MTT:n strategia. Tieteestä elinvoimaa: Päämäärä vuoteen 2015 ja toimintamalli sen saavuttamiseksi

Transkriptio

1 MTT:n strategia Tieteestä elinvoimaa: Päämäärä vuoteen 2015 ja toimintamalli sen saavuttamiseksi 1

2 Sisällys Sivu 1. Mitä teemme: toiminta-ajatus 3 2. Mihin pyrimme: tavoitetila Mitä arvostamme 3 4. Keskeiset tehtävämme Tutkimus Asiantuntijatehtävät Tiedon ja teknologian siirto ja markkinointi 7 5. Mitä meille merkitsee hyvä johtaminen ja hyvä työyhteisö 7 Liite 1. Missä haluamme onnistua: strategian vienti käytäntöön 9 Liite 2. Toimintaympäristön muutokset 15 2

3 1. Mitä teemme: toiminta-ajatus Tutkimuksemme edistää kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua sekä maaseudun elinvoimaisuutta. 2. Mihin pyrimme: tavoitetila 2015 Haluamme olla kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa uusia toimintamalleja ja uutta teknologiaa elintarvike- ja energiantuotannon käyttöön sekä tietoa ja ratkaisuja yhteiskunnallisen päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. 3. Mitä arvostamme Asiakaslähtöisyys Tavoitteemme ja toimintamme vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja reagoida nopeasti tutkimustarpeiden muutokseen. Olemme tässä notkeita ja joustavia. Keräämme aktiivisesti palautetta toiminnastamme. Haluamme, että tutkimuksemme on merkittävää ja se tuottaa asiakkaillemme selkeää lisäarvoa. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Toimintamme peruslähtökohtana on vahva asiantuntijuus. Olemme aktiivinen osa kansainvälistä tiedeyhteisöä, ja huolehdimme osaamisemme jatkuvasta kehittämisestä. Tutkimusprosessimme on läpinäkyvä ja se tukee tieteellistä keskustelua, tutkimustulosten kriittistä arviointia, luovuutta ja innovatiivisuutta sekä ratkaisuhakuisuutta. Asiantuntijuus ja innovatiivisuus edellyttävät myös kykyä uudistua. Ymmärrämme asiantuntijuudella myös osaamisen ja tiedon siirtämistä ja jakamista, yhteistyötaitoja ja uudenlaisia yhteistyömuotoja. 3

4 Eettisyys Noudatamme tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Toimimme vastuullisesti, luotettavasti ja perustellusti. Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen. Edistämme tutkimuksen keinoin tuotannon ja kulutuksen eettisyyttä. Otamme huomioon YK:n vuoden 2000 ns. millenium-kehitystavoitteet. Hyvinvoiva työyhteisö Työyhteisömme on kannustava, ja se luo mahdollisuudet osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset sitoutumiselle yhteisiin tavoitteisiin ja vastuunottoon työn tuloksista. Kannamme vastuumme työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Työkulttuurimme on avoin, ja se tukee uuden ideointia. Toiminnan tuloksellisuus Keskitymme yhteiskunnallisesti merkittäviin tutkimusongelmiin, joissa toimintamme tuottaa merkittävää lisäarvoa ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi ja tuloksellisesti. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä tutkimusmenetelmiä sekä uusia toiminta- ja yhteistyömalleja. 4

5 4. Keskeiset tehtävämme 4.1. Tutkimus Tutkimus on taloudellisen kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin keskeisiä tekijöitä. Tutkimus on suunnannäyttäjä; se huolehtii kehityksen edellytyksistä. Tutkimusalamme ovat biotekniikka- ja elintarviketutkimus, kotieläintuotannon tutkimus, kasvintuotannon tutkimus, taloustutkimus, ympäristöntutkimus ja teknologiatutkimus. Tutkimuksemme perustuu tiiviiseen ja pitkäjänteiseen kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Vahvuutemme ovat syvä osaaminen ja tutkimuksen monialaisuus. Vahvistamme ohjelmapohjaista tutkimusta vastataksemme tärkeisiin, ongelmalähtöisiin tutkimusaiheisiin. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Ohjelmilla luomme puitteet tutkimusorganisaatioiden osaamisen yhdistämiselle ja työnjaolle. Olemme mukana luomassa yhteisiä tutkimusohjelmia ja hankkeita, ja kehitämme yhteistyötä yliopistopaikkakunnilla ja yliopistokeskuksissa. Verkostoidumme kansainvälisesti ja kehitämme tutkijanvaihtoa. Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukuntamme tukee tutkimuksen suuntaamista. Suuntaamme toimintaamme siten, että tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme ja saavutamme laajaa vaikuttavuutta. Toimintamme hyödyttää kansalaista, elintarvikkeiden kuluttajaa, elintarviketeollisuutta ja maatalouden tarviketeollisuutta, kauppaa, viljelijää ja maaseudun muuta yrittäjää sekä hallintoa. Toimimme tiiviinä osana tutkimuksen, opetuksen, neuvonnan ja tutkimustulosten tuotteistamisen arvoketjua. Tutkimusta suunnataan seuraaviin teemoihin: 1. Maa- ja elintarviketalouden kestävyyden kehittäminen yhteiskunnan tarpeisiin Ruokajärjestelmien taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset ja kustannukset Tiedon tuottaminen kestävien kulutusvalintojen tueksi Huoltovarmuus, riskinhallinta ja bioturvallisuus Maatalouden ravinnekuormituksen ratkaisut, ml. sisävesien ja Itämeren suojelu Luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Ilmastonmuutokseen vastaaminen 2. Maa- ja elintarviketalouden tuotanto- ja teknologiavalintojen kehittäminen Maa- ja puutarhatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden kehittäminen Kotieläintuotannon ja viljelyjärjestelmien kustannustehokkuuden kehittäminen Kotieläinten tuotantoympäristön ja hyvinvoinnin kehittäminen Päätöksenteon välineiden kehittäminen ja teknologian ennakointi Biotekniikan ja genomiikan hyödyntäminen 5

6 Maaseudun uuden yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittäminen 3. Elintarvikkeiden ja non food -tuotteiden laadun kehittäminen Bioaktiivisten yhdisteiden sovellukset Bio- ja geenitekniikan sovellukset Raaka-aineen tuotantomenetelmien kehittäminen tähtäimenä jalosteiden halutut laatuominaisuudet 4. Biomateriaalien ja bioenergian tuotanto Energiatehokkaat ratkaisut ja energiansäästö Bioenergian kehittäminen Hajautetut energia-, sivuvirta- ja uusiokäyttöratkaisut maaseudulla 5. Yhteiskunnallisten ohjausmekanismien kehittäminen Kansainvälinen, EU:n ja kansallinen maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikka Tuotannon keskittyminen ja maankäyttö Elintarvikemarkkinoiden analyysi ja toimivuuden kehittäminen Globalisaation vaikutukset maa- ja elintarviketaloudessa 4.2. Asiantuntijatehtävät Vaikutamme yhteiskunnan kehitykseen viranomaisia, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä laajasti palvelevilla asiantuntijatehtävillä. Tällaisia toimintojamme ovat mm. EU:n ja kansallisen maatalous-, maaseutu-, kuluttaja- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tuki, uusiutuvia luonnonvaroja koskevan energiapolitiikan valmistelun tuki, kasvintuotannon ja kotieläintuotannon ohjauksen tuki, ydinkasvihuolto, maatalous- ja elintarviketeknologian säädösten valmistelun tuki sekä yrityksille suunnatut palvelut, joiden joukossa on testaus- ja analyysipalveluja sekä verkossa jaettavia ajankohtaispalveluja. Vastaamme kansallisten maa- ja puutarhatalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttamisesta. Vastaamme maatalouden kansallisesta kasvihuonekaasupäästölaskennasta ja järjestelmän kehittämisestä osana kansallista inventaariojärjestelmää. Kehitämme luonnonvaratietojen hallintajärjestelmää. Tunnemme elintarvikemarkkinat ja niiden toimintamekanismit, ml. globaalimarkkinat ja niiden vaikutukset suomalaiseen elintarviketalouteen. Olemme aloitteellisia julkisessa keskustelussa kestävistä kulutus- ja tuotantovalinnoista sekä maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun elinkeinojen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tuotamme tutkimustuloksiin perustuvia synteesejä laajoista maatalouden tukijärjestelmän ja ympäristöohjelman kehittämiseen, maatalouden tuotantorakenteeseen ja energiahuoltoon liittyvistä kysymyksistä. 6

7 4.3. Tiedon ja teknologian siirto sekä markkinointi Tuotteitamme ovat innovaatiot ja ongelmanratkaisut. Tuotamme tietoa elintarvikealan ja maaseudun elinkeinojen päätöksenteon tueksi ja kehitämme innovaatioiden avulla elinkeinojen kilpailukykyä ja kestävyyttä. Kytkemme tuottamamme tutkimustiedon ja osaamisemme monipuolisesti tiedon käyttäjien tarpeisiin ja kehitysprosesseihin. Siirrämme tietoa ja teknologiaa käytäntöön innovaatioketjun kaikissa vaiheissa. Tieteellinen julkaisutoiminta on meille tärkeä osaamisen kehittäjä ja mittari, mutta tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi viemme tutkimustuloksia myös suoraan käytäntöön. Ymmärrämme elinkeinoelämän rytmiä ja kieltä, hallitsemme teollisoikeuksiin ja niiden siirtoon liittyvät menettelytavat ja markkinaehtoisen hinnoittelun. Muokkaamme tutkimuksen tuottamaa tietoa sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tulokset helposti käyttöönsä. Asiakkaamme ja sidosryhmämme voivat tuottamamme tiedon ja teknologioiden avulla kehittää omaa liiketoimintaansa ja he saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Tiedon ja teknologian siirto tehdään yhteistyössä muiden sitä tekevien organisaatioiden kanssa. Vastaamme siitä, että tieto tavoittaa asiakkaan. Panostamme asiakaspalautteen saamiseen ja käyttämiseen toimintamme suuntaamisessa. Olemme yhteistyössä asiakkaan kanssa vielä hankkeen päättymisen jälkeen ja varmistamme, että asiakas voi ottaa tuottamamme ratkaisun käyttöön toiminnassaan ja saa siitä odottamansa lisäarvon. Näin pyrimme jatkuviin asiakassuhteisiin, joissa asiakas tekee meille uusia tilauksia. Markkinoinnin avulla kasvatamme tutkimuksen, asiantuntijapalveluiden sekä tiedon ja teknologian siirron kysyntää kansallisesti ja kansainvälisesti. Vahvistamme nykyisiä ja luomme uusia asiakkuuksia. Markkinointi tukee tutkimuksen vaikuttavuutta ja rahoituspohjaa. Markkinoinnin tehostamiseksi terävöitetään viestintästrategiaa ja MTT:n brändiä. 5. Mitä meille merkitsee hyvä johtaminen ja hyvä työyhteisö Hyvinvoiva työyhteisö on yksi kaikkea toimintaamme ohjaavista arvoista. Hyvällä johtamisella on tärkeä merkitys työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Toimiva, tehokas ja kevyt päätöksenteko- ja hallintomalli on meille hyvän johtamisen perusedellytys. Hyvä johtaminen tukee tuloksellista toimintaa, tehokasta asioiden valmistelua ja selkeää päätöksentekoa. Omistajaa (MMM), asiakkaita, sidosryhmiä ja henkilöstöä kuullaan asioiden valmistelussa. Tutkimusta palvelevat toiminnot on yhtenäistetty kaikkialla organisaatiossamme, ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. 7

8 Johtamismallimme tukee henkilöstön sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja menettelytapoihin. Se on selkeä ja määrittelee työnjaon omistajan, johtokunnan ja toimivan johdon kesken. Johtamisjärjestelmämme - perustuu hyviin käytäntöihin, jotka ovat Euroopan laatupalkinnon (EFQM) perustana - tukee tuloksellista, tehokasta ja olennaiseen kohdistuvaa toimintaa, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa - tukee modernia tiimityöskentelyä ja projektilähtöistä toimintatapaa - tukee yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä ja vaikutusmahdollisuuksia - tukee osaamisen kartuttamista, innovatiivisuutta, ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä sekä vuorovaikutusta ja työhyvinvointia - edistää yhteiskunnallista vastuuta sekä omassa toiminnassamme että toiminnassa, johon vaikutamme tutkimuksellamme Osaava henkilöstö ja tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ovat edellytyksiä asiantuntijaorganisaatiomme tuloksekkaalle toiminnalle. Arvioimme jatkuvasti henkilöstön kehittämisen sisällöllisiä tarpeita ja järjestämme koulutusta ja kehittämishankkeita. Kehityskeskustelujen avulla tuetaan johtamista ja tavoitteenasettelua, työtehtävien määrittelyä ja menestyksekästä toteuttamista sekä uralla etenemistä. Kansainvälistymisen haasteet ovat erityisen huomion kohteena. Tuemme tutkijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistä vaihtoa osana tutkijanuraa. Olemme osa tiedeyhteisöä, ja siksi meillä on osavastuu tutkijankoulutuksesta ja tiedeyhteisön muusta toiminnasta. Teemme pitkäjänteistä henkilöstösuunnittelua, joka vahvistaa kilpailukykyämme osaavista työntekijöistä. Vahvistamme työmarkkinoilla myönteistä työnantajakuvaa, ja kiinnitämme erityistä huomiota rekrytoinnin onnistumiseen ja työntekijöiden sitoutumiseen yhteisiin tavoitteisiimme. Työhyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeää. Johtamista ja esimiestyötä kehittämällä edistämme tiedonkulkua, työn tehokasta suunnittelua ja laadukasta toteutusta sekä työyhteisön työilmapiiriä. Edistämme työhyvinvointia myös työkyvyn, työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseen tähtäävillä toimenpiteillä. 8

9 Liite 1. Missä haluamme onnistua: strategian vienti käytäntöön Toiminta-ajatuksemme (missio), tavoitetilamme (visio) ja arvomme (luvut 1, 2 ja 3) ovat strategisten linjaustemme lähtökohtia. Strategian käytäntöön viennissä linjauksia tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta. Tärkeät toimenpiteet käsitellään tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa, ja ne kirjataan tulossopimuksiin. Strategisten linjausten toteutumista ja tavoitteissa onnistumista arvioidaan indikaattorien avulla. Näkökulma 1: Tuotokset ja vaikuttavuus Tuemme maa- ja metsätalousministeriön toimialan politiikkasektorien vaikuttavuustavoitteita: Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden sekä yritysten kilpailukyvyn turvaaminen sekä maataloustuotannon jatkuminen koko maassa Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottaminen Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentäminen Uusiutuvan energiantuotannon lisääminen Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden edistäminen Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojeleminen, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentäminen ja eläinten hyvinvoinnin edistäminen Tahtotila Tuotetun ja välitetyn tutkimustiedon ja asiantuntijatehtävien avulla syntyy myönteisiä ja pysyviä muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa sekä siihen liittyvässä maaseudun yritystoiminnassa. Kuluttajille on tarjolla terveellisiä ja turvallisia elintarvikkeita kohtuulliseen hintaan. Kuluttajilla on mahdollisuus kestävien ja vastuullisten elintarvikevalintojen tekemiseen ja hallinnolla on valmius kestävän ja vastuullisen tuotannon ja kulutuksen ohjaukseen. Elintarviketeollisuuden ja sen tarvitseman raaka-ainetuotannon kilpailukyky on turvattu. Luonnonvaroja hyödynnetään monipuolisesti ja kestävällä tavalla. Suomen elintarvikehuolto turvataan niin määrällisessä kuin laadullisessa mielessä. Elintarviketalouden ja bioenergian tuotannon huoltovarmuus paranee. Maaseudun yrittäjille tarjotaan kilpailukykyä parantavia ja menestymisen edellytyksiä luovia ratkaisuja ja tuetaan näin uuden liiketoiminnan kehittymistä. Toimintamme ansiosta syntyy työpaikkoja ja uutta liikevaihtoa. Luonnonvaroja käytetään kestävästi ja monipuolisesti. Maatalousyrittäjille ja yhteiskunnalle tuotetaan vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseksi. Tutkimus kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. 9

10 Tutkimus tarjoaa käyttöön ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä ja toimintamalleja. Tutkimus tuottaa ratkaisuja maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi, sisävesien ja Itämeren tilan parantamiseksi, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, maaperän suojelemiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ja hyödyntämiseksi. Kriittiset menestystekijät Suuntaamme tutkimusta tarvetta vastaavasti. Tutkimus suunnitellaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden, tutkimuskumppaneiden ja rahoittajien kanssa. Tutkimusaiheiden priorisoinnissa tutkimuksen pitkän aikavälin arvioitavissa oleva taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen kriteeri. Hyödynnämme yhteistyöverkostojamme ja monialaisuuttamme. Kansainvälisellä tutkimuslaitosyhteistyöllä on kasvava merkitys. Korostamme ohjelmapohjaisen toiminnan merkitystä monitieteisen osaamisen hyödyntämisessä. Huolehdimme tutkimuksen laadusta sekä tiedon tehokkaasta siirtämisestä käytäntöön. Tiedonsiirrosta huolehdimme yhteistyössä maaseutuneuvonnan ja yritysten kanssa. Hyödynnämme ennakkoluulottomasti tietovarantoja ja tietotekniikan mahdollisuuksia. Merkittävä osa toiminnastamme on tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvia asiantuntijatehtäviä. Mittarit Asiakkaiden käyttöön tuotettujen ratkaisujen kokonaisvaikuttavuus ( ) Asiakaspalaute, rahoittajapalaute, omistajapalaute Sidosryhmäkyselyt Arvioinnit Julkaisutoiminnan määrä ja laatu, muut tuotokset, verkkopalvelujen käyttömäärä Tutkimusrahoituksen määrä Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien keskinäinen suhde toiminnassa Näkökulma 2: Laadunhallinta Toimintamme perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, peltoja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Toimintamme kulmakiviä ovat luotettavuus, tulosten oikeellisuus ja oikeaaikaisuus sekä toiminnan kustannustehokkuus. Nämä saavutetaan innovatiivisuudella, henkilöstön hyvällä ammattitaidolla ja vuorovaikutuksella asiakkaan kanssa. 10

11 Tahtotila Toimintamme on tuloksellista, tehokasta ja olennaiseen kohdistuvaa. Johtamisjärjestelmämme on tehokas uuteen ohjaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. Toimimme osana kansainvälistä tiedeyhteisöä. Tutkimuspalvelumme auttavat tutkijaa keskittymään tutkimukseen ja tukevat tehokkaasti tutkimusrahoituksen hankintaprosessissa ja tarjouskilpailuissa. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Kriittiset menestystekijät Parhaita käytäntöjä siirretään MTT:n sisällä ja muiden tutkimusorganisaatioiden kesken. Tutkimuksen kasvava kysyntä edellyttää toiminnan oikeaa suuntaamista, korkeaa osaamista ja laadunvarmistusta. Johtamisjärjestelmä tukee tutkimuksen oikeaa suuntaamista, osaamisen kehittämistä ja työtyytyväisyyttä. Laatujärjestelmä on käytössä. Korkealaatuiset tukipalvelut tuotetaan aiempaa kustannustehokkaammin. Mittarit Eurooppalaisen laatupalkinnon (EFQM) mukainen itsearviointi Laatustandardien mukainen toiminta (esim. ISO9001:2000, ISO/IEC 17025:2005) Ulkoiset arvioinnit Vuosina 2008/2009 voimaan tulevan yhteiskunnallisen vastuun standardin mukaiset mittarit Asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä ja vaikuttavuus Asiantuntijanvaihdon volyymi Kansainvälisen yhteishankerahoituksen määrä Näkökulma 3: Toiminnallinen tehokkuus Tahtotila Markkinoinnin avauksilla, asiakastyöllä ja aktiivisella hinnoittelulla kasvatamme ulkopuolisen rahoituksen määrää. Suoriudumme valtion tuottavuusohjelmasta toimintaa tehostamalla ja empiiristä koetoimintaa harkitusti vähentämällä. Tehostaminen tehdään siten, etteivät toiminnan laatu ja työhyvinvointi kärsi. 11

12 Kriittiset menestystekijät Pidämme kiinni osaajistamme ja rekrytoimme uusia asiantuntijoita. Tavoitteena on vähintään 300 tutkijaa myös vuonna Johtamisjärjestelmäämme kehitetään siten, että toimintaa voidaan aiempaa tehokkaammin suunnata tutkimustiedon ja asiantuntijatehtävien kysyntää vastaavasti. Samalla pyrimme johtamisen selkeyteen ja hallinnon keveyteen. Jatkamme vuonna 2006 laaditun strategisen henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Toimitilakustannuksen alentamiseen tähtäävä osa on keskeinen kustannusrakenteen keventämisessä. Kehitämme yhteistyötä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa ja hakeudumme aiempaa tiiviimmin osaksi tutkimusyhteisöjä, esimerkiksi yliopistokeskuksia. Kustannustehokkaasti tuotetut tutkimuspalvelut ovat osa keskeinen osa toimintamme tuloksellisuutta. Mittarit Kustannusrakenne, yleiskustannus Yhteistutkimuksen kustannusvastaavuus Tutkijoiden osuus henkilöstöstä Näkökulma 4: Henkiset voimavarat Tahtotila Menestymisemme perustuu osaamiseen, hyviin yhteistyöverkostoihin ja tutkimusta tukevaan infrastruktuuriin. Kehitymme haasteellisissa ja vastuullisissa työtehtävissä. On tärkeää motivoida ja pitää kiinni osaajistamme ja vahvistaa MTT:n kuvaa kiinnostavana työnantajana. Motivoinnissa keskitymme työn mielekkyyden ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen, työssä koettuun arvostukseen sekä johtamiseen. Kilpailukykyinen palkkaus on osa motivointia. Työssä kehittymistä tuetaan kaikille työntekijäryhmille suunnattavalla koulutuksella ja valmennuksella. Tutkijoilla on pääsääntöisesti tarpeen olla tohtorintutkinto. Kriittiset menestystekijät Työskentely kansainvälisessä tutkimusryhmässä tutkijanuran varhaisessa vaiheessa auttaa orientoitumaan tutkijantyöhön, ja se luo tarpeellisia kansainvälisiä kontakteja. Osaamista kehitetään julkaisemalla tieteellisissä julkaisusarjoissa ja osallistumalla kansainväliseen yhteistyöhön. Jatko-opintoja tuetaan, ml. post doctoral koulutus. Oikea koulutus ja työssä kehittymisen mahdollisuudet edistävät osaamista ja työtyytyväisyyttä. 12

13 Työntekijöiden sisäistä liikkuvuutta edistetään. Työvoimatarvetta tasataan ensisijaisesti MTT:n sisäisin siirtymisin. Työtyytyväisyyden edistäminen on tärkeä osa toimintaa. Työtyytyväisyysmittauksissa tavoitellaan paranevaa tulosta ja sijoittumista yli vertailuorganisaatioiden. Tulosten perusteella käynnistettävistä toimenpiteistä sovitaan yksikkö-, ryhmä- ja henkilökohtaisissa tulossopimuksissa. Sisäistä viestintää lisätään ja siihen lisätään vuorovaikutteisuutta. Strategian toimintaa ohjaava vaikutus varmistetaan siten, että toimintatapa ja pelisäännöt ovat osa toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Palkkakilpailukyvystä huolehditaan. Tulospalkkiojärjestelmää kehitetään. Mittarit Ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä Koulutuspäivien määrä ja niihin osallistuneiden osuus koko henkilöstöstä Osaamistaso suhteessa osaamisvaatimuksiin Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Henkilöstön palkkataso ja kehitys valtion palkkatilastointiluokituksen perusteella Näkökulma 5: Taloudelliset voimavarat ja tutkimusympäristö Tahtotila Yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa lisätään niin, että MTT on aiempaa tiiviimpi osa tutkimusyhteisöä. Pidämme huolen, että meillä on riittävästi voimavaroja uuden aloittamiseen. Menestymme tutkimusrahoituksen hankinnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Yhteistyö ja työnjako tutkimuksessa sekä tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttö kasvattavat tutkimuksen tehokkuutta. Samassa yhteydessä vähennämme toimintamme maatilakeskeisyyttä. Ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen edellyttää meiltä kaikilta markkinointia ja aktiivisuutta. Osallistumme aktiivisesti hallinnonalan yhteistyöhön. Tehostamme toimintaamme valtion tuottavuusohjelman edellyttämällä tavalla. 13

14 Kriittiset menestystekijät Hyödynnämme mahdollisuuksia, joita tutkimuksen valtioneuvoston tason uusi ohjausjärjestelmä tuo. Hankimme uutta tilauskantaa ja uusia asiakkaita. Saamme uudet ja vanhat asiakkaat kattamaan nykyistä isomman osuuden tutkimuksesta aiheutuvasta kokonaiskustannuksesta. Strategiseen henkilöstösuunnitelman toimeenpano niin, että tutkimus saa edelleen riittävät tutkimuspalvelut, vaikka niiden volyymi on jonkin verran alentunut. Valtion tuottavuusohjelmaan sopeutuminen Innovaatioiden kaupallistaminen Mittarit Rahoituksen määrä ja rakenne budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen kesken Uudelleen suunnattavan rahoituksen määrä Kustannusrakenne Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Seuranta Strategia konkretisoituu toiminta- ja taloussuunnitelmassa (laaditaan lokakuussa) sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmassa ja MMM:n kanssa tehtävässä tulossopimuksessa (laaditaan joulukuussa). Strategian linjaukset vaikuttavat MTT:n yksiköiden ja ryhmien toiminnan suunnitteluun. Tulkinta tapahtuu toiminnan suunnittelun yhteydessä, ja se kirjautuu tulossopimuksiin. Strategian toteutuminen raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa (osa tilinpäätöstä) ja vuosikertomuksessa (laaditaan helmi-maaliskuussa). Strategian sisällöllinen kattavuus, selkeys ja johdonmukaisuus varmistetaan sillä, että strategian elementit linjataan yhteen. Täten tavoitteet asetetaan ja onnistumista arvioidaan paitsi strategiassa kuvatulla rakenteella (tahtotila, kriittiset menestystekijät, mittarit) myös vuosittaisilla tavoitteilla (esitetään TTS:ssä ja toimintasuunnitelmassa) sekä strategisilla toimenpiteillä, ajoituksella ja vastuilla (esitetään TTS:ssä ja toimintasuunnitelmassa). 14

15 Liite 2. Toimintaympäristön muutokset Maa- ja elintarviketaloutta ja maaseutua koskevan tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön haasteet. Tutkimuksen palvelemien toimialojen muutokset Ruoantuotantoon liittyy moninaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Kun perinteisesti haasteena oli ennen muuta tuottavuuden lisääminen, joudutaan nyky-yhteiskunnassa tasapainoilemaan useiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä (kuvio). Ympäristövaikutukset Yhteiskuntavastuullisuus Maaseudun elinvoimaisuus Ruoka Kilpailukyky elintarvikemarkkinoilla Ruokakulttuuri, elämykset Ravitsemus, terveys, turvallisuus Kuvio. Ruoantuotantoon liittyvät tavoitteet. Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on monipuolinen, terveellinen ja energiatarpeeseen perustuva ruokailu. Merkittävimpiä kansainterveydellisiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus. Ravitsemuksen ohella ruoka on myös osa suomalaista kulttuuria, niin arkipäivän hyvinvointia kuin juhlaakin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään Suomalaisen ruoan edistämisohjelma, joka pyrkii varmistamaan suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen, lähiruoan lisääntyvän käytön mm. julkisissa ruokapalveluissa ja terveellisten ruokatottumusten yleistymisen. Bioteknologia avaa laajat mahdollisuudet uusien elintarvikkeiden kehittämiseen, joiden ravitsemuksellinen sisältö vastaa modernin kuluttajien tarpeisiin. 15

16 Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy edelleen tärkeänä ostokriteerinä, vaikka sen rinnalla on laaja joukko terveyteen, hyvinvointiin sekä henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän. Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Ruokaketjujen piteneminen ja monikansallisten toimijoiden roolin vahvistuminen lisää myös laadun- ja riskinhallinnan haasteita. Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti vientimarkkinoilla. Kapeissa markkinasegmenteissä suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä. Ruoantuotannosta ja kulutuksesta aiheutuu aina ympäristökuormitusta. Kuormituksen vähentämiseen ja mm. Itämeren tilan parantamiseen ei ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, vaan ne edellyttävät toimintatapojen monitasoista kehittämistä koko ketjun yhteistyönä. Kuluttajan kotimaisuuspreferenssi on elintarviketalouden kulmakivi: suosiessaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita kuluttaja kokee olevansa parhaiten tietoinen kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Samalla hän tukee suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä tuotannon kannattavuuden että yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta. Ruoan saatavuutta pidetään rikkaissa maissa itsestäänselvyytenä. Energian ja veden saannin ongelmat, eläintaudit tai radioaktiivinen laskeuma saattavat kuitenkin heikentää maatalouden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuutta. Alkutuotannossa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot, varsinkin kotieläintaloudessa kehitys on nopeaa. Yksikkökoon kasvu lisää yrittäjän riskejä niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta tuotannonohjaus- ja informaatioteknologioiden (ICT) kehittäminen ja käyttö maa- ja elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia sektorin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uusien teknologioiden kehittäminen vahvistaa myös vientipainotteisten teknologiayritysten kilpailukykyä. Ilmastonmuutos muuttaa eurooppalaisen maatalouden kasvu-oloja. Etelä- ja osittain Keski- Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Pohjois-Euroopan ilmaston muuttuessa nykyistä lauhemmaksi. 16

17 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä suurimmat haasteet koskevat energiankäyttöä. Maatalous ei osallistu päästökauppaan, mutta siltä edellytetään toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Osana EU:ta Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hallitus käynnistää maatilatalouden energiaohjelman, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin säästövelvoitteet. Maailman talouskehityksen, väestönkasvun, peltoenergian tuotannon, kasteluveden riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen seurauksena elintarvikemarkkinoilla on siirrytty nouseviin hintoihin. Elintarviketuotannon politiikkariippuvuus jatkuu. EU on vahvistanut maatalouspolitiikan linjauksensa ulottuen vuoteen 2013 asti. Budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin jo välitarkistuksen yhteydessä vuosina Maaseudun kehittäminen on nostettu markkinajärjestelmien ohella maatalouden tukemisen perusteeksi. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu vuoteen 2015, mutta sen jälkeen järjestelmä saattaa lakata. Tutkimuksen tukea tarvitaan EU:n, kansallisten ja EU:n kanssa yhteisrahoitettavien tukien (ns. maaseututuet) sekä investointi- ja aluetukien kehittämiseksi. Sekä kansallisessa että EU:n maaseutupolitiikassa korostetaan maaseudun omien toimijoiden aktiivisuutta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kautta muodostuvia vahvuustekijöitä. Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa EU:n sisäiseen tukitasoon. Tuontitullien laskeminen vaikuttaisi eniten siipikarjatuotteisiin, kun taas maito- ja viljatuotteissa hinnat ovat lähellä globaalien elintarvikemarkkinoiden hintoja eikä tuontipaine EU:n ulkopuolelta ole niiden osalta merkittävä. Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös tietoisuutta uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä. Elintarviketaloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevan tutkimuksen haasteet ovat laajentuneet koko elintarvikeketjun kattaviksi. Samanaikaisesti tarkastelunäkökulma on laajentunut maatilaympäristöstä kohden maaseudun kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Maaseutualueiden väliset erot ovat suuremmat kuin maaseudun ja kaupungin väliset erot. Kaupunkien läheisellä maaseudulla lisääntyy etenkin palvelujen kysyntä, ja menestyksekäs elinkeinotoiminta kasvaa uusilla aloilla. Keskeiset ongelmat liittyvät yritysten toimintaympäristöön ja alueiden kehitykseen kestävällä tavalla niin, ettei yritysten kasvupotentiaalia hukata. Ydinmaaseudulla maatalous on edelleen tärkeä elinkeino aluetalouden kannalta. Tulevien vuosien suurin haaste on sopeutuminen maataloutta 17

18 koskeviin politiikkamuutoksiin. Maaseudun elinkeinojen edistämisessä kaikilla maaseutualueilla olennaista on kilpailukyvyn vahvistaminen. Syrjäisellä maaseudulla alkutuotannon sekä yksityisten että julkisten palvelujen järjestämiseen tarvitaan uusia, joustavia ja verkottumiseen rakentuvia ratkaisuja. Tuotantoaan laajentavien perustuotannon maatilojen rinnalla on monitoimisia tiloja, jotka hakevat toimeentulonsa palkkatyön ja yritystoiminnan moninaisina yhdistelminä. Tämän kautta maaseudulle avautuu uudenlaisia yrittäjyyden aloja. Markkinointiosaaminen ja tuotekehitys ovat monen maaseudun pk-yrittäjän kriittisiä osaamisalueita. Bioenergian tuotanto kasvaa politiikkalinjausten ja öljyn kallistumisen myötä. Puuhun perustuvan lämpöyrittäjyyden ohella työtä maaseudulle tarjoavat peltobiomassan ja biokaasun tuotanto. Maatilojen energiaomavaraisuuden rinnalla kehitetään toimintamalleja hajautetun energiantuotannon saattamiseksi markkinoille. Bioenergian elinkaaren aikaisista päästöistä ja muista ympäristövaikutuksista kaivataan tietoa. Tutkimuksen toimintaympäristön muutokset Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Tutkimuskulttuuri ja tutkimuksen rooli yhteiskunnallisena toimijana muuttuu. Sektoritutkimuksen ohjauksessa vahvistetaan politiikkaohjausta, jolloin tutkimuksen itsenäisyys vähenee. Valtioneuvoston ohjauksessa toteutetaan laajoja horisontaalisia tutkimusohjelmia, joilla on useita rahoittajia ja toteuttajia. Ohjelmat toteutetaan osin tulosohjauksen, mutta kasvavassa määrin myös kilpailuttamisen kautta. Myös asiantuntijapalveluiden kilpailutus lisääntyy. MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan keskimäärin noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tuottavuusohjelma leikkaa MTT:n toimintamenomomenttia 4,2 milj. vuosien välillä (-13,5 %). Budjettirahoituksen vähentyminen kasvattaa haastetta rahoituksen vakauden ylläpitämisessä. Tämä heijastuu MTT:n mahdollisuuksiin tarjota vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita, mikä heikentää MTT:n työnantajakilpailukykyä. 18

19 Eduskunta edellyttää parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin. Tilinpäätösten ja toimintakertomusten sisältö on saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä. On varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista. 19