Hulevesien hallintasuunnitelma. Tietäjäntie 4, Espoo

Transkriptio

1 Tietäjäntie 4, Espoo

2 (3) SISÄLTÖ JOHDANTO HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Nykyinen maankäyttö ja topografia Maaperäolosuhteet Alueellinen valuma-alue ja purkureitit Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit Suunniteltu maankäyttö HULEVESIEN HALLINTA Hallintatarpeen arviointi Hallintarakenteiden mitoitus Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintasuunnitelma Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Tulvareitit ja lumien läjitys Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset YHTEENVETO Ehdotus kaavamääräykseksi... 3 LIITTEET Liite. Hulevesien hallintasuunnitelma :500 ( ) Kannen kuva: Tietäjäntie, ilmakuva, 203 (Espoon karttapalvelu)

3 (3) Johdanto Tässä työssä on laadittu Espoon Pohjois-Tapiolan kaupunginosassa osoitteessa Tietäjäntie 4 sijaitsevan korttelin (632) asemakaavamuutosehdotukseen liittyvä hulevesiselvitys. Työ sisältää valuma-alueselvityksen, hulevesien hallintatarpeen arvioinnin sekä toimenpide-ehdotukset ja hulevesien hallintaan tarvittavien toimintojen aluevaraukset ja suositukset määräyksiin. Työn tilaajana on Toimistokeskus Oy ja Sitolta työhön osallistuivat DI Saara Lehtinen ja DI Perttu Hyöty. Työssä käytetty koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä on ETRS-GK25 N Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevedet ovat rakennetulla alueella sateen ja lumen muodostamia pintavaluntavesiä. Hulevettä muodostuu, kun vesi ei pääse imeytymään maahan tai haihtumaan esimerkiksi kasvillisuuden avulla. Rakentamisen yhteydessä alueen vesitase muuttuu, kun luontaisen kasvillisuuden määrä vähenee ja vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy. Hulevesien hallinnalla pyritään mm. siihen, että rakentaminen ei lisäisi alueen ylivirtaamia ja tulvia eikä toisaalta pienentäisi alivirtaamia. Hulevesien hallinnalla pyritään siis säilyttämään alueen vesitase mahdollisimman lähellä alueen luonnontilaista vesitasetta. Hulevesien hallinnan paikallisten menetelmien tarkoituksena on: huleveden määrän vähentäminen hulevesivirtaaman tasaaminen huleveden mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien vähentäminen Hulevesien alueellisten hallintamenetelmien tarkoituksena on vähentää ja tasata huleveden aiheuttamaa tulvariskiä. Usein hulevesien hallintamenetelmät kuitenkin toteuttavat useampaa periaatetta samanaikaisesti. Esimerkiksi painanteilla voidaan niin imeyttää, viivyttää kuin johtaa hulevesiä. Lisäksi samoja menetelmiä voidaan käyttää sekä kiinteistökohtaiseen että laajempaan alueelliseen hulevesien hallintaan. Luonnonmukainen hulevesien hallinta lähtee kokonaisvaltaisesta valuma-alue tarkastelusta, jossa selvitetään maankäytön muutoksen vaikutukset alueen vesitaseeseen. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa ensisijaisen tärkeitä ovat syntypaikalla tehtävät toimenpiteet, joilla ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa. Hulevesien johtamista sadevesiviemäreihin tulisi välttää, vaikka usein etenkin jo rakennetuilla alueilla luonnonmukaisella hulevesien hallinnalla ei voida täysin korvata perinteisiä sadevesiviemäreihin perustuvia järjestelmiä.

4 (3) 3 Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Espoon Pohjois-Tapiolassa. Asemakaava-alueen pinta-ala on n m 2. Kuva. Asemakaava-alueen sijainti Pohjois-Tapiolassa. 3. Nykyinen maankäyttö ja topografia Asemakaava-alueella on nykyisellään liikerakennus, joka kattaa pääosan koko alueesta. Muu alue on kokonaan asfalttia. Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta Tietäjäntiehen ja alueen itäpuolella on paikoitusalue. Alueen pohjois- ja eteläpuolella on rakennuksia. Kaava-alueen ja sen ympäristön maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 2. Tietäjäntien länsipuolella on rinne, joka viettää itään. Asemakaava-alueen kohdalla sekä alueen itäpuolella maasto on tasaista. Kaava-alueen korkein kohta on aivan asemakaava-alueen pohjoisreunassa n. +5 mpy. Muilta osin alue on hyvin tasainen vaihdellen välillä n mpy.

5 (3) Kuva 2. Asemakaava-alue on nykyisellään kattoa ja asfalttia. 3.2 Maaperäolosuhteet Asemakaava-alue on kauttaaltaan savikolla. Alueen länsipuolella on hiekka-alue ja itäpuolella savialue. Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Kuva 3. Asemakaava-alueen ja lähialueiden maaperäolosuhteet.

6 (3) 3.3 Alueellinen valuma-alue ja purkureitit Asemakaava-alue sijoittuu valuma-alueelle, joka purkaa Maarinlahteen Hagalundintien alitse (Kuva 4). Valuma-alueen kokonaispinta-ala Hagalundintien kohdalla on 25,5 hehtaaria ja se on jaettavissa seitsemään osavaluma-alueeseen. Kuva 4. Osavaluma-alueet ja virtausreitit. Osavaluma-alueilla ja 2 hulevedet virtaavat osittain avouomassa ja osittain hulevesiviemäröitynä. Osavaluma-alueen 2 hulevedet purkautuvat Metsänneidonkujan hulevesiviemäriin ja osavaluma-alueen vedet Metsänpojanpolun hulevesiviemäriin, jotka liittyvät toisiinsa osavaluma-alueen 3 alarajalla. Asemakaavan muutoksen kohteena oleva kortteli sijaitsee osavaluma-alueella 3. Osavaluma-alueiden,2 ja 3 vedet laskevat osavaluma-alueelle 4 ja purkavat yhdessä Metsänneidonpolulle. Metsänneidonpolun päästä valuma-alueilta 4 ja 5 purkautuvat hulevedet kulkevat rinnakkain vierekkäisissä hulevesiviemäreissä osavaluma-alueen rajaa pitkin osavaluma-alueen 6 purkupisteeseen Metsäpojankujalle, josta kaikkien alueiden hulevedet jatkavat alueelle 7, jossa hulevesi purkaa viemäristä avo-ojaan. Tämä avo-oja alittaa Hagalundintien ja purkautuu mereen Maarinlahdessa.

7 (3) 3.4 Suunnittelualueen pintavalunta ja purkureitit Pintavalunnan muodostuminen tontilla on nykytilanteessa runsasta, sillä kaava-alue on täysin läpäisemätöntä pintaa, johon hulevesi ei pidäty eikä imeydy. Hulevesi ei myöskään viivästy alueella. Suunnittelukohteen hulevesien nykyiset päävirtausreitit on esitetty kuvassa Kuva 5. Asemakaava-alueen ympärillä kulkevat hulevesiviemärit (länsipuolella Tietäjäntiellä 35 PEH/ 400 PEH, eteläpuolella Metsänneidonkujalla 400 PEH sekä itäpuolella Metsäpojanpolulla 600 B) keräävät kaava-alueen hulevedet etelän suuntaan kevyen liikenteen väylän alla kulkevaan 600 B hulevesiviemäriin. Kuva 5. Suunnittelualueen läheiset sadevesiviemärit ja nykyiset pintavirtausreitit. Työn aikana selvitettiin myös vastaanottavien hulevesiviemäreiden kapasiteetteja aina avouomaosuuden alkuun saakka. Vastaanottavien viemäreiden kapasiteetit vaihtelevat viettokaltevuuksien muuttuessa monessa kohtaa ennen avouomaosuutta.

8 (3) Alimmillaan kapasiteetti vastaanottavassa linjassa on juuri kaava-alueen purkupisteessä Metsänpojanpolun ensimmäisessä pätkässä Metsänneidonkujan eteläpuolella. Kaava-alueen purkupisteeseen kertyy hulevedet valuma-alueilta, 2 ja 3, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 5,8 hehtaaria ja arvioitu valumakerroin 0,4. Asema-kaava-alueen purkupisteen mitoitusvirtaamat nykytilanteessa kerran kahdessa ja kerran viidessä vuodessa toistuvilla sateilla ovat noin 590 l/s ja 820 l/s, vastaavasti. Purkupisteen vastaanottavan viemärin laskennallinen kapasiteetti on putkikoon ja kaltevuuden mukaan vain 250 l/s eli purkureitin kapasiteetti on selvästi alimitoitettu valuma-alueen kokoon ja läpäisemättömyyteen nähden (Kuva 6). Osavaluma-alueen 4 purkupisteeseen kertyy vedet osavaluma-alueilta -4, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 7,4 hehtaaria ja arvioitu valumakerroin 0,44. Mitoitusvirtaamat tässä kohdassa purkureittiä ovat nykytilanteessa noin 700 l/s (/2a toistuvuudella) ja 970 l/s (/5a toistuvuudella). Tässä kohdassa hulevesiputken laskennallinen kapasiteetti, 530 l/s, on mitoitusvirtaamia pienempi. Laskennallinen kapasiteetti osavaluma-alueen 7 alussa 800PEH putkessa on noin 700 l/s (arvioitu 3 :n kaltevuudella, joka toteutuu, jos yläpuolinen 600B putki virtaa täytenä). Mitoitusvirtaamat tässä kohdassa ovat n. 930 l/s (/2a) ja 280 l/s (/5a), kun yläpuolinen valuma-alue on pinta-alaltaan noin 23,2 ha (osavaluma-alueet -6) ja arvioitu valumakerroin on 0,5. Purkureitin laskennallinen kapasiteetti on alimitoitettu useammassa kohdassa ennen avo-ojaosuuden alkamista. Tiedossa ei kuitenkaan ole, että alueella olisi ollut tulvaongelmia, eikä hulevesiviemäreiden kapasiteetin täyttyminen tarkoita välttämättä tulvimista. Padotuksen myötä paineen kasvaessa putkistossa myös putkiston välityskyky kasvaa ja toisaalta mm. hulevesilinjan kaivojen syvyys vaikuttaa myös linjan todelliseen kapasiteettiin. Hulevesiviemäristön virtausolosuhteita ja tulvimista ei voida tarkemmin määritellä ilman mallinnusta.

9 (3) Kuva 6. Hulevesilinjan laskennalliset kapasiteetit ja mitoitusvirtaamat valumaalueiden 3 ja 4 purkupisteissä. 3.5 Suunniteltu maankäyttö Kaavamuutoksella tarkasteltavan tontin maankäyttö muuttuu liiketoiminnoista asuinrakentamiseen. Asemakaava-alueelle laaditut hulevesien mitoituslaskelmat ja hulevesien hallintaratkaisut perustuvat asemapiirrokseen (Arkkitehtitoimisto CJN Oy), joka on esitetty kuvassa Kuva 7. Asemapiirroksen mukaisesti alueella tulee olemaan karkeasti 80 % läpäisemätöntä kattopintaa, asfalttia tai muuta päällystettyä pintaa, 0 % viherkattoa sekä 0 % nurmea (läpäisevää pintaa). Kaava-alueen itäpuolen piha-alue on kokonaan kannella, jonka alla on pysäköintihalli. Pysäköintitaso on ympäröivien katujen tasossa (Kuva 8).

10 (3) Kuva 7. Tietäjäntie 4:n asemapiirros ( ), Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Kuva 8. Tietäjäntie 4:n katutasossa olevan kerroksen pohjapiirros ( ), Arkkitehtitoimisto CJN Oy. 4 Hulevesien hallinta 4. Hallintatarpeen arviointi Tulevassa tilanteessa kaavamuutosalueella muodostuvat hulevedet ovat pääsääntöisesti melko puhtaita piha- ja kattovesiä. Tontin länsiosassa on myös hieman pysäköinti- ja liikennealuetta, joilla muodostuvien hulevesien laadullinen käsittely on suositeltavaa, mutta ei näin pienessä mittakaavassa välttämätöntä. Läpäisemättömien pintojen määrä tontilla tulee muutoksen myötä vähenemään, kun uuden rakennuksen kattopinta-ala on nykytilannetta pienempi ja osa pihasta tulee olemaan istutettua aluetta ja viherkattoa. Näin ollen myös tontilla muodostuvien hulevesien määrä on nykytilannetta pienempi. Tästä huolimatta tarve hulevesien määräl-

11 (3) liselle hallinnalle on olemassa, koska hulevesien purkureitin kapasiteetti on hyvin rajallinen. Tontille suositellaan tästä johtuen viivytysrakenteita rankkasateiden aiheuttaman virtaamapiikin leikkaamiseksi. Tontin sisäiset tulvareitit etelään Metsänneidonkujalle tulee varmistaa jatkosuunnittelussa sekä huomioida yläpuoliset valuma-alueet siten, että kaava-alueelle ei johdu hallitsematonta valuntaa. Nykytilanteessa tontin pihataso on Tietäjäntien ja Metsäpojanpolun tasauksen alapuolella, mikä aiheuttaa tulvariskin. Tulevassa tilanteessa pihatasot tulisi nostaa ympäröivien katujen ja väylien tasoon ja hieman niiden yläpuolelle. 4.2 Hallintarakenteiden mitoitus Hulevesirakenteet mitoitetaan noudattaen alueen kaavamääräystä, jonka mukaan viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 0,5 m 3 jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (00 m 2 ) kohden ja viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Viivytettävä vesimäärä vastaa kerran kahdessa vuodessa toistuvaa 5 minuutin rankkasadetta. Kaavamuutosalueella on täysin läpäisemätöntä pintaa noin 3000 m 2 ja viherkattoa noin 400 m 2, joten viivytystarve alueella on noin 6 m Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat tekijät Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttavat suunnittelukohteen tilavaraukset maankäyttöratkaisussa, olosuhteet (maaperä, topografia ja luontokohteet), hulevesikuormituksen luonne sekä tulvasuojelulliset tarpeet valuma-aluemittakaavassa. Hulevesien hallinnan ensisijaiset toimet ovat hulevesien muodostumisen ehkäiseminen ja määrän vähentäminen imeyttämällä ja toissijaiset toimet hulevesien viivyttäminen ja hallittu johtaminen. Hulevesien hallintasuunnitelma perustuu asemakaavamuutosta varten laadittuun tontinkäyttösuunnitelmaan. Kaava-alueelle ei mahdu merkittäviä yhtenäisiä viheralueita eikä hulevesien hallinnalle maanpäällisissä rakenteissa jää siten tilaa, etenkään alueen tasaisuus huomioiden. Suunnittelualueen maaperä on savikkoa. Maaperän huonon vedenläpäisevyyden ja tilan puutteen johdosta hulevesien imeyttäminen ei tule kysymykseen. Hulevesien hallinta kaava-alueella perustuu hulevesien viivyttämiseen ja hallittuun poisjohtamiseen. 4.4 Hulevesien hallintasuunnitelma Seuraavassa kuvassa (Kuva 9) on esitetty suunnittelualueen hulevesien hallintaratkaisut. Hulevesivirtaamaa pyritään kaava-alueella viivyttämään ja tasaamaan.

12 (3) Kuva 9. Hulevesien hallintasuunnitelma (liite ) Hulevesien hallintaratkaisuiden kuvaus Kaava-alueen hulevesien viivytys esitetään toteutettavaksi pääosin pysäköintitason alapuolisena viivytyssäiliönä kaava-alueen kaakkoisnurkassa. Viivytyssäiliöllä saadaan hulevesiä viivytettyä niiden syntypaikalla ja siten helpotetaan vastaanottavan, kapasiteetiltaan rajoittuneen viemärin kuormitusta. Hulevedet johdetaan viivytyksen kautta Metsänpojanpolun suuntaiseen 600 B hulevesiviemäriin, sillä länsi- ja eteläpuolisten hulevesiviemäreiden kapasiteetit ovat pienet vastaanottamaan kaikkia kaava-alueen hulevesiä ja koillisen suuntaan hulevesiä johdettaessa saadaan suurin korkeusero viivytyssäiliön ja vastaanottavan viemärin välille.

13 (3) Viivytyssäiliöön johdetaan kattovedet ja pihakannen kuivatusvedet. Paikoitustasolla muodostuvat hulevedet, joiden määrä on hyvin pieni, voidaan kerätä erikseen ja johtaa esimerkiksi öljynerotuksen kautta vastaanottavaan hulevesiviemäriin. Paikoitustason alapuolinen viivytyssäiliö voidaan toteuttaa matalana vaakasuuntaisena säiliönä tai ylimitoitettuna putkilinjana. Putkilinjana toteutettaessa viivytys voitaisiin rakentaa esimerkiksi kahdesta halkaisijaltaan 800 mm:n putkesta, joiden pituus olisi noin 6 metriä. Viivytyssäiliötä rakentaessa tulee varmistua siitä, että virtaus säiliöstä vastaanottavaan viemäriin tapahtuu painovoimaisesti. Kaava-alueen länsipuolen piha-alueella muodostuvan huleveden johtaminen 600 B viemäriin ei ole mahdollista, ellei piha-alueen vesiä viemäröidä rakennuksen alitse. Alue on kuitenkin melko pieni, joten sillä muodostuvat hulevedet voidaan johtaa Metsänneidonkujan hulevesiviemäriin pienen maanalaisen viivytysrakenteen kautta. Asemakaava-alueen yläpuolisten valuma-alueiden hulevedet johdetaan jatkossakin kaava-alueen ohi Tietäjäntien, Metsänneidonkujan ja Metsänpojanpolun alla hulevesiviemäreissä. Pihan tasauksen suunnittelussa tulee varmistua siitä, että alueen ulkopuolella muodostuvat hulevedet eivät pääse virtaamaan alueen sisäpuolelle. Tasaus tulee siis nostaa ympäröivien katujen ja kevyen liikenteen väylien tasalle tai hieman yläpuolelle. Riittävät pinnankallistukset kaava-alueella hulevesien johtamiseksi sekä tulvareittien toimiminen tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Tontin tasaus tulisi Tietäjäntien puolella toteuttaa siten, että korkein kohta on rakennuksen vierellä ja pihataso laskee tontin reunoja kohden. Tällä tavoin hulevesien käsittely tapahtuu luontevasti tontin reunalla. Näin saadaan myös pienennettyä hulevesien aiheuttamaa tulvariskiä rakennukselle, kun vesi ei pääse kerääntymään lähelle seiniä. Tasauksen nosto ympäröivien alueiden tasalle ja tarvittavat kaadot edellyttävät jossain määrin täyttöjä. Laadulliseen käsittelyyn ei katto- ja piha-alueilta peräisin olevalle hulevedelle ole merkittävää tarvetta. Kaava-alueen länsipuolella on hieman pysäköinti- ja liikennealuetta, joilla muodostuvien hulevesien pienimuotoinen laadullinen käsittely on mahdollista. Käytännössä tämä tapahtuu johtamalla pysäköintialueen vedet maanpäällisesti nurmialueille, joiden läpi hulevesi suotautuu ennen kerääntymistään hulevesiviemäriin Tulvareitit ja lumien läjitys Tontille tehtävä hulevesien viivytysrakenne on varustettava ylivuodolla, mikä mahdollistaa veden johtumisen suoraan vastaanottavaan hulevesiviemäriin viivytyssäiliön tilavuuden täyttyessä. Lisäksi on varmistettava, että tontilta muodostuu maanpäällinen tulvareitti luontaiseen purkusuuntaan eli Metsänpojanpolulle. Kaava-alueen länsipuolen maanpäällinen tulvareitti kulkee viheralueiden päällä kaava-alueen länsireunaa pitkin kohti Metsänneidonkujaa. Itäpuolella tulvareitti kulkee kaava-alueen ulkopuolella Metsänpojanpolulla. Tulvareitit on esitetty hulevesien hallintasuunnitelmapiirroksessa, ja ne tulee huomioida suunnittelualueen tasaussuunnittelussa. Lumet läjitetään tontilla viheralueiden päälle siten, että välitön imeytyminen on mahdollista lumen sulaessa ja virtaus suuntautuu kohti viivytysrakennetta tai vastaanottavaa hulevesiviemäriä. 4.5 Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset Suunniteltu maankäyttö ja esitetty hulevesien hallintajärjestelmä eivät muuta valumaaluerajoja. Kaavamuutos liikerakennuksesta asuinrakennukseksi vaikuttaa vesitaseeseen vain paikallisesti. Piharatkaisujen myötä alueen läpäisevyys kasvaa hiukan, minkä vaikutus on lähinnä positiivinen. Kaava-alueen alapuolinen verkosto on kapasi-

14 (3) teettinsa rajoilla jo tavanomaisilla sateilla, jolloin hulevesien viivyttäminen helpottaa verkoston toimivuutta. Tässä työssä esitetyillä hulevesien hallintarakenteilla maankäytön aiheuttamat muutokset hulevesien määrään ja laatuun jäävät vähäisiksi. 5 Yhteenveto Suunnittelualueen maankäyttö tulee muuttamaan alueen hydrologisia olosuhteita paikallisesti. Muutos liiketoiminnoista asuinkäyttöön voi jopa parantaa muodostuvien hulevesien laatua sekä vähentää niiden määrää. Hulevesien hallinnan tarve aiheutuu lähialueen hulevesiverkoston rajallisesta kapasiteetista, mistä johtuen hulevesien viivyttämistä tontilla suositellaan. Tontilla ei ole tilaa maanpäällisille hulevesien hallintarakenteille eikä maaperä mahdollista huleveden imeyttämistä, jolloin ratkaisuksi jää viivyttäminen maanalaisella hulevesiverkostoon kytketyllä säiliöllä tai vastaavalla rakenteella. Tontin hulevedet suositellaan purettavaksi pääasiassa tontin kaakkoiskulmasta Metsänpojanpolun hulevesiviemäriin. Tietäjäntien puoleisen piha-alueen vedet voidaan johtaa Metsänneidonkujalle jos niitä ei viemäröidä rakennuksen alitse. Tontti suositellaan tasattavaksi siten, että tonttia ympäröiviltä kaduilta ei voi ohjautua tontille pintavaluntaa ja että tontille muodostuu sisäiset etelään suuntaavat tulvareitit. 5. Ehdotus kaavamääräykseksi Kaavamuutosalueelle esitetään seuraavaa kaavamääräystä: hulevesien viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla 0.5 m³ jokaista vettä läpäisemätöntä 00 m² kohti. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 2-24 h kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla hallittu ylivuoto. Sito Oy LIITTEET Liite. Hulevesien hallintasuunnitelma ( )

15 +2.8 +S K B +.79 K5 +S K S K B II +SMetsänpojanpolun K S.0 K r6 5 0 r20.00 Uusi hulevesiviemäri Sivuvedenjakaja Viivytysrakenne hulevesille Nykyinen oja Tulvareitti Nykyinen hulevesiviemäri +S K 70 Kaavamuutosalue LIITE. Yleissuunnitelma :500 (A3) +.37 HALLINTASUUNNITELMA r B MERKINNÄT K5 63 K5 K TIETÄJÄNTIE 4 HULEVESIEN 4.2 I V m Skogsjun K B Kattovedet suositellaan. 5 johdettavaksi Metsänpojanpolun 8 hulevesiviemäriin viivytyksen kautta, koska Tietäjäntien ja Metsänneidonkujan hulevesiviemäreiden kapasiteetti on rajallinen risteykseen pumppaamo S K B +.59 r PE H/ K hulevesien purku kaava-alueelta 5 Pääasiallinen 600 B hulevesiviemäriin Metsänneidonkujan ja +SK7 2 E H / P S K IV kt Kaava-alueen länsipuolen piha-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan Metsänneidonkujan hulevesiviemäriin. Viivytyssäiliöstä on ylivuoto hulevesiviemäriin. 72 6K Metsänneidonkuja H/ PE PE H/ S K PE H/ K SK B oleskelu / leikki +S K S.9.99 jäte B K5 K K5 Vedet läpäisemättömiltä pinnoilta johdetaan hulevesien viivytyssäiliöön, joka sijoitetaan Metsänneidonkujan tasossa olevan pysäköintihallin alle. VII 4 pyöräpaikkoja Tontin länsipuolen piha-alueelta vedet voidaan johtaa Metsänneidonkujan hulevesiviemäriin viivytyksen kautta. Kattovedet suositellaan johdettavaksi Metsänpojanpolun hulevesiviemäriin viivytyksen kautta. 5 K5 C ka K kt PE H/ K5 Tulvareitti kulkee kaava-alueelta samaan suuntaan kuin hulevesien purku. Kaava-alueen tasaus nostetaan siten, että Metsänpojanpolulta ei pääse vedet valumaan 6 alueelle, vaan tulvareitti muodostuu kevyen liikenteen +.7 väylästä. Tulvavesiä voi virrata myös paikoitusalueelle. asuntopihoja paik tikasauton +S PEH/ PEH /20 asuntopihoja pyöräpaikkoja +S K ap SK 529 +SK529 PE H/ V +2.0 oleskelu / leikki H/ PE VII Siarvägen H/ PE PEH/20 K SK SK B P K VIII 3.8 ka 3 pyöräpaikkoja tikasauton paik Tulvareitti kulkee kaava-alueelta samaan suuntaan kuin hulevesien purku. Kaava-alueen tasaus nostetaan siten, +S K 72 että Tietäjäntieltä ei pääse vedet valumaan alueelle. K9 +S K H/ PE PE H/ A S K5 29 K9 K6 2.9 K8 K9 II I VII +S K K B K8 / asuntopihoja V K5 29 +S29 +SK5.7 7P E H PEH/ S K r Kaava-alueen tasaus ympäröivien katujen ja kevyen +SK 72 liikenteen väylien tasalla tai yläpuolella, jottei yläpuolisten valuma-alueiden hulevedet aiheuta kaava-alueelle tulvariskiä S K Paikoitust K K7 V 6K 60 0 B 2 Liikerak. K Tietäjäntie P V C K8 6K M K3