Matriisit TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5
|
|
- Kaarina Järvenpää
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 13 Matriisit Matriisien luominen Matriisin alkioiden, vaakarivien ja alimatriisien tuominen näyttöön Matriisin koon ja alkioiden muokkaaminen Matriisin poistaminen Matriisin käyttö lausekkeessa TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5
2 204 Luku 13: Matriisit Matriisien luominen Matriisi on kaksiulotteinen taulukko, joka on järjestetty vaakariveiksi ja pystysarakkeiksi. Matriisin alkiot voivat olla reaali- tai kompleksilukuja. Voit luoda matriiseja, tuoda ne näyttöön ja muokata niitä perusnäytössä tai matriisieditorissa. Kun luot matriisin, sen alkiot tallennetaan matriisin nimeen. MATRX (matriisi) -valikko - NAMES EDIT MATH OPS CPLX matriisin nimet matriisimatema- kompleksilukuvalikko tiikkavalikko matriisivalikko matriisi- matriisitoimintojen editori valikko MATRX NAMES -valikko - & MATRX NAMES -valikko sisältää sillä hetkellä muistissa olevat matriisien nimet aakkosjärjestyksessä. Voit syöttää matriisin nimen kohdistimen kohdalle painamalla haluamaasi valikkonäppäintä.
3 Luku 13: Matriisit 205 Matriisien nimissä tehdään ero isojen ja pienten kirjainten välille; MAT1 ja mat1 ovat kaksi eri nimeä. Matriisin luominen matriisieditorissa - ' Avaa matriisin Name=-kehotenäyttö. ALPHA-lukitus on käytössä. Syötä matriisin nimi, jonka pituus on 1-8 merkkiä ja joka alkaa kirjaimella. - ' ãmä ãaä ãtä 1 1 Kolme pistettä ( ) matriisivaakarivin jommassakummassa päässä ilmoittavat, että matriisissa on lisää pystysarakkeita. Viimeisessä pystysarakkeessa oleva $- tai #-symboli ilmoittaa, että matriisissa on lisää vaakarivejä. Tuo matriisieditori ja MATRX NAMES -valikko näyttöön. Hyväksy näytön oikeassa yläkulmassa näkyvät matriisin koot (vaakarivi pystysarake) tai muuta niitä (1 vaakarivi 255 ja 1 pystysarake 255); matriisin enimmäiskoko määräytyy vapaana olevan muistin mukaan. Matriisi tulee näyttöön; kaikkien alkioiden arvo on 0. Syötä matriisin kunkin alkion arvo alkiokehotteeseen (1,1= vaakarivi 1, pystysarake 1). Voit syöttää lausekkeita. Siirry seuraavan alkion kohdalle painamalla b. Siirry seuraavalle vaakariville painamalla #. b 10 b 4 b a 4 b 5 b 9 b 6 b 1 b a 3 b 7 b ja niin edelleen
4 206 Luku 13: Matriisit Matriisieditorivalikko - ' matriisinnimi b INSr DELr INSc DELc 4REAL INSr DELr INSc DELc 4REAL Lisää vaakarivin kohdistimen kohdalle ja siirtää uuden vaakarivin alla olevia vaakarivejä alaspäin. Poistaa vaakarivin kohdistimen kohdalta ja siirtää poistetun vaakarivin alla olevia vaakarivejä ylöspäin. Lisää pystysarakkeen kohdistimen kohdalle ja siirtää muita pystysarakkeita oikealle. Poistaa pystysarakkeen kohdistimen kohdalta ja siirtää muita pystysarakkeita vasemmalle. Muuntaa näytössä olevan kompleksilukumatriisin reaalilukumatriisiksi. Oikea hakasulje -merkkiä ei tarvita X-toiminnon edellä. Matriisin luominen perusnäytössä Määritä matriisin alku ã-merkillä ja määritä ensimmäisen vaakarivin alku toisella ã-merkillä. Syötä vaakarivin kaikki alkiot erottaen ne pilkuilla toisistaan. Määritä ensimmäisen vaakarivin loppu ä-merkillä. Määritä kunkin seuraavan vaakarivin alku ã - merkillä. Syötä vaakarivin alkiot erottaen ne pilkuilla toisistaan. Määritä kunkin vaakarivin loppu ä-merkillä. Määritä lopuksi matriisin loppu ä-merkillä P 4 P 6 P a 1 P a 3 P a 5 P a 7 - -
5 Luku 13: Matriisit 207 Voit tarkastella alkioita, jotka eivät ole mahtuneet näyttöön käyttämällä näppäimiä ", #,! ja $. Tallenna matriisi matriisin nimeen. Voit syöttää 1-8 merkkiä pitkän ja kirjaimella alkavan nimen tai valita nimen MATRX NAMES -valikosta. Matriisi tulee näyttöön. Jos matriisi luotiin juuri, sen nimestä tulee MATRX NAMES -valikon vaihtoehto. X - n ãmä ãaä ãtä b Kompleksilukumatriisin luominen Jos jokin matriisin alkio on kompleksiluku, matriisin kaikki alkiot esitetään kompleksilukumuodossa. Jos esimerkiksi syötät matriisin ã1,2][5,(3,1)ä, TI-86-laskin tuo näyttöön matriisin ã(1,0) (2,0)][(5,0) (3,1)ä. Voit luoda kompleksilukumatriisin kahdesta saman koon reaalilukumatriisista käyttämällä syntaksia reaaliosamatriisi+(0,1)imaginaariosamatriisi kompleksilukumatriisi Reaaliosamatriisi sisältää kunkin alkion reaaliosan, ja imaginaariosamatriisi sisältää kunkin alkion imaginaariosan. Matriisin alkioiden, vaakarivien ja alimatriisien tuominen näyttöön Tuo juuri luotu matriisi näyttöön perusnäytössä syöttämällä matriisin nimi kirjain kerrallaan perusnäyttöön tai valitsemalla nimi MATRX NAMES -valikosta ja painamalla b. Kunkin alkion mahdollisimman tarkka arvo tulee näyttöön. Alkiot, joiden arvo on erittäin suuri, voivat tulla näyttöön eksponenttimuodossa.
6 208 Luku 13: Matriisit Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi tietyn alkion näyttöön, käytä syntaksia matriisinnimi(vaakarivi,pystysarake) Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi tietyn vaakarivin näyttöön, käytä syntaksia matriisinnimi(vaakarivi) Jos haluat tuoda matriisin matriisinnimi alimatriisin, käytä syntaksia matriisinnimi(alkuvaakarivi,alkupystysarake,loppuvaakarivi,lop pupystysarake) Voit käyttää :-, 3- ja - p -näppäinyhdistelmiä muokatessasi matriisin alkioita. Voit myös korvata vanhat merkit. Matriisin koon ja alkioiden muokkaaminen Avaa matriisin Name=-kehotenäyttö. Syötä matriisin nimi. Voit kirjoittaa sen kirjain kerrallaan tai valita sen MATRX NAMES -valikosta. Tuo matriisieditori näyttöön. Muokkaa vaakarivikokoa tai hyväksy se ja muokkaa pystysarakekokoa tai hyväksy se. - ' ãmäãaäãtä 1 1 b 5 3 b 3 b
7 Luku 13: Matriisit 209 Siirrä kohdistin haluamasi alkion kohdalle ja muokkaa alkiota. Jatka siirtämällä kohdistin muiden muokattavien alkioiden kohdalle. Tallenna muutokset ja poistu matriisieditorista. # 45 b " 21 b 2 - ~ b. Jos haluat muuttaa matriisin alkion arvoa, käytä syntaksia arvo matriisinnimi(vaakarivi,pystysarake) Jos haluat muuttaa alkiovaakarivin alkioiden arvoja, käytä syntaksia [arvoa,arvob,...,arvo n] matriisinnimi(vaakarivi) Jos haluat muuttaa vaakarivin osan arvoja tietystä pystysarakkeesta alkaen, käytä syntaksia [arvoa,arvob,...,arvo n] matriisinnimi(vaakarivi,alkupystysarake) Jos haluat muuttaa matriisinnimen alimatriisin alkioiden arvoja, käytä syntaksia [[arvoa,...,arvo n]... [arvoa,...,arvo n]] matriisinnimi(alkuvaakarivi,alkupystysarake) Matriisin poistaminen Avaa MEM DELETE: MATRX -näyttö. Siirrä valintakohdistin ( 4 ) poistettavan matriisin nimen kohdalle. Poista matriisi. - ' / & # b
8 210 Luku 13: Matriisit Matriisin käyttö lausekkeessa Matriisia tai matriisin nimeä voi käyttää lausekkeessa. Voit syöttää matriisin suoraan (esimerkiksi 5¹[[2,3][3,5]]). Voit syöttää matriisin nimen kirjain kerrallaan (esimerkiksi MAT1¹3). Voit valita matriisin nimen MATRX NAMES -valikosta (- &). Voit valita matriisin nimen VARS MATRX näytöstä (- w / '). Kun suoritat lausekkeen, tulos tulee näyttöön matriisina. Jos suoritat kahden matriisin välisen yhteen-, vähennys- tai kertolaskun, matriisina pystysarakekoon on oltava sama kuin matriisinb vaakarivikoko. Matemaattisten funktioiden käyttö matriisin kanssa matriisia+matriisib Lisää matriisina kunkin alkion matriisinb vastaavaan alkioon ja palauttaa summamatriisin. matriisianmatriisib Vähentää matriisinb kunkin alkion matriisina vastaavasta alkiosta ja palauttaa erotusmatriisin. matriisia¹matriisib tai Kertoo matriisina ja matriisinb ja palauttaa tulojen neliömatriisin. matriisib¹matriisia matriisi¹arvo tai Palauttaa matriisin, jonka alkiot ovat arvon ja matriisin kunkin alkion tulo. arvo¹matriisi matriisi¹vektori Palauttaa vektorin, joka on vektorin kunkin alkion ja matriisin kunkin alkion tulo; matriisin pystysarakekoon on oltava sama kuin vektorin vaakarivikoko. Mmatriisi (vastaluku) Muuttaa matriisin kunkin alkion etumerkin.
9 Luku 13: Matriisit 211 Syötä M1 painamalla - ƒ. Älä käytä näppäinyhdistelmää a 1. Kun teet matriisien välisiä vertailuja, matriisina ja matriisinb on oltava samaa kokoa. e^, sin ja cos eivät palauta matriisin kunkin alkion eksponentiaalia, siniä tai kosinia. matriisi M1 matriisi 2 matriisi^potenssi round(matriisi [,desimaalit]) matriisia==matriisib matriisiaƒmatriisib e^ matriisi sin matriisi cos matriisi ipart matriisi fpart matriisi int matriisi Palauttaa käänteismatriisin (käänteismatriisi ei ole sama kuin matriisin kunkin alkion käänteisalkion laskeminen). Korottaa neliömatriisin toiseen potenssiin. Korottaa neliömatriisin määritettyyn potenssiin. Pyöristää matriisin kunkin alkion 12 desimaaliin tai määritettyyn desimaalimäärään. Palauttaa arvon 1, jos kaikkien vastaavien alkioiden vertailu on tosi; palauttaa arvon 0, jos jokin vertailuista on epätosi. Palauttaa arvon 1, jos ainakin yksi vastaavien alkioiden vertailu on epätosi. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisieksponenttifunktion arvon. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisisinin. Palauttaa reaalilukuarvoisen neliömatriisin neliömatriisikosinin. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion kokonaislukuosan. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion murtolukuosan. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion suurimman kokonaislukuosan.
10 212 Luku 13: Matriisit MATRX MATH -valikko - ( NAMES EDIT MATH OPS CPLX det T norm eigvl eigvc 4 rnorm cnorm LU cond det matriisi matriisi T norm matriisi eigvl matriisi eigvc matriisi rnorm matriisi cnorm matriisi LU(matriisi, lmatriisinnimi, umatriisinnimi, pmatriisinnimi) cond matriisi Palauttaa neliömatriisin determinantin. Palauttaa transponoidun matriisin; kunkin alkion (vaakarivi,pystysarake) koordinaatit vaihdetaan toisin päin. Palauttaa Frobeus-normin ( G(reaaliosa 2 +imaginaariosa 2 ), jossa lasketaan kaikki reaaliluku- tai kompleksilukumatriisin alkiot yhteen. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin ominaisarvojoukon. Palauttaa matriisin, joka sisältää reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin ominaisvektorit; kukin pystysarake vastaa yhtä ominaisarvoa. (vaakarivinormi) Palauttaa matriisin kunkin vaakarivin suurimman reaaliluku- tai kompleksilukualkioiden itseisarvojen summan. (pystysarakenormi) Palauttaa matriisin kunkin pystysarakkeen suurimman reaaliluku- tai kompleksilukualkioiden itseisarvojen summan. (LU-hajotelma) Palauttaa permutaatiomatriisin, joka saadaan reaaliluku- tai kompleksilukuneliömatriisin Crout LU -hajotelman avulla. cnorm matriisi¹cnorm matriisi M1 ; Mitä lähempänä arvoa 1 tulo on, sitä vakaampi matriisi todennäköisesti on matriisifunktioita suoritettaessa.
11 Luku 13: Matriisit 213 MATRX OPS (toiminnot) -valikko - ) NAMES EDIT MATH OPS CPLX dim Fill ident ref rref 4 aug rswap radd multr mradd 4 randm Syötä -symboli aaltosulje kiinni - merkin jälkeen X- näppäimellä. Kun käytät toimintoa aug(,matriisin1 vaakarivien määrän on oltava sama kuin matriisin2 vaakarivien määrä tai vektorin alkioiden määrä. dim matriisi {vaakarivit,pystysarakkeet} dim matriisinnimi {vaakarivit,pystysarakkeet} dim matriisinnimi Fill(arvo,matriisinNimi) ident(vaakarivit,pystysarakkeet) ref matriisi rref matriisi aug(matriisia,matriisib) aug(matriisi,vektori) rswap(matriisi,vaakarivia, vaakarivib) radd(matriisi,vaakarivia, vaakarivib) Palauttaa matriisin koot joukkona {vaakarivit pystysarakkeet}. Luo uuden matriisinnimen, jolla on määritetyt koot. Määrittää uudelleen matriisinnimen koot annetuiksi arvoiksi. Tallentaa reaaliluku- tai kompleksilukuarvon matriisinnimen jokaiseen alkioon. Palauttaa yksikkömatriisin, jolla on määritetyt koot. Palauttaa matriisin porrasmuodon. Palauttaa matriisin sievennetyn porrasmuodon. Ketjuttaa matriisina ja matriisinb. Ketjuttaa matriisin ja vektorin. Palauttaa matriisin, jossa matriisin vaakarivia ja vaakarivib ovat vaihtaneet paikkaa. Palauttaa matriisin, jossa matriisin (vaakarivia+vaakarivib) on tallennettu vaakarivilleb.
12 214 Luku 13: Matriisit Toiminnolla randm luodun matriisin alkiot ovat kokonaislukuja L9 ja 9. multr(arvo,matriisi,vaakarivi) mradd(arvo,matriisi,vaakarivia, vaakarivib) randm(vaakarivit,pystysarakkeet) Palauttaa matriisin, jossa (vaakarivi¹arvo) on tallennettu vaakariville. Palauttaa matriisin, jossa ((vaakarivia¹arvo)+vaakarivib) on tallennettu vaakarivilleb. Luo matriisin, jolla on määritetty koko ja joka sisältää satunnaislukualkioita. MATRX CPLX (kompleksiluku) -valikko - * NAMES EDIT MATH OPS CPLX conj real imag abs angle conj matriisi real matriisi imag matriisi abs matriisi angle matriisi Palauttaa matriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion liittoluku. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion reaalilukuosa. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on kompleksilukumatriisin vastaavan alkion imaginaarilukuosa. Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on reaalilukumatriisin kunkin alkion itseisarvo tai kompleksilukumatriisin kunkin alkion itseisarvo (moduli). Palauttaa reaalilukumatriisin, jonka kukin alkio on joko 0, jos matriisin alkio on reaaliluku, tai napakulma, jos matriisin alkio on imaginaariluku; napakulmat lasketaan kaavalla tan L1 (imaginaariluku/reaaliluku) johon on lisätty +p (2. neljännes) tai -p (3. neljännes).
Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen...
12 Vektorit Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 196 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5 192 Luku 12: Vektorit
Lisätiedot11 Joukot TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5
11 Joukot Joukot TI-86-laskimessa... 172 Joukkojen luominen, tallentaminen ja tarkasteleminen... 173 Joukkoeditori... 177 LIST OPS (toiminnot) -valikko... 181 Matemaattisten funktioiden käyttäminen joukkojen
LisätiedotJohdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto 5. luento.2.27 Lineaarialgebraa - Miksi? Neuroverkon parametreihin liittyvät kaavat annetaan monesti
Lisätiedot9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa
9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.
LisätiedotFunktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =.
0 Funktiot 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =. Esim. 1 a) Kirjoita lauseke Y 1 = + 3 (kuva 1) ja paina ENTER. Muuttuja (suuri
LisätiedotLuvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske 6 21 7
Luvuilla laskeminen TI-84 Plus käyttää laskujen suorittamiseen ns. yhtälönkäsittelyjärjestelmää (EOS TM, Equation Operating System), jonka avulla lausekkeiden syöttö tapahtuu matemaattisessa kirjoitusjärjestyksessä.
Lisätiedot17 Muistinhallinta. Käytettävissä olevan muistin tarkistus... 266 Tietojen poistaminen muistista... 267 TI-86:n nollaus... 268 TI -86 F1 F2 F3 F4 F5
17 Muistinhallinta Käytettävissä olevan muistin tarkistus... 266 Tietojen poistaminen muistista... 267 TI-86:n nollaus... 268 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5 266 Luku 17: Muistinhallinta Käytettävissä
Lisätiedot1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät
1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät 11 Yhtälöryhmä matriisimuodossa m n-matriisi sisältää mn kpl reaali- tai kompleksilukuja, jotka on asetetettu suorakaiteen muotoiseksi kaavioksi: a 11 a 12 a 1n
Lisätiedot5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT
5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT Ominaisarvo-ongelma Käsitellään neliömatriiseja: olkoon A n n-matriisi. Luku on matriisin A ominaisarvo (eigenvalue), jos on olemassa vektori x siten, että Ax = x () Yhtälön
LisätiedotPonnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa
Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa... 1 1. Mikä on ponnahdusikkuna... 1 2. Ponnahdusikkunan
LisätiedotOpiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin. Lassi Korhonen, Oulun yliopisto
Opiskelijan pikaopas STACK-tehtäviin Lassi Korhonen, Oulun yliopisto 21.3.2016 SISÄLLYSLUETTELO Oppaan käyttäminen... 2 Vastauksen syöttämisen perusteet... 2 Operaatiot... 2 Luvut ja vakiot... 3 Funktiot...
LisätiedotMatriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.
Matriisilaskenta Harjoitusten ratkaisut (Kevät 9). Olkoot ja A = B = 5. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Tapa Käänteismatriisin määritelmän nojalla riittää osoittaa, että AB
LisätiedotEsimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt
Esimerkki 4.4. Määrää matriisin 2 2 1 A = 1 3 1 2 4 3 ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt det(a λi ) = 1 + 2 λ 2 1 + 1 λ 1 λ 1 3 λ 1 = 1 3 λ 1 2 4 3 λ 2 4 3 λ 1 λ = 1 4 λ 1 = (1 λ)( 1)1+1 4 λ 1 2 6 3
LisätiedotMatriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.
Python linkit: Python tutoriaali: http://docs.python.org/2/tutorial/ Numpy&Scipy ohjeet: http://docs.scipy.org/doc/ Matlabin alkeet (Pääasiassa Deni Seitzin tekstiä) Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä.
LisätiedotTAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukon tekeminen Sisällysluettelo TAULUKON TEKEMINEN TAULUKON TEKEMINEN... 1 Tietotyypit... 1 Tiedon syöttäminen taulukkoon... 1 Kirjoitusvirheiden korjaaminen... 2 Alueen sisällön tyhjentäminen...
LisätiedotTI-30X II funktiolaskimen pikaohje
0 TI-30X II funktiolaskimen pikaohje Sisältö Näppäimet... 1 Resetointi... 1 Aiempien laskutoimitusten muokkaaminen... 2 Edellisen laskutoimituksen tuloksen hyödyntäminen (ANS) ja etumerkki... 3 DEL ja
LisätiedotKäyttöoppaasi. TEXAS INSTRUMENTS TI-86 http://fi.yourpdfguides.com/dref/2995986
Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle TEXAS INSTRUMENTS TI-86. Löydät kysymyksiisi vastaukset TEXAS INSTRUMENTS TI-86 käyttöoppaasta ( tiedot, ohjearvot,
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
LisätiedotExcelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.
Excelin käyttö mallintamisessa Regressiosuoran määrittäminen Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu. 1)Kirjoitetaan arvot taulukkoon syvyys (mm) ikä 2 4 3 62 6 11 7 125 2) Piirretään graafi, valitaan lajiksi
Lisätiedot1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
LisätiedotKaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine
Vaasan yliopiston julkaisuja 97 5 DETERMINANTIT Ch:Determ Sec:DetDef 5.1 Determinantti Tämä kappale jakautuu kolmeen alakappaleeseen. Ensimmäisessä alakappaleessa määrittelemme kaksi- ja kolmiriviset determinantit.
LisätiedotOrtogonaaliset matriisit, määritelmä 1
, määritelmä 1 Määritelmä (a). Neliömatriisi Q on ortogonaalinen, jos Q T Q = I. Määritelmästä voidaan antaa samaa tarkoittavat, mutta erilaiselta näyttävät muodot: Määritelmä (b). n n neliömatriisi Q,
LisätiedotValitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.
Luku 1 Ohjeita ohjelmiston Scilab käyttöön 1.1 Ohjelmiston lataaminen Ohjeet ohjelmiston lataamiseen Windows-koneelle. Mene verkko-osoitteeseen www.scilab.org. Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download
LisätiedotMatriisiteoria Harjoitus 1, kevät Olkoon. cos α sin α A(α) = . sin α cos α. Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?
Harjoitus 1, kevät 007 1. Olkoon [ ] cos α sin α A(α) =. sin α cos α Osoita, että A(α + β) = A(α)A(β). Mikä matriisi A(α)A( α) on?. Olkoon a x y A = 0 b z, 0 0 c missä a, b, c 0. Määrää käänteismatriisi
LisätiedotMatriiseista. Emmi Koljonen
Matriiseista Emmi Koljonen 3. lokakuuta 22 Usein meillä on monta systeemiä kuvaavaa muuttujaa ja voimme kirjoittaa niiden välille riippuvaisuuksia, esim. piirin silmukoihin voidaan soveltaa silmukkavirtayhtälöitä.
LisätiedotDeterminantti 1 / 30
1 / 30 on reaaliluku, joka on määritelty neliömatriiseille Determinantin avulla voidaan esimerkiksi selvittää, onko matriisi kääntyvä a voidaan käyttää käänteismatriisin määräämisessä ja siten lineaarisen
Lisätiedot3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
1 3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a
Lisätiedot19 Sovellukset TI -86 F1 F2 F3 F4 F5. M1 M2 M3 M4 M5 Petoeläin-saalis-malli... 299
19 Sovellukset TI -86 Matemaattisten toimintojen käyttö matriiseissa... 284 Kuvaajien välisen alueen täyttäminen... 284 Integrointilaskennan perusteoreema... 286 Sähköpiirit... 287 Ohjelma: Sierpinskin
LisätiedotMatematiikka B2 - TUDI
Matematiikka B2 - TUDI Miika Tolonen 3. syyskuuta 2012 Miika Tolonen Matematiikka B2 - TUDI 1 Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä /+^2 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen / +^2 Kopioi molemmat matematiikka-alueet ja liiku alueen sisällä
LisätiedotBM20A0700, Matematiikka KoTiB2
BM20A0700, Matematiikka KoTiB2 Luennot: Matti Alatalo, Harjoitukset: Oppikirja: Kreyszig, E.: Advanced Engineering Mathematics, 8th Edition, John Wiley & Sons, 1999, luku 7. 1 Kurssin sisältö Matriiseihin
Lisätiedota) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Osoita, että kompleksilukujen yhteenlasku määriteltynä tasopisteiden kautta koordinaateittain on liitännäinen, so. z + (z + z ) = (z + z )
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä ja yhtälöpareja Osaan muokata
LisätiedotSisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö... 64 Mittayksiköiden muunnokset... 67 Lukujärjestelmät... 72 Kompleksilukujen käyttö...
4 Vakiot, muunnokset, lukujärjestelmät, kompleksiluvut Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö... 64 Mittayksiköiden muunnokset... 67 Lukujärjestelmät... 72 Kompleksilukujen käyttö... 78 TI -86 M1
LisätiedotOhjeistus yhdistysten internetpäivittäjille
Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton
LisätiedotMatematiikka B2 - Avoin yliopisto
6. elokuuta 2012 Opetusjärjestelyt Luennot 9:15-11:30 Harjoitukset 12:30-15:00 Tentti Kurssin sisältö (1/2) Matriisit Laskutoimitukset Lineaariset yhtälöryhmät Gaussin eliminointi Lineaarinen riippumattomuus
Lisätiedot4 Google. Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17
4 Google Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17 Googleen siirtyminen Avaa Firefox- tai Google Crome selain Siirry näkymättömään tilaan Google Cromessa näppäinyhdistelmällä (Ctrl + Shift + N) ja Firefoxissa
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M Hirvensalo mikhirve@utufi V Junnila viljun@utufi Luentokalvot 5 1
LisätiedotYleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset... 10 Tilastolaskenta... 17
Tieteislaskin Yleisohje... 2 Virta... 2 Näppäimistö... 2 Näytön merkinnät... 3 Esitysmuodot... 3 Laskujärjestys... 5 Korjaaminen... 5 Tarkkuus ja kapasiteetti... 5 Ylivuoto- tai virhetilanteet... 8 Peruslaskutoimitukset...
LisätiedotTilastolliset toiminnot
-59- Tilastolliset toiminnot 6.1 Aineiston esittäminen graafisesti Tilastollisen aineiston tallentamisvälineiksi TI-84 Plus tarjoaa erityiset listamuuttujat L1,, L6, jotka löytyvät 2nd -toimintoina vastaavilta
Lisätiedot3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä
3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä Lineaarinen m:n yhtälön yhtälöryhmä, jossa on n tuntematonta x 1,, x n on joukko yhtälöitä, jotka ovat muotoa a 11 x 1 + + a 1n x n = b 1 a 21
LisätiedotKompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien
LisätiedotInsinöörimatematiikka D
Insinöörimatematiikka D M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2015 M. Hirvensalo mikhirve@utu.fi V. Junnila viljun@utu.fi Luentokalvot
LisätiedotTässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.
Laskuharjoitus 1A Mallit Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa. 1. tehtävä %% 1. % (i) % Vektorit luodaan
LisätiedotMatriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.
Matriisipotenssi Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: Määritelmä Oletetaan, että A on n n -matriisi (siis neliömatriisi) ja k
LisätiedotTämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }
7 Kompleksiluvut Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. 7.1 Kompleksilukujen määritelmä Määritelmä 7.1.1. Kompleksilukujen joukko
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko 5 Tehtävä 1 (L): Hahmottele kompleksitasoon ne pisteet, jotka toteuttavat a) z 3 =, b) z + 3 i < 3, c) 1/z >. Yleisesti: ehto z = R, z C muodostaa kompleksitasoon
LisätiedotMatriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37
Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37 Tehtävä 1: Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotOrtogonaalinen ja ortonormaali kanta
Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta Määritelmä Kantaa ( w 1,..., w k ) kutsutaan ortogonaaliseksi, jos sen vektorit ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli w i w j = 0 kaikilla i, j {1, 2,..., k}, missä
LisätiedotMS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42
MS-A0004/MS-A0006 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 / vko 42 Tehtävät 1-4 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ryhmissä, ja ryhmien ratkaisut esitetään harjoitustilaisuudessa (merkitty kirjaimella L = Lasketaan).
LisätiedotSekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä
Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 005, sivu 1 / 13 Tehtäviä Tehtävä 1. Johda toiseen asteen yhtälön ax + bx + c = 0, a 0 ratkaisukaava. Tehtävä. Määrittele joukon A R pienin yläraja sup A ja suurin alaraja
LisätiedotPiirtäminen napakoordinaatistossa
8 Piirtäminen napakoordinaatistossa Yleiskatsaus: piirtäminen napakoordinaatistossa... 132 Napakoordinaattikuvaajan määrittäminen... 133 Piirtotyökalujen käyttäminen napakoordinaattipiirtotilassa... 136
LisätiedotOsaamispassin luominen Google Sites palveluun
n luominen Google Sites palveluun Mikä Osaamispassi on? Osaamispassi auttaa kertomaan taidoistasi, koulutuksestasi, työkokemuksestasi ja sinua kiinnostavista asioista työnantajalle kun haet työtä. Osaamispassi
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Kompleksiluvut Riikka Korte (muokannut Riikka Kangaslammen materiaalin pohjalta) Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.11.2015 1 /
LisätiedotSeuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla
Seuraavassa on esitetty seuraavien laskutoimitusten suoritukset eri laskinmalleilla Muuttuja Frekvenssi 7 12 8 16 9 11 10 8 Tilastomoodin valinta. Tilastomuistin tyhjennys. Keskiarvon ja keskihajonnan
LisätiedotHarjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus, 4, 9, 6, 5, 36, 49, 64, 8,,, 44, 69, 96,
Lisätiedot(1.1) Ae j = a k,j e k.
Lineaarikuvauksen determinantti ja jälki 1. Lineaarikuvauksen matriisi. Palautetaan mieleen, mikä lineaarikuvauksen matriisi annetun kannan suhteen on. Olkoot V äärellisulotteinen vektoriavaruus, n = dim
LisätiedotTiivistelmä matriisilaskennasta
Tiivistelmä matriisilaskennasta v 35, 2122008, Ossi Pasanen Nimityksiä ja merkintätapoja m n -matriisi on reaali- tai kompleksiluvuista koostuva lukukaavio, jossa on m vaakariviä ja n saraketta pystyriviä)
LisätiedotTaulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo
Excel 2013 Taulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo TAULUKKORYHMÄT TAULUKOIDEN VÄLISET KAAVAT, FUNKTIOT YM.... 1 Taulukon lisääminen työkirjaan... 1 Taulukon (välilehden) poistaminen työkirjasta... 1
LisätiedotHarjoitus 2 -- Ratkaisut
Harjoitus -- Ratkaisut Listat a Table-komento Huom. (*-merkki aloittaa kommentin ja *)-merkki päättää sen. In[5]:= Table x, x,. x:n arvo, viimeinen x:n arvo, askelpituus Out[5]=, 4, 9,, 5, 3, 49, 4, 8,,,
LisätiedotMatriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät
Matematiikan peruskurssi K3/P3, syksy 25 Kenrick Bingham 825 Toisen välikokeen alueen ydinasioita Alla on lueteltu joitakin koealueen ydinkäsitteitä, joiden on hyvä olla ensiksi selvillä kokeeseen valmistauduttaessa
LisätiedotKOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut
KOMPLEKSILUVUT C Luonnolliset luvut N Kokonaisluvut Z Rationaaliluvut Q Reaaliluvut R Kompleksi luvut C Negat kokonaisluvut Murtoluvut Irrationaaliluvut Imaginaariluvut Erilaisten yhtälöiden ratkaiseminen
LisätiedotSimilaarisuus. Määritelmä. Huom.
Similaarisuus Määritelmä Neliömatriisi A M n n on similaarinen neliömatriisin B M n n kanssa, jos on olemassa kääntyvä matriisi P M n n, jolle pätee Tällöin merkitään A B. Huom. Havaitaan, että P 1 AP
Lisätiedot2.8. Kannanvaihto R n :ssä
28 Kannanvaihto R n :ssä Seuraavassa kantavektoreiden { x, x 2,, x n } järjestystä ei saa vaihtaa Vektorit ovat pystyvektoreita ( x x 2 x n ) on vektoreiden x, x 2,, x n muodostama matriisi, missä vektorit
LisätiedotYKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää.
YKSIKÖT Tarkista, että sinulla on valittuna SI-järjestelmä. Math/Units Ohjelma tulostaa/käyttää laskennassaan valittua järjestelmää. HUOM! Käytettäessä yksikköjä on huomioitava dokumentissa käytettävät
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 / vko 44
MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus / vko Tehtävä (L): Käynnistä Matlab-ohjelma ja kokeile laskea sillä muutama peruslaskutoimitus: laske jokin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku. Laske
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Esitiedot Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 3 4 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä
LisätiedotMatikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81
Matikkapaja keskiviikkoisin klo 14-16 Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81 Lineaarialgebra (muut ko) p. 2/81 Operaatiot Vektoreille u = (u 1,u 2 ) ja v = (v 1,v 2 ) Yhteenlasku: u+v = (u 1 +v 1,u 2 +v 2 )
LisätiedotLU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24
LU-hajotelma 1 / 24 LU-hajotelma Seuravassa tarkastellaan kuinka neliömatriisi voidaan esittää kahden kolmiomatriisin tulona. Käytämme alkeismatriiseja tälläisen esityksen löytämiseen. Edellä mainittua
LisätiedotLineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) > restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi!
Lineaarialgebra a, kevät 2019 Harjoitus 6 (ratkaisuja Maple-dokumenttina) restart; with(linalg): # toteuta ihan aluksi! Tehtävä 1. Säännöllisyys yhdellä yhtälöllä Koska matriisit A ja B ovat neliömatriiseja
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi
Talousmatematiikan perusteet: Luento 10 Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi Lineaarikuvaus Esim. Yritys tekee elintarviketeollisuuden käyttämää puolivalmistetta, jossa käytetään
LisätiedotGeogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen
Geogebra -koulutus Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen Geogebra Ilmainen dynaaminen matematiikkaohjelmisto osoitteessa http://www.geogebra.org Geogebra-sovellusversion voi asentaa tietokoneilla ja
LisätiedotTyyppi metalli puu lasi työ I 2 8 6 6 II 3 7 4 7 III 3 10 3 5
MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 2014 Tehtävissä 1-3 käytetään seuraavia matriiseja: ( ) 6 2 3, B = 7 1 2 2 3, C = 4 4 2 5 3, E = ( 1 2 4 3 ) 1 1 2 3 ja F = 1 2 3 0 3 0 1 1. 6 2 1 4 2 3 2 1. Määrää
LisätiedotKompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0007 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 26.10.2015 Reaalinen
LisätiedotLineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg
Vaasan yliopisto, syksy 218 Lineaarialgebra II, MATH124 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg Tentti T1, 284218 Ratkaise 4 tehtävää Kokeessa saa käyttää laskinta (myös graafista ja CAS-laskinta), mutta ei taulukkokirjaa
Lisätiedot1.1. Määritelmiä ja nimityksiä
1.1. Määritelmiä ja nimityksiä Luku joko reaali- tai kompleksiluku. R = {reaaliluvut}, C = {kompleksiluvut} R n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x n R} C n = {(x 1, x 2,..., x n ) x 1, x 2,..., x
Lisätiedot(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).
NUMEERISET MENETELMÄT DEMOVASTAUKSET SYKSY 20.. (a) Absoluuttinen virhe: ε x x ˆx /7 0.4 /7 4/00 /700 0.004286. Suhteellinen virhe: ρ x x ˆx x /700 /7 /00 0.00 0.%. (b) Kahden desimaalin tarkkuus x ˆx
LisätiedotMS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6
MS-A3/A - Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6 Ratkaisuehdotelmia. Diagonalisointi on hajotelma A SΛS, jossa diagonaalimatriisi Λ sisältää matriisin A ominaisarvot ja matriisin S sarakkeet ovat näitä ominaisarvoja
Lisätiedottyyppi metalli puu lasi työ I II III metalli puu lasi työ
MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 29 ( 7 1 1 4 1 1. Olkoot, B = 1 5 2 5 3 Määrää 2A, B 2A, A T, ( 2A) T, (A T ) T. ), C = ( 1 ) 4 4 ja E = 7. 3 2. Olkoot A, B, C ja E kuten edellisessä tehtävässä.
LisätiedotMatemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op
Matemaattiset ohjelmistot 1-2 ov, 2-3 op Aloitustehtävät Perehdy netissä olevan oppaan http://mtl.uta.fi/opetus/matem_ohjelmistot/matlab lukuihin 0 Johdanto, 1 matriisit ja vektorit sekä 4 Ohjelmointi
LisätiedotKirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.
Tehtävä 63. Kirjoita oma versio funktiosta strcmp(),joka saa parametrinaan kaksi merkkiosoitinta. Tee ohjelma, jossa luetaan kaksi merkkijonoa, joita sitten verrataan ko. funktiolla. Tehtävä 64. Kirjoita
LisätiedotFx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.
3. Yhtälöt Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin. 3.1 Ensimmäisen asteen yhtälöt Ratkaise yhtälö. 3 x ( x 3) 4x 5 Kirjoita tehtävä sellaisenaan, maalaa se ja käytä Interactive
LisätiedotC = {(x,y) x,y R} joiden joukossa on määritelty yhteen- ja kertolasku seuraavasti
Vaasan yliopiston julkaisuja 189 9 OMINAISARVOTEHTÄVÄ Ch:EigSystem Sec:CMatrix 9.1 Kompleksinen lineaariavaruus 9.1.1 Kompleksiluvut Pian tulemme tarvitsemaan kompleksisen lineaariavaruuden alkeita. Tätä
Lisätiedotz 1+i (a) f (z) = 3z 4 5z 3 + 2z (b) f (z) = z 4z + 1 f (z) = 12z 3 15z 2 + 2
BM20A5700 - Integraauunnokset Harjoitus 2 1. Laske seuraavat raja-arvot. -kohta ratkeaa, kun pistät sekä yläkerran että alakerran muotoon (z z 1 )(z z 2 ), missä siis z 1 ja z 2 ovat näiden lausekkeiden
LisätiedotWCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)
WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.
LisätiedotJohdanto: Parametrigrafiikka Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet Parametri- ja funktiografiikan eroja
Kappale 7: Parametrigrafiikka 7 Johdanto: Parametrigrafiikka... 128 Parametriyhtälöiden piirtämisen vaiheet... 129 Parametri- ja funktiografiikan eroja... 130 Tässä kappaleessa kerrotaan, miten parametriyhtälöitä
LisätiedotPERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2 3
PERUSLASKUJA Matemaattisten lausekkeiden syöttäminen: Kirjoita ilman välilyöntejä 3/+^ 3 Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti :n jälkeen 3/ +^ 3 Liiku matematiikka alueella nuolinäppäimin. Kokeile
LisätiedotMuodonmuutostila hum 30.8.13
Muodonmuutostila Tarkastellaan kuvan 1 kappaletta Ω, jonka pisteet siirtvät ulkoisen kuormituksen johdosta siten, että siirtmien tapahduttua ne muodostavat kappaleen Ω'. Esimerkiksi piste A siirt asemaan
LisätiedotMatriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi
Matriisit, kertausta Merkintöjä 1 Matriisi on suorakulmainen lukukaavio. Matriiseja ovat esimerkiksi: ( 2 0.4 8 0 2 1 ) ( 0, 4 ), ( ) ( 1 4 2, a 11 a 12 a 21 a 22 ) Kaavio kirjoitetaan kaarisulkujen väliin
LisätiedotTekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1
KSAO Liiketalous 1 Lomakkeet Lomake on asiakirja, joka sisältää täyttämistä ohjaavia tietoja tai merkintöjä. Wordin lomakekenttä-toiminnolla luodaan näytöllä täytettäviä lomakkeita tai tulostettavia lomakepohjia.
LisätiedotLineaarialgebra b, kevät 2019
Lineaarialgebra b, kevät 2019 Harjoitusta 5 Maplella with(linearalgebra): Määritellään sääntö L L := u - 3*u[2] + 2*(u[1]-4*u[2])*x - (u[1]+2*u[3])*x^2; u := Vector([u1,u2,u3]); v := Vector([v1,v2,v3]);
LisätiedotMS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47
MS-A3/A5 Matriisilaskenta Malliratkaisut 4 / vko 47 Tehtävä 1 (L): Oletetaan, että AB = AC, kun B ja C ovat m n-matriiseja. a) Näytä, että jos A on kääntyvä, niin B = C. b) Seuraako yhtälöstä AB = AC yhtälö
Lisätiedotja F =
MATRIISIALGEBRA Harjoitustehtäviä syksy 2016 Tehtävissä 1 ja 2a käytetään seuraavia matriiseja: ( ) 6 2 3 A =,B = 7 1 2 2 3,C = 4 4 2 5 3,E = ( 1 2 4 3 ) 1 1 2 3 ja F = 1 2 3 0 3 0 1 1. 6 2 1 4 2 3 2 1.
LisätiedotA = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:
11 Determinantti Neliömatriisille voidaan laskea luku, joka kertoo muun muassa, onko matriisi kääntyvä vai ei Tätä lukua kutsutaan matriisin determinantiksi Determinantilla on muitakin sovelluksia, mutta
LisätiedotData@Flow ohjeet. AtFlow Oy, Pekka Rönkkönen, pekka@atflow.fi +358 (0)50 340 1705
Data@Flow ohjeet AtFlow Oy, Pekka Rönkkönen, pekka@atflow.fi +358 (0)50 340 1705 1 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen... 2 2. Sisältöalueiden muokkaaminen... 4 2.1. Sisältöalueen sisällön muokkaaminen...
LisätiedotNeliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja
7 NELIÖMATRIISIN DIAGONALISOINTI. Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T () Muistutus: Kokoa n olevien vektorien
LisätiedotLIITE 1 1. Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa.
LIITE 1 1 HARJOITUS 1 Kitara Tehtävänä on mallintaa kitara ohjeiden mukaan käyttäen Edit Poly-tekniikkaa. Käsiteltävät asiat Edit Poly Muokkaus kuvan mukaan TurboSmooth Extrude 1. Tarkistetaan että mittayksiköt
Lisätiedot6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI
6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI Ortogonaaliset matriisit Neliömatriisi A on ortogonaalinen (eli ortogonaalimatriisi), jos sen alkiot ovat reaalisia ja A - = A T Muistutus: vektorien a ja b pistetulo (skalaaritulo,
Lisätiedot9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia
9 Matriisit Aiemmissa luvuissa matriiseja on käsitelty siinä määrin kuin on ollut tarpeellista yhtälönratkaisun kannalta. Matriiseja käytetään kuitenkin myös muihin tarkoituksiin, ja siksi on hyödyllistä
Lisätiedot