Hannu Vesala, vpj Tuula Rauma Riikka Kesti Marika Kivimäki-Sumrein Maarit Lampela Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNTA MUISTIO 2/2014 PALVELUVALIOKUNTA Aika ti klo 17:00 22:00 Paikka Läsnä Terveyskeskus ruokasali/2 krs. kokoushuone Ilpo Hettula, pj Hannu Vesala, vpj Tuula Rauma Riikka Kesti Marika Kivimäki-Sumrein Maarit Lampela Helena Lievetmursu Toivo Piira Kai Similä Jarmo Haapaniemi, kvalt pj, poistui klo 20:42 Marja-Leena Meriläinen, vastuuhenkilö Anu Pouta-Kontio, sihteeri Kutsutut asiantuntijat Jouko Koskela, terveysjohtaja, poistui klo 20:15 Risto Sarkkinen, tekninen johtaja, poistui klo 19:09 Hannu Kuusela, sivistysjohtaja, poistui klo 20:37 Raija Inkala, kotihoidon johtaja, poistui klo 20:45 Hannu Hietala, tukipalvelujohtaja, poistui klo 18:58 Ennen varsinaista kokousta pidettiin yhteisesittely Terveyskeskushankkeesta resurssivaliokunnan kanssa. Käsitellyt asiat: 1. Kokouksen avaus ja muistion tarkastajan valinta Muistion toiseksi tarkastajaksi puheenjohtajan lisäksi valittiin Riikka Kesti. 2. Terveyskeskushanke Kempeleen kunnassa on valmisteltu terveyskeskuksen tilojen uudisrakentamista sekä tilojen peruskorjausta usean vuoden ajan. Terveyskeskuksen nykyiset tilat ovat tilaratkaisuiltaan puutteelliset ja tilat ovat riittämättömät terveydenhuollon palveluille ja henkilöstölle. Lokakuussa 2011 terveyskeskukseen tehdyssä kuntotarkastuksessa on todettu mm. vastaanoton tiloissa alapohjan ongelmia ja lattioissa pintakosteutta. Lisäksi mm. terveyskeskuksen vuodeosastolla ei ole automaattista sammutusjärjestelmää ja potilaskutsu- ja hälytysjärjestelmät sekä henkilökunnan turvajärjestelmät ovat puutteellisia. Kunnanhallitus on kokouksessaan esittänyt kunnan valtuustolle, että valtuuston hyväksymää terveyskeskuksen tarveselvitystä/hankesuunnitelmaa arvioidaan uudelleen, huomioiden siinä myös

2 kunnanhallituksen päätökset röntgenpalveluista ja työterveyshuollosta. Tavoitteena on peruskorjata ja kehittää terveyskeskuksen tiloja ajanmukaisiksi ja toiminnallisesti mielekkäiksi, mutta samalla supistaa hanketta vastaamaan paremmin kunnan taloudellista kantokykyä. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnanhallituksen esityksen kokouksessaan Hankesuunnitelmaa on arvioitu uudelleen. Valmistelun tuloksena on päädytty ratkaisuun, jossa terveyskeskuskiinteistö peruskorjataan ja sen yhteyteen rakennetaan uudisrakennuksena mm. terveyskeskussairaala. Rakennukset muodostavat terveyskeskuskokonaisuuden. Näin terveyskeskuksen palvelut voidaan pääsääntöisesti keskittää, jolloin saadaan toiminnallisia etuja sekä kuntalaisten että henkilöstön näkökulmasta. Peruskorjaussuunnitelmassa on hyödynnetty ja huomioitu olemassa olevia huone- ja tilajakoja. Uudisrakentamisessa terveyskeskussairaalan osalta suunnitelmassa on huomioitu tilojen muunneltavuus esim. sairaalan tilat voidaan tarvittaessa muuttaa esim. tehostetun palveluasumisen tiloiksi. Terveyskeskussairaalaan koko on 20 potilaspaikkaa. Huonejärjestelyin paikkamäärää voidaan tarvittaessa nostaa 30 paikkaan. Terveyskeskuksen koko on n brm2, josta 4588brm2 on nykyisen terveyskeskuksen tiloja ja uudisrakennuksen koko on n. 3436brm2. Hankkeen kustannusarvio on peruskorjauksen ja uudisrakentamisen osalta yhteensä Kustannusarvio sisältää suunnittelun, rakentamisen, piha- ja liikennealueiden, vastaanoton väistötilojen ja röntgenin laiteinvestoinnin kustannukset. Terveyskeskushanke toteutetaan kolmessa vaiheessa vuosina Rakentaminen aloitetaan v uudisrakennuksesta. Uudisrakennus otetaan käyttöön v Uudisrakennukseen sijoitetaan sairaalan ja kuntoutuksen toiminnat, kappeli, sosiaali- ja teknisiä tiloja sekä kunnan arkisto. Toisessa vaiheessa peruskorjataan nykyisestä terveyskeskuksesta ensimmäinen osa. Peruskorjattuihin tiloihin siirtyvät mm. hammashuolto, neuvola, laboratorio, röntgen, keittiö. Kolmannessa vaiheessa peruskorjataan terveyskeskuksen nykyisistä tiloista jäljelle jäävä osa Terveyskeskuksen peruskorjaus sekä uudisrakentaminen mahdollistavat erilaisen lainsäädännön vaatimukset täyttävät tilaratkaisut sekä toimivat ja optimaaliset terveydenhuollon lähipalvelut kuntalaisille ja tarvittaessa myös laajemmalle väestöpohjalle esim. ostopalveluina jne. Palveluvaliokunnan ohjaus: Merkitään tiedoksi. 3. Talousarvio 2014 tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2013 tilinpäätösennusteen mukaan kunnan vuoden 2013 tilinpäätös on positiivinen. Tilikauden ylijäämäksi ennakoidaan 1,6 milj.. Ylijäämä perustuu talousarviovuodelle arvioitua suurempiin kasvaneisiin verotuloihin ja

3 maanmyyntivoittoihin. Verotulot ovat kasvaneet 9 % ja maan myyntivoitot 0,4 milj.. Vuonna 2013 menot ovat kasvaneet 4,7 % eli 3,8 milj.. Peruspalveluprosessin menojen kasvu muutettuun talousarvioon nähden on ollut n. 1,1 milj.. Ylitykset painottuvat lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun ja sosiaalisen turvallisuuden prosesseihin sekä erikoissairaanhoitoon. Terveys- ja toimintakyvyn prosessi oman toiminnan osalta sekä ikääntyneiden hoiva- ja huolenpito-prosessi saavuttivat taloudelliset tavoitteet. Vuoden 2014 talousarvion menojen kasvuprosentti vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on peruspalveluprosessin osalta 0,7 %, ympäristöpalvelujen osalta 7,5 % ja tukipalvelujen osalta 7,2 %. Valtuuston hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia prosesseissa. Prosessien johtajat esittelivät toiminnalliset muutokset talousarvion 2014 tavoitteiden saavuttamiseksi. Tukipalvelut - vuonna 2015 tukipalveluiden uudelleen organisointi - järjestelmäuudistukset - kopiointi- ja neuvontapalvelut, luovutaan ostopalveluista - koulujen biojätemäärän kertymän minimointi - kuntamaiseman irtisanominen - laitevuokrien säästöt - pesulapalvelujen kilpailutus - maksujen korotus alkaen - kasvu 0,4 % Ympäristöpalvelut - maanmyyntitulot vähenevät 6 % - henkilöstökuluja vähennetty - kunnossapidon tulot lisääntyvät euroa - tulot kasvavat euroa - menojen kasvu katetaan sisäisillä määrärahojen siirrolla - tilapalveluissa ei ole nähtävissä poikkeamaa talousarvioon - maankäytössä käyttötalousmenoissa ei nähtävissä poikkeamaa Ikääntyneiden hoiva- ja huolenpitopalvelut - talouden seuranta - asiakasmaksujen tarkistaminen - omaishoidon palkkiot tarkistettu - kotihoidon kokonaiskehittäminen - kriteerit, ohjeet - resurssin vahvistaminen - asumispalvelujen kilpailutus Terveys ja toimintakyky - neuvolan perhetyön käynnistäminen - väestövastuisen toiminnan tulevaisuuden arviointi - pitkäaikaislaitoshoidon vähentäminen - kotisairaalatoiminta

4 - akuutti ja kuntoutustoiminnat säilyvät - asiakaspalautteet, tyytyväisyys korkea - työttömien terveystarkastukset - perheneuvolan kehittäminen - elämäntapaohjaus - asiakkaan sähköisen ajanvarauksen asteittainen käyttöönotto - sähköisten palvelujen kehittäminen - sähköinen potilastietoarkisto - ensihoito 0,6 milj.euroa - palvelujen ennakoimattomuus Perusopetus, lukiokoulutus, kansalaisopisto, nuorisotyö, kirjasto ja vapaa-aika - Oppilaaksiottoalueita tarkistetaan etsien oppilasvirtojen optimaalisella suuntaamisella säästöjä sekä koulukuljetuksesta että opetuksesta. Opetuksen säästöissä huomioitava mahdollisen opetusryhmien pienentämiseen saadun avustuksen ehto: kunta ei saa samaan aikaan päätöksillään suurentaa opetusryhmiä. - Koulukuljetusten ja koulujen alkamisen optimointi ja koulukuljetusten kilpailuttaminen. - AP/IP -toiminnan tarkastelu. Jatketaanko omana toimintana, voidaanko aamupäivätoiminnasta luopua? - Koulumatkaetuuden myöntämisen kriteereiden tarkentaminen. Kävelyomavastuu, yhtenäiset periaatteet lähikuntien kanssa? - Sijaisten käytön minimointi, yhtenäiset periaatteet, harkintavapaus kuitenkin rehtorille. - Tilojen käytön tehostaminen siten, että vuokratiloista voidaan luopua. - Tuottojen maksimoiminen kaikissa toiminnoissa ml. tilojen vuokraaminen ulkopuoliseen käyttöön. - Lukion kurssitarjonnan tarkastelu (ei kaikkia kursseja välttämättä joka vuosi). - Kustannustietoisuuden ja -tehokkuuden korostaminen hyviä käytäntöjä jakamalla. - Talouden systemaattinen seuranta. Varhaiskasvatus - Käyttö- ja täyttöastetta seurataan kuukausittain. Lakisääteinen henkilöstömitoitus on varmistettava. - Yksiköiden yhdistäminen lomien aikana madollisuuksien mukaan. - Sijaisten käytön minimointi. Ryhmien ja mahdollisesti yksiköiden väliset työntekijöiden siirrot. Sijaismenot olivat TP , vuonna eli vähemmän. - Työntekijöiden mahdolliset siirrot toimikausittain tarpeen mukaan. Palveluvaliokunnan ohjaus: Palveluvaliokunta on tyytyväinen esitettyihin tavoitteisiin. Palveluvaliokunta seuraa tavoitteiden toteumista vähintään neljännes vuosittain. Mikäli joku prosessi ei pysy asetetuissa tavoitteissa, palveluvaliokunta ohjaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

5 4. Lausunto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Kuntien lausunnot on pyydetty mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto, ihmisten ja väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ensisijainen järjestämisvastuu on sosiaali- ja terveysalueella. Kaikki kunnat kuuluvat sote- alueeseen. Alueet perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin. Keskuskaupungilla on velvollisuus toimia vastuukuntana. Vähintään asukkaan kunnalla on myös oikeus muodostaa sote- alue ja toimia vastuukuntana. Edellytyksenä on riittävä kantokyky Sosiaali- ja terveysalueen lisäksi perustason alueella voi olla osavastuu. Perustason alueen kunnan asukasluvun tulee olla vähintään ja kunta ei kuulu sotealueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen. Tällainen kunta voi toimia sen työssäkäyntialueen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien vastuukuntana. Perustason alueella vastuu on sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta (osin myös erikoissairaanhoidosta STM:n luvan perusteella). 24/7 päivystys on kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisvastuu alueen tehtävänä on alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus ja viranomaistehtävät. Lisäksi alueen tehtävänä on yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa ja päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Hallinto järjestetään sote-alueella ja perustason alueella ensisijaisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta ), johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet. Edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta, yhteistoimintasopimuksesta, toimielimen jäsenmäärästä ja valitsee jäsenet. Vastuukunnan yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta, kehittämisestä sekä raportoi alueen kunnille. Vastuukunnan kunnanhallituksella ei ole otto-oikeutta toimielimen päätöksiin. Erityisvastuualueen toiminnasta ns. Erva-alue toiminnasta vastaa kuntayhtymä. Jokaisella kunnalla on vähintään yksi edustaja edustajainkokouksessa.

6 Kunnat rahoittavat toiminnan kunnallisveron tuotolla ja valtionosuuksilla. Kunnat voivat sopia kustannustenjaosta, jos sopimusta ei ole, kustannustenjako tapahtuu kapitaatioperusteella. Kunnat sopivat omaisuusjärjestelyistä. Mikäli sopimusta ei ole, omaisuus jää nykyiselle omistajalle. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä sote- alueen tai perustason alueen vastuukunnan palvelukseen. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun kaupungilla on velvollisuus toimia sote-alueen vastuukuntana. Sote-alueen muodostavat kaikki muut Pohjois-Pohjanmaan kunnat lukuun ottamatta Raahen seudun kuntia, joka voi toimia perustason alueena siten että Raahen kaupunki toimii vastuukuntana. Kempeleen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäminen sekä henkilöstö siirtyvät uudistuksessa sote- alueelle, jossa Oulun kaupunki vastuukuntana vastaa palvelujen järjestämisestä. Lisäksi alueilla toimii erityisvastuualue, joka toimii kuntayhtymä. Lausunto on käsitelty Lakeuden kuntien perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden kokouksessa sekä kuntajohtajakokouksessa Uudistuksessa alueiden jakaantuminen sote- alueeseen ja perustason alueeseen nähdään vaarantavan uudistuksen tavoitteen yhdenvertaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamisesta koko maassa. Erityisvastuualueiden määrää sekä toiminnan mahdollisia päällekkäisyyksiä mm. AVI: n, THL: n muiden vastaavien organisaatioiden osalta tulee tarkastella. Kuntien mahdollisuus ohjata alueensa palveluja uhkaa vaarantua esitetyn hallintomallin mukaisessa järjestelmässä. Lisäksi rahoituksen ja henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset ovat epäselviä. Yleisenä kannanottona todetaan järjestämislain sisällön olevan kunnille varsin epäselvä. Se määrittelee järjestämisen, mutta ei ota kantaa tuotantotapoihin. Kuntien tulisi saada olla itsenäisiä järjestäjiä ja tuottajia. Uudistusta tarvitaan, mutta kunnat eivät tiedä lopullisia kustannuksia eivätkä uudistuksen vaikutuksia asukkaidensa hyvinvointiin, josta he viime kädessä vastaavat. Palveluvaliokunnan ohjaus: Palveluvaliokunta yhtyy pääsääntöisesti lausuntoluonnokseen. 5. Vastuuhenkilön ajankohtaiset asiat - työryhmät perustettu kehitysvammaisten asumispalvelukokonaisuuden ja vartiointipalvelujen selvittelyyn 6. Muut mahdolliset asiat Ilpo Hettula puheenjohtaja Anu Pouta-Kontio sihteeri