IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015

Transkriptio

1 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALU- EIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY

2 i kalataloustarkkailun raportti vuodelta 2015 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDAS- JÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUSTARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA Heikki Laitala, FM Simo Paksuniemi, Iktyonomi Sisällysluettelo: YHTEENVETO JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT KIRJANPITOKALASTUS SÄHKÖKOEKALASTUKSET TULOKSET KIRJANPITOKALASTUS SÄHKÖKOEKALASTUKSET Siuruanjoen tulokset Ranuajoki Luiminkajoki Vertailu aiempiin vuosiin VIITTEET LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Vuoden 2015 kirjanpitokalastuksen perustulokset Sähkökoekalastusten koealakortit Sähkökoekalastusten koealakohtaiset yksilötiheydet ja biomassat Copyright Ahma ympäristö Oy PL Rovaniemi p pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

3 1 YHTEENVETO Vuonna 2015 Siuruanjoen tarkkailualueella kalasti neljä kirjanpitokalastajaa, mikä on alle tarkkailussa asetetun tavoitetason. Kalastajien rekrytoiminen kirjanpitokalastukseen on ollut ajoittain vaikeaa. Vuoden 2015 kalastajakohtainen kokonaissaalis oli koko tarkkailuhistorian suurin (43 kg/kalastaja) ja pääosa saaliista muodostui käyttökelpoisista lajeista (ahven ja hauki). Ahvenen yksikkösaaliissa on ollut havaittavissa nouseva suuntaus ja osaltaan tämä lienee seurausta ahvenkantojen todellisesta runsastumisesta alueella. Kirjanpitokalastajien harjussaaliit ovat olleet koko tarkasteluhistorian melko heikkoja ja vuoden 2015 harjussaalis jäi koko tarkasteluhistorian pienimmäksi. Vähäistä harjussaalista voi osaltaan selittää sateinen ja viileä alkukesä, joka vaikeutti kalastusta ja toisaalta myös kalastajien pyynti on voinut kohdentua helpommin kalastettavissa oleviin haukeen ja ahveneen. Viime vuosina kirjolohisaaliit ovat laskeneet pyyntikokoisten kirjolohien istutusten vähennyttyä ja taimensaaliit ovat olleet satunnaisia. Sähkökoekalastuksia tehtiin heinäkuussa ja elokuussa Elokuussa tehdyissä kalastuksissa Luiminkajoella, Ranuajoella ja Siuruanjoen Majovankoskella vesi oli normaalia korkeammalla ja virtausolosuhteet olivat keskimääräistä voimakkaammat, mikä vaikeutti koekalastusten toteutusta. Majovankoskea ja Ranuajokea kalastettiin kahdessa osassa. Heinäkuussa Siuruanjoen ja Mertajoen koekalastuksissa virtausolosuhteet olivat ajoittain melko voimakkaat, mikä saattoi vaikuttaa koekalastussaaliisiin. Vuonna 2015 Siuruanjoen sähkökalastusten harjussaalis oli heikko ja lähellä edellisten sähkökalastusten tasoa. Koekalastushetkellä vallinneet voimakkaammat virtausolosuhteet saattoivat vaikuttaa harjusten esiintymiseen koskissa ja siten myös kalastusten tuloksiin. Muita koealoilla tyypillisesti tavattuja lajeja (kivisimppu, kivennuoliainen ja mutu) esiintyi melko normaaliin tapaan. Majovankosken koskikalasto koostui edellisen koekalastuksen tapaan pääasiassa kivisimpuista ja kivennuoliaisista. Uusina lajeina Majovankoskella tavattiin salakka, seipi, mutu ja pikkunahkiainen. Mertajoen kalasto koostui sähkökalastusten perusteella lähes yksinomaan kivisimpuista. Ranuajoen peruskalastoa edustivat ahven, särkikalat ja kivisimput. Luiminkajoen molemmilla koealoilla suurimmat yksilötiheydet havaittiin kivisimpulla. Pitkän aikavälin tarkastelussa Siuruanjoen ja Luiminkajoen Heinikosken harjustiheyksissä on viitteitä laskevasta kehityssuunnasta. Lisäksi kivennuoliaistiheydet vaikuttaisivat vähentyneen useammalla koekalastuskohteella. Tulevien vuosien koekalastuksissa tulee kiinnittää huomiota harjuksen ja kivennuoliaisen esiintymiseen koealoilla.

4 2 1. JOHDANTO Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueille on voimassa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille (Nikula ym. 2012). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman muutamin tarkennuksin (POPELY/401/07.00/2012). Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman tarkennettuna (Dnro 103/ ). Tarkkailuohjelma sisältää Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n, Kuiva-Turve Oy:n, Pudasjärven Turvetyö Oy:n, Rasepi Oy:n ja Turvetuote Peat-Bog Oy:n turvetuotantoalueet. kalataloustarkkailu toteutettiin vuonna 2015 tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä raportissa esitetään vuoden 2015 kalataloustarkkailun tulokset. Tarkkailu piti sisällään kirjanpitokalastuksen ja sähkökalastuksia Siuruanjoen pääuomalla ja sen sivujoissa yhteensä 8 kohteessa. Tarkemmat tiedot turvetuotantoalueista, niiden päästö- ja vesistötarkkailun tuloksista, sekä tarkkailukauden sää- ja hydrologisista oloista löytyvät laaditusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportista (Pusa ym. 2016) 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Kirjanpitokalastus Tarkkailuohjelman mukaan Siuruanjoen alaosalla välillä jokisuu-siurua tulee olla kirjanpitäjinä 8 vapakalastajaa. Vuoden 2015 osalta saaliskirjanpidon lomakkeet palautti vain neljä kalastajaa, joten kalastajien määrä väheni yhdellä edellisvuodesta. Alueelle on saatu rekrytoitua kaikkiaan seitsemän kirjanpitokalastajaa, mutta heistä kolmen kalastus oli vuonna 2015 niin vähäistä, että he eivät palauttaneet lomakkeita. Aktiivisten kalastajien rekrytointi Siuruanjoelle on ollut haastavaa, mutta kirjanpitokalastajien määrä pyritään jatkossa saattamaan jälleen tarkkailuohjelman edellyttämälle tasolle. Kalastajien pyynti- ja saalistiedot vuodelta 2015 on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu pyydys- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (g/kalastuskerta, kkr) kullekin saalislajille. Yksikkösaaliin kehittymistä on lisäksi kuvattu kalalajeittain sekä todellisina vuosiarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina. Vapakalastajia on ollut kirjanpitäjinä Siuruanjoella vuodesta 2007 lähtien. Tässä raportissa esitetään tulokset vuosilta Vuosien vapakalastuksen aineistot ovat suppeampia kuin sen jälkeiset aineistot, millä voi olla vaikutusta myös tuloksiin (Taskila 2013). Kirjanpitokalastuksen tuloksia tulkitessa tulee huomioida, että kirjanpitokalastus toteutui vuonna 2015 tavoitetta pienempänä, mikä kasvattaa satunnaisvaihtelua. Kirjanpitokalastajien kalastuspaikat, kalastustavat ja tekniikat sekä pyyntiajat ja pyyntiponnistus vaihtelevat ja kalastajien aktiivisuus kirjanpitoon sekä kalastajissa tapahtuva vaihtuvuus kasvattavat epävarmuutta tulosten tulkinnassa. Ii- Siuruanjoen kirjanpitokalastuksessa erityisesti verkko- ja katiskapyynti sekä koukkukalastus ovat olleet riippuvaisia pääasiassa yksittäisten kirjanpitokalastajien pyyntiponnistuksesta. Vapakalastuksen tuloksiin ovat voineet vaikuttaa erityisesti yksittäisen kalastajien kalastustavat (perho/virveli) ja kalastuspaikat sekä perehtyneisyys ja mieltymys tietyn kalalajin kalastukseen. 2.2 Sähkökoekalastukset Sähkökalastukset toteutettiin välisenä aikana. Siuruanjoen koealoilla kalastukset toteutettiin käyttäen saksalaisvalmisteista akkukäyttöistä Hans Grassl IG200/s -laitteistoa. Kalastuksissa käytettiin voltin jännitettä ja Hz:n pulssitiheyttä (taajuutta). Ranuanjoen ja

5 3 Luiminkajoen koealat sekä Siuruanjoen Majovankosken koeala kalastettiin aggrekaattikäyttöisellä laitteistolla (Honda 1000 W + muuntaja mallia Rapinoja ). Käytetty jännite oli 600 V. Kalastukset toteutettiin kuten Bohlin ym. (1989) ja Saura (1999) esittävät huomioiden mm. standardissa SFS-EN ja Ympäristöministeriön työsuojeluohjeistuksessa (2006) mainitut seikat. Metodin pääkohtia olivat: koealat kalastettiin kolmeen kertaan alat kalastettiin alhaalta ylöspäin kalastuskertojen välillä pidettiin minuutin tauot Tutkimuksessa käytetyn keräilyhaavin havaksen solmuväli oli 5 mm. Myös anodirengas oli varustettu 5 mm:n havaksella 0-vuotiaiden ja muiden pienikokoisten kalojen keräilyn helpottamiseksi. Kalastusten yhteydessä ei käytetty sulkuverkkoja vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kalastusten ja kalojen mittausten jälkeen kalat palautettiin koealalle. Koealat valokuvattiin, mitattiin ja maastopöytäkirjaan merkittiin myös tietoja mm. koealan virrannopeudesta, vedenkorkeudesta, kalastettavuudesta ja pohjan laadusta. Tulokset on esitetty kolmen kalastuskerran yhteistuloksina ilman kalastettavuusarvolla tehtävää laskennallista korjausta. Koealojen sijainnit on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Koealakortit valokuvineen on esitetty liitteessä 6. Kalastukset saaliineen on tallennettu ympäristöhallinnon koekalastusrekisteriin. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ympäristöolosuhteet voivat vaikuttaa vuosien välisiin tiheysmuutoksiin, joita ovat koekalastushetkellä mm. vedenkorkeus, veden lämpötila ja virtaama. Virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelut ovat voineet aiheuttaa sen, että aina ei ole voitu kalastaa täsmälleen samaa koealaa. Lisäksi koekalastusten tuloksiin voivat vaikuttaa koekalastusryhmien eri kokoonpano sekä käytössä olleet koekalastuslaitteet. Taulukko 1. Sähkökalastuskohteet Siuruanjoen vesistöalueella. nro vesistö kunta koordinaatit (ETRS-TM35FIN) selite 1 Siuruanjoki Ranua Majovankoski 2 Siuruanjoki Pudasjärvi Saarikoski 3 Siuruanjoki Oulu Hirvaskoski 4 Siuruanjoki Oulu Leuankoski 5 Mertajoki Pudasjärvi Suukoski 6 Ranuajoki Ranua keskiosa 7 Luiminkajoki Ranua Seipikoski 8 Luiminkajoki Ranua Heinikoski

6 4 Kuva 1. Sähkökalastuskoealojen sijainnit. 3. TULOKSET 3.1 Kirjanpitokalastus Kirjanpitokalastajien saalis vuonna 2015 koostui edellisvuosien tapaan valtaosin hauesta ja ahvenesta (yht. 82 %). Hauen osuus kokonaissaaliista on ollut vuosina keskimäärin noin 53 % ja ahvenen osuus noin 26 %. Vuosina 2013 ja 2014 hauen osuus jäi %:iin ja vastaavasti ahvenen osuus kasvoi %:iin. Vuonna 2015 hauen osuus kokonaissaaliista kohosi jälleen keskimääräiselle tasolle (53 %) ja ahvenen osuus (29 %) kokonaissaaliista laski. Hauen saalismäärien notkahdus johtunee lähinnä pyyntimuotojen käyttömäärien eroista, mutta ahvenen kohdalla saaliiden paraneminen voi olla mm. yksikkösaaliiden perusteella todellista. (Taulukko 2.) Kirjanpitokalastajien harjussaaliit Siuruanjoelta ovat olleet koko tarkasteluhistorian ( ) ajan heikkoja (2-14 kg) ja vuoden 2015 saalis (2,0 kg) jäi koko tarkkailuhistorian pienimmäksi. Vuodet olivat hieman parempia (12-14 kg/v) harjussaaliiden osalta. Kirjanpitokalastajien vaihtu-

7 5 vuus voi vaikuttaa harjussaaliiden määrään, koska osa kalastajista lienee erikoistunut juuri harjuksen pyyntiin tietyillä paikoilla, kun toiset kalastajat kalastavat yleisemmin eri lajeja. Esimerkiksi vuonna 2013 harjuksen kokonaissaaliista yli 70 % oli yhden kalastajan pyytämää ja kyseinen kalastaja ei ole harjoittanut kirjanpitokalastusta sen jälkeen. Toisaalta sateinen ja viileä alkukesä voi selittää osaltaan vuoden 2015 heikkoa harjussaalista. Kolea sää vaikuttanee kalastajien motivaatioon, jonka lisäksi suuret virtaamat ja vedenkorkeuden nousu vaikeuttavat virtavesissä kalastusta. Ylipäätään harjuksen kokonaissaalis on ollut viime vuosina melko alhainen, jolloin pienetkin kalastajamäärissä tapahtuvat muutokset tai kalojen käyttäytymiseen tai pyydystettävyyteen vaikuttavat ympäristötekijät voivat vaikuttaa yksittäisen tarkkailuvuoden tuloksiin. Siuruanjokeen on istutettu kesänvanhoja harjuksenpoikasia, mutta laji myös lisääntyy alueella luontaisesti ja harjussaaliissa voikin esiintyä kumpaakin alkuperää olevia kaloja. (Kuva 2, taulukko 2.) Kuva 2. Siuruanjoen Leuvankosken virtaamamittausaseman virtaamat vuonna Kirjolohisaaliit ovat suoraan riippuvaisia lähialueille tehdyistä pyyntikokoisen kirjolohen istutuksista. Taimenta saaliissa on ollut vain satunnaisesti, viimeksi vuonna Satunnaiset saalistaimenet ovat todennäköisesti Iijoesta Siuruanjokeen nousseita kaloja, sillä taimenen luontaista lisääntymistä ei ole Siuruanjoella ainakaan sähkökoekalastusten yhteydessä pystytty todentamaan (Taskila 2013). Kirjanpitokalastajien kalastajakohtainen saalis on vaihdellut tarkasteluhistorian aikana noin kg:n välillä. Vuoden 2015 kalastajakohtainen saalis oli koko tarkkailuhistorian suurin noin 43 kg/kalastaja. Pääosa saaliista muodostui käyttökelpoisista kalalajeista, joten saaliilla voidaan katsoa olevan myös jonkinasteista kotitarvekalastuksellista merkitystä virkistyksellisen arvon lisäksi. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaaliit (kg) pyydyksittäin ja lajeittain v pyydys PP ahven hauki harjus lahna kirjo- lohi särki made yhteensä verkot #30 40 mm 4 1,6 3,5 0,0 2,2 0,0 1,9 0,0 9 katiskat 28 15,3 12,4 0,0 3,8 0,0 0,0 3,4 35 koukut 472 0,0 11,2 0,0 0,0 0,0 0,0 12,8 24 vavat 69 33,2 63,5 2,0 0,0 3,2 0,0 0,0 102 pilkki 3 0,1 0 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0 2 yhteensä osuus, %

8 6 Suhteuttamalla kirjanpitokalastajien saaliit heidän kalastusmääriinsä (ns. pyyntiponnistuksiin), mahdollistetaan vuosien välinen vertailu niin pyyntimuotojen kuin kalalajien saaliidenkin välillä. Nämä niin sanotut yksikkösaaliit kertovat kunkin kalalajin keskimääräisen saaliin joko passiivisen pyydyksen kokukertaa kohden tai vapakalastuksen osalta kalassakäyntikertaa kohden. (Taulukko 2.) Siuruanjoella verkkokalastus on ollut perinteisesti melko vähäistä ja se on kohdistunut suvantoalueille. Vuonna 2015 yksittäinen kirjanpitokalastaja kalasti kahdella verkoilla kevään kutuaikaan haukea ja ahventa. Kalastajan runsain saalislaji oli hauki, jota saatiin keskimäärin vajaat 875 grammaa yksittäisen verkon kokukertaa kohden. Seuraavaksi eniten verkoilla saatiin lahnaa noin 550 grammaa, särkeä noin 475 grammaa ja ahven noin 400 grammaa. Kutupyynnin saaliit ovat voimakkaasti riippuvaisia kalastuksen ajoituksen onnistumisesta ja toisaalta jokialueilla myös virtaamista ja muista sääolosuhteista. Noin 2,3 kg:n kokukertakohtaista verkkosaalista voidaan pitää varsin kohtuullisena, kun yli puolet saaliista muodostui käyttökelpoisista lajeista. (Taulukko 3.) Kirjanpitokalastajien katiskapyynti toteutui kokonaisuudessaan yksittäisen kalastajan toimesta. Kalastaja käytti kahta katiskaa ja kalastus ajoittui kevään kutupyynnistä syyskuun loppupuolelle saakka. Katiskakalastuksen saalis muodostui pääasiassa ahvenista sekä hauista (yht. 79 %), ja mainittujen lisäksi saaliissa oli vähäisempiä määriä lahnaa ja madetta. Keskimääräinen yksittäisen katiskan kokukertakohtainen saalis sisälsi noin 546 grammaa ahventa, noin 443 grammaa haukea, noin 136 grammaa lahnaa ja noin 121 grammaa madetta. Keskimäärin kalastaja sai noin 1,2 kg:n saaliin niinä päivinä, kun hän koki katiskansa, joten katiskapyynnin saalista voidaan pitää tyydyttävänä. (Taulukko 3.) Yksittäinen kirjanpitokalastaja kalasti made- ja iskukoukuilla (4-18 kpl) maalis-huhtikuussa. Saaliit jäivät keskimäärin melko vähäisiksi ja kalastaja jäi useimmilla kokukerroilla kokonaan saaliitta. Keskimääräinen yksittäinen kokukertakohtainen saalis sisälsi n. 24 grammaa haukea ja 27 grammaa madetta. Yksikkösaaliiden perusteella maaliskuun pyynti (n. 108 g/kokukerta) onnistui huhtikuun pyyntiä (29 g/kokukerta) paremmin. Myös kalastaja saama kokonaissaalis oli hieman parempi maaliskuussa (14,15 kg), mutta suurin yksittäisen kalastuskerran saalis (4,5 kg) ajoittui huhtikuun alkuun. (Taulukko 3.) Kirjanpitokalastajien vapakalastus oli valtaosin heittokalastusta, mutta yksittäinen kalastaja harjoitti huhtikuussa myös pilkkimistä. Heittokalastuksen osalta yleisin saalislaji oli hauki, jota kalastajat saivat 920 grammaa kalassakäyntikertaa kohden. Toiseksi yleisin saalislaji oli ahven n. 481 gramman saaliilla. Lohikalojen osalta saalis koostui vähäisestä määrästä kirjolohta (46 g/kkr) ja harjusta (29 g/kkr). Harjuksia saatiin saaliiksi vain viitenä kertana kaikista kalassakäyntikerroista, joten tässä kirjanpitokalastuksessa harjus oli melko harvinainen saalis. Saatujen harjusten keskikoko oli noin 400 grammaa. Kirjanpitokalastajien vaihtuvuus ja erilaiset kalastustavat voivat vaikuttaa harjussaaliisiin, kuten jo aiemmin todettiin. Kirjolohisaaliit ovat riippuvaisia istutuksista. Vuoden 2015 osalta kirjolohta saatiin vain kahdella kalastuskerralla, yksittäiset kalat kummallakin kerralla. Heittokalastuksen yksikkösaalis kalastuskertaa kohden oli hieman parempi kuin katiskalla saatu kokukertakohtainen saalis ja se koostui lähes yksinomaan käyttökelpoisista lajeista, joten saalista voidaan pitää vähintäänkin kohtuullisena. (Taulukko 3.) Yksittäinen kalastaja harjoitti kolme kertaa pilkkimistä huhtikuussa. Pilkkikalastuksen kokonaissaalis (1,79 kg) koostui ahvenesta (0,09 kg) ja särjestä (1,79 kg).

9 7 Taulukko 3. Kirjanpitokalastuksen yksikkösaaliit* (g) pyydyksittäin ja lajeittain v pyydys PP ahven hauki harjus lahna kirjo- lohi särki made yhteensä verkot # mm , , , katiskat , ,0 0, koukut 472 0,0 24 0,0 0,0 0,0 0, vavat ,0 46 0,0 0, pilkki ,0 0,0 0,0 0, ,0 633 * vapavälineet g/kalassakäyntikerta, passiiviset pyydykset g/pyydyskokukerta Kuvissa 2 ja 3 on vertailtu kirjanpitokalastajien vuosien vapakalastuksen yksikkösaaliita. Harjuksen yksikkösaalis oli vuosina kohtuullisen korkea, mutta putosi sen jälkeen vuosien tasolle. Vuoden 2015 harjussaalis oli koko tarkkailuhistorian pienin. Syitä harjussaaliiden laskuun on pohdittu aiemmin tässä raportissa. Kirjolohisaaliit ovat istutustoiminnan vähenemisen myötä romahtaneet voimakkaasti. Vielä vuosina 2004 ja 2005 kirjolohta saatiin selvästi yli 500 grammaa kalassakäyntikertaa kohden, eli käytännössä vähintään joka toisella kalastuskerralla. Vuonna 2015 kirjolohta saatiin saaliiksi vain kahdella kalassakäyntikerralla. (Kuva 3.) Kuva 3. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset harjuksen ja kirjolohen yksikkösaaliit v

10 8 Heittokalastuksen kalastuskertakohtaisissa haukisaaliissa ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa vuosien välisestä kohtalaisesta vaihtelusta huolimatta. Keskimääräinen haukisaalis on vuosina ollut noin 780 grammaa kalastuskertaa kohden (n g). Vuoden 2015 osalta yksikkösaalis (920 g) oli keskimääräistä parempi. Vuoden 2014 ahvensaalis oli tarkasteluhistorian suurin, mutta vuonna 2015 ahvenen yksikkösaalis (481 g) putosi vuoden 2013 tasolle. Merkittävä osa vuoden 2015 vapakalastuksen ahvensaaliista oli yhden kalastajan pyytämää. Kuitenkin vapakalastuksen ahvenen yksikkösaaliissa on ollut havaittavissa selkeä nouseva suuntaus. Yksikkösaaliiden paraneminen on ollut ahvenen osalta varsin tasaista ja lienee oletettavasti osaltaan seurausta ahvenkantojen todellisesta runsastumisesta alueella. Ahven sietää rehevöitymistä kohtuullisesti ja toisaalta lämpimät kesät suosivat ahvenen lisääntymistä ja poikasvaiheita, mikä on voinut näkyä ahvensaaliiden nousuna myöhempinä vuosina, kun ahvenet ovat kasvaneet pyyntikokoon. Kirjanpitokalastajissa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia, mutta harjussaaliiden varsin heikko taso ja kirjolohi-istutusten väheneminen ovat voineet osaltaan lisätä kalastuksen painottumista ahventen pyyntiin. Ahventa tai haukea (tai kumpaakin) saatiin vuonna 2015 keskimäärin vajaat 80 % kalastuskerroista. (Kuva 4., Yrjölä ym. 2016, Sutela ym. 2007) Kuva 4. Vapakalastuksen kalastuskertakohtaiset hauen ja ahvenen yksikkösaaliit v

11 9 3.2 Sähkökoekalastukset Siuruanjoen tulokset Siuruanjoen kalataloustarkkailusta on kertynyt sähkökalastusaineistoja 1990-luvulta alkaen vuosilta 1994 (Pohjanmaan Tutkimuspalvelu 1997), 1999, 2001 (Lapin Vesitutkimus Oy 2002), 2005 (PSV Maa ja Vesi OY 2006), 2007 (Lapin Vesitutkimus Oy 2008) ja 2011 (Taskila 2012). Esitetyissä vertailutaulukoissa (taulukot 4 ja 6) vuosien 1999 ja 2001 kalatiheydet ovat pyydystettävyysarvoilla korjattuja, eli jonkin verran korjaamattomia arvoja suurempia. Vuonna 2015 kalastettujen koealojen tarkemmat tiedot on esitetty koealakorteissa (liite 3) sekä lajikohtaiset tiheydet ja biomassat liitteessä 4. Siuruanjoen pääuomalla koekalastuksia on suoritettu määrävuosina Leuankoskella, Hirvaskoskella ja Saarikoskella (Muukala). Koskikalasto on koostunut pääsääntöisesti kivisimpuista, kivennuoliaisista ja muduista. Satunnaisesti esiintyneitä lajeja ovat made, särkikalat ja hauki. Vuoden 2015 sähkökalastusten harjussaalis oli yhtä heikko kuin edellisissä vuonna 2011 tehdyissä kalastuksissa. Kalastusajankohdan keskimääräistä suuremmat virtaamat saattoivat vaikuttaa harjusten esiintymiseen koskissa ja siten myös koekalastusten tuloksiin. Siuruanjoen harjustiheydet ovat olleet melko alhaisia jo suhteellisen pitkään, jolloin pienetkin kalojen käyttäytymiseen tai pyydystettävyyteen vaikuttavat, ympäristö- ja olosuhdemuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen vuoden tuloksiin. Muita koealoilla tyypillisesti tavattuja lajeja kuten kivisimppuja ja mutuja esiintyi varsin normaalisti. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Siuruanjoen sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) vuosina SIURUANJOKI Leuankoski harjus 2,0 1,4 3,9 0,5-0,5 - taimen 0, hauki - - 0,5 0,5-0,9 - mutu 7,3 24,2 17,1 1,0 4,1 4,6 17,7 särki ,7 made 0, ahven ,0 0,6 0,5 1,6 kivisimppu 21,0 56,9 6,8 13,3 4,2 9,7 33,0 kivennuoliainen 7,8 21,7 26,6 15,7 17,2 2,3 7,2 SIURUANJOKI Hirvaskoski harjus 1,6 5,2 11,1 3,0 1,4 0,5 0,8 taimen hauki - - 1, ,8 mutu 139,0 8,4 8,8 3,0 5,6 5,7 23,1 särki ,6 made 1,3 2,3 0, ,5 ahven 0,3-3,8 0,5-1,0 0,8 kivisimppu 46,5 114,3 3,8 9,5 69,4 5,2 46,9 kivennuoliainen 29,0 77,0 31,7 7,5 12,5 3,8 4,6

12 10 SIURUANJOKI Muukalan Saarikoski harjus < 11 cm 8,5 1,2 12 0,5-0,5 0,7 taimen hauki 0, ,7 - - mutu ,4-0,7 0,5 47,1 särki ,7 made 1,5 1, ahven 0, , kivisimppu 58 57,7 36,7 9,5 8,0 9,1 44,9 kivennuoliainen 21,5 36,4 23,2 0,5 1,7 2,4 5,8 Siuruanjoen yläosalla sijaitseva Majovankoski on luonteeltaan melko louhikkoinen, syvä ja vuolasvirtainen, mikä on tehnyt kosken sähkökalastamisesta ajoittain haastavaa. Vuonna 2015 koskea kalastettiin kahdessa osassa. Koealan syvempi alaosa kalastettiin idän puoleiselta rannalta ja matalampi yläosa koko joen leveydeltä. Vuoden 2015 kalastusta vaikeuttivat lisäksi liukkaat kivet, joissa oli paikoin noin 1 mm kerros limaa/lietettä. Majovankosken koskikalasto koostui pääasiassa kivisimpusta, kivennuoliaisesta ja mateesta. Uusina lajeina Majovankoskelta tavattiin pikkunahkiainen, seipi ja salakka ja mutu. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Siuruanjoen Majovankosken sähkökoekalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) vuosina 2007, 2011 ja 2015 SIURUANJOKI Majovankoski harjus taimen hauki mutu - - 1,5 särki salakka - - 1,5 seipi - - 0,7 made 1,9 1,5 3,7 ahven kivisimppu 38,9 3,1 26,3 kivennuoliainen 9,3 1,5 14,6 pikkunahkiainen - - 1,5 Mertajoen suukosken kalasto on koekalastusten perusteella koostunut pääasiassa kivisimpuista, kivennuoliaisista ja muduista. Lisäksi koealalta on tavattu säännönmukaisesti yksittäisiä haukia. Vuoden 2015 kalasto koostui lähes yksinomaan kivisimpuista. Koealalta on tavattu harjuksen poikasia vuosien kalastuksissa, mutta viimeisten kolmen sähkökoekalastuksen aikana niitä ei ole enää tavattu. Mertajoen sähkökalastustuloksista ei ollut käytössä saaliiden punnitustietoja, koska vaaka rikkoutui maastossa. (Taulukko 6.)

13 11 Taulukko 6. Mertajokisuun Suukosken sähkökalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) vuosina MERTAJOKI Suukoski harjus - 0,9 1,8 0, taimen 0, hauki 1,1 3,4 0,7 1,0 0,9 - - mutu 7,4 16,9 41,2 1,5 53,8-1,0 särkikalat - - 0,7 2, made - 2,3 1,7-0,4 - - ahven - 1, ,3 0,5 - kivisimppu 11,1 9,3 76,6 1,5 62,0 9,6 38,4 kivennuoliainen 13,7 44,0 23,7 3,5 6,8 3,0 1, Ranuajoki Ranuajoen keskiosalla sijaitsevalta Sääskisuon metsäautotien yläpuoliselta koskialueelta on kertynyt kalataloustarkkailuun liittyvää sähkökalastusaineistoa vuosilta 2004, 2005, 2007 ja Edellisistä kalastuksista on raportoitu aiemmin erillisissä vuosiraporteissa. (Paksuniemi 2005, Salo 2006 ja Salo & Paksuniemi 2007) Ranuajoen sähkökalastusalan pohjan rakenne koostuu pääasiassa lohkareista ja isoista kivistä, joita peittää melko runsas sammalkasvusto. Joen vesi on melko humuspitoista ja väriltään kohtuullisen tummaa, joka tuo oman haasteensa kalastettavuuteen. Sähkökalastuksissa koealalta ei ole tavattu harjuksen poikasia, mutta vuoden 2015 kalastuksessa saaliiksi saatiin yksi vanhempi harjus (25,9 cm, ikää ei määritetty). Koealan peruskalastoa edustavat ahven ja särkikalat sekä kivisimppu, joita havaittiin kohtuullisesti myös vuoden 2015 kalastuksessa. Muita koealalla tavattuja lajeja olivat kivennuoliainen ja mutu. Taulukko 7. Ranuajoen keskiosan koealan sähkökalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) vuosina RANUAJOKI Keskiosa taimen harjus ,4 ahven 3,4 19,4 19,0 1,5 14,7 hauki ,5 - kivennuoliainen 1,7 0,8 5,4 0,5 2,7 kivisimppu 64,0 19,0 45,6 20,5 25,3 mutu 1,7 1,2 2,0 3,5 0,4 särkikalat 2,3 2,5 5,4-5, Luiminkajoki Luiminkajoen kalataloustarkkailun osalta sähkökalastusaineistoa on aiemmilta vuosilta kertynyt Seipikoskelta ja Heinikoskelta. Aiempina vuosina tehtyjä sähkökalastuksia on raportoitu erillisissä vuosiraporteissa vuonna 1996 (Kiviniemi ja Kaikkonen), 1997 (Kiviniemi), 1998 (Paksuniemi), (Kiviniemi), (Paksuniemi), 2008 (Salo ja Paksuniemi) sekä 2012 (Taskila).

14 12 Vuonna 2015 Luiminkajoen koealat kalastettiin 25. elokuuta. Joen tavanomaista korkeampi vesi ja voimistunut virtaama vaikeuttivat kalastusten toteuttamista. Koealojen pohjan rakenne koostui pääasiassa pienistä lohkareista ja isoista kivistä. Lisäksi Seipikoskessa oli kohtuullisen runsaasti hienoa hiekkaa. Kalastettujen koealojen tarkemmat tiedot on esitetty koealakorteissa (liite 3.), sekä lajikohtaiset tiheydet ja biomassat liitteessä 4. Seipikoskessa esiintyi edellisvuosien tapaan ahvenia ja särkikaloja, joista särkikaloja oli kohtuullisen runsaasti. Kivisimppujen pyydystettävyysarvolla korjaamaton tiheys oli reilut 55 yksilöä aarilla, joka on hieman koealan keskimääräistä tulosta parempi. Edellä mainittujen lisäksi koealalta tavattiin myös kivennuoliainen. Koealalta on tavattu satunnaisesti vähäisiä määriä harjusta ja madetta sekä kerran haukea, vuonna (Taulukko 8.) Heinikosken koealalta saatiin saaliiksi aiempien vuosien tapaan harjuksen poikasia, joskin vuoden 2015 poikastiheys oli koko tarkkailuhistorian heikoin. Harjuksen lisäksi koealalta tavattiin kivisimppua, kivennuoliaista, särkikaloja sekä ahventa. Lisäksi sähkökalastuksissa saatiin vähäisempiä määriä mutuja ja madetta sekä ensimmäisen kerran haukea. Koealalta on saatu taimenta vain kerran, vuonna Taulukko 8. Luiminkajoen sähkökalastusten tulokset (yks./100 m 2 ) vuosilta LUIMINKAJOKI Seipikoski taimen harjus 7,1 0, , ,5 - hauki - 0, mutu 146,4 47,5 46,7 3,0 22,0 29,7 0,9 11,7 - - särkikalat 1,4-1,7-33,0 13,3 1,7 0,6 7,5 22,4 made 2, ,0 1,0-3,4 0,6 1,5 - ahven 8,6 2,5 1,7 1,0 14,0 31,3 16,2 12,3 10,0 15,7 kivisimppu 71,4 68,3 12,5 14,0 15,0 43,0 85,5 39,8 30,0 55,2 kivennuoliainen 13,6 21,7 5,8 7,0 4,0 2, ,5 kalastuskertoja LUIMINKAJOKI Heinikoski taimen 0, harjus 27,2 16,2 10,7 5,7 29,1 8,9 5,2 7,9 6,0 2,6 hauki ,4 mutu 5 3,8 0,6 1,7 20, ,1 0,5 0,9 särkikalat 0,6 0, ,6-10,9-0,5 6,9 made 1,7 0,8 0,6 2,3 0,6 0, ,4 ahven 3, ,6-0,6 1,6-1,7 kivisimppu 52,8 51,5 57, ,1 67,2 63,2 107,9 14,8 45,2 kivennuoliainen 33,3 28,5 30,5 17, ,4 9,5 2,8 4,3 kalastuskertoja

15 Vertailu aiempiin vuosiin Siuruanjoen Majovankoskea on kalastettu vuosina 2007, 2011 ja Aiempina vuosina sähkökalastuksissa Majovankoskelta on tavattu pääaisassa kivisimppuja ja kivennuoliaisia sekä vähäisiä määriä mateita, eivätkä vuoden 2015 tulokset eronneet merkittävästi peruslajiston suhteen aiemmista vuosista. Vuonna 2015 havaittiin aiemmin koealalla esiintyneiden lajien lisäksi yksittäisiä särkikaloja, mutuja sekä pikkunahkiainen. Majovankosken koealalta uutena lajina tavattua pikkunahkiaista pidetään ympäristömuutoksille suhteellisen herkkänä lajina, mikä viittaisi kohtuullisen hyvään vedenlaatuun. (Vehanen ym. 2006) Muilla Siuruanjoen koealoilla (Leuankoski, Saarikoski ja Hirvaskoski) on tehty sähkökalastuksia vuodesta 1994 alkaen. Näiden koskien koealoilta havaittu kalasto on koostunut pääasiassa kivisimpuista, kivennuoliaisista, muduista. Lisäksi Siuruanjoen koealoilla on esiintynyt aiemmin jonkin verran harjusta, mutta 2000-luvulla harjustiheydet ovat laskeneet kaikilla koealoilla. Tuloksia tarkasteltaessa tulee huomioida, että vuosien 1999 ja 2001 tiheysarviot ovat pyydystettävyysarvolla korjattuja, joten ne ovat jonkin verran korjaamattomia arvoja suurempia. Siitä huolimatta harjustiheyksissä vaikuttaa olevan laskeva kehityssuunta. Harjus on puhtaiden vesien kala ja siten herkkä esimerkiksi rehevöitymiselle. Siuruanjoella hajakuormituksesta johtuva vedenlaadun vaihtelu, mm. ph:n ja happipitoisuuden heilahtelut, on voinut osaltaan vaikuttaa harjuksen menestykseen pitkällä aikavälillä. Samoin koealoilta säännöllisesti tavatun kivennuoliaisen esiintymistiheyksissä on ollut laskeva suunta 2000-luvulla. Lisäksi kivennuoliaistiheyksissä on havaittu laskevaa kehityssuuntaa mm. Luiminkajoen koealoilla sekä Mertajoella joten kyse voi olla osin lajin tosiasiallisesta vähentymisestä, eikä vain vuosien välisestä vaihtelusta. Kivennuoliainen sietää kohtuullisesti rehevöitymistä, mutta vaatii vedeltä suhteellisen korkeaa happipitoisuutta. Harjusta ja kivennuoliaista lukuun ottamatta muiden kalalajien esiintymisessä ei ole havaittu selkeitä muutoksia tai kehityssuuntia Siuruanjoella eikä muillakaan koealoilla. Esimerkiksi koealoilta tyypillisesti tavatun toisen pohjakalan, kivisimpun, esiintymistiheyksissä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tai kehityssuuntia, vaikka kivisimppua pidetään ympäristömuutoksille suhteellisen herkkänä lajina. Tulevien vuosien koekalastuksissa tulee kiinnittää huomiota harjuksen ja kivennuoliaisen esiintymiseen koealoilla. (Yrjölä ym. 2016, Vehanen ym. 2006) Mertajoen Suukosken koealalla on tehty sähkökalastuksia vuodesta 1994 alkaen. Suukoskella kalasto on koostunut pääasiassa kivisimpuista, kivennuoliaisista ja muduista. Myös Suukoskella on havaittavissa kivennuoliaistiheyksien väheneminen luvulla. Muiden koealalla tavanomaisesti esiintyvien lajien tiheyksissä ei ole havaittavissa selkeää muutosta. Edellä mainittujen lajien lisäksi koealalta on havaittu satunnaisesti harjusta, haukea, särkikaloja, madetta ja ahventa. Taimenta on havaittu koealalla vain kerran vuonna Ranuajoen koealalla säännöllisesti tavattuja lajeja ovat kivisimppu ahven ja kivennuoliainen, joiden lisäksi koealalla on havaittu alhaisempina tiheyksinä mutua ja särkikaloja. Lisäksi koealalta on tavattu kerran haukea (2011) ja yksi harjus vuonna Kalalajisuhteissa ja esiintymistiheyksissä ei ole havaittu selkeää kehityssuuntaa vuosien välillä. Luiminkajoen Seipikoskosken koealan tavanomaista kalastoa edustavat kivisimppu, ahven, mutu ja särkikalat. Sähkökalastuksissa havaitut ahventiheydet ovat kasvaneet koealalla vuodesta 2000 alkaen. Särkikalojen esiintyminen on vaihdellut vuosien välillä ja ajoittain särkiä ja seipiä on havaittu melko runsaastikin. Myös kivisimppujen ja mutujen tiheydet ovat vaihdelleet vuosien välillä. Aiemmin koealalta tavattiin säännöllisesti myös kivennuoliaista, mutta kivennuoliaistiheydet vaikuttavat vähentyneen 2000-luvulla. Vuoden 2015 kalastuksissa koealalta tavattiin vain yksi kivennuoliainen. Seipikoski sijaitsee Luiminkajärven alapuolella suhteellisen lähellä järveä, jolla voi olla oma vaikutuksensa erityisesti koealalta tavattujen ahventen ja särkikalojen määrään.

16 14 Heinikosken koealan peruslajistoa edustavat kivisimppu, mutu, harjus ja kivennuoliainen, joiden lisäksi koealalta on tavattu satunnaisesti särkikaloja, madetta ja ahventa. Lisäksi koealalta tavattiin kerran taimenta (1996) ja haukea (2015). Kivisimppujen tiheys oli laskenut alle puoleen edellisestä koekalastuskerrasta, mutta havaittu tiheys vastasi edellisvuosina havaittua vuosienvälistä vaihtelua. Koko tarkkailuhistorian aikana tehdyissä koekalastuksissa harjuksen yksilötiheyksissä on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus aivan tarkastelujakson alusta asti. Osaltaan lienee kyse vuosien välisestä vaihtelusta ja esim. vuonna 1996 havaittu suurempi tiheys on voinut johtua aiemmin esitetyistä koekalastustuloksiin vaikuttavista muuttujista, mutta osin muutos lienee myös todellinen. Tulevien vuosien sähkökalastustulokset vahvistavat käsitystä siitä, onko kyseessä pysyvä harjuskannan heikkeneminen. Harjusten lisäksi myös kivennuoliaistiheyksissä on havaittavissa laskeva kehityssuunta. VIITTEET Bohlin, T., Hamrin, S., Heggberget, T. G., Rasmussen, G. ja Saltveit, S. J Electrofishing - Theory and practise with special emphasis on salmonids. Hydrobiologia 173: Kiviniemi, M Turveruukki Oy: Sääskisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus 0y. 5 s. Kiviniemi, M Turveruukki Oy: Sääskisuon turvetuotantoalue. Kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuodelta 2000 sekä yhteenvetotietoja v Lapin Vesitutkimus Oy. Lapin Vesitutkimus Oy Iijoen yhteistarkkailu Käyttö-, kuormitus-, vesistö ja kalataloustarkkailun tulokset vuodelta Osa IV: Kalataloustarkkailu. Lapin Vesitutkimus Oy 2006: käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. Yrjölä, S., Lehtonen. H. & Nyberg, K. 2016: Suomen kalat. Nemo kustannus, Helsinki. 270 s. Nikula, A., Nopanen, A. & Taskila, E Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille Pöyry Finland Oy. 18 s + liitteet. Paksuniemi, S Turveruukki Oy: Sääskisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus 0y. 7 s. Paksuniemi, S Turveruukki Oy: Sääskisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. Paksuniemi, S Turveruukki Oy: Sääskisuon turvetuotantoalueen kalataloudellisen tarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. Paksuniemi, S Turveruukki Oy. Heini-Honkisuon kalataloustarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Iijoen kalastotarkkailu v Moniste. PSV Maa ja Vesi OY 2005: Iijoen yhteistarkkailu v Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. Oulu. Moniste. PSV Maa ja Vesi OY 2006: Iijoen yhteistarkkailu v Osa 3: Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu. Oulu. Moniste. Pusa, O. M., Lahti, T., Nurkkala, A. ja Hamari, S Vapo Oy, Turveruukki Oy, Kuiva-Turve Oy, Latvasuon Turve Ky, Pudasjärven Turvetyö Oy, Rasepi Oy, Turvetuote Peat-Bog Oy käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Ahma ympäristö Oy. Rovaniemi. 71 s + liitteet. Salo, J Turveruukki Oy. Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen kalataloustarkkailun tulokset vuodelta Lapin Vesitutkimus Oy. Rovaniemi. 7 s.

17 15 Saura, A Sähkökalastus. Teoksessa: Böhling, P. & Rahikainen, M. (toim.), Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. s Sutela, T., Olin, M., Vehanen, T., Rask, M Hajakuormituksen vaikutukset järvien ja jokien kalastoon ja ekologiseen tilaan. Kala ja riistaraportteja nro 411. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 37 s. Taskila, E käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailu v 2011, osa III: Kalataloustarkkailu. Pöyry Finland Oy Taskila, E käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy Vehanen, T., Sutela, T. & Korhonen H Kalayhteisöt jokien ekologisen tilan seurannassa ja arvioinnissa. Kala- ja riistaraportteja nro 398. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. 35 s.

18 Liite 1. Kirjanpitokalastuksen kokonaissaalis (kg) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna pyydys PP ahven hauki harjus lahna verkot # mm 4 1,6 3,5-2,2-1,9 0,0 9,2 katiskat 28 15,3 12,4-3, ,4 35 koukut , ,8 24 vavat 69 33,2 63,5 2,0-3, pilkki 3 0, ,8-2 yhteensä osuus, % särki made yhteensä Kirjanpitokalastuksen pyydysyksikkösaaliit* (g) pyydyksittäin ja lajeittain vuonna kirjolohi pyynti- kirjoponnistus pyydys ahven hauki harjus lahna särki made yhteensä lohi verkot # mm katiskat koukut vavat Pilkki *Vapavälineet g/kalassakäyntikerta, verkko katiska ja koukut g/pyydyskokukerta

19 Hirvaskoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 130 m Vesisyvyys 40 cm n. Virtausnopeus 70 cm/s Veden lämpötila 16,6 C Varjostus 50 % Veden sameus vähäinen Veden korkeus normaali Kalastettavuus vaikea Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjanlaatu pääasiasassa isoa ja pientä kiveä sekä pientä lohkaretta. Sakkaumat vähäisiä ja yksittäisiä pitkiä levärihmoja. Veden näkösyvyys noin 50 cm. Voimakasvirtainen koskialue ja melko hankala kalastettava. Kalastettu rannan tuntumasta koko saaren mitalta. Vesisammalten peittävyys noin 50 %. Saarikoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 138 m 2 Vesisyvyys cm Virtausnopeus >70 cm/s Veden lämpötila 16,6 C Varjostus 50 % Veden sameus vähäinen Veden korkeus normaali Kalastettavuus vaikea Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjanlaatu pääasiassa isoa ja pientä kiveä sekä pientä lohkaretta. Veden näkösyvyys noin 50 cm ja vesisammalten peittävyys noin 30 %. Erittäin kova virtaus, jonka seurauksena kalasetettiin noin 3 metriä leveä kaistale rannan suuntaisesti.

20 Leuvankoski (koordinaatit: ) ei kuvaa Pinta-ala 306 m 2 Vesisyvy ys Virtausno peus Veden lämpötila cm cm/s 17,1 C Varjostus n. 50 % Veden sameus Veden korkeus Kalastetta vuus vähäinen normaali normaali Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjamateriaali pääasiassa isoa ja pientä kiveä sekä pieniä ja isoja lohkareita. Lisäksi jonkin verran hienompaa hiekkaa ja soraa. Sakkaumat vähäisiä sekä yksittäisiä pieniä levärihmoja. Veden näkösyvyys n 50 cm ja vesisammalten peittävyys 20 %. Suukoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 205,5 m Vesisyvyys 40 cm 20- Virtausnopeus 70 cm/s Veden lämpötila 14,9 C Varjostus 100 % Veden sameus Veden korkeus Kalastettavuus vähäinen normaali normaali Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjan koostumus pääasiassa isoa kiveä, seassa pienempää kiveä ja vähäisempi määrä pieniä lohkareita sekä hienompaa ainesta. Veden näkösyvyys noin 50 cm ja vesisammalten peittävyys noin 75 %.

21 Majovankoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 137 m 2 Vesisyvy ys cm Virtausno peus >70 cm/s Veden lämpötila 15,9 C Varjostus n. 10 % Veden sameus vähäinen Veden korkeus ylhäällä Kalastett avuus vaikea Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjan koostumus pääasiassa pientä lohkaretta ja isoa kiveä, myös jonkin verran isoa lohkaretta. Veden näkösyvyys noin 50 cm ja vesisammalten peittävyys noin 80 %. Koealan alaosa melko syvää ja paikoittain syviä kuoppia. Kalastettu alaosa itärannan puolelta puoleen väliin jokea ja yläosa tien kohdalta joen poikki. Vaikea kalastettava. Ranuajoki (koordinaatit: ) Pinta-ala 225 m 2 Vesisyvyys cm Virtausnopeus cm/s Veden lämpötila 15,4 C Varjostus n. 0 % Veden sameus vähäinen Veden korkeus ylhäällä Kalastettavuus normaali Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjan koostumus pääasiassa pientä lohkaretta ja isoa kiveä, myös jonkin verran isoa lohkaretta. Lisäksi vähäinen määrä hienompaa ainesta. Vesi hyvin tummaa ja näkösyvyys noin 50 cm ja vesisammalten peittävyys noin 90 %. Kivillä hieman liukkautta ja rannalla vähän sakkaa (luokka 1).

22 Luiminkajoki Seipikoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 210 m 2 Vesisyvyys cm Virtausnope us cm/s Veden lämpötila 19,1 C Varjostus - % Veden sameus vähäinen Veden korkeus ylhäällä Kalastettav uus vaikea Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjan koostumus pääasiassa pientä lohkaretta ja isoa kiveä sekä pohjalla runsaasti hienoa hiekkaa, myös jonkin verran pientä kiveä soraa. Veden näkösyvyys noin 50 cm ja vesi hyvin ruskeaa ja vesisammalten peittävyys noin 30 %. Virta melko kova ja kalastettavuus vaikea. Luiminkajoki Heinikoski (koordinaatit: ) Pinta-ala 232,5 m 2 Vesisyvyys cm Virtausnopeus >70 cm/s Veden lämpötila 16,8 C Varjostus - % Veden sameus vähäinen Veden korkeus ylhäällä Kalastettavuus vaikea Sanallinen kuvaus ja kiintopisteet ( ) Pohjan koostumus pääasiassa pientä lohkaretta ja isoa kiveä, myös jonkin verran pientä kiveä ja soraa. Veden näkösyvyys noin 50 cm ja vesi hyvin tummaa. Vesisammalten peittävyys noin 70 %, lisäksi muuta kasvillisuutta järvisätkin ja palpakot. Virta melko kova ja kalastettavuus vaikea.

23 Liite 3. SIURUANJOKI Kalastettu pinta-ala 130 m2 Hirvaskoski Kalastuskerrat ja saalis Tiheys Biomassa Saalis yht. Biomassa yht. kpl kpl/ g/ (kpl) (g) Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm ,8 0,8 Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm ,8 0,8 Hauki >15 cm Ahven 1 1,0 16 0,8 12,3 Kivennuoliainen 3 3,0 6 * 4,6 Kivisimppu 33 28, ,7 46,9 49,8 Made ,0 1,5 256,2 Mutu 12 18, ,5 23,1 13,5 Seipi Särki 2 4, ,6 10,8 Säyne SIURUANJOKI Kalastettu pinta-ala 138 m2 Saarikoski Kalastuskerrat ja saalis Tiheys Biomassa Saalis yht. Biomassa yht. (Muukala, Korpikoski) kpl kpl/ g/ (kpl) (g) Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm 1 1 * 0,72 Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm Ahven Kivennuoliainen 4 4,0 8 5,8 Kivisimppu 40 22, ,1 44,93 71,1 Mutu 21 44, ,1 37,7 Seipi Särki 1,0 1 * 0,72 Säyne SIURUANJOKI Kalastettu pinta-ala 306 m2 Leuankoski Kalastuskerrat ja saalis Tiheys Biomassa Saalis yht. Biomassa yht. kpl kpl/ g/ (kpl) (g) Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm Ahven 2 3, ,63 79,7 Kivennuoliainen 8 11,0 3, ,5 7,19 41,7 Kivisimppu 49 32,0 20, ,1 33,01 59,2 Mutu 19 19,0 16, ,65 22,5 Seipi 0,0 Särki 1,0 1, ,65 7,8 Säyne

24 Liite 3. SIURUANJOKI Majovankoski Kalastuskerrat ja saalis kpl Kalastettu pinta-ala 137 m2 Saalis yht. Tiheys Biomassa Biomassa yht. (g) (kpl) kpl/ g/ Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm Ahven Kivennuoliainen ,6 243,8 Kivisimppu ,3 152,6 Made ,7 162,8 Mutu ,5 4,4 Pikunahkiainen ,5 5,8 Salakka ,5 4,4 Seipi ,7 3,6 Särki Säyne SIURUANJOKI Kalastettu pinta-ala 205,5m2 Mertajokisuu Kalastuskerrat ja saalis Saalis yht. Tiheys Biomassa kpl Biomassa yht. (g) (kpl) kpl/ g/ Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm Ahven Kivennuoliainen 2 2 * 1,0 Kivisimppu * 38,4 Mutu * 1,0 Seipi Särki Säyne * Ei punnitustietoja

25 Liite 3. RANUAJOKI II Kalastettu pinta-ala 225 m Kalastuskerrat ja saalis Tiheys Biomassa Saalis yht. kpl Biomassa yht. (g) kpl/ g/ (kpl) Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm Harjus cm Harjus >15 cm ,44 69,3 Hauki <15 cm 0,0 Hauki >15 cm 0,0 Ahven 8 15,0 10, ,7 431,1 Kivennuoliainen 2 3,0 1, ,7 35,1 Kivisimppu 26 15,0 16, ,0 25,3 144,0 Mutu 1, ,4 1,3 Seipi 0,0 Särki 11 1, ,3 223,6 Säyne LUIMINKAJOKI Kalastettu pinta-ala 210 m2 Seipikoski Kalastuskerrat ja saalis Tiheys Biomassa Saalis yht. Biomassa yht. kpl kpl/ g/ (kpl) (g) Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm Ahven 22 7,0 4, ,7 163,8 Kivennuoliainen ,5 18,6 Kivisimppu 40 40,0 36, ,0 55,2 241,0 Mutu Salakka ,9 47,1 Särki ,5 206,2 Säyne LUIMINKAJOKI Heinikoski Kalastuskerrat ja saalis kpl Kalastettu pinta-ala 232,5 m2 Saalis yht. Biomassa yht. Tiheys Biomassa (kpl) (g) kpl/ g/ Saalislajit k 1 k 2 k 3 100m2 100m2 Taimen >15 cm Harjus <11 cm ,6 19,4 Harjus cm Harjus >15 cm Hauki <15 cm Hauki >15 cm ,43 781,1 Ahven ,7 48,6 Kivennuoliainen ,3 77,8 Kivisimppu ,0 45,2 105,4 Made ,0 0,4 24,1 Mutu ,9 0,4 Salakka ,0 8,2 Särki ,9 12,5 Säyne