Tesoman yleissuunnitelma-alueen hulevesiselvitys ja -suunnitelma ID Suunnitelma nro 1034

Transkriptio

1 ID Suunnitelma nro 1034 Timo Nikulainen

2 (39) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ TAMPEREEN HULEVESIOHJELMAN TAVOITTEET SUUNNITTELUALUEELLA SUUNNITTELUALUEEN VESISTÖJEN NYKYTILA Tesomajärvi Tohloppi Myllypuro Myllypuron Natura-alue TESOMAN YLEISSUUNNITELMA JA HULEVESIENHALLINNAN TARVE Valuma-aluemittakaavaiset hulevesivaikutukset Valuma-aluekohtaiset taulukot hulevesiolosuhteista Valuma-aluekohtainen arvio hulevesien hallinnan tarpeesta Vesistöihin kohdistuva laadullinen hulevesikuormitus Rakentamisenaikainen hulevesien hallinta ja toteuttamisen aikataulu Tesomajärven laskuojan välityskyvyn arviointi Hankealuekohtaiset hulevesivaikutukset ja toimenpidesuositukset Alue Alue Alue Alue Alue Alue Alue Alue JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET TYÖSSÄ LÄHTÖTIETOINA KÄYTETTYJÄ LÄHTEITÄ JA SELVITYKSIÄ LIITE Laskentojen perustana käytetyt mitoitussateet

3 (39) 1 Yleistä Tämä asiakirja on Tesoman yleissuunnittelualueelle laadittavan hulevesiselvityksen ja suunnitelman loppuraportti, jossa arvioidaan nykyisiä hulevesiolosuhteita ja Tesoman yleissuunnitelman mukaisen täydennysrakentamisen aiheuttamia hulevesien hallintatarpeita. Suunnittelualueelle on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma. Työhön ovat osallistuneet Tampereen kaupungilta Antonia Sucksdorff, Hanna Montonen, Pekka Heinonen, Raija Mikkola ja Marjaana Tuoriniemi. Sito Oy:stä työhön ovat osallistuneet: Timo Nikulainen, Marika Bremer ja Merilin Pienimäki. 2 Tampereen hulevesiohjelman tavoitteet suunnittelualueella Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (2012) on esitetty hulevesien hallinnalle yleisten tavoitteiden lisäksi valuma-aluekohtaisia tavoitteita. Tesoman yleissuunnitelma-alue sijaitsee sekä Vihnusjärven valuma-alueella että Pyhäjärven lähivaluma-alueella. Näiden valuma-alueiden hulevesien hallintaa koskevat yleiset periaatteet ja tavoitteet, jotka vaikuttavat myös Tesoman yleissuunnittelualueen hulevesien hallintaan, on esitetty ohessa: Vihnusjärven valuma-alue (suunnittelualueen läntiset osat): Myllypuron Natura 2000-alueen vesitaseen säilyttäminen ennallaan Pohjaveden muuttumisen estäminen Vihnusjärveen johdettavan veden laadun säilyttäminen hyvänä Pyhäjärven lähivaluma-alue (suunnittelualueen itäiset osat): Tohlopin ravinnekuormitusta ei saa lisätä Pohjaveden muuttumisen estäminen Esitettyjen tavoitteiden tarkempi kuvaus on esitetty Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja siihen liittyvässä valuma-alueselvityksessä. 3 Suunnittelualueen vesistöjen nykytila 3.1 Tesomajärvi Tesomajärvi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin 6 ha, rantaviivan pituus noin 860 m, tilavuus noin m 3 ja kokonaissyvyys noin 6 m (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n internet-sivut 2013 ja Järviwiki 2013). Tesomajärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen (nro 35) ja tarkemmin Pyhäjärven alueen (nro 35.21) Vihnusjärven vesistöalueeseen (nro ). Tesomajärvestä vedet kulkeutuvat lasku-uoman kautta Myllypuroon ja edelleen Pyhärveen laskevaan Vihnusjärveen. Vihnusjärven vesistöalueen pinta-ala on noin 28 km 2. Tesomajärvestä Myllypuroon laskeva uoma on noin 2 km pitkä. Tesomajärvi on lähdepohjainen järvi, joka sijaitsee asutuksen keskellä. Järven vedenlaatuun vaikuttavat asutusalueen hulevedet ja järven lähialueen voimakas virkis-

4 (39) 3.2 Tohloppi 3.3 Myllypuro tyskäyttö. Tesomajärven rannalla sijaitsee kaksi uimarantaa, järven itä- ja länsirannalla. Muutoin järven rantaviiva on säilynyt lähes luonnontilassa. Tesomajärven vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 alkaen. Seuraavassa on esitetty järven tilan kuvaus viimeisimmän eli vuoden 2011 seurantaraportin (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2011) perusteella. Vuonna 2011 Tesomajärven vesi oli melko väritöntä ja vähähumuksista. Veden happamuustaso oli normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan erinomainen. Valuma-alueelta tulevien hulevesien vaikutuksia ei ollut havaittavissa sähkönjohtavuusarvoissa. Happitilanne oli kokonaisuutena tyydyttävä, ja pohjan läheisyydessä happipitoisuus oli pieni talvella ja kesällä. Kesällä järvessä todettiinkin sisäistä kuormitusta, mikä ilmeni muun muassa pohjanläheisen vesikerroksen selvästi kohonneina fosforipitoisuuksina. Tesomajärven ravinnetaso ja klorofyllipitoisuudet ilmensivät lievää rehevyyttä. Vedenlaadultaan Tesomajärvi määriteltiin hyväksi ja hygieeniseltä laadultaan erinomaiseksi. Tohloppi on pieni järvi, jonka pinta-ala on noin 63 ha, rantaviivan pituus noin 4,3 km, tilavuus noin m 3 ja kokonaissyvyys noin 10 m (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n internet-sivut 2013 ja Järviwiki 2013). Tohloppi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen (nro 35) ja tarkemmin Pyhäjärven alueen (nro 35.21) Pyhäjärven lähialueeseen (nro ). Tohlopista vedet kulkeutuvat lasku-uoman kautta Vaakkolammiin ja edelleen Pyhärveen. Tohloppi on herkkä vedenlaatumuutoksille, sillä järven valuma-alue on järven kokoon nähden pieni ja veden viipymä järvessä siten pitkä. Tohlopin rannat ovat pehmeitä ja soisia sekä osittain jyrkkäreunaisia, mistä johtuen Tohloppi on välttynyt taajamaasutuksen hajakuormituksen aiheuttamilta välittömiltä haitoilta. Tohloppiin kohdistuu kuitenkin voimakas virkistyskäyttöpaine. Järven luoteis- ja pohjoispuolella on yhteensä kaksi uima-rantaa, joista toinen toimii myös talviuintikohteena. Tohlopin ympäri kiertää luontopolku. Tohlopin vedenlaatua on seurattu vuodesta 1980 alkaen, ja järven tilaa seurataan vuosittain. Seuraavassa on kuvattu Tohlopin tilaa viimeisimmän eli vuoden 2012 seurantaraportin perusteella (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2013). Tohlopin vesi oli melko väritöntä ja vähähumuksista, ja järven puskurikyky happamoitumista vastaan oli hyvä. Lievästi kohonneet sähkönjohtavuusarvot kuvastivat lähivaluma-alueelta tullutta kuormitusta. Happitilanne oli kokonaisuutena hyvä, eikä sisäistä kuormitusta esiintynyt. Ravinnetaso ja klorofyllipitoisuudet kuvastivat lievää rehevyyttä. Vedenlaadultaan ja hygieeniseltä laadultaan Tohloppi määriteltiin hyväksi. Tohloppi kuuluu valtakunnalliseen leväseurantaan. Vuonna 2012 Tohlopilla ei havaittu levää (Järviwiki 2013). Myllypuron uoman pituus Ylöjärven harjulta Vihnusjärvelle on pisintä haaraa pitkin noin 7 km (Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006). Myllypuron valumaalueen laajuus on 24 km 2. Myllypurossa Tesomajärvestä laskevan uoman suun kohdalla matkaa Myllypuron suulle on noin 3,4 km. Myllypuron veden laatu on tärkeää Nokian vedenhankinnalle keskeisen Vihnusjärven ja Myllypurossa tavatun taimenkannan menestymisen vuoksi. Vihnusjärvi on keskeinen Nokian pohjavesivarojen kannalta, sillä Vihnusjärvestä sen eteläpuoliseen Maa-

5 (39) tialan harjuun imeytyvä vesi lisää huomattavasti Maatialan vedenottamon antoisuutta. Lisäksi Vihnusjärven vedestä tehdään tekopohjavettä Viikinharjun alueella. Vihnusjärven vedenlaadun heikentää erinomaisesta laatuluokasta vahvahko humusleima ja lievä rehevyys. (Tampereen kaupunki 2013). Tampereen kaupunki seuraa Myllypuron vedenlaatua kolmella pisteellä (4119, 2498 ja 771) vuosittain keväällä ja syksyllä. Seuraavassa on kuvattu Myllypuron vedenlaatua pisteiden 4119 ja 2498 vuosien vedenlaatutietojen perusteella. Pisteistä ensin mainittu sijaitsee puron virtaussuuntaan nähden suunnittelualueelta tulevien laskuojien yläpuolella ja jälkimmäinen näiden laskuojien alapuolella. Myllypuron vedenlaatu vaihteli suuresti eri näytekerroilla vuosina Ainepitoisuuksien vaihteluun vaikuttavat mm. vuodenaika ja sääolosuhteet. Suuria ainepitoisuuksia esiintyy tyypillisesti runsaiden sateiden ja lumen sulamisvesien aikana, jolloin ainehuuhtoumat valuma-alueelta ovat korkeimmillaan. Tarkastellulla ajanjaksolla Myllypuron veden sameus vaihteli lievästä selvään ja veden ph happamesta emäksiseen. Sähkönjohtavuuden arvot ilmensivät puroon tulevaa kuormitusta. Vesi oli pääasiassa hyvin tummaa, humuspitoista ja runsasravinteista. Veden hygieeninen laatu vaihteli hyvästä huonoon. 3.4 Myllypuron Natura-alue Natura-alueen perusteena on kaksi luontodirektiivin luontotyyppiä: Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 1 % (7160) ja Boreaaliset lehdot 90 % (9050). Myllypuron Natura-alueelle on tehty luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arvio (Pöyry 2006), jossa esitettiin Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaavojen vaikutukset Natura-aleeseen. Seuraavassa on esitetty ote Myllypuron Natura-arvion yhteenvedosta: Hanke voi vaikuttaa Natura-alueen perusteisiin (lehtoinen ja lähteinen luontotyyppi) selvimmin ja oleellisimmin muuttamalla Myllypuron virtaavaa vettä tai pohjavettä. Hanke ei aiheuta suuria muutoksia virtaavaan veteen, koska lisärakentamisen myötä toteutettavat hulevesijärjestelyt pienentävät oleellisesti muutoksia. Hanke ei todennäköisesti aiheuta myöskään suuria muutoksia pohjaveteen, koska alue on pääosin nykytilassakin heikosti vettä läpäisevää maa-ainesta. Lisäksi pohjavettä voi tulla alueelle Myllypuron valuma-alueen ulkopuoleltakin. Lähteinen ympäristö ei saa purkautumisvettään hankealueelta eikä lehtojen ole arvioitu saavan merkittävässä määrin kosteutta pohjaveden kautta. Yhteenvetona voidaan todeta EU:n komission ohjeistusta noudattaen, että nyt käsiteltävästä hankkeesta ja muista alueella toteutettavista tässä käsitellyistä hankkeista huolimatta Myllypuron Natura-alueen luontotyyppien luonteenomaisten lajien suojelun taso säilyy suotuisana nykyistä vastaavalla tavalla. Edelleen alueen erityinen rakenne ja erityiset toiminnot, jotka ovat tarpeen sen säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä, säilyvät todennäköisesti ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Lisäksi luontotyyppien luontainen levinneisyys sekä alueet, joilla niitä esiintyy, ovat sillä tavalla vakaita kuin ne dynaamisessa puroympäristössä nykyhetkellä ovat. Edellä esitettyyn perustuen hankkeen ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi heikentävästi niihin luontoarvoihin, joiden perusteella Myllypuron alue on otettu osaksi Natura-suojeluverkostoa.

6 (39) 4 Tesoman yleissuunnitelma ja hulevesienhallinnan tarve Tesoman yleissuunnitelma hulevesivaikutuksia ja hulevesien hallinnan tarvetta on käsitelty kahdella tasolla: valuma-aluemittakaavassa (Kappale 4.1) ja hankealuekohtaisesti (Kappale 4.3). Yleissuunnitelman täydennysrakentaminen on keskittynyt keskustan lisäksi viiteen keskustan ulkopuoliseen osa-alueeseen. (Kuva 1 ja Kuva 2). Kuva 1 Tesoman yleissuunnitelma, keskustan osasuunnitelma (Tampereen kaupunki, Tengbom Eriksson Arkkitehdit oy)

7 (39) Kuva 2 Tesoman yleissuunnitelma, keskustan osasuunnitelma (Tampereen kaupunki, Tengbom Eriksson Arkkitehdit oy) Tässä raportissa esitetään laskelmien avulla tulevan maankäytön aiheuttamaa hulevesiolosuhteiden muuttumista tilanteessa, jossa mitään toimenpiteitä ei tehtäisi hulevesien hallitsemiseksi. Hulevesien hallintatarve määritetään näiden potentiaalisten hulevesivaikutusten perusteella.

8 Tesoman yleissuunnitelma-alueen (39) Valuma-aluemittakaavaiset hulevesivaikutukset Selvitysalue on jaettu viiteen valuma-alueeseen purkuvesistöjen mukaan. Valumaalueet ovat Tesomajärven laskuojan valuma-alue (1), Tohloppijärven valuma-alue (2), Ikurin eteläinen valuma-alue (3), Tesoman eteläinen valuma-alue (4) ja PikkuTohloppijärven valuma-alue (5). Nämä valuma-alueet on jaettu edelleen pienempiin osavaluma-alueisiin. Valuma-alueet ja päävirtausreitit on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Valuma-alueet ja purkureitit (kantakartta Tampereen kaupunki). Valuma-aluemittakaavaisessa tarkastelussa arvioidaan maankäytön muuttumisesta aiheutuvien hulevesivaikutusten voimakkuutta tässä työssä määritettyjen osavalumaalueiden tasolla. Valuma-aluemittakaavaisessa tarkastelussa huomioidaan täydennysrakentamiskohteiden ulkopuolisten alueiden hulevesiolosuhteet sekä hulevesien muodostumisen suhteen että hulevesien johtamisreittien suhteen.

9 Tesoman yleissuunnitelma-alueen Kuva 4 8 (39) Osavaluma-alueet ja tulevan maankäyttöratkaisun mukaiset kehittämisalueet - Alueet joilla maankäyttö muuttuu, on rajattu mustalla katkoviivalla. (kantakartta Tampereen kaupunki) Hulevesiolosuhteiden arvioinnin perustana on käytetty aluekohtaisesti määritettyä pintavaluntakerrointa, joka kuvaa syntyvien vesien määrää. Kyse on alueellisesta keskiarvosta ja osa-alueiden maankäytössä voi löytyä huomattavaa sisäistä vaihtelua. Valuma-alueen maankäyttötarkastelussa hyödynnettiin Euroopan Ympäristökeskuksen tietopalvelun jakamaa Corine Land Cover aineistoa. Corine Land Cover on paikkatietoaineisto, joka kuvaa Suomen maankäyttöä ja maapeitettä vuodelta 2006 rasterimuodossa. Nykytilanteen (muutokset 2006 jälkeen) ja tulevat maankäytön muutokset huomioitiin maankäyttötapojen luokittelussa. Maankäyttötapojen perusteella määritettiin aluekohtaiset pintavaluntakertoimet. Aluekohtaisen pintavaluntakertoimen määrittämisessä huomioitiin myös paikalliset olosuhteet; maanpinnan korkeusvaihtelut ja maaperäolosuhteet.

10 Tesoman yleissuunnitelma-alueen (39) Kuva 5 Pintavaluntakertoimen muutos teoreettisesta luonnontilasta nykytilanteeseen (kantakartta Tampereen kaupunki) Kuva 6 Pintavaluntakertoimen muutos nykytilanteesta tulevan maankäytön mukaiseen tilanteeseen (kantakartta Tampereen kaupunki)

11 (39) Nykytilanteeseen arvioitujen maankäytön muutosten perusteella pintavaluntakertoimien muutokset kohdistuvat voimakkaimmin Tesomajärven laskuojan valumaalueeseen. Osavaluma-alueilla 1A, 1B ja 1C muutokset on luokiteltu erittäin suuriksi. Nämä alueet kuormittavat yhdessä Tesomajärven laskuojaa, joka johtaa vetensä Myllypuron Natura 2000-alueelle. Muiden osavaluma-alueiden hulevesiolosuhteiden muutokset jäävät selvästi vähäisemmiksi ja hajanaisemmiksi. Osavaluma-alueet 2B, 5A ja 3C sijaitsevat kaikki valuma-alueiden latva-alueilla ja hulevesimuutokset ja niistä aiheutuvat vaikutukset jäävät selvästi paikallisemmiksi kuin edellä mainitulla Tesomajärven laskuojan valumaalueella. Aivan erityistä huomiota on kohdistettava alueen 3C hulevesien hallintaan koska alueen vedet johdetaan suoraan Myllypuron Natura 2000-alueelle. Vaikka suunnitellun maankäytön muutoksen aiheuttamien hulevesiolosuhteiden muutokset jäävätkin vähäisiksi useimmilla osavaluma-alueilla, ei se poista osittain jo nykytilanteen myötä syntynyttä tarvetta hulevesien hallintaan. Kuvassa 5 on esitetty vertailu nykyisen maankäytön mukaisten ja teoreettisen luonnonmukaisen tilanteen pintavaluntakertoimien välillä. Teoreettisen luonnon tilan arvioinnissa on tehty oletus, että 70 % alueesta olisi metsää ja 30 % niittyä. Seuraavissa kuvissa (Kuva 7 ja Kuva 8) esitettyjen hulevesiolosuhteiden voimakkaan muuttumisen laajuus osoittaa hyvin alueellisen hulevesien hallinnan tarpeen laajuuden. Tämän osittain kuvitteellisen vertailutarkastelun perusteella ei määritetä yksittäisiä hulevesien hallinnan kehittämistoimenpiteitä, mutta se perustelee alueellisen hulevesien hallinnan tarpeen ja laajuuden yleisellä tasolla.

12 (39) Kuva 7 Tulevan maankäytön aiheuttamien hulevesivirtaamien alueellisen esiintymisen muutokset verrattuna nykytilanteeseen (kantakartta Tampereen kaupunki) Osavaluma-aluekohtaisesti on määritetty alueelta syntyvän maksimivirtaaman suuruus eri mitoitustilanteiden toistuvuuksilla. Aluekohtaisesti on huomioitu alueen pintaalan vaikutus mitoittavan sateen pituuteen ja alueellisen painannesäilynnän virtaamia rajoittava vaikutus maksimivirtaamiin. Edellisen kuvan luokittelu perustuu kerran viidessä vuodessa toistuvaan mitoitustilanteeseen. Voimakkaammat toistuvuudet eivät muuttaisi esitettyä luokittelua käytännössä lainkaan.

13 (39) Kuva 8 Tulevan maankäytön aiheuttamat muutokset hulevesivirtaamien esiintymisessä eri virtausreiteillä (kantakartta Tampereen kaupunki) Virtausreitteihin kohdistuu suuria muutospaineita ja näistä merkittävin kohdistuu Tesomanjärven laskuojaan. On havaittavissa kuinka maankäytön muutosten vaikutukset suhteellisesti vähentyvät siirryttäessä uomaa alajuoksun suuntaan. Hulevesivirtaamat lisääntyvät suurimmillaan pääuomassa pisteessä 1-1, jossa maksimivirtaamat kasvavat n. 63% ja alueellinen pintavaluntakerroin kasvaa 42 %. Suhteellinen muutos pienentyy vaiheittain siirryttäessä kohti Myllypuroa. Myllypuroon purkautuvan Tesomajärven laskuojan osalta maksimivirtaamat kasvavat 20% ja alueellinen pintavaluntakerroin kasvaa 15%. Tesomajärven laskuojan virtaamamuutoksia arvioitaessa ei ole huomioitu osavaluma-aluetta 1A, jonka vedet purkautuvat suoraan Tesomajärveen ja tämän alueen hulevesiolosuhteiden äärevöityminen vaikuttaa häviävän vähäisessä määrin Tesomajärven laskuojan olosuhteisiin. Tohloppijärveen johtavan virtausreitin olosuhteet muuttuvat vähäisesti virtaamien kasvaessa kohdasta riippuen % (virtauspisteet 2-1 ja 2-2). Myllypuroon Ikurin alueelta (virtauspiste 3-1) purkautuvat maksimivirtaamat kasvavat 4 %. Lisäksi on huomioitava yksittäisenä osavalma-alueena 3C, joka purkautuu itsenäisesti rautatien suuntaisesti Myllypuroon. Tämän alueen maksimivirtaamat voimistuvat jopa 60 %. Tesoman eteläisen valuma-alueen maksimivirtaamat kasvavat hyvin vähäisesti, johtuen siitä että alueen nykyinen maankäyttö muodostaa runsaasti hulevesiä eikä täydennysrakentaminen sinällään muuta olosuhteita. Lisäksi tämän alueen virtausreitit ovat suunnittelualueen puitteissa hajanaisia ja jakautuvat useisiin purkautumisreitteihin. Näin ollen tämän alueen hulevesivirtaamat eivät merkittävästi tule muuttumaan nykytilanteesta.

14 (39) Pikku Tohloppijärven valuma-alueella päävirtausreitin olosuhteet muuttuvat merkittävästi. Maksimivirtaamat kasvavat % Myllypuronkadun suunnassa. Tästä arviosta puuttuu Myllypuron kadun pohjoispuolisten Lamminpään kaupunginosan korttelialueiden virtaamakuormitus. Jos nämä alueet huomioitaisiin arviossa muutosprosentit jäisivät esitettyä pienemmiksi Valuma-aluekohtaiset taulukot hulevesiolosuhteista Seuraavissa taulukoissa on esitetty valuma-aluekohtaisesti nykyisen maankäytön, maankäytön suunnitelmien mukaisen tulevaisuuden maankäytön ja kuvitteellisen luonnonmukaisen tilanteen tunnusluvut. Tämä kuvitteellinen luonnonmukainen tilanne kuvaa voimakkaasti yleistäen hulevesiolosuhteita tilanteessa, jossa alue olisi rakentamatonta metsää tai niittyä. Tämä ns. vertailuolosuhde on otettu mukaan, jotta voitaisiin arvioida paremmin nykytilanteen äärevöityneitä hulevesiolosuhteita. Maankäytön tiivistyessä edelleen jo valmiiksi äärevöityneissä olosuhteissa nykytilannetta ei voida pitää suositeltavana hulevesien hallinnan tavoitetasona. Seuraavien taulukoiden maksimivirtaamissa on huomioitu alueellisen painannesäilynnän esiintyviä maksimivirtaamia tasaava vaikutus. Taulukko 1 Tesomajärven laskuojan valuma-alueen eri osien hulevesiolosuhteita kuvaavat tunnusluvut

15 (39) Taulukko 2 Tohloppijärven valuma-alueen eri osien hulevesiolosuhteita kuvaavat tunnusluvut

16 (39) Taulukko 3 Ikurin eteläisen valuma-alueen eri osien hulevesiolosuhteita kuvaavat tunnusluvut

17 (39) Taulukko 4 Tesoman eteläisen valuma-alueen eri osien hulevesiolosuhteita kuvaavat tunnusluvut

18 (39) Taulukko 5 Pikku-Tohloppijärven valuma-alueen eri osien hulevesiolosuhteita kuvaavat tunnusluvut

19 Tesoman yleissuunnitelma-alueen (39) Taulukko 6 Yhteenveto alueellisia hulevesiolosuhteista Kuva 9 Valuma-alueet ja purkureitit (kantakartta Tampereen kaupunki).

20 (39) Valuma-aluekohtainen arvio hulevesien hallinnan tarpeesta Lähtökohdaksi on valittu tulevan maankäytön mukaisissa hulevesiolosuhteissa (katso Taulukko 6) rajoittaa alueelliset hulevesivirtaamat yhteen neljäsosaan. Alueella 2 on sovellettu lievempää tavoitetasoa johtuen alueen hajanaisesta luonteesta ja säilyvistä laajoista puistoalueista. Seuraavissa taulukoissa on esitetty hulevesien hallintatarpeen alueellinen muodostuminen ja jakautuminen keskitettyihin allasrakenteisiin ja kiinteistökohtaiseen hulevesien hallintaan. Taulukko 7 Alueen 1 hulevesien hallinnan tarvemäärittely Maksimivirtaaman leikkaus Toistuvuus 75,0 % 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Viivytetty Qmax (l/s) Kokonaistarve [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Painannesäilyntä [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Altaat [m³] 800 m³ 800 m³ 800 m³ 800 m³ 800 m³ Kiinteistökohtainen hallintatavoite 0,44 m³/100 m² 0,74 m³/100 m² 1,14 m³/100 m² 1,24 m³/100 m² 1,45 m³/100 m² Taulukko 8 Alueen 2 hulevesien hallinnan tarvemäärittely Maksimivirtaaman leikkaus Toistuvuus 66,0 % 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Viivytetty Qmax (l/s) Kokonaistarve [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Painannesäilyntä [m³] 884 m³ 884 m³ 884 m³ 884 m³ 884 m³ Altaat [m³] 400 m³ 400 m³ 400 m³ 400 m³ 400 m³ Kiinteistökohtainen hallintatavoite 0,27 m³/100 m² 0,50 m³/100 m² 0,83 m³/100 m² 0,90 m³/100 m² 1,05 m³/100 m² Taulukko 9 Alueen 3 hulevesien hallinnan tarvemäärittely Maksimivirtaaman leikkaus Toistuvuus 75,0 % 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Viivytetty Qmax (l/s) Kokonaistarve [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Painannesäilyntä [m³] 581 m³ 581 m³ 581 m³ 581 m³ 581 m³ Altaat [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Kiinteistökohtainen hallintatavoite 0,63 m³/100 m² 0,90 m³/100 m² 1,28 m³/100 m² 1,33 m³/100 m² 1,53 m³/100 m² Taulukko 10 Alueen 4 hulevesien hallinnan tarvemäärittely Maksimivirtaaman leikkaus Toistuvuus 75,0 % 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Viivytetty Qmax (l/s) Kokonaistarve [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Painannesäilyntä [m³] 770 m³ 770 m³ 770 m³ 770 m³ 770 m³ Altaat [m³] m³ m³ m³ m³ m³ Kiinteistökohtainen hallintatavoite 0,79 m³/100 m² 1,07 m³/100 m² 1,45 m³/100 m² 1,52 m³/100 m² 1,72 m³/100 m² Taulukko 11 Alueen 5 hulevesien hallinnan tarvemäärittely Maksimivirtaaman leikkaus Toistuvuus 75,0 % 5 vuotta 10 vuotta 25 vuotta 50 vuotta 100 vuotta Viivytetty Qmax (l/s) Kokonaistarve [m³] 539 m³ 663 m³ 901 m³ 895 m³ 995 m³ Painannesäilyntä [m³] 160 m³ 160 m³ 160 m³ 160 m³ 160 m³ Altaat [m³] 200 m³ 200 m³ 200 m³ 200 m³ 200 m³ Kiinteistökohtainen hallintatavoite 0,24 m³/100 m² 0,41 m³/100 m² 0,73 m³/100 m² 0,73 m³/100 m² 0,86 m³/100 m²

21 (39) Edellä olevissa taulukoissa on esitetty eri toistuvuuksien mitoitustilanteiden mukaiset hulevesien hallinnan tavoitetasot. Suositeltava tavoitetaso hulevesienhallinnan mitoitukselle on toistuvuus kerran kymmenen vuodessa. Näin ollen hulevesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle asetetaan seuraavat pyöristetyt tavoitetasot: Valuma-alue 1: 0,75 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 2: 0,50 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 3: 0,90 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 4: 1,10 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 5: 0,40 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Vesistöihin kohdistuva laadullinen hulevesikuormitus Vesistökuormitus arvioitiin laskennallisesti osavaluma-alueittain kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta. Kuormitukset laskettiin maankäytön, maankäyttöön perustuvien kirjallisuudesta saatujen ominaiskuormituslukujen ja osavalumaalueiden pinta-alojen perusteella. Nykytilanteen ja tulevan tilanteen perusteella arvioitiin laskennallisessa kuormituksessa tapahtuvat muutokset (Taulukko 12). Arviossa ei huomioitu rakentamisen aikaisen kuormituksen vaikutuksia. Laskennalliset kuormitusluvut ovat suuntaa-antavia yleistyksiä, eikä niissä ole huomioitu paikallisia olosuhteita. Tohloppiin (alue 5) aiheutuva kiintoaine- ja fosforikuormitus kasvaisi laskennallisesti selvästi nykytilanteeseen nähden, jos mitään vesiensuojelutoimenpiteitä ei toteutettaisi. Tohloppi on herkkä kuormituksen muutoksille veden pitkästä viipymästä johtuen. Tampereen hulevesiohjelman (Tampereen kaupunki 2012) mukaan Tohlopin ravinnekuormitusta ei saa lisätä, minkä vuoksi alue rakentaminen tulee tehdä niin, että järveen johtuvien valumavesien laatu säilyy vähintään yhtä hyvänä kuin nykyään. Myös Tesomajärven ja Myllypuron valuma-alueilla rakentamisessa tulee huomioida hulevesien laadullinen hallinta.

22 (39) Taulukko 12 Valuma-aluekohtainen hulevesikuormitus vuodessa Kiintoaines Fosfori Typpi Alue 1: Tesomajärven laskuoja yht. *1000 kg yht. kg yht. kg nykytila 15,65 36,4 633,3 tuleva 18,02 43,2 637,3 muutos % 15 % 19 % 1 % Alue 2: Tohloppijärven valuma-alue yht. *1000 kg yht. kg yht. kg nykytila 24,39 47,7 644,4 tuleva 24,89 49,7 640,7 muutos % 2 % 4 % -1 % Alue 3: Ikurin eteläinen valuma-alue yht. *1000 kg yht. kg yht. kg nykytila 19,27 30,8 414,8 tuleva 24,41 43,4 397,1 muutos % 27 % 41 % -4 % Alue 4: Tesoman eteläinen valuma-alue yht. *1000 kg yht. kg yht. kg nykytila 28,17 42,8 523,8 tuleva 26,50 47,7 543,5 muutos % -6 % 11 % 4 % Alue 5: Pikku Tohloppijärven valuma-alue yht. *1000 kg yht. kg yht. kg nykytila 3,96 7,7 147,9 tuleva 4,97 11,8 144,1 muutos % 26 % 53 % -3 % Huom. Nämä ovat suunnittelualueen puitteissa näihin vesistöihin johtavat valuma-alueet, eivät näiden kohdevesistöjen koko valuma-alueita ja kuormituksia Rakentamisenaikainen hulevesien hallinta ja toteuttamisen aikataulu Oletettavasti suurin yksittäinen kuormitus vesiin aiheutuu rakentamisen alkuvaiheen työmailta. Rakentamisen aikana eroosio on voimakkainta ja vesistöön purkautuvien hulevesien laatu on heikkoa, kun pintamaa ja kasvillisuus on usein poistettu. Etenkin silloin, kun tilapäiseen eroosiosuojaukseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kiintoaineksen keskimääräinen ominaiskuormitusarvo on rakentamisen aikana yli kuusi kertaa suurempi kuin valmiilla pientaloalueella. Myös fosforin ominaiskuormitusarvo on merkittävästi suurempi rakentamisen aikana kuin sen jälkeen. (lähde: Kotola & Nurminen, 2003) Rakentamisen aikainen hulevesien hallinta tulee huomioida niin, että ensimmäinen rakennusvaihe on hulevesijärjestelmän toteuttaminen ojineen, painanteineen ja altaineen. Lisäksi työmailla eroosion suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä säästää alkuperäistä kasvillisuutta ja pintamaata mikäli mahdollista. Edellytyksenä työmaille on mm. työmaiden rakentamisaikainen suunnitelma, jossa hulevesien hallinta ja eroosiolle alttiiden pintojen suojaaminen on huomioitu. Em. suunnitelma voi olla esim. rakennusluvan ehtona.

23 (39) 4.2 Tesomajärven laskuojan välityskyvyn arviointi Tesomajärven laskuoja toimii alueellisena hulevesiä keräävänä pääuomana välillä Tesomajärvi Myllypuro. Kuva 10 Tesomajärven laskuoja ja rummut Kuva 11 Tesomanjärven laskujan uoma (kohta lähellä Tesomajärveä ja uimahallia)

24 (39) Uoma on yläosistaan lähellä Tesomanjärveä lähes umpeen kasvanut ja uomassa todennäköisesti virtaa vettä merkittävässä määrin vain kevätylivalunnan aikaan. Nykyisen uoman luonne muuttuu merkittävästi sen kaartuessa voimakkaasti lounaan suuntaiseksi kohdassa jossa se kohtaa suurjännitelinjan. Tässä kohdassa pääuomaan yhtyy myös useita sivu-uomia. Kuva 12 Tesomanjärven pääuoman pituusprofiili Uoman pituusprofiili (vesijuoksun taso, musta viiva) on määritetty uomasta tehtyjen erillisten mittausten perusteella. Maanpinnankorkeustasoa (vihreä viiva) ei ole mitattu tai määritetty luotettavasti ja on siten vain viitteellinen.

25 (39) Tesomajärven laskuojan pääuoman virtausolosuhteet (PL on paaluluku edellisen kuvan pituusleikkauksesta, Kuva 12): PL 0-500: o o matala avo-oja metsässä rumpuja 1000B, 800B o keskimääräinen viettokaltevuus n. 2,3 PL : o asuttuja kortteleita halkova syvempi valtaoja o rumpuja 800B, 1000B, 800B, 600M, 2*400M o keskimääräinen viettokaltevuus 3,4 PL : o o syvempi valtaoja asutuksen läheisyydessä ja metsässä rumpuja 1000B, 400M, 800B o keskimääräinen viettokaltevuus 20 Päävirtausreitin viettokaltevuus on yleisesti heikko. Vasta paaluluvun 1350 jälkeen uoman virtausolosuhteet paranevat ja veden virtaus on esteetöntä. Seuraavassa kuvassa on esitetty muutosprosentteina eri kohdissa uomaa yläpuolisen valuma-alueen keskimääräisen pintavaluntakertoimen muutos nykytilasta tulevan maankäytön mukaiseen tilanteeseen verrattuna. Saman muutoksen aiheuttama maksimivirtaaman muutos on myös esitetty. Nämä lukemat kuvastavat siis tilannetta jos rakentaminen toteutuu eikä hulevesien hallintaa kehitetä vastaavasti. Kuva 13 Maksimivirtaamien kehittyminen maankäytön muuttumisen mukana

26 (39) Taulukko 13 Virtausolosuhteiden ja virtaamien muutokset virtausreitillä ha ha ha ha Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva Pintavaluntekerroin [ - ] 0,11 0,18 0,33 0,11 0,21 0,32 0,11 0,21 0,30 0,11 0,20 0,28 Painannesäilyntä [m³] Painannesäilyntä [mm] 10,3 5,6 2,8 10,3 4,9 3,0 10,3 4,7 3,1 10,2 4,7 3,2 Maksimivirtaama [l/s] Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva Luonnont. Nykytila Tuleva 5 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Tarkastelupisteiden 1-3 ja 1-4 kohdalla esitettyjen maksimivirtaamien epäjatkuvuus johtuu laskelmissa siitä että tarkasteltava mitoitussateen pituus vaihtuu juuri näiden pisteiden välillä eikä valuma-alue vastaavasti kasvo kovinkaan paljoa. Kerran viidessä vuodessa toistuvuudella nykytilan mukaisessa tilanteessa D800 rummut ovat mitoituksellisesti riittäviä. Tulevaisuuden maankäytöllisessä tilanteessa, jossa hulevesien viivyttämistä ja maksimivirtaamien rajoittamista ei toteuteta, D1000 rummut ovat mitoituksellisesti riittäviä. Uoman yhteydessä on kuitenkin vähäisempiä rumpurakenteita, jotka aiheuttavat välitöntä tulvimisriskiä rankkasateiden aikana. Päävirtausuomasta havaittujen DN400 ja DN600 rumpujen suhteen tulisi tehdä tapauskohtainen arviointi. Näitä rakenteita ei välttämättä tarvitse poistaa, jos padotus jää tulvatilanteessa vähäiseksi ja rummulla on hallittu ylivuotoreitti. Mikäli hulevesien hallintaa ja viivyttämistä kehitetään tässä raportissa esitetyssä laajuudessa uoman yhteydessä olevien rumpujen mitoitukseksi riittää DN800. Tesomajärven laskuojan virtausolosuhteet ovat yläosiltaan heikot. Uoman viettokaltevuus on riittämätön esteettömän virtauksen muodostumiseksi. Uoman muita virtausta haittaavia tekijöitä olisi näin ollen pyrittävä minimoimaan. Uomaa tulisi perata riittävän säännöllisesti, jotta uoman liettyminen ja pusikoituminen saataisiin pysymään kurissa. Tesomajärven laskuojasta tulee muodostumaan kaupunkitulvien vaikea riskikohde, mikäli tulevan rakentamisen edellyttämiä hulevesien hallintatoimenpiteitä ei toteuteta laajassa mittakaavassa.

27 (39) 4.3 Hankealuekohtaiset hulevesivaikutukset ja toimenpidesuositukset Seuraavissa kappaleissa on esitetty hankealuekohtaiset arviot esitetyn täydennysrakentamisen hulevesivaikutuksista. Yleissuunnitelman täydennysrakentaminen on keskittynyt kahdeksaan kohteeseen (Kuva 14). Kuva 14 Täydennysrakentamiskohteet (taustakartta Sito Oy) Edellisessä kuvassa esitetyille osa-alueille on laadittu arvio täydennysrakentamisen hulevesiolosuhteista ja ehdotus sovellettavista hulevesien hallintakeinoista (Taulukko 14). Arvio perustuu paikallisiin olosuhteisiin itse täydennysrakentamisalueilla sekä valuma-alueiden päävirtausreittien olosuhteisiin ja hulevesien purkuvesistön olosuhteisiin. Kuvassa 13 on esitetty kartalla suositukset hulevesien hallinnan toimenpiteiksi.

28 (39) Taulukko 14 Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet aluekohtaisesti (huom. aluenumerointi viittaa täydennysrakentamiskohteiden numerointiin, Kuva 14) Uudisrakentaminen Valumaalue/purkuvesistö Muutos hulevesiolosuhteissa ALUE alue/pikku- Tohloppijärven valumaalue/tohloppijärv en valuma-alue Tesomajärven laskuojan valumaalue Tesomajärven laskuojan valumaalue/ikurin eteläinen valumaalue, Myllypuro Tesoman eteläinen valumaalue, Pyhäjärvi Tesoman eteläinen valumaalue, Pyhäjärvi/Tohlop pi-järven valumaalue Tesoman eteläinen valumaalue, Pyhäjärvi Tesoman eteläinen valumaalue, Pyhäjärvi Täydennysrakentaminen Tesomajärven laskuojan valuma- Uudisrakentaminen Täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen Täydennysrakentaminen Ikurin eteläinen valuma-alue, Myllypuro kohtalainen merkittävä kohtalainen vähäinen kohtalainen kohtalainen kohtalainen merkittävä Hulevesien hallinnan tarpeeseen vaikuttavat tekijät vedenjakajalla purkureitin välityskyvyn ongelmat, valuma kohdistuu Naturaalueelle vedenjakajalla, rajalliset hallintamahdollisuudet tulvareittien varmistaminen nykyiset tulvariskit, virtaamaeroosion hallinta vedenjakalla, tulvareittien varmistaminen alueen rajoittuminen rautatiehen alueen rajoittuminen rautatiehen, valuma kohdistuu Natura-alueelle Hulevesien hallinnan tarve nyt Hulevesien hallinnan tarve maankäytön muutoksen jälkeen Hulevesien hallintaratkaisu Kiinteistökohtaisesti imeyttäminen viivyttäminen Alueelliset ratkaisut Jokaisen osa-alueen hulevesiolosuhteita on käsitelty tarkemmin seuraavien kappaleiden ( ) aluekuvauksissa. Osavaluma-alueelle 2D on vuonna 2005 laaditussa Ristimäen Kohmankaaren ja Tohlopin pellon asemakaava-alueiden hulevesitarkastelut -raportissa esitetty rakennettavaksi hulevesiä viivyttävä allas- ja kosteikkosysteemi. Esitetty hulevesiä viivyttävä rakenne tulisi toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Kuva 15 Suunnittelukeskus Oy:n esitys osavaluma-alueelle 2D toteutettavasta kosteikko- ja allassysteemistä. (Skoy 2005)

29 (39) Tesoman alueelle on laadittu ekosysteemipalveluselvitys Rambollin toimesta. Puhdas pintavesi ja kasteluvesi ovat tuotantopalveluita (Kuva 16), joiden olemassaoloon ja laatuun hulevesien hallinnalla voidaan vaikuttaa. Veden johtaminen avo-ojissa, veden suodatus, pohjaveden muodostuminen ja hulevesien yleinen hallinta ovat niin sanottuja säätely- ja tukipalveluita. Ekosysteemipalveluselvityksessä on käsitelty myös luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Nämä tulee huomioida hulevesien hallintaratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa esimerkiksi hulevesialtaan sijoittaminen voi heikentää jonkin uhanalaisen lajin elinympäristöä. Toisaalta hulevesirakenteet voivat tukea luonnon monimuotoisuutta. Kuva 16 Tuotantopalvelut ekosysteemipalveluselvityksessä (Ramboll 2013)

30 (39) Alue 1 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiirteet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Vedenjakaja-alue 1. Pikku-Tohloppi-järven valuma-alue, 2. Tohloppijärven valuma-alue 3. Tesomajärven laskuojan valuma-alue Pikku-Tohloppi-järven valuma-alueen virtausreitti liittyy Lamminpään alueen hulevesien pääpurkureittiin, joka johtaa vetensä Pikku-Tohloppijärven kautta Tohloppijärveen. Maaperä hienoa hietaa ja kalliota. Tohloppijärven valuma-alueen laskuojassa havaittu eroosio-ongelmia. Täydennysrakentaminen Tohloppijärven valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,40 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Pikku-Tohloppi-järven valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,50 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Tesomajärven laskuojan valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,75 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Hulevesien johtamissuunnan valinta ja vedenjakajan määrittely on tehtävä harkitusti Imeyttäminen ei mahdollista laajassa mittakaavassa maaperäolosuhteiden vuoksi Hulevesiä tulee viivyttää kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla Myllypuronkadun varren ojaa voidaan tarvittaessa kehittää hulevesiä viivyttäväksi kosteikoksi / painanteeksi. Vastaava rakenne voidaan sijoittaa myös alueen eteläosiin. Pikku-Tohloppi-järven suoalueen hyödyntäminen hulevesien hallinnassa (YS alueen ulkopuolella). Eteläosan hulevedet purkautuvat jo nykyisin eroosioituneeseen laskuojaan. Laskuojan eroosio-ongelmiin tulee puuttua virtausuomaa kehittämällä.

31 (39) Alue 2 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiireet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Tesomajärven laskuojan valuma-alue Hulevedet purkautuvat Tesomajärven laskuojaan, jonka välityskyky on rajallinen. Laskuoja purkaa Myllypuron Natura-alueelle. Maaperä hienoa hietaa ja moreenia. Alue on nykyisellään alavaa ja kosteaa metsää. Uudisrakentaminen Tesomajärven laskuojan valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,75 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Hulevesien hallinnan tarve on merkittävä. Imeytysmahdollisuudet heikot. Alueen pohjavedenpinta muodostuu todennäköisesti imeytystä rajoittavaksi olosuhdetekijäksi Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite viivyttäminen ja hallittu johtaminen. Selvitettävä mahdollisuus korttelialueiden yleisten viheralueiden hyödyntämisestä hulevesien hallintaan. Tesomajärven laskuojan välityskyvyn puutteita ja riskejä arvioidaan tarkemmin työn myöhemmissä vaiheissa Tesomajärven laskuojan yhteyteen on mahdollista järjestää hulevesiä viivyttävä kosteikko / painanne. Hulevesien viivyttämisen lisäksi nämä rakenteet pidättävät hulevesien kiintoainesta ja vähentävät vesistöön purkautuvaa ravinnekuormitusta.

32 (39) Alue 3 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiireet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Vedenjakaja-alue 1. Tesomajärven laskuojan valuma-alue 2. Ikurin eteläinen valuma-alue Itäisimmän osan pintavedet purkavat Tesomajärveen. Hulevedet purkavat Myllypuron natura-alueelle. Maaperä hienoa hietaa ja moreenia. Täydennysrakentaminen Tesomajärven laskuojan valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,75 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Ikurin eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,90 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Imeytysmahdollisuudet heikot. Kiinteistökohtaiset hulevesien hallintaratkaisut oleellisia, koska muualla hulevesien hallinnalle on rajallisesti tilaa jo rakennetulla alueella. Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite viivyttäminen ja hallittu johtaminen. Selvitetään mahdollisuus johtaa itäreunan pihoilta hulevedet hallitusti maastoon. Keskitetyille laajemman alueen hulevesien hallintaan soveltuville ratkaisuille ei alustavassa kartoituksessa löydetty kohteita. Tesomajärveen johdettavat hulevedet tulee ohjata ohi uimaranta-alueen ja hulevesiä ei saa johtaa suoraan järveen vaan ne johdetaan järveen esim. rantaalueelle sijoittuvan kosteikon kautta.

33 (39) Alue 4 Valuma-alue Tesoman eletäinen valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiireet Nykyisellään alue mm. paikoitusalueena. Maaperä hietaa. Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Täydennysrakentaminen Tesoman eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 1,10 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Kohtalaiset imeytymismahdollisuudet. Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite imeyttäminen. Keskitetyille laajemman alueen hulevesien hallinnalle ei tarvetta täydennysrakentamisen johdosta.

34 (39) Alue 5 Valuma-alue Tesoman eteläinen valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiireet Nykytilanteessa jo paljon läpäisemätöntä pintaa. Esiintynyt tulvimista kohteen läheisessä rautatiealituksessa Maaperä hietaa ja kalliota. Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Täydennysrakentaminen Tesoman eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 1,10 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Kohtalaiset imeyttämismahdollisuudet. Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite imeyttäminen ja viivyttäminen Nykytilanne on hulevesiolosuhteiltaan ongelmallinen. Täydennysrakentamisen myötä hulevesimäärät eivät juuri lisäänny. Tulvareittien kehittäminen / alueellisten hulevesien hallintaratkaisuiden kehittäminen

35 (39) Alue 6 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiirteet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Vedenjakaja-alue: Tesoman eteläinen valuma-alue, Tesomajärven valuma-alue Maaperä moreenia ja kalliota. Täydennysrakentaminen Tesoman eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 1,10 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Tesomajärven laskuojan valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,75 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Ei imeytysmahdollisuuksia Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite viivyttäminen Keskitetyille laajemman alueen hulevesien hallinnalle ei tarvetta täydennysrakentamisen johdosta. Tiivistyvän alueen tulvareittien kehittäminen

36 (39) Alue 7 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiirteet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Tesoman eteläinen valuma-alue Maaperä moreenia, kalliota ja hietaa. Alueen eteläreuna rajautuu rautatiehen, joka muodostaa virtauksellisen esteen Täydennysrakentaminen Tesoman eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 1,10 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Kohtalaiset imeyttämismahdollisuudet. Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite imeyttäminen ja viivyttäminen Keskitetyille laajemman alueen hulevesien hallinnalle ei tarvetta täydennysrakentamisen johdosta. Rautatien alittavien virtausreittien mitoituksellinen tarkistaminen

37 (39) Alue 8 Valuma-alue Valuntaolosuhteiden erityispiirteet Maankäytön muutoksen luonne Hulevesien hallinnan kiinteistökohtainen tarvemitoitus Hulevesien hallinnan perusratkaisu Ikurin eteläinen valuma-alue Maaperä moreenia, kalliota Alueen eteläreuna rajautuu rautatiehen, joka muodostaa virtauksellisen esteen Uudisrakentaminen Ikurin eteläisellä valuma-alueella kiinteistökohtainen hallinta 0,90 m 3 /vettä läpäisemätön 100 m 2 Imeytysmahdollisuudet heikot Kiinteistökohtaisten ratkaisujen tavoite viivyttäminen Keskitetyille laajemman alueen hulevesien hallinnalle ei tarvetta täydennysrakentamisen johdosta. Rautatien alittavien virtausreittien mitoituksellinen tarkistaminen

38 (39) 5 Johtopäätökset ja suositukset Hulevesien hallinnan tarve on realisoitunut voimakkaasti lähes koko suunnittelualueen kattavasti jo nykytilanteen mukaisella maankäytöllä. Nyt esitetty täydennysrakentaminen kärjistää tilannetta edelleen. Tässä suunnitelmassa on määritetty hulevesien hallinnan tarve ensisijaisesti määrällisen hallinnan lähtökohdista. Määrällisen hallinnan lähtökohdista on kohdistettu toimenpiteitä kriittisimmille alueille kuten Tesomajärven laskuojan valuma-alueelle (seuraava kartta alueet 1A-1N). Tällä alueella hulevesiolosuhteet ovat jo nykytilanteessa muuttuneet suuresti luonnontilaisesta ja tuleva maankäytön muutos on erittäin voimakas. Tesomajärven laskuoja on myös virtausolosuhteiltaan heikko jolloin riski asuttujen kortteleiden tulvimiselle kasvaa. Suunnittelualueen hulevesiä vastaanottavat vesistöt ja erityisesti Tohloppijärvi ovat herkkiä ja hulevesistä aiheutuvan kuormitus olisi ilman toimenpiteitä kasvamassa paikoitellen voimakkaasti. Tällä perusteella olisi suositeltavaa toteuttaa hulevesikosteikot ennen Pikku Tohloppijärveä sekä alueella 2D. Myllypuro Natura-kohteena on myös herkkä laadullisen kuormituksen muutoksille. Suunnitelmassa onkin esitetty Myllypuroon johtavan Tesomajärven laskuojan reitille kahta hulevesiallasta tai kosteikkoa, jotka pidättäisivät tehokkaasti kiintoainesta ja vähentäisivät ravinnekuormitusta. Ongelmalliseksi muodostuu Ikurin eteläisen valuma-alueen hulevesien laadullinen kehitys. Alueen hulevesien fosforikuormitus näyttäisi lisääntyvän voimakkaasti, mutta keskitettyjä hulevesien hallintaratkaisuille ei löydetty sopivia kohteita. Tämän alueen (kts. kappale 4.3.3) hulevesien kiinteistökohtaiseen hulevesien hallintaan tulee kohdistaa myös erityisiä laadullisia tavoitteita. Hulevesien hallintatoimenpiteille on esitetty seuraavassa kartassa alueelliset suositukset, joiden valintaan on vaikuttanut hallinnan tarve ja paikalliset olosuhteet. Suosituksissa on arvioitu myös kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan mahdollisuuksia ja keskitettyjen yleisille alueille sijoittuvien hulevesien hallintarakenteiden soveltamista ja sijoittumista.

39 (39) Kuva 17 Hulevesien hallinnan toimenpidesuositukset (pohjakartta Tampereen kaupunki) Hulevesien kiinteistökohtaiselle hallinnalle asetetaan seuraavat pyöristetyt valumaaluekohtaiset tavoitetasot: Valuma-alue 1 Tesomajärven laskuoja: 0,75 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 2 Tohloppijärven valuma-alue: 0,50 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 3 Ikurin eteläinen valuma-alue: 0,90 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 4 Tesoman eteläinen valuma-alue: 1,10 m³ / vettä läpäisemätön 100 m² Valuma-alue 5 Pikku Tohloppijärven valuma-alue: 0,40 m³ / vettä läpäisemätön 100 m²

40 (39) 6 Työssä lähtötietoina käytettyjä lähteitä ja selvityksiä FCG 2012, Haukiluoman yleissuunnitelman 1033 hulevesiselvitys, loppuraportti ID Järviwiki , Tesomajärven tietoja: Järviwiki , Tohlopin tietoja: Järviwiki : Tohlopin levätilanne _ja_ymp%c3%a4rist%c3%b6keskus Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n internetsivut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n internetsivut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta. Vuonna 2012 tutkittujen Tampereen järvien veden laatu. Kirje nro 336/13. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Tampereen kaupunki, ympäristövalvonta. Vuonna 2011 tutkittujen Tampereen järvien veden laatu. Kirje nro Pöyry Tampereen kaupunki ja Nokian kaupunki, Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaavojen Natura 2000-vaikutusarvio. Ramboll 2013, EHYT-hanke, Tesoma. Eskosysteemipalveluselvitys Suunnittelukeskus 2005, Ristimäen Kohmankaaren ja Tohlopin pellon asemakaavaalueiden hulevesitarkastelut SYKE, Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu Järviwiki, Tampereen kaupunki Tesoman ympäristö- ja maisemaselvitys. 01/2013. Tampereen kaupunki Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta Myllypuron luonnonsuojelualue. Tampereen kaupungin internet-sivut ueet/myllypuro.html

41 LIITE Laskentojen perustana käytetyt mitoittavat sadetapahtumat Mitoittavan sadetapahtuman intensiteetti Toistuvuus [v] vuotta [l/s/ha] 10 vuotta [l/s/ha] 25 vuotta [l/s/ha] 50 vuotta [l/s/ha] 100 vuotta [l/s/ha] Mitoittavan sadetapahtuman sademäärä Sateen kesto [min] Toistuvuus [v] vuotta [mm] 10 vuotta [mm] 25 vuotta [mm] 50 vuotta [mm] 100 vuotta [mm] TN