Lausuntopyyntö , TEM/1568/ /2015

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Osastopäällikkö Pekka Timonen Kaupallinen neuvos Tomi Lounema Neuvotteleva virkamies Sari Alho PL 32, VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA KOSKIEN VÄHIT- TÄISKAUPAN SEKÄ PARTURI- JA KAMPAAMOLIIKKEIDEN AUKIOLOAJOISTA ANNETUN LAIN (945/2009) KUMOAMISTA JA TÄHÄN LIITTYVISTÄ MUISTA MUUTOKSISTA Asia Lausuntopyyntö , TEM/1568/ /2015 Lausunnon antaja Suomen Lähikauppa Oy Yhteyshenkilö Riku Korpela Lakiasiainjohtaja Suomen Lähikauppa Oy p Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä TEM ) on julkaissut lausuntopyynnön koskien luonnosta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta. Koska mahdollinen lakimuutos koskisi olennaisesti Suomen Lähikauppa Oy:n ( Lähikauppa ) liiketoimintaa ja toimintaympäristöä, haluaa Lähikaup- 1

2 pa tuoda esiin eräitä olennaisia aukioloaikojen vapauttamiseen liittyviä huomioita ja pyytää kunnioittavasti huomioimaan seuraavat seikat valmisteltaessa mahdollista hallituksen esitystä. Suomen Lähikauppa Oy Suomen Lähikauppa Oy harjoittaa päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa sekä tarjoaa kuluttajille muita palveluita noin 660:ssä Siwa- ja Valintatalo- toimipisteessään koko Suomen alueella. Kaupoista valtaosa, noin 630 kappaletta, on myyntipinta-alaltaan alle 400 m 2 kokoisia ns. lähikauppoja. Vuonna 2014 Lähikaupalla oli noin työntekijää ja sen liikevaihto oli noin miljardi euroa. Lähikaupan myynnistä yli 90 % koostuu alle 400 m 2 kokoisten lähikauppojen myynnistä vajaa 10 % tullessa yli 400 m 2 supermarket-kokoluokan myymälöistä. Lähikaupan pääomistaja on sijoitusyhtiö Tritonin hallinnoima rahasto. Yhteenveto Suomen Lähikauppa Oy suhtautuu positiivisesti tavoitteeseen purkaa kaupan alaa koskevaa sääntelyä, mukaan lukien kaupan aukioloaikojen vapauttaminen sekä poikkeuslupajärjestelystä luopuminen. Aukioloaikojen vapauttamista ei kuitenkaan tule tehdä hätiköidysti arvioimatta luotettavasti mahdollisen muutoksen vaikutuksia työllisyyteen sekä palveluiden alueelliseen saatavuuteen. Muutoksella olisi lisäksi olennainen vaikutus päivittäistavarakaupan kilpailuun ja rakenteisiin, mikä tulee ottaa huomioon hallituksen esitystä valmisteltaessa. Lähikauppa pitää lisäksi mahdollisena, että muutoksen mahdollisesti mukanaan tuoman myyntitehokkuuden lasku aiheuttaisi painetta vähittäismyynnin hinnankorotuksille. Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa vasta vajaa kuusi vuotta ja sitä annettaessa kiinnitettiin erityisesti huomiota erityisesti alle 400 m 2 kokoisten lähikauppojen toimintaedellytyksiin, joiden turvaamista pidettiin tärkeänä. Nykyinen lainsäädäntö on osaltaan ohjannut Lähikaupan ja oletettavasti myös muiden alan toimijoiden investointipäätöksiä ja muita liiketoimintapäätöksiä. Nopea muutos linjassa ei olisi johdonmukaista taikka kohtuullista toimintansa nykylainsäädännön mukaisesti järjestäneiden toimijoiden osalta ja saattaisi antaa epävarman kuvan lainsäädännön ennustettavuuden osalta. Lähikauppa katsoo, että päivittäistavarakaupan toimijoille tulee antaa tarpeellisessa määrin aikaa valmistautua muutokseen sisällyttämällä hallituksen esitykseen riittävä siirtymäaika. Riittävän siirtymäajan asettaminen olisi näkemyksemme mukaan tarpeellista myös hallintolain ( /434) 6 :ssä tarkoitetun luottamuksensuojaperiaatteen sisältämien vaatimusten toteuttamiseksi. Sekä EU-oikeuteen että kansallisesti sovellettavaan lainsäädäntöön sisältyvän luottamuksensuojaperiaatteen tarkoituksena on suojata vilpittömässä mielessä toimivia yksityishenkilöitä ja yrityksiä siltä, että lainsäätäjän toimesta 2

3 ei puututa yllättäen ja eri toimijoiden perusteltuja oikeudellisia odotuksia loukaten heidän oikeusasemaansa. Katsomme, että ennen päätöksentekoa siirtymäajasta tulisi keskustella päivittäistavarakaupan toimijoiden kanssa ja siirtymäajan kestosta tulisi päättää toimijoiden tarpeiden perusteella. Lähikaupan tämänhetkisen arvion mukaan siirtymäajan tulisi olla noin viidestä seitsemään vuotta. Lähikaupan näkemyksen mukaan esitys vaikeuttaa alle 400 m 2 lähikauppojen asemaa päivittäistavaramarkkinalla poistamalla nykyisessä aukiololainsäädännössä lähikauppojen toimintaedellytyksiä turvaavia elementtejä, ensinnäkin yli 400 m 2 kokoisten super- ja hypermarketien aukioloaikarajoitukset sekä toiseksi muiden myymälöiden kuin myyntipinta-alaltaan alle 100 m 2 kokoisten, kioskikaupaksi luettavien myymälöiden velvollisuus pitää liike suljettuna tiettyinä juhlapyhinä. 1 Lähikauppojen toimintaedellytysten ja palveluiden alueellisen saatavuuden turvaamiseksi hallituksen tulisi samassa yhteydessä harkita ja esittää mietojen alkoholijuomien myynnin vapauttamista, jolloin Alkon sijoittumisesta tyypillisesti suurempien kaupan yksiköiden yhteyteen aiheutuvat kilpailuongelmat poistuisivat helpottaen lähikauppojen asemaa. Lähikaupan näkemyksen mukaan hallituksen tulisi pohtia myös muita keinoja varmistaakseen alle 400 m 2 lähikauppojen toimintaedellytykset. 2 Aukioloaikojen vapauttaminen kuluttajan kannalta Lähikaupan näkemyksen mukaan aukioloaikojen vapauttaminen on kannatettava tavoite. Kuluttajan näkökulmasta tarkoittaa se parempia mahdollisuuksia asioida kaupan toimipisteissä heille itselleen sopivina aikoina, joskin muutos tuskin on olennainen kuluttajan kannalta päivittäistavarakaupassa. Huomioiden nykylainsäädännön vapaat aukioloajat alle 400 m 2 kokoisten lähikauppojen osalta (pl. juhlapyhät) sekä tätä suurempien yksiköiden melko laajat aukiolomahdollisuudet, muutos ei kuitenkaan ole olennainen. Päivittäistavarakaupan osalta muutoksen tarpeellisuus voitaisiin jopa kyseenalaistaa. Lähikauppa suhtautuu lisäksi varauksella luonnoksessa esitettyihin perusteluihin, että "uudistuksella parannettaisiin sekä perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa verkkokauppaan". Näkemyksemme mukaan muutoksen merkitys saat- 1 Myös luonnoksessa tunnistetaan sama vaikutus: "Jos uudistuksen myötä esimerkiksi isot kauppakeskukset pidentäisivät lauantain aukioloaikaansa, voisi tämä vähentää näiden pienempien liikkeiden myyntiä ja heikentää kannattavuutta. [ ] On todennäköistä, että ison volyymin myynnillä olisi kannattavampaa lisätä liikkeen avoinna oloaikaa kuin pienen volyymin myynnillä", s Tällaisia keinoja voisi olla esimerkiksi voimassaolevan aukiololainsäädännön hallituksen esityksessä (84/2009) esitetyn PTT:n selvityksen mukaiset keinot: lähikauppaa koskevien kaavamääräyksien uudistaminen, parkkipaikkojen lisääminen, lähikauppojen perusparannustukien ja investointitukien kehittäminen, lähikauppojen sähköverotuksen alentaminen ja kalliiden sunnuntaityökustannusten alentaminen esimerkiksi työnantajamaksujen porrastusten avulla. HE 84/2009, s. 6. 3

4 taa jäädä hyvin vähäiseksi huomioiden muun muassa, että asioinnille verkkoja ns. kivijalkakaupassa on tyypillisesti jo erilaiset aikajänteet johtuen toimitusajoista. Muutokset kuluttajien ostokäyttäytymisessä tapahtuvat melko hitaasti. Koska mahdollisten aukioloaikojen muutos ei olisi kuluttajan näkökulmasta olennainen eikä kuluttajien edulla voida perustella muutoksen kiireellistä aikataulua, ei Lähikaupan näkemyksen mukaan ole perusteltua toteuttaa muutosta ilman asianmukaista siirtymäaikaa. Vaikutus lähikauppojen toimintaedellytyksiin ja päivittäistavarakaupan kilpailuun Nykylainsäädännön mukainen rajoitetumpi aukioloaika suuremmille kaupan yksiköille on osaltaan edesauttanut alle 400 m 2 kokoisten päivittäistavaramyymälöiden toimintaedellytysten turvaamisessa, erityisesti koskien lauantaiiltoja (klo 18 jälkeen) sekä sunnuntai-aamuja (klo 12 saakka) ja iltoja (klo 18 jälkeen). Kioskikaupaksi luokiteltavien alle 100 m 2 kokoisten myymälöiden toimintaedellytyksiä on puolestaan parantaneet rajoitetut aukioloajat juhlapyhinä. Olettaen, että aukioloajat vapautettaisiin kyseisinä ajankohtina, merkittävän osan kyseisten ajankohtien asioinnista voidaan olettaa kohdistuvan suuremman kokoluokan yksiköihin ja heikentävän pienempien yksiköiden toimintaedellytyksiä. Lähikaupan käsitys on, että mahdollinen muutos tulisi johtamaan joidenkin kymmenien myymälöiden sulkemiseen sen omassa verkostossa. Kyseiset kaupat ovat luonteeltaan sellaisia, joissa joko edellä mainittujen ajankohtien tai juhlapäivien myynti on suhteellisesti merkittävä osuus kokonaismyynnistä. 3 Lisäksi on huomattava, että päivittäistavarakaupassa vuokrasopimukset solmitaan tyypillisesti melko pitkäksi ajaksi johtuen kaupan avaamisen vaatimista investoinneista. Näin ollen mahdollisen muutoksen aiheuttamaan kaupan sulkemistarpeeseen ei välttämättä voida reagoida ottamatta huomioon mahdollisesti merkittäviä vuokravastuita jäljellä olevasta vuokrakaudesta. Kauppojen mahdollisella sulkemisella saattaisi olla merkitystä myös päivittäistavarakaupan kilpailuun ja rakenteisiin. Esimerkkinä, mikäli muutos toteutettaisiin, olisi nähdäksemme todennäköistä, ettei pienemmillä alle 400 m 2 kokoisilla yksiköillä olisi vaikeuksitta mahdollisuutta vastata samalla paikkakunnalla sijaitsevan supermarket-kokoluokan kaupan luomaan kilpailupaineeseen. Mikäli pienempi kauppa tai kaupat jouduttaisiin tämän seurauksena sulkemaan, tarkoittaisi se kilpailun intensiteetin laskua kyseisellä paikkakunnalla, jolloin jäljelle jääneen kaupan asema olisi hyvin vahva ja se pystyisi mahdollisesti te- 3 Kyseisten ajankohtien suhteellinen myynti saattaa olla jopa % kokonaismyynnistä. 4

5 kemään muun muassa hinnoittelupäätöksiä vapaammin kuin kilpailutilanteessa. 4 Myös suunnitellun muutoksen tiimoilta käydyssä julkisessa keskustelussa on tuotu esiin 5, että aukioloaikojen vapauttamisen yhteydessä ostaminen ei kokonaisuutena välttämättä lainkaan lisääntyisi vaan vain jakautuisi useammalle tunnille ja päivälle. Heikompi myynnin tehokkuus aukiolotuntia kohden oletettavasti aiheuttaisi painetta hinnankorotuksille, mikä ei olisi kuluttajien edun mukaista. Siirtymäaika mahdollisen muutoksen voimaantulossa mahdollistaisi päivittäistavarakaupan toimijoita suunnittelemaan kauppaverkkoaan ja muuta toimintaansa keskipitkällä aikavälillä sekä auttaisi pienemmän kokoluokan kauppoja valmistautumaan tulevaan muutokseen, mikä parantaisi niiden edellytyksiä selvitä suunnitellusta aukioloaikamuutoksesta. Lähikaupan näkemyksen mukaan riittävän siirtymäajan asettaminen muutokselle olisi perusteltua. Pienempien kauppojen toimintaedellytyksiä voitaisiin pyrkiä parantamaan myös vapauttamalla samassa yhteydessä mietojen alkoholijuomien vähittäiskauppa. Vaikka terveen kilpailun edistämisohjelman mukaisesti Alko on ottanut viime aikoina huomioon pt-kaupan kilpailutilanteen ja tasapuolisuusvaatimuksen, on Alko ennustanut, että kuluvan vuoden päättyessä noin 24 prosenttia Alkon myymälöistä sijaitsee K-kauppojen ja suurin piirtein 24 prosenttia S-kauppojen yhteydessä, minkä lisäksi hypermarket- ja kauppakeskuksissa Alkon myymälöistä sijaitsee noin 25 prosenttia. 6 Alkon merkitys päivittäistavarakaupan asiakasvirtaan vaikuttavana tekijänä on kiistaton. Mikäli mahdollinen muutos aukiololainsäädäntöön toteutetaan ennen kuin Alkon myymäläverkosto jakautuu tavoitteiden mukaisesti tasaisemmin aiheuttamatta ptkauppaan kilpailunvääristymistä, tulee se entisestään vääristämään tilannetta. Sen sijaan mietojen alkoholijuomien vähittäismyynnin vapauttaminen olisi yksi keinoista, jotka vaikuttaisivat positiivisesti pienempien kauppojen toimintaedellytysten säilymiseen muutoksesta huolimatta. 4 Esimerkkinä tällaisista tilanteista on muun muassa Kärsämäki, jolla sijaitsee Suomen Lähikauppa Oy:n Siwa, toinen pienempi päivittäistavarakauppa sekä Osuuskauppa Arinan iso S-market. 5 Esim. Professori Pekka Mattila julkaistussa uutisessa, tit/ ?ref=leiki-uup 6 5

6 Vaikutus työllisyyteen ja palveluiden alueelliseen saatavuuteen Luonnoksen mukaan uudistuksen odotetaan edistävän työllisyyskehitystä. Lähikaupan näkemyksen mukaan positiiviset työllisyysvaikutukset päivittäistavarakaupassa ovat kyseenalaisia johtuen mahdollisen muutoksen vaikutuksista alle 400 m 2 kokoisten lähikauppojen kannattavuudelle. Lähikaupan näkemyksen mukaan luonnoksessa esitetty käsitys positiivisesta työllisyysvaikutuksesta on kyseenalainen johtuen mahdollisen muutoksen aiheuttamista kauppojen sulkemisista ja mahdollisen muutoksen työllisyysvaikutukset tulisi arvioida luotettavasti. Kauppojen mahdollisilla sulkemisilla saattaisi luonnollisesti olla negatiivista vaikutusta myös palveluiden alueelliseen saatavuuteen. Kuluttajaa lähempänä olevan lähikaupan sulkeutuminen saattaisi tarkoittaa sitä, että päivittäistavaraostokset tai muut lähikaupan tarjoamat palvelut jouduttaisiin hoitamaan kauempana, todennäköisesti ajomatkan päässä olevassa suuremmassa super- tai hypermarket-kokoluokan kaupassa, mikä lisäisi päivittäistavaraasiointiin käytettävää aikaa ja kustannuksia. Erityisesti autottomuus sekä väestön ikääntyminen saattavat aiheuttaa haasteita palveluiden alueellisen saatavuuden ja tähän liittyvän mahdollisen eriarvoistumisen osalta. Lainsäädännön ennakoitavuus ja johdonmukaisuus sekä luottamuksensuojaperiaate 7 HE 84/2009, s. 5. Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa vuoden 2009 lopulta eli vasta vajaa kuusi vuotta, jonka aikana päivittäistavarakaupan rakenne tai kuluttajakäyttäytyminen Suomessa ei ole olennaisesti muuttunut. Nykyisen lainsäädännön kantavana tausta-ajatuksena oli selkeyttää vähittäiskauppojen aukioloaikaa koskevia säännöksiä kuitenkin siten, että lähikauppojen asema turvattaisiin. Hallituksen esityksessä 84/2009 on tuotu laajasti esiin aiheen tiimoilta pyydettyjä tutkimuksia ja lausuntoja, jotka on otettu huomioon vaihtoehtojen pohdinnassa. Hallituksen esityksen mukaan aukioloaikojen selkeyttämisen vaikutuksia on tarkasteltu myös aukioloaikojen sääntelyn kokonaisuudessaan kumoamisen osalta, mutta lausunnoissa pidettiin parempana vaihtoehtona vapaiden aukioloaikojen salliminen myyntipinta-alaltaan enintään 400 neliömetrin kaupoille ja aikaan sidotun sunnuntaiaukiolon salliminen suuremmille kaupoille. 7 Hallituksen esityksessä viitatun Kuluttajatutkimuskeskuksen lausunnon mukaan "entistä vapaampien aukiolojen kielteiset vaikutukset ilmenevät kaupan rakenteen keskittymisenä suuriin yksiköihin. Keskittymisen vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri väestöryhmiin, mikä ei edistä kansalaisten tasa-arvoista kohtelua. Kehitys sopii talouksille, jotka ostavat paljon kerralla, hankkivat päivittäistavaransa vain kerran viikossa tai harvemmin ja joiden talouksissa on yksi tai useampia autoja. Tämä asiakastyyppi on ideaalinen erityisesti isoille päivittäistavarakaupoille, joiden kilpailuetu painottuu suurtuotannon etuihin, 6

7 standardi- ja bulkkitavaroiden massamyyntiin muita myymälöitä hieman edullisimmilla hinnoilla sekä asiakkaiden omaan itsepalveluun ja asiointipanoksiin." 8 Lähikauppa katsoo, että Kuluttajatutkimuskeskuksen lausunto on edelleen nykyisessä tilanteessa paikkansapitävä ja pitää edellä siteerattua johtopäätöstä oikeana. Nyt julkaistun luonnoksen mukainen hallituksen esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että hallitus sivuuttaisi nykyisin voimassaolevan lain valmistelun yhteydessä hankitut lausunnot ja selvitykset merkittäviltä osiltaan sekä tekisi vastakkaisen poliittisen arvovalinnan, kun mitä Keskusta-puolueen vetämä hallitus (Vanhasen II hallitus) piti tärkeänä ja esitti. Lähikauppa pitää ongelmallisena, että näin lyhyen ajan kuluttua lain voimaantulosta uusitaan lainsäädäntöä huomioiden etenkin, ettei muutoksella arvioida olevan olennaista taloudellista merkitystä taikka olennaista merkitystä kuluttajien kannalta. Näkemyksemme mukaan mahdollisessa muutoksessa olisi kysymys sellaisesta ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden puutteesta, jotka ovat omiaan vähentämään Suomen kiinnostavuutta kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta. Huomioiden päivittäistavarakaupan alan pitkäluonteiset investoinnit, alan kilpailutekijät (mm. kauppojen saavutettavuus ja aukioloajat) sekä nykyisin voimassaolevan lainsäädännön keskeinen tarkoitus turvata myös pienempien kauppojen toimintaedellytykset, Lähikaupan näkemyksen mukaan liiketoiminnan järjestäminen nykylainsäädännön voimassaoloaikana sekä voimassaolevaan lainsäädäntöön perustuvat odotukset ovat oikeutettuja, eikä alan kilpailuolosuhteita voida muuttaa ilman riittävää siirtymäaikaa luonnoksen mukaisesti loukkaamatta hallintolain ( /434) 6 :ssä määritetyn luottamuksensuojaperiaatteen keskeistä sisältöä. Nähdäksemme riittävän pitkä siirtymäaika poistaisi ongelman. Lopuksi Edellä esiin tuoduista ongelmista huolimatta Lähikauppa katsoo, että aukioloaikojen vapauttamiseen tulisi pyrkiä kuluttajien pidemmän aikavälin etujen toteuttamiseksi, kuitenkin turvaten kuitenkin nykyisin voimassaolevaa lainsäädäntöä vastaavalla tavalla pienempien kauppojen toimintaedellytykset. Muutoksen osalta tulee suorittaa luotettava vaikutustenarviointi ja muutokselle tulee varata riittävä siirtymäaika, jonka puitteissa alan toimijat pystyisivät varautumaan tulevaan muutokseen. Muutoksen yhteydessä tulee myös pyrkiä vapauttamaan mietojen alkoholijuomien vähittäiskauppa, jotta merkittävä Alkon vaikutus pt-kaupan asiakasvirran ohjaamiseen ei entisestään heikentäisi pienempien kauppojen asemaan muutoksen voimaantulon jälkeen, sekä pyrkiä turvaamaan pienempien kauppojen toimintaedellytykset myös muilla käytettävissä olevin tavoin. 8 HE 84/2009, s

8 Helsingissä, 21. syyskuuta 2015, Kunnioittavasti, Ralf Holmlund Toimitusjohtaja Suomen Lähikauppa Oy 8