LOUHINTAHIEKKA OY, MÄNTSÄLÄN TILA KALLIOLA , HAKEMUS MAA-AINESTEN OTTAMISEKSI

Transkriptio

1 LOUHINTAHIEKKA OY, MÄNTSÄLÄN TILA KALLIOLA , HAKEMUS MAA-AINESTEN OTTAMISEKSI KU-YK 14/ Maa-ainesten ottopäätös annetaan julkipanon jälkeen ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottohakemuksesta. LUVAN HAKIJA Louhintahiekka Oy Tuotantotie 1, TUUSULA y-tunnus Yhteyshenkilö Kari Muhonen puh MAANOMISTAJAT Tilan Kalliola omistaa Kiinteistö Oy Kalliometsä. Kiinteistö Oy Kalliometsä on sulautunut Louhintahiekka Oy-nimiseen yhtiöön. SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kunnan Nummisten kylään tilan Kalliola palstalle 2. Alueen sijainti on esitetty karttaliitteessä. Liite nro 14 sijaintikartta HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENTÄMINEN Maa-aineslupahakemus on tullut vireille , hakemusta on täydennetty TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaavassa ei suunnittelualueelle ole osoitettu maankäyttötarkoitusta. Maakuntakaavassa on suunnittelualueen läheisyydessä osoitettu olevan merkittäviä kiviainesvarantoja ja maisemallisesti tärkeä alue. Suunnittelu-alue sijaitsee vahvistetun Numminen-Onkimaa osayleiskaavan alueella. Tila sijaitsee M-1 merkityllä alueella, joka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle voidaan muodostaa rakennuslain 4 :ssä tarkoitettua haja-asutusta rakennusjärjestyksen mukaisesti. Tilan Kalliola palstalla 2 ei ole aikaisempia maa-aineslupia tai ympäristölupia. Louhintahiekka Oy on laittanut vireille ympäristölupahakemuksen, jossa alueelle haetaan lupaa kivenlouhinnalle ja murskaukselle sekä maankaatopaikkatoiminnalle. Maankaatopaikkatoiminnalle haetaan 15 vuoden toiminta-aikaa.

2 TIEDOT ALUEEN YMPÄRISTÖSTÄ Lähimmät häiriintyvät kohteet Kohde sijaitsee haja-asutusalueella ja rajoittuu ympäröiviin metsä- ja peltoalueisiin. Alle 600 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta sijaitsee 11 asuintai vapaa-ajanrakennusta. Lähimmät kolme asuinrakennusta sijaitsevat suunnittelualueesta etelään alle 500 metrin etäisyydellä. Lähin niistä on noin 260 metrin etäisyydellä tilan Kalliola rajasta. Lupahakemuksen mukaan ottoalue (kaivualue) rajataan siten, että lähin asuinrakennus tai sellaiseen liittyvä piha-alue sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Lähin vapaa-ajanrakennus sijaitsee suunnittelualueelta luoteeseen, noin 60 metrin etäisyydellä tilan Kalliola rajasta. Rakennus sijaitsee kiinteistöllä Metsälampi , jonka omistajan kanssa hakija on tehnyt ehdollisen kaupan kiinteistön ostamisesta. Hakemuksen mukaan, mikäli lupa haetulle toiminnalle myönnetään hakija ostaa kiinteistön, eikä sitä käytetä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana. Alueen topografia ja maisema Maanpinnan taso suunnittelualueen pohjoispäässä on korkeudella +67, keskellä ja eteläpäässä +65. Maasto on korkeimmillaan +87 itäreunan keskellä. Kallion päälle on muodostunut kuivahko kangas ja kallion luiskan jälkeen Hakkarinojan uoman läheisyydessä on kostea runsasravinteinen suurruoholehto. Alueella ollut talousmetsä on hakattu noin 10 vuotta sitten ja kasvuolosuhteet huomioon ottaen alueelle on istutettu männyn ja koivun taimia. Idänpuolella suunnittelualuetta rajoittaa mäen päällä kuivahko kangas. Eteläpuolella kohdetta rajoittaa tuore kangas ja peltomaa. Länsipuolella alue rajoittuu puuston ympäröimään Hakkarinojaan, joka laskee etelään tilan Kalliola länsisivua myötäillen tasovälillä +64,8 +63,6. Pohjoispuolella tila rajoittuu peltoalueeseen. Pohjoisrajalla Hakkarinojaan yhtyy Kaulasuolta tuleva sivuhaara. Tilan Kalliola länsisivun läheisyydessä sijaitsee Eteläinen Pikatie ja pohjoispuolella maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti. Hanke-alueelle ei ole näköyhteyttä Eteläiseltä Pikatieltä, eikä maakuntakaavan mukaiselta ulkoilureitiltä. Ottotoiminta ei näy kaakkoispuolella sijaitsevalle tilalle. Puusto estää näköyhteyden etelän puoleiselle kiinteistölle. Hakemuksen mukaan hankkeen maisemavaikutukset ovat pienet, koska ympäröivät metsät suojaavat aluetta hankkeen aikana. Lisäksi ottamisalueen ympärille jätetään 15 metriä leveä suojavyöhyke, jolta puustoa ei poisteta, vaan alue jää nykytilaansa. Alueella on vireillä maankaatopaikan ympäristölupa ja alue aiotaan luiskata ottamisen jälkeen täyttömaalla nykyisten valuma-alueiden korkeuskäyrien mukaisesti. Alkuperäistä maastonmuotoa ei voida kuitenkaan täysin palauttaa aluetta ennallistettaessa.

3 Maaperä, muinaisjäännökset ja erikoiset luonnonesiintymät Maaperätietojen mukaan alueella on kalliota, jonka päällä irtomaakerroksen paksuus vaihtelee 0,5... 1,0 metrin välillä. Pintahumuskerroksen alla on moreenikerrostuma. Kallionpinta on paikoitellen näkyvissä ja tilan suurin avokallioesiintymä sijaitsee tilan eteläosassa. Maaperä- ja kallioperäkartan mukaan tilan Kalliola alavilla kohdilla kuten asennettujen pohjavesiputkien sijaintipaikoilla maaperä on savea. Putkien asennuksen yhteydessä tehdyissä painokairauksissa maaperä on muodostunut humuskerroksen alapuolella esiintyvästä 6 8 metriä paksusta savikerrostumasta, jonka alapuolella alkaa kitkamaakerrostuma. Suunnittelualueella ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä. Aluetta ei ole valittu/ehdotettu Natura-2000 verkostoon. Suunnittelualueesta lounaaseen valtatie 4:n (E75) ja oikoradan vastakkaisella puolella on Natura alue (arvokkaita kallion muodostumia). Kasvillisuus ja eläimistö Tilalla Kalliola on erotettavissa kaksi metsätyyppiä. Kallion päälle on muodostunut kuivahko kangas, puolukka metsätyyppi (VT) ja kallion luiskan jälkeen, Hakkarinojan uoman läheisyydessä on kostea runsasravinteinen, käenkaali-mesiangervotyyppi metsätyyppi (OFiT). Metsätyyppien välinen raja kulkee kallioluiskan alapuolella niin, että metsätyyppien välinen raja limittyy. Luiska on erittäin jyrkkä ja paikoin loivempi. OFiT-metsätyyppi on muodostunut savikerroksen päälle. Alueella ollut talousmetsä on hakattu noin 10 vuotta sitten ja kasvuolosuhteet huomioon ottaen alueelle on istutettu männyn ja koivun taimia, jotka ovat muodostaneet ja muodostamassa yllämainitut metsätyypit. Hakkuun jäljet ovat yhä näkyvissä. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :ssä mainittuja luontotyyppejä. Hakkarinojan uoman läheisyydessä oleva suurruoholehto (OFiT) kuuluu EUdirektiivin mukaan suojelumetsätyyppiin lehdot (9050). Kyseessä ei ole kuitenkaan erittäin uhanalainen lehtolaikku tai lehtokorpi. Aluetta ei ole valittu Natura-2000 verkkoon. Hakkarinojan uoman ja sen välittömän lähiympäristön voi luokitella metsälain 10 :n tarkoittamaksi metsien monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeäksi elinympäristöksi. Hakkarinojan uoma lähiympäristöineen jää varsinaisen ottoalueen rajan ulkopuolelle. Suunnittelualueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua rauhoitettua kasvia eikä myöskään 46 :ssä tarkoitettua uhanalaista eliölajia. Hakkarinojaan lännestä laskevan ojan kohdalla on Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen paikalla käydessä havaittu suunnittelualueeseen nähden Hakkarinojan vastakkaisella puolella viisi järeää haapaa. Haavoista kolmen juurella havaittiin uhanalaiseksi luokitellun liito-oravan papanoita. Haavat toiminevat liito-oravan ruokailupaikkana. Todennäköisesti Hakka-

4 rinojan varsi toimii liito-oravien kulkuyhteytenä, koska muita mahdollisia yhteyksiä ei ollut havaittavissa. Hakemuksen luontoselvityksen mukaan suunnittelualuetta ympäröivä metsä näyttää liito-oravalle sopivalle elinympäristölle. Luontoselvityksen mukaan on mahdollista, että suunnittelualueen läheisyydessä todetaan liito-oravien pesimisalue, jonka vuoksi luontoselvityksessä murskausta ja louhintaa ei suositella tehtäväksi niiden pesä- ja poikasaikana Suunnittelualueella ei ole tehty lepakkohavaintoja. Suunnittelualueen lounaiskulmassa on noin metriä korkea jyrkänne, jossa on runsaasti luolia ja koloja mm. lepakoiden levähdystä ja pesintää mahdollistaen. Jyrkänne rajautuu kuitenkin varsinaisen ottoalueen ulkopuolelle. Hakemuksen luontoselvityksen mukaan Hakkarinojan länsipuolella havaittiin myös metsäpeuran jäljet ja niiden kulkureitin arvioidaan sijaitsevan ojan länsipuolella. Viitteitä metsäpeuran levähdyspaikasta ei kuitenkaan havaittu. Pohja- ja pintavesiolosuhteet Tilalla muodostuvat pintavedet imeytyvät nykytilanteessa osittain maaperään, josta kasvillisuus hyödyntää niitä ja loput vedet valuvat valuma-alueiden suuntien mukaan Hakkarinojaan. Mäeltä Hakkarinojaan valuvat pintavedet ovat muodostaneet tiiviin moreenin päälle uomat ja maanalaisia vesireittejä. Hakkarinojan alkupää on pelto-oja, joka alkaa noin kilometrin päästä hankealueelta. Hakkarinoja on Ohkolanjoen osa, joka liittyy Ohkolan-jokeen Arolan pohjoispuolella. Ohkolanjoki on pieni savimainen joki. Hakkarinojan vedenpidätyskyky on heikko ja virtaama vaihtelee vuodenajan mukaan. Uoman tutkimuksen perusteella Hakkarinoja on herkkä tulvimiselle, kuivumiselle ja rantaeroosiolle. Se myös helposti rehevöityy ja likaantuu. Ohkolanjoen kautta Hakkarinojalla on vesiyhteys Keravanjoen Natura 2000 alueeseen. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Etäisyys lähimpään pohjavesialueeseen on noin 1,5 kilometriä. Pohjaveden pinnankorkeus on suunnittelualueen pohjoisosassa olevassa havaintoputkessa ollut tasolla + 67,26 m ja eteläosassa olevassa havaintoputkessa tasolla + 64,44 m. Tutkimuksessa ei todettu paineellista pohjavettä. Putkien asennuksen yhteydessä tehdyissä painokairauksissa maaperä on muodostunut humuskerroksen alapuolella esiintyvästä 6 8 metriä paksusta savikerrostumasta, jonka alapuolella alkaa kitkamaakerrostuma. Muualla hakijan tekemien koekuoppien perusteella kallion pintaa verhoaa vajaan metrin paksuinen normaalikivinen hiekkamoreeni. Kallion paljastumilla kallio on keskimäärin vähärakoista. Maaston peitteisyydestä johtuen painanteista ei ole ollut tehtävissä kivi- ja kalliolaatuhavaintoja, mutta hakemuksen mukaan on oletettavaa, että näissä osissa kallio on runsas- tai tiheärakoista. Kallion pinnalla raot ovat avoimia ja vettä johtavia, mutta oletettavasti muutamien metrien syvyydellä rakoavaumat ovat pienempiä ja veden liikkuminen hitaampaa.

5 Painanteita peittävien savikoiden keskimääräinen paksuus on 10 metriä osoittaen siten alla olevan kalliopinnan korkeusvaihteluja. Kapeat savien peittämät laaksot osoittavat kallioperän ruhjevyöhykkeitä. Hakkarinoja virtaa kallioperän ruhjevyöhykkeessä ja osoittaa ruhjeen pääsuuntaa. Hakkarinoja on suunnittelualueen kohdalla tasovälillä +64,8 +63,6. Savi ja saven alapuolinen moreeni tiivistävät kallion pintaa ja hidastavat tai estävät pohjaveden kulkeutumista kalliorakoihin. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon. Kalliokynnykset jakavat savipeitteisen pohjaveden erillisiksi pohjavesiesiintymiksi. Lähin talousvesikaivo (porakaivo) sijaitsee lounaassa noin 340 metrin etäisyydellä louhinta-alueesta. Noin 100 metrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee loma-asunnon rengaskaivo. Hakemuksen mukaan kyseistä kaivoa käytetään vain puutarhan kasteluun ja hakija on tehnyt ehdollisen kauppakirjan kiinteistön ostamisesta, eikä kiinteistöä tulla tässä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana käyttämään loma-asuntona. Muut lähtötiedot NCC Roads Oy:n noin 38 ha louhinta-alue sijaitsee noin 1,2 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Välissä on Eteläinen Pikatie (140), valtatie 4 (E75) ja oikorata. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Tilan Kalliola palstan 2 pinta-ala: noin 7,3 ha (suunnittelualue mukailee ko. palstan rajoja) Ottamisalueen pinta-ala: m2 Ottoalueen (louhinta-/kaivualueen) pinta-ala: m2 Kokonaisottomäärä: m3ktr Vuotuinen ottomäärä: ka m3ktr, enintään m3ktr Haettu ottamisaika: 10 vuotta Toiminnan yleiskuvaus Louhintahiekka Oy louhii kalliota ja murskaa tuotetun louheen kiinteistöllä. Murske varastoidaan tontilla ja kuljetetaan pois käytettäväksi rakennuskohteissa. Ottoalue (kaivualue) sijoittuu 30 metrin päähän suunnittelualueen rajasta. Suunnittelualueen ja ottamisalueen ulkorajojen väliin jätetään suojapuustoa 15 metrin vyöhykkeelle. Ottamisalueen ja ottoalueen (kaivualue) väliin (15 m) tehdään pintamaista vallit, jotka omalta osaltaan vähentävät meluhaittaa ympäristöön. Ottolupaa haetaan 10 vuodelle ja louhittava määrä on enintään m3ktr vuodessa. Kaivun pohjataso on +65,00 +67,00. Louhinnan toteutus ilmenee hakemukseen liitetyistä ottosuunnitelmapiirustuksista. Louhintatyön esivalmisteluvaiheessa ottamisalueelta poistetaan puusto ja kuoritaan pintamaat, jotka varastoidaan ottamisalueen reunoille. Ne käytetään alueen maisemointiin louhintatyön päätyttyä. Alueelle johtava tie vahvistetaan käytettävää kalustoa varten ja rakennetaan pelastusajoneuvoille soveltuvaksi. Ottamis- ja ottoalue merkitään maastoon pysyvillä rajamerkeillä tai muuten maastossa havaittavalla tavalla.

6 Louhinta alkaa tilan länsireunan keskivaiheilta ja etenee ottosuunnitelmapiirustuksesta ilmenevällä tavalla pohjoiseen, itään ja etelään. Murskausasema ja tukitoiminta-alue sijoittuvat louhinnan aloituspaikkaan. Alueen täyttö tehdään ottotoiminnan kanssa vaiheittain otto- ja täyttösuunnitelman mukaan. Toiminta-ajat Räjäyttämisen ja rikottamisen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo pois lukien pyhäpäivät. Kuormaamisen, kuljettamisen, murskaamisen ja poraamisen toiminta-aika on maanantaista perjantaihin klo pois lukien pyhäpäivät. Räjäytyksiä tehdään enintään 2 kpl päivässä. Louhinta- ja murskaustoiminta ajoitetaan vuosittain lokakuun alun ja maaliskuun lopun väliselle ajalle. Murskaus suoritetaan alueelle tuotavilla siirrettävillä murskaimilla. Kaivutoiminnan kuvaus Pintamaiden poistossa käytetään 1 2 työpainoltaan tonnin kaivinkonetta ja massat siirretään kivilouhosautoilla tontille varastoon odottamaan niiden käyttöä alueen tasaus ja maisemointitöissä. Louhinnassa käytetään 1 2 poravaunua ja louheen kuormauksessa yhtä työpainoltaan tonnin kaivinkonetta, joka suorittaa myös iskuvasaralla ylisuurten lohkareiden rikkomisen. Louhe kuljetetaan murskaimille kivilouhosautoilla. Murskaukseen käytetään 1 2 tela-alustaista murskainta, jossa on esimurskain ja 2 3 jälkimurskainta. Valmis murske siirretään varastokasoihin pyöräkuormaajalla. Työmaalle tuodaan räjähdysaineita päivän tarpeen mukaisesti, eikä siellä varastoida niitä. Kuljetukset Toiminnasta aiheutuu enintään 50 kuorma-auton tai työkoneen käyntiä työvuoron aikana. Kulku kiinteistölle tapahtuu Eteläiseltä Pikatieltä (140) tilan Kalliola palstan 1 ja naapuritilan Jussila palstalle 1 perustettavan rasitetien kautta. Melu ja pöly Prosessin kaikissa vaiheissa syntyy pölyä. Melua aiheuttavat kallion poraus, räjäytykset, ylisuurten lohkareiden rikkominen, louheen kuormaus, siirrot ja syöttö murskaimeen, murskaus ja seulonta. Murskauslaitoksen kuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Murskaimet sijoitetaan aina työvaiheen mahdollistamalla tavalla alimmalle mahdolliselle kohdalle. Louhinnassa käytettävä porauslaitteisto on varustettu pölyn talteenotolla.

7 Murskauksessa pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös murskekuormat, varastokasat ja alueen tiet kastellaan tarvittaessa. Melulle alttiita kohteita ei sijaitse alueen välittömässä läheisyydessä ja toiminta tapahtuu arkipäivisin klo välisenä aikana. Alueelle jätettävän suojapuuston lisäksi myös pintamaiden ja murskeiden varastokasat sijoitetaan ja muotoillaan siten, että ne toimivat meluvalleina lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Tärinä Louhintaräjäytyksistä syntyy tärinää. Louhintatyön suunnittelemiseen käytetään ulkopuolista räjäytyskonsulttia, jonka antamia ohjeita noudatetaan. Louhintasuunnitelmassa otetaan huomioon lähiympäristön rakennukset. Louhintatyössä huolehditaan siitä, etteivät rakenteille asetetut tärinärajat ylity. Tätä seurataan jatkuvasti työaikaisin mittauksin. Alueen suojaaminen Ainoa kulku suunnittelualueelle on kiinteistöön kuuluvan teollisuushallialueen kautta. Ko. teollisuushallin alue on aidattu, joten ulkopuoliset eivät pääse alueelle ajoneuvoilla. Suunnittelualueen ulkoreunaan laitetaan tasaisin välein työmaakyltit ja se merkitään sekä tarvittaessa aidataan. Kuivanapito sekä maaperän ja vesiensuojelu Toiminta-alueen kuivatus hoidetaan alueen länsisivulle rakennettavaa hulevesikanaalia pitkin, johon rakennetaan pintavesien selkeytysallas ja näytteenottokaivo ennen vesien johtamista Hakkarinojaan. Hakemukseen on liitetty Pohjatekniikka Oy:n päivätty pintavesiselvitys. Pintavesiselvityksestä ilmenee, että ottaminen muuttaa ottamisalueelta Hakkarinojaan valuvien vesien määrää nykytilanteesta riippuen työvaiheesta. Kasvillisuuden poistamisen ja kallion pinnan paljastamisen yhteydessä valunta kolminkertaistuu. Louhintatoiminta alentaa valuntaa nykytilanteesta ja todennäköisesti louhitulla alueella valuntaa ei synny ollenkaan. Vettä padottuu epätasaiselle pinnalle, maa-ainesten varastointikasaan ja haihtuu ilmaan. Täyttötoiminta voi kaksinkertaistaa valunnan, johon vaikuttaa täyttömassojen kaltevuus ja koostumus. Täytetyn alueen valunta lopputilanteessa arvioidaan olevan sama kuin nykytilanteessa, jos täyttömaa on savi. Jos maankaatopaikkatoimintaa ei toteuteta, valunta jää lopputilanteessa puoleen nykytilanteesta. Työn aikana alueella voi olla samaan aikaan paljastettu kallio, louhittu kallio ja täytetty alue. Arvioitu keskimääräinen valumakerroin toiminnan aikana on noin 0,35, jota arvoa suositellaan käytettäväksi altaiden mitoituksessa. Selvityksessä on tuotu esille keinoja ottamisalueen pinta- ja valumavesien hallintaan. Selvityksen mukaan toiminnan vaikutuksia pintavesille vähennetään mm. seuraavasti: Täyttömassojen mitoituksessa on huomioitava ympäristömuutoksien vaikutukset. Ennustuksien mukaan ympäristömuutosten vaikutus aiheuttaa sateiden määrän vähentymistä, mutta satei-

8 den rankkuus lisääntyy. Talvikaudella tapahtuva sadanta yleistyy. Meluvallia ei suositella sijoitettavaksi tilan länsiosassa Hakkarinojan ranta-alueelle ja täyttömassojen sijoittamista ottamisalueen ulkopuolelle pitää mahdollisesti välttää. Alueelle on rakennettava riittävän kokoisia viivytys- ja tasausaltaita. Tarvittaessa niiden määrää voidaan lisätä. Kiintoaineiden pääsyä Hakkarinojaan voidaan estää selkeytysaltaiden avulla. Alueen käyttöön ja onnettomuustilanteisiin liittyviä riskejä voidaan hallita esim. asentamalla näytteenottokaivoon sulkuventtiili. Tukitoiminta-alueella sijaitsevalla polttoaineiden varastointi- ja tankkauspaikalla säilytetään enintään 4000 l polttoainetta ja 300 l moottori- tai hydrauliikkaöljyä. Säiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä ja varustettu ylitäytönestimillä. Säiliöiden koko on 2 3 m3. Tankkauslaitteistot varustetaan sulkuventtiileillä siten, ettei mahdollisissa vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaite lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Öljyt ja voiteluaineet säilytetään tynnyreissä niille tarkoitetussa valuma-altaallisessa lukittavassa varastokontissa. Koneita ei huolleta alueella, mutta mahdolliset jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ja akut ym. vaaralliset jätteet varastoidaan samassa kontissa omissa säiliöissään. Tukitoiminta-alueen maarakenteet tiivistetään siten, että poltto- ja voiteluaineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Paikalle varastoidaan öljynimeytysainetta. Lisäksi työkoneissa on mahdollisia öljyvahinkoja varten säkki imeytysturvetta. Toiminnan päätyttyä mahdollisesti likaantunut maa-aines viedään käsiteltäväksi ongelmajätelaitokselle. Tuotannossa ei synny jätevesiä. Sosiaalitilat sijaitsevat tilalla olevassa hakijan omistamassa rakennuksessa. Jätehuolto Aluetta koskien on laadittu päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma, joka on liitetty hakemukseen. Räjähdysaineiden ja mahdollisten muiden tarvikkeiden paperi- ja pahvipakkaukset ja sekajäte lajitellaan jätesäiliöihin ja kuljetaan pois normaalisti asianmukaiselle jätteen käsittelijälle. Koneita ei huolleta alueella, mutta mahdolliset jäteöljyt, öljynsuodattimet, trasselit ja akut ym. vaaralliset jätteet varastoidaan tarkoitukseen soveltuvassa lukittavassa varastokontissa omissa säiliöissään ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Toiminnan päätyttyä kaikki materiaalit ja tarvikkeet poistetaan alueelta. Maisemointi ja jälkihoito Maisemointi tehdään kallion päältä poistetuilla mailla ja alueelle sen ulkopuolelta tuotavilla maa-aineksilla siten, että alueelle palautetaan osa-yleiskaavan mukainen metsätalouskäyttötarkoitus. Hakemukseen on liitetty erillinen päivätty maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelma, jossa maisemointia ja jälkihoitoa koskevat toimet on ku-

9 vattu yksityiskohtaisesti. Vaihtoehtona 1 esitetään alueen maisemointia siten, että maankaatopaikkatoiminta alueella toteutuu. Tällöin ottoalue muotoillaan vaiheittain ottamistoiminnan edistyessä. Tiivistettyjen täyttökerrosten päälle levitetään alueen pintamateriaalit kasvualustaksi, jonka jälkeen tehdään istutustyöt sekä alueen jatkohoitotoimenpiteet. Hakemuksen täyttösuunnitelmapiirustuksissa on esitetty maa-ainesten ottamisen ja maankaatopaikkatoiminnan jälkeinen alueen tuleva lopullinen maanpinta ja maaston muodot. Maankaatopaikkatoiminnalle haetaan 15 vuoden toiminta-aikaa. Hakemukseen liitetyssä maisemointi- ja jälkihoitosuunnitelmassa on esitetty myös vaihtoehto 2, jossa alueelle ei toteuteta maankaatopaikkaa. Tässä vaihtoehdossa kallion reunat tarkistetaan, rusnataan ja tarvittaessa luiskataan / porrastetaan. Alue suojataan ilkivallan kestävällä suoja-aidalla. Alueelle tuodaan vedenpitävä noin 2 metrin paksuinen täyttökerros savea. Savi kallistetaan Hakkarinojaan päin ja ottamisalueen kallionpenger rikotetaan tarvittaessa. Savikerroksen päälle levitetään alueen pintamateriaalit kasvualustaksi, jonka jälkeen tehdään istutustyöt sekä alueen jatkohoitotoimenpiteet. Tästä vaihtoehdosta ei ole esitetty tulevan lopullisen tilanteen piirustuksia. Tarkkailu Toiminnan aikana tarkkaillaan jatkuvasti aistinvaraisesti pöly- ja meluhaittoja. Louhinnasta aiheutuvaa tärinää seurataan työn aikana jatkuvalla mittauksella ulkopuolisen räjäytyskonsultin määrittämällä tavalla. Hakija esittää, että pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan alueelle asennetuista kahdesta havaintoputkesta. Pohjaveden pinnankorkeus mitataan putkista 4 kuukauden välein. Lisäksi pohjaveden laatua esitetään tarkkailtavan putkista vuosittain syksyllä tehtävällä näytteenotolla (ulkonäkö, koliformiset bakteerit, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, sulfaatti, kloridi, happi, rauta, sähkönjohtokyky, kokonaiskovuus, kemiallinen hapenkulutus, ph, happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja öljyhiilivedyt C10-C40). Pintavesivaikutuksia hakija esittää tarkkailtavan siten, että hulevesien näytteenottokaivosta otetaan vesinäyte 2 kertaa vuodessa ja Hakkarinojasta kerran vuodessa. Näytteenoton yhteydessä mitataan tai arvioidaan virtaama. Pintavesinäytteistä esitetään analysoitavaksi kokonaistyppi, nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, ph, ulkonäkö ja öljyhiilivedyt C10-C40. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä -lehdessä. Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Ympäristökeskus on pyytänyt Mäntsälän kunnalta ja Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa lupahakemuksen johdosta. Muistutukset

10 Maa-ainesten ottolupahakemuksen ja/tai ympäristölupahakemuksen johdosta on jätetty yhteensä 16 muistutusta. Kaikki muistutukset käsitellään siten, että ne koskevat molempia hakemuksia: T.E. ja hänen asiankumppanit (yhteensä 39 allekirjoittanutta) ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Louhintahiekka Oy:lle. Perusteena muistuttajat esittävät mm. maanviljelysedellytysten mahdollisen heikkenemisen, toiminnan aiheuttamat muutokset maaseudun luonnonläheisyyteen, rauhaan ja äänimaisemaan, toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), haittavaikutukset alueen pohjavesiin, ulkoilu-, marjastus-, sienestys- ja metsästysmahdollisuuksien vähenemisen, läheisen riistapellon toiminnan häiriintymisen ja lisääntyvän raskaiden ajoneuvojen liikenteen aiheuttaman melun sekä liikenteen turvallisuusriskit alueen väestölle varsinkin lapsille. Muistutuksessa tuodaan esille, että toiminnalla olisi negatiivisia vaikutuksia alueen asukkaiden terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä maalaiskylän vetovoimaan ja sitä myötä kiinteistöjen arvoon kuten myös alueen luontoon ja eläimistöön. Muistutuksen liitteeksi on kopioitu selvitys, jonka mukaan Louhintahiekka Oy on siirtynyt KE:n maiden kautta luvattomasti tela-alustaisella poravaunulla hakemusalueelle katkoen puita, joka ei muistuttajien käsityksen mukaan tue ennustetta yrittäjän avoimesta ja tarkasta toiminnasta. J.A ja S.A. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), raskaan liikenteen haitat, heidän kiinteistönsä arvon alenemisen sekä riskin pohjavesien saastumiseen tai loppumiseen alueen kaivoista. Pohjavesien pilaantumisen tai loppumisen varalle he esittävät euron takuurahaa per kiinteistö. Muistutuksessa nostetaan esille myös NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen osalta koetut vaikutukset ja kahden louhinta-alueen yhteisvaikutukset, jos Louhintahiekka Oy:n hanke toteutuu. Muistuttajat huomauttavat, että tällöin heidän kodistaan olisi alle kilo-metrin etäisyydellä kaksi kalliokiviainesten louhinta- ja murskauspaikkaa. V.T. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Muistuttaja esittää vastustuksensa perusteena mm. toiminnan pitkäkestoisuuden, alueen tarkoitetun osayleiskaavan mukaisesti maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), Hakkarinojan reunamien talousvesikäytössä olevien lähteiden pilaantumisen vaaran, maan arvon alenemisen sekä riskin, että alueelle tulee maankaatopaikkatoiminnan seurauksen pilaantuneita maita. M-L.L. ja J.L. vastustavat muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), liikenteen meluhaitat, alueen luontoarvojen heikkenemisen, toiminnan aiheuttaman maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaran sekä erityisenä riskinä heidän kiinteistöllään Hakkarinojan varressa olevan lähdekaivon saastumisen ja siitä aiheutuvat kohtuuttomat asumisen ongelmat. He katsovat, että suunnitellun toiminnan haitat olisivat merkittäviä ja kohtuuttomia vakituiselle asumiselle heidän omistamallaan tilalla. J.L. vastustaa muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistutuksessa on esitetty mm. maanviljelyksen vaarantuminen pölyhaittojen ja vesien pilaantumisriskien vuoksi, alueen maaseutukaavan mukaisen ilmeen muut-

11 tuminen, alueen vesialueiden saastuminen ja jo aloitettujen Ohkolanjoen maataloutta koskevien suojavyöhykkeiden kyseenalaistaminen, raskaan liikenteen aiheuttamat turvallisuusriskit ja rasitus alueen tiestölle, pöly- ja meluhaitat sekä pohjavesien pilaantumisen riski. Lisäksi muistuttaja kertoo ammattinsa vuoksi tilan suoman hiljaisuuden olevan ensiarvoisen tärkeää vapaa-ajan vietolle. M.L., A.L. ja J.L. vastustavat muistutuksessaan hanketta. Perusteena muistuttajat esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), pinta- ja pohjavesien pilaantumisen, alueen visuaalisen ilmeen ja äänettömyyden muuttumisen ja sitä myötä virkistyskäyttömahdollisuuksien poistumisen sekä raskaan liikenteen aiheuttamat päästöt, melun ja turvallisuusriskit. Muistuttajat katsovat kalliokiviaineksen louhinnan, murskauksen ja maankaatopaikkatoiminnan olevan ristiriidassa alueen maaseutumaiselle ilmeelle. R.L. pyytää muistutuksessaan , että se tulisi huomioon otetuksi ympäristölupahakemusta käsiteltäessä. Hän tuo muistutuksessa esille mm. toiminnan aiheuttamat haitat (melu- ja tärinähaitat) sekä erityisenä huolenaiheenaan pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan saastumisriskin ja riskin pohjaveden pinnan alentumiseen hänen asuinkiinteistöllään käytössä olevan porakaivon vuoksi. Muistutuksessa nostetaan esille myös toiminnan pitkäkestoisuus ja laajuus sekä kahden louhinta-alueen yhteisvaikutukset hänen kiinteistölleen hankkeen toteutuessa. Muistuttaja huomauttaa kohdallaan päästöriskien ja haittojen olevan kaksinkertaiset, sillä hän on asianosainen samanlaista toimintaa harjoittavan NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen ympäristölupa-asiassa. U.P. ilmoittaa muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena hän esittää mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), raskaan liikenteen aiheuttamat haitat ja turvallisuusriskit, kiinteistöjen arvon laskemisen, vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä heidän kiinteistöllään Hakkarinojan varressa olevan lähdekaivon pilaantumisriskin. Muistutuksessa nostetaan esille myös NCC Roads Oy:n Ohkolan toiminnasta heidän kiinteistölleen aiheutuvat haitat ja niiden perusteella nyt vastaavalle toiminnalle lähemmäksi suunnitellun paikan arvioidaan sijoittuvan aivan liian lähelle asutusta. A.M.:n muistutuksessa vastustetaan hanketta. Perusteena esitetään mm. kiinteistön rakennusten sijaintia savipohjan päällä, kiinteistön porakaivon pilaantumisriskiä ja halua asua myös jatkossa rauhallisessa ympäristössä. J.U. ja E.N. ilmoittavat muistutuksessa vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), heidän kiinteistönsä porakaivon pilaantumisen, toiminnan kohtuuttoman pitkän 15 vuoden keston, kiinteistöjen arvon laskun sekä ympäristön ja luonnon kärsimisen peruuttamattomasti. C.F. ja M.N. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), riskin heidän kiinteistönsä porakaivon veden laadun muutokselle, toiminnan pitkäaikaisuuden, raskaan liikenteen lisääntymisen ja sen vaiku-

12 tukset liikenneturvallisuuteen, kiinteistöjen arvon laskun ja alueen virkistyskäytön lakkaamisen. H.L. ja M.K-L. ilmoittavat muistutuksessaan vastustavansa hanketta. Perusteena he esittävät mm. toiminnasta kasvillisuudelle, eläimille, maataloudelle, rakennuksille ja ihmisille aiheutuvat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), maa-aineksien vastaanotosta aiheutuvat kohtuuttomat päästöriskit pinta- ja pohjavesiin sekä raskaan liikenteen lisääntymisen siihen liittyvine haittoineen ja turvallisuusriskeineen. He tuovat muistutuksessa esille, että aluetta rasittaa jo NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalue samalla vaikutusalueella. Lisäksi he tuovat muistutuksessa yksityiskohtaisesti esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm. melun, pölyn, tärinän ja vesien tarkkailua sekä toiminnan aikarajoja, jos toiminnalle lupa myönnetään. T.P. ilmoittaa muistutuksessaan , että luvan käsittelijän on otettava huomioon, ettei alueelle tule toimintaa, joka vaarantaa pinta- ja pohjavedet. Lisäksi hän tuo esille, että alue on nykyään maa- ja metsätalouskäytössä ja, että haettu toiminta voi aiheuttaa pöly- ja meluhaittaa. Lisäksi muistutuksessa huomautetaan, että viereisellä pellolla tuotetaan elintarvikeviljaa ja pöly voi aiheuttaa tulevien satojen hylkäämisen. Muistutuksessa tiedustellaan maksaako Louhintahiekka Oy tällaisessa tilanteessa sadonmenetyksen. R.W. esittää muistutuksessaan , että ensisijaisesti hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Perusteena hän esittää mm. kestämättömän melun lisäyksen alueen länsipuoliselle asutukselle, toiminnan merkittävät maisemavaikutukset ja niiden puutteellisen arvioinnin hakemuksessa, lepakoiden levähdyspaikkojen heikentymisen sekä suunnitellun levähdys- ja ruokailupaikkojen luomisen liito-oraville, jolloin alueelle muodostuisi nykyisen kaavoituksen vastainen alue. Hän tuo muistutuksessa esille jo nykyisin alueen länsipuolen asutukselle NCC Roads Oy:n Ohkolan ottoalueen toiminnasta sekä yleisestä tie- ja raideliikenteestä aiheutuvan meluhaitan ja katsoo pienenkin melun lisäyksen olevan asutuksen kannalta kestämätön. Hän katsoo, ettei hakemuksessa ole käsitelty eri toimintojen aiheuttaman melun yhteisvaikutuksia kuten ei vaikutuksia muutoinkaan kyseisen asutuksen osalta. Lisäksi hän tuo muistutuksessa yksityiskohtaisesti ja perustellen esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm. toiminnan aikarajoja, louhintaräjäytysten ennakoitavuutta, tiestön puhdistamista ja kuljetusten pölyhaittojen ehkäisyä, jos toiminnalle lupa maa-aineslain sekä ympäristön- ja luonnonsuojelulain vastaisesti kuitenkin myönnetään. M.R.:n muistutuksessa vastustetaan hanketta. Perusteena esitetään mm. toiminnan aiheuttamat haitat (pöly-, melu- ja tärinähaitat), toiminnan pitkäaikaisuus, maaseudun rauhallisen elinympäristön pilaantuminen, riski heidän kiinteistön porakaivon veden pilaantumiselle sekä louhinta-alueen läheisyydessä olevien kiinteistöjen jälleenmyyntiarvon aleneminen. Muistutuksessa esitetään, että Louhintahiekka Oy:n tulisi suorittaa kiinteistöjen arvon alenemisesta korvaus kaikille haitta-alueella asuville. H.P. ja P.R. vaativat muistutuksessaan , että ympäristölautakunta harkitessaan Louhintahiekka Oy:n lupahakemuksessa esittämiä selvityksiä, asettaa mahdollisesti myönteisen päätöksensä ehdoiksi heidän esittämiään lisäehtoja/lupamääräyksiä. He tuovat muistutuksessa yksityiskohtaisesti ja perustellen esille, millaisia lupamääräyksiä luvassa on annettava koskien mm.

13 meluhaittojen vähentämistä, töiden aloittamisesta ilmoittamista, toiminnan aikarajoja sekä louhintatyöstä ja -alueesta varoittamista. Lisäksi he vaativat luvan myöntämistä määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi ja, että ympäristölautakunta tutkii, onko syytä vaatia lisäselvitystä mahdollisista haitoista lähialueen vesistöille ja pohjavesille. He katsovat, että maaperästä ja vesistöstä tulee ottaa riittävästi näytteitä vertailuaineistoksi, mikäli näille aiheutuu toiminnasta muutoksia. He toteavat että, mikäli lupamääräyksillä ei voida poistaa ympäristön pilaantumisen riskejä tai kohtuutonta rasitusta, ympäristölupaa ei tule myöntää. Lausunnot Lupahakemuksen johdosta on jätetty kaksi lausuntoa: Mäntsälän maankäyttölautakunta toteaa lausuntonaan , että se ei pidä suunniteltua pienehköä ja yksittäistä otto- ja murskaustoimintaa hyväksyttävänä (suotavana). Koska alue on niin lähellä mt 140:tä, jonne on melkein esteetön näkyvyys, maisemallisetkaan syyt eivät puolla ottotoimintaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausuntonaan mm. seuraavaa: ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottamissuunnitelma on valtioneuvoston asetuksen ( /468) mukainen ja se katsoo, että nyt haettu toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta maa-aineslain 3 :n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisia vaikutuksia. ELY-keskus arvioi myös, ettei louhinnalla todennäköisesti vaikuteta pohjaveteen tavalla, josta seuraisi, että MAL 3 : 1 mom. 4 kohdassa tarkoitettu vesilain mukaisen luvan puuttuminen voisi toimia maa-aineslain mukaisen luvan myöntämisen esteenä. ELY-keskus arvioi lähtökohtaisesti, että vesilain mukaista lupaa ei tarvitse hakea nyt vireillä olevalle hankkeelle vesilain 3 luvun 2 :n perusteella. Inventoitujen kaivojen käytön ei lähtökohtaisesti voida katsoa vaikeutuvan tai estyvän maa-ainesten ottamisen aiheuttamana. Pohja-vesiolosuhteiden säilyminen ja veden saantimahdollisuuksien säilyminen on kuitenkin syytä varmistaa tarkkailulla. Pintavesien osalta ELY-keskus katsoo, että lupamääräyksissä tulee huomioida hulevesialtaan mitoitus sekä veden viivästäminen ja mahdollisten hetkellisten rankkasateiden tuoma kuormitus. ELY-keskus tuo esille, että rankkasateiden aikana saattaa hetkellisesti hulevesialtaaseen päätyä erittäin suuria vesimääriä lyhyessä ajassa ja siitä edelleen ojistoon, joten mahdollisen ylivuodon hallitsemiseksi tulee myös asettaa määräyksiä. Lausunnon mukaan myös altaan kunnossapidosta ja tyhjentämisestä tulee määrätä lupaehdoissa. Tieyhteyden osalta ELY-keskus muistuttaa, että liittymälle tulee hakea uusi liittymälupa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja Infrastruktuuri-vastuualueelta. Lisäksi ELY-keskus esittää alueen jälkihoidon osalta, että määräyksiä tulee antaa myös alueen istuttamisesta. Hakijan vastine

14 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt hakijalta vastinetta annettujen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Louhintahiekka Oy on jättänyt vastineensa Hakija toteaa vastineessaan seuraavaa: Lupien myöntämisen edellytykset: Maa-ainesten ottoluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään Maa-aineslain ( /555) 6 :ssä. Siinä sanotaan, että lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Hakijan mielessä toiminta ei ole ristiriidassa Maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa, kun toimitaan hakemuksissa ja niiden liitteissä esitettyjen kuvausten mukaisesti. Lisäksi Valtioneuvosto on antanut asetuksen maa-ainesten ottamisesta (926/2005, ). Hakijan käsityksen mukaan ottamissuunnitelma on em. asetuksen mukainen. Ottamispaikka sijoitetaan ja ainesten ottaminen järjestetään niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään siten, ettei toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Valtioneuvoston asetuksessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010, ) säädetään ko. toimintojen etäisyydestä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Mainitun asetuksen 3 :n mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Louhinta-alue rajataan siten, että lähin asuinrakennus tai sellaiseen liittyvä piha-alue sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä louhittavasta alueesta. Pölylle tai melulle erityisen alttiita kohteita ei sijaitse alle 400 metrin etäisyydellä toiminta-alueesta. Hakemuksissa liitteenä 7 A ollut ehdollinen kauppakirja kiinteistön ostamisesta on päivitetty ja se on voimassa saakka. Päivitetty ehdollinen kauppakirja on tämän vastineen liitteenä. Vaikutukset pohjaveteen ja vedenhankintaan Alue ei sijaitse tärkeällä tai yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla alueella. Hakemusasiakirjoissa liitteenä olevassa pohjavesiselvityksessä ( ) esitetään tulokset pohjavesinäytteistä. Niiden perusteella ei ottamisalueen rajalla otetuista eikä myöskään lähiympäristön kaivoista otetuista näytteistä todettu mitään merkkejä pohjaveden pilaantumisesta. Kaluston tankkaus sekä poltto- ja voiteluaineiden säilytys keskitetään tukitoiminta-alueelle. Tukitoiminta-alueelle asennetaan HDPE -kalvo ja maara-

15 kenteet tiivistetään siten, että haitallisten aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Kaikissa koneissa ja laitteissa säilytetään imeytysturvetta mahdollisten haitallisten vuotojen torjunnan varalta. Alueelle tuodaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia Etelä-Suomessa sijaitsevilta rakennustyömailta. Vastaanotetut maa-ainekset ovat tutkittuja ja niistä pidetään kirjaa. Hankkeen ei arvioida vaikuttavan pohjaveden hydrologiaan. Pohjavesiolosuhteiden ja veden saantimahdollisuuksien säilyminen varmistetaan hakemusasiakirjoissa (mm. Pohjavesiselvitys ) esitetyillä toimenpiteillä sekä tarkkailu ja seurantajärjestelmällä. Pintavedet Suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia pintavesiin, kun hakemusasiakirjoissa liitteenä oleva pintavesiselvitys ( ) otetaan huomioon ja toimitaan selvityksessä sekä muissa hakemusasiakirjoissa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään seuraaviin seikkoihin: valuma-altaiden mitoitus ja kunnossapito, hulevesien nykyiset virtaamasuunnat pyritään säilyttämään sekä Hakkarinojasta otettavien näytteiden säännöllinen seuranta. Melu Hakija teetti melutason laskentaraportin ( ) toiminnan mahdollisista meluhaitoista ympäristöön. Mahdollinen meluhaitta analysoitiin lähimpiin kuuteen häiriintyvään kohteeseen. Raportissa on käsitelty myös läheisen maantien (Mt 140) meluvaikutus. Yhdessä kohteessa sallittu ohjearvotaso 55 dba ylittyi. Hakija on tehnyt ko. kiinteistön omistajan kanssa ehdollisen kauppakirjan kiinteistön lunastamiseksi. Kaikissa muissa kohteissa sallittu 55 dba ohjearvotaso alittui selvästi. Hakijan käsityksen mukaan Mt 140 länsipuolella sijaitsevat häiriintyvät kohteet ovat niin kaukana, ettei niiden tarkastelu melutason laskentaraportissa ollut tarpeellista. Näin ollen voidaan todeta, että otto- ja täyttötoiminta ei aiheuta sallittuja ohjearvotasoja ylittävää melusaastetta ympäröivälle asutukselle. Lisäksi melun leviämistä lähiympäristöön minimoidaan tehokkaalla toiminnan suunnittelulla. Louhinnan rintaukset, suojavyöhykkeen puusto sekä varastokasat ja takaisintäyttö toimivat meluvalleina koko ottotoiminnan ajan. Lisäksi ottoalueelta syntyvät pintamaat läjitetään suojavalliksi otto- ja ottamisalueiden rajojen väliin. Pöly ja tärinä Toiminnan aiheuttamat tärinähaitat minimoidaan. Louhintatyön suunnittelemiseen ja työn edellyttämien toimenpiteiden selvittämiseen käytetään ulkopuolista räjäytyskonsulttia, jonka antamia ohjeita noudatetaan. Louhintatyön aikana varmistetaan, etteivät asetetut tärinärajat ylity. Tätä seurataan jatkuvasti työnaikaisin mittauksin.

16 Toiminnan kaikissa vaiheissa minimoidaan ympäristöön kohdistuva pölyhaitta. Porauslaitteisto on varustettu pölyn talteenotolla. Murskauslaitoksenkuljettimen päässä on pölyn ja melun leviämistä estävät koteloinnit ja pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan säädetään mahdollisimman pieneksi. Lisäksi murskauksessa pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös murskekuormat, varastokasat ja alueen tiet kastellaan tarvittaessa. Luonto- ja maisemavaikutukset Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön lähialue on maa- ja metsätalouskäytössä. Hakemusaineiston liitteenä olevassa luonto- ja maisemaselvityksen ( ) taulukossa 2 (s.25) on esitetty vaikutukset luontoon, kun esitetyt lieventävät toimenpiteet otetaan huomioon. Tällöin hankkeella ei ole merkittäviä pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole tehty liito-oravahavaintoja ja alueella ei ole liito-oravien pesintä- tai levähdyspaikkoja. Näin ollen alue säilyy ottotoiminnan ja maisemoinnin jälkeenkin yleiskaavan mukaisessa maa- ja metsätalouskäytössä. Suunnittelualueella ei ole myöskään tehty lepakkohavaintoja. Hankkeen maisemavaikutus on pieni. Tällä hetkellä ympäröivät metsät suojaavat hankealuetta. Yksityisomistuksessa olevan talousmetsän puiden ikäjakauma huomioon ottaen viiteentoista vuoteen ei pitäisi olla avohakkuita. Sinä aikana tehdään todennäköisesti vain harvennushakkuita. Jos avohakkuita suoritettaisiin, alue näkyisi maantieltä 140. Hakijan mielestä lyhyellä matkalla maantien varrella oleva ottoalue ei aiheuta erityistä esteettistä haittaa. Pysyvä vaikutus on, että alkuperäistä maastonmuotoa ei voida täysin palauttaa alueen täyttö- ja jälkihoitosuunnitelmissa. Esitettyjen tietojen perusteella hankkeen kokonaisvaikutukset jäävät vähäisiksi luonnolle ja maisemakuvalle. Vaikutukset alueen tiestöön ja virkistysaluekäyttö Vaikutukset alueen tiestöön ja virkistysaluekäyttöön minimoidaan. Hakija pitää alueen tiestön kunnossa. Alueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä ei pääsääntöisesti ohjata Alhonkulmantien kautta. Hankealueen läheisyydessä ei ole varsinaisia virkistys- ja ulkoilualuereittejä. Joten hankkeen vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön eivät ole merkittäviä. Yhteenveto Yhteenvetona toteamme, että kun alueella toimitaan hakemuksissa ja niiden liitteissä esitettyjen kuvausten mukaisesti, alue soveltuu maa-ainesten ottoon ja täyttöalueeksi eikä toiminta aiheuta merkittäviä haittoja ympäristölle eikä ympäröivälle asutukselle. Hanke ei aiheuta sellaisia haittoja, jotka olisivat perusteena hakemusten hylkäämiselle. Lisätiedot: ympäristötarkastaja Ville Hämäläinen, puh

17 Ehdotus Yvp ASIAN RATKAISU Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää myöntää Louhintahiekka Oy:lle maa-aineslain 6 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseksi lupahakemuksen mukaisesti Mäntsälän tilalle Kalliola Luvan ehtona on, että luvan hakija ostaa kiinteistön Metsälampi hakemukseen liitetyn ehdollisen kauppakirjan (päivitetty ) mukaisesti, eikä kiinteistöä käytetä hakemuksessa kuvatun toiminnan aikana asumiseen tai vapaa-ajan viettoon. Maa-ainesten ottamisessa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Ottamisalue ja otettava ainesmäärä Lupa koskee lupahakemuksessa esitettyä 3,7 hehtaarin ottoaluetta ja m³ktr:n kokonaisottoa. Ottoalueen etäisyys suunnittelualueen naapuritilan rajaan tulee olla louhinnan osalta vähintään 30 metriä. Suunnittelualueen eteläosassa tulee ottoalue rajata ottosuunnitelmapiirustuksessa esitetystä poiketen siten, että louhinnan etäisyys lähimpään asumiseen käytettävään rakennukseen ja myös sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen on vähintään 300 metriä. Suunnittelualueen länsireunalla tulee ottoaluetta supistaa ottosuunnitelmapiirustuksessa esitetystä siten, että Hakkarinojan varteen jää koko ojan matkalla vähintään 30 metrin koskematon suoja-alue. 2. Luvan voimassaolo Lupa ainesten ottamiseen on voimassa kymmenen (10) vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana lukuun ottamatta alueen maisemointia ja jälkihoitoa, jotka tulee tehdä loppuun niitä koskevassa maankaatopaikkatoiminnan ympäristöluvassa määrätyssä aikataulussa. Jos maankaatopaikkatoiminnalle ei saada ympäristölupaa, tulee tämän lupapäätöksen maisemointia ja jälkihoitoa koskevien lupamääräysten muuttaminen olla lainvoimaisesti ratkaistu ennen kuin maa-ainesten ottamistoiminta voidaan aloittaa. 3. Ottamisen toteutus Kallion louhinta tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa sekä ottosuunnitelmapiirustuksissa ( ja päivätyt

18 piirustukset) esitetyn mukaisesti sekä noudattaen lupamääräystä 1. Ottoalueen alin ottotaso on piirustuksissa esitetyn mukaisesti (N60). Louhinnan aikaisen luiskan kaltevuus saa olla enintään 7:1. Alueen maisemointi ja jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä vaiheittain ottamistoiminnan edistyessä lupamääräyksen 10 mukaisesti. 4. Alueen merkintä ja suojaus Kaikki ottamisalueen loiventamattomat kallio- ja maaleikkaukset, jotka ovat yli kolme (3) metriä korkeita, tulee suojata sellaisilla leikkauksen yläreunaan sijoitettavilla aidoilla (teräsverkkoaita tms.) tai maa- tai kivivalleilla, jotka estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn leikkauksen reunalle. Putoamisvaarasta on varoitettava kyltein, jotka sijoitetaan ympäröivään maastoon reunan lähelle. Koko ottamisalue tulee merkitä maastoon lippusiimalla tai varoitusnauhalla sekä louhinta-alueesta varoittavilla kylteillä, jotka ovat vähintään kymmenen (10) metriä ottamisalueen rajaa ulompana. Varoitusmerkintöjä tulee ylläpitää säännöllisesti. Ottoalueen raja on merkittävä maastoon. Alueelle on rakennettava kiinteä korkeuspiste (N60), jonka sijainti esitetään kartalla. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on tarvittaessa muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. Louhintaalueen tulotien puomi/portti tulee pitää suljettuna ja lukittuna vuorokautisen toiminta-ajan ulkopuolella. 5. Maa-ainesten ottaminen 6. Liikenne Poraamista, murskaamista, rikotusta ja räjäytyksiä ei saa tehdä välisenä aikana. Maa-ainesten ottaminen ja siihen liittyvät työt on tehtävä seuraavasti: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7 18 välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin klo 7 18 välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin klo 8 18 välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin klo 8 18 välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin klo 7 18.

19 7. Jätehuolto Ennen toiminnan aloittamista on hakemuksessa esitetylle tieyhteydelle oltava tieoikeus ja kuljetuksiin suunnitellulle liittymälle on saatava uusi liittymälupa Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueelta. Tie tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että vaikutukset Hakkarinojaan ja sitä ympäröivään puustoon ovat mahdollisimman vähäiset. Erityinen huomio tulee kiinnittää Hakkarinojan ylityksen toteutustapaan. Kiviainesten poiskuljetukset ja maankaatopaikalle tuotavat maa-ainekset tulee järjestää hakemuksessa esitettyä väylää pitkin. Alueella ei saa polttaa, eikä sinne saa haudata tai vastaanottaa jätteitä. Aluetta ei saa käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena ilman asianmukaista ympäristölupaa. Jätteet alueen omia kaivannaisjätteitä lukuun ottamatta tulee kerätä, varastoida ja toimittaa viipymättä jatkokäsittelyyn ympäristöluvan omaavalle vastaanottopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyneitä vaarallisia jätteitä tulee käsitellä siten, ettei jätteistä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. 8. Pinta- ja valumavesien johtaminen ja käsittely Pintavedet tulee johtaa pois alueelta riittävän kokoisen viivytys- ja selkeytysaltaan tai -altaiden kautta, jotka on mitoitettava hakemukseen liitetyn pintavesiselvityksen tiedot sekä hetkelliset kuormitusvaihtelut kuten rankkasateet huomioon ottaen riittävän suuriksi. Lisäksi pintavesien käsittelyjärjestelmään on asennettava hakemuksen mukaisesti sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Altaiden pohjalle kertyvä hienoaines on poistettava altaista aina tarvittaessa ja siirrettävä kuivumaan paikkaan, josta ei tapahdu uudelleenliettymistä. Kuivunut liete voidaan käyttää muuhun maa-ainekseen sekoitettuna louhintaalueen maisemoinnissa. Ennen toiminnan aloittamista tulee valvontaviranomaiselle toimittaa tarkempi vesienjohtamissuunnitelma mitoituslaskelmineen sekä pintavesien käsittelyjärjestelmää kuvaavine rakennepiirustuksineen. Viranomainen voi suunnitelman perusteella antaa asiassa tarkentavia määräyksiä. 9. Pinta- ja pohjaveden sekä maaperän suojelu Hakkarinojan ja lupamääräyksen 1 mukaisesti muutetun ottoalueen rajan välinen alue (30 50 m) tulee jättää tilan länsireunalla koskemattomaksi, eikä sille saa mm. läjittää pintamaita.