7.5 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI

Transkriptio

1 Vieraat kielet ENGLANTI A1-KIELI EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Vieraan kielen taito edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä. Oppilaiden opiskelun yhteydessä keskustellaan myös oppimisesta ja opettajan ja oppilaan roolista oppimistapahtumassa. Oman opiskelun tarkastelu, itsearviointi sekä tavoitteiden asettaminen tukevat oppilaan vastuun, minäkuvan ja itsetunnon kehittymistä ja auttavat kohtaamaan epäonnistumista. Lisäksi tutustutaan erilaisiin oppimistyyleihin ja pyritään turvaamaan jokaiselle onnistumisen elämyksiä. Yhteistoiminnalliset työtavat opettavat vastuuta, toisen ihmisen huomioon ottamista ja kehittävät elämän hallinnan taitoja. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kansainvälisyys on olennainen osa vieraitten kielten opiskelua. Oman ja vieraan kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä opitaan ymmärtämään tutustumalla kohdemaan nuorten elämään, tapa- ja ruokakulttuuriin, maantietoon ja jonkin verran myös historiaan. Näin saadaan valmiuksia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Toisten kulttuurien ymmärtäminen edellyttää kuitenkin, että oppilas ensin tuntee omaa kulttuuriaan ja osaa arvostaa sitä. Viestintä ja mediataito Kielten opiskelussa viestintätaitojen harjoitteleminen on keskeisellä sijalla. Kommunikaation toimiminen eli ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen on viestinnässä tärkeintä. Mediataitoja kehitetään tutustumalla eri tiedotusvälineisiin, viestintäteknisiin laitteisiin ja eri puhe- ja tekstityyppeihin, esimerkiksi sanomalehti- ja mainoskieleen. Tiedon hankinnassa oppilasta kasvatetaan lähdekriittisyyteen ja lähdeaineiston oikeaan käyttöön sekä käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa ja vuorovaikutustilanteissa. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas osallistuu yhteistyössä opettajan ja oppilastovereiden kanssa opiskelunsa suunnitteluun ja arviointiin ja asettaa opiskelulleen pitkäjänteisiä tavoitteita. Näin oppilaan omatoimisuus, yhteistyötaidot ja vastuuntunto kehittyvät, ja hän oppii vähitellen kantamaan vastuuta myös yhteisten asioiden hoidosta ja toisaalta hyväksymään epävarmuutta. Kielten opiskelu kehittää näin ominaisuuksia, joita oppilas tarvitsee myös myöhemmin elämässään. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Ympäristösuojeluun liittyvistä asioista keskustellaan oppitunneilla ja luodaan pohjaa kestävän kehityksen ajattelulle ja näin oppilaan ympäristötietoisuus kasvaa. Työskentelyssä painotetaan oppilaan omaa vastuuta ja omien valintojen merkitystä. Näiden periaatteiden oppiminen antaa hyvää asennepohjaa oikealle suhtautumiselle kestävään kehitykseen ja ympäristön suojeluun. Turvallisuus ja liikenne Oppitunneilla myötävaikutetaan turvallisen oppimisympäristön syntymiseen. Yhteistoiminnalliset työtavat harjoituttavat kohtaamaan ja hyväksymään erilaisuutta, mikä osaltaan vähentää kiusaamista ja opettaa käyttäytymään rakentavasti konfliktitilanteissa. Käskyjä ja kieltoja opiskeltaessa voidaan pohtia turvallista liikennekäyttäytymistä ja esimerkiksi ruokakulttuurista keskusteltaessa terveellisten elämäntapojen merkitystä.

2 44 Ihminen ja teknologia Kielten oppitunneilla opetellaan itsenäistä tiedonhakua ja kriittistä suhtautumista tarjolla olevaan informaatioon. Koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan käytetään opetuksessa hyväksi erilaista teknisiä laitteita, erityisesti tietotekniikkaa. Oppilaita opetetaan käyttämään eri apuvälineitä monipuolisesti opiskelunsa apuna. VUOSILUOKAT 3-6 Tavoitteet Oppilas kommunikoi lasten maailmaan liittyvissä arkielämän tilanteissa puhekumppanin kanssa, ymmärtää kielitaidon merkityksen nykymaailmassa, tuntee ja arvostaa oman kulttuurin kautta myös vieraita kulttuureja ja toimii luontevasti erilaiset tavat huomioiden. Oppilas käyttää kielenopiskelulle luonteenomaisia työtapoja, arvioi omia suullisia ja kirjallisia suorituksiaan sekä käyttää itsenäisesti tiedonhankintavälineitä. 3. LUOKKA Tavoitteet Kieli Oppilas oppii tervehtimään eri vuorokaudenaikoina, kertomaan itsestään perustiedot, kysymään puhekumppanin nimeä, ikää, kotipaikkaa ja puhelinnumeroa sekä ymmärtämään tavanomaisimmat luokkahuonefraasit. Kulttuuritaidot Oppilas tottuu käyttämään kieltä kohteliaasti ja tutustuu oman ja englantilaisen lapsen lähipiirin ja elämän eroavaisuuksiin. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää esimerkiksi pariharjoitusta, roolileikkiä ja draamaa kielen oppimiseen. Keskeiset sisällöt Viestintätilanteet Tervehtiminen, tutustuminen, itsestä kertominen, ympäristön kuvailu ja luokkahuonefraaseja. Aihepiirit Vartalon osat, koulutarvikkeet, värejä, eläimiä, numerot 1 20, perhe, harrastustoiminta. Rakenteet I am, I can, I like Let s It s... What s...?, How...?, Who...?, Whose...? imperatiivi prepositiot in, on ja under

3 45 4. LUOKKA Tavoitteet Kieli Oppilas ehdottaa tekemistä, kysyy erilaisia kysymyksiä ja vastaa puhekumppanin esittämiin kysymyksiin sekä asioi vieraalla kielellä omaan elämänpiiriin liittyvissä tilanteissa. Oppilas kirjoittaa lyhyen viestin ja antaa yksinkertaisia ohjeita. Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu englanninkielisen maan kulttuuriin omaan elämänpiiriin liittyvien aiheiden kautta ja kiinnostuu vieraiden maiden koululaisten elinoloista ja tavoista. Oppimaan oppiminen Oppilas osallistuu luontevasti kielitunnin toiminnallisiin opetustilanteisiin. Keskeiset sisällöt Viestintätilanteet Vapaa-ajanvietto ja harrastukset, ajan kysyminen ja sen kertominen, matkustaminen, koulupäivän kulku, ruoan tilaaminen, reitin neuvominen, säästä keskusteleminen. Aihepiirit Koulu ja kouluaineet, kuukaudet, viikonpäivät ja kellonajat, harrastukset, matkustus, kirjallinen viesti. Rakenteet Be-verbin myönteiset ja kielteiset persoonamuodot preesensissä, have-verbin myönteiset ja kielteiset persoonamuodot preesensissä, kestopreesens, do/does, kysymyslauseet (who, what, how, where, why, whose) LUOKKA Viidennen ja kuudennen luokan oppisisältöjen teemat liikkuvat yhä enemmän koti- ja luokkahuoneaihepiirin ulkopuolella, käsitellen vieraita tapoja ja eri kohdemaiden kulttuureja. Oppilaita tulisikin valmistaa kohtaamaan erilaisuutta esim. harjoittelemalla erilaisia kommunikointitilanteita, tarjoamalla mahdollisuuksia yhteyksien solmimiseen (internet, kirjeenvaihtotoverit, ystävyysluokkatoiminta, tms.). Paikallisuus tulisi huomioida, kun se on luontevasti mahdollista, esim. turistin opastaminen paikallisiin kohteisiin. Keskeisten sisältöjen kertautuminen vuosittain on myös tärkeää. 5.LUOKKA Viestintätilanteet Asioiminen kaupassa ja ravintolassa, viestien ja kirjeen kirjoittaminen, lähipiiristä kertominen, opastaminen ja tien kysyminen, haastattelu, paikkojen kuvailu.

4 46 Aihepiirit Kaupunki ja maaseutu, ammatteja, matkustaminen, ruokia ja juomia, maita ja kieliä, juhlia meillä ja muualla, harrastuksia. Rakenteita yleispreesens, huom. yks.3.p. kysymyslauseet ja -sanat there is/are It s next to the... prepositioita I like, because... I d like LUOKKA Viestintätilanteet Asioiden vertailua, menneestä kertominen ja kyseleminen, lyhyen kertomuksen kirjoittaminen, yksinkertaisten ohjeiden antaminen, toisesta henkilöstä tai asiasta kyseleminen. Aihepiirit Harrastukset, juhlat ja perinteet, koulu meillä ja muualla, epäsäännöllisiä verbejä, sääntöjä ja ohjeita, ajan prepositioita, asuminen meillä ja muualla. Rakenteet do/does - kysymykset don t/doesn t imperfekti be- ja have-verbien imperfekti adjektiivin vertailuasteet have to mustn t 7. LUOKKA 1.kurssi Viestintätilanteet Esittely, eri aikamuodoilla kommunikointi. Aihepiirit Aihepiiriin kuuluu eläin-, vapaa-aika- ja harrastussanastoa. Rakenteet Kerrataan aikamuodoista preesens ja imperfekti ja uusina aikamuotoina opitaan perfekti ja pluskvamperfekti.

5 47 2. kurssi Viestintätilanteet Ruokailutilanne, haastattelu, mielipiteiden kysyminen ja ilmaiseminen, ehdottaminen ja pyynnöt. Aihepiirit Ruokailusanasto, terveys, kirjallisuus. Rakenteet Kerrataan ja syvennetään seuraavia kielioppiasioita: perussanajärjestys, liikkuvien ajanmääreiden paikka lauseessa, there- lauseet, persoonapronominien subjektimuodot, objektimuodot, omistuspronominit ja refleksiivipronominit, kysymyslauseet, s-genetiivi ja of-genetiivi, konjunktioiden käyttö ja prepositioita. Opitaan uutena aikamuotona futuuri ja be going to rakenne. 8. LUOKKA 3. kurssi Viestintätilanteet Puhelinkeskustelut, tiedon hankinta. Aihepiirit Kurssin aiheina ovat huumori ja yllätykset, luonnon ja elämän ihmeet, ystävät ja ystävyys. Rakenteet Kerrataan ja syvennetään artikkeleiden käyttö substantiivien yhteydessä, substantiivien monikot, adjektiivien vertailu, sanajärjestys, tavallisimmat pronominit ja eri aikamuodot. Opitaan uusina asioina adverbien muodostus ja I konditionaali. 4. kurssi Viestintätilanteet Toivotukset, kutsuminen, kutsuun vastaaminen, hyvien ja huonojen uutisten kertominen ja niihin reagointi. Aihepiirit Kurssin aiheina ovat sankarit ja uroteot, teknologian kehitys, erilaiset viestintätavat, luonto ja sen suojelu, kestävä kehitys. Rakenteet Kerrataan ja syvennetään indefiniittipronomineja ja apuverbejä. Uusina asioina opitaan verbin ingmuodon käyttö ja be able to- ja have to-rakenteet preesensissä ja imperfektissä. 5. kurssi Viestintätilanteet Yllätykseen reagointi, mielipiteiden esittäminen musiikista.

6 48 Aihepiirit Kurssilla käsitellään mielikuvituksellinen tarina maailmanpoliittisesta tapahtumasta, tarkastellaan musiikin lajeja, tekijöitä ja esittäjiä sekä näkökulmia rakkaudesta. Rakenteet Kerrataan ja syvennetään seuraavia rakenneasioita: artikkelin käyttö, kestomuodot, perusaikamuodot, adjektiivien vertailumuodot, omistuspronominit, sanajärjestys ja muodolliset subjektit it ja there. Opitaan uusina asioina aine- ja asiasanat sekä ryhmäsanat ja artikkelin käyttö niiden yhteydessä. 9. LUOKKA 6. kurssi Viestintätilanteet Tien kysyminen ja neuvominen, epäsuoran kysymyslauseen käyttö kohteliaissa tiedusteluissa, kauppatilanteet. Aihepiirit Kurssin aihepiiri käsittelee ihmisiä ja paikkoja eri puolilla maailmaa, nuorisokulttuuria sekä viihteen ja vapaa-ajan harrastusten maailmaa. Lisäksi tutustutaan englantia puhuviin maihin. Rakenteet Opitaan uusina asioina epäsuorat kysymyslauseet, määräisen artikkelin käyttö erisnimien yhteydessä, passiivin preesens, imperfekti ja futuuri, liitekysymykset, futuuri ja 1. konditionaali + ehtolauseet. 7. kurssi Viestintätilanteet Keskustelu eri ammateista, mielipiteiden ilmaiseminen ja neuvojen antaminen, kritiikin esittäminen. Käsitellään kirjoitelman rakennetta ja kirjoitetaan kirjoitelma mm. omasta kotipaikkakunnasta. Aihepiirit Kurssi käsittelee työelämää, ammatteja ja ammatinvalintaa, nuorten oikeuksia, velvollisuuksia ja ihmissuhteita sekä tieteiden, taiteiden ja urheilun saavutuksia. Rakenteet Kerrataan ja syvennetään infinitiivin, to + infinitiivin ja ing-muodon käyttö ja passiivin eri aikamuodot. Opitaan uusina asioina 2. konditionaali + ehtolauseen pluskvamperfekti, passiivin agentti, relatiivilauseet ja relatiivipronominin poisjättäminen tunnistamisen tasolla. 8. kurssi Viestintätilanteet Käydään läpi eri viestintätilanteet kootusti. Korostetaan intonaation merkitystä puheessa. Aihepiirit Kurssi käsittelee viestinnän ja viestien maailmaa eläinten kielestä mainontaan. Tutkitaan myös, millainen on kotiplaneettamme sekä erilaisia kulttuureja ja tapoja yhteisessä maailmassamme.

7 49 Rakenteet Kerrataan artikkelien käyttö, sanajärjestys, eri aikamuodot aktiivissa ja passiivissa, apuverbit, ingmuodon käyttö, pronominit. A2 KIELET: RANSKA JA SAKSA VUOSILUOKAT 4 6 A2 kielten opetuksen tehtävänä on vuosiluokilla 4 6 totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kieltenopiskelutottumuksia. A2 kieli soveltuu parhaiten kielistä kiinnostuneille oppilaille, joille on jo kehittynyt oman äidinkielen sekä A1 kielen kautta riittäviä valmiuksia opiskella uutta kieltä. Kielivalintatilanteessa pyydetään lausunto oppilaan äidinkielen ja englannin opettajalta, jotta vältytään vääriltä ja turhauttavilta valinnoilta. On otettava huomioon, että A2 kieli valitaan koko perusopetuksen ajaksi, aina 9. luokan kevääseen saakka. A2 kieli on vapaaehtoinen valintapäätökseen asti. Sen jälkeen voidaan edellyttää valintaan sitoutumista. A2 kielen voi keskeyttää vain erittäin painavasta syystä. Päätöstä tehtäessä kuullaan ao. kielen opettajaa, huoltajaa sekä oppilasta itseään. Tavoitteena on tukea oppilasta ymmärtämään omaa ainutkertaisuuttaan, kehittämään itseään vastuulliseksi ja hyväkäytöksiseksi ihmiseksi sekä ottamaan myös toiset huomioon. Oppilaan on tärkeää löytää oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Hän oppii myös arvioimaan omaa työskentelyään kielenoppijana kielitaidon eri alueilla. Kielen opiskelu varsinkin alussa tapahtuu lähinnä suullisen harjoittelun avulla. Keskustellaan paljon pareittain ja ryhmissä, tekstejä esitetään ja muunnellaan. Opetuksessa käytetään runsaasti oppimispelejä, kuvakortteja ja lauluja sekä tietokoneohjelmia mahdollisuuksien mukaan. Opittuja tilanteita ja rakenteita kerrataan ja harjoitellaan kotona kirjallisesti sekä opetellaan sanoja. A2 RANSKA VUOSILUOKKA: 4 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET: Oppilas oppii keskeisimpiä asioita Ranskasta ja ranskalaisesta kulttuurista, hänelle kehittyy myönteinen ja utelias asenne näitä kohtaan, hän oppii myös ranskalaisen tapakulttuurin keskeisimpiä asioita ja vertaa niitä vastaaviin suomalaisiin tapoihin sekä oppii yksinkertaisinta suullista ja kirjallista tuottamista sana- ja sanontatasolla. AIHEPIIRIT: Ranskan ja Suomen vertailua, ranskan kielen ja ääntämisen erityispiirteitä, Ranskan tärkeimmät kaupungit, värit, vaatteet, ammatit, viikonpäivät ja kuukaudet. RAKENTEET: Lukusanat 0 30, olla - ja omistaa verbit sekä artikkelit. VIESTINTÄTILANTEET: Esittäytyminen, tervehdykset, kuulumiset ja kaupassa asioimisen perusteet.

8 50 A2 RANSKA VUOSILUOKKA: 5 (lv ) VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET: Oppilas oppii keskeisimpiä asioita Ranskasta ja ranskalaisesta kulttuurista, hänelle kehittyy myönteinen ja utelias asenne näitä kohtaan, hän oppii myös ranskalaisen tapakulttuurin keskeisimpiä asioita ja vertaa niitä vastaaviin suomalaisiin tapoihin sekä oppii yksinkertaisinta suullista ja kirjallista tuottamista sana-, sanonta- ja lausetasolla. AIHEPIIRIT: Perustietoa Ranskasta, ranskan kielestä ja ääntämisestä, perehdytään samanikäisten ranskalaisten lasten maailmaan, jolloin esiin tulee tavallisimpia arkielämän sanoja, kotieläimet, vaatteet, värit, ammatit, hedelmät sekä perhe ja sukulaiset. RAKENTEET: Lukusanat , artikkelit, monikko, olla - ja omistaa verbit, kieltolauseet, persoonapronominit, yksikön omistuspronominit, adjektiivin paikka ja taivutus sekä artikkelin käyttö kieltolauseissa. VIESTINTÄTILANTEET: Esittäytyminen, tervehdykset, kuulumiset, itsestä, perheestä ja asuinpaikasta kertominen, yksinkertaisia kysymyksiä ja vastauksia tavallisista esineistä sekä kaupassa asioimisen perusteet. A2 RANSKA VUOSILUOKKA: 6 (lv ) VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET: Oppilas oppii 5. luokan aikana tulleiden asioiden kertaamisen ja laajentamisen lisäksi enemmän Ranskan maantietoa, muutamia perusasioita muista ranskankielisistä kulttuureista (la francophonie), kertomaan suullisesti ja kirjallisesti tutuista aihepiireistä ja ilmaisemaan mielipiteensä niistä sekä ymmärtämään niihin liittyvää puhetta ja tekstiä. AIHEPIIRIT: Ranskan maantietoa, eurooppalaisten maiden ja kielten nimiä, viikonpäivät, kuukaudet ja päivämäärät, talon ja sisustuksen kuvaaminen, kellonajat, sääilmaukset, ruokakulttuuri sekä ulkonäkö. RAKENTEET: 5. luokalla esiin tulleiden asioiden kertaaminen ja laajentaminen, ER -päätteisten verbien preesens, yleisimmät prepositiot, il y a rakenne, aakkoset, järjestysluvut, genetiivi, omistuspronominit, kysymyslauseet, partitiivi, venir-, aller-, mettre-, mettre-, pouvoir- ja faire verbien preesens. VIESTINTÄTILANTEET: Harrastuksista ja säästä kertominen, kodin kuvailu, kellonajoista kysyminen ja kertominen, tienneuvominen, ravintolassa tilaaminen ja ulkonäön kuvailu.

9 51 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kieli: Kuullunymmärtäminen A1.3, puhuminen A1.2, tekstin ymmärtäminen A1.3, kirjoittaminen A1.2 Kulttuuritaidot: Oppilas tuntee suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimaan oppiminen: Oppilas ottaa vastuun omasta opiskelustaan, on valmis auttamaan myös oppilastovereitaan sekä osaa toimia luontevasti pari- ja ryhmätyöskentelyssä. A2-SAKSA VUOSILUOKKA 4 VUOSIVIIKKOTUNTEJA 2 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kaikkein tavallisimpia itseensä ja lähiympäristöönsä liittyviä asioita ja vastaamaan niitä koskeviin kysymyksiin sekä kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista yksittäisiä sanoja ja lyhyitä lauseita. Hän oppii tuntemaan ikäkauteen liittyviä oman ja saksankielisen kulttuurin aivan keskeisimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja sekä tuntemaan kaikkein keskeisimmät saksankieliset kohteliaisuusmuodot. Oppilas oppii toimimaan yritteliäästi kielenoppimistilanteissa, työskentelemään parin kanssa ja käyttämään itsenäisesti oppikirjaa. TILANTEET JA AIHEPIIRIT Kaikkein keskeisin oppilaaseen, hänen perheeseensä, kotiinsa, asumiseensa, lähiympäristöönsä, kouluun sekä vapaa-aikaan liittyvä sanasto. RAKENTEET Perustieto artikkeleista, verbin preesenstaivutuksesta, kysymyssanoista, persoonapronomineista, kieltosanoista, possessiivipronominit minun ja sinun. Lisäksi perustieto lauseenmuodostuksesta. A2 SAKSA VUOSILUOKKA 5 VUOSIVIIKKOTUNTEJA 2 TAVOITTEET Oppilas oppii 4. luokalla esiin tulleiden asioiden syventämisen lisäksi ymmärtämään arkielämän tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin kaikkein keskeisimmän sisällön ja pystyy kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen. Hän oppii 4.luokalla esiin tulleiden asioiden syventämisen lisäksi tuntemaan oman ja saksankielisen kulttuurin keskeisiä yhtäläisyyksiä ja eroja sekä toimimaan kohteliaasti kommunikoinnissa saksankielisen kulttuurin edustajien kanssa. Oppilas oppii toimimaan paitsi itsenäisesti ja parin kanssa, myös ryhmässä työskentelyä. Hän oppii käyttämään sanakirjaa.

10 52 TILANTEET JA AIHEPIIRIT Syvennetään 4.luokalla esiin tulleita asioita ja opitaan lisäksi asioimiseen erilaisissa paikoissa kuten kaupassa ja matkustamiseen liittyvää kaikkein keskeisintä sanastoa. RAKENTEET Kerrataan ja syvennetään 4.luokalla opittuja rakenteita. Lisäksi opitaan keskeisimpiä ajan-ja paikanilmaisuja, perustietoa epäsäännöllisten verbien preesenstaivutuksesta, prepositioista, akkusatiivista ja adjektiivin käytöstä. A2-SAKSA VUOSILUOKKA 6 VUOSIVIIKKOTUNTEJA 2 TAVOITTEET Oppilas oppii luokilla 4 ja 5 esiin tulleiden asioiden syventämisen lisäksi kirjoittamaan vastaavista asioista lyhyen viestin. Hän oppii viestimään arkitilanteissa saksankieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Hän oppii käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä. Hän oppii myös arvioimaan kielitaitonsa eri alueita annettuihin tavoitteisiin nähden. TILANTEET JA AIHEPIIRIT Syvennetään 4. ja 5. luokalla esiin tulleita aihealueita ja lisäksi opitaan asioimaan mm. ravintolassa. RAKENTEET Kerrataan ja syvennetään 4. ja 5. luokilla opittuja rakenteita. Lisäksi opitaan lisää possessiivipronomineja, keskeisimmät järjestysluvut, prepositioita, perustietoa perfektistä, modaaliapuverbeistä, käskymuodoista, datiivista. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6.LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kieli Kielen osaamisen taso 6.luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: kuullun ymmärtäminen A1.3, puhuminen A1.2, tekstin ymmärtäminen A1.3, kirjoittaminen A1.2. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppimaan oppiminen Oppilas käyttää luontevasti kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua.

11 53 A2-KIELET: RANSKA JA SAKSA VUOSILUOKAT 7 9 TAVOITTEET A2-kieltä opiskellaan vuosiluokilla 7 9 valinnaisena aineena. Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja pyrkii löytämään itselleen parhaan tavan oppia. Hän oppii työskentelemään itsenäisesti ja kehittämään yhteistyötaitojaan niin pari- kuin ryhmätyöskentelyssä. Hän oppii hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kielen opiskelussa ja kehittyy samalla kriittiseksi median käyttäjäksi. Näiden opiskeluvuosien aikana oppilas oppii tiedostamaan oman ja kohdekielisen kulttuurin keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet. Oppilaan kulttuuri-identiteettiä ja valmiuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen vahvistaa koulumme aktiivinen ystävyyskoulutoiminta Saksan ja Ranskan kanssa. Oppimateriaalien aihepiirit johdattavat oppilaan pohtimaan tulevaisuuttaan ja vastuutaan ympäristöstä, yhteisestä ja globaalisesta hyvinvoinnista sekä kestävästä kehityksestä. A2-RANSKA VUOSILUOKKA:7 KURSSIT 1-2 Aihepiirit: koulumaailma terveys ja hyvinvointi vapaa-aika kaupunki vs. maaseutu Pariisi, Marokko ranskalainen ruokakulttuuri elinkeino- ja työelämä Rakenteet: luokilla 4-6 esiin tulleiden asioiden kertaaminen ja syventäminen re-verbien preesens er-, re- ja epäsäännöllisten verbien passé composé aller-futuuri demonstratiivipronomit suora objekti partitiivi pouvoir-, voir-, connaître-, boire- ja lire-verbien preesens Viestintätilanteet: harrastuksista kertominen tien kysyminen ja neuvominen sekä erityyppisten maisemien kuvailu sairaana olemisesta kertominen koulutyöstä kertominen kaupassa asioiminen ihmisen ominaisuuksien kuvailu ranskalaisessa ruokapöydässä käyttäytyminen

12 54 työelämästä kertominen VUOSILUOKKA: 8 KURSSIT 3-4 Aihepiirit: lomailu, ranskalaisten loma-ajat tiedotusvälineet ympäristö, erityisesti eläinmaailma Lyon, Le Puy, Martinique ajokortin suorittaminen häät maailmankartta Rakenteet: luokilla 4-7 esiin tulleiden asioiden kertaaminen ja laajentaminen imperfekti passé composén ja imperfektin ero imperatiivi refleksiiviverbit ir-verbien preesens il y a ja il n y a pas de rakenteet passé composé, apuverbinä être prendre-, dire- ja partir- verbien preesens Viestintätilanteet: TV-ohjelmista ja mainoksista keskusteleminen ympäristöasioihin kantaa ottaminen elämän virstanpylväistä keskusteleminen lomasta kertominen VUOSILUOKKA: 9 KURSSIT 5-6 Aihepiirit: tiedotusvälineet, uutis- ja sanomalehtisanastoa ympäristö nuorten ja aikuisten väliset suhteet ranskalaiset juhlapyhät siirtolaisuus Ranskassa 100-vuotinen sota sekä 1. ja 2. maailmansota Ranskassa ranskankielinen Kanada, Algeria Rakenteet: luokilla 4-8-opittujen asioiden kestaaminen ja syventäminen futuuri adjektiivien vertailu refleksiiviverbien preesens

13 55 relatiivipronominit epäsuora objekti Viestintätilanteet: ihmissuhteista puhuminen uutisointi kannanottaminen ihmisen ja ympäristön väliseen konfliktiin arkielämän toivotuksia A2-RANSKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli: Kuullun ymmärtäminen A2.2, puhuminen A2.1, tekstin ymmärtäminen A2.2, kirjoittaminen A2.1 A2-SAKSA Vuosiluokka 7 Kurssit 1-2 Vuosiviikkotunteja 2 Aihepiirit Luokilla 4-6 esiin tulleiden ja niiden syventämisen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset, julkisten palveluiden käyttäminen, koulunkäynti, juhlat. Rakenteet Oppilas tunnistaa subjektin, predikaatin ja objektin ja osaa käyttää niitä yksinkertaisissa lauseissa. Hän hallitsee verbien preesensmuodot, käskymuodot ja perfektin; substantiivien ja persoonapronominien akkusatiivin ja datiivin. Hän osaa yleisimpiä prepositioita, pää- ja sivulauseiden sanajärjestyksen ja hallitsee adjektiivien vertailun. Viestintätilanteet Oppilas ymmärtää yksinkertaiset viestit ja ydinsisällön itseään kiinnostavista keskusteluista. Hän osaa kertoa itsestään, lähipiiristään, harrastuksistaan ja vapaa-ajan vietostaan, koulunkäynnistään. Hän osaa käyttää julkisia palveluja. A2-SAKSA Vuosiluokka 8 Kurssit 1-2 Vuosiviikkotunteja 2 Aihepiirit Luokilla 4-7 esiin tulleiden aiheiden ja niiden syventämisen lisäksi saksaa puhuviin maihin tutustuminen, terveys ja hyvinvointi, TV-ohjelmat ja filmit. Rakenteet Luokilla 4-7 esiin tulleiden rakenteiden ja niiden syventämisen lisäksi imperfekti, pluskvamperfekti ja konditionaali, refleksiiviverbit ja infinitiivirakenteet, epäsuorat kysymyslauseet, alustavasti adjektiivin taivutus. Viestintätilanteet Yksinkertaisista keskusteluista ja palvelutilanteista selviytyminen, kuten tien kysyminen ja neuvominen, asioiminen ravintolassa ja hotellissa sekä lääkärissä ja sairaalassa. Tutuista arkisiin kokemuksiin liittyvistä

14 56 tilanteista kertominen, kuten lomamuistot, asuminen, kotityöt, oma vointi, keskustelu TV-ohjelmista ja suosikkifilmeistä. A2-SAKSA Vuosiluokka 9 Kurssit 1-2 Vuosiviikkotunteja 2 Aihepiirit Luokilla 4-8 esiin tulleiden ja niiden syventämisen lisäksi työ- ja elinkeinoelämä, tulevaisuuden suunnitelmat, ympäristön suojelu, kestävä kehitys, media Rakenteet Oppilas oppii luokkien 4-8 esiin tulleiden ja niiden syventämisen lisäksi genetiivin, maantieteelliset nimet, futuurin ja passiivin, relatiivilauseet ja adjektiivin taivutuksen. Viestintätilanteet Kouluikäisen nuoren elämään liittyvän puheen ja tekstin ymmärtäminen ja näistä aiheista keskusteleminen ja kertominen. Ystävyyskoulutoimintaan liittyvät asiat, niiden kautta tutustuminen saksalaiseen elämänmenoon. Työkokemuksista ja tulevaisuuden suunnitelmista kertominen. Ympäristön suojeluun liittyviin asioihin kantaaottaminen. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen A2.2, puhuminen A2.1, tekstin ymmärtäminen A2.2, kirjoittaminen A2.1. VALINNAINEN KIELI ( B2-KIELI) Valinnaisen kielen opinnot painottuvat puheviestintään kaikkein tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa ja toimivat samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille. Tavoitteet Kieli: Oppilas osaa kommunikoida puhekumppanin tukemana kaikkein tavallisimmissa arkipäivän tilanteissa, ymmärtää arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön ja osaa tuottaa vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1 A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 A1.3. Kulttuuritaidot: Oppilas osaa viestiä arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla, tuntee kielialueen kulttuuria ja osaa suhtautua arvostavasti sen edustajiin.

15 57 Oppimaan oppiminen: Oppilas uskaltaa käyttää kielitaitoaan ja osaa tietoisesti hyödyntää muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita sekä arvioida omaa työskentelyään ja kielitaitoaan annettuihin tavoitteisiin. Opintokirja toimii omien tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin tukena. B2-RANSKA VUOSILUOKKA:8 KURSSIT 1-2 Aihepiirit: perustietoa Ranskasta, ranskan kielestä ja ääntämisestä perheenjäsenet, koti Euroopan maita ja kielten nimiä kellonajat, viikonpäivät, värit matkustaminen, ranskalaiset loma-ajat pukeutuminen Rakenteet: substantiivien suku ja artikkelit er- ja re-verbien preesens kielto- ja kysymyslauseita adjektiivin taipuminen ja paikka persoona- ja demonstratiivipronominit lukusanat prepositioiden käyttöä il y a -rakenne être-, avoir-, aller-, faire-, prendre-, voire- ja boire-verbien preesens Viestintätilanteet: tervehtiminen, esittäytyminen, toisen henkilön esitteleminen, hyvästely kohteliaat tilanteet itsestä ja perheenjäsenistä sekä kotipaikasta kertominen paikan kysyminen ja kertominen kaupassa asiointi henkilökuvaus säästä kertominen kahvilassa tilaaminen ja kahvilakeskusteluja kohteliaat pyynnöt ja niihin vastaaminen anteeksipyytäminen VUOSILUOKKA: 9 KURSSIT 3-4 Aihepiirit: vuodenajat, kuukaudet, ranskalaiset juhlapäivät Pariisi ruokaostokset, ruuanlaitto ja ranskalaiset ateriat

16 58 tapaamisen sopiminen ja ehdottaminen ruumiinosat syntymäpäivänvietto matkasuunnitelmat mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet: genetiivi possessiivipronominit järjestysluvut eri kysymyslauserakenteet aller-futuuri suora objekti partitiivi imperatiivi ir-verbien preesens passé composé alustavasti il faux-rakenne venir-, sortir-, savoir-, pouvoir-, vouloir-, devoir-, connaître-, mettre- ja ouvrir-verbien preesens Viestintätilanteet: ihmetteleminen, ihasteleminen ruokakaupassa asioiminen ja ruuanlaittokeskusteluja asunnonvuokraaminen kirjeenkirjoittaminen ravintolassa tilaaminen puhelimessa puhuminen suostuminen ja kieltäytyminen B2-RANSKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kieli: Puhuminen ja kirjoittaminen A1.1-A1.2 sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen A1.2-A1.3 B2-SAKSA Vuosiluokka 8 1.kurssi Tilanteet ja aihepiirit Tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteessa, itsestä ja perheestä kertominen, koulun ja kodin kuvailu. Rakenteet Verbien preesensmuodot, modaaliapuverbit, eriävät yhdysverbit, substantiivin artikkelin käyttö ja monikot.

17 59 2.kurssi Tilanteet ja aihepiirit Harrastuksista kertominen, kaupassa ja postissa asiointi, matkalle valmistautuminen. Rakenteet Kieltolauseet, yksikön possessiivipronominit, akkusatiivi. Vuosiluokka 9 1.kurssi Tilanteet ja aihepiirit Luokalla 8 esiin tulleiden aiheiden syventäminen. Niiden lisäksi kotimaan kuvailu, tien kysyminen ja neuvominen, matkareittien ja lähtöaikojen tiedustelu, voinnin kuvailu ja sairaalassa käynti. Rakenteet Luokalla 8 esiin tulleiden rakenteiden lisäksi opitaan verbin perfekti, imperatiivi, substantiivin datiivi, prepositioita. 2.kurssi Tilanteet ja aihepiirit Matkalipun osto, ravintolassa asiointi, kotipaikan kuvailu, työtehtävistä kertominen. Rakenteet Monikon possessiivipronominit, sivulauseet. ARVIOINTI Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. B2-Venäjä 8 lk 1. kurssi Rakenteet: Kyrilliset aakkoset, persoonapronominit ja substantiivien suku. Viestintätilanteet: Esittely, tervehtiminen, kuulumiset. Aihepiirit: Itsestä ja perheestä kertominen.

18 60 2. kurssi Rakenteet: Asua-verbin preesens, prepositionaali, lukusanat, datiivi iänilmaisussa, ketjut-verbien taivutus, akkusatiivi. Viestintätilanteet: Iän ja kotipaikkakunnan ilmaisu, sääkeskustelu, tekemisistä ja asumisesta keskustelu. Aihepiirit: Asuminen, urheilu, vuodenajat ja sää. 3. kurssi Rakenteet: Vitjat-verbit, syntyä-verbi, preteriti ja adjektiivit. Viestintätilanteet: Harrastuksista ja mieltymyksistä kertominen, ostoksien tekeminen ja kellonajan tiedustelu. Aihepiirit: Harrastukset, värit, ostokset ja kellonajat. 4. kurssi Rakenteet: Akkusatiivi jatkoa, pitää-verbi, järjestysluvut, datiivi. Kielioppi kertausta. Viestintätilanteet: Puhelimessa puhuminen, itsestä kertominen ja kirjeen kirjoittaminen. Aihepiirit: Vaatteet, mieltymykset, kaverit ja minä itse. 7.6 Matematiikka Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.

19 61 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Matematiikan opetus on ainejakoista. Eheytystä ei pääsääntöisesti toteuteta matematiikan tunneilla, vaan keskitytään matemaattisten sisältöalueiden opiskeluun ja liitetään opittu arkielämän tilanteisiin. Ihmisenä kasvaminen Oppilas suorittaa itsearviointia ja oppii tunnistamaan omaa oppimistyyliään ja kehittämään itseään oppijana opiskellessaan matematiikkaa yhdessä toisten kanssa, oppilas harjaantuu erilaisiin yhteistoimintatapoihin, ottamaan toiset huomioon, sekä havaitsemaan oikeudet velvollisuudet ja vastuut ryhmässä oppilas harjaantuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen opiskeluun Viestintä ja mediataito Pohtiessaan yhdessä toisten kanssa matemaattisia ongelmia, oppilas oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja perustelemaan omia näkökantojaan sekä kuuntelemaan ja arvioimaan muiden esittämiä ajatuksia. Hän harjaantuu esittämään ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti oppilas hankkii, vertailee ja valikoi tietoa, sekä esittää sitä taulukoiden ja diagrammien muodossa oppilas käyttää viestintäteknisiä välineitä mahdollisuuksien mukaan Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia matematiikan tunneilla ratkotaan soveltuvissa tilanteissa yhteiskuntaelämään ja yrittäjyyteen liittyviä matemaattisia ongelmia Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Oppilas perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa oman talouden hallintaan, ympäristönsuojelun kysymyksiin, oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjen vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin toimia rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta Turvallisuus ja liikenne Oppilas perehtyy matemaattisten tehtävien avulla soveltuvissa tilanteissa turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyviin asioihin. Ihminen ja teknologia Oppilas oppii käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja matemaattisiin tarkoituksiin sekä arvioimaan niiden käyttökelpoisuutta eri tilanteissa vähitellen oppilas oppii näkemään matematiikan merkityksen teknologian perustekijänä VUOSILUOKAT 1-2 Keskeiset matematiikan sisällöt jaoteltuina vuosiluokille 1 ja 2 1lk: Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja numerosymboli (luvut 0-100) lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen

20 62 parilliset ja parittomat luvut lukujen hajottaminen ja kokoaminen kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku, laskutoimitusten välinen yhteys (luvuilla 0-20) eri laskutapojen ja välineiden käyttöä; palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, päässälasku, paperin ja kynän käyttö+ erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista Algebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja (lukualue 0-100) Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen geometrisia peruskäsitteitä; esim. piste, jana, suora ja kulma, sekä niiden yhteys yksinkertaisimpiin tasokuvioihin kaksiulotteisten muotojen (nelikulmio, ympyrä, kolmio) rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen mittaamisen periaate pituuksien mittaaminen ja vertailu, mittaustuloksen arviointi aika (tasatunnit, puolet tunnit, puolentunnin kuluttua...) raha; eurot ja sentit Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 2lk: Ensimmäisen luokan tietoja ja taitoja kerrataan ja laajennetaan Luvut ja laskutoimitukset lukumäärä, lukusana ja numerosymboli (-> 1000) yhteen ja vähennyslaskujen luvut suurenevat kertolaskua ja kertotaulua (0-5 sekä 10) jakolaskua konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja konkreettisilla välineillä Algebra Yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lukualueella Geometria geometrisia peruskäsitteitä esim. murtoviiva ja puolisuora kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen (kuutio, lieriö, kartio, pallo)

21 63 kaksi- ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen yksinkertaisia peilauksia Mittaaminen tilavuus, massa, pituus, pinta-ala raha kellonajat tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen mittavälineiden käyttö mittaustuloksen arviointi Matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden oppimista pyritään eriyttämään syvyyssuunnassa. Oppilasta arvioitaessa hänen osaamistaan verrataan hänen aikaisempiin taitoihinsa sekä valtakunnalliseen kuvaukseen hyvästä osaamisesta. Matematiikkaa integroidaan sopivissa tilanteissa muihin oppiaineisiin sekä pyritään liittämään esimerkkejä ja laskutoimituksia lapsen elämään ja lähiympäristöön. VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET Oppilas oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä käyttämään matemaattisia käsitteitä peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä VUOSILUOKKA 3 KESKEISET SISÄLLÖT Luvut, laskutoimitukset ja algebra kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen lukualueella , lukujen kirjoittaminen, lukeminen ja suuruusjärjestykseen järjestäminen, päässälaskuja ja kirjallisia tehtäviä lainaamisen ja muistinumeron varmentaminen. tutustuminen 60-järjestelmään, kellonajat käsitteet summa, erotus, tulo ja osamäärä

22 64 kertotaulut 0-10 kertolaskua allekkain jakolaskun käsite kymmenesosia desimaalilukuna, murtoluvun ja desimaaliluvun välinen yhteys kymmenesosilla laskutoimitusten järjestys, sulkeet, yksinkertaisen lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen pituuden ja massan yksiköitä, mittaaminen pyöristäminen, arviointi ja tarkistus Geometria kulma, suorakulmio, neliö, ympyrä, piste, peilaaminen ja symmetriakäsitteen ymmärtäminen suunnikkaan ja puolisuunnikkaan tunnistus tutustuminen ja rakentaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, lieriö, kartio ja pyramidi suora kulma ruutusuurennos Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys taulukoiden laatimista ja tulkinta VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN VÄHIMMÄISOSAAMINEN 3. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa apuvälineitä käyttäen hajottaa ja koota lukuja 1-20 suorittaa päässälaskuja lukualueella ratkaista yhteen- ja vähennyslaskuja lukualueella lukea luvut ja järjestää suuruusjärjestykseen lukualueella yksinkertaisia kertolaskuja, kertotaulun käsitteen ja allekkain kertomisen käsitteen yksinumeroisilla luvuilla ratkaista yksinkertaisia jakolaskuja ja ymmärtää jakolaskun käsitteen ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden kymmenesosilla arvioida laskun tuloksen suuruusluokan Geometria Oppilas tunnistaa ympyrän, kolmion, nelikulmion, kulman, pisteen ja suoran ymmärtää mittaamisen periaatteen, osaa käyttää jotain mittavälinettä ja osaa ilmoittaa mittaustuloksen tuntee suoran kulman

23 65 Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa tulkita yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja ohjattuna KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 3. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa käyttää kymmenjärjestelmää ja hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin yhteen-, ja vähennys- ja kertolaskua kirjallisesti ja päässälaskuna kertotaulut 0-10 merkitä jakolaskun ja laskea sen päässälaskuna laskutoimitusten järjestyksen ja sulkeet laskea kertolaskuja allekkain yksinumeroisella kertojalla ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden kymmenesosilla arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimituksen tuloksen. Geometria Oppilas osaa luokitella monikulmioita osaa peilata suoran suhteen ja piirtää kuvioista suurennoksia osaa laskea kuvion piirin tuntee suoran kulman ymmärtää mittaamisen periaatteen, osaa käyttää jotain mittavälinettä ja osaa ilmoittaa mittaustuloksen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa laatia ja tulkita yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja. VUOSILUOKKA 4 KESKEISET SISÄLLÖT Luvut, laskutoimitukset ja algebra kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen lukualueella , lukujen kirjoittaminen, lukeminen ja suuruusjärjestykseen järjestäminen, päässälaskuja ja kirjallisia tehtäviä kertolaskua allekkain kaksinumeroisella kertojalla 10,100,1000 tulon tekijöinä ja jakajana, kertolaskun liitännäisyys ja vaihdannaisuus jakaminen lukuyksiköittäin ja jakokulmassa murtoluku, samannimisten murtolukujen suuruusvertailu murtolukujen vertailua sadasosilla ja desimaalilukujen vertailua sadasosilla sadasosia desimaalilukuna, suuruusjärjestys, desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua lausekkeiden rakentaminen ja laskeminen koordinaatistoon tutustuminen positiivisilla luvuilla

24 66 yksikkömuunnoksia: pituus ja massa, tonni ajan yksiköitä, kalenteri, kello tilavuusyksiköitä dl ja l piirin laskeminen, yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus lämpömittarin lukeminen pyöristäminen arviointi ja tarkistus Geometria geometristen kuvioiden piirtäminen ja tunnistuksen varmentaminen suorakulmion pinta-alan ja piirin laskeminen terävä, tylppä ja suorakulma, peilaus suoran suhteen (symmetria) Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys taulukoiden laatimista ja tulkintaa, tietojen etsintää VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN VÄHIMMÄISOSAAMINEN 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa käyttää kymmenjärjestelmää ja hajottaa lukuja ykkösiin, kymmeniin, satoihin ja tuhansiin peruslaskutoimituksen (yhteen-, vähennys- ja kertolasku) luonnollisilla luvuilla allekkain ja päässälaskuna lähes kaikki kertotaulut 0-10 ja ymmärtää kertotaulun käsitteen kertoa ja jakaa 10, 100 ja 1000:lla luonnollisia lukuja ymmärtää yksinumeroisella jakajalla jakokulman käytön desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua allekkain. Ymmärtää desimaaluvun käsitteen. ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden sadasosilla. kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita kellonajat lukea lämpömittaria arvioida ja tarkistaa laskutoimitusten tulokset. Geometria Oppilas tunnistaa geometrisiä tasokuvioita ja kappaleita ymmärtää käsitteen piiri ja osaa laskea se yksinkertaisista kuvioista. osaa käyttää joitain mittayksiköiltä, vertailla niillä ja suorittaa yksikön muunnoksia yleisimmillä mittayksiköillä osaa arvioida oikealla yleisimmällä mittayksiköllä mittauskohteen suuruuden. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa laatia ja tulkita yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja opettajan ohjauksessa.

25 67 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa käyttää kymmenjärjestelmää myös desimaaliluvun osalta sekä ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet yhteen-, ja vähennys- ja kertolaskua kirjallisesti ja suullisesti luonnollisilla luvuilla laskea jakokulmassa yksinumeroisella jakajalla kirjoittaa ja ratkaista lausekkeita yhteen- ja vähennyslaskua desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla, ymmärtää desimaaliluvun ja murtoluvun käsitteet ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun välisen yhteyden sadasosilla. kalenterin, ajan yksiköt ja osaa laskea helppoja aikavälilaskuja arvioida, tarkistaa ja pyöristää laskutoimituksen tuloksen. Geometria Oppilas osaa luokitella kulmia ja kolmioita osaa peilata suoran suhteen ja piirtää kuvioista suurennoksia ja pienennöksiä osaa laskea kuvion piirin sekä suorakulmioiden pinta-aloja ymmärtää mittaamisen periaatteen, osaa käyttää jotain mittavälinettä ja osaa ilmoittaa mittaustuloksen. Hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittaustuloksensa mielekkyyden. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja ja esittää niitä tilastoina sekä tulkita yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja VUOSILUOKKA 5 KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset yhteen-,vähennys-,kerto- ja jakolaskua päässä sekä allekkain desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslasku sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla murtolukujen supistaminen ja laventaminen prosentti-käsite sekä murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen negatiivisen kokonaisluvun käsite laskujärjestyksen varmentaminen yksikkömuunnosten varmentaminen jaollisuus

26 68 Algebra lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen lausekkeiden kirjoittaminen ja laskeminen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien päätteleminen Geometria suorakulmion, neliön ja kolmion pinta-ala ympyrä ja sen osia, ympyrän piirtäminen harpilla kulman mittaaminen astemitalla, kulman piirtäminen sekä kulmien luokittelu erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu peilaus pisteen suhteen, symmetria kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkimista, havaintovälineinä erilaisia kappaleita mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, tallentaminen ja esittäminen koordinaatisto, lukuparin esittäminen koordinaatistossa keskiarvon käsite ja laskeminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN VÄHIMMÄISOSAAMINEN 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa yhteen- ja vähennyslaskua luonnollisilla luvuilla ja desimaaliluvuilla osaa jakaa luonnollisen luvun jakokulmassa, kun jakajana on 1-numeroinen luku osaa kertolaskun allekkain luonnollisilla luvuilla osaa yksinkertaisia päässälaskuja eri laskutoimituksilla osaa lähes kaikki kertotaulut osaa kertoa ja jakaa 10:llä, 100:lla ja 1000:lla luonnollisia lukuja ja desimaalilukuja päässälaskuna osaa soveltaa jonkin verran eri laskutoimituksia sanallisissa tehtävissä osaa soveltaa jonkin verran ajan yksiköitä ja ymmärtää aikakäsitteen osaa laskea yhteen ja vähentää samannimisiä murtolukuja ja ymmärtää sekaluvun käsitteen ymmärtää negatiivisen luvun käsitteen ymmärtää prosentin käsitteen osaa kirjoittaa ja ratkaista yksinkertaisia lausekkeita.

27 69 Geometria Oppilas ymmärtää mittaamisen periaatteen ja osaa mitata annetun janan pituuden osaa laskea suorakulmion ja neliön pinta-alan osaa tunnistaa erilaisia tasokuvioita ja niiden ominaisuuksia osaa piirtää erilaisia tasokuvioita. Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas osaa lukea taulukoita ohjatusti KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskun osaa desimaaliluvun kertomisen luonnollisella luvulla päässälaskuna ja allekkain osaa jakaa desimaaliluvun luonnollisella luvulla osaa supistaa ja laventaa murtolukuja osaa kertoa murtoluvun luonnollisella luvulla ymmärtää murtoluvun ja desimaaliluvun yhteyden osaa yhteen- ja vähennyslaskua myös sekamerkinnöillä osaa hieman laskutoimituksia positiivisilla ja negatiivisilla kokonaisluvuilla havaintovälineitä apuna käyttäen osaa yksikkömuunnoksia eri mittayksiköillä. Geometria Oppilas osaa mitata kulman suuruuden osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata pisteen suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa oppilas tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot, tuntee pinta-alan yksiköitä ja osaa niiden muunnoksia Tietojen käsittely ja tilastot Oppilas osaa lukea taulukoita ja tulkita diagrammeja itsenäisesti osaa laskea keskiarvon annetusta aineistosta VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen.

28 70 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. VUOSILUOKKA 6 KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset peruslaskutoimitusten varmentaminen, myös desimaaliluvuilla murtolukujen supistaminen ja laventaminen ja desimaaliluvun esittäminen murtolukuna murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla murtolukujen kertolasku prosenttiarvon laskeminen aikalaskuja, aikaväli pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttöä potenssi-käsite yhteen- ja vähennyslaskua positiivisilla ja negatiivisilla kokonaisluvuilla havaintovälineitä apuna käyttäen Algebra lausekkeiden kirjoittaminen ja sieventäminen yhtälö ja epäyhtälö muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria mittakaava, pienennös ja suurennos kolmion ja suunnikkaan pinta-alan laskeminen säännölliset monikulmiot ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä suorakulmaisen särmiön piirtäminen ja tilavuuden laskeminen kulmien luokittelua, kulman piirtäminen ja mittaaminen kolmioiden luokittelua

29 71 Todennäköisyys, tilastot ja tietojen käsittely todennäköisyyden käsite, kokeellisia harjoitteita diagrammien tulkintaa ja diagrammien piirtämisen harjoittelua keskiarvon laskeminen ATK:n hyödyntäminen VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN VÄHIMMÄISOSAAMINEN 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa soveltaa sanallisissa tehtävissä eri laskutoimituksia osaa lähes kaikki kertotaulut 0-10 ja apuvälinettä käyttäen kaikki osaa luonnollisten lukujen jakolaskun jakokulmassa, kun jakajana on 2-numeroinen luku osaa kertoa ja jakaa desimaaliluvun luonnollisella luvulla osaa suorittaa yksikkömuunnoksia osaa laventaa ja supistaa murtolukuja sekä osaa murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskun osaa vertailla desimaalilukuja keskenään osaa arvioida, tarkistaa ja pyöristää saadun tuloksen osaa vertailla murtolukujen suuruutta keskenään osaa yksinkertaisia prosenttilaskuja osaa soveltaa ajan yksiköitä osaa laskea keskiarvon annetusta aineistosta Geometria Oppilas osaa mitata annetun kulman suuruuden osaa laskea suunnikkaan ja kolmion pinta-alan tuntee pinta-alan yksikköjä ja osaa jonkin verran niiden muunnoksia tuntee ympyrään liittyviä käsitteitä tunnistaa ja osaa nimetä geometrisia kappaleita ja kappaleisiin liittyviä käsitteitä KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa kertoa ja jakaa desimaaliluvun luonnollisella luvulla ja desimaaliluvulla osaa yhteen- ja vähennyslaskua myös erinimisillä murtoluvuilla sekä kerto- ja jakolaskua murtoluvuilla osaa prosentin laskemisen luvusta osaa hieman laskutoimituksia positiivisilla ja negatiivisilla kokonaisluvuilla osaa soveltaa ajan yksiköitä ja osaa laskea aikavälin ymmärtää potenssi-käsitteen.