Matriisit TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matriisit TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5"

Transkriptio

1 13 Matriisit Matriisien luominen Matriisin alkioiden, vaakarivien ja alimatriisien tuominen näyttöön Matriisin koon ja alkioiden muokkaaminen Matriisin poistaminen Matriisin käyttö lausekkeessa TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5

2 204 Luku 13: Matriisit Matriisien luominen Matriisi on kaksiulotteinen taulukko, joka on järjestetty vaakariveiksi ja pystysarakkeiksi. Matriisin alkiot voivat olla reaali- tai kompleksilukuja. Voit luoda matriiseja, tuoda ne näyttöön ja muokata niitä perusnäytössä tai matriisieditorissa. Kun luot matriisin, sen alkiot tallennetaan matriisin nimeen. MATRX (matriisi) -valikko - NAMES EDIT MATH OPS CPLX matriisin nimet matriisimatema- kompleksilukuvalikko tiikkavalikko matriisivalikko matriisi- matriisitoimintojen editori valikko MATRX NAMES -valikko - & MATRX NAMES -valikko sisältää sillä hetkellä muistissa olevat matriisien nimet aakkosjärjestyksessä. Voit syöttää matriisin nimen kohdistimen kohdalle painamalla haluamaasi valikkonäppäintä.

3 Luku 13: Matriisit 205 Matriisien nimissä tehdään ero isojen ja pienten kirjainten välille; MAT1 ja mat1 ovat kaksi eri nimeä. Matriisin luominen matriisieditorissa - ' Avaa matriisin Name=-kehotenäyttö. ALPHA-lukitus on käytössä. Syötä matriisin nimi, jonka pituus on 1-8 merkkiä ja joka alkaa kirjaimella. - ' ãmä ãaä ãtä 1 1 Kolme pistettä ( ) matriisivaakarivin jommassakummassa päässä ilmoittavat, että matriisissa on lisää pystysarakkeita. Viimeisessä pystysarakkeessa oleva $- tai #-symboli ilmoittaa, että matriisissa on lisää vaakarivejä. Tuo matriisieditori ja MATRX NAMES -valikko näyttöön. Hyväksy näytön oikeassa yläkulmassa näkyvät matriisin koot (vaakarivi pystysarake) tai muuta niitä (1 vaakarivi 255 ja 1 pystysarake 255); matriisin enimmäiskoko määräytyy vapaana olevan muistin mukaan. Matriisi tulee näyttöön; kaikkien alkioiden arvo on 0. Syötä matriisin kunkin alkion arvo alkiokehotteeseen (1,1= vaakarivi 1, pystysarake 1). Voit syöttää lausekkeita. Siirry seuraavan alkion kohdalle painamalla b. Siirry seuraavalle vaakariville painamalla #. b 10 b 4 b a 4 b 5 b 9 b 6 b 1 b a 3 b 7 b ja niin edelleen

4 206 Luku 13: Matriisit Matriisieditorivalikko - ' matriisinnimi b INSr DELr INSc DELc 4REAL INSr DELr INSc DELc 4REAL Lisää vaakarivin kohdistimen kohdalle ja siirtää uuden vaakarivin alla olevia vaakarivejä alaspäin. Poistaa vaakarivin kohdistimen kohdalta ja siirtää poistetun vaakarivin alla olevia vaakarivejä ylöspäin. Lisää pystysarakkeen kohdistimen kohdalle ja siirtää muita pystysarakkeita oikealle. Poistaa pystysarakkeen kohdistimen kohdalta ja siirtää muita pystysarakkeita vasemmalle. Muuntaa näytössä olevan kompleksilukumatriisin reaalilukumatriisiksi. Oikea hakasulje -merkkiä ei tarvita X-toiminnon edellä. Matriisin luominen perusnäytössä Määritä matriisin alku ã-merkillä ja määritä ensimmäisen vaakarivin alku toisella ã-merkillä. Syötä vaakarivin kaikki alkiot erottaen ne pilkuilla toisistaan. Määritä ensimmäisen vaakarivin loppu ä-merkillä. Määritä kunkin seuraavan vaakarivin alku ã - merkillä. Syötä vaakarivin alkiot erottaen ne pilkuilla toisistaan. Määritä kunkin vaakarivin loppu ä-merkillä. Määritä lopuksi matriisin loppu ä-merkillä P 4 P 6 P a 1 P a 3 P a 5 P a 7 - -

5 Luku 13: Matriisit 207 Voit tarkastella alkioita, jotka eivät ole mahtuneet näyttöön käyttämällä näppäimiä ", #,! ja $. Tallenna matriisi matriisin nimeen. Voit syöttää 1-8 merkkiä pitkän ja kirjaimella alkavan nimen tai valita nimen MATRX NAMES -valikosta. Matriisi tulee näyttöön. Jos matriisi luotiin juuri, sen nimestä tulee MATRX NAMES -valikon vaihtoehto. X - n ãmä ãaä ãtä b Kompleksilukumatriisin luominen Jos jokin matriisin alkio on kompleksiluku, matriisin kaikki alkiot esitetään kompleksilukumuodossa. Jos esimerkiksi syötät matriisin ã1,2][5,(3,1)ä, TI-86-laskin tuo näyttöön matriisin ã(1,0) (2,0)][(5,0) (3,1)ä. Voit luoda kompleksilukumatriisin kahdesta saman koon reaalilukumatriisista käyttämällä syntaksia reaaliosamatriisi+(0,1)imaginaariosamatriisi kompleksilukumatriisi Reaaliosamatriisi sisältää kunkin alkion reaaliosan, ja imaginaariosamatriisi sisältää kunkin alkion imaginaariosan. Matriisin alkioiden, vaakarivien ja alimatriisien tuominen näyttöön Tuo juuri luotu matriisi näyttöön perusnäytössä syöttämällä matriisin nimi kirjain kerrallaan perusnäyttöön tai valitsemalla nimi MATRX NAMES -valikosta ja painamalla b. Kunkin alkion mahdollisimman tarkka arvo tulee näyttöön. Alkiot, joiden arvo on erittäin suuri, voivat tulla näyttöön eksponenttimuodossa.

6 208 Luku 13: Matriisit Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi tietyn alkion näyttöön, käytä syntaksia matriisinnimi(vaakarivi,pystysarake) Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi tietyn vaakarivin näyttöön, käytä syntaksia matriisinnimi(vaakarivi) Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi alimatriisin, käytä syntaksia matriisinnimi(alkuvaakarivi,alkupystysarake,loppuvaakarivi,lop pupystysarake) Voit käyttää :-, 3- ja - p -näppäinyhdistelmiä muokatessasi matriisin alkioita. Voit myös korvata vanhat merkit. Matriisin koon ja alkioiden muokkaaminen Avaa matriisin Name=-kehotenäyttö. Syötä matriisin nimi. Voit kirjoittaa sen kirjain kerrallaan tai valita sen MATRX NAMES -valikosta. Tuo matriisieditori näyttöön. Muokkaa vaakarivikokoa tai hyväksy se ja muokkaa pystysarakekokoa tai hyväksy se. - ' ãmäãaäãtä 1 1 b 5 3 b 3 b

7 Luku 13: Matriisit 209 Siirrä kohdistin haluamasi alkion kohdalle ja muokkaa alkiota. Jatka siirtämällä kohdistin muiden muokattavien alkioiden kohdalle. Tallenna muutokset ja poistu matriisieditorista. # 45 b " 21 b 2 - ~ b. Jos haluat muuttaa matriisin alkion arvoa, käytä syntaksia arvo matriisinnimi(vaakarivi,pystysarake) Jos haluat muuttaa alkiovaakarivin alkioiden arvoja, käytä syntaksia [arvoa,arvob,...,arvo n] matriisinnimi(vaakarivi) Jos haluat muuttaa vaakarivin osan arvoja tietystä pystysarakkeesta alkaen, käytä syntaksia [arvoa,arvob,...,arvo n] matriisinnimi(vaakarivi,alkupystysarake) Jos haluat muuttaa matriisinnimen alimatriisin alkioiden arvoja, käytä syntaksia [[arvoa,...,arvo n]... [arvoa,...,arvo n]] matriisinnimi(alkuvaakarivi,alkupystysarake) Matriisin poistaminen Avaa MEM DELETE: MATRX -näyttö. Siirrä valintakohdistin ( 4 ) poistettavan matriisin nimen kohdalle. Poista matriisi. - ' / & # b

8 210 Luku 13: Matriisit Matriisin käyttö lausekkeessa Matriisia tai matriisin nimeä voi käyttää lausekkeessa. Voit syöttää matriisin suoraan (esimerkiksi 5¹[[2,3][3,5]]). Voit syöttää matriisin nimen kirjain kerrallaan (esimerkiksi MAT1¹3). Voit valita matriisin nimen MATRX NAMES -valikosta (- &). Voit valita matriisin nimen VARS MATRX näytöstä (- w / '). Kun suoritat lausekkeen, tulos tulee näyttöön matriisina. Jos suoritat kahden matriisin välisen yhteen-, vähennys- tai kertolaskun, matriisina pystysarakekoon on oltava sama kuin matriisinb vaakarivikoko. Matemaattisten funktioiden käyttö matriisin kanssa matriisia+matriisib Lisää matriisina kunkin alkion matriisinb vastaavaan alkioon ja palauttaa summamatriisin. matriisianmatriisib Vähentää matriisinb kunkin alkion matriisina vastaavasta alkiosta ja palauttaa erotusmatriisin. matriisia¹matriisib tai Kertoo matriisina ja matriisinb ja palauttaa tulojen neliömatriisin. matriisib¹matriisia matriisi¹arvo tai Palauttaa matriisin, jonka alkiot ovat arvon ja matriisin kunkin alkion tulo. arvo¹matriisi matriisi¹vektori Palauttaa vektorin, joka on vektorin kunkin alkion ja matriisin kunkin alkion tulo; matriisin pystysarakekoon on oltava sama kuin vektorin vaakarivikoko. Mmatriisi (vastaluku) Muuttaa matriisin kunkin alkion etumerkin.

9 Luku 13: Matriisit 211 Syötä M1 painamalla - ƒ. Älä käytä näppäinyhdistelmää a 1. Kun teet matriisien välisiä vertailuja, matriisina ja matriisinb on oltava samaa kokoa. e^, sin ja cos eivät palauta matriisin kunkin alkion eksponentiaalia, siniä tai kosinia. matriisi M1 matriisi 2 matriisi^potenssi round(matriisi [,desimaalit]) matriisia==matriisib matriisiaƒmatriisib e^ matriisi sin matriisi cos matriisi ipart matriisi fpart matriisi int matriisi Palauttaa käänteismatriisin (käänteismatriisi ei ole sama kuin matriisin kunkin alkion käänteisalkion laskeminen). Korottaa neliömatriisin toiseen potenssiin. Korottaa neliömatriisin määritettyyn potenssiin. Pyöristää matriisin kunkin alkion 12 desimaaliin tai määritettyyn desimaalimäärään. Palauttaa arvon 1, jos kaikkien vastaavien alkioiden vertailu on tosi; palauttaa arvon 0, jos jokin vertailuista on epätosi. Palauttaa arvon 1, jos ainakin yksi vastaavien alkioiden vertailu on epätosi. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisieksponenttifunktion arvon. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisisinin. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisikosinin. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion kokonaislukuosan. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion murtolukuosan. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion suurimman kokonaislukuosan.

10 212 Luku 13: Matriisit MATRX MATH -valikko - ( NAMES EDIT MATH OPS CPLX det T norm eigvl eigvc 4 rnorm cnorm LU cond det matriisi matriisi T norm matriisi eigvl matriisi eigvc matriisi rnorm matriisi cnorm matriisi LU(matriisi, lmatriisinnimi, umatriisinnimi, pmatriisinnimi) cond matriisi Palauttaa neliömatriisin determinantin. Palauttaa transponoidun matriisin; kunkin alkion (vaakarivi,pystysarake) koordinaatit vaihdetaan toisin päin. Palauttaa Frobeus-normin ( G(reaaliosa 2 +imaginaariosa 2 ), jossa lasketaan kaikki reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin alkiot yhteen. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin ominaisarvojoukon. Palauttaa matriisin, joka sisältää reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin ominaisvektorit; kukin pystysarake vastaa yhtä ominaisarvoa. (vaakarivinormi) Palauttaa matriisin kunkin vaakarivin suurimman reaaliluku- tai kompleksilukualkioiden itseisarvojen summan. (pystysarakenormi) Palauttaa matriisin kunkin pystysarakkeen suurimman reaaliluku- tai kompleksilukualkioiden itseisarvojen summan. (LU-hajotelma) Palauttaa permutaatiomatriisin, joka saadaan reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin Crout LU -hajotelman avulla. cnorm matriisi¹cnorm matriisi M1 ; Mitä lähempänä arvoa 1 tulo on, sitä vakaampi matriisi todennäköisesti on matriisifunktioita suoritettaessa.

11 Luku 13: Matriisit 213 MATRX OPS (toiminnot) -valikko - ) NAMES EDIT MATH OPS CPLX dim Fill ident ref rref 4 aug rswap radd multr mradd 4 randm Syötä -symboli aaltosulje kiinni - merkin jälkeen X- näppäimellä. Kun käytät toimintoa aug(,matriisin1 vaakarivien määrän on oltava sama kuin matriisin2 vaakarivien määrä tai vektorin alkioiden määrä. dim matriisi {vaakarivit,pystysarakkeet} dim matriisinnimi {vaakarivit,pystysarakkeet} dim matriisinnimi Fill(arvo,matriisinNimi) ident(vaakarivit,pystysarakkeet) ref matriisi rref matriisi aug(matriisia,matriisib) aug(matriisi,vektori) rswap(matriisi,vaakarivia, vaakarivib) radd(matriisi,vaakarivia, vaakarivib) Palauttaa matriisin koot joukkona {vaakarivit pystysarakkeet}. Luo uuden matriisinnimen, jolla on määritetyt koot. Määrittää uudelleen matriisinnimen koot annetuiksi arvoiksi. Tallentaa reaaliluku- tai kompleksilukuarvon matriisinnimen jokaiseen alkioon. Palauttaa yksikkömatriisin, jolla on määritetyt koot. Palauttaa matriisin porrasmuodon. Palauttaa matriisin sievennetyn porrasmuodon. Ketjuttaa matriisina ja matriisinb. Ketjuttaa matriisin ja vektorin. Palauttaa matriisin, jossa matriisin vaakarivia ja vaakarivib ovat vaihtaneet paikkaa. Palauttaa matriisin, jossa matriisin (vaakarivia+vaakarivib) on tallennettu vaakarivilleb.

12 214 Luku 13: Matriisit Toiminnolla randm luodun matriisin alkiot ovat kokonaislukuja L9 ja 9. multr(arvo,matriisi,vaakarivi) mradd(arvo,matriisi,vaakarivia, vaakarivib) randm(vaakarivit,pystysarakkeet) Palauttaa matriisin, jossa (vaakarivi¹arvo) on tallennettu vaakariville. Palauttaa matriisin, jossa ((vaakarivia¹arvo)+vaakarivib) on tallennettu vaakarivilleb. Luo matriisin, jolla on määritetty koko ja joka sisältää satunnaislukualkioita. MATRX CPLX (kompleksiluku) -valikko - * NAMES EDIT MATH OPS CPLX conj real imag abs angle conj matriisi real matriisi imag matriisi abs matriisi angle matriisi Palauttaa matriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion liittoluku. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion reaalilukuosa. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion imaginaarilukuosa. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on reaalilukumatriisin kunkin alkion itseisarvo tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion itseisarvo (moduli). Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on joko 0, jos matriisin alkio on reaaliluku, tai napakulma, jos matriisin alkio on imaginaariluku; napakulmat lasketaan kaavalla tan L1 (imaginaariluku/reaaliluku) johon on lisätty +p (2. neljännes) tai -p (3. neljännes).

Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen...

Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 12 Vektorit Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 196 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5 192 Luku 12: Vektorit

Lisätiedot

11 Joukot TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5

11 Joukot TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5 11 Joukot Joukot TI-86-laskimessa... 172 Joukkojen luominen, tallentaminen ja tarkasteleminen... 173 Joukkoeditori... 177 LIST OPS (toiminnot) -valikko... 181 Matemaattisten funktioiden käyttäminen joukkojen

Lisätiedot

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto 5. luento.2.27 Lineaarialgebraa - Miksi? Neuroverkon parametreihin liittyvät kaavat annetaan monesti

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =.

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =. 0 Funktiot 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =. Esim. 1 a) Kirjoita lauseke Y 1 = + 3 (kuva 1) ja paina ENTER. Muuttuja (suuri

Lisätiedot

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7 Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.

Lisätiedot

17 Muistinhallinta. Käytettävissä olevan muistin tarkistus... 266 Tietojen poistaminen muistista... 267 TI-86:n nollaus... 268 TI -86 F1 F2 F3 F4 F5

17 Muistinhallinta. Käytettävissä olevan muistin tarkistus... 266 Tietojen poistaminen muistista... 267 TI-86:n nollaus... 268 TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 17 Muistinhallinta Käytettävissä olevan muistin tarkistus... 266 Tietojen poistaminen muistista... 267 TI-86:n nollaus... 268 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5 266 Luku 17: Muistinhallinta Käytettävissä

Lisätiedot

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 11 Yhtälöryhmä matriisimuodossa m n-matriisi sisältää mn kpl reaali- tai kompleksilukuja, jotka on asetetettu suorakaiteen muotoiseksi kaavioksi: a 11 a 12 a 1n

Lisätiedot

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT 5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT Ominaisarvo-ongelma Käsitellään neliömatriiseja: olkoon A n n-matriisi. Luku on matriisin A ominaisarvo (eigenvalue), jos on olemassa vektori x siten, että Ax = x () Yhtälön

Lisätiedot

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa... 1 1. Mikä on ponnahdusikkuna... 1 2. Ponnahdusikkunan

Lisätiedot

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto

Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin Lassi Korhonen, Oulun yliopisto 21.3.2016 SISÄLLYSLUETTELO Oppaan käyttäminen... 2 Vastauksen syöttämisen perusteet... 2 Operaatiot... 2 Luvut ja vakiot... 3 Funktiot...

Lisätiedot

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Matriisilaskenta Harjoitusten ratkaisut (Kevät 9). Olkoot ja A = B = 5. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Tapa Käänteismatriisin määritelmän nojalla riittää osoittaa, että AB

Lisätiedot

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt Esimerkki 4.4. Määrää matriisin 2 2 1 A = 1 3 1 2 4 3 ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt det(a λi ) = 1 + 2 λ 2 1 + 1 λ 1 λ 1 3 λ 1 = 1 3 λ 1 2 4 3 λ 2 4 3 λ 1 λ = 1 4 λ 1 = (1 λ)( 1)1+1 4 λ 1 2 6 3

Lisätiedot

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9. Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.

Lisätiedot

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...

Lisätiedot

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje 0 TI-30X II funktiolaskimen pikaohje Sisältö Näppäimet... 1 Resetointi... 1 Aiempien laskutoimitusten muokkaaminen... 2 Edellisen laskutoimituksen tuloksen hyödyntäminen (ANS) ja etumerkki... 3 DEL ja

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. TEXAS INSTRUMENTS TI-86 http://fi.yourpdfguides.com/dref/2995986

Käyttöoppaasi. TEXAS INSTRUMENTS TI-86 http://fi.yourpdfguides.com/dref/2995986 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle TEXAS INSTRUMENTS TI-86. Löydät kysymyksiisi vastaukset TEXAS INSTRUMENTS TI-86 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,

Lisätiedot

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2 Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z

Lisätiedot

Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.

Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu. Excelin käyttö mallintamisessa Regressiosuoran määrittäminen Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu. 1)Kirjoitetaan arvot taulukkoon syvyys (mm) ikä 2 4 3 62 6 11 7 125 2) Piirretään graafi, valitaan lajiksi

Lisätiedot

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2 Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................

Lisätiedot

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine Vaasan yliopiston julkaisuja 97 5 DETERMINANTIT Ch:Determ Sec:DetDef 5.1 Determinantti Tämä kappale jakautuu kolmeen alakappaleeseen. Ensimmäisessä alakappaleessa määrittelemme kaksi- ja kolmiriviset determinantit.

Lisätiedot

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1 , määritelmä 1 Määritelmä (a). Neliömatriisi Q on ortogonaalinen, jos Q T Q = I. Määritelmästä voidaan antaa samaa tarkoittavat, mutta erilaiselta näyttävät muodot: Määritelmä (b). n n neliömatriisi Q,

Lisätiedot

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab. Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download

Lisätiedot

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?

Matriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on? Harjoitus 1, kevät 007 1. Olkoon [ ] cos α sin α A(α) =. sin α cos α Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?. Olkoon a x y A = 0 b z, 0 0 c missä a, b, c 0. Määrää käänteismatriisi

Lisätiedot

Matriiseista. Emmi Koljonen

Matriiseista. Emmi Koljonen Matriiseista Emmi Koljonen 3. lokakuuta 22 Usein meillä on monta systeemiä kuvaavaa muuttujaa ja voimme kirjoittaa niiden välille riippuvaisuuksia, esim. piirin silmukoihin voidaan soveltaa silmukkavirtayhtälöitä.

Lisätiedot

Determinantti 1 / 30

Determinantti 1 / 30 1 / 30 on reaaliluku, joka on määritelty neliömatriiseille Determinantin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko matriisi kääntyvä a voidaan käyttää käänteismatriisin määräämisessä ja siten lineaarisen

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a

Lisätiedot

19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli... 299

19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli... 299 19 Sovellukset TI -86 Matemaattisten toimintojen käyttö matriiseissa... 284 Kuvaajien välisen alueen täyttäminen... 284 Integrointilaskennan perusteoreema... 286 Sähköpiirit... 287 Ohjelma: Sierpinskin

Lisätiedot

Matematiikka B2 - TUDI

Matematiikka B2 - TUDI Matematiikka B2 - TUDI Miika Tolonen 3. syyskuuta 2012 Miika Tolonen Matematiikka B2 - TUDI 1 Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä

Lisätiedot

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2 BM20A0700, Matematiikka KoTiB2 Luennot: Matti Alatalo, Harjoitukset: Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luku 7. 1 Kurssin sisältö Matriiseihin

Lisätiedot

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1) Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Osoita, että kompleksilukujen yhteenlasku määriteltynä tasopisteiden kautta koordinaateittain on liitännäinen, so. z + (z + z ) = (z + z )

Lisätiedot

Oppimistavoitematriisi

Oppimistavoitematriisi Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä ja yhtälöpareja Osaan muokata

Lisätiedot

Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö... 64 Mittayksiköiden muunnokset... 67 Lukujärjestelmät... 72 Kompleksilukujen käyttö...

Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö... 64 Mittayksiköiden muunnokset... 67 Lukujärjestelmät... 72 Kompleksilukujen käyttö... 4 Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö... 64 Mittayksiköiden muunnokset... 67 Lukujärjestelmät... 72 Kompleksilukujen käyttö... 78 TI -86 M1

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto 6. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus

Lisätiedot

4 Google. Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17

4 Google. Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17 4 Google Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17 Googleen siirtyminen Avaa Firefox- tai Google Crome selain Siirry näkymättömään tilaan Google Cromessa näppäinyhdistelmällä (Ctrl + Shift + N) ja Firefoxissa

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Luentokalvot 5 1

Lisätiedot

Yleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset... 10 Tilastolaskenta... 17

Yleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset... 10 Tilastolaskenta... 17 Tieteislaskin Yleisohje... 2 Virta... 2 Näppäimistö... 2 Näytön merkinnät... 3 Esitysmuodot... 3 Laskujärjestys... 5 Korjaaminen... 5 Tarkkuus ja kapasiteetti... 5 Ylivuoto- tai virhetilanteet... 8 Peruslaskutoimitukset...

Lisätiedot

Tilastolliset toiminnot

Tilastolliset toiminnot -59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta

Lisätiedot

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21

Lisätiedot

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

Kompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot

Lisätiedot

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan

Lisätiedot

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n. Matriisipotenssi Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: Määritelmä Oletetaan, että A on n n -matriisi (siis neliömatriisi) ja k

Lisätiedot

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R } 7 Kompleksiluvut Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. 7.1 Kompleksilukujen määritelmä Määritelmä 7.1.1. Kompleksilukujen joukko

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45 MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon

Lisätiedot

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske

Lisätiedot

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta Määritelmä Kantaa ( w 1,..., w k ) kutsutaan ortogonaaliseksi, jos sen vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli w i w j = 0 kaikilla i, j {1, 2,..., k}, missä

Lisätiedot

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42

MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 Tehtävät 1-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ryhmissä, ja ryhmien ratkaisut esitetään harjoitustilaisuudessa (merkitty kirjaimella L = Lasketaan).

Lisätiedot

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja

Lisätiedot

Piirtäminen napakoordinaatistossa

Piirtäminen napakoordinaatistossa 8 Piirtäminen napakoordinaatistossa Yleiskatsaus: piirtäminen napakoordinaatistossa... 132 Napakoordinaattikuvaajan määrittäminen... 133 Piirtotyökalujen käyttäminen napakoordinaattipiirtotilassa... 136

Lisätiedot

Osaamispassin luominen Google Sites palveluun

Osaamispassin luominen Google Sites palveluun n luominen Google Sites palveluun Mikä Osaamispassi on? Osaamispassi auttaa kertomaan taidoistasi, koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja sinua kiinnostavista asioista työnantajalle kun haet työtä. Osaamispassi

Lisätiedot

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Kompleksiluvut Riikka Korte (muokannut Riikka Kangaslammen materiaalin pohjalta) Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.11.2015 1 /

Lisätiedot

Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla

Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla Muuttuja Frekvenssi 7 12 8 16 9 11 10 8 Tilastomoodin valinta. Tilastomuistin tyhjennys. Keskiarvon ja keskihajonnan

Lisätiedot

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus, 4, 9, 6, 5, 36, 49, 64, 8,,, 44, 69, 96,

Lisätiedot

(1.1) Ae j = a k,j e k.

(1.1) Ae j = a k,j e k. Lineaarikuvauksen determinantti ja jälki 1. Lineaarikuvauksen matriisi. Palautetaan mieleen, mikä lineaarikuvauksen matriisi annetun kannan suhteen on. Olkoot V äärellisulotteinen vektoriavaruus, n = dim

Lisätiedot

Tiivistelmä matriisilaskennasta

Tiivistelmä matriisilaskennasta Tiivistelmä matriisilaskennasta v 35, 2122008, Ossi Pasanen Nimityksiä ja merkintätapoja m n -matriisi on reaali- tai kompleksiluvuista koostuva lukukaavio, jossa on m vaakariviä ja n saraketta pystyriviä)

Lisätiedot

Taulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo

Taulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo Excel 2013 Taulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo TAULUKKORYHMÄT TAULUKOIDEN VÄLISET KAAVAT, FUNKTIOT YM.... 1 Taulukon lisääminen työkirjaan... 1 Taulukon (välilehden) poistaminen työkirjasta... 1

Lisätiedot

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Harjoitus 2 -- Ratkaisut Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. In[5]:= Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus Out[5]=, 4, 9,, 5, 3, 49, 4, 8,,,

Lisätiedot

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa

Lisätiedot

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut KOMPLEKSILUVUT C Luonnolliset luvut N Kokonaisluvut Z Rationaaliluvut Q Reaaliluvut R Kompleksi luvut C Negat kokonaisluvut Murtoluvut Irrationaaliluvut Imaginaariluvut Erilaisten yhtälöiden ratkaiseminen

Lisätiedot

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Similaarisuus. Määritelmä. Huom. Similaarisuus Määritelmä Neliömatriisi A M n n on similaarinen neliömatriisin B M n n kanssa, jos on olemassa kääntyvä matriisi P M n n, jolle pätee Tällöin merkitään A B. Huom. Havaitaan, että P 1 AP

Lisätiedot

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

2.8. Kannanvaihto R n :ssä 28 Kannanvaihto R n :ssä Seuraavassa kantavektoreiden { x, x 2,, x n } järjestystä ei saa vaihtaa Vektorit ovat pystyvektoreita ( x x 2 x n ) on vektoreiden x, x 2,, x n muodostama matriisi, missä vektorit

Lisätiedot

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää.

YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. HUOM! Käytettäessä yksikköjä on huomioitava dokumentissa käytettävät

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44 MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske

Lisätiedot

Oppimistavoitematriisi

Oppimistavoitematriisi Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Esitiedot Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 3 4 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä

Lisätiedot

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81 Matikkapaja keskiviikkoisin klo 14-16 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81 Lineaarialgebra (muut ko) p. 2/81 Operaatiot Vektoreille u = (u 1,u 2 ) ja v = (v 1,v 2 ) Yhteenlasku: u+v = (u 1 +v 1,u 2 +v 2 )

Lisätiedot

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24 LU-hajotelma 1 / 24 LU-hajotelma Seuravassa tarkastellaan kuinka neliömatriisi voidaan esittää kahden kolmiomatriisin tulona. Käytämme alkeismatriiseja tälläisen esityksen löytämiseen. Edellä mainittua

Lisätiedot

Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!

Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi! Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi! Tehtävä 1. Säännöllisyys yhdellä yhtälöllä Koska matriisit A ja B ovat neliömatriiseja

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Talousmatematiikan perusteet: Luento 10 Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Lineaarikuvaus Esim. Yritys tekee elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta, jossa käytetään

Lisätiedot

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra -koulutus Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra Ilmainen dynaaminen matematiikkaohjelmisto osoitteessa http://www.geogebra.org Geogebra-sovellusversion voi asentaa tietokoneilla ja

Lisätiedot

Tyyppi metalli puu lasi työ I 2 8 6 6 II 3 7 4 7 III 3 10 3 5

Tyyppi metalli puu lasi työ I 2 8 6 6 II 3 7 4 7 III 3 10 3 5 MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 2014 Tehtävissä 1-3 käytetään seuraavia matriiseja: ( ) 6 2 3, B = 7 1 2 2 3, C = 4 4 2 5 3, E = ( 1 2 4 3 ) 1 1 2 3 ja F = 1 2 3 0 3 0 1 1. 6 2 1 4 2 3 2 1. Määrää

Lisätiedot

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57 Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen

Lisätiedot

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen

Lisätiedot

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg Vaasan yliopisto, syksy 218 Lineaarialgebra II, MATH124 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg Tentti T1, 284218 Ratkaise 4 tehtävää Kokeessa saa käyttää laskinta (myös graafista ja CAS-laskinta), mutta ei taulukkokirjaa

Lisätiedot

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä 1.1. Määritelmiä ja nimityksiä Luku joko reaali- tai kompleksiluku. R = {reaaliluvut}, C = {kompleksiluvut} R n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x n R} C n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x

Lisätiedot

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).

(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa). NUMEERISET MENETELMÄT DEMOVASTAUKSET SYKSY 20.. (a) Absoluuttinen virhe: ε x x ˆx /7 0.4 /7 4/00 /700 0.004286. Suhteellinen virhe: ρ x x ˆx x /700 /7 /00 0.00 0.%. (b) Kahden desimaalin tarkkuus x ˆx

Lisätiedot

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 MS-A3/A - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 Ratkaisuehdotelmia. Diagonalisointi on hajotelma A SΛS, jossa diagonaalimatriisi Λ sisältää matriisin A ominaisarvot ja matriisin S sarakkeet ovat näitä ominaisarvoja

Lisätiedot

tyyppi metalli puu lasi työ I II III metalli puu lasi työ

tyyppi metalli puu lasi työ I II III metalli puu lasi työ MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 29 ( 7 1 1 4 1 1. Olkoot, B = 1 5 2 5 3 Määrää 2A, B 2A, A T, ( 2A) T, (A T ) T. ), C = ( 1 ) 4 4 ja E = 7. 3 2. Olkoot A, B, C ja E kuten edellisessä tehtävässä.

Lisätiedot

Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op

Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op Aloitustehtävät Perehdy netissä olevan oppaan http://mtl.uta.fi/opetus/matem_ohjelmistot/matlab lukuihin 0 Johdanto, 1 matriisit ja vektorit sekä 4 Ohjelmointi

Lisätiedot

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita

Lisätiedot

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin. 3. Yhtälöt Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin. 3.1 Ensimmäisen asteen yhtälöt Ratkaise yhtälö. 3 x ( x 3) 4x 5 Kirjoita tehtävä sellaisenaan, maalaa se ja käytä Interactive

Lisätiedot

C = {(x,y) x,y R} joiden joukossa on määritelty yhteen- ja kertolasku seuraavasti

C = {(x,y) x,y R} joiden joukossa on määritelty yhteen- ja kertolasku seuraavasti Vaasan yliopiston julkaisuja 189 9 OMINAISARVOTEHTÄVÄ Ch:EigSystem Sec:CMatrix 9.1 Kompleksinen lineaariavaruus 9.1.1 Kompleksiluvut Pian tulemme tarvitsemaan kompleksisen lineaariavaruuden alkeita. Tätä

Lisätiedot

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2

z 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2 BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja

Johdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja Kappale 7: Parametrigrafiikka 7 Johdanto: Parametrigrafiikka... 128 Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet... 129 Parametri- ja funktiografiikan eroja... 130 Tässä kappaleessa kerrotaan, miten parametriyhtälöitä

Lisätiedot

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3 PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile

Lisätiedot

Muodonmuutostila hum 30.8.13

Muodonmuutostila hum 30.8.13 Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan

Lisätiedot

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi Matriisit, kertausta Merkintöjä 1 Matriisi on suorakulmainen lukukaavio. Matriiseja ovat esimerkiksi: ( 2 0.4 8 0 2 1 ) ( 0, 4 ), ( ) ( 1 4 2, a 11 a 12 a 21 a 22 ) Kaavio kirjoitetaan kaarisulkujen väliin

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Lomakkeet Lomake on asiakirja, joka sisältää täyttämistä ohjaavia tietoja tai merkintöjä. Wordin lomakekenttä-toiminnolla luodaan näytöllä täytettäviä lomakkeita tai tulostettavia lomakepohjia.

Lisätiedot

Lineaarialgebra b, kevät 2019

Lineaarialgebra b, kevät 2019 Lineaarialgebra b, kevät 2019 Harjoitusta 5 Maplella with(linearalgebra): Määritellään sääntö L L := u - 3*u[2] + 2*(u[1]-4*u[2])*x - (u[1]+2*u[3])*x^2; u := Vector([u1,u2,u3]); v := Vector([v1,v2,v3]);

Lisätiedot

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö

Lisätiedot

ja F =

ja F = MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 2016 Tehtävissä 1 ja 2a käytetään seuraavia matriiseja: ( ) 6 2 3 A =,B = 7 1 2 2 3,C = 4 4 2 5 3,E = ( 1 2 4 3 ) 1 1 2 3 ja F = 1 2 3 0 3 0 1 1. 6 2 1 4 2 3 2 1.

Lisätiedot

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla: 11 Determinantti Neliömatriisille voidaan laskea luku, joka kertoo muun muassa, onko matriisi kääntyvä vai ei Tätä lukua kutsutaan matriisin determinantiksi Determinantilla on muitakin sovelluksia, mutta

Lisätiedot

Data@Flow ohjeet. AtFlow Oy, Pekka Rönkkönen, pekka@atflow.fi +358 (0)50 340 1705

Data@Flow ohjeet. AtFlow Oy, Pekka Rönkkönen, pekka@atflow.fi +358 (0)50 340 1705 Data@Flow ohjeet AtFlow Oy, Pekka Rönkkönen, pekka@atflow.fi +358 (0)50 340 1705 1 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sisältöalueiden muokkaaminen... 4 2.1. Sisältöalueen sisällön muokkaaminen...

Lisätiedot

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja

Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja 7 NELIÖMATRIISIN DIAGONALISOINTI. Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T () Muistutus: Kokoa n olevien vektorien

Lisätiedot

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa.

LIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. LIITE 1 1 HARJOITUS 1 Kitara Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. Käsiteltävät asiat Edit Poly Muokkaus kuvan mukaan TurboSmooth Extrude 1. Tarkistetaan että mittayksiköt

Lisätiedot

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI 6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T Muistutus: vektorien a ja b pistetulo (skalaaritulo,

Lisätiedot

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia 9 Matriisit Aiemmissa luvuissa matriiseja on käsitelty siinä määrin kuin on ollut tarpeellista yhtälönratkaisun kannalta. Matriiseja käytetään kuitenkin myös muihin tarkoituksiin, ja siksi on hyödyllistä

Lisätiedot