Kalistanneva Wind Farm Oy. Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Transkriptio

1 Kalistanneva Wind Farm Oy Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 60/2013

2 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4 Metsojen soidinpaikkaselvitys... 5 Tutkimusmenetelmät... 5 Metsojen elintavoista... 6 Tulokset ja päätelmät... 6 Pesimälinnustoselvitys... 6 Tutkimusmenetelmät... 6 Sovellettu kartoituslaskenta... 6 Linjalaskenta... 7 Pistelaskenta... 8 Yölaulajalaskenta... 8 Epävarmuustekijät... 9 Tulokset ja päätelmät Lajikohtaista tarkastelua Liito-oravaselvitys Tutkimusmenetelmät Liito-oravan elinpiiristä Liito-orava lainsäädännössä Tulokset ja päätelmät Kirjallisuus Liitteet Liite 1. Linjalaskentatulosten yhteenveto Liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot Liite 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset havainnot Tähän raporttiin suositetaan viittaamaan seuraavasti: Ahlman, S. 2013: Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys Ahlman Group Oy. 2

3 JOHDANTO Tämä raportti esittelee Megatuuli Oy:n Ahlman Group Oy:ltä tilaaman Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan arvioida voimaloiden mahdollisia haittavaikutuksia sekä lintuihin että liito-oraviin. Megatuuli Oy:n tytäryhtiö Kalistanneva Wind Farm Oy suunnittelee kymmenen tuulivoimalan rakentamista Kalistannevan alueelle. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, kantaverkkoon liittymisasemasta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Hankkeeseen sovelletaan todennäköisesti YVA-lain (486/1994, muutettu 458/2006) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Osana luontoselvitys- ja kaavoitushanketta toteutettiin pesimälinnustoselvitys, jonka tarkoituksena oli selvittää tutkimusalueen lajistoa sekä havainnoida samalla muun muassa ruokailulentoja tekeviä päiväpetolintuja. Hanketta varten inventoitiin myös mahdolliset liito-oravien reviirit ja metsojen soidinpaikat. Raportista Tässä raportissa esitetään huhtikuun puolivälin ja kesäkuun lopun välisenä aikana 2013 toteutetun pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksen tulokset. Raportti käsittää yleis- ja pohjatietojen lisäksi kuvaukset tutkimusmenetelmistä sekä inventointien tulokset ja mahdolliset maankäyttösuositukset. SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS Suunniteltu hankealue sijaitsee noin kymmenen kilometriä Kurikan keskustan luoteispuolella. Lähimpiä taajamia ovat kaakkoispuolen Riitaluoma, itäpuolen Viitala ja koillispuolen Hiivaloukko. Hankealue on pinta-alaltaan noin hehtaarin laajuinen kokonaisuus, joka levittäytyy pohjois-eteläsuunnassa Laineskankaalta Miilunkorpeen ja itä-länsisuunnassa Hiivanaisnevalta Vuorusnevalle saakka. Kalistannevan tuulivoimapuiston alueella on runsaasti mäntyvaltaisia kasvatusmetsiä, joita kirjovat lukuisat hakkuualat. Ojitettuja rämeitä on erittäin runsaasti, eikä luonnontilaisia soita ole merkittävästi. Kokonaisuudessaan elinympäristöt ovat karuja ja yksipuolisia (kuva 1). 3

4 1656.Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi Description Wind Farm Environmental Study Kurikka Date Scale :20000 Drawing N:o Kuva 1. Kalistannevan tuulivoimapuiston hankealue (sininen katkoviiva). TYÖSTÄ VASTAAVAT HENKILÖT Kurikan Kalistannevan tuulivoimapuiston pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksestä vastasivat luontokartoittaja Keijo Seppälä ja biologi Antti Ihantola. Lepakkolaitteiden tarkastuksen yhteydessä (Tuominen & Ahlman 2013) kerätystä lintutiedosta vastasivat luontokartoittaja ja biologi Hanna Tuominen sekä luontokartoittaja Santtu Ahlman, joka laati tämän raportin. 4

5 metsojen soidinpaikkaselvitys tutkimusmenetelmät Metsojen soidinpaikkoja inventoitiin Metsoparlamentin ( virallisen ohjeistuksen mukaan. Maastotyöskentelyssä inventoitiin tutkimusalueen kaikki soidinpaikoiksi soveliaat kohteet sekä tuulivoimaloiden sijoitusalueet (kuva 2). Maastotyöt tehtiin lumiseen aikaan jälkien löytämiseksi ja hyvällä säällä. Maastoinventoinneissa tarkastettiin kohteita seuraavasti: Yhtenäiset, yli kymmenen hehtaarin metsäalueet Vanhat ja luonnontilaiset havumetsät, joissa puustorakenne harva ja maastoeroja Rämeitä reunustavat metsät Myös yli 30-vuotiaat ensiharventamattomat männiköt Karttapohjille merkittiin seuraavat havainnot: Kävely- ja muut jäljet Siipien vetämisjäljet Hakomismännyt ja ruokailupuut Jätökset Havaitut yksilöt Päiväreviirit Varsinaiset soidinpaikat Käytännössä inventointien aikana pyrittiin tarkastamaan kaikkien soveliaiden kohteiden lumijäljet, jotta mahdolliset soidinalueet voidaan haarukoida tarkemmin tai poissulkea. Erityistä huomiota kiinnitettiin siipien vetojälkiin, sillä ne liittyvät oleellisesti soitimeen. Yksittäistä jälkeä ei kuitenkin voida tulkita soidinalueeksi. Lisäksi siipijälkiä voi löytää myös koiraan päiväreviiriltä, joka on soidinpaikan läheisyydessä. 5

6 metsojen elintavoista Metso on suurin metsäkanalintumme, joka suosii elinpiirinään tyypillisesti luonnontilaisia ja vanhoja havumetsiä. Se on varsin paikkauskollinen laji, jonka on todettu rengastusaineistojen perusteella siirtyneen yleensä korkeintaan alle kymmenen kilometrin matkan (Saurola ym. 2013). Suurimmat tunnetut siirtymät ovat kuitenkin peräti 52, 45 ja 26 kilometriä, mutta tällaiset ovat hyvin poikkeuksellisia. Metso pariutuu ryhmäsoitimella, jossa on muutama koiraslintu parittelemassa useiden naaraiden kanssa. Soidinpaikka on lajin kannalta tärkeä osa sen elinympäristöä, ja se on elinehtona vakaalle metsokannalle. Soidinalan laajuus riippuu sitä käyttävän yksilöiden lukumäärästä, minkä vuoksi se voi vaihdella muutamasta hehtaarista jopa kymmeniin hehtaareihin. Suomen tuorein kannanarvio on paria (Saurola ym. 2013), mutta laji on taantunut merkittävästi eteläisestä Suomesta. Satakunnan vahvimmat metsokannat ovat maakunnan pohjoisosissa. tulokset ja päätelmät Maastoinventointien aikana Kalistannevan tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan metsojen soitimeen viittaavia havaintoja. Alueella pesii metsoja, mutta ne käyttävät luultavasti alueen ulkopuolella olevia kohteita soidinkohteinaan. Lajin soidinalueita ei näin ollen tarvitse huomioida lainkaan hankkeen suunnittelussa. pesimälinnustoselvitys tutkimusmenetelmät sovellettu kartoituslaskenta Hankealueella tehtiin 11 kartoituslaskentaa, joista kaksi toteutettiin pistelaskentojen jälkeen, kaksi metsojen soidinpaikkaselvityksen ohessa ja neljä liito-oravainventointien aikana. Laskentapäivät olivat 17.4., 26.4., 16.5., 17.5., 18.5., 24.5., 8.6., 9.6., 16.6., ja 22.6 (taulukko 1). Lisäksi havaintoaineistoa kerättiin lepakoiden kevätmuuttoselvityksen ohessa 29.4., 8.5., 17.5., 27.5., ja 3.6. Kartoituslaskennat toteutettiin koko hankealueen osalta otollisilta kohteilta ja laskennan painopisteenä olivat uhanalaiset, EU:n lintudirektiivin liitteen I-lajit sekä Suomen erityisvastuulajit. Kartoituslaskennassa merkittävien lajien reviirit merkittiin kartalle paikan päällä maastossa ja sijainti varmistettiin GPS-vastaanottimen avulla. Maastotyöt tehtiin aamuisin noin klo 4 11 välisenä aikana. Pareiksi tulkittiin seuraavat havainnot: laulava koiras, varoitteleva koiras, nähty koiras, varoitteleva naaras, nähty naaras, varoitteleva pari ja nähty pari. 6

7 Lajit, joista kerättiin kaikki reviirihavainnot: Vesilinnut Metsä-, pelto- ja rantakanat (ei fasaani) Kahlaajat (ei metsäviklo, taivaanvuohi ja lehtokurppa) Pöllöt Tikat (ei käpytikka) ja kivitasku Niittykirvinen ja keltavästäräkki Sirkkalinnut Sirittäjä ja idänuunilintu Lepinkäiset ja kuhankeittäjä Järripeippo ja nokkavarpunen Peltosirkku ja pohjansirkku Päiväpetolinnut Kurki Lokit ja tiirat Uuttukyyhky ja turkinkyyhky Kehrääjä ja tervapääsky Kangaskiuru ja törmäpääsky Peukaloinen, satakieli ja leppälintu Viita-, luhta- ryti- ja rastaskerttunen Pikkusieppo ja pyrstötiainen Korppi ja mustavaris Isokäpylintu ja punavarpunen linjalaskenta Hankealueella tehtiin kaksi linjalaskentaa, jotka olivat noin 3,3 ja 4,0 kilometriä pitkiä (kuva 2). Linjat toteutettiin metsäteitä pitkin, sillä siten saatiin katettua mahdollisimman laaja alue. Laskennat suoritettiin aikaisin aamulla klo 4 10 välisenä aikana 8.6. ja 9.6. Linjalaskennalla pystytään laskemaan suuntaa antavasti alueen lintutiheys ja siinä merkitään ylös pääsarkaan (alle 25 metrin päässä havaitut linnut) ja apusarkaan (yli 25 metrin päässä havaitut linnut). Lintutiheys laskettiin myös lajikohtaisesti, mutta siihen on syytä suhtautua varauksella, koska aineisto on pieni ja monet lajit (esimerkiksi käki ja korppi) havaitaan lähes aina apusaralla. Tiheydet ovat siten esimerkinomaiset, eivätkä esitä lajien todellisia parimääriä. Linjalaskennoilla pyrittiin inventoimaan koko hankealuetta mahdollisimman kattavasti. Taulukko 1. Maastoinventointien päivämäärät ja tarkoitukset. Päivämäärä Sovellettu kartoituslaskenta Metsojen soidinpaikkainventointi Liito-oravainventointi Linjalaskenta Pistelaskenta Yölaulajainventointi x - x x - x x x x x x x x x x x x x x - x x x - x x - - x x - - x x - - x 7

8 1656.Kalistanneva Kuva 2. Kalistannevan linjalaskentareitit (punaiset viivat). 0 km 0.5 km 1 km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 2 km Project Municipality Wind Farm Area Description Wind Farm Environmental Study Kurikka Date Scale 1: :20000 pistelaskenta Pistelaskennat tehtiin 16.6 ja hankealueella 24 eri paikalta (kuva 3). Pistelaskennassa merkitään ylös kaikki viiden minuutin aikana havaitut lintuyksilöt pää- ja apusarkaan (kuten linjalaskennassa). Pisteille saavuttiin GPS-vastaanottimeen syötettyjen koordinaattien avulla. Pistelaskennalla pystytään laskemaan suhteellisia tiheyksiä, mutta ei absoluuttisia tiheyksiä. Vertailu onnistuu esimerkiksi habitaattien välillä. Pistelaskentojen jälkeen aamulla tehtiin kartoituslaskentoja. yölaulajalaskenta Yöaktiivisia lajeja inventoitiin lepakkoselvityksen yhteydessä. Yölaulajalaskennat keskittyivät pimeimpään aikaan noin klo väliselle ajanjaksolle , ja Kalistannevan kaltaisella paikalla yölaulajainventoinneissa etsitään lähinnä kehrääjiä. Paritulkinnat tehtiin yöinventoinneissa samalla tavalla kuin kartoituslaskennoissa. 8 Drawing N:o

9 EPÄVARMUUSTEKIJÄT Linnustoa inventoitiin pesimäkaudella 11 päivän ja kolmen yön aikana. Vaikka alue on hyvin laaja, ovat elinympäristöt kuitenkin hyvin yksipuolisia, minkä vuoksi maastotyöpanosta voidaan pitää riittävänä. Todennäköisesti suurin osa huomionarvoisista lajeista on löydetty. Kuva 3. Pistelaskentakohteet (vihreät pallot) Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 9 Description Wind Farm Environmental Study Kurik Date Scale :2

10 Tulokset ja päätelmät Kalistannevan alueen tuulivoimapuiston pesimälinnusto saatiin selvitettyä kattavasti kartoitus-, linja- ja pistelaskennoin (taulukko 1). Lisäksi havaintoaineistoa kertyi lepakkoinventointien yhteydessä. Pesimätiheydet ovat tavanomaista suuremmat, mutta se johtunee enemmän elinympäristöjen rikkonaisuudesta kuin niiden edustavuudesta. Lintujen tavanomaisuudesta kertovat linja- ja pistelaskentatulokset (liite 1, 2 ja 3). Tutkimusalueelta löydettiin yhteensä 50 lajin reviirit (taulukko 2), joista valtaosa on hyvin tavallisia pesimälajeja. Lajistoon lukeutuu 12 huomionarvoista lajia: tavi, teeri, metso, kurki, kapustarinta, pikkukuovi, liro, helmipöllö, käenpiika, palokärki, leppälintu ja sirittäjä. Näistä teeri, metso, kurki, kapustarinta, liro, helmipöllö ja palokärki ovat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja. Teeri, metso, liro ja helmipöllö ovat myös pikkukuovin ja leppälinnun ohella Suomen erityisvastuulajeja. Teeri lukeutuu lisäksi metson ja helmipöllön sekä käenpiian, niittykirvisen ja sirittäjän tavoin valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettäväksi (NT). Suurella osalla alueella pesivillä lajeilla on vastaavia elinympäristöjä runsaasti tutkimusalueen ulkopuolella, minkä vuoksi niitä ei tarvitse huomioida erityisesti hankkeessa. Tutkimusalueella on kuitenkin kolme selvästi muusta ympäristöstä erottuvaa kohdetta, joiden voidaan katsoa olevan linnustollisesti arvokkaita (kuva 4). Näistä merkittävin on Kalistanneva, jossa pesii vaateliasta suojalajistoa, kun kapustarinta, pikkukuovi, liro, kurki ja metsäkirvinen. Myös Vanhanhaudanmaan kaakkoispuolen Hiivanaislammin luonnontilaiset suot ovat merkittäviä lintukohteita. Edellä mainitut kolme suoaluetta suositetaan säilytettävän koskemattomina. Tuulivoimapuiston suunnittelussa tulee huomioida, ettei kohteiden vesitalous muutu, joten uusi ojituksia ei tule tehdä. Kuva 4. Kalistannevan linnustollisesti arvokkaat alueet (punaiset rajaukset). 10

11 Kalistannevan tuulivoimapuiston alueelta laskettiin lintuja kahdelta linjalta (kuva 2), jotka olivat pituudeltaan yhteensä 7,3 kilometriä (liite 2). Reviirihavaintoja kirjattiin yhteensä 494, jotka jaettiin pää- ja apusarkahavaintoihin havaintoetäisyyden mukaan (katso tutkimusmenetelmät > linjalaskenta). Havaintoaineiston avulla laskettiin kullekin alueella havaitulle lajille keskitiheys neliökilometriä kohden. Tutkimussarkatiheys (pääsarka + apusarka) laskettiin seuraavalla kaavalla: lajikohtainen kuuluvuuskerroin x tutkimussarkahavainnot / laskentakilometrit (Rajasärkkä 2005). Kuuluvuuskertoimina käytettiin Muuttuva pesimälinnusto -teoksessa esitettyjä peruskertoimia (Väisänen ym. 1998). Lopullinen lajikohtainen tiheys korjattiin y-kertoimella (0,990), joka puolestaan laskettiin seuraavalla kaavalla: 0,0302 x 10,140 (maalinnuston pääsarkahavainnot / laskentakilometreillä) + 0,684 (Järvinen & Väisänen 1983). Linjalaskennat antavat vertailukelpoista ja helposti toistettavaa aineistoa, jonka avulla voidaan seurata lintukantojen vaihteluja. Laskennoissa havaitaan keskimäärin noin 60 prosenttia todellisesta yksilömäärästä, joten ne eivät anna absoluuttista kuvaa alueen linnustosta. Tiheyslaskentakaavojen avulla voidaan kuitenkin arvioida alueen lajiston rakennetta melko hyvin. Tulosten valossa hankealueella ja sen lähistöllä pesi peräti 225,86 paria (liite 1) neliökilometriä kohden. Se on tavanomaista suurempi lukema, mutta selittynee metsien ja muiden elinympäristöjen pirstaleisuuden vuoksi, jolloin ns. reunavaikutus on suuri. Lisäksi pääsarkahavaintojen osuus oli poikkeuksellisen suuri, mikä vaikuttaa tiheyslaskelmaan. Metsämaiden perustiheys on yleensä paria ja rehevissä lehdoissa se voi kohota jopa pariin per neliökilometri. Tutkimusalueen runsaimpia lajeja olivat peippo (72,88 paria / km 2 ), pajulintu (69,47) ja metsäkirvinen (10,90). Nämä kolme lajia muodostivat peräti 68 prosenttia kokonaisparimäärästä. Peruslajeja olivat myös punarinta, talitiainen, vihervarpunen ja laulurastas. Linjalaskennoissa kirjattiin reviirihavaintoja yhteensä 37 lajista. Taulukko 2. Hankealueella havaitut reviirilajit maastotöiden aikana. Uhanalaisuusluokat ovat seuraavat: NT = Silmälläpidettävä. Runsausluokat ovat: 1 = harvalukuinen, 2 = tavallinen ja 3 = runsas. Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Tavi Anas crecca - - x 2 - Teeri Tetrao tetrix NT x x 3 - Metso Tetrao urogallus NT x x 8 - Kurki Grus grus - x Kapustarinta Pluvialis apricaria - x Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus Taivaanvuohi Gallinago Gallinago Lehtokurppa Scolopax rusticola Pikkukuovi Numenius phaeopus - - x 1 - Metsäviklo Tringa ochropus Liro Tringa glareola - x x 2-11

12 Laji Tieteellinen nimi Uhanalaisuusluokitus EU:n direktiivilaji Vastuulaji Parimäärä Runsaus Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Helmipöllö Aegolius funereus NT x x 1 - Käenpiika Jynx torquilla NT Palokärki Dryocopus martius - x Käpytikka Dendrocopos major Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus - - x 2 - Mustarastas Turdus merula Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Lehtokerttu Sylvia borin Hernekerttu Sylvia curruca Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Töyhtötiainen Parus cristatus Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Närhi Garrulus glandarius Varis Corvus cornix Peippo Fringilla coelebs Järripeippo Fringilla montifringilla Viherpeippo Carduelis chloris Vihervarpunen Carduelis spinus Urpiainen Carduelis flammea Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Punatulkku Pyrrhula pyrrhula Keltasirkku Emberiza citrinella Yhteensä 50 lajia 12

13 Lajikohtaista tarkastelua Tässä osiossa käsitellään Kalistannevan tuulivoimapuiston alueella maastotöiden aikana havaittuja huomionarvoisia tai muuten mielenkiintoisia lajeja. Lajiluettelossa käytetään termeinä sekä reviiriä että pesiviä paria. Molemmat tarkoittavat kuitenkin pesimähavaintoja. Merkittävien lajien reviirit esitetään reviirikartoissa sivulla Kustakin lajista esitetään suomalaisen nimen lisäksi tieteellinen nimi. Palstan oikeassa reunassa on merkitty punaisella hakasulkuihin lajin mahdollinen uhanalaisuusluokitus (NT = silmälläpidettävä, L = lintudirektiivin laji ja V = Suomen erityisvastuulaji). Tavi (Anas crecca) [V] Alueen koillis- ja kaakkoisosassa pesi yksi pari (reviirikartta 1). Tavi on pesimäpaikkansa suhteen vaatimattomin vesilintumme, joka pesii toisinaan jopa metsäojien varsilla. Se on Suomen erityisvastuulaji. Teeri (Tetrao tetrix) [L] [NT] [V] Alueelta löydettiin vain kolme reviiriä (reviirikartta 1). Rajauksella ja sen lähiympäristössä havaittiin kartoitusten aikana useita soidintavia koiraita, mutta valtaosa niistä pesi toisaalla. Teeren soidinpaikat ovat avoimia, usein soita, turvetuotantoalueita, peltoja tai hakkuuaukkoja. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Metso (Tetrao urogallus) [L] [NT] [V] Hankealueella pesi peräti kahdeksan paria (reviirikartta 1). Metson tyypillisiä elinympäristöjä ovat iäkkäämmät havumetsät. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Kurki (Grus grus) [L] Kalistannevalla ja Hiivanaislammilla pesi yksi pari (reviirikartta 1). Kurki on tyypillinen avosoiden pesijä, jonka tapaa yleisesti myös hyvien lintujärvien rantaluhdilla. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Kapustarinta (Pluvialis apricaria) [L] Kalistannevalla pesi peräti viisi paria ja Vanhanhaudanmaan kaakkoispuolen nevalla yksi pari (reviirikartta 1). Kapustarinta on avosoiden pesijä, joka on taantunut eteläisestä Suomesta soiden hävitessä. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kalistannevalta löydettiin yksi elinpiiri (reviirikartta 2). Töyhtöhyyppä on tyypillinen peltopesijä, joka asuttaa harvalukuisena myös avosoita ja rantaluhtia. 13

14 Pikkukuovi (Numenius phaeopus) [V] Kalistannevalla pesi yksi pari (reviirikartta 2). Pikkukuovi on harvalukuinen avosoiden pesijä, jonka kannan painopiste on Pohjois-Suomessa. Se on Suomen erityisvastuulaji. Liro (Tringa glareola) [L] [V] Kalistannevalla soidinsi kaksi koirasta (reviirikartta 2). Liro on pääosin avosoiden ja luhtarantaisten lintuvesien laji, jonka pesimäkannan painopiste on pohjoisessa. Se on Suomen erityisvastuulaji ja EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Helmipöllö (Aegolius funereus) [L] [NT] [V] Vanhanhaudanmaan itäpuolelta löydettiin pesimäpaikka (reviirikartta 2). Helmipöllö pesii monenlaisissa metsissä, mutta vaatimuksena on sopiva linnunpönttö tai vanha palokärjen kolo. Se on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji, valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja Suomen erityisvastuulaji. Käenpiika (Jynx torquilla) [NT] Tuulivoimapuistoalueen itäosassa oli kolme pesimäpiiriä (reviirikartta 2). Käenpiika pesii hyvin vaatimattomissa paikoissa, jopa hakkuualoilla, kunhan tarjolla on sopiva pesäkolo. Laji on ainoa tikkamme, joka ei kaiverra itse pesäkoloaan. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettävä (NT). Palokärki (Dryocopus martius) [L] Alueella oli yhteensä kolme pesimäpiiriä (reviirikartta 3). Laji on hyvin kuuluva reviirillään, joka on kooltaan yleensä melko laaja metsäinen alue. Palokärki on EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Niittykirvinen (Anthus pratensis) [NT] Kalistannevan länsireunalla oli yksi pesivä pari (reviirikartta 3). Niittykirvinen on selvästi taantunut laji, joka pesii viljelysalueilla ja avosoilla. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluettelossa silmälläpidettävä (NT). Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) [V] Alueella havaittiin vain kaksi laulavaa koirasta (reviirikartta 3). Laji pesii vanhemmissa metsissä, asutuksen piirissä ja runsaimmin mäntykankailla. Leppälintu on Suomen erityisvastuulaji. Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) [NT] Muikoperällä ja eteläosan metsästysmajan laiteilla kuultiin laulava lintu (reviirikartta 3). Sirittäjän tapaa tyypillisesti valoisista lehti- ja sekametsistä sekä lehdoista. Se on valtakunnallisessa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävä (NT). Sirittäjä on taantunut viime vuosina. Järripeippo (Fringilla montifringilla) Alueelta löydettiin yhteensä viisi reviiriä (reviirikartta 3). Järripeippo on eräs runsaimpia Lapin pesimälajeja, jonka tavanomainen levinneisyysalue ulottuu toisinaan myös Pohjanmaan puolelle. Tyypillisiä elinympäristöjä ovat soiden laiteet ja koivikot. 14

15 Reviirikartta 1. Tavin (2 paria), teeren (3 pr), metson (8 pr), kurjen (2 pr) ja kapustarinnan (6 pr) reviirit. Tavi Kurki Teeri Kapustarinta Metso 1656.Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 15 Description Wind Farm Environmental Study Kurik Date Scale :2

16 Reviirikartta 2. Töyhtöhyypän (1 pari), pikkukuovin (1 pr), liron (2 pr), helmipöllön (1 pr) ja käenpiian (3 pr) reviirit. Töyhtöhyyppä Helmipöllö Pikkukuovi Käenpiika Liro 1656.Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 16 Description Wind Farm Environmental Study Kurik Date Scale :2

17 Reviirikartta 3. Palokärjen (3 paria), niittykirvisen (1 pr), leppälinnun (2 pr), sirittäjän (2 pr) ja järripeipon (5 pr) reviirit. Palokärki Sirittäjä Niittykirvinen Järripeippo Leppälintu 1656.Kalistanneva Project Municipality Wind Farm Area 0 km 0.5 km 1 km 1: km Megatuuli Oy Teknobulevardi VANTAA Suunnittelu@megatuuli.fi 17 Description Wind Farm Environmental Study Kurik Date Scale :2

18 Liito-oravaselvitys tutkimusmenetelmät Kalistannevan tuulivoimapuiston alue kierrettiin huolella läpi 16.5., 17.5., ja 24.5., jolloin etsittiin liito-oravien jätöksiä puiden runkojen tyviltä. Inventoinnit tehtiin ajankohtana, jolloin lumet olivat sulaneet riittävästi. Näin ollen mahdollisien jätöksien löytämiseen oli erinomaiset edellytykset. Alueelta tutkittiin kaikkien järeähköjen leppien, raitojen, haapojen ja kuusten tyvet. LIito-oravan elinpiiristä Liito-orava asettuu mieluiten kuusivaltaiseen metsään, jossa on riittävästi lehtipuita seassa. Kesällä se syö pääosin lehtipuiden lehtiä, suosituimpia ovat koivut, lepät ja haapa. Syksyllä ravinto koostuu lähinnä havupuiden silmuista sekä koivun ja lepän norkoista. Vastaavaan ravintoon se turvautuu myös talvella. Monipuoliset ravintovaatimukset määräävät lajin elinympäristön sijoittumista. Lisäksi sopivia pesäpaikkoja kuten vanhoja tikankoloja tai risupesiä täytyy olla riittävästi tarjolla. Liito-oravien reviirit ovat varsin laajoja, erityisesti koirailla, joiden elinpiirin keskimääräinen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. Naarailla on huomattavasti pienempi reviiri, vain noin kahdeksan hehtaaria. Molemmat sukupuolet käyttävät useita eri koloja, ja niiden reviireillä on tärkeitä ydinalueita. Aikuiset yksilöt ovat varsin paikkauskollisia ja liikkuvat vain pakon edessä uusille alueille. Nuoret yksilöt sen sijaan levittäytyvät uusille alueille säännöllisesti (dispersaali). Levittäytymisen vuoksi elinvoimaisen reviirin on oltava yhteydessä laajempiin metsäalueisiin niin sanottujen ekologisten käytävien kautta. Mikäli metsät ovat eristäytyneitä saarekkeita, ei liitooravilla ole edellytyksiä elinvoimaisiin pesimäkantoihin. Lisääntymismetsien välillä tulisi olla vähintään kymmenen metriä korkeaa puustoa, mieluummin vielä korkeampaa. Hakkuuaukot ja taimikot eivät ole liito-oravalle kelvollisia liikkumisreittejä. Liito-orava lainsäädännössä Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) mukaisiin lajeihin, joihin kuuluvien yksilöiden luonnossa selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on uuden luonnonsuojelulain (49 ) mukaisesti kielletty. tulokset ja päätelmät Kalistannevan tutkimusalueelta ei löydetty lainkaan liito-oravan jätöksiä, eikä soveliasta elinympäristöä ole alueella mainittavasti. Lajin esiintymistä ei näin ollen tarvitse huomioida alueella. 18

19 KIRJALLISUUS Helle, P., Lindén, H., Aarnio, M. & Timonen, K. 1999: Metso ja metsien käsittely. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 20. Jakobsson, N. (toim.) 2008: Ympäristön- ja luonnonsuojelu Lakikokoelmat. Edita Publishing Oy. Helsinki. Jokinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan kanssa. Liito-oravan suojelun ja kasvavan kaupunkiseudun maankäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20/2007. Pirkanmaan ympäristökeskus. Metsoparlamentti: Kuinka löydän metsojen soidinpaikan? < Pöntinen, B. 2001: Liito-orava, Flygekorren. Omakustanne. Kirjapaino Stencca. Vaasa. Rajasärkkä, A. 2005: Linjalaskenta. Eripainos monisteesta: Rytkönen, S., Leppäjärvi, M., Rajasärkkä, A., Siekkinen, J., Várkonyi, G. & Välimäki, P. 2005: Maaeläimistön tuntemus ja ekologia. Biologian laitoksen monisteita 1/2005. Oulun yliopisto. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P., Valkama, J. & Velmala, W. 2013: Suomen Rengastusatlas. Osa 1. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 19

20 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Tuominen, H. & Ahlman, S. 2013: Kurikan Viiatin tuulivoimapuistojen lepakoiden kevätmuuttoselvitys Ahlman Group Oy. Ympäristöministeriö a) luontodirektiivin II, IV ja V -liitteiden lajit Ympäristöministeriö 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. Oy Edita Ab. Helsinki. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Moniste 16 s. 20

21 liite 1. Linjalaskentatulokset. Laji Pääsarka Apusarka Tutkimussarka Pääsarkatiheys Tutkimussarkatiheys Parimäärä y-korjauskertoimella Teeri ,34 0,34 Metso ,96 1,96 Kurki ,17 0,17 Kapustarinta ,34 0,34 Taivaanvuohi ,49 0,49 Pikkukuovi ,21 0,21 Metsäviklo ,53 0,53 Sepelkyyhky ,65 2,65 Käki ,05 2,05 Palokärki ,14 0,14 Käpytikka ,74 2,74 Kangaskiuru ,25 0,25 Metsäkirvinen ,22 11,01 10,90 Västäräkki 2-2 5,48 1,80 1,80 Rautiainen ,00 1,98 Punarinta ,74 10,53 10,42 Leppälintu ,35 0,35 Mustarastas ,74 2,09 2,07 Räkättirastas 1-1 2,74 0,71 0,70 Laulurastas ,48 5,32 5,27 Punakylkirastas ,95 0,94 Lehtokerttu ,22 3,79 3,75 Hernekerttu ,17 1,16 Sirittäjä ,62 0,61 Tiltaltti ,74 2,45 2,43 Pajulintu ,20 70,17 69,47 Hippiäinen 1-1 2,74 0,97 0,96 Kirjosieppo ,54 0,53 Hömötiainen ,67 3,63 Töyhtötiainen ,74 2,17 2,15 Talitiainen ,22 7,45 7,38 Peippo ,32 73,62 72,88 Järripeippo 1-1 2,74 0,44 0,44 Viherpeippo ,74 0,74 0,74 Vihervarpunen ,48 5,68 5,62 Punatulkku 1-1 2,74 0,52 0,51 Keltasirkku ,48 7,30 7,30 Yhteensä ,76 227,93 225,86 21

22 liite 2. Linjalaskentojen linjakohtaiset havainnot. Linja 1 (länsi) Laji 3,3 km Pääsarka 9.6. Apusarka Linja 2 (itä) Laji 4,0 km Pääsarka 8.6. Apusarka Teeri - 1 Metso - 1 Kurki - 1 Kurki - 1 Taivaanvuohi - 1 Kapustarinta - 1 Pikkukuovi - 1 Taivaanvuohi - 1 Metsäviklo - 1 Metsäviklo - 1 Sepelkyyhky - 4 Sepelkyyhky - 8 Käki - 11 Käki - 17 Käpytikka - 5 Palokärki - 1 Metsäkirvinen 2 17 Kangaskiuru - 1 Västäräkki 2 - Metsäkirvinen 1 9 Punarinta - 10 Rautiainen - 4 Leppälintu - 1 Punarinta 1 7 Mustarastas - 1 Mustarastas 1 1 Räkättirastas 1 - Laulurastas - 7 Laulurastas 2 6 Punakylkirastas - 1 Punakylkirastas - 1 Lehtokerttu 2 2 Lehtokerttu 1 2 Tiltaltti - 4 Hernekerttu - 2 Pajulintu Sirittäjä - 1 Hippiäinen 1 - Tiltaltti 1 1 Hömötiainen - 3 Pajulintu Töyhtötiainen 1 - Kirjosieppo - 1 Talitiainen 2 6 Hömötiainen - 1 Peippo Töyhtötiainen - 1 Viherpeippo - 1 Talitiainen 1 1 Vihervarpunen 1 3 Peippo 7 48 Punatulkku 1 - Järripeippo 1 - Keltasirkku 1 3 Viherpeippo 1 - Vihervarpunen 1 8 Keltasirkku 1 - Yhteensä Yhteensä

23 LIITE 3. Pistelaskentojen paikkakohtaiset (kuva 3) havainnot. Piste 1 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 5 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 2 Sepelkyyhky - 2 Metsäkirvinen - 2 Käki - 2 Punarinta - 1 Käpytikka - 2 Laulurastas - 2 Metsäkirvinen - 2 Pajulintu 1 2 Rautiainen - 1 Peippo 1 3 Punarinta 1 2 Vihervarpunen - 1 Hernekerttu - 1 Piste 2 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Tiltaltti - 1 Sepelkyyhky - 2 Pajulintu 1 3 Käki - 3 Kirjosieppo - 1 Punarinta 1 1 Talitiainen - 1 Laulurastas - 1 Peippo 1 4 Pajulintu 1 4 Vihervarpunen - 2 Talitiainen - 1 Piste 6 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1 3 Taivaanvuohi - 1 Pikkukäpylintu - 6 Naurulokki - 2 Piste 3 (18.6.) Alle 50 m Yli 50 m Sepelkyyhky - 2 Käki - 3 Käki - 3 Käpytikka - 1 Käpytikka 1 - Metsäkirvinen - 2 Metsäkirvinen - 1 Punarinta - 1 Rautiainen - 1 Mustarastas - 1 Punarinta - 2 Laulurastas 1 1 Mustarastas - 1 Pajulintu 1 4 Laulurastas - 2 Hömötiainen - 1 Lehtokerttu - 1 Talitiainen - 1 Pajulintu 2 2 Peippo 1 4 Talitiainen - 2 Piste 4 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1 2 Sepelkyyhky - 1 Piste 7 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1 Sepelkyyhky - 1 Käpytikka - 1 Käki - 1 Metsäkirvinen - 2 Punarinta - 2 Rautiainen - 1 Mustarastas - 1 Punarinta 1 1 Laulurastas - 2 Laulurastas - 1 Pajulintu 1 4 Lehtokerttu - 1 Hömötiainen - 1 Pajulintu 1 4 Talitiainen - 1 Hömötiainen - 1 Peippo 1 3 Peippo 1 4 Vihervarpunen

24 Piste 8 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 11 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Sepelkyyhky - 1 Teeri - 1 Käki - 1 Sepelkyyhky - 2 Metsäkirvinen - 2 Käki - 1 Rautiainen - 1 Käpytikka - 1 Punarinta 1 1 Punarinta 1 1 Leppälintu - 1 Mustarastas - 1 Mustarastas - 1 Laulurastas - 1 Laulurastas - 2 Pajulintu 1 3 Tiltaltti - 1 Talitiainen - 1 Pajulintu 1 3 Peippo 1 3 Talitiainen - 1 Vihervarpunen 1 - Peippo 1 4 Piste 12 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pikkukäpylintu - 6 Sepelkyyhky - 1 Piste 9 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 2 Sepelkyyhky - 1 Metsäkirvinen - 1 Käki - 3 Punarinta - 2 Käpytikka 1 - Mustarastas - 1 Metsäkirvinen - 2 Laulurastas 1 1 Rautiainen - 1 Tiltaltti - 1 Punarinta 1 1 Pajulintu 2 3 Hernekerttu - 1 Hömötiainen - 1 Pajulintu 1 3 Töyhtötiainen 1 - Talitiainen - 1 Talitiainen - 2 Korppi - 1 Korppi - 1 Peippo 1 4 Peippo 1 3 Vihervarpunen - 1 Vihevarpunen 1 - Pikkukäpylintu - 1 Pikkukäpylintu - 2 Punatulkku 1 - Piste 13 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 10 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Kurki - 1 Sepelkyyhky - 1 Kapustarinta - 1 Käki - 2 Sepelkyyhky - 1 Punarinta 1 1 Käki - 3 Laulurastas 1 - Metsäkirvinen - 2 Pajulintu 1 4 Punarinta - 1 Hömötiainen - 1 Pajulintu 2 2 Peippo 1 4 Hömötiainen - 1 Pikkukäpylintu - 7 Talitiainen - 1 Peippo 1 3 Pikkukäpylintu

25 Piste 14 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 17 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Sepelkyyhky - 2 Sepelkyyhky 1 1 Käki - 3 Käki - 1 Käpytikka 1 - Käpytikka - 1 Metsäkirvinen - 1 Metsäkirvinen 1 1 Punarinta - 2 Rautiainen - 1 Mustarastas - 1 Punarinta - 1 Laulurastas - 2 Mustarastas - 2 Tiltaltti - 1 Laulurastas - 1 Pajulintu 1 3 Pajulintu - 4 Hömötiainen - 1 Talitiainen - 1 Talitiainen - 1 Peippo 1 5 Peippo 1 3 Keltasirkku - 1 Vihervarpunen - 2 Piste 18 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pikkukäpylintu - 3 Sepelkyyhky - 1 Piste 15 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 2 Liro - 1 Käpytikka - 1 Metsäkirvinen - 3 Punarinta 1 1 Punarinta 1 - Leppälintu - 1 Mustarastas - 1 Laulurastas 1 2 Laulurastas - 1 Pajulintu 1 4 Pajulintu - 5 Peippo - 3 Peippo 1 4 Vihervarpunen - 1 Piste 16 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Pikkukäpylintu - 6 Sepelkyyhky - 1 Piste 19 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Käki - 1 Käki - 1 Käpytikka - 1 Metsäkirvinen - 1 Metsäkirvinen - 1 Rautiainen - 1 Punarinta - 1 Punarinta - 1 Mustarastas - 1 Lehtokerttu 1 - Laulurastas 1 1 Tiltaltti - 1 Pajulintu 1 4 Pajulintu 1 3 Talitiainen - 1 Hömötiainen - 1 Peippo 1 2 Talitiainen 1 - Peippo 1 3 Vihervarpunen 2-25

26 Piste 20 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Piste 23 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Metsäviklo - 1 Kurki - 4 Sepelkyyhky - 1 Kapustarinta - 1 Käki - 1 Kalalokki - 2 Punarinta - 2 Sepelkyyhky - 1 Laulurastas - 1 Käki - 1 Pajulintu 1 6 Käpytikka 1 - Korppi - 1 Lehtokerttu - 1 Peippo 1 4 Punarinta 1 1 Vihervarpunen - 1 Pajulintu 1 2 Piste 21 (16.6.) Alle 50 m Yli 50 m Peippo 1 4 Käki - 2 Pikkukäpylintu - 1 Metsäkirvinen 1 1 Piste 24 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Punarinta - 1 Sepelkyyhky - 2 Leppälintu - 1 Käki - 2 Laulurastas - 1 Käpytikka - 1 Pajulintu 1 6 Metsäkirvinen - 1 Talitiainen - 1 Punarinta 1 1 Korppi - 4 Hernekerttu - 1 Peippo - 4 Tiltaltti - 1 Vihervarpunen - 2 Pajulintu 1 3 Piste 22 (22.6.) Alle 50 m Yli 50 m Hömötiainen - 1 Kurki - 2 Talitiainen - 1 Kalalokki - 1 Peippo 1 3 Sepelkyyhky - 1 Pikkukäpylintu - 6 Käki - 2 Metsäkirvinen - 1 Punarinta - 2 Mustarastas - 1 Laulurastas - 2 Pajulintu 1 4 Talitiainen - 1 Peippo 1 2 Vihervarpunen

27 27