Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Transkriptio

1 Kuvaaja: Mari Kempas Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri

2 Esipuhe Olemme siirtyneet taas uudelle hallituskaudelle. Jos joku siinä yhteydessä elätteli toiveita siitä, että nyt löytyy poliittista tahtoa satsata tieverkkomme kunnon kohottamiseen, niin hän on pahasti pettynyt. Hallituksen kehysbudjetti hallituskaudelle ei anna tienpitoon yhtään sen enempää kuin edellinenkään hallitus. Tienpitoon käytettävissä oleva raha vähenee siten edelleen ja vuosittain, inflaatioprosentin verran. Emme siten pysty pitämään kaikkia teitä kunnossa, vaan joudumme priorisoimaan ja satsaamaan vähäiset rahat ensisijaisesti sille tieverkon osalle, jossa on eniten liikennettä. Ennustin tasan vuosi sitten tällä samalla palstalla näin: Suomen taloustilanne ei tällä hetkellä valitettavasti ole kovinkaan hyvä. Tämä tulee väistämättä näkymään myös lähivuosien perustienpidon rahoituksessa. On hyvin todennäköistä, ettei perustienpidon rahoitustasoa nosteta vuosikausiin. Siinä valossa tulevaisuuden näkymät tieverkon osalta ovat aika synkät. Jo nyt olemme tilanteessa, jossa tieverkon kunto jatkuvasti heikkenee. Tämä koskee alueen alempiasteista tieverkkoa. Päätiet pystymme toistaiseksi pitämään jokseenkin hyvässä kunnossa. Myös tienkäyttäjät ovat varsin tyytyväisiä pääteidemme kuntoon, kun taas alempiasteisen tieverkon kunto saa aika tyrmäävän tuomion. Sama tilanne jatkuu lähivuosina. Se osa tieverkkoamme, jossa on vain vähän liikennettä, jää kokonaan ilman panostuksia kunnon ylläpitämiseksi. Tämä koskee sekä päällystettyjä teitä että sorateitä. Nämä tiet pyrimme parhaamme mukaan pitämään hoitotoimenpitein edes liikennöitävässä kunnossa. Mitä sitten pystymme tekemään? Teiden päivittäinen hoito varmistetaan. Kaikki tiet hoidetaan joka päivä, sovitun valtakunnallisen tason mukaisesti. Päätiet ensin ja sitten muut tiet, siinä järjestyksessä. Huonokuntoisia siltoja korjataan, pääteiden kuluneita päällysteitä uusitaan ja muut huonokuntoiset päällysteet paikataan. Sen jälkeen rahat ovat lopussa. Suomessa kuljetuskustannukset ovat merkittävä osa elinkeinoelämän kustannusrakennetta, joten kuljetusten varmuus ja kustannustehokkuus vaikuttavat suoraan elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Kuvaaja: Mari Kempas Nykyinen tienpidon rahoitustaso johtaa kuljetuskustannusten lisääntymiseen, mikä tarkoittaa markkinaetuutta ulkomaisille kilpailijoillemme ja aluerakenteen entistä voimakkaampaa keskittymistä. En voi uskoa, että tämä on päättäjiemme tavoite. Ainoana valopilkkuna näen eduskunnan myöntämän rahoituksen alueemme kahteen tärkeään isohkoon investointiin, valtatien 8 rakentamisen uuteen paikkaan Vaasan koillispuolella välillä Kotiranta - Stormossen ja valtatien 19 rakentamisen Seinäjoen itäisenä ohitustienä. Toinen näistä on jo työn alla. Alueellemme merkittävä ja hieno asia! Maaliskuussa 2012 Anders Östergård Johtaja Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Sisällys 2 Esipuhe 3-5 Tienpito ja liikenne 6-7 Tiehankkeet Ylläpito-ohjelma Talvihoito maanteillä alkaen 10 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia tiehankkeita 11 Vesiväylä- ja ratahankkeita 12 Yhteystiedot 2

3 Tienpito ja liikenne Liikennejärjestelmä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus korostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen ja tavoitteiden merkitystä liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Pyrimme yhteistyössä maakuntien liittojen ja alueen kuntien kanssa maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan (MALPE) yhteensovittamiseen. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuva ja koko ajan päivittyvä prosessi, jonka pohjalta maakuntien liikennejärjestelmiä kehitetään. Yhteistyössä laadittavat liikennejärjestelmäsuunnitelmat toimivat myös maakuntakaavojen päivityksen taustaselvityksinä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti kiinnitetään erityisesti huomiota aluerakenteen toimivuuteen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Alueen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on, että alueemme on valtakunnan keskuksista helposti saavutettavissa ja että yhteydet alueeltamme valtakunnan keskuksiin ovat sujuvat ja toimivat. Sujuvat ja turvalliset yhteydet sekä palveluiden hyvä saavutettavuus, myös autottomille talouksille, tukevat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Maankäyttö- ja rakennuslain (83.4 ) mukaan pääasiallisesti paikallista liikennettä palvelevat asemakaava-alueiden maantiet tulevat muuttumaan kaduiksi. jatkaa jo käynnistynyttä hallinnollista muutosprosessia aktiivisessa yhteistyössä alueen kuntien kanssa. ELYkeskus osallistuu mielellään kuntien yleiskaavojen laadinnan ja päivityksen yhteydessä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamista koskevien selvitysten laadintaan. ELY-keskuksen toiminta-alueelle suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen vaikutuksia tieverkkoon on tarkoitus selvittää. Liikennerevoluution eräs keskeinen ajatus on ihmiskeskeinen palveluyhteiskunta. Tällöin infrastruktuuria, liikkumista ja logistiikkaa ajatellaan palveluina, jotka tekevät mahdolliseksi ihmisten hyvän elämän ja yritysten kilpailukyvyn kehittämisen. Liikennerevoluution ajatuksia on ideoitu valtatiellä 8 välillä Pori - Oulu järjestämällä kilpailu yhteysvälin kehittämisestä. Kehittämistyön painopisteenä ovat vyöhykeajattelu maankäytön suunnittelussa, asutusrakenteen eheyttäminen joukkoliikenteen edellytysten parantamiseksi ja yritysten logistinen kilpailukyky. Liikennerevoluution ajatusten soveltamista jatketaan vuoden 2012 alussa yhteysvälin Vaasa Oulu kehittämisselvityksellä. Katsantoa avarretaan perinteisestä tielinjatarkastelusta kattamaan yhteysvälin koko rannikkovyöhyke satamineen ja asemineen, korostaen erityisesti elinkeinoelämän näkökulmaa. Liikennerevoluution ajatuksia tuodaan esiin sidosryhmille järjestetyissä tilaisuuksissa ja kokouksissa. Valtatien 13 Kokkola Äänekoski-kehittämisselvitys on aloitettu yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamiseen liittyen käynnistetään Kurikka Lapua-päätiejakson kehittämisselvitys. Tiestön parantaminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen vuosien perustienpidon rahoituksella varmistetaan maanteiden päivittäinen liikennekelpoisuus ja säilytetään vilkasliikenteisten teiden nykyinen kunto. Uusia valtion rahoittamia perustienpidon alueellisia investointeja ei juurikaan ole mahdollista aloittaa, lukuun ottamatta huhtikuussa 2012 liikennepoliittisessa selonteossa (LPOS) mahdollisesti määriteltäviä ns. teemapaketteja, joissa rahoitus suunnataan vain tietyn teeman tyyppisiin hankkeisiin. Paikalliset investointikohteet suunnitellaan ja toteutetaan yhä useammin kuntien rahoittamina. Elinkeinoelämän Kuvaaja: Heikki Kippola 3

4 tarpeita tukevia alueellisia investointeja voidaan toteuttaa ainoastaan EU-, työllisyys- ja kuntarahoituksella. Nykyisellä tienpidon rahoitustasolla emme myöskään kykene toteuttamaan erillisiä hankkeita olemassa olevien ympäristöhaittojen torjumiseksi. Liikennevirasto toteuttaa suunnitelmakaudella kehittämishankkeet ohikulkuteiden rakentamiseksi valtatielle 8 Sepänkylään ja valtatielle 19 Seinäjoelle. Näissä hankkeissa toteutetaan tarvittavia meluesteitä, pohjavesisuojauksia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Liikenneturvallisuutta parannetaan nopeusrajoitusmuutoksin, tekemällä täristäviä keski- ja reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla liikennettä vähentäviä tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Tievalaistusta saneerataan valovoimakkuudeltaan riittäväksi ja energiaa säästäväksi. Valaistuksen sähkökeskukset siirretään kaukohallintaan, mikä mahdollistaa valaistuksen himmentämisen. Alueellisten ja seutukuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaa jatketaan yhteistyössä kuntien kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma laaditaan vuonna Hoito ja ylläpito Pääosa tienpitoon saadusta rahoituksesta eli noin 30 M käytetään hoitoon ja ylläpitoon. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen maanteiden hoidon ja ylläpidon tason määräävät valtakunnalliset toimintalinjat sekä käytettävissä olevat määrärahat. Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talviaikana ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Toimintalinjat uudistettiin vuonna Koko maassa käytetään yhtenäistä kuusiportaista tiestön talvihoitoluokitusta. Talvihoitoluokkien tarkistuksia toimintalinjojen mukaisiksi tehdään sitä mukaa kuin hoitourakat tulevat kilpailutukseen. Talvihoidon palvelutaso määräytyy tien liikennemäärän, liikenteen koostumuksen, toiminnallisen luokan ja alueen ilmaston mukaan. Kevyen liikenteen väylille on oma kaksiportainen hoitoluokituksensa. Täsmähoidolla voidaan nostaa hoitotasoa yksittäisessä kohteessa, liikennöitävyyden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Jos esimerkiksi kevyt liikenne joutuu käyttämään pientaretta kevyen liikenteen väylän puuttuessa, voidaan pientareen auraukselle ja hiekoitukselle asettaa tiukempia vaatimuksia. Etelä-Pohjamaan ELY-keskuksen alueella täsmähoitoa kohdistetaan yhä enemmän liukkauden torjuntaan, esimerkiksi liittymissä. Raskaan liikenteen tarpeet on otettu huomioon hoitoluokituksissa. Ylläpidossa keskitytään päätieverkkoon, jolle päällystystoimenpiteet enimmäkseen kohdistuvat. Raskaita rakenteen parantamishankkeita ei ole mahdollista toteuttaa. Kiertoajat uudelleenpäällystämisessä ja rakenteen parantamisessa pidentyvät rahoituksen vähäisyyden takia. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla on uhkana päällysteiden rappeutuminen. Päällystysohjelman vuosittainen pituus on noin km, millä saadaan suurin piirtein pidettyä vilkkaimmat tiet hyvässä kunnossa. Tiemerkinnät pyritään pääteillä saamaan tyydyttävään kuntoon. Sorateille otetaan käyttöön uudistuneiden toimintalinjojen mukainen kolmiportainen tärkeysluokitus vaiheittain ja urakoiden kilpailutuksen myötä. Sorateiden vähäiset parantamistoimenpiteet kohdistuvat kaikkein vilkasliikenteisimmille sorateille, joille pyrimme tarjoamaan nykyistä parempaa palvelutasoa. Merkittävimmät parantamistoimenpiteet sorateille tehdään puuhuollon turvaamisohjelman rahoituksella, jota on käytössä vielä vuonna Muiden sorateiden kuntotaso ei parane. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sorateiden erityisongelmana on pintakelirikko, jota on viime vuosina ollut runsaasti myös syksyllä ja jopa talvella. Vuosittain uusitaan tai peruskorjataan siltaa. Peruskorjausten painopiste säilyy lukujen sil- Kuvaaja: Tanja Puikkonen 4

5 Kuvaaja: kuva-arkisto loissa sekä huonokuntoisissa putkisilloissa. Ensisijaisesti korjataan pääteiden huonokuntoiset sillat. Huonokuntoiset sillat sijaitsevat kuitenkin pääasiassa vähäliikenteisellä tieverkolla, jonne siltojen korjaustoiminta painottuu. Viherhoidossa niitto- ja raivauskierto nopeutuu vilkkailla seututeillä, jolloin niiden viherhoidon taso paranee. Muutoin viherhoidon taso säilyy pääosin ennallaan. Kustannuksia ja energiaa säästetään valaistuksen yösammutuksilla, saneerauksilla ja portaalivalaistuksen poistamisella vuoteen 2015 mennessä. Yösammutuksen piirissä on tällä hetkellä noin 114 km teitä ja noin 23 km kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi valaistuksen tehonpudotus on voimassa öisin noin 150 km:llä. Yösammutuksen piirissä oleva tiestö lisääntyy suunnitelmakaudella vähintään 40 km. Telematikan rooli liikenteen hallinnassa kasvaa. Sen avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Telemaattisia laitteita käytetään muun muassa liikenteen ja kelin seurannassa, hoitotoimenpiteiden ennakoinnissa, liikenteen vaihtuvassa ohjauksessa ja nopeuden automaattivalvonnassa. on asutustihentymiä, kehitetään lisämatkustajien houkuttelemiseksi joukkoliikennetarjontaa oheispalveluineen. Laatukäytäviä on kehitteillä väleillä Vaasa - Seinäjoki ja Kurikka - Lapua. Merenkurkun liikenne Vaasa Uumaja-välin ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden turvaamiseksi solmittu ostosopimus on voimassa vuosina Uuden sopimuksen kilpailuttaminen seuraavalle sopimuskaudelle aloitettiin vuoden 2011 aikana. Suomen hallitusohjelman mukaisesti laaditaan selvitys siitä, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Merenkurkussa järjestetään kestävällä tavalla. Määrittelytyöhön kutsutaan mukaan myös Ruotsin edustus. Strategiasuunnitelman tavoitteena on laatia sekä lyhyen että pitkän tähtäimen strategia ja toimenpide-ehdotukset ympärivuotisen henkilö- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Merenkurkussa. Joukkoliikenne Yksityisteiden avustaminen Joukkoliikenteessä on joukkoliikennelain ja palvelusopimuksen voimaantulon myötä tehty alueen liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Ne ovat voimassa vähintään saakka. Tänä aikana on tehtävä päätös, jatketaanko siirtymäkauden jälkeen liikennöintiä markkinaehtoisesti vai palvelusopimusasetuksen nojalla. Vuoden 2013 loppuun mennessä määritellään koko toiminta-alueella se joukkoliikenteen palvelutaso, joka alueelle tullaan tarjoamaan. Määrittelytyö tehdään yhdessä kuntien, maakuntaliittojen ja liikenneoperaattoreiden kanssa. Suunnitelmakaudella tavoitteena on joukkoliikenteen kysynnän lisääminen Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkiseuduilla. Muilla alueilla joukkoliikenteen kysynnän ei oleteta lisääntyvän merkittävästi. Tieosuuksille, joilla Alueellamme on vajaa 2000 valtionapuun oikeutettua yksityistietä. Vuonna 2011 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 49 tiekunnalle. Päätöksistä 21 tehtiin puuhuoltoperusteella. Avustukset näille tiekunnille olivat yhteensä noin 1 M. Loput 28 tiekuntaa saivat avustuksina perusmäärärahaa 1,3 M siltojen korjaamiseen ja uusimiseen, teiden kantavuuden ja kuivatuksen sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kolmen vuoden määräaikainen puuhuoltoteiden avustaminen päättyi vuonna Yksityisteiden avustusmääräraha pienenee vuonna 2012 puuhuoltoteiden osuudella eli noin miljoonalla eurolla. Jos hakemusten määrä ja parannushankkeiden kustannusarviot ovat edellisvuoden kaltaisia, kaikkia avustusta hakeneita tiekuntia ei voida tulevina vuosina avustaa. 5

6 6 Korsholm Mustasaari Korsnäs Malax Maalahti Närpes Närpiö Karijoki Bötom Teuva Östermark Isojoki Storå Kauhajoki Jalasjärvi Kurikka Ilmajoki Ilmola Laihia Laihela Vaasa Vasa Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Vöyri Vörå Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Toholampi Kaustinen Kaustby Kronoby Kruunupyy Pedersöre Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Perho Vimpeli Vindala Lappajärvi Alajärvi Soini Kuortane Lapua Lappo Kauhava Alavus Alavo Töysä Ähtäri Etseri Kristinestad Kristiinankaupunki Jurva ' ' Kaskö Kaskinen Seinäjoki 1282 Pirkanmaan Keski-Suomen Pohjois-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Tiehankkeet

7 Vuonna 2012 käynnissä olevat tai alkavat hankkeet Rahoitus Hanke Hankkeen nimi Tiet Ka. Kunta ELY Kunta EU Työllisyys Muu nro (M ) 1149 Leppälänkylä ,7 Kuortane x x 1263 Hoiskon liittymäjärjestelyt 16, 68 0,5 Alajärvi x x 4812 Högbackan liittymäjärjestelyt 673 0,2 Närpiö x x 5058 Jurvan keskusta 685, 689, 0,8 Kurikka x x 17384, Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 8 55,0 Mustasaari, Vaasa x Liikennevirasto 63 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie 19 63,0 Seinäjoki, Ilmajoki x Liikennevirasto 6057 Jepuan keskusta ,8 Uusikaarlepyy x x 1284 Lahdenkankaantien Viertenteentien ytj 66 0,2 Kuortane x x 1037 Allteams Kumaala klj ,5 Laihia x x 1282 Alajärven Hoisko - Lappajärven Kivipuro ytj 68 0,3 Alajärvi, Vimpeli, Lappajärvi x Vuosina ehdolla olevia hankkeita Rahoitus Hanke Hankkeen nimi Tiet Ka. Kunta ELY Kunta EU Työllisyys Muu nro (M ) 9301 Skalörfjärdin silta, V ,0 Mustasaari x 1285 Jalasjärvi Lapua automaattinen nopeusvalvonta 19 0,1 Seinäjoki, Ilmajoki, x Jalasjärvi, Lapua 1221 Mt 663 parantaminen rautatien ylikulkusillan 663 1,6 Kristiinankaupunki x x kohdalla 6024 Länttä Härkäneva ,0 Kokkola, Toholampi x x x 5124 Teuvan keskustan klj 67 0,6 Teuva x x 1022 Aronkylän liikenneturvallisuusjärjestelyt 67 1,0 Kauhajoki x x 4993 Riippi Kauhajoen raja klj ja ytj 67 0,4 Teuva x x 1005 Pelmaan liittymäjärjestelyt 18, 16 1,5 Seinäjoki x x 5750 Skarpängsvägen 673, ,3 Närpiö x x 1045 Kaustinen Veteli klj 13 0,4 Kaustinen, Veteli x x 1016 Kylkkälä meluntorjunta (teemaohjelma) 18 0,1 Isokyrö x 5034 Pohjantie - Itä-Ähtärintie klj 18, 68 0,3 Ähtäri x x 4962 Keisala Simpsiöntie-oikaisu ,5 Lapua x x 1034 Töysä-Hakojärvi klj 18 1,5 Töysä x x 1043 Mt 749 ja Ykspihlajan radan tasoristeyksen 749 4,0 Kokkola x x Liikennevirasto parantaminen 1175 Lövö Sandsund klj 741 0,9 Pedersöre x x klj = ytj = kevyen liikenteen järjestelyt yksityistiejärjestelyt 7

8 8 Korsholm Mustasaari Korsnäs Malax Maalahti Närpes Närpiö Karijoki Bötom Teuva Östermark Isojoki Storå Kauhajoki Jalasjärvi Kurikka Ilmajoki Ilmola Laihia Laihela Vaasa Vasa Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Vöyri Vörå Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Toholampi Kaustinen Kaustby Kronoby Kruunupyy Pedersöre Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Perho Vimpeli Vindala Lappajärvi Alajärvi Soini Kuortane Lapua Lappo Kauhava Alavus Alavo Töysä Ähtäri Etseri Kristinestad Kristiinankaupunki Jurva Kaskö Kaskinen Seinäjoki Pirkanmaan Keski-Suomen Pohjois-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Päällystyskohteet Puuhuoltosillat Sillat Ylläpito-ohjelma 2012

9 Talvihoito maanteillä alkaen Paljas ja pitävä, läpi talven suolattava. Bar med bra fäste, saltas hela vintern. Paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta. Bar, saltas hela vintern, eventuellt lite halka på natten. Osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton. Delvis snöig yta, saltas inte vid köldföre. Taajamissa, hieman syvemmät urat sallittuja. I tätorter, lite djupare spår tillåts. Lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie. Snöig yta, sandas ställvis, vid problemföre sandas hela vägen. Sama kuin edellinen, mutta hieman pidemmällä toimenpideajalla. Liksom föregående, men med lite längre åtgärdstid. Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Pohjois-Pohjanmaan ELY Jakobstad Pietarsaari Pedersöre Kronoby Kruunupyy Kaustinen Kaustby Toholampi Nykarleby Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Korsholm Mustasaari Vöyri Vörå Perho Vaasa Vasa Malax Maalahti Laihia Laihela Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Kauhava Lapua Lappo Lappajärvi Vimpeli Vindala Alajärvi Keski-Suomen ELY Korsnäs Jurva Ilmajoki Ilmola Seinäjoki Kuortane Soini Närpes Närpiö Teuva Östermark Kurikka Alavus Alavo Töysä Kaskö Kaskinen Kauhajoki Jalasjärvi Ähtäri Etseri Kristinestad Kristiinankaupunki Karijoki Bötom Isojoki Storå Pirkanmaan ELY Varsinais-Suomen ELY km Karttakeskus, L4356 9

10 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita Vt 3, Tampere Vaasa Tampere Vaasa-yhteysvälillä tulee parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Valmiita tiesuunnitelmia on alueellamme Jalasjärvellä, Ilmajoella, Laihialla ja Mustasaaressa. Koko yhteysvälihankkeen kustannusarvio on 185 milj. euroa. Vt 19, Seinäjoki Lapua Seinäjoki Lapua-välillä tulee parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ohituskaistaosuuksia ja risteysjärjestelyjä. Suunnitelmat ovat valmiit. Koko tiejakson kehittämiskustannukset ovat 22 milj. euroa. Vt 8 / St 724, Vaasan yhdystie Alskatintie Kaksikaistainen tiejakso ruuhkautuu ja päätien liikennettä ohjautuu katuverkolle. Tiejakso tulee parantaa nelikaistaiseksi ja rakentaa kolme eritasoliittymää. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelmat ovat valmiit. Parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 60 milj. euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on n. 40 %. Kt 68 Pietarsaaren satamatie Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen, ja kasvaneen liikenteen myötä välityskyky on heikentynyt. Tiejakso tulee parantaa poikkileikkaukseltaan ja rakenteeltaan sekä toteuttaa turvajärjestelyjä. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 15 milj. euroa. Kt 67 Ilmajoki Seinäjoki Vilkasliikenteinen ja onnettomuusaltis tiejakso on tarpeen parantaa nelikaistaiseksi ja lisäksi rakentaa kolme eritasoliittymää ja muita turvajärjestelyjä. Jaksolle on tehtävä yleissuunnitelma ja YVA, joita ei ole vielä aloitettu. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 35 milj. euroa. Vt 8 Vaasa Oulu Vaasa Oulu-yhteysvälillä on tarpeen parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Suunnittelu lähtee liikennerevoluution ajatuksista, painottaen liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän näkökulmia. Pienehköistä kohteista on valmiina tiesuunnitelmia. Koko yhteysvälihankkeen kustannusarvio on 125 milj. euroa. Merkkien selitteet: Keskikaiteellinen ohituskaista Hanke Nelikaistainen osuus Eritasoliittymän rakentaminen Eritasoliittymän parantaminen 10

11 Vesiväylä- ja ratahankkeita Seinäjoki Oulu-rataosan kehittäminen Rataosa Seinäjoki Oulu on vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen yksiraiteinen rata. Rataosan suurin sallittu nopeus henkilöliikenteessä on 140 km/h, ja tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino on 22,5 t. Rataosan välityskyky on käytännössä täynnä. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentämistä, tavaraliikenteen akselipainojen nostamista sekä riittävää välityskykyä. Hankkeessa tehtäviä töitä ovat mm. radan alus- ja päällysrakenteiden parantaminen, tasoristeyksien poisto, kaksoisraideosuuksien rakentaminen, turvalaite- ja liikennepaikkamuutokset sekä sähkönsyöttötehon kasvattaminen. Hanke mahdollistaa henkilöliikenteen nopeuden noston kilometriin tunnissa ja tavaraliikenteen akselipainon noston 25 tonniin nopeudella km/h sekä rataosan välityskyvyn paranemisen. Hanke on jaettu kolmeen vaiheeseen: I vaihe (valmis), II vaihe ja Kokkola Ylivieska- kaksoisraide. I vaiheen kustannusarvio on 206 M, II vaiheen 344 M ja Kokkola Ylivieska-kaksoisraideosuuden 310 M. Koko hanke valmistuu vuonna Muita vesiväylä- ja ratahankkeita Hanke Kunta M Ratikylän rautatien alikulkuyhteys Laihia 3,1 Pietarsaaren meriväylä Pietarsaari 14,9 Ykspihlajan radan II vaihe Kokkola 35,7 Kovjoki Riijärvi Etelä-Seinäjoki II-raide Kokkola-Ylivieska Kokkola Kälviä Riippa Matkaneva Kruunupyy Kolppi Pännäinen Jepua Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Ruha Karhukangas Kannus Oulu Kempele Tikkaperä Liminka Hirvineva Ruukki Ahonpää Tuomioja Vihanti Sievi Eskola II-raide Seinäjoki Lapua Seinäjoki II-raide Etelä-Seinäjoki Seinäjoki Pietarsaaren meriväylä Kilpua Oulainen Kangas Ylivieska Uusi liikennepaikka Liikennepaikkamuutos Kaksoisraide Tasoristeysten poisto Alus- ja päällysrakenteen parantaminen Ratikylän rautatien alikulkuyhteys Ykspihlajan radan II-vaihe Liikennevirasto 11

12 Kannus Kokkola Luoto Pietarsaari Kruunupyy Toholampi Pedersöre Kaustinen Uusikaarlepyy Evijärvi Veteli Halsua Lestijärvi Mustasaari Vaasa Vähäkyrö Vöyri Kauhava Lappajärvi Vimpeli Perho Isokyrö Maalahti Laihia Lapua Alajärvi Korsnäs Soini Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Kurikka Närpiö Töysä Teuva Alavus Ähtäri Kaskinen Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kristiinankaupunki Isojoki Päätoimipaikka Muu toimipaikka Ota yhteyttä Vastuualueen johtaja Anders Östergård, puh Tienpidon ja ylläpidon ohjelmointi Tanja Puikkonen, puh Suunnittelupäällikkö Veijo Voutilainen, puh Talouspäällikkö Vesa Leino, puh Liikenneturvallisuus Kjell Lind, puh Sähköposti: Liikenteen asiakaspalvelu: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Korsholmanpuistikko 44 PL 93, Vaasa puh Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan elinkieno- liikenne- ja ympäristökeskus Painotalo: Kopijyvä Oy