Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014

Transkriptio

1 Yleiset inframallivaatimukset YIV 2014 Osa 3.0 LÄHTÖTIEDOT

2 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) LIITE 1 Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Juuso Virtanen päivitetty muotoon, jossa se lähtee lausuntokierrokselle marras- /joulukuussa 2014.

3 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) SISÄLLYS 1 Johdanto esta Lähtötieto- ja nykytilamalli Rooli suunnitteluprosessissa Rakenne Lähtötietomalliprosessi Lähtöaineiston hankkiminen Aineiston tilaus Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Tiedostojen sijoittelu kansioihin Lähtöaineiston harmonisointi Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Kansioiden nimeäminen Tiedostojen nimeäminen Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Muokkaustoimenpiteet Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Formaatit Aineistojen tarkkuustaso Nimikkeistö Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Katselumalli Laatu Dokumentaatio Yleistä Tietomalliselostus, lähtötiedot Laadunvarmistus Lähtöaineisto Lähtötietomalli, muokatut aineistot Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa... 20

4 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 6 Luovutettava aineisto Keltaisella korostevärillä on merkitty sellaiset kohdat, joihin kaivataan lausuntoja ja kommentteja.

5 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 1 JOHDANTO 1.1 esta Tässä ohjeessa määritellään tie-, katu-, rata- ja vesiväylähankkeita varten muodostettavan lähtötietomallin sisältö sekä sisällölle ja mallin muodostusprosessille asetettavat vaatimukset. 1.2 Lähtötieto- ja nykytilamalli Rooli suunnitteluprosessissa InfraBIM- sanastossa määritellään sekä lähtötietomalli että nykytilamalli: Lähtötietomalli: Eri tietolähteistä saadut tai mitatut tuotteiden, toiminnan ja palveluiden suunnittelua var- ten hankitut lähtötiedot jäsenneltynä digitaalisessa muodossa. Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaa- vamalli, maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä viiteaineisto kuten viranomaisluvat ja päätökset. Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä. Nykytilamalli: Tarkasteluhetkeä edustava inframallin tietomäärittelyjen mukainen kuvaus/malli/tietosisältö kohteen todellisista, olemassa olevista rakenteista (kuvaa kohteen nykyistä tilaa sellaisena kuin se todelli- suudessa on). Lähtötietomallilla tarkoitetaan siis tietynlaista tapaa koota, muokata ja hallita hankkeen nykytilaa kuvaavaa lähtöaineistoa. Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoida huolellisesti sekä lähtötietoihin liittyvät alkuperä- ja metatiedot että lähtöaineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. Tavoitteena on harmo- nisoida nykytilaa kuvaavat lähtötiedot mahdollisimman pitkälle sellaiseen muotoon, joka tukee tietomalli- pohjaista suunnittelua. Tavoitteena on koota lähtötietomalli mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua, jotta suunnitteluvaiheen suunnittelijalla on välittömästi käytössään kattavat lähtöaineistot suunnitte- lua varten. Tämän jälkeen lähtötietomalli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivittyen kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien lähtötietojen osalta (ks. kuva 1 ja kuva 2). Päivitykset voivat olla esim. hankkeen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tarkempia maastomittauksia. Osa lähtöaineistoista on luettavissa suoraan erilaisista tietovarastoista rajapintojen kautta. Näiden osalta ei ole laadittu selkeitä toimintaohjeita. Haasteena on aineiston mm. päivittyminen. Rajapintojen käytöstä sovitaan hankekohtaisesti.

6 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Kuva 1 lähtötietomalli osana suunnitteluvaihetta Kuva 2 lähtötietomalli osana hankkeen elinkaarta Tulevaisuudessa tavoitetilanteena voidaan pitää tilannetta, jossa lähtötiedot päivittyvät automaattisesti hankkeen edetessä erilaisiin rekistereihin ja tietovarastoihin, joista ne voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kautta seuraavan hankkeen lähtötietomalliin Rakenne Lähtötietomalli koostuu hankkeen suunnittelualueen nykytilannetta kuvaavista aineistoista (nykytilamalli), hankkeen suunnittelun kannalta oleellisista viiteaineistoista sekä lähtöaineiston dokumentaatiosta. Viiteai- neistolla tarkoitetaan esimerkiksi viranomaismääräyksiä, suunnitteluun liittyviä muita suunnitelmia yms. Koska lähtötietomalli kuvaa hankkeen suunnittelualueen nykytilaa, se ei sisällä esimerkiksi edellisen suun- nitteluvaiheen suunnitelma- aineistoja. Lähtötietomallihanketta varten luodaan yksiselitteinen nimi, jota käytetään kansion nimeämiseen. Hanke- kansion alle luodaan kolme pääkansiota (ks. Kuva 3): AIEMMAT_VAIHEET: Aiempien suunnitteluvaiheiden aineistoja. RAAKA_AINE: Kansio toimii työkansiona lähtötietomallin muodostamisessa. Kansioon tallennetaan aineistotoimittajilta tilatut ja vastaanotetut lähtöaineistot sellaisinaan. LAHTOTIETO: Kansioon kopioidaan lähtötietomallin kannalta oleelliset aineistot raaka- aineesta ja aiemmista suunnitteluvaiheista. Kansion tiedostot nimetään ohjeiden mukaan ja ne harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon.

7 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) AIEMPI SUUNNITTELUVAIHE RAAKA- AINE A. Maastomalli- aineisto A. Maastomalli- aineisto LÄHTÖTIETO NYKYTILAMALLI B. Maaperämal- liaineisto B. Maaperämal- liaineisto C. Rakenteet ja järjestelmät C. Rakenteet ja järjestelmät D. Kartta- ja paikka- tietoaineisto D. Kartta- ja paikka- tietoaineisto E. Viiteaineisto E. Viiteaineisto LÄHTÖTIETOMALLI Dokumentaatio: Lähtöaineistoluettelo Tietomalliselostus Kuva 3 lähtötietomallin rakenne Pääkansioihin luodaan alakansiot yllä olevan kuvan (Kuva 3) ja alta löytyvän taulukon (Taulukko 1) mukai- sesti. Taulukko 1 lähtötiedon alakansioiden sisältö Alakansio Esimerkit (suunnitteluvaiheesta riippuen) A_maastomalli Maanpintamalli Pintavesitiedot ja/tai -malli Tarkentavat maastotiedot (puusto ja muu kasvillisuus) B_maaperamalli Olemassa olevat pohjatutkimustiedot Avokalliot Tulkitut maalajirajapinnat Pohjavesitiedot Maaperäkartat C_rakenteet Olemassa olevien rakenteiden ja järjestelmien tiedot, esim.:

8 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) o Vesihuoltoverkostot o Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät o Johto- ja laitetiedot o Sillat o Laiturit o Valaistus o Viitoitus ja opastustaulut o Vesiväylien turvalaitteet D_kartta_ja_paikkatieto Kartta-aineistot (pohjakartat yms.) Kaavoitus, museo yms.) Ympäristöaineistot (luonto, kulttuuriperintö yms.) Nykyinen liikenneverkko Pilaantuneet maat Kiinteistörajat ja maanomistajatiedot Toteuttamiseen liittyvät alueiden käyttöoikeudet (tie-, katu- ja rata-alueen rajat, läjitysalueet, väliaikaiset käyttöoikeudet, laskuoja-alueet, suoja-alueet ja vyöhykkeet) Vesiväyläalueet E_viiteaineisto Muut hankkeeseen liittyvät suunnitelmat Maastokäynnit ja valokuvat HUOMIO: Aiemmissa ohjeversioissa esimerkiksi ympäristöaiheiset raportit tallennettiin viiteaineistoon ja näihin liittyvät paikkatietoaineistot tallennettiin kartta- ja paikkatietokansioon, mutta tämä on koettu haas- tavaksi. Tämän vuoksi muutamissa lähtötietomallihankkeissa on päädytty tallentamaan kaikki ympäristöai- heiset aineistot D- osion alle. Kartta- ja paikkatiedon alta on näissä hankkeissa poistettu varsinainen paikka- tietokansio ja sen tilalle on luotu alakansiot esimerkiksi ympäristökohteille ja liikennetiedoille. D- kansion nimestä on saatu ympäristöpuolen ihmisiltä palautetta, että pääkansion nimi on nykyisessä muodossaan epämääräinen. Alakansioihin luodaan tarpeellinen määrä toisen tason alakansioita kaikille aineistoille Lähtötietomalliprosessi Lähtötietomallin muodostusprosessi on kuvattu yksinkertaistettuna kuvassa alla (Kuva 4). Toimeksianto LähtöRetojen Rlaus LähtöRetojen muokkaus LähtöRetomallin luovutus Tilaajan tarkistus Lähtö`etojen laadunvarmistus Dokumentaa`o Laadunvarmistus Dokumentaa`o Lähtö`etomalliaineisto Dokumentaa`o Mallin hyväksyminen tai sen palauaaminen konsul`lle täydenneaäväksi Kuva 4 lähtötietomallin muodostusprosessi Lähtötietomallihanke alkaa toimeksiannosta. Malli voidaan laatia joko suunnitteluhankkeen yhteydessä ennen suunnittelun alkua, tai omana ja suunnittelusta erillisenä toimeksiantonaan. Lähtötietomallia varten tilataan kaikki hankkeen kannalta oleelliset nykytilaa kuvaavat aineistot sekä viiteaineistot, joista dokumen- toidaan kaikki tärkeät alkuperä- ja metatiedot hankkeen lähtöaineistoluetteloon. Aineisto tarkistetaan ja puutteet ja muut erityishuomiot joko korjataan tai dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon. Tämän jälkeen

9 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) aineisto harmonisoidaan mahdollisimman homogeeniseen ja tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollista- vaan muotoon. Muokkaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi koordinaatistomuunnokset tai 2D- aineistojen mallintaminen 3D- muotoon. Toimenpiteet dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon ja aineisto tarkistetaan. Lähtötietojen osalta laaditaan myös tietomalliselostus, jota täydennetään lähtötietomallin muodostamisen yhteydessä. Kun lähtöaineistot ovat valmiita ja dokumentaatio laadittu, voidaan nämä luovuttaa tilaajalle tarkistettavaksi.

10 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 2 LÄHTÖAINEISTON HANKKIMINEN 2.1 Aineiston tilaus Jo lähtötietomallin lähtöaineistoja tilatessa tulee huomioida se, että tavoitteena on yhdenmukaistaa aineis- tot mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaisen suunnittelun mahdollistavaan muotoon. Aineistoja tilates- sa tulee tavoitteena olla: Tilata aineistot valmiiksi tietomallipohjaisissa formaateissa Tilata aineistot valmiiksi oikeassa koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä Jos tilattuja aineistoja ei saada hankkeessa sovituissa formaateissa ja järjestelmissä, tulee nämä aineistot muokata sovittuun muotoon. Erilaisten aineistojen alueellinen laajuus tulee määritellä aineistokohtaisesti. Esimerkiksi pohjavesialueet tulee selvittää suunnittelualuetta laajemmalta alueelta. Aineistojen tilaamisessa tulee noudattaa olemassa olevia ohjeita, kuten Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja taitorakenteiden lähtötieto- ohjetta. 2.2 Alkuperä- ja metatietojen dokumentointi Koska tietomallipohjaisessa suunnitteluprosessissa asetetaan suuri painoarvo aineistojen luotettavuudelle ja tarkkuudelle, tulee tilattavista lähtöaineistoista kirjata ylös tietyt oleelliset alkuperä- ja metatiedot hank- keen lähtöaineistoluetteloon. Nämä tiedot on esitetty taulukossa 2 alla. Taulukko 2 lähtöaineistoluetteloon kirjattavat tiedot Tieto RAAKA-AINE Osa, eli aineistotunnus Aineisto Pyydetty/saatu Vastaanottaja Lähde Lähdejärjestelmä Saatu aineisto Selite Sarakkeet alkuperä- ja metatiedoille Kirjaimesta ja numeroista koostuva, lähtöaineiston tai lähtöaineistokoko- naisuuden yksilöivä aineistotunnus. Aineistoa kuvaava nimi Koska aineisto on tilattu / Koska aineisto on vastaanotettu ja tallennettu projektikansioon. Kuka aineiston on tilannut/vastaanottanut. Mistä ja keneltä aineisto on saatu: Yritys tai taho, henkilö ja henkilön yh- teystiedot, rekisteri ja palvelu. Missä koordinaatti- ja korkeusjärjestelmässä aineisto on vastaanotettaes- sa ollut. Lyhyt kuvaus aineistosta: Tiedostot ja tiedostoformaatit. Jos aineistokokonaisuus koostuu lukuisista tiedostoista, voi näistä kirjata tarkemman kuvauksen lähtöaineistoluettelon muille välilehdille. Tavoit- teena on pitää itse lähtöaineistoluettelo suhteellisen yksinkertaisena ja

11 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Kommentit helppolukuisena, mutta kuitenkin luotettavana. Tilattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot ja riskit. Lähtöaineistoluettelon lopusta löytyy oma osio aiempien suunnitteluvaiheiden alkuperä- ja metatietojen kirjaamista varten. 2.3 Tiedostojen sijoittelu kansioihin Tilatut ja aineistotoimittajilta vastaanotetut lähtöaineistot tallennetaan lähtötietomallijaottelun mukaisesti RAAKA- AINE - pääkansion alle, joka toimii lähtötietomallihankkeen työkansiona. Aineistot tallennetaan al- kuperäisillä nimillään niille tarkoitettuihin alakansioihin. Raaka- aine on lähtötietomallin lähtöaineistoa, jo- ten aineistoja tulee pitää koskemattomina. Toisen tason alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen tason alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen tason alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla nume- rolla. Esimerkki Tiedot suunnittelualueella sijaitsevista teleoperaattoreiden kaapeleista tallennetaan raaka- aineen alakansi- oon Cr_rakenteet, toisen tason alakansioon C03_johto_ja_kaapelitiedot ja kolmannen tason alakansioon C03-6_tele. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen tason alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot. Kommentit tervetulleita.

12 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 3 LÄHTÖAINEISTON HARMONISOINTI 3.1 Tiedostojen ja kansioiden nimeäminen Yleiset vaatimukset nimeämiselle Tiedostojen nimeämisessä sallitut merkit ovat a- z, A- Z, väliviiva (- ) ja alaviiva (_). Välilyöntejä, ääkkösiä ja erikoismerkkejä ei saa käyttää. Kansiot ja tiedostot tulisi nimetä mahdollisimman lyhyesti käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen sisältämien tiedostopolkujen merkkirajoitusten takia. Esimerkiksi Windows- käyttöjärjestelmässä tiedostopolun merkki- jono ei saa ylittää 256 merkkiä Kansioiden nimeäminen RAAKA- AINE - kansion ensimmäisen tason alakansiot nimetään aineistotunnuksella, tämän perään lisättäväl- lä r- kirjaimella sekä aineistokokonaisuuden nimellä. Lähtötietokansion ensimmäisen tason alakansioista r- tunnus jätetään pois. Tällä osoitetaan mikä on raaka- ainetta ja mikä lähtötietomalliaineistoa. Kuva 5 Lähtötietomalliprosessin pääkansiot ja ensimmäisen tason alakansiot Toisen asteen alakansiot nimetään periaatteella mallitunnus, juokseva numero, alaviiva ja aineistotyypin nimi. Toisen asteen alakansioihin tallennettavat tiedostot tulisi nimetä joko suoraan tai sijoittaa kolmannen

13 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) asteen alakansioon, joka nimetään yläkansion tunnuksella ja väliviivalla erotellulla toisella juoksevalla nu- merolla. Esimerkki Tiedot hankkeen suunnittelualueen nykyisistä silloista tallennetaan raaka- aineen alakansioon Cr_rakenteet ja toisen asteen alakansioon C01_sillat. Tänne voidaan luoda omat kansiot hankkeen jokaiselle sillalle (C01-1_silta_nro1, C01-2_silta_nro2 jne.) Tiedostojen nimeäminen Kuten kansiotkin, nimetään tiedostot alakansion kirjaintunnuksen ja toisen sekä kolmannen asteen alakan- sioiden numeroinnin mukaan. Tunnuksen ja alaviivan jälkeen aineisto voidaan nimetä kuvaavalla nimellä. Kun aineisto on mallinnetussa muodossa, lisätään aineistotunnuksen perään pieni m- kirjain. Esimerkki Sillasta mallinnetaan PDF- tulosteiden perusteella sillan muoto 3D dwg - formaattiin, jolle annetaan nimi C01-3m_silta_nro3.dwg. Sekä tiedoston että kansion tunnuksen on täsmättävä lähtöaineistoluetteloon merkityn aineistotunnuk- seen. Yksittäiset tiedostot nimetään aineistotunnuksella 3.2 Tiedostojen sijoittaminen kansioihin Lähtötietomallin muodostavat muokatut aineistot tallennetaan LAHTOTIETO- kansiossa samoihin pää- ja alakansioihin kuin missä ne ovat RAAKA- AINE - kansiossa. Tavoitteena on määritellä vielä toisen ja kolmannen asteen alakansiot sellaiseen muotoon, että ne olisivat aina vakiot. Kommentit tervetulleita. 3.3 Muokkaustoimenpiteet Lähtöaineiston muokkaamisella aineistot harmonisoidaan ja yhdenmukaistetaan mahdollisimman pitkälle tietomallipohjaista suunnittelua tukevaan muotoon. Suunnittelun lähtöaineistoa on sekä kaksi- että kolmi- ulotteisessa muodossa, joten aineistojen mallinnuksella voidaan tarkoittaa eri asioita. Harmonisointitoi- menpiteitä ovat mm.: Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien yhdenmukaistaminen Tiedostoformaattien yhdenmukaistaminen Useampien aineistojen tai tiedostojen yhdistäminen yhdeksi tiedostoksi Aineistojen leikkaaminen tietyllä, aineistokohtaisella aluerajauksella Verkosto- ja pintamallien laatiminen (Inframodel- /LandXML - formaatti) Rakenteiden mallintaminen (esim. sillat vanhoista paperitulosteista) Ympäristöaiheisten rajausten laatiminen ympäristöraporteista. Esimerkki

14 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Alun perin GT- muodossa oleva maastomalli muunnetaan Inframodel- formaattiin. Esimerkki Monesta DWG- tiedostosta koostuva 2D- kartta vesihuoltoverkostoaineistosta muunnetaan yhdeksi ainoaksi Inframodel- muotoiseksi verkostomalliksi. Esimerkki Useasta tif- muotoisesta ortokuvasta muodostetaan yksi ortokuva, josta leikataan pienempi kuva suunnitte- lualueen aluerajauksella. Uusi ortokuva nimetään uudella, tunnistettavalla nimellä. Aineistojen yhdistämisessä tulee huomioida uuden tiedoston tiedostokoko. Liian suuria tiedostoja on syytä välttää, sillä ne voivat aiheuttaa tietokoneille suorituskykyongelmia. 3.4 Muokkaustoimenpiteiden dokumentointi Lähtöaineiston muokkaustoimenpiteet ja - periaatteet dokumentoidaan sekä lähtöaineistoluettelon lähtö- tietosarakkeisiin että tietomalliselostukseen. Lähtöaineistoluettelon lähtötietosarakkeisiin kirjattavat tiedot on esitetty taulukossa 3 alla. Taulukko 3 Lähtöaineistoluettelon sarakkeet muokkaustoimenpiteille Tieto LÄHTÖTIETO Tiedostonimi muokkauksen jälkeen Aineiston muokkaustoimenpi- teet Tekijä / vastuuhenkilö Kommentit / havainnot / on- gelmat /riskit Yrityskohtaiset merkinnät Selite Sarakkeet muokkaustoimenpiteille ja niiden tarkemmille tiedoille Lähtöaineiston nimi muokkausten jälkeen. Kuvaus lähtöaineistolle suoritetuista harmonisoimistoimenpiteistä. Muokkaukset laatinut henkilö/henkilöt. Muokattuun lähtöaineistoon liittyvät erityishuomiot, ongelmat ja riskit. Mahdollinen kenttä esimerkiksi yritystenväliseen tiedonsiirtoon, mikäli hankkeella on useampi laatijataho. Lähtöaineistoluettelon lähtötietomallisarakkeisiin kirjataan huolellisesti ylös mitä aineistolle on tehty, miten toimenpide on tehty, millä ohjelmalla tai työkalulla kyseiset muokkaukset on tehty ja mikä versio ohjelmis- tosta tai työkalusta on ollut käytössä. 3.5 Vaatimukset Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia.

15 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Formaatit Formaattien osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineistojen tarkkuustaso Lähtötietomallin hyödynnettävyyden kannalta aineistojen tarkkuustason tulee olla mahdollisimman korkea. Ongelmaksi nousee lähtötietomallin lähtöaineiston heterogeenisuus ja monimuotoisuus. Eri aineistojen tarkkuustaso tulee sopia erikseen malli- ja tekniikkalajeittain hankkeen alussa. Lähtötietomallin luotettavuuden takaamiseksi tulee tarkkuustaso dokumentoida eri aineistojen osalta mahdollisimman huolellisesti niin lähtöaineistoluetteloon kuin lähtöaineistojen malliselostukseenkin. Aineistoista tulee käydä selvästi ilmi ovatko ne tarkemitattua tietoa vai arvioitua tietoa. Koska toistaiseksi ei ole tekniikkaa liittää metatietoja suoraan aineistoihin, tulee aineiston tarkkuus selostaa tarkasti lähtötietomallin dokumentaatioon (lähtöaineistoluettelo, tietomalliselostus) Nimikkeistö Nimikkeistöjen osalta noudatetaan mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset) määritettyjä ohjeita ja vaatimuksia Aineisto- ja mallikohtaiset vaatimukset Maastomalli Maastomalliaineistolle asetetaan vaatimuksia mm.: mittausperustan pisteille yksikäsitteisten kohteiden mittauksen keskivirheelle pinnan korkeuden interpoloinnin keskivirheelle taiteviivojen ja hajapisteiden pistevälille. Maastomallin ja mittausperustan laatimisesta on kirjoitettu mm. julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje ja niiden tilaamisesta julkaisussa Liikenneviras- ton ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämalli ja pohjatutkimukset

16 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Pohjatutkimuksia tehdään suunnittelun eri vaiheissa siten, että tutkimusten tarkkuus vastaa kunkin suun- nitteluvaiheen vaatimuksia. Koska rakennussuunnitelma tehdään usein juuri ennen rakentamista tai raken- tamisen aikana, on tärkeää, että jo aikaisempien suunnitelmavaiheiden yhteydessä tehdään kattavat pohja- tutkimukset. Pohjatutkimuksille asetetaan vaatimuksia mm tutkimuspisteiden paikalleen mittaamiselle. Pohjatutkimuksista ja niiden tilaamisesta on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maas- totietojen hankinta Toimintaohjeet. Vesiväylillä suoritettavista tutkimuksista on kirjoitettu julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2013 Vesiväylätutkimusten yleisohjeet. Maaperämallissa maakerrosrajapinnat tulkitaan topografian ja pohjatutkimustuloksien perusteella erillisinä pintoina, esimerkiksi kallion pinta tai saven alapinta. Maakerrosrajapinnat muodostuvat kuten maastomal- litkin pisteistä ja viivoista sekä niistä muodostetusta kolmiopinnasta. Kalliopinnan osalta on erotettava avo- kalliopisteet ja - viivat, varmistetun kallionpinnan pisteet ja tulkitut pisteet ja viivat. Muiden maaperämallin pintojen osalta pohjatutkimuksen kohdalla tehdyt tulkinnat muista lisätulkinnoista. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteiden mallintamisessa tulee tasot ja objektit litteroida voimassa olevan Infra- nimikkeistön mukaan. Raiteen kartoitukselle asetetaan vaatimuksia mm. radan keskilinjan ja korkeusviivan taso- ja korkeuskoor- dinaattien maksimivirheelle. Raiteen kartoituksen tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet ja mittaamisesta julkaisuissa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahank- keiden maastotiedot Mittausohje sekä Liikenneviraston ohjeita 3/2010 RATO 2 Radan geometria. Kartta- ja paikkatietoaineistot Kiinteistötietojen ja pohjakartan tilaamisesta on säädetty mm julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Pohjakartan mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikennevi- raston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Muu aineisto llmakuvien tilaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 23/2011 Maastotietojen hankinta Toimintaohjeet. Ortokuvien mittaamisesta on säädetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje.

17 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Sito Oy / Juha Liukas, Juuso Virtanen 4 KATSELUMALLI Hanketta voidaan esitellä havainnollisella katselumallilla, johon voidaan yhdistää sekä suunnitelmia että suunnittelualueen nykytilaa kuvaavat tiedot. Katselumalliin on mahdollista luoda erilaisia näkymiä, joilla voidaan esittää mm. suunnitelmia, pelkkää nykytilaa ilman suunnitelmia, ympäristökohteita yms. Katselumallia luotaessa on syytä pitää mielessä mitä tarkoitusta ja ketä varten se luodaan. Asukas- ja yleisö- tilaisuuksia varten luotava malli on usein visuaalisesti näyttävämpi (ks. kuva 6), kuin teknistä suunnittelua tai rakentamista varten luotavat mallit. Näiden mallien pääpainon tulisi olla teknisemmässä esitystavassa. Kuva 6 Katselumalli, jossa on esitetty mm. uusia tie- ja katujärjestelyitä sekä ympäristökohteita erivärisinä alueina Luonnosversio

18 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Erillisen katselumallin laatiminen tuottaa yleensä lisätyötä, minkä vuoksi sen tarpeellisuutta hankkeessa tulee miettiä tapauskohtaisesti. Jos mahdollista, voidaan malleja esitellä esimerkiksi suunnittelupalavereis- sa suoraan suunnittelutietokannasta (kuva 7). Kuva 7 Kuvakaappaus suunnitteluohjelmiston 3D- näkymästä

19 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 5 LAATU 5.1 Dokumentaatio Yleistä Huolellisesti toteutettu dokumentaatio luo pohjan mallin laadulle ja luotettavuudelle. Lähtötietomallin dokumentaatiota on käsitelty aiemmissa luvuissa ja se koostuu seuraavista asiakirjoista: Lähtöaineistoluettelo, johon kirjataan ylös sekä kaikki oleelliset alkuperä- ja metatiedot tilatuista ja vastaanotetuista lähtöaineistoista että lähtöaineistolle suoritetut muokkaustoimenpiteet. Lähtöaineistojen tietomalliselostus (ks. luku alla) Tietomalliselostus, lähtötiedot Tietomalliselostuksesta yleisesti on kirjoitettu tarkemmin mallinnusvaatimusten toisessa osassa (yleiset vaatimukset). Tietomalliselostus lähtötietojen osalta on dokumentaatio lähtötietomallin tilasta ja sisällöstä. Selostukseen tulee kirjata kaikki lähtöaineistojen luotettavuuteen ja käyttöön vaikuttavat seikat, sillä se toimii testamenttina seuraavan vaiheen suunnittelijalle. Selostuksesta tulee käydä ilmi: Yleinen osa o Hankkeen tausta ja tavoitteet o Työn sisältö ja ohjaus o Koordinaatti- ja korkeusjärjestelmä o Muuta huomioitavaa Selostus lähtötietomallista o Lähtöaineistoluettelo o Aineistokohtaiset selostukset Mitä on tehty Miten on tehty Mitä ohjelmistoja ja työkaluja on käytetty (myös ko. ohjelmistojen versiot). Dokumentaatiota laadittaessa on syytä pitää mielessä, että lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus ovat kaksi toisiaan täydentävää dokumenttia. Lähtötietoluetteloa voidaan pitää tarkkana kuvauksena lähtötie- tomallin aineistoista ja tietomalliselostusta enemmän kuvauksena siitä mitä on tehty, millä tavalla ja mitä huomioita sekä riskejä aineistoihin liittyy. Turhia ja päällekkäisiä tuplakirjauksia on syytä välttää dokumen- taatiota laadittaessa. 5.2 Laadunvarmistus Lähtöaineisto Lähtöaineistolle tulee suorittaa aina vastaanottotarkastus. On tärkeää, että: aineisto on ajantasaista aineistossa ei ole puutteita

20 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) aineiston tarkkuus vastaa hankkeen vaatimuksia aineistossa ei ole selkeitä virheitä ja ongelmia, tai ko. virheet ja puutteet on selostettu dokumenttei- hin Lähtöaineistoluettelo tulee tarkistaa, että se sisältää kaikki lähtöaineistoon liittyvät oleelliset alkuperä- ja metatiedot sekä erityishuomiot, puutteet ja riskit Lähtötieto, muokatut aineistot Lähtötiedolle on syytä suorittaa mm. seuraavanlaisia tarkastustoimenpiteitä: Formaattimuunnokset tarkistetaan avaamalla aineistot suunnitteluohjelmistolla ja tarkistamalla ai- neistojen sisältö ja ulkoasu visuaalisesti Koordinaatistomuunnokset tarkistetaan vertailemalla aineistoja referenssiaineistoihin Alueellisten rajausten sopivuus tarkastetaan taustakartan avulla Tarkastetaan, että tiedostot ovat sijoiteltuna oikeisiin kansioihin. Kuten raaka- aineenkin osalta, muokattujen lähtötietojen laadunvarmistuksen perusta on havaintojen, puutteiden sekä suoritettujen muokkaustoimenpiteiden dokumentointi. Maastomalli Maastomallin laadunvarmistus käynnistyy maastomallin toimittajan suorittamista tarkastuksista, jotka on esitetty julkaisussa Liikenneviraston ohjeita 18/2011 Tie- ja ratahankkeiden maastotiedot Mittausohje. Lähtötietomallin laatijan tulee suorittaa mallille seuraavat tarkistustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Pistokokeina muutamien leikkausten tarkistukset Maastomallin koodien tarkistus. Maaperämalli Maaperämallille tulee suorittaa seuraavat tarkastustoimenpiteet: Visuaaliset tarkistukset Kolmioinnin tarkistus Leikkausten läpikäynti ja vertailu kairauksiin Korkeus- ja syvyyskäyrien muodostus ja tarkistus Maalajirajapintojen ja kallionpinnan rajapintojen törmäys- sekä leikkaustarkastelut. Rakenteet ja järjestelmät Rakenteille ja järjestelmille tulee suorittaa seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Törmäystarkastelut

21 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) Nimikkeiden ja termien tarkistus Geometrioiden tarkistus Kartta- ja paikkatietoaineistot Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiai- neistoihin. Muu aineisto Formaattimuunnoksen läpikäyneet tiedostot avataan ja tarkistetaan visuaalisesti. Korkeus- ja/tai koordinaattimuutoksen läpikäyneet aineistot tarkistetaan vertailemalla niitä referenssiai- neistoihin Tilaajan rooli laadunvarmistuksessa Vastuu lähtötietomallista ja sen luotettavuudesta on lähtötietomallin laatijalla. Tilaajan tehtäväksi proses- sissa jää mallin laatijan laadunvarmistusdokumentaation läpikäyminen, minkä perusteella tilaaja joko hy- väksyy lähtötietomalliaineiston tai palauttaa sen mallin laatijalle täydennettäväksi. Laadunvarmistusdoku- mentaatiota on edellä mainitut lähtöaineistoluettelo, toimenpideselostukset sekä lähtötietomallin mal- liselostus.

22 Yleiset inframallivaatimukset YIV (21) 6 LUOVUTETTAVA AINEISTO Lähtötietomallin luovuttaminen ja julkaisu on projektikohtaista ja siitä sovitaan hankkeen alussa. Luovutet- tavia aineistoja ovat kuvan 3 mukaiset raaka- aine, lähtötiedot (nykytilamalli + viiteaineisto) sekä näihin liittyvä dokumentaatio (lähtöaineistoluettelo ja tietomalliselostus). Luovutusmuodosta sovitaan erikseen. Lähtötietomalli voidaan luovuttaa esimerkiksi DVD:llä, ulkoisella ko- valevyllä tai internetin yli erinäisten palveluiden kautta.