HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma

2 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellisen velvoitetarkkailun tuloksia vuodelta Tarkkailu koostui Tainionvirran Ekonkosken, Vuoteenkosken ja Vanhanmyllynkosken sähkökoekalastuksista. Sähkökoekalastuksissa tavattiin kuutta kalalajia. Lukumääräisesti yleisimpiä lajeja olivat edellisvuosien tavoin kivennuoliainen ja kivisimppu. Poikkeuksena edellisiin koekalastuksiin ( ) nähden, kesän vanhoja (ikäluokka 0+) taimenen poikasia ei tavattu lainkaan. Myöskään madetta ei tavattu vuonna 2010, vaikka lajia on aikaisempina vuosina tavattu kaikilta koealoilta. Jätevedenpuhdistamon alapuolisen Vanhanmyllynkosken koealan kalayhteisön koostumus ei juuri poikennut yläpuolisista vertailualoista. Kuormitetulta Vanhanmyllynkosken koealalta ei tavattu särkeä ja ahventa kuten ylemmiltä koealoilta, mutta toisaalta se oli ainoa koeala jolta tavattiin taimenta. Vuoden 2010 tarkkailutulokset viittasivat edellisvuosien tavoin siihen, että Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamolla ei ollut haitallista vaikutusta ainakaan lohikalojen esiintymiseen. Sen sijaan kuivalla ja poikkeuksellisen lämpimällä kesällä on voinut olla vaikutuksia lohikalojen poikasten selviytymiseen.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS 1 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 5 TULOKSET 4 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 8 VIITTEET 9 Liite 1. Tainionvirran kalaistutukset vuosina Liite 2. Tainionvirran sähkökoekalastuksien koealojen lajikohtaiset tulokset. Liite 3. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitustietoja vuodelta 2010

4 1 JOHDANTO Hämeen ympäristökeskus (nykyisin Hämeen ELY-keskus) myönsi Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (Dnro. HAM-2005-Y ) johtaa puhdistettuja jätevesiä Tainionvirtaan. Ympäristöluvassa on annettu velvoite tarkkailla jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä puhdistettujen jätevesien vaikutuksia vastaanottavan vesistön vedenlaatuun sekä kalastoon ja kalastukseen. Kalataloudellisen velvoitetarkkailuohjelman on laatinut Kymijoen vesi ja ympäristö ry (Raunio 2008), ja Hämeen TE-keskus hyväksyi ohjelmaesityksen (Dnro. 472/5723/08). Kalataloudellisen tarkkailun lisäksi luvan saaja velvoitettiin maksamaan Hämeen TE-keskukselle vuosittaisena kalatalousmaksuna 500 euroa, joka käytetään kalakantojen hoitoon jätevesien vaikutusalueella. Jätevedenpuhdistamon ohella Tainionvirtaa kuormittavat Vanhanmyllynkosken ja Kirveskosken kalanviljelylaitokset, joiden kalataloustarkkailua tehdään yhteistarkkailuna. Kalanviljelylaitosten tarkkailu koostuu joka viides vuosi tehtävästä kalastustiedustelusta. Hartolan jätevedenpuhdistamon lähettyvillä on lisäksi Isosuon ja Hotilansuon turvetuotantoalueet, jotka kuormittavat Tainionvirtaa. Tämä raportti käsittelee Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellista tarkkailua vuodelta Tarkkailu koostui Tainionvirran sähkökoekalastuksista. 2 VESISTÖN YLEISKUVAUS Hartolan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan purkuojaa pitkin Tainionvirtaan (kuva 1). Tainionvirta kuuluu Sysmän reitin vesistöalueeseen (14.8), sen Joutjärven-Tainionvirran osa-alueeseen. Tainionvirta alkaa Jääsjärven eteläpäästä ja jatkuu jokijaksojen ja järvialtaiden muodostamana ketjuna Päijänteeseen asti. Tainonvirran pituus Jääsjärven ja Joutsjärven välillä on 13,5 km. Jääsjärven luusuassa Tainonvirran keskivirtaama on noin 10,1 m 3 /s, ylivirtaama 23 m 3 /s ja alivirtaama 4 m 3 /s. Virran varrella on viisi koskea, joista vuolain on Ekonkoski (ks. kuva 1). Putouskorkeutta Tainionvirralla on 7 m. Arvioiden mukaan pistekuormituksen osuus Sysmän reitin kokonaiskuormituksesta on noin 3-4 %, ja se kohdistuu lähes kokonaan Tainionvirtaan. Jätevedenpuhdistamon osuus ravinnekuormituksesta on typen osalta noin 7 % ja fosforin suhteen 5 %. Puhdistamon kuormitus oli vuonna 2010 keskimäärin samaa luokkaa kuin vuonna 2009 (taulukko 1, liite 3). Pitkän aikavälin fosforikuormitus on ollut 0,28 kg päivää kohti laskettuna (taulukko 1). Kuluvan vuosikymmenen aikana jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on vaihdellut välillä 0,14-0,47 kg/vrk (taulukko 1). Puhdistetun jäteveden osalta BOD-kuorma on ollut pitkällä aikavälillä tasolla 5,1 kg/vrk (taulukko 1). Tainionvirta on ravinnepitoisuuksien perusteella luokiteltavissa karuksi tai melko karuksi (taulukko 2). Vuonna 2010 fosforipitoisuuksien keskiarvo oli puhdistamon yläpuolisella näytepisteellä 12,5 µg/l ja alapuolisella 9,5 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 1

5 Puhdistamon yläpuolisen näytepisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2010 lähes kaksinkertaiset edellisvuoden keskiarvoon nähden. Muiden vedenlaadun parametrien osalta ero näytepisteiden välillä oli pieni. Taulukko 1. Hartolan jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus (kg/vrk.) vuosina (Åkerberg 2011) ka BOD 7ATU 5,0 2,6 7,9 3,4 4,5 7,5 4,1 3,6 6,2 5,5 5,4 5,1 Fosfori 0,24 0,14 0,27 0,31 0,47 0,14 0,21 0,32 0,24 0,39 0,37 0,28 Taulukko 2. Jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolisten näytepisteiden vedenlaatu (tulosten keskiarvo, N = 2) vuonna Näytepiste Puhdistamon yläpuoli Puhdistamon alapuoli COD Mn mg L -1 Kok. P Kok. N ph Sähkönjohtavuus µg L -1 µg L -1 ms/m Väriluku Pt mg L -1 6,0 12, ,0 5,9 20 5,4 9, ,9 5,8 17,5 3 KALASTO JA KALANISTUTUKSET Tainionvirta on yksi eteläisen Suomen merkittävimmistä taimenjoista. Tainionvirtaa on myös kunnostettu virtakutuisten kalojen elin- ja lisääntymisolojen parantamiseksi sekä kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Vuonna 2009 toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen johdolla Tainionvirran kalataloudellinen kunnostushanke. Kunnostustöiden vaikutuksia Tainionvirran vedenlaatuun seurattiin kesän 2009 aikana, ja tuloksista koostettiin yhteenvetoraportti (Häkkinen 2009). Koskikunnostusten vaikutuksia Tainionvirran purkautumiskykyyn on tarkasteltu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunnossa (Raunio 2010a). Taimenen ja kirjolohen kannoista huolehditaan säännöllisin istutuksin (liite 1). Tainionvirtaan on istutettu myös täplärapua. Tainionvirtaan on istutettu viime vuosina 2-3 vuotiaita kirjolohia sekä taimenia (liite 1). Harjusta on istutettu viimeksi vuonna 2004 (675 kpl, 2-kesäisiä istukkaita). Tainionvirran kalastoon kuuluvat myös ahven, hauki, made, salakka, särki, kivisimppu, pikkunahkiainen ja kivennuoliainen. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Tarkkailuohjelman (Raunio 2008) mukaan koekalastuksia suoritetaan Tainionvirran kolmella koskialueella (kuva 1). Kaksi ylintä koealaa, Ekonkoski ja Vuoteenkosken yläosa, toimivat vertailualueina yhdelle puhdistamon alapuoliselle koskelle. Vuoteenkosken alaosan ja 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011

6 puhdistamon purkupisteen väliselle jokijaksolle kohdistuu myös Isosuon ja Hotilansuon turvetuotantoalueiden vaikutukset. Kuva 1. Tutkimusalue sekä koekalastusalojen ja purkupisteen sijainti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 3

7 Kultakin koskelta valittiin koekalastukseen noin 100 m 2 :n suuruinen koeala, joka kalastettiin kolmen poistopyynnin menetelmällä. Vuoden 2010 koekalastukset tehtiin elokuun lopulla. Koekalastukset suoritettiin aggregaattikäyttöisellä laitteilla. Koekalastuksissa sovellettiin eurooppalaisen menetelmästandardin ohjeita (SFS-EN : 2003). Kunkin poistopyynnin saalis mitattiin ja punnittiin lajikohtaisesti. Aineistosta laskettiin kullekin koealalle lajikohtaiset pyydystettävyysarvot sekä lajien tiheys- ja biomassa-arviot pinta-alayksikköä kohden. 5 TULOKSET Tainionvirran sähkökoekalastusalueet olivat kalojen elinympäristöinä melko samankaltaisia (kuvat 2-4). Kaikilla aloilla pohjanlaatu oli hiekkaa ja kivikkoa (taulukko 3). Koekalastusajankohtana Tainionvirran virtaama oli hyvin pieni (kuva 5) ja Vuoteenkosken alkuperäistä koealaa (ks. Raunio 2009) ei pystytty kalastamaan. Koeala siirrettiin sivuuomasta päävirran kunnostetun kosken puolelle. Virtaamat laskivat vielä elokuun jälkeen ja saavuttivat minimitason lokakuussa, n. 5 m 3 /s. Taulukko 3. Tainionvirran sähkökoekalastusalojen tiedot. Lat. N Lon. E. Keskimääräinen kalastetun Pohjan syvyys m alueen laatu leveys m Ekonkoski ,4 5 Hiekka/kivi Vuoteenkoski ,3 4 Hiekka/kivi Vanhanmyllynkoski ,4 3,5 Hiekka/kivi Kuva 2. Tainionvirran Ekonkoski (koeala 1). 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011

8 Kuva 3. Tainionvirran Vuoteenkoski (koeala 2). Veden vähyyden vuoksi vuonna 2010 kalastettiin koeala päävirran kunnostetusta koskesta. Kuva 4. Tainionvirran Vanhanmyllynkoski (koeala 3). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 5

9 kuva 5. Tainionvirran virtaamat (m 3 /s) vuonna Sähkökoekalastuksissa tavattiin yhteensä kuutta kalalajia (liite 2). Edellisvuodesta poiketen madetta ja taimenen kesän vanhoja poikasia (ikäluokka 0+) ei tavattu lainkaan. Lukumääräisesti yleisimmät lajit olivat edellisvuosien tavoin kivennuoliainen ja kivisimppu (kuva 6). Haukea ja taimenta tavattiin vain yhdeltä koealalta. Puhdistamon purkupisteen alapuolisen Vanhanmyllynkosken koealan kalayhteisön koostumus poikkesi vain vähän yläpuolisista koealoista. Kuormitetulta koealalta ei tavattu särkeä ja ahventa kuten ylemmiltä koealoilta, mutta toisaalta se oli ainoa koeala jolta tavattiin taimenta. Lisäksi kuormitetulta koealueelta tavattiin edellisvuoden tavoin runsaammin kivisimppua, jota pidetään melko herkkänä lajina erilaisille ihmistoiminnan vaikutuksille. Yhteenlasketut kalatiheydet koealoilla olivat: Ekonkoski 66 kpl/100m 2, Vuoteenkoski 26 kpl/100m 2 ja Vanhanmyllynkoski 73 kpl/100m 2. Lajikohtaiset tiheysarviot on esitetty liitteessä 2. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011

10 Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski Ahven Hauki Kivennuoliainen kpl/100 m 2 Kivisimppu Särki Taimen 0+ Taimen >0+ Kuva 6. Tainionvirran kolmelta koealalta tavatut kalalajit ja niiden tiheysarviot aaria kohden. Koealakohtaiset lajien yhteenlasketut biomassa-arviot olivat seuraavat: Ekonkoski 557 g/100m 2, Vuoteenkoski 310 g/100m 2 ja Vanhanmyllynkoski 1458 g/100m 2 (kuva 7). Kaikilla kolmella koealalla biomassat olivat selvästi pienemmät kuin vuonna Lajikohtaiset biomassa-arviot on esitetty liitteessä Ekonkoski Vuoteenkoski Vanhanmyllynkoski 1500 g/100 m Ahven Hauki Kivennuoliainen Kivisimppu Särki Taimen 0+ Taimen >0+ Kuva 7. Tainionvirran kolmelta koealalta tavatut kalalajit ja niiden biomassa-arviot aaria kohden. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 7

11 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Tainionvirran velvoitetarkkailuun liittyvistä sähkökoekalastuksista on käytettävissä vuosien tulokset. Vuosien 2008 ja 2009 koekalastuksissa taimenen kesän vanhoja poikasia tavattiin Vanhanmyllynkoskelta, mutta vuonna 2010 taimenen 0+ poikasia ei tavattu yhdeltäkään koealalta. Tosin Vanhanmyllynkoskelta tavattiin vanhempia taimenia. Koska tarkkailun alin koeala on jätevesien purkupisteen alapuolella, ei kunnan jätevedenpuhdistamon kuormituksella näyttänyt olevan ainakaan lohikalojen esiintymiseen haitallista vaikutusta. Vuosienväliset erot taimenen 0+ poikasten tiheyksissä saattavat liittyä kesän ja syksyn 2010 pieniin virtaamiin ja poikkeuksellisen lämpimiin säihin, jonka vuoksi olosuhteet ovat voineet olla poikasille huonosti soveltuvia. Tainionvirralta on olemassa aiempia koekalastustuloksia 1980-, ja 2000-luvuilta, mutta koealat ovat vuosien aikana vaihtuneet ja poistopyyntejä on ennen velvoitetarkkailua ollut vain yksi tai kaksi. Näin ollen aikaisemmat tiheysarviot eivät ole suoraan vertailukelpoisia viime vuosien arvioihin. Viimeisimmät Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikön (nykyisin Hämeen ELY-keskus) tekemät sähkökoekalastukset on vuodelta 2007, jolloin kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun koealoista kalastettiin Ekonkoski ja Vanhanmyllynkoski. Ekonkosken koekalastuksissa taimenen 0+ -poikasia on tavattu vain vuonna 1990 sekä yksi yksilö vuonna Vanhempia poikasia on tavattu 1995 ja 2009, mutta nämä kalat saattoivat olla istutettua kantaa. Vuoteenkosken koekalastuksissa on tavattu taimenia 1980-luvun lopulta aina vuoden 2000 koekalastuksiin. Vuosina 2008 ja 2010 lohikaloja ei tavattu lainkaan, mutta vuoden 2009 tutkimuksissa Vuoteenkoskelta tavattiin sekä taimenta että harjusta. Vuoteenkosken koealaa on jouduttu virtaamatilanteen mukaan vaihtamaan, jolla on voinut olla vaikutusta vuosienvälisiin eroihin lajistokoostumuksessa ja lajien runsaussuhteissa. Kivennuoliainen on ollut kivisimpun ohella Ekonkosken, Vuoteenkosken ja Vanhanmyllynkosken runsaslukuisimmat lajit pitkällä aikavälillä ja näin on ollut myös velvoitetarkkailun aikana. Vanhanmyllynkoskelta tavattiin taimenta jo 1980-luvun lopun koekalastuksissa, mutta 1990-luvun koekalastuksissa lohikaloja ei tavattu. Sen sijaan vuosina taimenta on tavattu Vanhanmyllynkoskelta. Vuonna 2007 kosken lajistoon kuului myös kirjolohi. Vuoden 2010 koekalastukset olivat ensimmäiset Tainionvirran kunnostusten jälkeen tehdyt koskien kalaston rakenteen selvitykset. Poikkeuksellisten virtaama- ja sääolosuhteiden vuoksi arviota kunnostusten vaikutuksista Tainionvirran lohikalojen poikastuotantoon ei vielä pystytä tekemään. Tulevien vuosien tarkkailututkimuksilla saadaan myös tähän asiaan lisätietoa. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011

12 VIITTEET Raunio, J Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 6 s. Raunio, J Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009, 9 s. Raunio, J. 2010a. Lausunto Tainionvirran kalataloudellisen kunnostuksen vaikutuksista joen purkautumiskykyyn. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n lausunto, 3 s. Raunio, J. 2010b. Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010, 16 s. SFS-EN Veden laatu. Sähkökalastusmenetelmä. Suomen standardisoimisliitto SFS. Åkerberg, A Hartolan jätevedenpuhdistamon puolivuosiyhteenveto heinä-joulukuu ja vuosiyhteenveto Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 9

13 LIITE 1.1 Liite 1. Tainionvirran kalaistutukset vuosina Kalataloushallinnon istutusrekisteri Kalastusalu Kunta: Istutukset Istutusvuosi Kalalaj Ikä Istukkaita Istutusvesi Tainionvirta 2002 Järvitaimen 1v 950 Järvitaimen 2v 500 Järvitaimen 5k 821 Järvitaimen 5v 215 Kirjolohi 2v 902 Täplärapu aik Järvitaimen 1v 730 Järvitaimen 2v 1305 Järvitaimen 3v 704 Järvitaimen 4k 304 Järvitaimen 4v 83 Järvitaimen 5k 333 Kirjolohi 1k 1500 Kirjolohi 2v Harjus 1v 5000 Järvitaimen 2v 610 Järvitaimen 4v 1033 Kirjolohi 2v 539 Kirjolohi 3k 958 Kirjolohi 3v Harjus 2k 849 Järvitaimen 3v 675 Järvitaimen 4v 159 Kirjolohi 2v 862 Kirjolohi 3k Järvitaimen 1v 1100 Järvitaimen 3k 135 Järvitaimen 3v 498 Kirjolohi 2v Järvitaimen 1v 787 Kirjolohi 2v 250 Kirjolohi 3k 100 Kirjolohi 3v 222

14 LIITE 1.2 Istutukset vuonna 2008 Istutusaika Kalalaji Ikä Pituus Istukkaita kpl Varat Istutuspaikka Alueen omistaja Kirjolohi 2v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Mattolaituri Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Keijunkoski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Keijulankoski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Kirkonkylä Hartolan osakaskunta Järvitaimen 1v Virtaankoski Virtaan kalastuskunta Järvitaimen 1v Virtaankoski Virtaan kalastuskunta Kirjolohi 2v Virtaankoski Virtaan kalastuskunta Järvitaimen 3v Keijulankoski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Kirkonkylä Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Keijulankoski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Ekonkoski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Virtaankoski Virtaan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Keijulan koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Mattolaituri Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Keijulankoski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Mattolaituri Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Ekonkoski Hartolan osakaskunta Kirjolohi 2v Virtaankoski Virtaan kalastuskunta Järvitaimen 3v Keijulankoski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 3v Mattolaituri Hartolan osakaskunta Järvitaimen 4k Mattolaituri Hartolan osakaskunta Järvitaimen 4k Keijulankoski Hartolan osakaskunta Järvitaimen 4k Vanhanmyllyn koski Hartolan osakaskunta

15 LIITE 1.3 Istutukset vuonna 2009 Istutukset ajalta: Istutusaika Kalalaji Ikä Pituus Istukkaita kpl Varat Istutuspaikka Alueen omistaja Istutusvesi: Tainionvirta Kirjolohi 2v Kirjolohi 2v Kirjolohi 2v Virtaa Virtaan kalastuskunta Kirjolohi 2v Kirjolohi 2v Järvitaimen 3v Järvitaimen 3v Järvitaimen 3v Kirjolohi 3k Virtaa Virtaan kalastuskunta Järvitaimen 3v Järvitaimen 3v Kirjolohi 2v Kirjolohi 3k Virtaa Virtaan kalastuskunta Järvitaimen 3v Vanhanmyllynkoski Järvitaimen 3v Vanhanmyllynkoski Kirjolohi 2v Vanhanmyllyn koski Istutuksia yhteensä: 16 kpl Varat: 1 = velvoitevarat Ikä: mvl = istutettu mätiä, vastalyps. nuo = istutettu ei sukukypsiä kaloja, 2 = kalastuksenhoitomaksu mspa = istutettu mätiä, ikää ei tunneta tarkasti 3 = valtion kalanviljelyvarat silmäpisteaste aik = istutettu sukukypsiä kaloja, 4 = metsähallituksen varat vk = vastakuoriutunut poikanen ikää ei tunneta tarkasti 5 = kalastuskuntien varat ek = esikesäinen poikanen la = lasiankerias 6 = kalastusalueen varat 1k = yksikesäinen ka = karantenoitu lasiankerias 7 = muut varat 1v = yksivuotias 2k = kaksikesäinen 2v = kaksivuotias jne...

16 LIITE 2 Liite 2. Tainionvirran sähkökoekalastuksien koealojen lajikohtaiset tulokset. Yksilötiheysarviot ovat sarakkeessa N/100 m 2. Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Ekonkoski Päivämäärä Koealan nro Koealan pinta-ala 100 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Ahven ,00 2,00 2,00 2,18 0,74 1,45 65,35 0,57 0,44 Hauki 1 9 9,00 1,00 1,00 1,00 0,00 0,00 9,00 1,00 0,00 Kivennuoliai ,41 17,00 17,00 41,19 53,21 104,29 305,32 0,16 0,25 Kivisimppu ,93 14,00 14,00 19,05 7,55 14,81 93,90 0,36 0,22 Särki ,00 3,00 3,00 3,00 0,00 0,00 84,00 1,00 0,00 Yhteensä ,00 37,00 66,43 557,58 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Vuoteenkoski Päivämäärä Koealan nro Koealan pinta-ala 100 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Ahven ,00 3,00 3,00 3,07 0,36 0,70 46,12 0,71 0,29 Kivennuoliai ,55 11,00 11,00 15,34 7,41 14,53 161,73 0,34 0,25 Kivisimppu ,75 4,00 4,00 5,85 5,40 10,58 39,47 0,32 0,43 Särki ,00 2,00 2,00 2,18 0,74 1,45 63,17 0,57 0,44 Yhteensä ,00 20,00 26,44 310,49

17 Laskentataulukko populaatiokoon arvioimiseksi, 3 kalastusta (Junge & Libosvarsky, 1965) Ari Saura Kalastuspaikka Vanhanmyllynkoski Päivämäärä Koealan nro Koealan pinta-ala 90 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %:n BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m m m 2 luott. väli MASSA (G)/ PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kivennuoliai ,71 24,00 26,67 33,70 7,78 15,25 158,65 0,41 0,16 Kivisimppu ,78 23,00 25,56 36,49 13,12 25,72 174,51 0,33 0,18 Taimen > ,00 2,00 2,22 2,42 0,82 1, ,50 0,57 0,44 Täplärapu 1 0,00 1,00 1,11 1,11 0,00 0,00 0,00 1,00 0,00 Yhteensä ,00 55,56 73, ,66

18 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 LIITE 3 s. 1 (2) - 1/1 - PUHDISTAMO: Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 171 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite Virtaama Käsitelty m³/d Ohitus m³/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön m³/d k-aine Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 8,7 7,0 7,9 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 8,7 7,0 7,9 Tuleva vl mg/l Käsitelty mg/l Ohitus mg/l 0,0 0,0 Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % COD Cr Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgo2/l Käsitelty mgo2/l Ohitus mgo2/l 0,0 0,0 Vesistöön mgo2/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % BHK7 (ATU) Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d 7,7 3,1 5,4 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 7,7 3,1 5,4 Tuleva vl mgo2/l Käsitelty mgo2/l 16 8, Ohitus mgo2/l 0,0 0,0 Vesistöön mgo2/l 16 8, Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.n Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgn/l Käsitelty mgn/l Ohitus mgn/l 0,0 0,0 Vesistöön mgn/l Käsittelyteho % Kokonaisteho %

19 VUOSIRAPORTTI Yhdistelmätaulukko #1 LIITE 3 s. 2 (2) - 2/1 - PUHDISTAMO: Hartolan kunnan jätevedenpuhdistamo LAITOSTUNNUS: 171 TARKKAILUJAKSOT: J1 = J2 = Tulokset/jaksot J1 J2 Vuosi Raja Tavoite NH4-N Tuleva vl kg/d Käsitelty kg/d Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d Tuleva vl mgn/l Käsitelty mgn/l Ohitus mgn/l 0,0 0,0 Vesistöön mgn/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % kok.p Tuleva vl kg/d 4,8 4,9 4,9 Käsitelty kg/d 0,44 0,29 0,37 Ohitus kg/d 0,0 0,0 0,0 Vesistöön kg/d 0,44 0,29 0,37 Tuleva vl mgp/l Käsitelty mgp/l 0,92 0,79 0,87 0,8 Ohitus mgp/l 0,0 0,0 Vesistöön mgp/l 0,91 0,78 0,87 0,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % Nitrif.aste Käsittelyteho % Kokonaisteho %