoa kehittäen. Toimialat 2014/ Sito 2014/ Järjestetään ikäihmisiä kiinnostavia esityksiä, näytöksiä, työpajoja ja museonäyttelyiden oheisohjelmaa erityisesti päivällä. Tapahtumat pyritään pitämään maksuttomina tai edullisina. Kulttuurikaveri toiminnan avulla lisätään ikäihmisten osallistumismahdollisuuksia. Senioreiden itsepalvelukeskus taloyhtiössä Mallinnetaan Toimivat seniorit ry:n hyväksi koettu toiminta ja levitetään sitä muualle Espooseen Toimialat Sukupolvien välinen kanssakäyminen on mahdollista Kehitetään mummo- ja pappakummitoimintaa ja päiväkotien ja koulujen vuosikäyntejä Sito/Sotet Kutsuohjatun palvelulinjan hyödyntäminen Tämä ei ole välttämättä erillinen projekti, mutta huomioidaan osana muuta toimenpanoa

16 Ohjelmakuvaus 12 Projekti/ toimenpide Lyhyt kuvaus Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Alustava ajoitus Vastuutaho Kustannuks et Kotiympäristö ja koti turvallisiksi Parannetaan asumisen edellytyksiä ja ikääntyneen väestön turvallisuutta ja rohkeutta liikkua kodin ulkopuolella. Toimialat Toimintapuistot kaikenikäisille Monipuolistetaan olemassa olevia ja rakennetaan uusia ulkoilu- ja puistoalueita ja leikkipaikkoja sijoittamalla niihin myös ikääntyneille soveltuvia liikunta- ja tasapainoilulaitteita ja -välineitä TYT, Sito 2014/ Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Kehitysohjelmalla on yhteisiä rajapintoja ja päällekkäisyyksiä muiden kehitysohjelmien kanssa. Lisäksi ikääntyviin liittyvä toimiympäristö on sidoksissa ikälakiin ja iäkkäiden palveluja koskevaan laatusuositukseen sekä muihin valtakunnallisiin iäkkäiden palveluja koskeviin dokumentteihin. Valtuuston hyväksymä Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille linjaa Espoo-strategian suuntaisesti vanhuspalvelujen kehittämistä Espoossa. Espoon vanhusneuvosto edistää omalta osaltaan yhteistyötä espoolaisten senioreiden ja vanhusjärjestöjen kanssa. Espoossa on useita kaupungin sisäisiä ja ulkopuolisia toimijatahoja, joihin ohjelmalla on riippuvuuksia ja joiden kanssa on hyvä kehittää kumppanuuksia. Näitä ovat esimerkiksi seurakunnat, järjestöt, oppilaitokset, palveluntuottajat ja valtakunnalliset vanhustyön yksiköt. 12 Tärkeimmät sidosryhmät Sidosryhmät kaupungin organisaation ulkopuolella: Ikäihmiset ja omaiset Vanhus - ja muut järjestöt, mm. kulttuuri - nuoriso- ja liikuntajärjestöt, SPR Palveluntuottajat, yritykset Valtakunnalliset julkiset tahot: THL, STM, Kuntaliitto As.Oy:t Srk:t ja Srk-yhtymä Oppilaitokset Sidosryhmät kaupungin organisaatiossa: Espoon vanhusneuvosto Monitoimijainen ELO ryhmä (Elämää Lisää Osallistumalla) Toiset ohjelmaryhmät Toimialat, tulosyksiköt,toimintayksiköt, palvelukeskukset Henkilöstö

17 Ohjelmakuvaus Merkittävimmät riskit Elinvoimaa -ikääntyville -kehitysohjelmassa määritellään hyötytavoitteet, joiden avulla mitataan koko hankkeen onnistumista myös pitemmällä tähtäimellä, sekä tuotostavoitteet jotka liittyvät konkreettisemmin työn etenemiseen ja tuloksiin. Ohjelman riskienhallinnan tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista ja siten ohjelman onnistumista. Riskienhallinta toteutuu järjestelmällisen riskien kartoituksen ja hallintatoimenpiteiden suunnitelmallisen suorittamisen kautta. Kehitysohjelman riskeiksi nähdään kaikki ne epävarmuustekijät, jotka toisaalta toteutuessaan uhkaavat kehitysohjelman valmiiksi saattamista, ja toisaalta hyötytavoitteiden saavuttamista. Tarkoitus on, että työn edetessä ohjelman riskienarvioinneista huolehtii projektipäällikön kokoama säännöllisesti kokoontuva avainhenkilöryhmä, alussa erikseen työpajoissa ja myöhemmin osana muita suunnittelu- ja seurantakokouksia. Riskejä arvioidaan ennalta sovitusta näkökulmasta johdonmukaisella tavalla: tyypillisesti ohjausryhmän keskuudessa hyötyjen, onnistumisen ja pitemmän tähtäimen näkökulmasta, ja projektiryhmissä etenemisen ja tuotosten osalta. Riskien arvioinnin lisäksi suunnitellaan hallintatoimenpiteitä ja läpikäydään toimenpiteiden etenemistä. Ohjelmassa on alkamassa suunnitteluvaihe, jonka yhteydessä keskeisimpiä riskejä on lyhyesti käyty läpi. Ohjausryhmä tunnisti valmisteluvaiheessa riskejä, jotka arvioidaan yksityiskohtaisemmin ohjelman suunnitteluvaiheessa. Alustavasti riskit liittyvät seuraaviin aiheisiin: yksilöt keräävät sulkia hattuunsa miten paperityö muuttuu konkretiaksi? fokuksen etsintä? arjen muutoksen näkyvyys hallintokuntien väliset ja muut rajapinnat asiakas ei ole keskiössä --> pirstaloitunut asiakkuus uuden oppiminen 7 päivää, vanhasta poisoppiminen 365 päivää. 14 Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Ohjelmakuvaus tarkentuu syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmaksi.