KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA. Opettaja
|
|
- Ada Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIELENHUOLTOA VIESTINTÄTAITO-KURSSILLA Opettaja
2 Omat taidot testissä lähtötasotesti / muistinvirkistys Miten testi meni? Missä tehtävissä tai aiheissa menestyin hyvin? Mitä pitäisi vielä kerrata tai opetella?
3 Kieli ja tyyli Asiatyylinen yleiskieli Erikoisalojen kieli Tyylivärinen kielenkäyttö vanhahtava juhlallinen taiteellinen leikillinen Puhekieli Paikallisvärinen kieli
4 Kieli ja tyyli Huomioi viestisi kohderyhmä ja tarkoitus. Valitse sopiva tyyli. Viesti tehokkaasti perille Ole selkeä! Pysy asiassa! Älä rönsyile! Turhat sanat ja kikkailu pois! Vältä kapulakieltä! Kirjoita suomea suomeksi!
5 Alkukirjain Itkonen & Maamies 2007, 12 15
6 Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? virkkeen aloitus Johtolauseen päättävän kaksoispisteen jälkeinen selittävä teksti alkaa isolla silloin, kun kaksoispisteen piiriin kuuluva kokonaisuus on monivirkkeinen. Hän sanoi: Niin sitä pitää! Olkaa optimisteja: Kaikki järjestyy. Teillä on kaikki mahdollisuudet puolellanne! otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana henkilönnimet, myös lempinimet Maija, Juha-Matti, Virtanen, Virtaska, Masa, Katariina Suuri Jumala puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta Jumalaa ja Kristusta tarkoittavat muutkin sanat kirjoitetaan usein isolla (Vapahtaja). paikannimet Myös nimeen liittyvä yhdyssanan tai sanaliiton alkuosamäärite kirjoitetaan isolla, jos se rajaa maantieteellisesti jonkin osan perusosan tarkoittamasta alueesta (Järvi-Suomi, Latinalainen Amerikka). Jos alkuosa sen sijaan luonnehtii koko perusosaa jonkin ominaisuuden kannalta, määriteosa kirjoitetaan pienellä (koti- Suomi).
7 Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? rakennusten nimet Usein raja eris- ja yleisnimisyyden välillä häilyy (Kaupungintalo ~ kaupungintalo). tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet Myös muuten pienellä kirjoitettavat Aurinko, Kuu ja Maa ovat erisnimiä sellaisessa tekstiyhteydessä, jossa niistä ei puhuta yleisesti, vaan avaruuden paikanniminä. kirjojen, taideteosten, erilaisten julkaisujen ym. nimet Useammasta sanasta muodostuvissa nimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, elleivät muut sanat itsessään ole erisnimiä. Eräisiin vanhoihin nimiin on kuitenkin vakiintunut kaikkien osien isokirjaimisuus. Kalevala, Ellen Thesleffin Kaiku, Suomen kielen perussanakirja, Raamattu ja Koraani oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet virastojen ja laitosten nimistä monet Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio yritysten, yhdistysten, järjestöjen ym. nimet vain ensimmäinen sana isolla alkukirjaimella, vaikka vanhoissa nimissä toisenlaistakin käytäntöä Marttaliitto, Satakunnan martat ry; Euroopan unioni; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
8 Alkukirjain Milloin käytetään isoa alkukirjainta? Henkilönnimeen ja paikannimeen pohjautuvat sairauksien nimitykset kirjoitetaan vakiintuneesti isolla; Alzheimerin tauti, Down-lapsi, Creutzfeldt Jakobin tauti, Sallan tauti tuotenimet kasvien ja eläinten tieteelliset nimet Felix domesticus, Homo sapiens Kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoitukseksi voidaan esimerkiksi kirjeen puhuttelussa, kutsukortissa ym. käyttää isoa kirjainta myös normaalisti pienikirjaimisesta tittelistä ja muista henkilöön viittaavista sanoista. Arvoisa Tasavallan Presidentti Kirjeissä persoonapronominit sinä ja te kirjoitetaan usein isolla: En tiedä, miten voin kyllin kiittää Sinua. Pienen kirjaimen käyttö on sekin aina mahdollista, ei epäkohteliasta. Lyhenteet, joihin on poimittu yhdyssanan tai sanaliiton sanojen alkukirjaimet, ovat isokirjaimisia. MM maailmanmestaruus ; OM oikeusministeriö ; TTY Tampereen teknillinen yliopisto Nimeen viittaavat kokonaisina sanoina luettavat isokirjainlyhenteet muuttuvat usein lyhennesanoiksi, joista vain ensimmäinen kirjain on iso, kuten missä tahansa nimessä: Akava, Kela.
9 Alkukirjain Milloin käytetään pientä alkukirjainta? nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset: newyorkilainen, freudilaisuus kansojen ja kansallisuuksien nimet: arabi, baltti, somali perheenjäsenyyttä ja sukulaisuussuhteita ilmaisevat sanat: isä, äiti, mummi, vaari arvonimet ja tittelit: presidentti Tarja Halonen muista kielistä lainatut arvonimet ja tittelit: lady, mademoiselle, sir kielten nimet: ruotsi, suomi, saamen kieli; ruotsinkielinen, venäjäntaitoinen kasvien ja eläinten ym. suomenkieliset nimet: husky, lapinkoira, mustanmerenruusu kasvien ja eläinten tieteellisten nimien lajinimet: (Homo) sapiens tyylisuuntien, ajanjaksojen ja sotien nimet: art deco, antiikki, talvisota valtionhallinnon keskeisten elinten nimet: eduskunta, hallitus, opetusministeriö poliisiviranomaisten ja tuomioistuinten nimet: liikkuva poliisi, valtakunnanoikeus toimikunnat, neuvostot ja muut asiantuntijaelimet lakien nimet: kielilaki, tasa-arvolaki
10 Alkukirjain Milloin käytetään pientä alkukirjainta? päivien myös juhlapäivien ja kuukausien nimet: sunnuntai, juhannus, ystävänpäivä, joulukuu, halloween, ramadan, vappu, tapaninpäivä Vähemmän vakiintuneet kirjoitetaan erisnimen sisältäviksi sanaliitoiksi nimipäivien tapaan: Lucian päivä, Kukan päivä (vrt. Liisan päivä). ruokien ja ruokalajien nimet: osso buco, janssoninkiusaus, karjalanpaisti muut erisnimilähtöiset mutta yleiskäsitteiksi muuttuneet sanat: dieselmoottori häilyviä tapauksia: Eurooppa-ministeri ~ eurooppaministeri. Kun erisnimeä käytetään kuvallisesti, alkukirjain on yleensä pieni. Osa tällaisista sanoista on päässyt sanakirjoihinkin: on nähnyt kiinat ja amerikat Lyhenteistä pienikirjaimisia ovat yleisten lyhentämissääntöjen mukaan muodostetut yleiskielen lyhenteet, samoin mittayksiköiden lyhenteet. Myös monet sanoiksi hahmotettavat lyhenteet ovat pienikirjaimisia: ks. ( katso ), mm. ( muun muassa ) nro ( numero ), ym. ( ynnä muuta ); mm ( millimetriä ); luki-, luomu-
11 Välimerkit Itkonen & Maamies 2007, 15 27
12 Piste Itkonen & Maamies 2007, 15 16
13 Välimerkit Milloin käytetään pistettä? virkkeen lopussa: Ilmoittautumisaika on jo päättynyt. Tarjouksia saatiin kolme. Jokainen tarjous on tavoitehinnan mukainen. (Kustannusarvio oli 1500 euroa.) Tarjous on tavoitehinnan mukainen (kustannusarvio oli 1500 euroa). Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. epäsuoran kysymyslauseen lopussa: Opas kysyi, ketkä olivat täällä ensimmäistä kertaa. kuvateksteissä ja erilaisten taulukoiden otsikoissa: Kuva 3. Kirjailija Leo Tolstoin muotokuva. teosluetteloissa erottamassa henkilö- ja muita tietoja Ilja Repin. Leo Tolstoin muotokuva (1887). Tretjakovin galleria.
14 Välimerkit Milloin käytetään pistettä? lyhenteissä, jotka on tehty jättämällä sanan loppuosa pois: v. tms. järjestysluvuissa: 7. luokka jäi 12. sijalle jaottelun merkkinä numeroiden ja kirjainten jäljessä, esim. otsikoissa ja sisällysluetteloissa: 3. rikin yhdisteet A. Yleistä luku 1.3. tai luku 1.3 päiväyksen merkinnässä sekä päivän että kuukauden numeron jäljessä on piste, koska molemmat ovat järjestyslukuja: Pisteiden jälkeen ei tässä tule välilyöntiä. Rajavälin merkkinä on ajatusviiva. tuntien, minuuttien ja sekuntien erottajana: klo 8.15 ennästysaika 1.14,6
15 Välimerkit Milloin käytetään kolmea pistettä? lause on jäänyt kesken, ilmauksesta puuttuu jotain tai luettelo jatkuu: Hän kirjoittelee moneen lehteen: Eläinmaailmaan, Demariin, Trendiin... Muistahan tulla ajoissa tai...! Kolmen pisteen jälkeen seuraava virke aloitetaan isolla kirjaimella: Risteilyllä luvassa ihania yllätyksiä... Tule mukaan! Jos sama virke kuitenkin jatkuu, käytetään pientä kirjainta: Sinulla on mahdollisuus voittaa upea auto... ja viettää huoleton loma. Asiateksteissä poiston merkkinä käytetään yleensä kahta ajatusviivaa, ja luettelon kesken jääminen ilmaistaan lyhenteillä jne. ja ym.
16 Kysymysmerkki Itkonen & Maamies 2007, 16
17 Välimerkit Milloin käytetään kysymysmerkkiä? kysymyslauseen lopussa: Mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni? Kysymysmerkki tulee kuitenkin vain kysyvän päälauseen loppuun. Jos vain sivulause on kysyvä, virke lopetetaan pisteeseen. En ymmärrä, mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni. Mutta huom! Tiedätkö, mihin ihmeeseen olen kadottanut toisen lapaseni? Voitko uskoa, että olen taas kadottanut toisen lapaseni?
18 Huutomerkki Itkonen & Maamies 2007, 16
19 Välimerkit Milloin käytetään huutomerkkiä? painokkaissa huudahduksissa, käskyissä, kehotuksissa ja kielloissa: Siinähän sinä oletkin! Hyvä lukija! Seis! ei esiinny yleensä asiateksteissä
20 Pilkku Itkonen & Maamies 2007, 16 20
21 Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Sivulause erotetaan aina päälauseesta pilkulla: relatiivipronomini (joka, mikä): Avasin lahjapaketin, jonka sain sinulta. alistuskonjunktio (että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joskin, niin kuin, sillä): Matka oli sujunut hyvin, koska järjestelyt toimivat moitteetta. kysymyssanalla (= epäsuora kysymyslause): Haluan tietää, oletko jo terve. Suora esitys ja sen jälkeinen johtolause erotetaan pilkulla: Nyt lähden kotiin, Pekka sanoi. Jos sivulause on päälauseen keskellä, sivulause erotetaan molemmin puolin pilkulla: Juhani, joka on veljeksistä vanhin, joutuu perheen edusmieheksi.
22 Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla, ellei niillä ole yhteistä lauseenjäsentä: Päiväkoti suljettiin, ja sen peruskorjaus kestää puoli vuotta. Rinnasteisten lauseenosien väliin tulee pilkku, ellei niitä yhdistä rinnastuskonjunktio: Yritys valmistaa lukkoja, saranoita ja ovenkahvoja. Peräkkäiset adjektiivimääritteet erotetaan pilkulla, jos ne ovat rinnasteiset (toisin sanoen, jos niiden väliin voidaan kuvitella ja-sana): Vanha, musta autoni on hyvässä kunnossa. (Vrt. Vanha musta autoni on hyvässä kunnossa.) Nimikemääritteet (tittelit) voi aina erottaa toisistaan pilkulla: Lähetin kirjeen koulun rehtorille, maisteri Nykäselle. Lauseen irralliset lisät erotetaan pilkulla: Näin voidaan toki tehdä, ainakin joskus.
23 Välimerkit Milloin käytetään pilkkua? Desimaalin merkkinä pilkku, ei piste: 15,2 miljoonaa 23,80 euroa
24 Pilkku Milloin ei käytetä pilkkua? Pilkkua ei käytetä, jos rinnastuskonjunktio (ja, sekä, sekä että, -kä, eli, tai, joko tai, vai, mutta, vaan) yhdistää kahta päälausetta, joilla on yhteinen lauseenjäsen: Koulutus alkaa yhdeksältä ja jatkuu iltaan saakka. Lauseenvastiketta ei eroteta muusta lauseesta pilkulla: Tehdäkseni asian selväksi kirjoitin kaiken muistiin. Pilkkua ei käytetä erottamaan sivulauseita, joiden välissä on rinnastuskonjunktio: Sain tietää, että kirja on kirjastossa ja että sen voi tulla noutamaan. Sain tietää, että kirja on kirjastossa ja vaikka se on siellä, en viitsi sitä hakea. Sain tietää, että kirja on kirjastossa, ja vaikka se on siellä, en viitsi sitä hakea.
25 Puolipiste Itkonen & Maamies 2007, 20
26 Puolipiste Milloin käytetään puolipistettä? kahden lauseen välissä silloin, kun piste tuntuisi liian vahvalta ja pilkku liian heikolta välimerkiltä: Kevät tuo muotiin vaaleat värit; uusia trendivärejä ovat sinisen sävyt ja keltainen. Kevät tuo muotiin vaaleat värit. Uusia trendivärejä ovat sinisen sävyt ja keltainen. Kevät tuo muotiin vaaleat värit, ja uusia trendivärejä ovatkin sinisen sävyt ja keltainen. luettelon osien ryhmittelyssä, kun osat sisältävät jo pilkun: Osallistujat: Anttila, Anna, puheenjohtaja; Artila, Ulla, sihteeri; Into, Raili; Mustonen, Satu; Suhonen, Marja-Leena lähdeviitemerkinnöissä erottamaan eri lähteitä Asiaa on tutkittu jo 1990-luvulla (Miettinen 1998: 23; Virtanen 1999: 209).
27 Kaksoispiste Itkonen & Maamies 2007, 20 21
28 Kaksoispiste Milloin käytetään kaksoispistettä? Jäljessä tulevan osa täydentää ja täsmentää edellä sanottua: Paikalle tulijoita yhdisti yksi asia: kiinnostus elokuviin. Ennen matkaa on muistettava monta asiaa: Viisumianomus pitää toimittaa matkatoimistoon hyvissä ajoin. Passissa on oltava ainakin kaksi tyhjää sivua. Luettelon edessä, kun edellä on kokonainen lause: Kaurismäen elokuvista esitettiin kolme: Arvottomat, Tulitikkutehtaan tyttö ja Mies vailla menneisyyttä. johtolauseen ja suoran lainauksen välissä: Äiti kysyi: Onko kaikki varmasti hyvin? taivutuspäätteiden yhdistäminen lyhenteisiin, numeroihin ja symboleihin: km:llä 15:een 20 %:n korotus lähdeviitteissä erottamaan vuosilukua ja sivunumeroa: (Eronen 2007: 34)
29 Kaksoispiste Milloin ei käytetä kaksoispistettä? Luettelon edessä, kun edellä ei ole kokonaista lausetta: Eri teokset: romaanit, näytelmät, esseet, täydentävät toisiaan. Eri teokset (romaanit, näytelmät, esseet) täydentävät toisiaan. Eri teokset romaanit, näytelmät, esseet täydentävät toisiaan.
30 Yhdysmerkki Itkonen & Maamies 2007, 25 27
31 Yhdysmerkki Milloin käytetään yhdysmerkkiä? tavuviivana rivin lopussa Yhdyssana jaetaan mieluiten yhdysosien välistä. Riville ei pidä jättää vain yhtä kirjainta: NÄIN: esi- EI NÄIN: e- merkki simerkki poisjätön merkkinä rinnasteisissa yhdyssanoissa: luku- ja kirjoitustaito
32 maatalous-metsätieteellinen, Ville-Matti Huhtala-Mäkinen, hinta-laatusuhde, pilari-palkkirakenne Yhdysmerkki Milloin käytetään yhdysmerkkiä? yhdyssanan osien välissä, kun sanojen rajalla on kaksi samaa vokaalia: linja-auto, keski-ikä jompanakumpana osana on erisnimi: Pohjois-Suomi, Pohjois-Karjala-projekti, Nokia-konserni yhdyssanan toisena osana on lyhenne, kirjain tai numero atk-opetus, A-vitamiini, 50-vuotisjuhla, 10-vuotias, %-merkki, HP-IL/RS-232C-liitäntä Huom! Yhdyssanoja eivät ole esimerkiksi seuraavat: 3 hengen huone, 75 vuotta Kun määriteosana on sanaliitto, yhdysmerkin eteen jätetään välilyönti: Pro CAD/CAM -ohjelmisto, avaimet käteen -kauppa Jos sanaliiton sisältävä yhdyssanailmaus pitää jakaa kahdelle riville, yhdysmerkki tulee samalle riville sen yhdysosan kanssa, josta sitä ei ole erotettu välilyönnillä: MS Windows Paint -sovellusohjelmisto yhdyssanan osat ovat samanarvoiset:
33 Ajatusviivat Itkonen & Maamies 2007, 21 23
34 Ajatusviiva Milloin käytetään ajatusviivaa? virkkeiden välissä osoittamassa sisäistä jaksotusta: Opiskelussa tärkeää on löytää sisäinen motivaationsa. Motivaation voima voi olla yllättävän suuri. - Opinnoissa menestyminen ei ole vain verta, hikeä ja kyyneleitä. ilmaisemassa odottamatonta virkkeen jatkoa: Polulla tallusteli vastaan ilmi elävä karhu pentuineen. ilmaisemassa irrallista lisäystä Polulla tallusteli vastaan uskokaa tai älkää ilmi elävä karhu pentuineen. lainauksissa lainausmerkkien sijaan: Tuletko jo kotiin? äiti huolehti.
35 Sulkeet ( ) [ ] Itkonen & Maamies 2007, 23
36 Sulkeita Milloin käytetään ( ) -sulkeita? irrallinen lisä Mausteeksi suosittelen (tuoretta) basilikaa. (Sen asemesta voi toki käytää oreganoakin.) Ei kuitenkaan kannata käyttää sulkeita liikaa! vaihtoehtoiseti pois jäävät kielenainekset ääntenlaskija(t) ja pöytäkirjan tarkastaja(t) numeron tai kirjaimen jäljessä luettelon kohtia erottamassa: Koulussa opitaan a) yleisiä opiskelutaitoja, b) ammatillisia valmiuksia ja c) yleissivistystä. puhelinnumerot? ei tarvitse käyttää sulkeita eikä viivaa, vain numerot kolmen (lopussa neljän) sarjoissa (suuntanumero / operaattoritunnus kuitenkin yksi kokonaisuus)
37 Sulkeita Milloin käytetään [ ] -sulkeita? kaarisulkeiden sisällä kantoni ([Sveitsin] osavaltio) lainauksissa osoittamassa lainaajan lisäystä Talvi oli kylmä sinä vuonna [1966]. ääntämisohjeissa Debrecen [dädrätsän]
38 Vinoviiva ja kenoviiva / \ Itkonen & Maamies 2007, 23 24
39 Sulkeita Milloin käytetään /-viivaa? lomaketekstissä vaihtoehtojen antamiseen Siviilisääty: naimisissa/naimaton/leski/eronnut Ei suositella muihin kuin lomaketeksteihin ja/tai? 6/12?
40 Sulkeita Milloin käytetään \-viivaa? tiedostopolkujen osoittamisessa C:\omat\kansiot\jutut
41 Lainausmerkit»» Itkonen & Maamies 2007, 24 25
42 Lainausmerkit Hyvä on, hän sanoi.»hyvä on», hän sanoi. toisen puheesta tai kirjoituksesta lainatut elementit: Pääsetkö tulemaan? kysyi Arvo. Pääsen toki, vastasi Anna, johan sen sanoin. Tule sitten joutuin! kehotti Arvo. Anna tokaisi: Kunhan kerkiän. Lupasit tulla vuorenvarmasti. Lupasit tulla vuorenvarmasti, muistutin hänelle. Kirjoittaja toteaa: Oppiminen on elinikäinen prosessi. KyAMK:n ohjeen mukaan suorat lainat merkitään kuitenkin kursivoinnilla, jolloin lainausmerkit jäävät pois.
43 Lainausmerkit Hyvä on, hän sanoi.»hyvä on», hän sanoi. tekstissä käsitellään kielen sanaa tai ilmausta: Viron ilus merkitsee kaunista. kirjojen ja lehtien ja joskus myös muiden taideteosten nimet: Sataa suolaista vettä on Eeva Joenpellon romaani. luetteloissa merkitsevät, että yllä oleva toistuu: Matti Ahonen Mari Mäkinen Kouvola
44 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Itkonen & Maamies 2007, 27 30
45 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Kun substantiivia edeltää adjektiivi: tiheä viidakko, lyhyt matka Huomaa kuitenkin merkitykseltään vakiintuneet tapaukset: kevytmaito, korkeakoulu, halpahalli Myös taipumattomat adjektiivit: koko lailla, pikku kaupunki, tosi ystävällinen, viime kädessä Huomaa kuitenkin, että muutamien ilmausten merkitys on kuitenkin vakiintunut. Tällaiset tapaukset kirjoitetaan yhteen: harmaakaihi, kevytmaito, vanhapiika, jokamies, pikkusielu
46 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Alussa genetiivimuotoinen substantiivi paljon häilyviä tapauksia: kielten opetus vai kieltenopetus? tupakan savu vai tupakansavu? ensimmäisen luokan opettaja vai luokanopettaja? Vakiintuneet käsitteet yhteen, muut (esim. yksilöivät tapaukset) erikseen. Kielten nimet: suomen kieli, englannin kieli Huomaa kuitenkin, että adjektiivit kuten suomenkielinen ja englanninkielinen ovat yhdyssanoja
47 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Kahden samassa sijassa olevan substantiivin rinnasteet: yötä päivää, puuta heinää, alun perin, mielin määrin Infinitiivi- ja partisiippiloppuiset tapaukset: huomioon ottaen, läsnä ollessa, näin ollen, lukuun ottamatta, olemassa oleva, merkille pantava, irti päässyt, mukaan luettuna -minen-loppuiset sanaliitot: eloon jääminen, puhtaaksi kirjoittaminen, maalle muuttaminen, yhteen sovittaminen Huomaa kuitenkin, että muunlaisen johdoksen ja adverbiaalin muodostama ilmaus kirjoitetaan tavallisesti yhteen, esim. maahanhyökkäys, poissaolo, maaltamuutto, sivustakatsoja
48 Yhteen ja erilleen kirjoittaminen Milloin sanat kirjoitetaan erilleen? Konjunktioiden kun ja kuin muodostamat liittokonjunktiot kirjoitetaan erilleen: samalla kun, sitten kun, niin kuin, samoin kuin, ennen kuin, yhtä kuin päin-sanat: taakse päin ~ taaksepäin, tänne päin ~ tännepäin, Helsinkiin päin, meille päin, torilta päin Ulkoa muistettavia tapauksia: sen sijaan, muun muassa, kaiken kaikkiaan, kerta kaikkiaan, niin ikään, totta kai, joka tapauksessa, vähän väliä, varta vasten, sitä vastoin, lukuun ottamatta, läsnä ollessa, läsnä oleva, edellä mainittu, nipin napin, ristiin rastiin, suurin piirtein, hädin tuskin, mielin määrin, ani harvoin, ensi viikolla, viime hetkellä
49 Lyhenteet Itkonen & Maamies 2007, 31 35
50 Lyhenteet 1. loppulyhenteet 2. sisälyhenteet 3. sisä-loppulyhenteet
51 Lyhenteet Loppulyhenteet päättyy yleensä 1., 2. tai 3. tavun alkukonsonanttiin: s. t. os. ins. kok. puh. milj. kompp. poikkeustapauksissa ensimmäisen tavun vokaali: a. etunimien lyhentäminen: J. K. Paasikivi U. Kekkonen Pisteettömiä loppulyhenteitä ovat mitta- ja rahayksiköiden lyhenteet: m l e doll viikonpäivien lyhenteet: ma ti ke to pe latinalaisperäiset arvosanat: i a c e l
52 Lyhenteet Sisälyhenteet Lyhennetään sanan keskeltä, ei laiteta loppupistettä: klo krs tri tsto nro tmi
53 Lyhenteet Sisä-loppulyhenteet Lyhennetään sekä sanan keskeltä että lopusta. Loppupisteellisiä sisä-loppulyhenteitä ovat: ks. lk. mrd. vrt. Pisteettömiä loppulyhenteitä ovat mitta- ja rahayksiköiden lyhenteet: ltk mk kpl Huomaa kuitenkin pisteellinen lyhenne seuraavanlaisessa tapauksessa tekstin kpl. 3.
54 Lyhenteet Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhentäminen maanvilj. yliopp. nimim. tilap. tstosiht. dipl.ins. sos.dem. ev.lut. toim.joht. alv. pvm. mv. pj. oy oyj ry srk kg tms. ts. ekr. mts. oto. Poikkeuksia: e-pilleri ay-liike tv atk lvi krp ~ KRP
55 Lyhenteet Isokirjainlyhenteet Isokirjainlyhenteitä tehdään yhdyssanoista ja sanaliitoista: IS MM TV BKT PL UM VPK ATK VIP WHO H. M. V.S.O.P. KuPS TaY KyAMK oppiarvojen lyhenteet: FM VT VTT DI valtionlaitosten nimet: VM OPM KA KHO rahayksiköt kansainvälisessä maksuliikenteessä: SEK GBP EUR EEK Näitä ei käytetä yleiskielisessä tekstissä.
56 Lyhenteet Lyhennesanat Nato Kela Supo tuponeuvottelut lukihäiriö sotumaksu
57 Lyhenteet Taivuttaminen Sisälyhenteet taipuvat kuin lyhentämättömät sanatkin: klo : klon, kloa, kloon Loppulyhenteet: Jos lyhennettä seuraava sana on samassa sijamuodossa, taivutuspäätettä ei tarvitse merkitä. Ostin 14 ltk mansikkaa. Jos lyhennettä seuraava sana ei ole samassa sijamuodossa, taivutuspääte liitetään kaksoispisteen avulla lyhenteisiin. Osta IS:n viikonloppunumero. Opiskelen DI:ksi. SPR:ään vai SPR:iin?
58 Numeroilmaukset Itkonen & Maamies 2007, 35 40
59 Numeroilmaukset Kirjoita kirjaimin! kirjaimin kirjoitetaan nolla, yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen, sata, tuhat, miljoona Huomaa kuitenkin: Ryhmässä oli 25 miestä ja 6 naista. Kahvi maksaa 1,5. Tieto löytyy kirjan luvusta 3 ja sivulta 7. Yhdistyksessä on 100 jäsentä.
60 Numeroilmausten välit ja välimerkit Lopusta käsin kolminumeroiset ryhmät Huomaa kuitenkin, että ilman välejä kirjoitetaan vuosiluvut ja erilaiset koodit, esim. postinumero: KOUVOLA Desimaalien edessä pilkku: 1,5 Kellonaikoihin piste: ,41
61 Numeroilmaukset Peruslukujen taivuttaminen Taivutuspäätettä ei merkitä, jos seuraava sana on samassa sijassa: Väkiluku on noussut henkeen. Taivutuspääte kytketään kaksoispisteen avulla: Ovet menevät lukkoon kello 22:n aikaan. Paikalta täytyy poistua ennen kello 22:ta. Päärakennus sijaitsee Paraatikenttä 7:ssä. Kuljettaja, ajakaa suoraan Paraatikenttä 7:ään! Kuka asuu Sippolankatu 17:ssä?
62 Numeroilmaukset Järjestyslukujen taivuttaminen Kirjota mielellään pienet luvut ja suuret tasaluvut kirjaimin. roomalaiset numerot: I II III IV V arabialaiset numerot: :nen 2:nen 3:s 4:s 5:s Ensimmäinen vai yhdes? Toinen vai kahdes?
63 Numeroilmaukset Järjestyslukujen taivuttaminen Taivutuspäätettä ei merkitä, jos seuraava sana on samassa sijassa: Viivyin matkalla 26. päivään asti. Taivutuspääte kytketään kaksoispisteen avulla: 1:sen 2:sen 3:nnen 4:nnen 5:nnen 1:sessä 2:sessa 3:nnessa 4:nnessä 5:nnessä Loma kestää 18:nnesta joulukuuta 3:nteen tammikuuta. Muista lähettää hakemus ennen 10:ttä päivää. Koko kaupunki tervehti kuningatar Elisabet II:ta.
64 Numeroilmaukset Päivämäärät ja kellonajat 2. maaliskuuta 2010 ja ei ylimääräisiä nollia, vuosiluku kirjoitetaan selvyyden vuoksi kokonaan: klo 6 vai klo 6.00 ei ylimääräisiä nollia: klo 06
65 Numeroilmaukset Rajaväli-ilmausten merkintä Rajaväli-ilmaukset merkitään ajatusviivan avulla: luvuilla Lohi maksaa 7 20 euroa kilolta ja 1980-luvuilla Tällaiset tapaukset voitaisiin myös ilmaista taivutuspäätteiden merkinnällä: Lohi maksaa 7:stä 20:een euroa kilolta. Lue [seitsemän kaksikymmentä euroa] tai [seitsemästä kahteenkymmeneen euroa]. Vältä viiva-sanan käyttöä ääntöasussa.
66 Vierassanat Itkonen & Maamies 2007, 41 45
67 Vierassanat 1. yleislainat 2. erityislainat 3. sitaattilainat
68 Vierassanat 1. Yleislainat esim. kahvi, paraati, tiikki, virus kirjoitetaan ja taivutetaan suomalaisittain
69 Vierassanat 2. Erityislainat banaani, energia, šakki, sensaatio ovat osittain mukautuneet suomen kielen kirjoitusjärjestelmään (ääntäminen lähtökohtana)
70 Vierassanat 3. Sitaattilainat camping, roquefort, laudatur, à la carte
71 Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia k vai kk, p vai pp, t vai tt, s vai ss arkeologia, oopiumi, Baltia, lisensiaatti paniikki, kyklooppi, baltti, gneissi, mutta fraasi tuperkkeli, kraatteri, mutta sponsori poikkeuksia: kulttuuri, marttyyri, ooppera, parkkeerata, ponttoni, samppanja
72 Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia lyhyt vai pitkä vokaali farao, virus, bonus, laser, kalium foorumi, kiivi, beeta, liila banaali, sosiaalidemokraatti, intiimi, modeemi, naiivi mikrobi, balladi, kollega, filosofi symboli, ekonomi, makaroni, kursorinen sensaatio, obligaatio, evoluutio traditio, oppositio Skandinavia, Australia, Polynesia POIKKEUKSIA ON USEITA: evankelinen, kaneli, kaliiberi
73 Vierassanat Erityislainojen vaikeita kohtia š š: šakki, šeikki, kašmir, geiša s: sakaali, sampoo, seriffi, hasis, klisee joko š tai s: sekki ~ šekki, sokki ~ šokki mutta huomaa kuitenkin sitaattilainojen sh: sherry, show ž džonkki, Kambodža
74 Vierassanat Vieraat nimet suomeksi vai ei? Juhana Kaarle vai Juan Carlos? Pietari Brahe vai Per Brahe? Zacharias Topelius vai Sakari Topelius? Luleå vai Luulaja? Nykyisin pyritään säilyttämään alkuperäinen kirjoitusja ääntöasu.
75 Vierassanat Sitaattilainojen ja nimien taivutus pyrkimys helppoon ääntämiseen pääte suoraan sanan perään: cappuccino : cappuccinon, cappucinoa, cappucinoon sherry : sherryn, sherryä, sherryyn college : collegen, collegea, collegeen pääte liitetään i-kirjaimen avulla: rock : rockin, rockia, rockiin camembert [kamambeer] : camembertin, camembertia pääte liitetään heittomerkin avulla: show [šou] : show n, show hun (monikko show t, show iden) buffet [byfee] : buffet n (monikko buffet t, buffet iden)
76 Vierassanat Sitaattilainojen ja nimien taivutus päätteen vokaalit: cappuccino : cappucinoa [A, O, U] sherry : sherryn, sherryä [Ä, Ö, Y, E, I] taivutusmuotojen konsonantit: wok : wokia, wokiin internet : internetiä, internetiin gallup : gallupia, gallupiin market : marketia, marketiin
77 Kielenhuollon kompastuskiviä sekä vai ja? Minulla on lapaset, kaulaliina sekä pipo. Minulla on lapaset, kaulaliina ja pipo. Minulla on toppa- ja villakangastakki sekä lapaset, kaulaliina ja pipo. omata Minä omaan paljon talvivaatteita. Minä omaan paljon hyviä ominaisuuksia. Minulla on paljon talvivaatteita. Minulla on paljon hyviä ominaisuuksia.
78 Kielenhuollon kompastuskiviä alkaa tekemään lähteä tekemään alkaa tehdä (ruveta tekemään) Aloin tekemään harjoitustyötäni syyskuussa. Aloin tehdä Lähdin tekemään harjoitustyötäni syyskuussa. Aloin tehdä
79 Kielenhuollon kompastuskiviä turha niin Jos sää vielä viilenee, niin minä voisin pukeutua lämpimämmin. Jos sää vielä viilenee, minä voisin pukeutua lämpimämmin. täten Sää viilenee, ja päivisinkin on pakkasta. Täten voidaan todeta, että talvi on tullut. Sää viilenee, ja päivisinkin on pakkasta. Voidaan siis todeta, että talvi on tullut.
80 Kielenhuollon kompastuskiviä suorittaa laskeminen, toteuttaa tutustuminen, aiheuttaa väsymistä, tehdä valmistautuminen = SUBSTANTIIVITAUTI, esim. -minen-loppuiset verbijohdokset ovat vaarallisia laskea, tutustua, väsyttää, valmistautua passiivinen verbimuoto + taholla, piirissä, puitteissa Asiasta on sovittu opettajien piirissä. Opettajat ovat sopineet asiasta.
81 Kielenhuollon kompastuskiviä päivämäärät: tai 9. elokuuta 2010 puhelinnumerot: osoitteiden paikkakunnat suuraakkosin: KOUVOLA numero + suuren tunnus: 4kg 5mm 24h 3% 4 kg 5 mm 24 h 3 %
82 Lähteet Itkonen, T. & Maamies, S Uusi kieliopas. 3., tarkistettu painos, s Helsinki: Tammi. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja , korjattu painos. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Lausuminen kertoo sanojen määrän
Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa
LisätiedotTAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT. Marja A.
TAVALLISIMMAT VÄLIMERKIT Marja A. PISTE. Informaatioyksikön lopussa, joka lauseessa on verbi Vapaampi tyyli (esimerkiksi mainokset): vaillinainen lause mahdollinen Palkinnon sai Kirsti Lahti. Hyvällä syyllä.
LisätiedotVÄLIMERKKEJÄ. Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen
VÄLIMERKKEJÄ Kielenhuoltoa Tiina Airaksinen YHDYSMERKKI Yhdysmerkkiä käytetään tavuviivana yhdyssanan osien välissä tietyissä tapauksissa toistamatta jätetyn yhdysosan tilalla. YHDYSMERKKI Yhdysmerkki
LisätiedotSuomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet
Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =
LisätiedotÄi 10 Tunti 3. Pilkkusäännöt
Äi 10 Tunti 3 Pilkkusäännöt Perussääntö Virkkeen lauseet erotetaan toisistaan pilkulla. Tähän sääntöön ovat tarkennuksia kaikki seuraavat pilkkusäännöt. Eli pilkku tulee lauseiden väliin aina, jos mikään
LisätiedotIsu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT VÄLIMERKIT 1. PISTE
Isu121 Kielenhuollon peruskurssi VÄLIMERKIT Tuula Marila 22.10.2004 1 VÄLIMERKIT Auttavat lukijaa: jaksottamaan tekstiä erottamaan sanaryhmiä (ajatuskokonaisuuksia) havaitsemaan kirjoittajan painottamaa
LisätiedotPiste. Välimerkeistä. Huutomerkki. Kysymysmerkki. Pilkku ja virkkeen eri lauseet. Pilkkua ei käytetä
Välimerkeistä koonnut PäiviP Kuuppelomäki Piste Toteamuksen sisältävän virkkeen lopussa Lyhenteissä, joista puuttuu sanan loppu Arabialaisen numeron jäljessä osoittamaan, että kyseessä on järjestysluku
LisätiedotPUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut Desimaaliluvut tai
PUHUTAAN NUMEROILLA Murtoluvut 1/2 yksi kahdesosaa (puoli) 2/3 kaksi kolmasosaa 3/4 kolme neljäsosaa 4/5 neljä viidesosaa 5/6 viisi kuudesosaa 6/7 kuusi seitsemäsosaa 7/8 seitsemän kahdeksasosaa 8/9 kahdeksan
LisätiedotRDA liitteet A, B, C, F, G ja H
RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys
LisätiedotTässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita.
Tässä lehdessä pääset kertaamaan Lohdutus-jakson asioita. Turun kaupunginteatteri ja Hämeenlinnan teatteri. LOHDUTUS 2 KIELIOPIT ja TEATTERIT (virke, päälause, sivulause, päälauseiden yhdistäminen, päälauseen
LisätiedotYKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotLUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo
LUKUSANOJEN TAIVUTUS Heljä Uusitalo PERUSLUVUT JA JÄRJESTYSLUVUT Lukusanat ovat numeroita Lukusanat voivat olla peruslukuja tai järjestyslukuja. Perusluvut ja järjestysluvut taipuvat kaikissa sijamuodoissa.
LisätiedotTekstipaja, osa II.
Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Kenen ääni tekstissä puhuu? Lähteen ääni (vain lähdefaktaa, ei selostavaa eikä kommentoivaa otetta) -> vain lähdeviite suluissa: (Tolonen, 2016.) Selostajan ääni
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotKirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista
Mäkiset Sivu 1 / 13 Mäkiset harjoituslista Kirjaimet Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" 1. Suomen kielen kirjaimet ja äänteet Tutustuminen 2. Suomen kielen äänteitä 1 Osuma 3. Suomen kielen
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotKlELIOPPI +TEATTERIT. Äikän kielioppia ja teattereiden esittelyjä. Lukuiloa. Iris&Jessica. Kuvat: Curly ry
Äikän kielioppia... Virke on lause joka alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy pisteeseen. Predikaatti, subjekti ja objekti kuuluvat lauseenjäseniin....ja teattereiden esittelyjä Päälauseet voidaan yhdistää
LisätiedotLyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa. Taina Lehtomäki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009
Lyhenteet kotihoidon hoitokertomuksissa Taina Lehtomäki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 23.1.2009 Tutkimuksen taustaa Tekstityöt ovat yhä suurempi osa myös hoitoalalla työskentelevien arkea, kirjaaminen
Lisätiedot3. kappale (kolmas kappale) AI KA
3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotKielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015
Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus
LisätiedotReetta Minkkinen
28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä
LisätiedotTekstipaja, osa II.
Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Kenen ääni tekstissä puhuu? Lähteen ääni (vain lähdefaktaa, ei selostavaa eikä kommentoivaa otetta) -> vain lähdeviite suluissa: (Tolonen, 2016.) Selostajan ääni
LisätiedotEskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8
Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8 Eskon ja Allin ihmemaa - harjoituslista SANATASO Jakso 1. Äänteet ja kirjaimet 1. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 1 Kuvasana 2. Äänne ja kirjain (a, i, u, s) 2 Kuvavalinta
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24. Kappaleet. Mihin kiinnität huomiota? Sanasto. Virkkeet
Tieteellinen kirjoittaminen 2 Tekstin muokkaaminen Kandiseminaari MMVAR24 Tuula Marila / 28.1.2011 Sen uskominen, että tieto on saavutettu, on vaarallista. Sen uskominen, että tieto on lopullisesti saavutettu,
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotTypoteesejä. Niiden avulla ohjelma määrittelee kaikki sanan sallitut
Kirjoitussääntöjä Sisältö Tavutussääntöjä ja apuneuvoja...3 Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...4 Keinoja...4 Vihjetavu...4 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...5 ISO vai pieni alkukirjain?...5
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotTAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...
LisätiedotPilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi
Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.
LisätiedotTekstipaja, osa II.
Tekstipaja, osa II jepa.piirainen@aalto.fi Rakenteellisia ongelmia Liian suoraan asiaan: Mieluummin näin: Rakenteellisia ongelmia Luettavuuden ongelmia Havainnollistuksen puutetta: Mieluummin näin: Luettavuuden
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotSuomen kielioppia edistyneille
Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki Numeraalit: Perusluvut 1/3 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa. ilmaisevat määrää
LisätiedotLYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio
Kotkan aikuislukio - MAr 1 LYHENTEITÄ JA MERKINTÖJÄ AINEIDEN MARGINAALISTA - mitä ne tarkoittavat? kursiivilla kirjoitettu on väärin tai huono à lihavoitu on korjattu versio = jotain puuttuu = ys = yhdyssana
LisätiedotMatikka on hauskaa! Esimerkkejä alakoulun matematiikasta laskimen kanssa
Matikka on hauskaa! Esimerkkejä alakoulun matematiikasta laskimen kanssa OPS: Matematiikan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3 6 Opetuksen lähtökohtana käytetään oppilaille
Lisätiedot15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1
15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon
LisätiedotVirke, lauseet ja lauseenvastikkeet
Virke, lauseet ja lauseenvastikkeet MIKÄ ON VIRKE? Virke on kirjoitetun kielen yksikkö. Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja päättyy ns. isoon välimerkkiin eli pisteeseen, kysymysmerkkiin tai huutomerkkiin.
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotTekstitaidon kokeeseen valmistautuminen
Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,
LisätiedotAakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotTekstipaja 1 Maaliskuu 2017
Tekstipaja 1 Maaliskuu 2017 Henna Makkonen-Craig henna.makkonen-craig@aalto.fi Kielenhuoltoa Johdanto & tiivistelmä Kielenhuollon normit Miten suhtautua kielenhuollon normeihin? Viralliset suositukset
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotKenguru 2017 Benjamin (6. ja 7. luokka)
sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Oikeasta vastauksesta saat 3, 4 tai 5 pistettä.
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotlauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty
LisätiedotVetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk
Vetelin kunta Oppimisen seurantalomake 0-2 lk Koulu: Oppilas: ÄIDINKIELI Lukeminen 20. Luet kokonaisia kirjoja. 19. Osaat tehdä johtopäätöksiä lukemastasi. 18. Löydät lukemastasi tarvittavia tietoja. 17.
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi. Lomakkeella voit lisätä tapahtuman tapahtumiin, harrasteisiin tai molempiin. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia.
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 14.11.2017 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotEsipuhe. Espoossa tammikuussa 2002. Tekijä. Esipuhe 3
Esipuhe Tämä Espanjan kielioppi on tarkoitettu espanjan kielen opiskelijoille, opettajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat espanjan kielen suullista tai kirjallista taitoa. Pyrkimyksenä on
LisätiedotFredin ja Eskon sanomat
Fredin ja Eskon sanomat Lehden on kirjoittannut Fredi ja Esko Kuvat: Curly ry Tampereen teatteri Tampereen teatteri on Tampereella toinen suuri toimiva teatteri. Teatteri on perustettu 1904. Tampereen
LisätiedotTEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1
TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1 Lukiessa -rakenne (2. infinitiivin inessiivi) Temporaalinen lauseenvastike 1 korvaa kun-lauseen, jonka toiminta on samanaikaista päälauseen toiminnan kanssa. Verbityyppi
Lisätiedot3.4 Juttukentän tiedot
3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen
LisätiedotKenguru 2017 Mini-Ecolier: Ratkaisut (2. ja 3. luokka)
sivu 1 / 13 Oikeat vastaukset ovat alla. 3 pistettä TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS D C C B E B 4 pistettä TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS C E D C D A 5 pistettä TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS B E D D E
LisätiedotOulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.
Puhekieli Kirjoitettu kieli ja puhuttu kieli eroavat aika paljon suomen kielessä. Katsomme, miten puhekieli toimii. Keskitymme Oulun alueen puhekieleen, mutta osa puhekielen piirteistä on sellaisia, että
LisätiedotYLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista
Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki
LisätiedotMatematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta
Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta p. 1/26 Matematiikan kirjallinen viestintä ja tieteellinen tiedonhankinta Arto Lepistö Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto
LisätiedotGenetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.
Monikon genetiivi Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin. Monilla sanoilla voi olla useampi erilainen
LisätiedotMINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE
HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen
LisätiedotTässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.
Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.
Lisätiedotpois. Jos henkilö arvaa sanan ennen kuin sen on ehtinyt kirjoittamaan loppuun saakka, voi oikean arvauksen vahvistaa kyllä-taputuksella.
Suuraakkoset Suuraakkoset kirjoitetaan vastaanottajan avoimeen kämmenpohjaan kirjain kerrallaan, ikään kuin päällekkäin. Kun kirjain tehdään etusormella kämmenpohjaan riittävän suurena ja sopivalla painovoimalla,
LisätiedotSUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.
SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)
LisätiedotKielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista
Kielioppi Harjoituskirja - englanti 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Verbit I Be, have, do, can 1 Am, is, are, have, has, can Järjestys A 2 Am, is, are, have, has, can,
LisätiedotSUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:
SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on
LisätiedotMonikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden
Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun
LisätiedotYLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista
Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki
Lisätiedotkehoittaa pitää olla kehottaa entisöidä paremmin entistää
4.6 Kielenhuollosta Kielioppilähteet Näihin luotamme Lauseenvastikkeet ja eräät muut verbinmuodot Määritteet Sanajärjestys Välimerkit Pilkku Puolipiste Suorat sitaatit Vajaa lause Yhteen vai erikseen?
LisätiedotYO-info Sotungin lukio ja etälukio
YO-info Sotungin lukio ja etälukio TI 22.1.2019 Opinto-ohjaaja Elina Korkea-aho Osallistumisoikeus yo-tutkintoon - Osallistumisoikeus kevään ylioppilaskokeisiin edellyttää, että tutkintoaineesta on saatu
LisätiedotHarjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta
Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan
LisätiedotA2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet
A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja
LisätiedotTuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta
Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotNykyajan kielenopas. Yleistä tästä oppaasta. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html. Oppaan keskeisin sanoma. Oppaan tarkoitus ja luonne
Page 1 of 377 Yleistä tästä oppaasta Oppaan keskeisin sanoma Nykyajan kielenopas Älä yritä liikoja. Kielivirheistä vain harvat ovat todella vakavia. Väistä kieliongelmia. Opettele tuntemaan käyttämäsi
LisätiedotTavutusohjelman toimintapa...3. Tavutussääntöjä...3. Keinoja...3. Vihjetavu...3. Katkeamaton väli...4. Katkeamaton tavuviiva...4
1 Sisältö Tavutusohjelman toimintapa...3 Tavutussääntöjä...3 Keinoja...3 Vihjetavu...3 Katkeamaton väli...4 Katkeamaton tavuviiva...4 Pehmeä rivinvaihto...4 2 Mikään tavutusohjelma ei ole täydellinen.
LisätiedotYLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE. Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista
Abi- info YLIOPPILASKOE ON KYPSYYSKOE Vastuu on Sinulla tutkinnon ajoituksesta ja valinnoista Käytännön vinkkejä Ajoissa paikalle Ongelmatilanteissa yhteys rehtoriin ja kouluun YTL:n www-sivuihin on linkki
LisätiedotOppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose
Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose
LisätiedotErityislinjan opiskelijoiden huoltajille
Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten
LisätiedotESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU
Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotAbien vanhempainilta Tervetuloa
Abien vanhempainilta 19.1.2016 Tervetuloa Vanhempainillan aiheet Kevään yo-kirjoitukset, valmistautuminen yo-kokeeseen, lukio-opinnot päätökseen Jatkokoulutukseen hakemisesta Ryhmänohjaajien tapaaminen
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotSUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.
Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina
LisätiedotPohjois-Tapiolan koululla, tilana ruokalan lasihuone sisäänkäynti A-ovesta 2.krs
PÖYTÄKIRJA 1 (6) 29.5.2018 AARNIVALKEAN KOULU Johtokunnan kokous Aika maanantaina 28.5.2018 klo 18:00 Paikka Läsnä Poissa Jakelu Pohjois-Tapiolan koululla, tilana ruokalan lasihuone sisäänkäynti A-ovesta
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotYLIOPPILASKIRJOITUKSET. Info
YLIOPPILASKIRJOITUKSET Info 15.11.2018 RAKENNE Tutkintoon kuuluu neljä koetta. Äidinkielen koe pakollinen kaikille Lisäksi kolme seuraavista neljästä: * Toinen kotimainen kieli * Matematiikka * Yksi vieras
LisätiedotKirjoittajainfo KYL 11.5.2012
Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto
LisätiedotKirjoita dialogi (yksi tai monta!)
Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti
Lisätiedot