Selänteen Perhekeskus

Transkriptio

1 Selänteen Perhekeskus Lapsen hyvä arki 2 hanke ( )

2 2 Perhekeskusopas on koottu yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen varhaiskasvatuspalveluiden toimijoiden sekä Pohjois-Suomen monialaiset sosiaalija terveyspalvelut - hankkeen (PaKaste) osahankkeen Lapsen hyvä arki 2 kanssa talven 2011-kevään 2012 välisenä aikana. Työryhmän jäsenet: Heleena Talala, Lasten- ja perheiden palvelujohtaja Minna Hattunen, Varhaiskasvatuksen johtaja Marja-Leena Lehtomäki, Johtava terveydenhoitaja Tuula Lohvansuu, Varhaiskasvatuksen ohjaaja Sirpa Lipponen, Varhaiskasvatuksen ohjaaja Niina Yliniemi, Neuvolan terveydenhoitaja Kaija Tiirola, Seurakuntapastori, Haapajärven ev.lut.srk Pirkko Säily, Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, VETO-hanke, MLL Kirsi Anttila, Kehittämiskoordinaattori, Lapsen hyvä arki 2 hanke Oppaan kokoamisesta ja teknisestä toteutuksesta vastasi kehittämiskoordinaattori Kirsi Anttila

3 3 Sisällysluettelo 1 Perhekeskuksen rakentumisen edellytykset Selänteen palveluiden nykytilan kuvaus Selänteen varhaiskasvatuspalvelut Selänteen lasten- ja äitiysneuvolan palvelut Selänteen lastensuojelun sosiaalityön palvelut Kolmas sektori Selänteen alueella Ev.lut. seurakunnat Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL Selänteen perhekeskusmalli Perhekeskusmallin tavoitteet Perhekeskusmallin sisältö Toimenpiteet mallin toteutumiseksi Perhekeskuksen toimijat Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Muut toimijat... 27

4 4 1 Perhekeskuksen rakentumisen edellytykset Kirsi Anttila, kehittämiskoordinaattori, Lapsen hyvä arki 2- hanke (mukaillen opinnäyteyötäni vuodelta ) Mikä on perhekeskus? Perhekeskustoiminnalla pyritään edistämään koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Taustalla on ajatus, että tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Lähtökohta on, että toiminta alkaa jo neuvolassa ensimmäistä lasta odotettaessa ja jatkuu lapsen kasvaessa muissa peruspalveluissa. Työ on ennalta ehkäisevää, varhaista tukea tarjoavaa ja perhelähtöistä. Perhekeskus toimii paikallisten tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Siksi sen toiminta voi olla monen näköistä. Perhekeskus voi olla fyysinen tila, jossa lapsiperheiden palvelut ovat saman katon alla; tai toimijoiden verkosto, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt. Keskeistä on ennalta ehkäisevien rakenteiden luominen peruspalveluihin. 2 Yhteiskunnallinen haaste perhekeskuksen rakentumiselle Lasten ja nuorten ongelmat ovat muuttuneet yhteiskunnassamme vuosien varrella monimutkaisimmiksi. Perheiden palveluiden tarpeet koskettavat useita eri ammattiryhmiä, jolloin tarve moniammatilliselle yhteistyölle on noussut tarpeelliseksi. Moniammattillisessa yhteistyössä on mukana useita eri ammattiryhmiä, joilla jokaisella on sama tavoite. Tavoitteeseen päästään, kun yhdistetään voimavarat ja ammattitaito sekä sovitaan työhön osallistuvien yhteisistä toimintalinjoista. Hyvinvoinnin palveluiden kehittelyyn tarvitaan aineellisia ja aineettomia resursseja, jotta se olisi kansantaloudellisesti tehokasta ja vaikuttavaa. Sekä neuvolan, sosiaalityön että päivähoidon palvelut ovat paikoin huonontuneet jatkuvassa säästöpaineessa. Nyt näiden palveluiden merkityksellisyyttä tulisi nostaa esille laadun näkökulmasta. Yhteiskuntamme tarvitsee hyvän lapsuuden eläneitä aikuisia turvaamaan tulevaisuuttamme. Lapsen varhaisten vaiheiden vaurioiden korjaaminen on myöhemmin kallista ja vaikeampaa kuin se, että lasten hyvinvoinnista huolehditaan jo silloin kun lapset ovat pieniä. Hanke on tarjonnut 1 Anttila, K Kallion PPKY:n lapsi- ja perhepalveluiden yhteistyökäytännöt. Nykytila-analyysi kehitystyön pohjaksi 2 Mikä on perhekeskus?

5 5 alueen työntekijöille Huoli puheeksi koulutusta, joka on antanut eväitä varhaiseen puuttumiseen. Hankeaikana on Selänteen palvelualueella koulutettu myös kaksi kasvatuskumppanuus 3 - kouluttajaparia, jotka kouluttavat henkilöstöä mm: varhaiseen avoimeen yhteistyöhön vanhempien kanssa. Yhteiskuntapoliittisena haasteena on pidetty lapsi- ja perhepalveluiden uudistamista vastaamaan tämän vuosituhannen haasteisiin. Uusien toiminta- sekä rakennemallien luominen ja henkilöstön kehittäminen on nostettu yhdeksi haasteeksi. Kunnissa on toteutettu laajoja rakenteellisia muutoksia, kuten ppky Selänteen kunnissa sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen ja sen palvelurakenteen muutos. Samalla on uudistettu organisaatiorakenteita, johtamista ja työn organisointia. Selänteellä tuki tähän tuotiin Tyrni-hankeesta 4, jonka tavoitteena oli tukea henkilöstön muutosvalmiuksia ja työssä jaksamista kehittämällä johtamista ja työyhteisön toimintaa. Työtä perheiden hyväksi moniammatillisesti ja monitoimijaisesti Moniammatillisuudesta on nykyisin alettu käyttää termiä monitoimijuus. On haluttu saada kuvaavampi termi verkostoon kuuluvista tekijöistä, jotka toimivat lapsiperheiden hyväksi. Monitoimijuudesta puhuttaessa mukaan luetaan esimerkiksi Selänteellä MLL, ev.lut.seurakunta sekä järjestöt. Yhteiskunnan palveluiden muuttuminen yksilösektoroidusta mallista moniammatilliseksi yhteistyöverkostoksi on eri lapsi- ja perhepalveluissa toimivien henkilöiden tavoite. Haasteena yhteistyön muodostumisessa on yksilöasiantuntijuuden muuttuminen moniammatilliseksi asiantuntijuudeksi. Tärkeää tämän sisäistäminen on sen vuoksi, koska se on peruslähtökohta muuttuvassa palvelujärjestelmässä. Organisaation kehittyminen sektoripalveluista moniammatilliseksi verkostotyöksi vaatii työntekijöiltä uusia tietoja, taitoja ja asenteita. Näitä tietoja, taitoja ja asenteita Selänteen lasten ja perheiden palveluiden henkilöstölle tarjottiin Lapsen hyvä arki hankkeen vuoden ajan kestävässä moniammatillisessa prosessikoulutuksessa, joka on kuvattu kouluttajien toimesta hankkeen loppuraporttiin 5. Kouluttajina toimivat TtT Hilkka Honkanen 3 Tietoa Kasvatuskumppanuusmenetelmästä 4 Tyrni hanke 5 Lapsen hyvä arki hankkeen loppuraportti

6 6 (OAMK) sekä TtT Arja Veijola (OAMK). Muutoksen toteutuminen ja siinä onnistuminen vaatii henkilöstöltä organisaatioon liittyvien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostamista sekä organisaatiossa vallalla olevien arvojen ja uskomusten tunnistamista. Lasten hyvinvointi ei ole irrallaan aikuisten hyvinvoinnista. Äitien ja isien hyvinvointi, työelämä ja sen muutokset sekä yleinen perhe- ja yhteiskuntapolitiikka vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, että hyvinvointi on mahdollinen sekä aikuiselle että lapsille. Hyvinvointi muodostuu hyvästä ja turvallisesta arjesta ja sen pienistä asioista. Yhteistyön perustana monitoimijaisessa työotteessa on dialogisen vuorovaikutuksen hallitseminen. Dialogi on kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua, se on keskustelun väline jonka avulla rakennetaan yhteistä jaettua ymmärrystä. Oppivassa organisaatiossa dialogin tavoitteena on saavuttaa yhteinen ymmärrys, jota kukaan ei voi yksinään saavuttaa. Jokainen voi käydä sisäistä dialogiaan omalla kohdallaan itsekseen. Dialogi koostuu neljästä eri taidosta; kuuntelusta, kunnioituksesta, odotuksesta ja avoimuudesta. Moniäänisyys on ominaista dialogiselle keskustelulle; erilaisia, ristiriitaisiakin käsityksiä pohditaan yhdessä. Monitoimijaisessa yhteistyössä on oltava aikaa keskustella ja hakea yhteisesti jaettua näkökulmaa asioihin. Osallistujien on tärkeä tietää, missä organisaatioiden toiminnan väliset rajat ovat sekä missä rajat voidaan ylittää. Lisäksi on tiedettävä riittävän hyvin, kenellä on päätöksentekovalta. Kaikkien on luotettava toisiinsa ja johtoonsa. Yhteistyötä edesauttavat selvästi sovitut ja kirjatut yhteiset sopimukset. Monitoimijaiseen yhteistyöhön osallistuvilla tulee olla selkeä kuva sekä omasta, että toisten rooleista. Tehokkaan monitoimijaisen yhteistyön tunnusmerkit ovat jaettu visio toiminnasta, selkeät tavoitteet, asiantuntevat jäsenet, hyvä vuorovaikutus ja yhteishenki, roolien ymmärtäminen ja arviointi sekä arvostaminen. Lisäksi tunnusmerkkinä on tulosorientoitunut, selkeä ja puolueeton johto. Itsenäiseen työskentelyyn tottuneet ammattihenkilöt joutuvat hyväksymään, että moniammatillisessa yhteistyössä heillä on vähemmän itsenäistä päätöksentekovaltaa, mutta toisaalta he saavat paljon muita etuja. ( Veijola & Honkanen 2011, Lapsen hyvä arki- hanke loppuraportti)

7 7 2 Selänteen palveluiden nykytilan kuvaus 2.1 Selänteen varhaiskasvatuspalvelut Minna Hattunen, varhaiskasvatuksen johtaja Varhaiskasvatuksen tavoitteena on yhteistyössä perheen kanssa edistää alle kouluikäisen lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Selänteen varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat perheille päivähoitoa jokaisen peruspalvelukuntayhtymään kuuluvan kunnan alueella lähipalveluna. Päivähoitomuodoista perhe voi valita perhepäivähoidon, ryhmäperhepäivähoidon tai päiväkotihoidon. Jokaisessa kuntakeskuksessa on varhaiskasvatuksen palvelutoimisto, jossa hoidetaan päivähoitohakemusten vastaanottaminen, lasten hoitopaikkoihin sijoittaminen, päivähoitomaksupäätösten tekeminen ja yksityisten hoitopaikkojen hyväksyminen ja valvonta. Varhaiskasvatusta ohjataan valtakunnallisella varhaiskasvatussuunnitelmalla (Stakes / Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet). Tämän asiakirjan pohjalta Selänteelle on laadittu oma varhaiskasvatussuunnitelma, jota syvennetään hoitomuotokohtaisesti eri hoitopaikoissa. Päiväkotihoito Päiväkotien yhteisenä tavoitteena on vaalia lapsuutta sekä tarjota lapsille turvallinen ja innostava kasvuympäristö. Lapset kasvavat ja oppivat leikkien. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen hyvinvointia, tiiviissä yhteistyössä huoltajien kanssa. Olemme nostaneet teemaksemme kasvatuskumppanuuden kehittämisen sekä yhteistyön vahvistamisen talojen sisällä. Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito on lasten hoitoa kodinomaisissa olosuhteissa. Se on osa päivähoitolain mukaista perhepäivähoitoa. Ryhmäperhepäivähoitokodit on varustettu piha-alueiltaan, toimitiloiltaan ja välineiltään päivähoitoikäisten lasten käyttöön. Lapsiryhmä on sisarusryhmä, jossa on hoidossa 0-6 -vuotiaita. Perhepäivähoito on eri-ikäisistä lapsista koostuvassa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa varhaiskasvatusta, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoidon tavoitteena on pysyvä hoitosuhde, kodinomainen kasvuympäristö, läheinen yhteistyö vanhempien ja hoitajan välillä, lapsen yksilöllinen huomiointi sekä hänen

8 8 tarpeistaan lähtevä hoito ja kasvatus. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää perhepäivähoitajan kotona, lapsen kotona tai kolmiperhepäivähoitona. Erityisvarhaiskasvatus Erityisvarhaiskasvatus on lapsen erityisen tuen tarpeen tunnistamista, hoitamista ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ohjaamista tai asiantuntija-avun hankkimista lapsen kehityksen tueksi. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huomata erityisen tuen tarpeet, vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia ja pyrkiä turvaamaan lapsen oikeus saada omaa kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan tukevaa varhaiskasvatusta. Tuen järjestämisen perustana on kasvatuskumppanuus ja moniammatillinen yhteistyö. Tuen tarvetta voi esiintyä mm puheen ja kielellisen kehityksen alueella, sosiaalisessa ja tunne-elämän kehityksessä, lapsen liikkumisen ja toimimisen alueella, tarkkaavaisuudessa ja keskittymisessä hahmottamisessa. Selänteessä on tavoitteena saada palkattua alueelle kiertävä erityislastentarhanopettaja, joka toimisi henkilöstön ja perheiden tukena varhaisen tuen tarpeen tunnistamisessa, tukitoimien suunnittelussa, kuntoutussuunnitelmien laatimisessa ja kuntoutuksen järjestämisessä. Avoin varhaiskasvatus Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen järjestämää avointa varhaiskasvatusta on tarjolla toistaiseksi vain Pyhäjärvellä. Pyhäjärvellä on tarjolla lapsille leikkikerhotoimintaa haja-asutusalueilla 4-6-vuotiaille ja leikkikenttätoimintaa kesäisin vuotiaille. Esiopetus Lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista eli sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta (muutoksia tähän voivat aiheuttaa lapsen koululykkäysvuosi tai 11-vuotinen oppivelvollisuus). Selänteen kuntien alueella esiopetuksen järjestämisestä vastaavat kuntien sivistyspalvelut. Esiopetusikäisten lasten päivähoidon järjestäminen kuuluu ppky Selänteelle. Lapselle voi hakea kunnallista päivähoitopaikkaa tarvittaessa normaalilla päivähoitohakemuksella. Esiopetusikäisen lapsen päivähoitoa järjestetään joustavasti kaikissa hoitomuodoissa.

9 9 2.2 Selänteen lasten- ja äitiysneuvolan palvelut Marja-Leena Lehtomäki, johtava terveydenhoitaja Neuvolapalvelut on suunnattu lasta odottavalle ja lapsen syntymän jälkeen lapselle ja hänen perheelle siihen asti kun lapsi aloittaa koulun. Neuvolasta saa tukea ja ohjausta lapsen odotukseen, synnytykseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja asioissa. Lapsen syntymän jälkeen neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä ja tuetaan koko perhettä kasvatukseen liittyvissä asioissa ja lapsen hoidossa. Neuvolassa kannustetaan koko perhettä terveellisiin elintapoihin. Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on äidin, sikiön ja perheen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Tehtävänä on raskauden kulun seuranta, riskien seulonta sekä valmentaminen synnytyksen ja vanhemmuuteen. Kotikäyntejä tehdään tarvittaessa jo ennen lapsen syntymää. Lastenneuvola Lastenneuvolan ensisijainen tavoite on lapsen suotuisan kehityksen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Lapsi voidaan tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin. Lapsen hyvinvointi riippuu perheen hyvinvoinnista, ja tästä johtuen koko perheen näkökulma pyritään ottamaan toiminnassa huomioon. Lastenneuvolassa laaja terveystarkastus suoritetaan lapsen ollessa 4-vuotias. Vanhempien, terveydenhoitajan ja lääkärin lisäksi huomioita lapsesta kysellään hoitopaikasta tai kerhosta vanhemman luvalla ennen tarkastusta. Perhevalmennus Perhevalmennuksen tarkoitus on tukea vanhempia antoisassa ja haastavassa hoitoja kasvatustehtävässä. Tavoitteena on vahvistaa sellaisia tietoja ja taitoja, jotka helpottavat arjen sujumista vauvan kanssa. Perhevalmennuksen perustavoite on vanhemmuuden vahvistuminen. Kokoontumiskerroilla puhutaan isäksi ja äidiksi kasvamisesta, synnytyksestä ja imetyksestä. Lisäksi käydään läpi vauvan hoitoa ja varhaisen vuorovaikutuksen toteutumista arjessa. Perhevalmennuksen aikana vanhemmat voivat halutessaan tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Perhevalmennusta toteuttaa moniammatillinen työryhmä. Perhevalmennuksen jälkeen toiminta voi jatkua vanhempainryhmätyyppisenä toimintana.

10 10 Perhesuunnittelu Perhesuunnitteluneuvolassa annetaan raskauden ehkäisyneuvontaa ja ohjausta ehkäisymenetelmien valintaan. Lisäksi voidaan auttaa raskauden suunnittelussa ja neuvoa mahdollisissa lapsettomuus- ym.ongelmissa. Neuvonnan tehtävänä on ylläpitää ja edistää ihmisen seksuaalista terveyttä ja hyvinvointia. Terveysneuvonta Terveysneuvonta sisältää liikunta- ja ravitsemusohjausta, savuttomuuteen tukemista, eri sairauksiin liittyvää neuvontaa sekä tartuntatautien ehkäisyä, kuten matkailijoiden rokotukset sekä influenssarokotuskampanjat. Alle kouluikäisten terveysneuvontaa annetaan lastenneuvoloissa, omalla terveydenhoitajalla. Kouluikäisten terveysneuvontaa annetaan kouluterveydenhuollossa. Opiskelijoiden terveysneuvontaa annetaan opiskelijaterveydenhuollossa. Työssäkäyvien terveysneuvontaa annetaan omassa työterveyshuollossa. Muulle aikuisväestölle terveysneuvonta annetaan terveysasemalla ja neuvolassa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja siihen sisältyy: oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen, mukaan lukien suun terveydenhuolto kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyö muun opetus- ja oppilashuollon henkilöstön kanssa sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajan terveystarkastuksen tekevät terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveystarkastukseen sisältyy aina yksilöllinen lapsen kehitysvaiheen mukainen

11 terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollossa on tunnistettava oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestettävä tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisesti on huomioitava syrjäytymisen ehkäisy. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuollon palveluja. Ammattikouluissa, lukioissa ja opistoissa suoritetaan terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuotena ja lääkärintarkastus ensimmäisenä tai toisena vuotena. AMKkoulutuksessa tehdään ensimmäisenä vuotena terveyskysely, jonka pohjalta tarvittaessa terveydenhoitajan tarkastus 11

12 Selänteen lastensuojelun sosiaalityön palvelut Anja Vänttilä, johtava sosiaalityöntekijä Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kaikilla perheillä ja lapsilla on joskus vaikeuksia. Useimmiten erilaiset ongelmat ratkeavat lapsen omassa elinpiirissä. Joskus vaikeudet ovat sellaisia, että niiden ratkaisemiseen tarvitaan lastensuojelun tukea. Lastensuojelussa avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia tuen muotoja. Lapsella on oikeus hyvinvointiin, leikkiin, oppimiseen ja osallistumiseen. Lapsen arjessa ensisijainen vastuu näiden oikeuksien toteutumisesta on hänen vanhemmillaan. Lastensuojelun tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Vanhemmat, sukulaiset, naapurit ja ystävät voivat ottaa yhteyttä lapsen asuinalueen sosiaalityöntekijään, jos huomaavat lapsen olevan avun tarpeessa. Lapsi tai nuori voi myös itse ottaa yhteyttä. Lastensuojelua tehdään työskentelemällä pääasiassa kuntapareittain Haapajärvi-Reisjärvi ja Pyhäjärvi-Kärsämäki. Lapsen ääni kuuluviin Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan Sen mukaisesti jokaiselle asiakkaana olevalle lapselle nimetään oma sosiaalityöntekijä, joka vastaa lapsen asioista. Uusi laki korostaa myös lapsen osallisuutta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lastensuojelutyössä lapsen toivomuksia ja mielipiteitä kuullaan hänen ikä- ja kehitystasonsa huomioiden. Lastensuojeluilmoitus tutkitaan aina Lastensuojelun työskentely käynnistyy useimmiten lastensuojeluilmoituksesta, jonka kiireellisyyden sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi välittömästi. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti, jos lapsi on välittömässä vaarassa esim. vanhempien päihtymyksen takia tai lapsen oma käytös aiheuttaa vaaraa. Tämän jälkeen on ratkaistava seitsemän arkipäivän kuluessa, tehdäänkö tarkempi lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojeluilmoitus ei tee kenestäkään lastensuojelun asiakasta automaattisesti. Lapsen asiakkuus alkaa siitä, jos ryhdytään

13 13 välittömiin toimiin tai päätetään tehdä tarkempi selvitys. Lastensuojelun tarve selvitetään tarvittaessa. Silloin kun tehdään tarkempi lastensuojelutarpeen selvitys, lapsen kasvuoloja kartoitetaan yhdessä lapsen, vanhempien ja muiden lapsen elämänpiiriin kuuluvien (esim. neuvola, päivähoito, koulu) kanssa. Esille tulleet asiat kootaan kirjalliseen yhteenvetoon, joka käsitellään yhdessä koko perheen kanssa. Selvityksen tulee valmistua viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Asiakassuunnitelma jos asiakkuus jatkuu Lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisen jälkeen sosiaalityöntekijä päättää, jatkuuko lastensuojelun asiakkuus. Jos asiakkuus päättyy, siitä ilmoitetaan lapselle ja perheelle. Tarvittaessa perhe voidaan ohjata muiden palvelujen piiriin, esim. perheneuvolaan. Jos asiakkuus jatkuu lastensuojelussa, sosiaalityöntekijä tekee yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelman, jonka mukaisesti lasta ja perhettä tuetaan. Avohuollon tukitoimena voidaan käyttää tukihenkilön tai tukiperheen järjestäminen lapselle lapsen/nuoren koulunkäynnin tukeminen lastensuojelun perhetyö vanhempien kasvatustyön tukemiseksi ryhmätoiminta neuvonta mielenterveys- ja päihdeasioissa lastensuojelun taloudellinen tuki perhe- tai laitoshoidon järjestäminen lapselle. Joskus lapsi tarvitsee sijaishoitoa Joskus pulmat ja vaikeudet voivat olla niin vakavia, että on lapsen edun mukaista järjestää lapsen hoito kodin ulkopuolella, joko sijaisperheessä tai laitoksessa. Sijoitus voi tapahtua myös lapsen sukulaisperheeseen. Tällöinkin tuetaan perhettä ja yhteydenpitoa. Tavoitteena on, että lapsi voisi palata kotiin. Huostaanotto on viimesijainen keino turvata lapsen hoito ja huolto. Yleensä huostaanottoa valmistellaan pitkään yhdessä lapsen ja perheen kanssa. Huostaanottopäätökseen

14 14 liittyy aina asiakassuunnitelma. Siihen kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä lapsen yhteydenpito vanhempiin ja muihin läheisiin henkilöihin. Uusi laki velvoittaa lastensuojelun työntekijöitä kirjaamaan lastensuojeluasiat entistä tarkemmin. Nämä muutokset parantavat lapsen ja perheen oikeusturvaa lastensuojeluasioissa. Lapsella ja hänen huoltajallaan on asioiden vireille tulosta lähtien oikeus saada tietoja heitä koskevista asioista.

15 Kolmas sektori Selänteen alueella Ev.lut. seurakunnat Selänteen alueella vaikuttaa Oulun hiippakunnan, Kalajoen rovastikunnan lisäksi Kuopion hiippakunta Pyhäjärven alueella. Pyhäjärven seurakunta kuuluu Iisalmen rovastikuntaan. Yhteystiedot sekä tarkempaa tietoa seurakuntien toiminnasta löytyy heidän omilta nettisivuiltaan osoitteesta: Haapajärven seurakunta Kaija Tiirola, Seurakuntapastori Seurakunnan varhaiskasvatus merkitsee lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukemista. Jokainen lapsi syntyy keskelle yhteisöä, jolla on juurensa kaukana menneisyydessä. Kristinuskon suuret kertomukset ovat tukemassa kristillisen identiteetin vahvistumista tässä entistä monikulttuuristuvammassa maailmassa. Kirkon varhaiskasvatukseen sisältyy läheisesti kastekumppanuus lapsen perheen kanssa. Seurakunta on sitoutunut tukemaan perheitä vanhemmuudessa sekä lasten kristillisessä kasvatuksessa. Yhdessä on helpompi etsiä vastauksia elämän pieniin ja suuriin kysymyksiin. PÄIVÄKERHOSSA kohdataan seurakunnan pienimpiä Päiväkerhossa koetaan pyhyyttä ja hiljaisuutta, pohditaan ja ihmetellään elämän ja uskon kysymyksiä aikuisten ja toisten lasten kanssa. Lapsen syliin ottaminen ja lapsen tunne nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta ovat keskeinen osa lapsilähtöisyyttä ja kiireetöntä kerhoelämää. Sallikaa lasten tulla - ovat Jeesuksen omat sanat lapsille. Seurakunnan lapsi- ja perhetyön näkökulmasta ne ovat yhdet maailman pyhimmistä sanoista. Siksi jokainen lapsi saa tulla. Kristillinen kasvatus tukee ja vahvistaa lapsen uskoa. Jokainen lapsi, oli hän sitten ujo tai vilkas, on yhtä tervetullut mukaan kotiseurakunnan toimintaan. Päiväkerhoryhmiä on keskustassa seurakuntatalonpäiväkerhotiloissa 7 ja sivukylillä 7.

16 16 Kerho kestää kerrallaan 2,5 tuntia. Kerhoon saavat tulla 3- vuotta täyttäneet lapset ja heidät on vakuutettu kerhon ajaksi. Haapajärven seurakunnan päiväkerho on maksuton. LASTEN KYNTTILÄKIRKOT kutsuvat tutustumaan kotikirkkoon Lasten kynttiläkirkkoja vietetään kerran kuukaudessa perjantaisin klo 9.30 kirkossa. Tämä lapsille suunnattu pieni jumalanpalvelus on tarkoitettu kotona tai päivähoidossa oleville alle kouluikäisille lapsille, esikoululaisille tai alakoululaisille, heidän huoltajilleen, hoitajilleen ja opettajilleen. Tässä toiminnassa näkyy hyvä ja perinteinen yhteistyö päivähoidon ja esikoulun kanssa. PERHEKERHO on lasten ja vanhempien yhteinen kohtauspaikka Perhekerho kokoontuu keskiviikkoisin seurakuntatalon päiväkerhotiloissa klo Kerhoon voi tulla aivan oman aikataulun mukaan. Perhekerhossa kohdataan samassa elämäntilanteessa lastaan tai lapsiaan kotona hoitavia vanhempia. Siellä jaetaan elämän ja vanhemmuuden asioita, askarrellaan, leikitään, lauletaan sekä ollaan vain ja seurustellaan. Päätteeksi hiljennytään yhteiseen hartauteen. PYHÄKOULU on lasten jumalanpalvelus Pyhäkoulu on seurakunnan kasteopetusta. Lasten virsien, Raamatun kertomusten, leikkien ja askartelun kautta kristillisen uskon perusasiat tulevat pienille seurakuntalaisille vähitellen tutuiksi. Seurakunnasta lähetetään kutsu pyhäkouluun kaikille 4 vuotta täyttäville. Pyhäkoulu kestää tunnin ja ne toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisten pyhäkouluopettajien voimin. Kerran vuodessa tehdään päivän mittainen retki pyhäkoululaisten perheiden kanssa yhdessä. Kesällä vietetään kaksi leiripäivää seurakunnan leirikeskuksessa Honkaniemessä. Keväällä ja jouluna toiminta päätetään seurakunnan yhteiseen juhlaan. Perhekirkot ovat osa pyhäkoulutyötä. LASTEN IKIOMA KIRKKO, SAMUELIN KIRKKO Pikkupappilan vieressä on lasten oma kirkko, jossa lapset saavat olla pääosassa ja aikuiset kuulijoina. Kirkossa voi vierailla sopimuksen mukaan. Kesällä kirkko on auki päivisin Pikkupappilan kesäkahvilan aukioloajoin. Pappilasta saa mukaan

17 17 kirkkoleikkeihin kirkollisten toimitusten lastenkokoiset tarvikkeet. PERHEIDEN kohtaaminen jumalanpalveluksissa Vauvakirkko järjestetään kerran vuodessa. Siellä muistetaan kaikkia vuoden aikana syntyneitä pienokaisia ja heidän perheitään Kouluun lähtevien siunaus on syksyllä juuri ennen koulun alkua. Koko perhe saa olla mukana saattelemassa ja siunaamassa kouluun lähtevää koulutielle Sunnuntain jumalanpalvelus on tarkoitettu kaikenikäisille. Seurakunnassamme on vahvasti panostettu viime aikoina lasten ja nuorten osallisuuteen ja koko perheen oikeuteen tulla sunnuntain messuun. Lapsille on omia tehtäviä. Vanhempien ei tarvitsisi jännittää, osaako lapsi käyttäytyä kirkossa. Kotikirkko on kaikkien yhteinen. Kotikirkon sunnuntainen kokoontuminen saa olla tuttu ja turvallinen hiljentymisen ja pysähtymisen hetki, jossa jälleennäkemisen ilo on vahvasti läsnä Pyhäjärven seurakunta Sari Martikainen, lastenohjaaja Seurakunnan Lapsityö on kristilliseen kasvatukseen perustuvaa, perheitä tukevaa kasvatustyötä. Päiväkerhossa rohkaistaan lasta käyttämään luovuuttaan ja tuetaan itsetunnon kehityksessä. Pyhyyden kokeminen erilaisten asioiden ja kokemuksen kautta. Kerhossa leikitään, lauletaan, askarrellaan ja ollaan yhdessä Taivaan Isän hoidossa. Päiväkerhot 3-5 vuotiaille lapsille, siten että 3 v. 1 x vko:ssa, 4-5 v. 2 x vko:ssa, yht. 9 ryhmää. Kerhot kestävät 2 tuntia kerrallaan. Pyhäjärven seurakunnan päiväkerhot ovat maksuttomia. Päiväkerhot tekevät yhteistyötä MLL:n, ppky Selänteen lapsityön ja neuvolan kanssa. Kirkot: Perhekirkkoja 6 kertaa vuodessa. Kirkot suunnitellaan lapsiperheitä ajatellen. Juhlat, vierailut ym. pienet tapahtumat: Lasten kinkerit perinteisesti, Adventtihartaus ja Kasvattajailta järjestetään yhdessä ppky Selänteen lapsityön kanssa kerran vuodessa. Joulutalon joulujuhlat järjestetään päiväkerhoperheille seurakunnan leirikeskuksessa. Retket: Keväällä lasten saturetket Korhosenniemeen (vapaaehtoistyön tekemä retkeilykohde), Perheiden kevätretki kauemmas esim. Limingan kotieläinpuistoon.

18 18 PERHEKERHOT: Perheparkki kokoontuu Ruotasen päiväkerhotiloissa kerran viikossa torstaisin klo Parkissa on vapaata yhdessäoloa, silloin tällöin erityisohjelmaa. Kerhoon ovat tervetulleita vanhemmat ja isovanhemmat yhdessä lasten kanssa. Perhepiiri kokoontuu seurakuntatalolla keskiviikkoisin klo Tarjolla on puuroa, mehua ja kahvia. Parkki on tarkoitettu alle kouluikäisille huoltajiensa kanssa. Yhteystiedot: Seurakuntakeskuksessa ohjaajana Irja Lipsonen p , sähköposti: Ruotasen päiväkerhossa ohjaajana Sari Martikainen p Lapsityöstä vastaava pastori Pauli Kivioja p Mannerheimin lastensuojeluliitto MLL Pirkko Säily, Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, Oulun Eteläinen alue Kansalaisten järjestönä Mannerheimin Lastensuojeluliiton tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. MLL:n toiminnan perusta on paikallinen vapaaehtoistoiminta, joka vastaa lapsiperheiden tarpeisiin. Toiminnan lähtökohtana ovat MLL:n arvot: lapsen ja lapsuuden arvostus, yhteisvastuu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, yhdenvertaisuus ja ilo. MLL:n työ perustuu vapaaehtoisten ja ammattilaisten kumppanuuteen. Kumppanuuden perustana on paikallisyhdistysten toiminta, johon kunnat ohjaavat esim. neuvoloiden kautta perheitä. Selänteen alueelle kuuluvat Haapajärven, Pyhäjärven, Reisjärven sekä Kärsämäen paikallisyhdistykset. Kumppanuus MLL:n kanssa lisää kunnan mahdollisuuksia tarjota eri puolilla toiminta-aluetta asuville lapsiperheille ehkäiseviä palveluja. Keskinäinen kumppanuus on tasavertaista yhteistyötä, matkaa kohti yhdensuuntaisia päämääriä. MLL:n perhekeskustoiminnan päämääränä on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta tarjoamalla perheille avoimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja varhaista tukea. MLL:n monimuotoinen perhetoiminta lisää perheiden tukiverkostoja sekä ehkäisee tehokkaasti arjen ongelmien kasaantumista. Useissa perheiden pulmatilanteissa toisten vanhempien tarjoama vertaistuki riittää, eikä ammattiapuun ole tarvetta turvautua. MLL:n valtakunnallisesti mallinnettuja

19 19 toimintamuotoja ovat erilaiset vertaisryhmät, perhekahvilat, lasten kerhot ja lapsiperheiden tukihenkilötoiminta. Perhekeskustoimintaa toteuttavat MLL:n paikallisyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset. Toiminnan ohjauksesta vastaavat piirijärjestöt, joiden työntekijöiden tehtävänä on tukea alueensa paikallisyhdistysten ja kunnan yhteistyötä. MLL:n rooli perhekeskuskumppaneiden yhteistyössä on luoda ja vahvistaa vapaaehtoistoiminnan keinoin lapsiperheiden keskinäistä tukea ja tarjota ympäristö, johon on helppo osallistua ja matala kynnys tulla mukaan. Tämä edellyttää järjestöltä rakenteita ja resursseja, joilla tuetaan vapaaehtoistoimijoita, ohjataan heidän työtään ja luodaan yhteistyötä monitahoisen perhekeskusverkoston sisällä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan ohjauksen tavoitteena on edistää lapsiperheille suunnattua varhaista tukea vahvistamalla siihen liittyvää ammatillista ohjausta MLL:n vapaaehtoisille. Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus on osa kumppanuutta. MLL:n piirien vapaaehtoistoiminnan ohjaajien tehtävänä on edistää MLL:n lapsi- ja perhetoiminnan ja kunnan välistä yhteistyötä sekä toimia linkkinä paikallisyhdistysten vapaaehtoisten ja kunnan toimijoiden välillä. Ohjaajat esittelevät kunnille MLL:n eri toimintamuotoja ja vastaavat niiden toteutumisesta kunnan kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Yhteistyössä toiminen varmistaa, että kunnan ja MLL:n toiminta täydentävät toisiaan, eikä päällekkäisyyttä synny. MLL kehittää perhekeskustoimintaa yhdessä kuntien kanssa tarjoamalla lapsiperheille ja eri-ikäisille toimijoille osallistumismahdollisuuksia ja vahvistamalla perheiden keskinäistä tukea.

20 20 MLL:n varhainen tuki lapsiperheille Tilapäinen lastenhoitoapu perheille Lapsiperheiden avoin toiminta Perhekahvilat, Lasten kerhot ja avoin varhaiskasvatustoiminta, Kylämummi- ja vaaritoiminta Lapsiperheiden Vertaistuki Vertaisryhmät Lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Kunnan lapsi- ja perhepalvelut ( perhekeskukset ja neuvolat ), avoin varhaiskasvatus, ehkäisevät lastensuojelupalvelut LSL3

21 21 3 Selänteen perhekeskusmalli Perhekeskustoimintaan on helppo tulla yhdessä koko perheen kanssa. Monitoimijainen perhekeskus tukee perheitä oikeaaikaisesti erilaisissa perheen arjen ja vanhemmuuden kysymyksissä. Selänteen perhekeskus mitä perhekeskus on Heleena Talala, Lasten ja perheiden palvelujohtaja Perhekeskus rakentuu lapsi- ja perhepalvelujen moniammatillisesta verkostosta sekä kunnan, järjestöjen, seurakunnan ja muiden toimijoiden välisestä kumppanuusyhteistyöstä. Perhekeskustoiminnassa voivat olla mukana äitiys- ja lastenneuvola, varhaiskasvatus- ja perhetyön palvelut sekä edellä mainitut muut tahot. Selänteen perhekeskuksessa ovat mukana neuvola- ja varhaiskasvatuspalvelut, erikoistason palvelut (konsultoimista), kuntien kulttuuritoimi, järjestöt mm. MLL:n, seurakuntien toimijat ja lasten vanhemmat. Yhteistyö seurakunnan, lapsi- ja perhejärjestöjen ja muun kolmannen sektorin kanssa pohjautuu sopimuspohjaiseen kumppanuuteen. Perhekeskus yhdistää ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista ja asiantuntijuutta. Perhekeskusta ohjaa varhaisen puuttumisen ja ennalta ehkäisyn toimintaperiaatteet sekä vanhempien osallisuus itse toimintaan. Olennaista on, että perheet itse voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perhekeskuksessa pyritään edistämän koko perheen hyvinvointia luomalla tilaa äitiydelle, isyydelle ja vanhemmuuden taitojen vahvistamiselle. Tukemalla vanhemmuutta voidaan turvata hyvää lapsuutta. Toiminta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Perhekeskuksessa perheille, vanhemmille ja lapsille tarjotaan avoimia vertaisryhmiä, ennalta ehkäiseviä, perhe- ja lapsilähtöisiä avoimia varhaiskasvatuspalveluja sekä muita toimintoja. Perhekeskus on perheiden itsensä ja ammattilaisten yhteistä toimintaa tavoitteena hyvinvoinnin lisääminen.

22 22 Perhekeskus kokoaa yhteen paikalliset toimijat ja voimavarat. Kunnallisten palvelujen lisäksi perhekeskuksen toimijaverkostoon voivat kuulua seurakunnat, järjestöt, perheet itse, vapaaehtoiset sekä yksityinen sektori. Perhekeskus rakentuu peruspalvelujen ja toimijoiden verkostoksi muodostaen monitoimijaverkoston. Toimintaa koordinoi kunnan/kuntien toimivaltainen viranomainen ja työntekijät. Perhekeskus on tarkoitettu kaikille lapsiperheille. Perheille perhekeskus voi ilmetä uudistuneena palvelukäytäntönä (perhevalmennus, perhekoulut, vertaistukiryhmät), konkreettisena toimitilana (perhetalo, avoin päiväkoti) tai kohtaamispaikkana (perhekahvila). Toiminta on osin omaehtoista ja siten maksutonta.

23 Perhekeskusmallin tavoitteet Selänteen perhekeskuksen tavoite on toisaalta asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden perhepalvelujen turvaaminen koko yhteistoiminta-alueella paikalliset olosuhteet huomioiden ja toisaalta toiminta mahdollistaa kuntalaisten oman osallistumisen sekä lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Selänteen perhekeskuksen työmenetelmiä ja periaatteita ovat: 1. Asiakas- ja perhekeskeisyys - perhe tuodaan yhä näkyvämmin keskusteluun ja kehittämistyö ytimeen - perhevalmennus, perhekoulut, avoin varhaiskasvatus 2. Varhainen tukeminen - huoli otetaan puheeksi ja muutetaan puuttumiseksi ja tueksi - vertaistukiryhmät tuki toisistamme 3. Yhteistyö ja verkostoituminen - perheen kokonaisuus tavoitetaan yhteistyöllä yli kuntien ja hallintokuntien rajojen sekä yhdistämällä julkista ja yksityistä korostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa

24 24 LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINTI KAIKKIEN YHTEINEN TAVOITE TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Palveluprosessin nivelkohdat, Perhekoulu, perhevalmennus Toimintamalli huolen herätessä Perheet mukana YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Järjestöt, seurakunta ja "kolmas sektori" mukana MONIAMMATILLISET TOIMIVAT ASIANTUNTIJATIIMIT MONITOIMIJAINEN PERHEPALVELUJEN KEHITTÄMISTIIMI HYVÄ TYÖILMAPIIRI VAIKUTTAVUUS TULOKSELLISUUS VUONNA 2012 monitoimijaisen kumppanuusmallin perustuspaalu on tukevasti maassa

25 25 Toimintamallien kehittäminen - Palveluprosessien nivelkohdissa huomioidaan lapsen kasvun ja perheen elämäntilanteiden muutokset - Perhevalmennusta toteutetaan lapsen syntymästä lapsen ensimmäisen vuoden ajan - Perhekoulun tavoitteena on tukea ja ohjata vanhempia löytämään uusia keinoja lapsen kasvatukseen ja tukemaan perheen hyvinvointia - Huolen herätessä on käytössä toimintamalli Yhteistyön kehittäminen - Yhteinen työskentelytapa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vakiintuu käytännöksi Selänteen kunnissa Monitoimijainen perhepalveluiden kehittämistiimi - Huolehtii, että perhekeskustoiminta toteutuu Selänteen strategian mukaisesti, huomioiden kuntien hyvinvointiohjelmat. - Asiakaskehittäjät - Toimii Selänteen tasolla Moniammatilliset toimivat asiantuntijatiimit - Vastaavat käytännön toiminnasta. Asiakas on osallisena toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. - Toimivat kaikissa Selänteen kunnissa 3.2 Perhekeskusmallin sisältö Avoin varhaiskasvatus Perhevalmennus Ennaltaehkäisevä perhetyö Perhekoulu MLL:n perhekahvilat ja lapsiperheiden tukihenkilötoiminta Seurakuntien lasten päivä- ja perhekerhot Liikunta- ja kulttuuritoiminta Vertaisryhmät P a l v e l u o h j a u s

26 Toimenpiteet mallin toteutumiseksi Mallin toteuttaminen vaatii palveluiden uudelleen järjestämistä ja laajentamista. Palveluita kohdennetaan ennaltaehkäisevään sekä oikea-aikaiseen lasten ja perheiden tukemiseen. Riittävä resurssointi huomioidaan toiminnan ja talouden suunnitelmissa. Toiminta aloitetaan vuoden 2012 puolella ja se etenee vaiheittain eri kunnissa. Perhekeskukseen tarvittavat resurssit tulee varata kuntien hyväksymään vuosittaiseen talousarvioon sekä toiminnasta tulee tehdä vuosittainen toiminnan kuvaus. Järjestöjen, MLL:n sekä ev.lut.seurakuntien kanssa yhteistyöstä tulee tehdä mm. kumppanuus- ja yhteistyösopimukset. Henkilöstöresurssit varataan aluksi Pyhäjärvelle ja Haapajärvelle, jossa toiminta aloitetaan 2012 syksyllä. Tiloina käytetään olemassa olevia toimitiloja tai ne vuokrataan tarvittaessa. Käytännön toteutukselle on erillinen suunnitelma. Kärsämäellä ja Reisjärvellä alkaa yhteistyönä erilaiset vertaistukiryhmät ja MLL:n toiminta (jatkuu paikallisyhdistysten yhteistyötä) Kärsämäen ja Reisjärven osalta avointa varhaiskasvatusta suunnitellaan ja kehitetään vuoden 2013 aikana. Perhekeskuksen toiminnasta laaditaan kunnittain yksityiskohtainen viikko-ohjelma, joka tiedotetaan kuntalaisille niin Selänteen nettisivuilla kuin muidenkin tiedottamisen kanavien kautta. Avoimen varhaiskasvatuksen toiminnasta laaditaan erillinen ohjelma. 3.4 Perhekeskuksen toimijat Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Perhekeskustoiminnasta vastaa Selänteen peruspalvelukuntayhtymän lasten ja perheiden palvelulinja. Palvelua perheille Selänteen peruspalveluiden osalta tuottaa: neuvolat (äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhoito) varhaiskasvatuspalvelut (päiväkodit, avoin päiväkotitoiminta, vuorohoitopäiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit ja perhepäivähoito) lastensuojelutyö ja perhetyö (lastensuojelun perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu).

27 27 Pyhäjärvellä on suunniteltu perhekeskuksen toimintamuodoiksi seuraavia toimintamalleja: Neuvolan ja lastensuojelun ennaltaehkäisevän perhetyön kerhotoiminta Lapsiperheiden kotipalvelu ennaltaehkäisevänä toimintana neuvolatyön rinnalla Perhevalmennus ensisynnyttäjille Lapsen hyvä arki hankkeessa luodun Tukea vertaisille mallin jatkuminen osana perhekeskustoimintaa Vertaistukiryhmiä yhteistyössä neuvolan, perhetyön, MLL:n ja muiden järjestöjen kanssa, toimintaa järjestetään pääasiassa iltaisin Avoin päiväkoti toiminta perhekeskustoiminnan rinnalla Haapajärvellä on sovittu, että Perhekeskuksen toiminta saadaan keskustaajamaan lähelle käyttäjiä Perhekeskustoiminta vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen velvoitteeseen perheiden kohdalla Moniammatillisuus perhekeskustoiminnassa sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyy ja lisääntyy Avointa päivähoitoa tarjotaan perheille jatkossa perhekeskustoiminnan yhteydessä avoimena päiväkotitoimintana Perhevalmennus Vertaisryhmätoimintaa yhdessä kolmannen sektorin kanssa Muut toimijat Mukana toiminnassa ovat paikkakunnittain eri hallintokuntien toimijat mm: sivistystoimi, kulttuuritoimi ja nuorisotoimi sekä paikalliset urheiluseurat ja muut järjestöt.