ALK. Alkuun ALK. 1 Archicadin peruskäsitteet. 2 Käyttöliittymä

Transkriptio

1 Archicad 10 ALK-1 ALK Alkuun ALK 1 Archicadin peruskäsitteet Tässä osuudessa esitellään Archicad-työskentelyn peruskäsitteet. Ohjelman käyttöliittymä ohjaa työskentelyä ja opettelun voi aloittaa pienelläkin johdatuksella. Kuitenkin ensimmäiseksi on syytä tutustua pääperiaatteisiin. Archicadillä suunniteltaessa rakennetaan virtuaalista rakennusta, jossa on oikeat virtuaaliset materiaalit ja mitat. Tälle virtuaalirakennukselle on Graphisoftin termi Virtual Building. Halutulla tarkkuudella tehdystä virtuaalirakennuksen mallista tuotetaan tarvittavat rakennuksen piirustukset, näkymäkuvat ja tarvikeluettelot. Virtuaalirakennus muodostuu rakennuselementeistä, kuten oikeat rakennuksetkin. Elementit mallinnetaan Archicadissä käyttäen kunkin rakenteen omaa työkalua. Seinille, oville, ikkunoille, laatoille, pilareille ja palkeille on omat työkalunsa. Mallin elementti sisältää tarvittavan tiedon rakennusosasta ja se näkyy 2Dja 3D-näkymissä oikean muotoisena ja materiaaleiltaan oikeana. 2D-näkymässä eli pohjassa elementti näkyy piirustusten vaatimalla tavalla. Näin mallinnetusta rakennuksesta piirustusten tuottaminen onnistuu parhaimmillaan lähes automaattisesti. Suurin etu virtuaalirakennuksen lähestymistavasta saadaan, kun suunnitelmaan tehdään muutoksia. Rakennuselementti esiintyy yleensä useissa eri piirustuksissa erilaisina projektioina. Muutoksen hetkellä muutos tehdään virtuaalirakennuksessa vain yhteen paikkaan muutettava virtuaalirakennuksen osa muokataan ja piirustukset päivittyvät uuden tilanteen mukaiseksi. Yhteen paikkaan tehtävä keskitetty muutos vähentää virheitä dokumenteissa ja säästää työaikaa piirustusten muokkaamisesta. Rakennuselementit järjestetään mallissa kerroksiin ja tasoihin. Virtuaalirakennuksen kerrokset vastaavat oikean rakennuksen kerroksia eli kaikkia pystysuunnassa vaihtuvia tiloja, joista tarvitaan oma erillinen pohjapiirustus. Tasot (Layer) ovat taas looginen rakenne, joille rakennuselementtejä sijoitetaan tarpeiden mukaan, esimerkiksi seinien sijoittaminen ulko- tai väliseinien tasoille seinätyypin mukaisesti. Pohja ja 3D-ikkuna. Rakennusosia luodaan ja muokataan valinnan mukaan joko pohjassa tai 3D-ikkunassa. 2 Käyttöliittymä Archicadin käyttöliittymä muodostuu ikkunoista, apuikkunoista ja valikoista. Ikkunoita ovat pohja (2D), 3D-ikkuna, leikkaus/julkisivu-ikkuna, detalji-ikkuna, luettelot, taulukot ja renderointi-ikkuna.

2 ALK-2 ALK Uusia rakennuselementtejä luodaan, katsellaan ja muokataan sekä pohjassa että 3D-ikkunassa. Leikkaus/julkisivu-ikkunassa elementtejä ei voida luoda, mutta katselu ja elementtien muokkaus on mahdollista. Detalji-ikkuna on tarkoitettu detaljipiirustusta varten, jota täydennetään mallin pohjalta. Luettelo tuottaa nykytilanteesta listan. Luettelo toimii vain yhteen suuntaan, uuden elementin luominen luettelon kautta ei ole mahdollista. Luettelon vienti taulukkolaskentaohjelmaan on eräs tapa jatkaa luettelon muokkausta. Renderointi-ikkuna toimii yksisuuntaisesti, kuten luettelo, mutta nyt lopputulos on kuin mallista otettu digitaalinen valokuva (pikselikuva). Renderoitu kuva käy sellaisenaan havaintomateriaaliksi tai sen voi tallentaa sopivaan kuvatiedostoformaattiin käsiteltäväksi kuvankäsittelyohjelmassa, esimerkiksi PhotoShopissa. Renderointi-ikkuna muistuttaa valokuvaa. Tärkeimpi apuikkunoita ovat Työkalut, Tiedot, Projekti. Apuikkunat sisältävät tarpeellista tietoa ja työkaluja elementtien muokkaamista varten. Eniten tarvitut komennot on sijoitettu painikepalkkeihin, joista Standardi ja Suunnistin ovat oletuksena käytössä. Ohjelman kaikki komennot sijaitsevat valikoissa. Tietyt standardikomennot, kuten tallennus, tulostus, kopiointi ja liittäminen toimivat samaan tapaan kuin muissakin ohjelmissa. Komentojen käyttö onnistuu myös näppäinoikoteitä käyttäen. Näppäinoikotie on merkitty valikkoon komennon perään. Projekti -ikkunan Näkymät-osaan tallennetaan kaikki tarpeelliset näkymät, joita tarvitaan suunnittelussa tai dokumenttien tuottamisessa. Suunnistin 3 Objektikirjastot Kun Archicadin mallinnustyökaluilla on tehty rakennuksen perusrakenteet, tarvitaan vielä suuri joukko erityisiä rakennusosia, jotka ovat geometrialtaan tai ominaisuuksiltaan monimuotoisia. Näitä ovat ikkunat, ovet, kalusteet, varusteet, valaisimet ja muut Työkalut. Projekti. rakenteet. Archicadissä nämä rakennusosat ovat objekteja. Ohjelman mukana tulee laaja objektikirjasto, joka riittää yleensä tavanomaiseen käyttöön. Useat rakennusmateriaalien ja tarvikkeiden valmistajat ovat tehneet suunnittelijoita varten objektikirjastoja omista tuotteistaan. Näitä valmistajan määrittelemiä objekteja käyttäen rakennusosan mitat ja tiedot liittyvät oikeaan tuotannossa olevaan tarvikkeeseen. Kun suunnitelmassa tarvitaan omaa objektia, sen voi rakentaa ja tallentaa käyttäen Archicadin mallinnustyökaluja tai ohjelmoimalla. Objekteja sanotaan myös GDL-objekteiksi, niissä käytetyn ohjelmointikielen mukaan. Archicadissä on valmiina objektien ohjelmointia varten tarvittavat työkalut. Objektiksi voi tuoda myös eri mallinnusohjelmilla tehtyjä 3D-malleja. 4 Planssit ja tulosteet Archicadissä on normaalin työskentely- eli mallinnustilan lisäksi planssi- eli taittotila. Se on tarkoitettu piirustusten ja kuvien taittamista, otsikointia ja nimiöintiä varten. Samalle planssille (piirustusarkille) voi sijoittaa useissa eri mittakaavoissa olevia piirustuksia. Yleensä ne ovat pohjasta tai leikkauksista tallennettuja näkymiä. Niitä voi tuoda myös muista projekteista. Standardi Tiedot.

3 ALK-3 Archicadistä voi tulostaa kahdella eri tavalla. Käytettävän ikkunan, ruudulla näkyvän alueen tai valinta-alueella rajatun alueen voi tulostaa suoraan tulostimelle, piirturille tai PDF-kirjoittimelle Arkisto-valikon Piirrä (piirturi) tai Tulosta(tulostin tai PDF-kirjoitin) -komennoilla. Toinen tapa on tallentaa suunnitteluikkunan sisältö näkymäksi ja taittaa näkymät plansseiksi. Planssien luominen ja muokkaaminen tapahtuu Projekti-ikkunan Planssitosiossa. Valmiista plansseista luodaan tulosteita, joita hallitaan Tulosteet-välilehdellä. Siellä tulostamista varten on mahdollista määritellä erilaisia tulostesarjoja. Niissä määritetään tulostetaanko tulostimelle, piirturille vai eri tiedostomuotoihin, kuten PDF, DWG tai DWF. Siten samasta planssista voi eri tulostesarjoja käyttäen helposti tuottaa tulosteita eri käyttötarkoituksiin. Kun suunnitelma on valmis ja tarkastettu, annetaan tulostuskomento, jolloin kaikki piirustukset ja näkymät tallentuvat tai tulostuvat halutulla tavalla. Kerralla voi tulostaa myös vain yhden sarjan tai valittuja yksittäisiä kohteita. Myöhemmin muutosten tekemisen jälkeen tai pidemmälle viedyn suunnitelman valmistuttua tulosteet ehdään samalla tavalla yhdellä komennolla. Tulosteiden teko on myös mahdollista suoraan FTP-palvelimelle tai WWW-sivuksi, joka sisältää dokumentin DWF-muodossa. Tällöin mukaan voi sisällyttää Projektin tarkastaja -ohjelman, jolla katselija voi tehdä punakynämerkintöjä. Merkinnät siirtyvät sähköpostin välityksellä takaisin suunnittelijalle ja ne voi tuoda Archicadiin Merkintätyökalujen avulla. Plansseille sijoitetut tallennetut näkymät päivittyvät automaattisesti. Plansseille voi lisätä myös esimerkiksi digitaalikameralla otettuja kuvia tai selittäviä tekstejä. Samoin muiden suunnittelijoiden tekemiä piirustuksia on mahdollista avata tai tuoda plansseihin monissa eri tiedostomuodoissa. Planssit taitetaan masterplanssien päälle. Ne sisältävät arkin koon ja reunusten asetukset. Lisäksi masterplansseille voi sijoittaa 2D-elementtejä, esimerkiksi nimiön. Käyttämällä automaattitekstiä nimiöön täytettävät tiedot päivittyvät automaattisesti. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi planssilla olevien näkymien mittakaavat ja nimet, suunnittelukohteen ja suunnittelijan tiedot, päiväys ja piirustuksen numero planssin ID-numeron perusteella. 7 Visualisointi Koska Archicadillä suunnittelu perustuu kolmiulotteisiin elementteihin, syntyy suunnitelmasta visualisointi työskentelyn aikana. Mallin tarkastelukulmat tallennetaan ohjelman kameroihin. Visualisointia parantaa valaisimien ja luonnonvalojen käyttö. Taustakuvat luovat ympäristön. Renderointiin saadaan liitetyksi efektejä, esimerkiksi lumisadetta tai sumua. 8 Laskenta Elementeistä muodostuva malli on tietokanta, jonka ominaisuuksia voi luetteloida. Rakennuselementtien tai objektien määrien selvittäminen käy nopeasti valitsemalla laskentavalikosta sopiva luettelo tai muokkaamalla oma luettelo tiettyä tarvetta varten. Pinta-alojen ja tilavuuksien laskenta on perustoiminto. Määrälaskenta on kuitenkin vielä monipuolisempi. Elementteihin ja niiden ominaisuuksiin liitetyn tiedon avulla onnistuu laajempienkin kokonaisuuksien selvittäminen, kun tarvittava määrätieto on mahdollista laskea elementin määrän tai muun ominaisuuden mukaan. Elementtitaulukot ja Projektitaulukot ovat vuorovaikutteisia laskentataulukoita: niissä on mahdollista muokata luetteloitujen elementtien tai projektin osioiden parametreja. Esimerkiksi ikkunan koron, seinän tyypin ja korkeuden sekä näkymän nimen tai mittakaavan voi vaihtaa suoraan taulukossa. Muutos päivittyy saman tien malliin ja tulosteisiin. 9 Laajennukset Jotkut Archicadin toiminnoista on toteutettu laajennuksina. Esimerkiksi tiedostoformaattien kääntäjät ovat laajennuksia. Muuten laajennukset ja niiden komennot voivat sijaita eri olemassa olevissa valikoissa tai omana valikkonaan. Archicadiin on saatavilla kolmansien osapuolten tekemiä laajennuksia, jotka lisäävät ohjelman käytettävyyttä tietyillä erityisalueilla. ALK 5 Näkymät Planssien taittamista varten projektin eri suunnitteluikkunoista tallennetaan näkymiä. Näkymiin tallentuvat käytetty mittakaava, tasoyhdistelmä, kynäyhdistelmä sekä esitystapayhdistelmä. Myös 3D-näkymät voi tallentaa näkymiksi. Näkymät kootaan kansioihin. Ne siirretään plansseille tai suoraan tulosteiksi, jolloin niille määritellään julkaisuformaatti ja tulosteasetukset Tulosteissa. 6 Tiimityö Samaa tiedostoa voi käsitellä useampi suunnittelija yhtä aikaa. Archicadin tiimityö tapahtuu määrittelemällä käyttäjille oma työskentelyalue kerrosten, tasojen tai valinta-alueen avulla. Kun yksi suunnittelija saa työnsä valmiiksi ja vie muutokset malliin, muutokset ovat muiden nähtävissä ja käytettävissä. Tiimityön rakenne on selkeä; päällekkäisyyksiä ei synny vaan suunnittelu etenee nopeasti. Roolitus auttaa laadun varmistamisessa ja tiedon jakamisessa. Rooleja ovat tiimin jäsen, projektin vetäjä, ylläpitäjä ja katselija.

4 Archicad 10 KO.KL-1 KL Käyttöliittymä KL Oheisessa kuvassa on Archicad-työpöytä sellaisena kuin se avautuu oletusasetuksilla. Tässä luvussa esitellään kuvassa näkyvien ja lisäksi lukuisien muiden ikkunoiden käyttö. Avattaessa Archicad suurimman osan näkymää peittää Pohjaikkuna, johon ohjelmassa työskentely useimmiten keskittyy. Näkymän yläreunassa on valikkorivi, jossa olevien valikoiden avulla suoritetaan suurin osa toiminnoista. Useat toiminnot on tosin kätevämpää suorittaa näppäinoikoteillä tai erilaisissa apuikkunoissa, jotka reunustavat näkymää. Ikkunoiden sijaintia, kokoa ja suhteita voi muokata vapaasti. Niitä voi myös avata ja sulkea, lukuun ottamatta pohjaa, jonka sulkeminen lopettaa koko projektin. Archicadillä työskentely perustuu ensisijaisesti mallinnus-ikkunoihin, joita ovat pohja-, 3D- ja leikkausikkunat. Näissä ikkunoissa luodaan malli ja muokataan sitä. Mallinnusikkunat ovat esityksiä samasta kolmiulotteisesta mallista kun yhteen tehdään muutoksia, päivittyvät nämä myös muihin ikkunoihin. Mallinnusikkunoiden lisäksi käytössä on piirtoikkunoita, jotka sisältävät vain kaksiulotteista tietoa. Näihin kuuluvat ennen kaikkea detaljipiirustukset. Rajattaessa detalji pohjaan tai leikkaukseen rajattu alue kopioidaan 2D-detaljikuvaksi, jota voi sen jälkeen vapaasti muokata ilman että muutokset vaikuttavat 3D-malliin. Näin malli on mahdollista tehdä siihen tarkkuustasoon, mikä on työmäärän ja mallin koon kannalta järkevää, ja yksityiskohtaiset detaljit piirretään perinteisesti 2D-kuvana. 1 Mallinnus- ja piirtoikkunoissa liikkuminen Kaikissa 2D-mallinnus- ja piirustusikkunoissa (pohja-, leikkaus- ja detalji-ikkunat) liikutaan samalla tavalla. Myös 3D-ikkunassa on osin samoja toimintoja, mutta myös paljon vain siihen kuuluvia toimintoja. Katso KL.5.6 3D-ikkunassa liikkuminen. 1.1 Näkymän sovittaminen ja siirtäminen Näkymän sovittaminen eli suurennos määrittää, kuinka suuri osa mallista tai piirustuksesta mahtuu kerralla kuvaruudulle. Näkymän siirtäminen siirtää näkymän toiseen kohtaan mallia. Näitä toimintoja voi tehdä joko ikkunan alalaidan ja sivun rullausjanoilla, Näkymä-valikosta, hiiren rullan avulla, Näkymän esikatselu -ikkunasta tai piirtoalueen kohdevalikosta (hiiren oikealla painikkeella piirtoalueen päällä). Useimmille toiminnoille on olemassa myös näppäinoikotiet. Katso KL.8.7 Näkymän esikatselu-apuikkuna.

5 KO.KL-2 KL Rullausjana Piirustuksen näkymää voi siirtää ikkunoiden ala-laidassa ja sivulla olevilla rullausjanoilla. Tämän lisäksi alalaidan rullausjanan vieressä on sarja painikkeita näkymän muokkausta varten. Aivan vasemmassa reunassa on kaksi painiketta, joita osoittamalla avautuvat Projekti-, Näkymän esikatselu ja Näkymän tiedot -apuikkunat. Neljännellä painikkeella säädetään mittakaavaa. Näitä käsitellään tuonnempana. Katso KL.8 Apuikkunat ja KO.AS.1 Mittakaava. Varsinaisista näkymänmuokkauspainikkeista ensimmäinen palauttaa suurennokseksi 100 %. Jos tietokoneen näyttö on oikealla tavalla säädetty, on näkymä tällöin näytöllä samankaltainen kuin kyseinen piirustus olisi tulostettuna. -painikkeen avulla otetaan käyttöön muutamia esiasetettuja suurennosprosentteja sekä tallennetaan uusia käytössä olevan mukaisesti. -painiketta käytetään osoittamalla jotain kohtaa ruudulla ja liikuttamalla hiirtä ylös ja alas, jolloin suurennos muuttuu. Toiminto vastaa hiiren rullan käyttöä. -painikkeilla pienennetään tai suurennetaan näkymää osoittamalla piirustuksesta tietty alue. Painikkeiden kaksoisosoittaminen kaksinkertaistaa tai puolittaa näkymän. -painikkeella näkymää siirretään osoittamalla siirron alku- ja loppupisteet. -painike sovittaa koko mallin näytölle. -painikkeet siirtävät edelliseen tai seuraavaan näkymään. 1.2 Näkymä- ja kohdevalikot Näkymä-valikosta tai hiiren oikeasta painikkeesta (Macintosh: Ctrl-osoitus) avautuvalla kohdevalikolla löytyy myös suurennosja siirtokomentoja. Edellisten lisäksi valittavissa on Näytä valitut -toiminto, joka sovittaa näytölle valittuina olevat elementit; Aseta perusnäkymä ja Perusnäkymä -toiminnoilla haluttu näkymä määritetään perusnäkymäksi ja siihen voi palata. 1.3 Rullahiiri Hiirellä, jossa on normaalien painikkeiden lisäksi rulla, voi suurentaa tai pienentää näkymää pyörittämällä rullaa. Näkymää voi siirtää rulla tai (kolminappisessa hiiressä) keskinappi pohjaan painettuna. Mikäli näiden toimintojen kanssa on ongelmia, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa, että hiiren asetukset ovat oikein käyttöliittymän asetuksissa (Windows: Ohjauspaneeli Hiiri). Myös Mackäyttäjien kannattaa asentaa valmistajan tarjoama ajuri hiirelle ja valita rullan toiminnoksi painike 3 tai käyttöjärjestelmän mukainen toiminto. 2 Pohja-ikkuna Kuten jo todettu, Archicadillä työskentely keskittyy Pohja-ikkunaan. Pohjaa, kuten muitakin piirto- ja mallinnusikkunoita, voi verrata äärettömän kokoiseen piirustuspaperiin. Paperilla oleviin pelkkiin viivoihin verrattuna Archicad-elementit sisältävät enemmän tietoa. Pohjanäkymän viivat perustuvatkin kolmiulotteisten elementtien sisältämään tietoon siitä, miltä niiden tulee tässä ikkunassa näyttää. On syytä korostaa vielä, että pohjapiirroksen esitystapa on perinteisestikin puhtaasti sopimuksiin perustuva ja ettei se koskaan noudata tarkalleen esimerkiksi sääntöä, jonka mukaan pohjassa leikataan elementit metrin korkeudella lattiasta. Leikkaustason mukaan leikattujen ja projisoitujen rakenteiden esitystapaa on mahdollista muokata, ja leikkaustaso on mahdollista asettaa tapauskohtaisesti parhaiten soveltuvaksi. Pohja-ikkunan yläreunassa näkyy aina projektin nimi ja auki oleva kerros. Katso KO.AS.3 Kerrokset. 2.1 Esitystavat Esitystapojen asetukset avautuvat valikosta Dokumentti Esitystavat. Esitystapayhdistelmillä muokataan eri elementtityyppien esitystapaa sekä näytöllä että tulostettaessa. Kaikki nämä asetukset vaikuttavat pohjaan ja osa myös muihin mallinnus- ja piirtoikkunoihin. Esitystavat ovat näytön ja tulostuksen muodon ensisijainen lähde, joten tietyt asetukset kumoavat elementtien asetuksissa tehdyt säädöt. Vaikka oviasetuksissa olisi litterat asetettu käyttöön, mutta esitystavoissa ne on valittu pois näkyvistä, litteroita ei näytetä. Toisaalta jos ovessa litteraa ei ole valittu käyttöön, littera ei näy, vaikka esitystavoissa olisikin asetettu litterat näkyviin Esitystapavalinnat Palkeista esitetään pelkät reunaviivat, pelkkä emäviiva tai molemmat.

6 KO.KL-3 Pilarisymbolit voi näyttää tai kätkeä. Näytettävä symboli asetetaan pilarien asetuksissa. Leikkausmerkinnät esitetään joko leikkausten omien asetusten mukaisesti, normaalisti leikkausmerkit leikkausviivan kummassakin päässä tai yksittäinen leikkausmerkki viivan keskellä. Ikkunoiden ja ovien esitystavat voi asettaa erikseen. Ne voi kätkeä kokonaan, näyttää joko litteroituina tai ilman litteraa, tai pelkkänä aukkona reunaviivojen kanssa tai ilman. Täytteiden taustaväri näytetään elementtien asetusten mukaisesti tai ne ovat läpinäkyviä tai piirustuksen taustavärin mukaisia. Leikkaustäytteet (eli muun muassa seinien, pilarien, laattojen ja kattojen sisustat) esitetään joko vain ääriviivoin, kunkin omien asetusten mukaisella täytteellä tai yhtenäisellä täytteellä. Ääriviivoina tai yhtenäisellä täytteellä esitettäessä on mahdollista valita näytetäänkö rakennekerrosten rajaviivat. Pelkät ääriviivat ovat ajoittain käyttökelpoisia, sillä ne tulostuvat nopeasti ja vievät esimerkiksi DXF-tallennuksessa vähän tilaa. Piirtotäytteille voi valita esitystavaksi pelkät ääriviivat, täytteen omien astusten mukaisen tai yhteinäisen täytteen. Katso KO.TK Täyte-Erikoisasetukset 2D-täytteille voi valita esitystavaksi pelkät ääriviivat, elementtien omien asetusten mukaiset täytteet, yhtenäisen täytteen tai tyhjän täytteen. Katso KO.TK Täyte-Erikoisasetukset Vyöhykkeet voi esittää vyöhykkeen värillä, 2D-täytteen taustavärillä tai ilman taustaväriä. Tämän lisäksi voi erikseen asettaa, näkyvätkö 2D-täytekuviot ja vyöhykeleimat. Jos vyöhyke esitetään ilman taustaväriä vyöhykeleimaa ei voi piilottaa. VINKKI: Kaikkien täytteiden asettamisesta läpinäkyviksi on hyötyä esimerkiksi, jos projektin taustalle tuodaan bittikarttakuva, jota käytetään apuna uusia elementtejä luotaessa. Näin varmistetaan olemassa olevien elementtien läpinäkyvyys Esitystapojen tallentaminen Esitystavat-ikkunan yläosassa on osio, jossa muokatut esitystavat voi tallentaa ja tallennetun ottaa käyttöön. Esitystapoja voi myös poistaa. Nämä asetukset ovat projektikohtaisia ja ne kannattaa tallentaa aloituspohjaan, jos niitä aikoo hyödyntää uusissa projekteissa. Esitystapojen tallentamisesta on apua myös Projekti-ikkunaa käytettäessä. Näkymiä tallennettaessa ne otetaan huomioon samaan tapaan kuin tasoyhdistelmät. Katso KL.8.6 Projekti-ikkuna, KL Sisältö ja Järjestely-ikkunan käyttö. 2.2 Esitystavat näytöllä Näkymä Esitystavat näytöllä-valikosta valitaan vain näytöllä vaikuttavat esitystapa-asetukset. Tulosteisiin niillä ei ole mitään vaikutusta. Siistit nurkat -säätö vaikuttaa seinien liitosten automaattiseen täydentymiseen. Kun siistit nurkat on valittuna leikkaavat seinät muodostavat yhtenäisen rakenteen. Kun ne eivät ole valittuna, seinät esitetään erillisinä. Katso KO.TK Seinä Siistit nurkat. Emäviivat seinissä voi valita näkyviksi. Emäviivassa näkyvät myös piirtosuunnan osoittavat pienet nuolet. Piirtosuunnalla on merkitystä, koska emäviivan puoli seinässä valitaan sen suhteen. Emäviivan puolen vaihtaminen tai poikkeuttaminen useasta seinästä samanaikaisesti toimii oikein jos seinät on piirretty samaan suuntaan. Katon saranalinja valitaan näkyviin tai piiloon. Viivan leveyden voi valita esitettäväksi todellisena tai hiusviivana. Hiusviiva on niin ohut viiva kuin näyttö pystyy näyttämään. Lisäksi leikkausviivat voi asettaa näkymään paksuina. Tämä tarkoittaa, että rakennuselementtien reunaviivat ja leikkausviivaluokkaan kuuluvat viivat näkyvät kaksi kertaa hiusviivan paksuisena, kun muut osat näkyvät hiusviivoina. Tällä asetuksella saa piirroksiin helposti selkeyttä. Huom! Tehdyissä tulosteissa ja myös tulostettaessa näkymä suoraan tulostimelle käytetään aina kynäasetuksien mukaisia todellisia viivanpaksuuksia. Täytteet näytetään normaalisti viivarasterilla eli vektoriesityksellä. Sen voi poistaa käytöstä näytöllä, jolloin täytteet näkyvät pisterasterilla. Tulostuksessa valinnalla ei siis ole vaikutusta. Leikkaussyvyys (leikkauksen takarajaa osoittava viiva) valitaan näkyviin tai piiloon. Detaljin rajan voi näyttää tai kätkeä. Detaljille voi määrittää myös erillisen, tulostuvan ääriviivan, johon tämä säätö ei vaikuta. Piirustuksen kehys valitaan näkyviin tai piiloon. Masterkohteet plansseilla voi samoin valita joko näkyviin tai piiloon. Näytä piirustusavut tai piilota piirustusavut vaihtaa kerralla täytteiden suuntavektorit, tekstin ja kuvien nurkkamerkit sekä käyrien suuntavektorit näkyviin tai piiloon. Niiden näkymisen voi asettaa myös kullekin erikseen. Täytteen suuntavektorit valitaan näkyviin tai piiloon. Kun täytteiden suuntaa tai origoa ei ole tarpeen muokata, piilottamalla suuntavektorit näyttönäkymä on visuaalisesti lähempänä tulosteita. Tekstin nurkkamerkit voi asettaa näkymään. Tällöin tekstikenttien nurkkiin tulee pienet merkinnät, joista on apua esimerkiksi sijoiteltaessa tekstikenttiä. Tulosteissa teksti tulee aina ilman nurkkamerkkejä. Kuvan nurkkamerkit valitaan näkyviin tai piiloon. Käyrien suuntavektorit (Bézier-käyrissä) voi asettaa näkyviin tai piiloon. Valittaessa käyrä suuntavektorit tulevat kuitenkin aina näkyviin ja niitä voi muokata. 3 Leikkaus- ja julkisivuikkunat Leikkaus- ja julkisivuikkunat käyttäytyvät pääpiirteissään Pohjan tavoin, niissä vain muokataan mallia sivuprojektiossa. Leikkauksissa ja julkisivuissa voi luoda vain kaksiulotteisia elementtejä, kuten KL

7 KO.KL-4 KL teksti, viivat, täytteet ja 2D-objektit. Olemassa olevia elementtejä voi muokata ja kopioida, esimerkiksi siirtää seiniä, ovia tai ikkunoita. Myös Boolen toimenpiteitä voi suorittaa leikkausikkunassa. Katso KO.TT Boolen toimenpiteet. Leikkauksen ja julkisivun joka on yksi leikkauksen erikoistapaus käsittely alkaa luomalla pohjaan leikkausviiva, joka osoittaa leikkauksen sijainnin, suunnan ja muodon. Itse leikkaus avataan kohdasta Näkymä Projektin sisältö Leikkaus/julkisivu, Projekti sisältö -apuikkunasta tai valitsemalla leikkausviiva pohjasta ja valitsemalla Avaa leikkaus -komento kohdevalikosta (hiiren oikea painike). Avautuvassa ikkunassa on esitys mallista sellaisena kuin se on leikkauksen asetuksissa määritetty. Kaikkia yksityiskohtia käsitellään tarkemmin kohdassa: KO.TK.7.1 Työkalut Leikkaus ja julkisivu. 3.1 Leikkaustyypit Leikkauksia on kolmea tyyppiä: Itse päivittyvä malli, Päivitettävä malli ja Piirustus. Valinta tehdään leikkauksen asetuksissa. Kaksi ensimmäistä ovat yhteydessä kolmiulotteiseen malliin ja niissä tehtävät muutokset vaikuttavat suoraan siihen. Piirustus-tyyppinen leikkaus on 3D-mallista 2D-viivoiksi ja -täytteiksi muunnettu esitys, jossa tehtävät muutokset eivät vaikuta malliin. Kaikkiin leikkausikkunoihin voi luoda uusia 2D-elementtejä, kuten viivoja, täytteitä, selitteitä ja mittoja sekä sijoittaa objekteja (toimivat vain 2D-symboleina). Varsinkin kun leikkaus on vielä mallitilassa, on valkeapohjaisista täytteistä hyötyä, kun leikkaukseen tehdään korjauksia. Sellaisella voi peittää väärän näköiset kohdat ja piirtää päälle uusia viivoja. Leikkauksen asetuksissa voi valita, näytetäänkö automaattiset kerroskorkeusmerkinnät. Ne voi näyttää joko näytöllä tai sekä näytöllä että tulostettaessa. Leikkauksen tehosteiksi voi valita pintojen väritys valitulla kynällä tai kunkin elementin materiaalivärillä, täytteet sekä varjot. Leikkaus- ja kerrosmerkinnät voi vaihtaa ja muokata parametrisin asetuksin Leikkauksien päivittäminen Itse päivittyvä malli -tyyppinen leikkausikkuna päivittää ikkunan näkymän vastaamaan 3D-mallin tilaa aina kun leikkaus avataan tai tuodaan päällimmäiseksi ikkunapinossa. Päivitettävä malli -tyyppinen leikkausikkuna ei päivity itsestään vaan se tulee erikseen komentaa päivittymään. Vaikka Piirustus-tyyppinen leikkaus ei olekaan yhteydessä 3D-malliin, on sen sisältämät elementit mahdollista päivittää vastaamaan 3D-mallin tilaa. Tällöin itse luodut 2D-elementit (paitsi dynaamiset mitat) säilyvät muuttumattomina. Jos sen sijaan leikkauksessa on siirrelty mallista tulleiden elementtien paikkoja, ne siirtyvät päivittämisen yhteydessä 3D-mallin mukaisille paikoilleen. Piirustus-tyyppinen leikkaus toimii siten aivan samalla tavalla kuin detaljipiirustus. julkisivut. Mieti uudestaan mallista -komento on käytössä, kun päällimmäisenä näytöllä on jokin leikkausikkuna. Komento kohdistuu tähän ikkunaan. Kun pohjasta on valittuna leikkausviiva tai useampia, on komento Mieti valitut uudestaan käytössä. Mieti kaikki mallista -komento päivittää projektin kaikki leikkaukset, joten sen käytön kanssa kannattaa olla harkitsevainen. Mieti kaikki itsepäivittyvät uudestaan päivittää leikkaukset, jotka ovat yhteydessä malliin ja Mieti kaikki piirustukset uudestaan vain piirustukset. 4 Detalji-ikkunat Detaljit ovat leikkausten tavoin erillisiä ikkunoita, joita hallitaan Näkymä Projektin sisältö Detaljipiirustukset-kohdassa tai Projekti sisältö -ikkunassa. Erotuksena leikkauksiin saman detaljin voi linkittää useampaan detaljimerkkiin ja nämä voivat sijaita pohjan lisäksi leikkauksissa. Detaljin luomista ja sen asetuksia käsitellään kohdassa KO.TK.7.2 Työkalut-Detalji. 4.1 Detaljien päivittäminen Detaljit voivat sisältää mallista siirrettyjä 2D-muotoon muutettuja elementtejä. Piirustus-tyyppisten leikkausten tavoin ne ovat päivitettävissä valikon Näkymä Päivitä Mieti uudelleen detaljipiirrokset-komennoilla. 5 3D-ikkuna Komennot, joilla leikkausten päivittäminen tehdään, ovat kohdassa Näkymä Päivitä Mieti uudestaan leikkaukset ja Periaatteessa Archicadissä rakennetaan koko ajan samaa virtuaalirakennusta kolmiulotteiseen avaruuteen ja eri 2D- sekä 3D-ikkunat ovat kaikki vain näkymiä tuohon yhteen malliin. Siksi 3D-työsken-

8 KO.KL-5 tely sinänsä ei poikkea työskentelystä pohja- tai leikkausnäkymissä. Kaikki 3D-näkymissä tehdyt muutokset päivittyvät pohjanäkymään ja päinvastoin. Kaikki 3D-näkymien asetukset voi tehdä Näkymä 3D-näkymä -valikon kautta. Myös 3D-näkymässä hiiren oikealla painikkeella aukevasta kohdevalikosta voi tehdä 3D-asetuksia. Tallennetut 3D-näkymät näkyvät Projekti sisältö -apuikkunassa ja saman apuikkunan kautta voi siirtyä näkymästä toiseen. Katso: KL.8.6 Projekti-apuikkuna. 3D-näkymä voi olla joko perspektiivinäkymä tai yhdensuuntaisprojektio, tyypillisesti aksonometria. Perspektiivikuvissa on aina määritelty katselupiste (kamera) ja kohdepiste. Yhdensuuntaisprojektioissa kuvaan otetaan koko malli. Sekä perspektiivinäkymän että yhdensuuntaisprojektion asetukset säädetään kohdassa Näkymä 3D-näkymä 3D-projektio. Avautuvan ikkunan oikeassa ylälaidassa on painike, jolla siirrytään näkymätyypistä toiseen. Kun Ikkuna-valikosta valitaan 3D-ikkuna, avautuu 3D-näkymä niillä asetuksilla, jotka on viimeksi säädetty. Valikosta Näkymä 3D:ssä näytettävät elementit avataan 3D-ikkuna näyttäen koko malli, tai leikaten se valinta-alueella tai näyttäen valitut elementit. Valinta on tehtävissä myös pohjassa kohdevalikosta, joka aukeaa hiiren oikella painikkeella. 5.1 Perspektiivi Kamera- ja muut 3D-näkymät kannattaa tallentaa näkymiksi, jolloin Projekti-apuikkunan näkymät-alasivun kautta näkymään siirtyminen käy helposti ja näkymän voi kätevästi siirtää planssille. Näin tallennettuun näkymään tallentuvat kaikki 3D-valikossa tehdyt asetukset ja jopa valinta-alueella tehty tarkasteltavan alueen rajaus. Projekti sisältö-ikkunassa näkyvä tallennettu kamera sisältää vain 3D-suuntausasetukset. 5.2 Aksonometria KL Perspektiivi-ikkunassa säädetään kaikki perspektiivinäkymän olennaiset asetukset. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa näkyy esikatselu pohjanäkymästä. Jos näkymään halutaan suurempi osa mallista, pitää pohjanäkymä ensin sovittaa vastaavasti. Esikatselukuvassa näkyvät myös katselupiste (katsojan silmä eli kamera), kohdepiste, aurinko ja näkökartio paksummalla viivalla. Katselupisteeseen, kohdepisteeseen ja aurinkoon voi tarttua osoittimella ja raahata ne toiseen paikkaan. Mihin tahansa kohtaan osoittaminen muuttaa katselupisteen paikkaa osoitetun pisteen suuntaan säilyttäen etäisyyden kohdepisteeseen vakiona. Vaihto-osoitus siirtää katselupisteen osoitettuun paikkaan ja Optio-osoitus kohdepisteen. Nämä osoitukset on hyvä muistaa, koska suurennossuhteesta riippuen on mahdollista, että katselu- ja kohdepiste katoavat kokonaan esikatselukuvasta. Edellä mainituilla osoituksilla ne saadaan sinne takaisin. Näkökartio esikatselukuvassa antaa täsmällistä tietoa elementtien mahtumisesta kuva-alueelle näkölinjan ollessa vaakatasossa. Kameran kulman ollessa voimakkaasti ylös- tai alaspäin kallistettuna kartio tietenkin vääristyy eikä anna niin täsmällistä kuvaa. Säädöt voi tehdä myös numeerisesti oikeanpuoleisessa osiossa. Korkeusasemat on annettava aina numeerisesti suhteessa projektin nollaan. Auringon voi säätää tarkasti vastaamaan todellisia olosuhteita Aurinko-painikkeesta avautuvassa ikkunassa. Säädöt ovat samat kuin kameratyökalun aurinkosäädöt. Katso KO.TK Kamera Aurinko. Myös kameratyökalulla asetetaan perspektiivejä. Kameroita voi sijoittaa pohjaan rajattoman määrän, joten kuhunkin kameraan säädetty perspektiivinäkymä jää kameran mukana talteen. 3D-projektion aksonometriatilassa säädetään 3D-näkymän yhdensuuntaisia esityksiä. Oikeassa ylälaidassa olevalla painikkeella voi valita näkymän kahdentoista perustyypin joukosta. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa näkyy esikatselu tehtyjen asetusten mukaisesti. Halutut arvot voi myös syöttää numeerisesti tai muuttaa kameraa ja aurinkoa raahaamalla. Kameran ja auringon liikuttaminen 45 asteen välein onnistuu, kun niitä ei lähde raahaamaan, vaan osoittaa kuvassa lähelle oikeaa suuntaa, jolloin ne hakeutuvat automaattisesti vakiokulmiin. Auringon korkeuskulman voi määrittää vain numeerisesti. Aurinkoa voi säätää myös Aurinko-painikkeen kautta, kuten edellisessä kappaleessa on mainittu. Huomaa, että kaikkia koordinaattiakseleita voi myös venyttää, mikä tekee aksonometrioiden muokkaamisen varsin hauskaksi Esiasetetut Esiasetetut-painikkeesta aukeaa ikkuna, jossa määritellään asetukset esiasetetuille aksonometrioille. Tänne voi tallentaa muistiin näkymiä ja hakea niitä sekä luoda animaation niiden perusteella. 1 Vielä hauskemmaksi maailma muuttuu, kun omituiset aksonometriat määritellään esiasetuksiin ja tehdään aksonometria-animaatio, jossa sama talo venyy ja vanuu mielipuolisesti ikään kuin se olisi tehty pehmeästä kumista ja heitetty päin seinää.

9 KO.KL-6 KL Lisää aksonometria -painiketta osoittamalla lisätään aksonometriaikkunassa sillä hetkellä oleva näkymä listaan ja samalla sille voi antaa nimen. Listassa olevat näkymät muodostavat automaattisesti animaation avainkuvat. Jos jokin näkymä on valittuna uutta lisättäessä, tulee uusi valitun yläpuolelle listaan. Jos mitään ei ole valittuna, uusi tulee alimmaiseksi. Näkymien järjestystä voi muuttaa nimen vasemmalla puolella olevilla rullaimilla. Valitse aksonometria vaihtaa listasta valitun näkymän sen hetkisten aksonometria-asetusten mukaiseksi. Poista poistaa valitun näkymän listasta. Ikkunan oikeassa laidassa on animaatioasetukset. Tallennetuista näkymistä muodostuvien avainkuvien välille voi asettaa välikuvia, joihin Archicad interpoloi siirtymän ottaen huomioon muutokset avainkuvanäkymissä. Avoin- ja Suljettu-painikkeilla säädetään animaatio joko alkamaan ensimmäisestä näkymästä ja päättymään viimeiseen tai jatkumaan katkeamattomana silmukkana. Odota tässä -painikkeella säädetään se, miten kauan kamera viipyy valitun näkymän kohdalla. Säätö on sama kuin kameratyökalun animaatio-osiossa. Katso KO.TK Animaatiokamera D-ikkunan sisältö 3D-ikkunassa on mahdollista näyttää valinnan mukaan joko valitut elementit tai koko malli (näkyvät tasot). Lisäksi elementtien näkymisen 3D-ikkunassa voi säätää erikseen elementtityypeittäin valitsemalla kohdassa Näkymä Elementit 3D-näkymässä 3D:ssä näytettävät elementit. Ylimmässä osiossa valitaan, mitkä kerrokset näytetään. Seuraavan osion säädöt vaikuttavat valinta-alueella rajatun alueen näkymiseen 3D:ssä. Elementit näytetään joko valinta-alueen sisä- tai ulkopuolelta. Jos esimerkiksi haluaa tarkastella rakennusta ulkoapäin, voi kaikki sen sisällä olevat elementit tällä tavoin rajata pois 3D-mallin laskennasta, mikä saattaa tuntuvasti vähentää laskenta-aikaa. Mikäli Rajaa elementit valinta-alueella on rastitettu, valinta-alueen lävistämät elementit leikkautuvat valinta-alueen reunojen mukaisesti. Jos tätä ei ole rastitettu, valinta-aluetta koskettavat elementit näkyvät kokonaisina. Alimmassa kentässä valitaan mitkä elementtityypit näytetään 3D-ikkunassa. Myös vyöhykkeet on mahdollista valita näkymään haluttaessa yhtäaikaisesti mallin kanssa D-leikkaukset Archicad-malliin voi määritellä leikkaavia tasoja kohdassa Näkymä Elementit 3D-näkymässä 3D-leikkausasetukset... Toiminto on valittavissa ainoastaan 3D-ikkunan ollessa auki se voi tosin olla esimerkiksi pohjan takana piilossa. Avautuvassa ikkunassa näkyy kolme projektiota: kaksi sivulta ja yksi ylhäältä. Leikkaustasot yksinkertaisesti piirretään projektioikkunoihin ja piirtämisen jäl-

10 KO.KL Esitystapa Archicadin sisäistä moottoria käytettäessä voi valita kolmesta vaihtoehdosta, jotka ovat: rautalanka, piiloviivat ja väritys. OpenGL:ää käytettäessä on valittavissa ainoastaan rautalanka ja väritys. Huomaa, että OpenGL osaa liittää myös pintatekstuurit mukaan väritettyyn 3D-kuvaan. KL keen osoitetaan silmällä sitä puolta, jonka halutaan leikkautuvan. Jos leikkaustaso tuli piirretyksi epätoivottuun kohtaan, siitä pääsee eroon menemällä sen päälle mersulla ja kaksoisosoittamalla. Leikkautuva osa saa päälleen harmaan rasterin. Samaan projektioon voi määritellä useita leikkaustasoja. Osoittamalla Poista kaikki leikkaustasot kaikki tehdyt leikkaukset katoavat. Leikkaustasot voi määritellä myös numeerisesti ja jokaisen koordinaatin voi lukita painamalla sen painikkeen alas. Leikkaustasoa piirrettäessä lukitun koordinaatin arvo ei muutu. Kun halutaan tehdä tavanomainen poikkileikkauskuva, piirretään vain yksi leikkaustaso ja säädetään 3D-projektio kohtisuoraan sitä vastaan. Leikkausmateriaalin ja -kynän valinnalla voi korostaa leikattuja pintoja. Osoittamalla Muu päästään säätämään kaikille leikkauspinnoille yhtenäinen materiaali ja piirtokynä. Huomaa, että tässä tehtävät leikkaukset eivät lopullisesti muovaa mallia, vaan vain ohjaavat 3D-näkymän ulkomuotoa. Mikäli Näkymä Elementit 3D-näkymässä Leikkaa 3D-malli -kohta on valittu, malli leikataan tässä tehtyjen asetusten mukaisesti 3Dnäkymään siirryttäessä D-ikkuna-asetukset Kohdassa Näkymä 3D-näkymän tyyppi 3D-ikkuna-asetukset... säädetään 3D-näkymän asetukset. Ensin valitaan 3D-moottori. Käytössä on joko Archicadin sisäinen moottori tai OpenGLmoottori. OpenGL on tietokonepeleistä tuttu graafinen rajapinta, jonka avulla mallin käsittely kolmiulotteisesti on todella nopeaa ja näyttävää. Jos valittuna on OpenGL, Säädä-painikkeen takaa löytyy lisää säätöjä ja siellä 3D-kiihdytyksen voi myös kokonaan kytkeä pois, mikä voi olla tarpeen joidenkin näytönohjainten rajoittuneisuuden vuoksi. Seuraava asetus on 3D-esitystapa. Rautalanka-malli on yksinkertainen ja nopea. Siinä elementit ovat täysin läpinäkyviä, mitään peittäviä pintoja ei ole. Rautalanka on käytännöllinen hyviä kuvakulmia etsittäessä ja animaatiokokeiluja tehtäessä. Piiloviiva-esitystapa tekee viivapiirroksen ja ottaa huomioon läpinäkyvät ja läpinäkymättömät pinnat. Piiloviivojen laskentatapa voi olla analyyttinen tai likiarvoinen. Likiarvoinen on nopeampi, analyyttinen on tarkoitettu lopullisten viivakuvien laskemiseen. Käytännössä nykyisten koneiden laskentateholla eroa ei juuri huomaa, joten yleensä kannattaa käyttää analyyttistä tapaa. Piiloviivakuviin voi liittää myös 3D-rastereita. Jos käytetään heittovarjoja, näkyvät niistä vain ääriviivat. Väritetyssä 3D-kuvassa pinnat saavat värin. Väritetty kuva voi olla joko likiarvoinen tai analyyttinen. Analyyttinen laskenta tuottaa monikulmioita, jotka vektorimuotoisina voi vaikka kopioida ja sijoittaa pohjaan. Tämä tapahtuu kopioi leikkaa-komennoilla. 3D-näkymästä valitaan haluttu alue valinta-alue-työkalun 2D-toiminnon ollessa käytössä (muutetaan Tiedot-ikkunassa). Nopeammin tapahtuva likiarvolaskenta tuottaa bittikarttakuvan. OpenGL:ää käytettäessä myös tekstuurit saadaan mukaan. Huomaa, että näiden säätöjen lisäksi myös tasoasetuksissa voi säätää kokonaisia tasoja

11 KO.KL-8 KL rautalankamalliksi. Tämä säätö ohittaa 3D-ikkuna-asetukset. Katso KO.AS.4.1 Tasoasetukset Tehosteet Tehosteet-osiossa säädetään täytteet ja varjot. 3D-täyte on materiaalipinnoille tuleva vektoritäytekuvio. Kullekin materiaalille määritellään oma täyte kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Materiaalit... Läpinäkyvyys värityksessä rasteroi läpinäkyvän pinnan sen läpinäkyvyysasteen mukaan. Mitä läpinäkyvämpi pinta on, sen vähemmän pisteitä sille lasketaan. Heittovarjot voi jättää esittämättä tai esittää reunaviivoilla tai ilman. Heittovarjot hidastavat laskentaa huomattavasti. Ilman reunaviivoja lasketuista varjoista tulee erillisiä viivoja, reunaviivoilla lasketut muodostavat täytepinnan. Heittovarjot lasketaan joko kaikille pinnoille tai vain yhdelle määritellylle tasolle, esimerkiksi maanpinnalle asemapiirroksessa Näkymä Näkymä-osiossa säädetään 3D-ikkunan ominaisuuksia. 3D-ikkunan koko on vapaasti säädettävissä pikseleinä. Rastittamalla Säilytä suhteet toinen arvo muuttuu samassa suhteessa toiseen nähden. Viivan leveys valitaan hius- tai leveiksi viivoiksi. Taustalle voi määritellä jonkin yhtenäisen värin kaksoisosoittamalla väriruutua, mikä avaa käyttöjärjestelmän väriasetukset. Käyttöön voi määrätä myös saman taustan kuin renderoinnissa GDL-objektien tartuntapisteet Osiossa voi valita objektien 2D-symbolin apupisteet näytettäväksi myös 3D-ikkunassa, mikä antaa lisää muokkausmahdollisuuksia D-ikkunassa liikkuminen 3D-liikkumistapa valitaan 3D-ikkunan alareunassa olevista painikkeista, 3D-ikkunassa hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta tai joko Suunnistin, Yksinkertainen 3D tai Perinteinen suunnistin -painikepalkeista. Painikkeet ovat harmaina muulloin kuin 3D-ikkunan ollessa auki, aksonometrianäkymässä vain osa niistä on käytössä. Suunnistimen painikevalikosta voi vaihtaa tilaa perspektiivin ja aksonometrian välillä. 3D-pyöritys valitaan käyttöön ja pois 3D-ikkunan alareunan painonapista. Se saadaan tilapäisesti käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (Shift) ja pitämällä hiiren rullaa pohjassa. Myös työkalun valitseminen tai Esc-näppäimen painaminen palauttaa 3D-ikkunan automaattisesti muokkaustilaan. -painikkeella siirrytään 3D-liikkumiseen, jossa hiirtä liikuttamalla käännetään katselusuuntaa ja nuolinäppäimillä (tai W,S,A,D) sekä PgUp ja PgDown (tai välilyönti ja C) -näppäimillä liikutaan. Vauhti kasvaa vaihtonäppäimellä (Shift) hetkellisesti. Perusnopeus säädetään + ja - (tai. ja,) -näppäimillä. Liikkuminen lopetetaan joko välilyönnistä tai hiiren napin painalluksella D-liikkumisen perusteet 3D-pyörityksessä näkymää pyöritetään mallin geometrisen keskipisteen suhteen. Jos jokin tai joitakin elementtejä valitaan, pyöritys tapahtuu niiden suhteen. 3D-liikkumisessa mallissa voi liikkua ikään kuin kävellen. Painamalla F-näppäintä kytketään päälle tai pois lento-tila. Lennettäessä katselupisteen (kameran) korko pysyy vakiona, joten liikkuessa on mahdollista vaihtaa katselusuuntaa ja esimerkiksi liikkua mallin yllä katsellen sitä lintuperspektiivistä. Myös Näkymän esikatselu -apuikkunan avulla voi liikkua 3Dnäkymässä. 5.8 Perspektiivinäkymässä liikkuminen Perspektiivinäkymässä on kaksi päätapaa liikkua: 3D-pyöritys ja 3D-liikkuminen. Suunnistin- ja Yksinkertainen 3D-painikepalkeissa ei muita vaihtoehtoja olekaan. Perinteinen suunnistin-painikepalkissa sen sijaan löytyy ohjaustoimintoja, jotka muistuttavat vanhempien Archicadien 3D-liikkumistapoja. Niitä käytettäessä 3D-ikkunaan tulee näkyviin suorakulmio, jonka eri puolille osoittamalla näkymässä liikutaan. Liiku kääntää katselusuuntaa sivuille osoitettaessa tai liikkuu eteen tai taaksepäin ylä- ja alapuolelle osoitettaessa. Sivuttaisliike siirtää katselupistettä sivu- tai pystysuunnassa. Liiku-toiminnon aikana sen saa aktivoitua tilapäisesti painamalla vaihtonäppäintä (Shift). Kierto kiertää näkymää vaaka- tai pystysuunnassa katselupisteen pysyessä paikallaan. Painamalla vaihtonäppäintä (Shift) kierto tehdään sivusuunnassa (sivukallistus). -painikkeella lukitaan katselupiste, jolloin liikkuessa näkymä pysyy kohdistettuna samaan pisteeseen koko ajan. Näkymä 3D-ohjaus-lisät -valikossa sekä Perinteinen suunnistin-painikepalkissa löytyy apukeinoja 3D-näkymän kohdistamiseen. -painikkeella näkymän voi kohdistaa johonkin pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle. Ensin painetaan painike alas ja sitten osoitetaan haluttua pintaa mallissa. -painikkeella näkymä kohdistetaan kohtisuoraan osoitettuun pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle ja näytetään suoraan edestäpäin. Kameran sivukallistuksen voi suoristaa -painikkeella. -painikkeella kameran pystykallistus palautetaan vaakatasoon eli kohteen ja katselupisteen korkeusasema asetetaan samaksi. 5.9 Aksonometriassa liikkuminen Aksonometrianäkymässä toimiminen on luonnollisesti rajoitetumpaa kuin perspektiivissä. Näkymää voi pyörittää 3D-pyörityksellä kuten perspektiivinäkymässä. Lisäksi on käytössä Perinteinen suunnistin-painikepalkin Kierto, jota käyttäessä näkymän keskelle ilmestyy suorakulmio, jonka eri puolille osoittamalla näkymää pyöritetään. Näkymä 3D-ohjaus-lisät -valikossa sekä Perinteinen suunnistin-painikepalkissa löytyy pääosa samoista apukeinoista 3D-näkymän kohdistamiseen kuin perspektiivinäkymässäkin on käytössä. -painikkeella näkymä kohdistetaan kohtisuoraan osoitettuun pintaan, eli se siirretään näkymän keskelle ja näytetään suoraan edestäpäin. Kameran sivukallistuksen voi suoristaa -painikkeella. -painikkeella kameran pystykallistus palautetaan vaakatasoon eli kohteen ja katselupisteen korkeusasema asetetaan samaksi Renderointi-ikkuna 3D-ikkunaan ja kameratyökaluun liittyy kiinteästi renderointi. Renderointi, jota on suomeksi kutsuttu myös näköistämiseksi, laskee 3D-mallista valokuvanomaisia kuvia, joissa pintamateriaalit, valot ja varjot on esitetty luonnollisina. Tosin haluttaessa renderoimalla voi hakea myös luonnosmaista esitystä esimerkiksi perspektiivikuvalle. Renderointi-ikkunan sisältö ei tallennu automaattisesti vaan se tulee tallentaa komennolla Arkisto Tallenna nimellä ennen ikkunan sulkemista. Aihetta käsitellään monipuolisesti kirjasessa VI Visualisointi. Myös renderoinnin asetukset voi tallentaa näkymän mukana Projekti -ikkunaan. Tästä on paljon

12 KO.KL-9 hyötyä, jos samasta kohtaa tekee useita renderointeja vaihtoehtoisista suunnitelmista D-projektio 6 Taulukko- ja luetteloikkunat Luetteloikkuna voi sisältää moninaisia listauksia (kuten ikkunakaavio) mallin sisältämistä elementeistä, joita tuotetaan Dokumentti Elementtitaulukot ja määräluettelot -valikon komennoilla tai avaamalla taulukot Projekti - Sisältö -ikkunasta. Taulukkoikkunassa puolestaan esitetään elementtitaulukot tai projektitaulukot, jotka avataan Dokumentti Projektitaulukot - valikosta tai Projekti-ikkunasta. Luetteloikkunoiden sisällön voi tallentaa Archicad-projektitiedostoksi tai RTF-muotoon; taulukkoikkunoiden sisällön voi tallentaa XLS, DOC, DWF tai tekti sarkainerottimilla (txt) -muotoihin. Järjestely-ikkunassa taulukot ja luettelot voi vetämällä säilöä näkymiin tai siirtää suoraan plansseille; näkymistä ne voi siirtää suoraan tulosteisiin, jos asettelua tai nimiötä ei tarvita. 7 Painikepalkit Archicadissä painikepalkkien avulla voi nopeasti valita käytännössä kaikki ohjelman eri komennot. Archicadissä on valmiina 15 eri toimintoryhmittäin määriteltyä painikepalkkia. Näistä ovat oletuksena käytössä Suunnistin ja Standardi. Ne sisältävät komennot projektissa liikkumiseen ja yleisimmät perustoiminnot tiedostonhallintaan ja työskentelyyn. Painikepalkkien nimen ja sisällön voi vaihtaa Työympäristön asetuksissa Vaihtoehdot Työympäristö Painikepalkit... Myös uusia painikepalkkeja voi luoda ja koota niihin haluamiensa komentojen painikkeet. Painikepalkkien kokoa ja muotoa voi muuttaa venyttämällä niitä sivuilta tai nurkista. Ne voi telakoida (Windowsissa) tai kiinnittää (Macissä) toisiinsa tai apuikkunoiden kanssa D-visualisointi 3D-visualisointi -painikepalkista löytyvät komennot: 3D-ikkuna, Aksonometria, Perspektiivi, 3D-projektio... (valikossa Lisää kamera reittiin tai Esiasetetut aksonometriat.. ja Lisää aksonometria...), Liiku 3D:ssä, 3D-pyöritys, Kohdista, Kohdista kohtisuoraan, Suorista kamera, Vaakasuora näkymä, Rautalanka, Piiloviivat, Väritys, Näytä valinta/valinta-alue 3D:ssä (valikossa Näytä kaikki 3D:ssä), 3D:ssä näytettävät elementit..., 3Dleikkausasetukset..., Leikkaa 3D-malli, 3D-ikkuna-asetukset..., Renderointiasetukset..., Renderoi, Animaatio..., Varjoanalyysi D-ikkuna Painikkeesta aukeaa 3D-projektion asetusikkuna. Sen vierestä aukeaa valikko, jossa on perspektiivisessä 3D-näkymässä komento Lisää kamera reittiin. Se luo näkymän mukaisen kameran osaksi animaatioreittiä. Aksonometrisessa 3D-näkymässä valikossa ovat komennot Esiasetetut aksonometriat.. ja Lisää aksonometria... Niillä voi lisätä aksonometrian muistiin, järjestää ja poistaa niitä sekä määritellä animaatioasetukset Liiku 3D:ssä Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja PgDown tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F- näppäimelle. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai.(piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (Shift). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESC-näppäimellä. 3D-pyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (SHIFT) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä ainoastaan niin kauan kuin ne pidetään pohjaan painettuina Kohdista Kohdistaminen siirtää kameran kohdistuspisteen valittavaan elementtiin. Ensin painetaan painiketta ja sitten osoitetaan 3D-näkymässä haluttua elementtiä. Katselupiste ei siirry. KL Painikkeesta avataan tai tuodaan päällimmäiseksi 3D-ikkuna Aksonometria Painikkeesta avataan aksonometrinen näkymä 3D-ikkunassa Perspektiivi Kohdista kohtisuoraan Kohdistaminen kohtisuoraan siirtää kameran kohdistuspisteen valittavaan elementtiin ja katselupisteen kohtisuoraan sen tasoa vastaan. Ensin painetaan painiketta ja sitten osoitetaan 3D-näkymässä haluttua elementtiä. Katseluetäisyys pysyy samana Suorista kamera Painikkeesta avataan perspektiivinäkymä 3D-ikkunassa. Painikkeella suoristetaan kameran sivukallistus. Se määrätään 3Dprojektion asetuksissa.

13 KO.KL Vaakasuora näkymä KL Painikkeella asetetaan 3D-näkymän katselupisteen ja kohdistuspisteen korko samaan tasoon. Aksonometriassa näkymä vaihdetaan julkisivuksi eli sivusuuntaiseksi Rautalanka Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi Piiloviivat Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi piiloviivoin. Komento toimii ainoastaan käytettäessä Sisäistä moottoria, jonka voi valita käyttöön 3D-ikkunan asetuksissa Väritys Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi väritetyin pinnoin esitettäväksi. Sisäistä moottoria käytettäessä pinnat esitetään tasavärisinä tai vektoritäyttein. Läpinäkyvyys esitetään rasteroidulla täytteellä. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat esitetään tekstuurein. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat voivat olla vain kokonaan läpinäkyviä tai läpinäkymättömiä. 3D-ikkunan asetuksissa on OpenGL-kohdassa lisäasetukset, joissa määritetään mikä läpinäkyvyysprosentti on rajana kokonaan läpinäkyvälle tai läpinäkymättömälle. Molempia moottoreita käytettäessä pinnat tummennetaan varjon puolelta. Sisäistä moottoria käyttäessä myös heittovarjot on mahdollista kytkeä näkyviin. Tätä voi käyttää hyväksi esimerkiksi varjojen projisoimisessa ottamalla aksonometrian ylhäältä päin ja tallentamalla 3D-ikkunasta näkymän 2D-viivoina. Archicad kysyy tallennettavat asiat, joiksi valitaan vain Varjot-kohdan Monikulmiot. Liittämällä tallennettu 2D-viivakuva pohjaan saadaan asemapiirrosta varten oikein konstruoidut varjot Näytä valinta/valinta-alue 3D:ssä Painikkeella näytetään 3D-ikkunassa vain valitut tai valinta-alueella rajatut elementit. 3D:ssä näytettävät elementit -ikkunassa määritetään lisäksi elementtityypeittäin, mitkä elementit näytetään, mistä kerroksista elementit näytetään ja leikataanko valintaalueella rajatut elementit valinta-alueen mukaan. Painikkeen viereisessä valikossa on komento Näytä kaikki 3D:ssä. Se näyttää kaikki näkyvillä tasoilla olevat ja 3D:ssä näytettävät elementitkohdassa määritellyt elementit 3D:ssä D:ssä näytettävät elementit... Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään kerrokset, jotka näytetään 3D:ssä. Valinta-aluetta käytettäessä määritetään elementit näytettäviksi joko sen sisä- tai ulkopuolelta ja leikataanko elementit valinta-alueen rajauksen mukaan vai näytetäänkö ne kokonaisina. Näkyvien elementtien tyypit on mahdollista valita tai valitsemalla kohta rakenne-elementit näytetään kaikki D-leikkausasetukset... Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään leikkaavat tasot kolmessa ortogonaalisesti projisoidussa ikkunassa. Leikkaustaso piirretään ikkunaan, haluttaessa koordinaattiarvot on mahdollista syöttää numeroin X-, Y- ja Z-kohtiin. Osoittamalla valitaan kumpi puoli tasoon nähden leikataan pois. Leikkausmateriaali ja kynä on mahdollista määritellä kaikille samaksi tai valita elementtien mukaiseksi, jolloin noudatetaan kunkin elementin omia asetuksia Leikkaa 3D-malli Painikkeesta kytketään päälle tai pois leikkausasetusten mukaiset leikkaustasot D-ikkuna-asetukset... Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään käytettäväksi 3D-moottoriksi joko sisäinen tai OpenGL. Niillä on hieman erilaiset säätönsä. 3D-ikkunan muodoksi voi valita rautalanka- tai väritetyn mallin. Muita asetuksia ovat reunaviivojen tarkkuus, läpinäkyvyys, taustan väri, tartuntapisteiden käyttötapa. OpenGLmoottorilla on lisäasetukset, joissa määrätään käytetäänkö kiiltoa, hohtoa, pehmeitä pintoja, tekstuureita, grafiikkakiihdytystä sekä läpinäkyvyysprosentti, josta pienemmillä arvoilla elementit esitetään läpinäkymättöminä, suuremmilla läpinäkyvinä. Lisäksi on mahdollista säätää näytön päivityksen nopeutta ja etäisyyttä, jota lähempänä olevat elementit näytetään aina. Näytön päivityksen nopeuttamiseksi osa elementeistä jätetään tarvittaessa näyttämättä liikutettaessa 3D-näkymää.

14 KO.KL Renderointiasetukset Täytteet... Painikkeesta avautuu asetusikkuna. Siinä määritellään käytettävä renderointimoottori ja tämän asetukset. Näissä valitaan esimerkiksi kuvan koko, laatu, varjojen näyttäminen, valonlähteet ja tehosteet. Painikkeesta avautuu Täytteet -asetusikkuna. Siinä määritellään erilaiset vektoritäytteet. Luotaessa uusi valitaan joko Kuviotäyte tai tehdään kopio olemassaolevasta täytteestä. Kuviotäytteeksi voi sijoittaa leikepöydälle kopioidut viivat. KL Renderoi Rakennetyypit... Painikkeesta käynnistetään renderointi. Jos 3D-ikkuna ei ole aktiivisena, se avataan ja päivitetään ensin Animaatio... Painikkeesta avautuu asetusikkuna, jossa määritellään animaatioasetukset ja käynnistetään animaation renderointi Varjoanalyysi... Painikkeesta avautuu Rakennetyypit -asetusikkuna. Siinä määritellään erilaiset rakennetyypit. Uuden rakennetyypin teko aloitetaan monistamalla jokin olemassaoleva rakennetyyppi. Rakennetyypin kullekin kerrokselle määritellään paksuus, täyte ja kynät. Rakennekerrosten väliset ja päihin sekä koko rakenteen reunoille tulevat viivat on mahdollista määrittää kukin erikseen. Täytteen suunnaksi on valittavissa yleinen tai rakenteen suuntainen, jolloin täytteen suunta vaihtuu esimerkiksi nurkissa. Kullekin kerrokselle on myös mahdollista määrittää oma prioriteettiarvo, joka määrittää miten toisiinsa liittyvät kerrokselliset rakenteet liittyvät Materiaalit... Painikkeesta avautuu asetusikkuna, jossa määritellään varjoanalyysi-animaation asetukset ja käynnistetään sen renderointi. 7.2 Attribuutit Attribuutit -painikepalkista löytyvät komennot: Kynät ja värit..., Viivat..., Täytteet..., Rakennetyypit..., Materiaalit..., Vyöhykkeet... ja Merkintätyylit Kynät ja värit... Painikkeesta avautuu Kynät ja värit -asetusikkuna. Siinä määritellään kynät ja kynäyhdistelmät sekä valitaan käytettävä kynäyhdistelmä. Kullekin kynälle voi asettaa värin, leveyden ja kuvaustekstin Viivat... Painikkeesta avautuu Viivat -asetusikkuna. Siinä määritellään viivatyyppejä ja muokataan niitä. Viivat voivat olla joko mittakaavassa tai mittakaavattomia. Ne ovat joko Katkoviivoja eli samansuuntaisista viivanosista muodostettuja (ehyt viiva, katkoviiva, pistekatkoviiva ja niin edelleen) tai Kuvioviivoja, joihin voi sijoittaa leikepöydälle kopioidut viivat ja kaaret. Luotaessa uusi viiva sen voi tehdä myös kopioimalla olemassaolevan viivan. Painikkeesta avautuu Materiaalit -asetusikkuna. Siinä määritellään materiaalit. Uuden materiaalin teko aloitetaan monistamalla jokin olemassaoleva materiaali. Materiaalille määritetään väri, läpinäkyvyys-, hohto-, heijastusarvot sekä tekstuuri ja vektoritäyte. Luo esikatselu tällä: -kohdassa voi valita, millä renderointimoottorilla esikatselukuva näytetään. Sisäisen moottorin, OpenGL:n ja Z-bufferirenderoijan asetukset ovat yhteiset. Yleensä kannattaa ensin määritellä ne mahdollisimman oikein. Valittaessa esikatseluksi LightWorks-renderoija tulevat näkyviin sen omat asetukset. Painamalla Sovita sisäisen moottorin kanssa -painiketta asetukset kopioidaan sisäisen moottorin käyttämistä materiaaliasetuksista. Lataa asetukset arkistosta -painikeella pääsee valitsemaan materiaaleja valmiista materiaaliarkistoista. LightWorks-asetukset eivät siirry sisäisen moottorin asetuksiin, joten värin muuttaminen tai tekstuurin vaihtaminen niissä vaikuttaa vain renderointiin Light- Works-renderoijalla, ei esimerkiksi 3D-ikkunaan Vyöhykkeet... Painikkeesta avautuu Vyöhyketyypit-ikkuna, jossa hallitaan vyöhykkeitä. Erilaisia vyöhyketyyppejä on valmiina yhdeksän: kokonaisala, asuintila, liiketila, opetus- ja tutkimustila, muu, säilytystila, ruokailu- ja keittiötila, sosiaali- ja virkistystila, yhteistila sekä liikenne- ja tekninen tila. Vyöhyketyyppejä voi luoda ja nimetä uudelleen tai poistaa. Kullekin vyöhyketyypille on valittavissa oma väri sekä käytettävä vyöhykeleima. Valitun leiman esitystapaa koskevat asetukset ovat tehtävissä leiman mukaisesti Merkintätyylit... Painikkeesta avautuu Merkintätyylit-ikkuna, jossa eri aiheisten merkintätyylien värit asetetaan. Tyylejä on mahdollista luoda ja

15 KO.KL-12 KL nimetä uudelleen sekä poistaa. Kullekin tyylillä määritellään korjauselementtien sekä korostettujen elementtien merkintäväri. Merkintätyökaluja käytetään Merkintätyökalut-apuikkunan avulla. Piilotettaessa merkinnät korostetut elementit näkyvät normaalein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. 7.3 Esitystavat piirrettäessä Viivarasteri Painikkeen ollessa valittuna 2D-täytteet esitetään vektoritäytteinä. Muuten ne esitetään mittakaavattomalla täytteen kuvakkeen mukaisella bittikarttarasterilla. Tulosteissa käytetään tästä valinnasta riippumatta aina vektoritäytteitä eli viivarastereita. Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista löytyvät komennot: Siistit nurkat, Seinien & palkkien emäviivat, Katon saranalinjat, Todelliset viivanleveydet, Paksut viivat leikkauspinnoissa, Viivarasteri, Leikkaussyvyys, Detaljin kehys, Piirustuksen kehys, Masterlementit planssissa, Näytä piirto- ja muokkausavut, Täytteen suuntavektorit, Tekstin nurkkamerkit, Piirustuksen nurkkamerkit, Käyrien suuntavektorit ja Esitystavat... Nämä valinnat vaikuttavat ainoastaan siihen, miten malli esitetään pohjassa kaksiulotteisesti. Ne eivät vaikuta tulosteisiin lukuunottamatta masterelementtien näkymistä planssissa Siistit nurkat Leikkaussyvyys Painikkeen ollessa valittuna näytetään leikkausviivojen tausta-alueen rajaus ja mahdollinen taka-alue niissä leikkausviivoissa, joiden tyyppinä on rajattu syvyys. Valittuna olevan leikkausviivan tausta-alueen rajaus ja taka-alue näytetään aina ja on siten muokattavissa Detaljin kehys Painikkeen ollessa valittuna pohjassa esitettävät seinien liittymät näytetään rakennekerroksittain ja täydentäen toisiinsa liittyvien seinien nurkat. Poistettaessa valinta seinät esitetään toisistaan riippumattomina seinäosina ja oletuksena kytketään emäviiva päälle Seinien & palkkien emäviivat Painikkeen ollessa valittuna seinien emäviiva näytetään paksuna viivana, jossa on pieni väkäsnuoli osoittamassa emäviivan piirtosuunnan. Emäviivat on mahdollista näyttää myös Siistit nurkat -valinnan kanssa samanaikaisesti Katon saranalinjat Painikkeen ollessa valittuna näytetään pohjassa ja leikkauksissa detaljiksi rajatun alueen rajaus viivakehyksenä. Tulosteissa ja plansseissa näytetään vain varsinainen detaljimerkintä Piirustuksen kehys Painikkeen ollessa valittuna näytetään sijoitetun piirustuksen reunat ääriviivalla kehystettynä. Tämä kehys ei näy tulosteissa. Piirustuksen asetuksissa on mahdollista valita tulostuksessa näkyvä reunus Masterlementit planssissa Painikkeen ollessa valittuna näytetään kattoelementtien saranalinjat pohjassa. Valittuna olevan kattoelementin saranalinja tulee tästä huolimatta näkyviin ja on siten muokattavissa. Saranalinja ei näy tulosteissa Todelliset viivanleveydet Painikkeen ollessa valittuna näytetään kynien viivanpaksuudet todellisina pohjassa. Näin tulosteissa näkyvien viivojen ulkonäkö on helpompi ennakoida Paksut viivat leikkauspinnoissa Painike on vaihtoehtoinen Todelliset viivanleveydet -painikkeelle, samanaikaisesti ne eivät ole käytettävissä. Painikkeen ollessa valittuna esitetään leikatut viivat kaksinkertaisella paksuudella, jolloin leikkautuvat rakenteet näkyvät pohjassa havainnollisemmin. Painikkeen ollessa valittuna näytetään plansseissa masterplansilla olevat merkinnät Näytä piirto- ja muokkausavut Painikkeen valinta näyttää kaikki piirto- ja muokkausavut (Täytteen suuntavektorit, Tekstin nurkkamerkit, Piirustuksen nurkkamerkit, Käyrien suuntavektorit). Poistettaessa valinta kaikki piirto ja muokkausavut poistetaan käytöstä Täytteen suuntavektorit Painikkeen ollessa valittuna näytetään täytteiden suuntavektori tai -vektorit. Täytteen origo ja suunta määritetään suuntavektorilla. Kahta suuntavektoria käyttämällä täyte on mahdollista vääristää. Valittuna olevan täytteen suuntavektorit näytetään aina. Valinta koskee sekä täytteitä että laattojen ja pintojen 2D-täytteitä.

16 KO.KL Tekstin nurkkamerkit Unohda ryhmät Painikkeen ollessa valittuna näytetään tekstikenttien nurkissa nurkkamerkit Piirustuksen nurkkamerkit Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitettyjä elementtejä voi muokata, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät valinta otetaan pois käytöstä, aiemmat ryhmät palaavat käyttöön. KL Painikkeen ollessa valittuna näytetään kuvan nurkissa nurkkamerkit Käyrien suuntavektorit Tuo eteen Komento tuo valitut elementit näkymässä päällimmäisiksi Tuo eteenpäin Painikkeen ollessa valittuna näytetään käyrien suuntavektorit (bézier-käyrissä) tai pisteet (luonnollisissa ja vapaankäden käyrissä) Esitystavat... Painikkeesta avataan Esitystavat-ikkuna, jossa esitystapoja hallitaan ja muokataan. Esitystavoissa määritetään, miten tärkeimmät rakenne-elementit esitetään pohjassa samoin kuin täytteiden ja vyöhykkeiden esittämistavat. 7.4 Järjestä elementit Järjestä elementit -painikepalkista löytyvät komennot: Ryhmitä, Pura ryhmitys, Autoryhmitys, Unohda ryhmät, Tuo eteen, Tuo eteenpäin, Vie taaksepäin, Vie taakse, Oletusjärjestys, Lukitse, Avaa lukitus, Avaa kaikki, Tasoasetukset, Näytä kaikki Ryhmitä Painikkeesta ryhmitetään valitut elementit. Ryhmän osana voi olla myös aiemmin luotu ryhmä. Ryhmitetyt elementit valittaessa niiden nurkkapisteet ovat onttoja. Samanaikaisesti useita ryhmiä valittaessa, ne erottuvat eri värisistä nurkkapisteistään Pura ryhmitys Komento tuo valitut elementit näkymässä eteenpäin näkymässä. Käytännössä lähimpänä niiden etupuolella oleva elementti siirretään niiden taakse Vie taaksepäin Komento siirtää valitut elementit vastaavasti askeleen taaksepäin Vie taakse Komento siirtää valitut elementit taaimmaisiksi näkymässä Oletusjärjestys Komento palauttaa valitut elementit oletusjärjestykseen Lukitse Painikkeesta lukitaan valitut elementit. Niiden ollessa valittuina elementtien nurkkapisteet näkyvät harmaina eikä niitä voi siirtää tai muokata Avaa lukitus Painikkeesta puretaan valittu ryhmä. Jos siihen on kuulunut aiemmin luotu ryhmä, tämä palautuu alkuperäiseksi ryhmäksi Autoryhmitys Painikkeesta poistetaan lukitus valituista elementeistä Avaa kaikki Painikkeen ollessa valittuna samalla kerralla luotavat elementit ryhmitetään automaattisesti. Tällöin ryhmitetään esimerkiksi jatkuvalla piirrolla tehdyt seinät ja viivat sekä elementti räjäyttämällä syntyvät viivat ja täytteet. Painikkeesta poistetaan lukitus kaikista elementeistä.

17 KO.KL Tasoasetukset Komennolla elementtiä (seinä, kuva) venytetään sen nurkkapisteestä. Venytys toimii myös suoraan tarttumalla elementin nurkkapisteeseen. Oletustoimintona on venytys, tarvittaessa sen saa käyttöön osoittamalla kohdevalikosta venytys-kuvaketta. KL Painikkeesta avataan Tasoasetukset-ikkuna, jossa tasoja ja tasoyhdistelmiä hallitaan. Niitä voi luoda ja nimetä uudelleen sekä poistaa Näytä kaikki Painikkeesta avataan kaikki tasot näkyviksi. 7.5 Muokkaa elementtejä Muuta kokoa... Painikkeesta avataan Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa voi muuttaa joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttamisen voi rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu Katkaise Muokkaa elementtejä -painikepalkista löytyvät komennot: Valitse kaikki, Näytä valitut, Muokkaa valittuja..., Leikkaa, Venytä, Muuta kokoa..., Katkaise, Pyöristä/viistä..., Yhdistä, Täsmää, Räjäytä, Yhdistä, Nosta..., Monista..., Leikkaa katoilla..., Leikkaa vyöhyke..., Boolen toimenpiteet Valitse kaikki Komennolla katkaistaan irti osa elementistä (seinästä, palkista tai viivasta). Painikkeen valinnan jälkeen osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä Pyöristä/viistä... Komento muuttuu käytössä olevan työkalun mukaisesti. Jos käytössä on nuoli-työkalu, valitaan kaikki kerroksessa olevat elementit. Jos valinta-alue on piirretty, se valitsee elementit valinta-alueen sisältä. Jos käytössä on seinä-työkalu, valitaan kaikki seinät ja niin edelleen Näytä valitut Komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä Yhdistä Komento sovittaa näkymän kaikkien valittujen elementtien mukaisesti Muokkaa valittuja... Komento liittää kaksi seinää tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä Täsmää Painikkeesta avataan Muokkaa valittuja -ikkunan, jossa kaikkien valittujen elementtien parametreja (taso, kynä) voi samanaikaisesti muokata riippumatta niiden tyypistä Leikkaa Komento venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään Räjäytä Komennolla osoitettavasta elementistä (seinästä, palkista tai viivasta) poistetaan lähimpien risteys- ja päätepisteiden välinen alue Venytä Painikkeesta avataan Räjäytä tähän ikkunaan -ikkuna, jossa määrätään räjäytetäänkö valitut elementit viivoiksi ja täytteiksi vai säilytetäänkö myös alkuperäiset elementit Yhdistä Komento liittää viivanosat murtoviivaksi tai käyränpätkät yhtenäiseksi käyräksi.

18 KO.KL Nosta Kirjastojenhallinta... Komennolla nostetaan tai lasketaan valittuja elementtejä pystysuunnassa. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. Painikkeesta avautuu Kirjastojenhallinta-ikkuna. Siinä valitaan käytettävät kirjastot. Niinä voi käyttää kirjastopaketteja, PLA-arkistoja tai kirjastohakemistoja. KL Monista Pakkaa kirjastot... Komennolla monistetaan valittuja elementtejä. Avautuvassa ikkunassa määritetään monistetaanko siirtona, kiertona, nostona vai matriisina sekä tehdäänkö monistus kappalemääräisenä lisäyksenä, jakamalla välille, annetuin välein vai jakamalla välille tekemättä viimeistä kopiota. Monistus tehdään sen jälkeen osoittamalla pohjassa, leikkauksessa tai 3D-ikkunassa. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä Leikkaa katoilla... Komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin Leikkaa vyöhyke... Komento leikkaa valitut vyöhykkeet. Avautuvassa ikkunassa Leikkaa vyöhyke määritetään leikataanko vyöhykkeet päältä vai alta ja millä elementeillä vyöhykkeet leikataan Boolen toimenpiteet... Painikkeesta avataan Muokkaa kohteita ja tekijöitä -ikkunan. Sen komennoilla on mahdollista poimia kohde-elementit (Poimi kohteet) ja tekijät (Poimi tekijät). Mahdollisia toimenpiteitä ovat Vähennys, Vähennys ja yläpuolisen osan poisto, Vähennys ja alapuolisen osan poisto, Leikkaus ja Lisäys. 7.6 Muokkaa GDL-kirjasto-osia Muokkaa GDL-kirjasto-osia -painikepalkista löytyvät komennot: Kirjastojenhallinta..., Pakkaa kirjastot..., Pura kirjastopaketti.., Uusi objekti, StairMaker sekä muut vastaavat laajennukset, Avaa objekti..., linkit avattuihin objekteihin, Avaa objekti luokan mukaan..., Tallenna valinta/projekti objektina..., Etsi ja korvaa..., Etsi valinta, Etsi valinta takaperin, Etsi uudestaan, Korvaa uudestaan, Korvaa uudestaan takaperin, Mene riville..., Kommentoi, Poista kommentointi, Lisää sisennys, Vähennä sisennys, Tarkista ohjelma, Avaa GDL-tutkija. Painikkeesta avautuu Tallenna kirjastopaketti -ikkuna, jossa voi valita käytettävistä kirjastoista ne, jotka haluaa tallentaa kirjastopaketiksi (LCF). Kirjastopakettina kirjastot vievät vähiten tilaa ja latautuvat sekä toimivat nopeimmin Pura kirjastopaketti... Komennolla puretaan olemassaoleva kirjastopaketti tavalliseksi kirjastoksi hakemistoissa erillisinä tiedostoina olevine objekteineen. Kirjastopaketin purkaminen on tarpeen, jos objekteja halutaan muokata tai kirjastosta poistaa tai lisätä sinne objekteja Uusi objekti Komento luo uuden GDL-objektin. Painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi valita laajennusohjelmia, joilla luodaan uusia objekteja. Oletusasennuksena Archicadissä on StairMaker. Sillä luodaan uusia portaita valmiiden mallien pohjalta. Tarvittaessa on mahdollista luoda myös vapaamuotoinen porras. Se hahmotellaan täytteellä ja viivoilla (nousunuoli) pohjaan, ne valitaan ja valitsemalla Suunnittelu Luo porras valinnasta StairMaker luo vapaamuotoisen portaan Avaa objekti... Komennolla avataan valittu objekti. Ellei objektia ole valittuna, avattava objekti haetaan hakemistosta. Jo avatut objektit saa nopeasti esiin painikkeen vierestä aukeavista linkeistä Avaa objekti luokan mukaan... Komennolla objekti avataan käytössä olevista kirjastoista luokan mukaan. Näin on mahdollista avata myös pelkkiä määrätietueita tai Archicadin sisäänrakennettuja objekteja.

19 KO.KL Tallenna valinta/projekti objektina Kommentoi KL Komennolla tallennetaan valitut tai valinta-alueella rajatut elementit objektiksi. Ellei mitään elementtejä ole valittu tai rajattu valinta-alueella, tallennetaan koko projektin sisältämät elementit objektiksi Etsi ja korvaa... Komento lisää valittujen rivien eteen huutomerkin. Huutomerkin jäljessä oleva osa riviä muuttuu kommentiksi, eli ohjelmaa suoritettaessa sitä ei huomioida Poista kommentointi Komento on käytössä kun jokin objektin ohjelma on avoimena (koodi muokattavana). Sen avulla on mahdollista etsiä ja korvata koodista tekstiä Etsi valinta Komento poistaa valittujen rivien edestä huutomerkin, jolloin rivit ovat jälleen käytössä ohjelmaa suoritettaessa ja niillä oleva komennot suoritetaan Lisää sisennys Komento etsii valittuna olevan tekstin kanssa samansisältöisen seuraavan kohdan Etsi valinta takaperin Komento etsii valittuna olevan tekstin kanssa samansisältöisen edellisen kohdan Etsi uudestaan Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin etsimiskomennon Korvaa uudestaan Komento lisää valittujen rivien eteen sisennyksen Vähennä sisennys Komento poistaa valittujen rivien edestä sisennyksen Tarkista ohjelma Komento tarkistaa avoinna olevan objektin ohjelman. Jos ohjelmassa on virheitä tai ongelmia, Archicad ilmoittaa niistä virheilmoituksin Avaa GDL-tutkija Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin korvaamiskomennon Korvaa uudestaan takaperin Painikkeesta GDL-tutkija-ikkuna aukeaa. Sen avulla voi etsiä GDL-ohjelmista virheitä. 7.7 Perinteinen 3D-suunnistin Komento suorittaa uudestaan viimeisimmän tekstin korvaamiskomennon Mene riville... Komennolla valittu kohta siirtyy valittavalle riville. Perinteinen 3D-suunnistin -painikepalkista löytyvät komennot: 3D-muokkaus, Liiku, Sivuttaisliike, Kierto, Kohdista, Lukitse katselukohde, Kohdista kohtisuoraan, Suorista kamera ja Vaakasuora näkymä. Perinteinen 3D-suunnistin on jäänne vanhoista Archicadeistä, sen avulla vanhoihin ohjaustapoihin tottuneiden kynnys siirtyä uuteen ohjelmaan madaltuu. Uudet tavat kannattaa kuitenkin ottaa käyttöön, koska ne ovat nopeampia ja sujuvampia D-muokkaus Komento palauttaa 3D-näkymän muokkaustilaan, jossa nuolityökalua käyttäessä voi valita elementtejä.

20 KO.KL Liiku 7.8 Piirtoavut Painikkeella siirrytään liikkumistilaan. Osoittamalla ruudun keskelle ilmestyvän neliön ylä- tai alapuolelle liikutaan eteen- ja taaksepäin. Osoittamalla neliön sivuille katselusuuntaa käännetään Sivuttaisliike Painikkeella siirrytään sivuttaiseen liikkumiseen. Osoittamalla nyt neliön eri puolille katselupisteen suunta säilyy samana, mutta se siirtyy sivu- tai pystysuunnassa. Piirtoavut -painikepalkista löytyvät komennot: Aseta käyttöorigo, Tarttuu verkkoon, jonka ohesta aukevat verkon asetukset, Tartu elementin nurkista, Painovoima, jonka ohesta valitaan mihin elementtiin painovoima kohdistuu, Apuviivat, Pääsuuntaiset apuviivat, Suhteelliset suunnat apuviivoissa, Kertautuva kulma, Luo apuviivan pätkä, Poista kaikki apuviivat, Samansuuntainen piirto, Kohtisuora piirto, Kulmanpuolitus, Apujako, Suuntaa pinnan mukaan sekä Apujako ja siihen liittyvät asetukset Aseta käyttöorigo KL Kierto Painikkeella siirrytään kiertoon. Osoittamalla neliön eri puolille katselusuuntaa käännetään, mutta katselupiste säilyy samassa kohdassa Kohdista Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon Tarttuu verkkoon Komennolla näkymä suunnataan osoitettuun elementtiin Lukitse katselukohde Painikkeella katselukohde lukitaan paikoilleen, joten liikuttaessa näkymän keskipiste pysyy samassa kohdassa. Käytännössä kaikki liikkumistavat ovat tällöin kiertämistä sen ympärillä Kohdista kohtisuoraan Painikkeen ollessa valittuna piirtoverkko on käytössä. Painikkeen ohesta aukevista asetuksista valitaan käytetäänkö pää- vai apuverkkoa, onko verkko näkyvissä, käytetäänkö suoraa vai vinoa koordinaatistoa. Myös vinon koordinaatiston määrittelylle on oma komentonsa. Verkon moduulit ja tausta- sekä viivavärit määritellään kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Apuviivat ja apujako eivät ole käytössä samaan aikaan verkon kanssa Tartu elementin nurkista Komento sijoittaa osoitettavan elementin keskelle näkymää ja suuntaa katselusuunnan kohtisuoraan sitä vastaan Suorista kamera Komennolla kameran sivuttaiskallistus suoristetaan Suorista kamera Komennolla katselupisteen ja kohdepisteen pystysuuntainen korko asetetaan samaan tasoon. Painikkeen ollessa valittuna siirrettävien elementtien nurkkiin ilmestyy tartuntapisteet, joista ne tarttuvat toisiin elementteihin tai apuviivoihin. Tämä helpottaa elementtien siirtämistä täsmällisesti samalla mahdollistaen niihin tarttumisen mistä kohdasta tahansa. Elementtejä voi siis siirtää raahaamalla tarkkuuden kärsimättä Painovoima Painike on käytettävissä seinä-, kattoikkuna-, palkki-, pilari-, porras-, objekti- ja porras-työkaluja käytettäessä. Painikkeen ohesta valitaan tunnistaako painovoima katon, laatan vai pinnan. Sijoitettaessa elementti painovoiman ollessa käytössä se sijoittuu automaattisesti ylimmän näkyvän valitun tyyppisen pinnan päälle. Esimerkiksi puu-objektien sijoittaminen vaihtelevankorkuiseen maastoon käy näin helposti.

21 KO.KL Apuviivat Luo apuviivan pätkä KL Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mittatyökalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen Archicad ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä Pääsuuntaiset apuviivat Painikkeesta luodaan apuviivan pätkä. Painikkeen painamisen jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin Poista kaikki apuviivat Komento poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luontia. Painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin apuviivat häviävät myös Samansuuntainen piirto Komennolla pakotetaan piirto samansuuntaiseksi jonkin elementin tai apuviivan kanssa osoittamalla sitä painikkeen painamisen jälkeen Kohtisuora piirto Komennolla pakotetaan piirto kohtisuoraksi jotakin elementtiä tai apuviivaa vastaan osoittamalla sitä painikkeen painamisen jälkeen. Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen Suhteelliset suunnat apuviivoissa Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin Kertautuva kulma Painikkeen ollessa valittuna ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta Kulmanpuolitus Komennolla pakotetaan piirto kohtisuoraksi jotakin elementtiä tai apuviivaa vastaan osoittamalla sitä painikkeen painamisen jälkeen Apujako Komennolla pakotetaan piirto apujako-asetuksien mukaisesti (puoliväli, jako 3:een, prosentteina ja niin edelleen) osoitettavalle linjalle. Painikkeen painamisen jälkeen osoitetaan linja, jolle jako tehdään. Jos jako on useampaan osaan, tämän jälkeen valitaan haluttu jakopiste Suuntaa pinnan mukaan Painike on käytössä 3D-näkymässä. Painikkeen painamisen jälkeen osoitetaan jotakin pintaa, kuten seinän tai katon reunaa. Tämän jälkeen piirto on pakotettu kyseisen tason ja 0-tason leikkauslinjalle.

22 KO.KL Apujako Asetukset KL Painikkeen ollessa valittuna osoitettaviin elementtien reunoihin, viivoihin tai apuviivan pätkiin tulee näkyviin tartuntapisteet. Oletuksena jako on puoliväliin, mutta Apujaon ohessa olevasta asetusvalikosta sen voi vaihtaa haluamakseen, esimerkiksi jaoksi 3:een tai useampaan osaan, prosenttiosuuksina ja tietyllä etäisyysvälillä. Jaon voi valita tehtäväksi koko elementtiä pitkin tai muiden elementtien kanssa leikkaavien pisteiden väliin. Jakoasetukset -kohdasta asetetaan kokonaisluku-, prosentti- ja etäisyysjaoissa käytettävät arvot. Apujakoon liittyvät komennot löytyvät myös valikosta Näkymä Apujako. 7.9 Planssit ja piirustukset Planssit ja piirustukset -painikepalkista löytyvät komennot: Tallenna näkymä ja sijoita planssiin, Avaa lähdenäkymä/ulkoinen lähde, Muokkaa näkymän asetuksia..., Asetukset, Uusi planssi, Uusi masterplanssi, Masterelementit planssissa, Piirustuksen kehys, Päivitä piirustukset/päivitä valitut piirustukset, Lähde..., Aseta automaattitekstin viitteeksi, Piirustusten hallinta Tallenna näkymä ja sijoita planssiin Painikkeesta siirrytään käytettävän planssin, masterplanssin sekä vihkon asetuksiin sekä projektin yleisiin planssiasetuksiin Uusi planssi Painikkeesta luodaan uusi planssi. Painike löytyy myös Projektiikkunan Planssit-alasivulta Uusi masterplanssi Painikkeesta luodaan uusi masterplanssi. Painike löytyy myös Projekti-ikkunan Planssit-alasivulta Masterelementit planssissa Painikkeesta kätketään tai näytetään masterelementit planssilla. Sama komento löytyy Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista sekä Näkymä Esitystavat piirrettäessä -valikosta Piirustuksen kehys Komento tallentaa auki olevan näkymän ja avaa viimeksi valittuna olleen planssin sen sijoittamista varten. Tallennettu näkymä tulee Näkymät-luettelon loppuun. Sen voi raahata Projekti-ikkunassa oikeaan kansioon Avaa lähdenäkymä Painikkeesta kätketään tai näytetään piirustusten kehykset planssilla, pohjassa tai leikkauksissa. Sama komento löytyy Esitystavat piirrettäessä -painikepalkista sekä Näkymä Esitystavat piirrettäessä -valikosta Päivitä piirustukset Painike on käytettävissä, kun planssissa on valittuna jokin sijoitettu sisäinen näkymä. Komennon nimeksi muuttuu Ulkoinen lähde, kun valittuna on toisesta projektista sijoitettu näkymä. Komento avaa kyseisen näkymän. Ulkoinen näkymä avaa näkymän rinnalle toiseen Archicadiin Muokkaa näkymän asetuksia... Komento päivittää kaikki sijoitetut näkymät tai piirustukset. Jos niitä on valittuna, komento vaihtuu muotoon Päivitä valitut piirustukset. Tällöin päivitetään vain valittuina olevat Lähde... Komento avaa näkymän asetukset. Se on käytettävissä vain kun planssissa on valittuna jokin sijoitettu sisäinen näkymä. Muokattaviin asetuksiin kuuluvat näkymän ID- ja nimeämistavat, tasoyhdistelmä, mittakaava, kerroksen projektiorajat, esitystavat, mittayksiköt ja suurennos. Komennolla valitaan näkymälle tai piirustukselle lähde. Planssissa valinnan voi tehdä sisäisistä tai ulkoisista näkymistä. Sisäisistä näkymistä valinta tehdään luettelosta, ulkoisista näkymistä Hae...- komennolla halutusta tiedostosta. Pohjaan sijoitettujen piirustusten lähde on valittavissa vain ulkoisista tiedostoista.

23 KO.KL Aseta automaattitekstin viitteeksi Leikkaa KL Komento määrittää valitun piirustuksen automaattitekstien viitteeksi planssissa. Se on käytettävissä planssissa vain yhden näkymän tai piirustuksen ollessa valittuna Piirustusten hallinta Painikkeesta valitut elementit tai teksti leikataan ja siirretään leikepöydälle (muistiin) Kopioi Painikkeesta avataan samanniminen ikkuna, jossa näkymien päivitystila ja lähdetiedostojen sijainti näkyvät. Yhteys lähteeseen on mahdollista katkaista tai valita uusi lähde. Osan tai kaikki näkymät voi päivittää, näkymiä voi poistaa. Tarkista tila -komennolla valittujen piirustusten päivitystilan voi tarkistaa Standardi Standardi (Perus) -painikepalkista löytyvät kaikki yleisimmät komennot: Uusi..., Avaa..., Tallenna, Tulosta..., Leikkaa, Kopioi, Sijoita, Peru, Teeppäs, Etsi ja valitse..., Kopioi parametrit, Liitä parametrit, Apuviivat asetuksineen, Apujako asetuksineen, Näytä/piilota koordinaatit asetuksineen, Tarttuu verkkoon asetuksineen, Painovoima asetuksineen, Tartu elementin nurkista, Mitta, Aseta käyttöorigo, Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Yhdistä, Pyöristä/viistä..., Leikkaa katoilla..., Muuta kokoa..., Unohda ryhmät ja Merkintätyökalut. Se onkin Suunnistin-painikepalkin kanssa oletuksena käytössä. Esimerkiksi Muokkaa elementtejä - painikepalkissa on osin samoja komentoja Uusi... Painikkeesta luodaan uusi tyhjä projekti. Uusi projekti -ikkunassa valitaan aluksi käytettävä aloituspohja tai samat asetukset kuin aiemmin sekä käyttöliittymäasetusten profiili. Haluttaessa on mahdollista avata uusi Archicad rinnalle Avaa... Painikkeesta avataan tiedosto. Se voi olla Archicadin projekti tai esimerkiksi DWG- tai IFC-dokumentti. Haluttaessa tiedoston voi avata rinnalle uuteen Archicadiin Tallenna Painikkeesta valitut elementit tai teksti kopioidaan leikepöydälle Sijoita Painikkeesta leikepöydälle kopioidut elementit tai teksti sijoitetaan. Jos leikepöydällä on tekstiä eikä olla muokkaamassa tekstiä, se sijoitetaan uuteen tekstikehykseen. Jos tekstiä ollaan muokkaamassa ja leikepöydällä on muita elementtejä, sijoittaminen ei ole käytössä Peru Painikkeesta viimeisin toiminto perutaan Teeppäs Painikkeesta viimeksi peruttu toiminto palautetaan Etsi ja valitse... Painikkeesta avautuu Etsi ja valitse -ikkuna, jossa etsitäään ja valitaan elementtejä erilaisin parametrein. Usein on hyödyllistä käyttää Kopioi parametrit -komentoa (katso jäljempänä) tässä yhteydessä: se kopioi osoitetun elementin parametrit Etsi ja valitse -ikkunan asetuksiksi, jolloin kaikki samanlaiset elementit ovat helposti etsittävissä. Toiminto on käytettävissä, jos Ime ominaisuudet -painike Etsi ja valitse -ikkunassa on valittuna. Sen vieressä on Kopioi asetukset -painike, jolla viimeksi valitun elementin ominaisuudet kopioidaan asetuksiksi Kopioi parametrit Painikkeesta projekti tallennetaan. Jos sitä ei ole aiemmin tallennettu, kysytään nimi ja tallennuspaikka Tulosta... Komento kopioi osoitettavan elementin parametrit muistiin ja kyseisen työkalun oletusasetuksiksi. Jos Etsi ja valitse -ikkuna on avoinna, parametrit siirtyvät myös sen asetuksiksi. Kopioi parametrit -komento tulee käyttöön myös pitämällä ALT-näppäintä painettuna. Painikkeesta avautuu tulostusasetusikkuna, josta valitaan tulostusalue, mittakaava ja muut tulostusasetukset. Tulosta-painikkeesta käynnistetään tulostaminen.

24 KO.KL Liitä parametrit Komento liittää muistissa olevat parametrit osoitettavaan elementtiin. Komento tulee käyttöön myös pitämällä ALT- ja CTRL-näppäimiä painettuina yhtäaikaisesti (tai vaihtoehtoisesti pelkkää ALT GR -näppäintä) Apuviivat Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mittatyökalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen Archicad ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Luo apuviivan pätkä -komento, jolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. Poista kaikki apuviivat -valinta poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luontia. Painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin apuviivat häviävät myös. Pääsuuntaiset apuviivat -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta. KL Apujako Painikkeen ollessa valittuna osoitettaviin elementtien reunoihin, viivoihin tai apuviivan pätkiin tulee näkyviin tartuntapisteet. Oletuksena jako on puoliväliin, mutta Apujaon ohessa olevasta asetusvalikosta sen voi vaihtaa haluamakseen, esimerkiksi jaoksi 3:een tai useampaan osaan, prosenttiosuuksina ja tietyllä etäisyysvälillä. Jaon voi valita tehtäväksi koko elementtiä pitkin tai muiden elementtien kanssa leikkaavien pisteiden väliin. Jakoasetukset -kohdasta asetetaan kokonaisluku-, prosentti- ja etäisyysjaoissa käytettävät arvot. Apujakoon liittyvät komennot löytyvät myös valikosta Näkymä Apujako Näytä/piilota koordinaatit Painikkeen ollessa valittuna kohdistinta seuraa pieni koordinaattiikkuna. Siinä näytetään piirrettäessä koordinaatit. Arvot voi myös syöttää käsin, joko painamalla vastaavaa näppäintä (esimerkiksi X, Y tai R säde, A kulma) tai tabulaattoria siirtymiseen arvosta toiseen. Painikkeen ohessa on valikko, josta voi valita suositaanko X-Y -koordinaatteja vai kiertokoordinaatteja, käytetäänkö suhteellisia koordinaatteja, näytetäänkö Z:n nollataso, mitä nollatasoa käytetään, laajennetaanko koordinaatit automaattisesti ja näytetäänkö koordinaatit tekstinä vai piilotetaanko tekstit, jolloin näkyy vain symboli ja koordinaatin arvo. Suosi X-Y -koordinaatteja/suosi kiertokoordinaatteja -valinta on tehtävissä, kun piirtäminen on käynnissä. X-Y -koordinaatteja käytettäessä näytetään X- ja Y-arvot käytössä olevan koordinaatiston (verkon) mukaan. Kiertokoordinaatteja käytettäessä näytetään vastaavasti kulma (A) ja säde (R). Suhteelliset koordinaatit tarkoittaa, että koordinaattimitat näytetään piirron aloituspisteen suhteen. Muussa tapauksessa koordinaatit näytetään käyttöorigon suhteen. Näytä Z-arvo -valinta on käytössä, kun piirtäminen on käynnissä. Siitä näytetään tai piilo-

25 KO.KL-22 KL tetaan Z-arvo koordinaateissa. Pinta-työkalua käytettäessä tästä on suurin hyöty, kun Z-arvot voi syöttää piirtäessä esimerkiksi tontin nurkkapisteet. Z:n nollataso -kohdassa valitaan, mitä nollatasoa piirtämisessä käytetään. Valittavissa on projektin nolla, kerroksen nollataso, 1. tai 2. viitekorko. Viitekorot voi asettaa kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Valinta Laajenna koordinaatit automaattisesti näyttää kaikki koordinaatit siirryttäessä numeeriseen muokkaukseen. Muuten ne pitää laajentaa koordinaattilaatikon alareunassa olevasta pienestä väkäsestä tai tabulaattori- tai nuolinäppäimellä liikkumalla koordinaatista toiseen Tarttuu verkkoon Mitta Painikkeesta saadaan käyttöön mittatyökalu. Se on käytössä niin 2D- kuin 3D-ikkunoissa. Mittatyökalulla mitataan kahden osoitetun pisteen välinen etäisyys sekä X-Y- koordinaatit ja kulma, 3D:ssä myös pystysuunnassa. Työkalu on käytössä kunnes sen painiketta painetaan uudelleen tai painetaan ESX-näppäintä. Jos Mitta-painiketta painetaan kesken jonkin elementin piirron, osoitetaan mitta ja mitattu arvo siirtyy automaattisesti piirrettävänä olevan elementin parametriksi. Jos käytössä (koordinaateissa) ovat kiertokoordinaatit, arvo siirretään säteeksi tai kulmaksi, jos taas X-Y -koordinaatit, joko X:ksi tai Y:ksi. Oletuksena arvo siirtyy ensimmäisenä olevaan arvoon (esimerkiksi X), jos halutaan se toisen parametrin arvoksi, pitää ensin valita tämä koordinaatti-ikkunassa joko tabulaattoria painamalla tai sen kirjainta vastaavalla näppäimellä (esimerkiksi Y tai A kulma) Aseta käyttöorigo Painikkeen ollessa valittuna kohdistin tarttuu ja liikkuu vain verkon solmukohtiin. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita joko Apuverkko tai Pääverkko samoin kuin Suora koordinaatisto tai Vinoverkko. Pääverkko näkyy pohjassa ja siinä on yleensä isompi moduulijako. Sen saa pois näkyvistä poistamalla valinnan Näkymä Verkko näkyy. Verkon ja pohjanäkymän taustavärin voi asettaa kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Vinoverkon määrittely tapahtuu valitsemalla Määrittele vino koordinaatisto ja osoittamalla X-akselin suunnan Painovoima Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon Leikkaa Komennolla osoitettavasta elementistä leikataan lähimpien risteystai päätepisteiden välinen alue Katkaise Painike on käytettävissä seinä-, kattoikkuna-, palkki-, pilari-, porras-, objekti- ja porras-työkaluja käytettäessä. Painikkeen ohesta valitaan tunnistaako painovoima katon, laatan vai pinnan. Sijoitettaessa elementti painovoiman ollessa käytössä se sijoittuu automaattisesti ylimmän näkyvän valituntyyppisen pinnan päälle. Esimerkiksi puu-objektien sijoittaminen vaihtelevankorkuiseen maastoon käy näin helposti Tartu elementin nurkista Painikkeen ollessa valittuna siirrettävien elementtien nurkkiin ilmestyy tartuntapisteet, joista ne tarttuvat toisiin elementteihin tai apuviivoihin. Tämä helpottaa elementtien siirtämistä täsmällisesti samalla mahdollistaen niihin tarttumisen mistä kohdasta tahansa. Elementtejä voi siis siirtää raahaamalla tarkkuuden kärsimättä. Komennolla osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä Täsmää Komento venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään Yhdistä Komento liittää kaksi seinää tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä.

26 KO.KL Pyöristä/viistä... Komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä Leikkaa katoilla... Komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin Muuta kokoa... Poista korjaukset tai Poista korostus riippuen siitä kummat näistä halutaan poistaa. Merkintöjen hallintaa helpottavat Zoomaa ja valitse -valinnat Tarkenna elementteihin ja Valitse elementit. Edellinen sovittaa näkymän valittuna oleviin merkittyihin elementteihin. Jälkimmäinen lisää valintaan kaikki merkityt elementit, jolloin niistä on helppo poistaa merkinnät. Kätkettäessä merkinnät korostetut elementit näkyvät normaalein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. Huomautustekstit-paneelissa voi lisätä merkintään selitteen, joka on mahdollista myös sijoittaa pohjaan valitsemalla Sijoita pohjaan... ja osoittamassa tekstin sijoituspaikka pohjassa. Tämän jälkeen painikkeen tilalle tulee valinta Näytä pohjassa, jolla määrätään näkyykö teksti. Kätkettäessä merkintä myös teksti piilotetaan joka tapauksessa. Merkintäkohtaisesti on mahdollista lisätä kommentteja keskusteluun (esimerkiksi tiimityössä tai lähetettäessä projektitiedostoa edestakaisin käyttäjien välillä). Lisää kommentti... -painikkeella avataan ikkuna, jossa kommentin voi kirjoittaa. Näytä keskustelu - painikkeella näytetään kaikki kommentit. Niihin kirjautuu tekoaika ja -päivä Standardi pieniresoluutioisille näytöille KL Painike avaa Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa voi muuttaa joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttamisen voi rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu Unohda ryhmät Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitettyjä elementtejä voi muokata, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät -valinta otetaan pois käytöstä, aiemmat ryhmät palaavat käyttöön Merkintätyökalut Painikkeesta avautuu Merkintätyökalut-apuikkuna. Ensimmäistä kertaa merkintätyökaluja käytettäessä pitää ensin luoda uusi merkintä (uusi kansio). Uudet merkinnät luodaan Uusi merkintä - painikkeesta. Uusi merkintä luodaan myös Aloita/lopeta korjaukset -painikkeesta, jos projektissa ei vielä ole yhtään merkintää. Merkinnän voi poistaa Poista merkintä -painikkeesta. Merkinnät voi tuoda myös projektintarkastajasta/dwf-tiedostosta. Kullekin merkinnälle valitaan tyyli (Tarkistus, Työn alla, Suljettu, Hyväksytty, Huomiot), joista kullakin on omat merkintävärinsä. Merkitty elementti näkyy väritettynä sekä 2D- että 3D-näkymissä. Tyylejä ja niiden asetuksia hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Merkintätyylit... Merkinnät tehdään valitsemalla pohjasta merkittävät elementit ja valitsemalla haluttu merkintä. Merkintöjä on kahdenlaisia: Merkitse korjauksiksi ja Korosta elementtejä, joilla kummallakin on oma painikkeensa. Korjauksella voi esimerkiksi merkitä poistettavan seinän. Merkinnät on mahdollista kätkeä vastaavasti kuin tasot (silmä-symboli Merkinnät-paneelissa kunkin merkinnän edessä), jolloin korjattu elementti piilotetaan pohjassa. Korostuksella osoitetaan halutut elementit. Merkinnät poistetaan elementeistä valitsemalla halutut elementit ja valitsemalla Standardi pieniresoluutioisille näytöille eli Perus pieniresoluutioisille näytöille -painikepalkista löytyvät tiivistetysti yleisimmät komennot: Uusi..., Avaa..., Tallenna, Tulosta..., Leikkaa, Kopioi, Sijoita, Peru, Teeppäs, Etsi ja valitse..., Kopioi parametrit, Liitä parametrit, Apuviivat asetuksineen, Näytä/piilota koordinaatit asetuksineen, Tarttuu verkkoon asetuksineen, Mitta, Aseta käyttöorigo, Muokkaa muotoa -painikkeen alle kootut Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Pyöristä/viistä..., Yhdistä, Leikkaa katoilla... ja Muuta kokoa...; sekä Unohda ryhmät. Painikepalkki on ajateltu Archicadin käyttöä varten esimerkiksi pieninäyttöisellä kannettavalla tietokoneella Uusi... Painikkeesta luodaan uusi tyhjä projekti. Uusi projekti -ikkunassa valitaan aluksi käytettävä aloituspohja tai samat asetukset kuin aiemmin sekä käyttöliittymäasetusten profiili. Haluttaessa on mahdollista avata uusi Archicad rinnalle Avaa... Painikkeesta avataan tiedosto. Se voi olla Archicadin projekti tai esimerkiksi DWG- tai IFC-dokumentti. Haluttaessa tiedoston voi avata rinnalle uuteen Archicadiin Tallenna Painikkeesta projekti tallennetaan. Jos sitä ei ole aiemmin tallennettu, kysytään nimi ja tallennuspaikka.

27 KO.KL Tulosta Kopioi parametrit KL Painikkeesta avautuu tulostusasetusikkuna, josta valitaan tulostusalue, mittakaava ja muut tulostusasetukset. Tulosta-painikkeesta käynnistetään tulostaminen Leikkaa Komento kopioi osoitettavan elementin parametrit muistiin ja kyseisen työkalun oletusasetuksiksi. Jos Etsi ja valitse -ikkuna on avoinna, parametrit siirtyvät myös sen asetuksiksi. Kopioi parametrit -komento tulee käyttöön myös pitämällä ALT-näppäintä painettuna. Painikkeesta valitut elementit tai teksti leikataan ja siirretään leikepöydälle (muistiin) Kopioi Painikkeesta valitut elementit tai teksti kopioidaan leikepöydälle Sijoita Liitä parametrit Komento liittää muistissa olevat parametrit osoitettavaan elementtiin. Komento tulee käyttöön myös pitämällä ALT- ja CTRL-näppäimiä painettuina yhtäaikaisesti (tai vaihtoehtoisesti pelkkää ALT GR -näppäintä) Apuviivat Painikkeesta leikepöydälle kopioidut elementit tai teksti sijoitetaan. Jos leikepöydällä on tekstiä eikä olla muokkaamassa tekstiä, se sijoitetaan uuteen tekstikehykseen. Jos tekstiä ollaan muokkaamassa ja leikepöydällä on muita elementtejä, sijoittaminen ei ole käytössä Peru Painikkeesta viimeisin toiminto perutaan Teeppäs Painikkeesta viimeksi peruttu toiminto palautetaan Etsi ja valitse... Painikkeesta avautuu Etsi ja valitse -ikkuna, jossa etsitäään ja valitaan elementtejä erilaisin parametrein. Usein on hyödyllistä käyttää Kopioi parametrit -komentoa (katso jäljempänä) tässä yhteydessä: se kopioi osoitetun elementin parametrit Etsi ja valitse -ikkunan asetuksiksi, jolloin kaikki samanlaiset elementit ovat helposti etsittävissä. Toiminto on käytettävissä, jos Ime ominaisuudet -painike Etsi ja valitse -ikkunassa on valittuna. Sen vieressä on Kopioi asetukset -painike, jolla viimeksi valitun elementin ominaisuudet kopioidaan asetuksiksi. Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mittatyökalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luodaan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen Archicad ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Luo apuviivan pätkä -komento, jolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piir-

28 KO.KL-25 ron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. Poista kaikki apuviivat -valinta poistaa kaikki apuviivat. Poistettaessa apuviivat käytössä Apuviivat -painikkeesta tai valitsemalla Näkymä Apuviivat tehdyt apuviivat sen sijaan eivät katoa ennen seuraavan elementin luontia. Painamalla ESC tai siirryttäessä kerroksesta toiseen tai pohjasta muihin ikkunoihin apuviivat häviävät myös. Pääsuuntaiset apuviivat -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... -kohdassa. Oletuksena jako on 15 astetta Näytä/piilota koordinaatit Tarttuu verkkoon Painikkeen ollessa valittuna kohdistin tarttuu ja liikkuu vain verkon solmukohtiin. Painikkeen ohessa olevasta valikosta on mahdollista valita joko Apuverkko tai Pääverkko samoin kuin Suora koordinaatisto tai Vinoverkko. Pääverkko näkyy pohjassa ja siinä on yleensä isompi moduulijako. Sen saa pois näkyvistä poistamalla valinnan Näkymä Verkko näkyy. Verkon ja pohjanäkymän taustavärin voi asettaa kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Vinoverkon määrittely tapahtuu valitsemalla Määrittele vino koordinaatisto ja osoittamalla X-akselin suunnan Mitta KL Painikkeen ollessa valittuna kohdistinta seuraa pieni koordinaattiikkuna. Siinä näytetään piirrettäessä koordinaatit. Arvot voi myös syöttää käsin, joko painamalla vastaavaa näppäintä (esimerkiksi X, Y tai R säde, A kulma) tai tabulaattoria siirtymiseen arvosta toiseen. Painikkeen ohessa on valikko, josta voi valita suositaanko X-Y -koordinaatteja vai kiertokoordinaatteja, käytetäänkö suhteellisia koordinaatteja, näytetäänkö Z:n nollataso, mitä nollatasoa käytetään, laajennetaanko koordinaatit automaattisesti ja näytetäänkö koordinaatit tekstinä vai piilotetaanko tekstit, jolloin näkyy vain symboli ja koordinaatin arvo. Suosi X-Y -koordinaatteja/suosi kiertokoordinaatteja -valinta on tehtävissä, kun piirtäminen on käynnissä. X-Y -koordinaatteja käytettäessä näytetään X- ja Y-arvot käytössä olevan koordinaatiston (verkon) mukaan. Kiertokoordinaatteja käytettäessä näytetään vastaavasti kulma (A) ja säde (R). Suhteelliset koordinaatit tarkoittaa, että koordinaattimitat näytetään piirron aloituspisteen suhteen. Muussa tapauksessa koordinaatit näytetään käyttöorigon suhteen. Näytä Z-arvo -valinta on käytössä, kun piirtäminen on käynnissä. Siitä näytetään tai piilotetaan Z-arvo koordinaateissa. Pinta-työkalua käytettäessä tästä on suurin hyöty, kun Z-arvot voi syöttää piirtäessä esimerkiksi tontin nurkkapisteet. Z:n nollataso -kohdassa valitaan, mitä nollatasoa piirtämisessä käytetään. Valittavissa on projektin nolla, kerroksen nollataso, 1. tai 2. viitekorko. Viitekorot voi asettaa kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Valinta Laajenna koordinaatit automaattisesti näyttää kaikki koordinaatit siirryttäessä numeeriseen muokkaukseen. Muuten ne pitää laajentaa koordinaattilaatikon alareunassa olevasta pienestä väkäsestä tai tabulaattori- tai nuolinäppäimellä liikkumalla koordinaatista toiseen. Painikkeesta saadaan käyttöön mittatyökalu. Se on käytössä niin 2D- kuin 3D-ikkunoissa. Mittatyökalulla mitataan kahden osoitetun pisteen välinen etäisyys sekä X-Y- koordinaatit ja kulma, 3D:ssä myös pystysuunnassa. Työkalu on käytössä kunnes sen painiketta painetaan uudelleen tai painetaan ESX-näppäintä. Jos Mitta-painiketta painetaan kesken jonkin elementin piirron, osoitetaan mitta ja mitattu arvo siirtyy automaattisesti piirrettävänä olevan elementin parametriksi. Jos käytössä (koordinaateissa) ovat kiertokoordinaatit, arvo siirretään säteeksi tai kulmaksi, jos taas X-Y -koordinaatit, joko X:ksi tai Y:ksi. Oletuksena arvo siirtyy ensimmäisenä olevaan arvoon (esimerkiksi X), jos halutaan se toisen parametrin arvoksi, pitää ensin valita tämä koordinaatti-ikkunassa joko tabulaattoria painamalla tai sen kirjainta vastaavalla näppäimellä (esimerkiksi Y tai A kulma) Aseta käyttöorigo Komennolla sijoitetaan käyttöorigo osoitettavaan kohtaan. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla jonkin elementin nurkkaan, apujako- tai tartuntapisteeseen. Origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon Muokkaa muotoa Muokkaa muotoa-painikkeen alta löytyvät Leikkaa, Katkaise, Täsmää, Pyöristä/viistä..., Yhdistä, Leikkaa katoilla... ja Muuta kokoa... -komennot.

29 KO.KL-26 KL Leikkaa -komennolla osoitettavasta elementistä leikataan lähimpien risteys- ja päätepisteiden välinen alue. taulukko..., Viimeisin planssi, joiden kaikkien ohessa on valikot siirtymiseen tarkemmin määriteltyyn kohteeseen. Lisäksi löytyvät 3D-ikkunassa liikkumiseen 3D-pyöritys sekä Liiku 3D:ssä Pohja Katkaise -komennolla osoitetaan olemassaolevaa viivaa tai pintaa tai piirretään linja, jonka suhteen valitut elementit katkaistaan. Katkaistuilla elementin osilla on sama ID kuin alkuperäisellä elementillä. Täsmää venyttää seinät, viivat tai palkit osoitettavaan linjaan tai käyrään. Pyöristä/viistä... -komento viistää valitut elementit kuten viivat, seinät, täytteen, laatan tai katon nurkat. Pyöristä/viistä-ikkunassa määritetään tehdäänkö pyöristys vai viiste sekä annetaan säde. Komennon voi valita myös suoraan kohdevalikosta osoittamalla elementin nurkkapistettä. Painikkeesta siirrytään pohjanäkymään. Pohja avautuu siihen rajaukseen ja kerrokseen, jossa viimeksi on työskennelty. Jos projektissa on vain yksi kerros, siirrytään siihen (projektissa täytyy olla aina vähintään yksi kerros). Pohja-painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä niihin kerroksiin, joissa on elementtejä. Kerros ylöspäin tai Kerros alaspäin -komennoilla voi liikkua ylös ja alaspäin kerroksissa. Siirry kerrokseen... -komennolla avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin kerrokseen siirrytään. Viitekerros-painikkeella valitaan viitekerros näkyviin tai pois näkyvistä. Näytettävä viitekerros määritetään Suunnittelu Kerrosasetukset... -kohdassa. Kerrosasetuksiin pääsee myös Projekti Sisältö -ikkunasta hiiren oikealla painalluksella jonkin kerroksen päällä aukeavasta kohdevalikosta. Viitekerros on määriteltävissä myös valittaessa Näkymä Siirry Kerrokset Siirry kerrokseen... Saman komennon voi valita myös tässä painikepalkissa D-ikkuna Yhdistä liittää kaksi seinää tai viivaa toisiinsa niiden leikkauspisteessä. Leikkaa katoilla... -komento leikkaa kattoon leikkautuvat elementit. Avautuvassa ikkunassa määritetään leikataanko elementit päältä vai alta, mitkä elementit leikataan, ja asetetaanko seinän tai pilarin korkeus korkeimman kohdan mukaan. Jos elementtejä on valittuina, komento kohdistuu vain niihin. Painikkeesta siirrytään 3D-näkymään. 3D-ikkuna avautuu siihen rajaukseen ja projektioon, jossa viimeksi on työskennelty. 3D-ikkuna-painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä 3D-projektion asetuksiin 3D-projektio... tai viimeisimpään aksonometriseen tai perspektiivinäkymään Aksonometria- ja Perspektiivi-komennoilla Viimeisin leikkaus/julkisivu Muuta kokoa... -painike avaa Muuta kokoa -ikkunan, jossa koon muuttamistapa määritellään. Kokoa voi muuttaa joko osoittamalla pohjassa tai antamalla numeeriset arvot suurennukselle tai pienennykselle. Koon muuttamisen voi rajata niin, ettei seinien ja pilareiden paksuus, objektien tai tekstin koko tai viivanpäiden ja merkintöjen koko muutu Unohda ryhmät Painikkeesta siirrytään viimeisimpään leikkaukseen tai julkisivuun. Jos yhtään leikkausta tai julkisivua ei ole, painike on pois käytöstä. Viimeisin leikkaus/julkisivu -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä leikkauksiin ja julkisivuihin, jotka on aiemmin avattu. Valitsemalla Avaa leikkaus/julkisivu... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin leikkaukseen tai julkisivuun siirrytään Viimeisin detaljipiirustus Painikkeen valinta poistaa ryhmityksen käytöstä. Ryhmitettyjä elementtejä voi muokata, mutta ne erottaa ontosta nurkkapisteestä. Kun Unohda ryhmät valinta otetaan pois käytöstä, aiemmat ryhmät palaavat käyttöön Suunnistin Painikkeesta siirrytään viimeisimpään detaljipiirustukseen. Jos yhtään detaljipiirustusta ei ole, painike on pois käytöstä. Viimeisin detaljipiirustus -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä detaljipiirustuksiin, jotka on aiemmin avattu. Valitsemalla Avaa detaljipiirustus... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin detaljipiirustukseen siirrytään. Suunnistin -painikepalkista löytyvät projektin eri osissa ja niiden välillä liikkumiseen tarvittavat komennot: Pohja, 3D-ikkuna, Viimeisin leikkaus/julkisivu, Viimeisin detaljipiirustus, Avaa

30 KO.KL Avaa taulukko Painikkeesta avautuu ikkuna, josta voi valita avattavan elementtitaulukon. Jos yhtään elementtitaulukko ei ole määritelty, painike on pois käytöstä. Avaa taulukko -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä elementtitaulukoihin, jotka on aiemmin avattu. Valitsemalla Avaa taulukko... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin detaljipiirustukseen siirrytään. Kyseessä on siis sama komento kuin painikkeestakin. Viimeisin planssi Painikkeesta siirrytään viimeisimpään planssiin. Jos projektissa on vain yksi planssi, siirrytään siihen (projektissa täytyy olla aina vähintään yksi planssi). Viimeisin planssi -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä plansseihin, jotka on aiemmin avattu. Kun jokin planssi on avattuna, on käytössä valinnat Siirry ensimmäiselle planssille, Siirry edelliselle planssille, Siirry seuraavalle planssille, Siirry viimeiselle planssille, joiden avulla on mahdollista siirtyä planssista toiseen (kaikki projektin planssit). Valitsemalla Avaa planssi... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin planssiin siirrytään. Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja PgDown tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F- näppäimelle. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai.(piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (Shift). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta TeamWork TeamWork -painikepalkista löytyvät tiimiprojektissa tarvittavat komennot: Vie ja hae muutokset..., Hae muutokset, Näytä vain varaus ja Lisää kommentti Vie ja hae muutokset... Komennolla tiimiprojekti päivitetään. Itse tehdyt muutokset viedään tiimiprojektitiedostoon ja muiden tekemän muutokset haetaan sieltä. Vietäessä tiimin toinen jäsen voi hyväksyä muutokset vahvistamalla ne salasanallaan, mikä kirjataan tiimin muistiinpanoihin Hae muutokset KL Viimeisin planssi Painikkeesta siirrytään viimeisimpään planssiin. Jos projektissa on vain yksi planssi, siirrytään siihen (projektissa täytyy olla aina vähintään yksi planssi). Viimeisin planssi -painikkeen ohesta aukeavasta valikosta voi suoraan siirtyä plansseihin, jotka on aiemmin avattu. Kun jokin planssi on avattuna, on käytössä valinnat Siirry ensimmäiselle planssille, Siirry edelliselle planssille, Siirry seuraavalle planssille, Siirry viimeiselle planssille, joiden avulla on mahdollista siirtyä planssista toiseen (kaikki projektin planssit). Valitsemalla Avaa planssi... avautuu valintaikkuna, josta määritetään mihin planssiin siirrytään D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESC-näppäimellä. 3D-pyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (Shift) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä ainoastaan niin kauan kuin ne pidetään pohjaanpainettuina Liiku 3D:ssä Komennolla muiden käyttäjien tiimiprojektiin tekemät muutokset haetaan Näytä vain varaus Painikkeen ollessa valittuna näytetään 2D- ja 3D-näkymissä vain omaan varaukseen kuuluvat elementit Lisää kommentti... Komennolla on mahdollista lisätä omia kommentteja, jotka lisätää tiimin muistiinpanoihin. Ne voi lukea kohdassa Tiimi Tiimin muistiinpanot... Niissä näkyvät myös viedyt muutokset sekä tiimiprojektiin liittymiset ja eroamiset Työkalut Työkalut -painikepalkki sisältää samat komennot, jotka löytyvät Työkalut-apuikkunasta. Komennoista kerrotaan luvussa KL.8 Työkalut-apuikkuna Yksinkertainen 3D Yksinkertainen 3D -painikepalkki sisältää 3D-ikkunan hallintaan tarvittavat peruskomennot: Aksonometria, Perspektiivi, 3D-pyöritys, Liiku 3D:ssä, Rautalanka ja Väritys.

31 KO.KL-28 KL Aksonometria Painikkeesta avataan 3D-ikkuna aksonometrisessä projektiossa käyttäen viimeisintä aksonometria-määritystä ja 3D-ikkunan rajausta Perspektiivi Painikkeesta avataan 3D-ikkuna perspektiiviprojektiossa käyttäen viimeisimpiä projektioasetuksia ja rajausta D-pyöritys Painikkeesta aloitetaan 3D-näkymän pyörittäminen mallin keskipisteen tai valitun kappaleen keskipisteen ympäri. Pyöritys lopetetaan joko painamalla uudelleen painiketta tai ESC-näppäimellä. 3Dpyöritys saadaan käyttöön myös painamalla vaihtonäppäintä (SHIFT) ja hiiren rullaa samanaikaisesti. Tällöin pyöritys on käytössä vain niin kauan kuin ne pidetään pohjaanpainettuina Liiku 3D:ssä Painikkeesta aloitetaan 3D-liikkuminen. 3D:ssä liikutaan nuolinäppäimillä tai W-, S-, A- ja D-näppäimillä ohjaten joko kävellen tai lentäen. Ylös- ja alaspäin liikutaan PgUp ja PgDown tai välilyönti- ja C-näppäimillä. Lentäminen aloitetaan ja lopetetaan F- näppäimelle. Tällöin korkeustaso ei muutu liikuttaessa. Nopeutta lisätään ja vähennetään näppäimillä + ja - tai.(piste) ja,(pilkku). Hetkellisesti nopeutta voi lisätä vaihtonäppäimellä (Shift). Liikkuminen lopetetaan osoittamalla hiirellä tai painamalla ESC. Ohjauskomennot näytetään ohjeikkunassa, joka aukeaa aloitettaessa 3D-liikkuminen. Painike on käytössä perspektiivisessä 3D-näkymässä. Se löytyy myös 3D-ikkunan alareunasta Rautalanka Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi rautalankamalliksi Väritys Painikkeesta vaihdetaan 3D-näkymän tyyppi väritetyin pinnoin esitettäväksi. Sisäistä moottoria käytettäessä pinnat esitetään tasavärisinä tai vektoritäyttein. Läpinäkyvyys esitetään rasteroidulla täytteellä. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat esitetään tekstuurein. OpenGL-moottoria käytettäessä pinnat voivat olla vain kokonaan läpinäkyviä tai läpinäkymättömiä. 3D-ikkunan asetuksissa on OpenGL-kohdassa lisäasetukset, joissa määritetään mikä läpinäkyvyysprosentti on rajana kokonaan läpinäkyvälle tai läpinäkymättömälle. Molempia moottoreita käytettäessä pinnat tummennetaan varjon puolelta. Sisäistä moottoria käyttäessä myös heittovarjot on mahdollista kytkeä näkyviin. Tätä voi käyttää hyväksi esimerkiksi varjojen projisoimisessa ottamalla aksonometrian ylhäältä päin ja tallentamalla 3D-ikkunasta näkymän 2D-viivoina. Archicad kysyy tallennettavat asiat, joiksi valitaan vain Varjot-kohdan Monikulmiot. Liittämällä tallennettu 2D-viivakuva pohjaan saadaan asemapiirrosta varten oikein konstruoidut varjot. 8 Apuikkunat Mallinnus- ja piirtoikkunoiden lisäksi Archicadissä on suuri joukko apuikkunoita, joista osaa käytetetään jatkuvasti, osaa satunnaisemmin. Kokemus osoittaa, mitkä niistä kannattaa pitää jatkuvasti avoinna ja mitkä avata vain tarpeen vaatiessa. Apuikkunoita voi avata ja sulkea valikosta Ikkunat Apuikkunat. Lisäksi ne voi sulkea kunkin ikkunan yläkulmassa olevaa rastia osoittamalla. Ikkunat Apuikkunat -valikossa on myös valmiina Näytä vain pääikkunat -komento, jolla apuikkunat saa palautettua oletuskokoonpanoon. Useimmat niiden sisältämistä toiminnoista voi tehdä myös valikoiden ja painikepalkkien kautta tai näppäinoikotietä käyttäen. 8.1 Koot ja muodot Apuikkunoiden ulkoasua voi muokata kohdevalikosta, joka avautuu painamalla hiiren oikeaa näppäintä (Macintosh: Ctrl-osoitus) apuikkunan päällä. Esimerkiksi Työkalut-ikkunan muodoksi voi valita joko perinteisen tai oman. Oman mallista työikkunaa voi muokata Vaihtoehdot Työympäristö Työkalut...-kohdassa. Perinteinen Työkalut-apuikkuna on malli, jolta Työkalut-ikkuna on vanhemmissa Archicadin versioissa näyttänyt: palkkimainen ikkuna, jossa on painike kullekin työkalulle. Tämän muotoa voi muokata laajennetuksi tai tiiviiksi, yksi- tai kaksisarakkeiseksi. Koordinaatit ja Ohjaimet-ikkunoita voi muokata joko laajennetuksi tai tiiviiksi, pysty- tai vaakasuuntaisiksi. Laajennettu-valinta laajentaa niitä siten, että kaikki niissä olevat valinnat näkyvät kerralla. Jos tämä valinta ei ole käytössä, on osa komennoista käytettävissä vain jonkun toisen painikkeen alta hakien, mutta toisaalta apuikkunat vievät tällöin vähemmän tilaa. Oikealla reunimmaisena ikkunoille on kaksi vaihtoehtoista perusmuotoa. Tiedot-ikkunan otsikon voi asettaa olemaan ikkunan yläreunassa tai vasemmassa laidassa. Apuikkunat voi Windowsissa telakoida toisiinsa ja Archicad-ikkunan reunoihin. Macintoshissa vastaava ominaisuus on tarttuminen, jolla apuikkunat kiinnittyvät toisiinsa tai työpöydän reunoihin. Telakointi/ tarttuminen ja irrottaminen erilleen tapahtuvat raahaamalla ikkunaa sen otsikkopalkista. 8.2 Työkalut-apuikkuna Kaikki rakennuksen mallintamisessa, piirtämisessä ja esittämisessä tarvittavat työkalut ovat Työkalut-ikkunassa. Ikkunan sisältö on vapaasti muokattavissa, oheisessa kuvassa on ikkunan oletusarvoinen ulkonäkö. Ikkuna on mahdollista jakaa välipalkeilla jaoteltuihin osioihin. Jos kaikki työkalut eivät tällöin mahdu ikkunaan, osioiden vasempaan reunaan voi ottaa käyttöön nuolipainikkeet, joista eri osiot voi avata ja sulkea yksitellen. Ikkunan kokoa voi muokata venyttämällä reunoista tai nurkista.

32 KO.KL-29 Ikkunan muokkaus selitetään kohdassa KO.AS Käyttöliittymä Työkalut-apuikkuna. Työkalujen käyttöä esitellään yksityiskohtaisesti kohdissa KO.TK Työkalut ja KO.TT Työtavat. 8.3 Koordinaatit-apuikkuna Koordinaatit-apuikkuna on tavallaan jäänne aiemmista Archicadeistä, sillä siinä olevat komennot löytyvät Standardi- eli Perus-painikepalkista ja kohdistinta seuraavista kelluvista koordinaateista, joita suositellaan ensisijaisesti käyttämään. Oletuksena Koordinaatit-apuikkuna ei siten olekaan käytössä. Koordinaatit-apuikkunassa muokataan käytössä olevaa piirustuskoordinaatistoa ja syötetään koordinaatteja. Koordinaattien hyväksikäyttö on välttämätöntä mittatarkassa mallintamisessa ja se kannattaa opetella aivan ohjelman opettelun alkuvaiheessa Origo Apuikkunan painikkeista ensimmäinen on origon siirto. Origo on koordinaatiston nollapiste, eli siinä x- ja y-arvot ovat 0. Painiketta painetaan kerran ja sen jälkeen osoitetaan origolle uusi paikka. Vaihtoehtoinen tapa siirtää origo on nuolityökalua käytettäessä painaa Shift-Alt -näppäimiä osoittaen samalla johonkin tartuntapisteeseen. Tällä tavoin origoa ei voi siirtää tyhjään kohtaan, vaan ainoastaan jonkin elementin nurkkaan, apujakotai tartuntapisteeseen. Molemmilla tavoilla siirrettäessä origon voi siirtää, vaikka muu meneillään oleva toimenpide on kesken. Origopainikkeen kaksoisosoittaminen palauttaa alkuperäisen projektiorigon. Archicadissä on kolme erilaista origoa. Projektiorigo (globaali origo, maailmanorigo) on piste (0, 0) uutta tyhjää projektia avattaessa. Tätä origoa ei voi poistaa tai siirtää ja käyttöorigon voi missä tahansa työskentelyn vaiheessa palauttaa siihen. Käyttöorigo (paikallinen origo) on se origo, jonka käyttäjä on siirtänyt uuteen paikkaan. Oletusarvoisesti käyttöorigo on sama kuin projektiorigo. Kolmas origo on muokkausorigo, joka on täysin väliaikainen ja ilmenee joissakin elementtien luonti- ja muokkaustilanteissa. Edellä mainittujen lisäksi on vielä korkeusasemien suhteen globaali origo, projektin nolla, ja paikallinen origo kunkin kerroksen nollatasossa. Projektin nollatason korkeuden todelliseen merenpintaan voi toki määritellä erikseen kerrosasetuksissa. Origon siirto on hyödyllinen ja työskentelyä nopeuttava apukeino monissa tilanteissa. Usein kätevin tapa luoda jokin elementti mittatarkasti on ensin siirtää origo pisteeseen, joka on luonteva lähtöpiste uudelle elementille, esimerkiksi laatan nurkka, ja sen jälkeen syöttää näppäimistöltä elementin seuraavien pisteiden koordinaatit Verkot Verkot (grids) toimivat mallintamisen apuvälineinä helpottaen elementtien mittatarkkaa sijoittamista ja antaen mittakaavan tuntua. Archicadissä on kaksi verkkoa, pääverkko ja apuverkko. Näiden asetukset tehdään kohdassa Näkymä Verkon asetukset Perusnäkymä ja verkko... Katso: KO.VA.4.3 Perusnäkymä ja verkko Suora ja vino verkko Normaalin suoran verkon, jossa x- ja y-akselit ovat vaaka- ja pystysuorassa, lisäksi voi ottaa käyttöön vinon verkon, jonka kulma on vapaasti määriteltävissä joko numeerisesti tai graafisesti. Koordinaatit-apuikkunan toinen painike on vinon verkon määritys. Painike painetaan alas ja osoitetaan pohjasta ensin vinon koordinaatiston origo ja seuraavaksi piirretään suuntavektori, joka määrittää x-akselin kulman. Sille voi antaa kulman myös syöttämällä näppäimistöltä [a], haluttu kulman arvo ja lopuksi rivinvaihto tai syöttö (Return/Enter). Käyttöorigo määrittää vinon verkon origon paikan. Vinoja verkkoja voi olla vain yksi kerrallaan 2. Vinoa verkkoa voi käyttää myös koordinaatiston poikkeuttamiseen. Kolmannella painikkeella vaihdetaan suoran ja vinon verkon välillä Verkkoon tarttuminen Verkkoon tarttuminen (englanniksi snap) on varsin hyödyllinen apukeino elementtejä sijoitettaessa ja muokattaessa. Mittatarkkuus on varma, kun tarttuminen on käytössä. Ohjaimet-apuikkunasta säädetään tarttuminen pois, tarttuminen apuverkkoon tai tarttuminen pääverkkoon. Verkon voi kytkeä päälle tai pois myös näppäimistön s-painikkeella. Kun tarttuminen on päällä, osoitin ei voi osua mihinkään muualle kuin verkon solmuihin. Siksi tarttumisen ollessa päällä voi olla mahdotonta esimerkiksi valita elementtiä, joka on luotu ennen kuin tarttuminen on otettu käyttöön. Jos elementillä ei ole yhtään väkäspistettä missään verkon solmukohdassa, ei osoitin voi tarttua elementtiin Koordinaattien syöttö Archicad tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisiin koordinaattisyöttöihin. Neutraalitilassa, kun mikään toiminto ei ole meneillään, koordinaatit näyttävät osoittimen sijainnin suhteessa sen hetkiseen origoon. Ikkuna näyttää sekä x- ja y-koordinaatit että polaarikoordinaatit (r, a). Delta-painikkeet (kreikkalainen kirjain) koordinaattien vasemmalla puolella vaihtavat koordinaatit absoluuttisiksi tai suhteellisiksi. Painikkeen ollessa painettuna alas koordinaatit ovat suhteelliset. Absoluuttiset koordinaatit tarkoittavat, että käyttöorigo pysyy myös toimintojen aikana paikallaan ja koordinaatit lasketaan suhteessa käyttöorigoon. Suhteelliset koordinaatit tarkoittavat, että toimintojen aikana käyttöön otetaan muokkausorigo, jolloin tämä tulee väliaikaisesti toiminnon osoitettuun alkupisteeseen ja koordinaatit lasketaan suhteessa tähän origoon. Toiminnon päätyttyä origo palaa toimintoa edeltäneelle paikalleen. Normaalitilanteissa on kätevintä pitää x ja y-koordinaatit absoluuttisina ja polaarikoordinaatit suhteellisina. Itse koordinaattien syöttö on yksinkertaista. Painetaan vain näppäimistöltä halutun koordinaatin näppäin (x, y, z, r, a), syötetään sille arvo ja painetaan lopuksi rivinvaihto tai syöttö (return/ enter). Elementit voi halutessa sijoittaa pelkillä koordinaattisyötöillä osoittamatta lainkaan osoittimella. Tehtäessä näppäimistösyöttö koordinaatit lasketaan senhetkisestä käyttöorigosta, jos ne ovat absoluuttiset. Koordinaattien ollessa suhteellisina ne lasketaan osoittimen senhetkisestä sijaintipisteestä. Syöttöön voi liittää myös yhteen- tai vähennyslasku syöttämällä näppäimistöltä [+] tai [ ] annetun arvon jälkeen. 2 Nimestään huolimatta vinon verkon ei välttämättä tarvitse olla vino. X- akselin suunnan voi osoittaa myös esimerkiksi pystysuoraan ylös, jolloin x-akseli muuttuu pystysuuntaiseksi ja y-akseli vaakasuuntaiseksi. KL

33 KO.KL-30 KL Tämä on kätevä ominaisuus vaikkapa sellaisessa tilanteessa, että ikkuna halutaan sijoittaa tietyn matkan päähän seinän sisänurkasta, esimerkiksi 1800 mm nurkasta. X ja y-koordinaattien ollessa suhteellisena mennään osoittimella seinän nurkkaan ja syötetään näppäimistöltä [x]1,8[+] ja lopuksi Enter/Return (piirtoyksikkönä on metri). Ikkunan sijoituspiste tulee täsmälleen 1800 millimetrin päähän seinän nurkasta. Polaarikoordinaateissa r on säde ja a kulma. Nollakulma on x-akselin suuntaan origosta oikealle ja kulman arvo kasvaa vastapäivään. Säteellä on muutakin käyttöä kuin kaarevien elementtien varsinaisena säteenä. Esimerkiksi koordinaattiakselien suunnista poikkeava seinä on helppo luoda sillä tavalla, että osoitetaan seinän pituus säteen arvona: Polaarikoordinaattien ollessa suhteellisina osoitetaan (tai syötetään koordinaateilla) ensin seinän lähtöpiste, näytetään seinälle suunta (tai syötetään se a:n arvona) ja syötetään seinän pituus säteen arvona, esimerkiksi [r]6000 ja lopuksi rivinvaihto/syöttö. Painovoima on älykäs ominaisuus. Sijoitettavat elementit pystyvät tunnistamaan tasopintoja alapuolellaan ja osaavat sijoittua Korkeusasema Archicadissä on erittäin kehittyneet ominaisuudet elementtien vertikaalisen sijoittumisen hallintaan. Korkeusasemia on mahdollista määritellä moneen eri tasoon nähden. Korkeusasemien muokkaaminen onnistuu sekä numeerisesti että graafisesti. Koordinaatitapuikkunassa voi korkeusaseman valita syötettäväksi suhteessa projektin nollaan, työskentelykerroksen nollaan tai jompaankumpaan viitekorkeuteen, joka on käyttäjän vapaasti määriteltävissä kohdassa Vaihtoehdot Projektin asetukset Piirtoyksiköt ja korkeudet. Z-kenttään voi antaa korkeuden, johon millä tahansa työkalulla luotavat elementit sijoitetaan. Saman asetuksen voi tehdä työkalukohtaisesti kunkin asetuksissa. Olemassa olevan elementin korkeusasemaa muutetaan Muokkaus Siirrä Nosta...-komennolla tai Seuralais-valikon avulla pohjassa tai 3D-näkymässä Painovoima automaattisesti näiden pintojen päälle riippumatta siitä, mitä elementtien korkeusasemaksi on säädetty asetuksissa. Painovoima otetaan käyttöön Koordinaatit-apuikkunassa olevilla painikkeilla. Ensimmäisen painikkeen ollessa valittuna painovoima ei ole käytössä. Toisen painikkeen ollessa valittuna luotavat elementit tunnistavat laatat ja osaavat asettua laattojen päälle. Kolmannen painikkeen ollessa valittuna elementit tunnistavat katot ja neljännellä painikkeella pinnat. Sijoituksen voi tehdä myös tietylle korkeudelle suhteessa määritettyyn tasoon z-kenttään syötettävällä arvolla. Painovoimaa voi hyödyntää ainoastaan elementtejä luotaessa, olemassa oleviin elementteihin sillä ei ole vaikutusta. 8.4 Ohjaimet-apuikkuna Ohjaimet-apuikkuna on Koordinaatitt-apuikkunan tavoin jäänne aiemmista Archicadeistä ja samat toiminnot löytyvät Standardipainikepalkista sekä kohdistinta seuraavista kelluvista koordinaateista. Oletuksena Ohjaimet-apuikkuna ei ole käytössä. Sen voi kuitenkin ottaa käyttöön, jos on sitä tottunut käyttämämään ja haluaa edelleen sen käyttämistä jatkaa Apuviivat Ohjainten kaksi ensimäistä painiketta ovat Apuviivat päälle/pois ja Luo apuviivan pätkä. Apuviivat päälle/pois Painikkeesta kytketään apuviivat käyttöön tai pois käytöstä. Apuviivat ovat tilapäisiä, piirtämistä auttavia viivoja, jotka katoavat automaattisesti heti, kun elementti (tai jatkuvaa piirtotapaa käytettäessä elementit, lähinnä seinät) on tehty. Apuviivoja on kahdenlaisia: pysyviä ja hetkellisiä. Pysyvät viivat syntyvät pitämällä kohdistin hetken ajan jonkin viivan tai elementin reunan päällä. Pysyvän apuviivan voi myös tehdä komennoilla Tee apuviiva tai Tee apuviivan pätkä sekä Tee apuympyrä, jotka voi valita kohdevalikosta osoitettaessa pohjassa esimerkiksi valintaa tai käytettäessä mitta-työkalua. Apuviivan pätkän voi luoda myös valitsemalla Näkymä Apuviiva-vaihtoehdot Luo apuviivan pätkä ja piirtämällä sen. Hetkellisiä apuviivoja on kahta tyyppiä. Toiset ovat samanvärisiä kuin pysyvät apuviivat (oletuksena oranssi). Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, ne luo-

34 KO.KL-31 daan joko lähtöpisteen tai origon suhteen. Hetkellisten apuviivojen suunnat ovat pääsuuntaiset, suhteelliset suunnat ja kertautuva kulma (katso jäljempänä). Piirrettäessä kohdistin tarttuu apuviivojen osoittamiin suuntiin. Toinen hetkellisten apuviivojen tyyppi ovat ehdotettavat apuviivat. Ne ovat erivärisiä (oletuksena sinisiä) ja ilmestyvät esimerkiksi pidettäessä kohdistinta jonkin elementin tartuntapisteessä tai elementtien leikkauspisteessä tai apujakopisteessä. Apuviivat näkyvät ryhminä vuorotellen eri koordinaatistoissa, jotka vaihtuvat pienin väliajoin. Haluamansa apuviivan saa luotua viemällä kohdistimen ehdotetun apuviivan päälle. Apuviivoista yksi on aina valittuna ja näkyy muita paksummalla viivalla. Viemällä kohdistimen jonkin toisen päälle, se valitaan ja vaihtuu paksummaksi. Valittu apuviiva on se, jonka suhteen Archicad ehdottaa hetkellisiä apuviivoja suhteellisen suunnan ollessa käytössä. Painikkeen ohessa olevasta valikosta löytyy Pääsuuntaiset apuviivat -valinta, jonka ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät pääkoordinaatiston suuntaiset apuviivat. Jos vino koordinaatisto on käytössä tämä sisältää sekä suorakulmaisen että vinon koordinaatiston, muuten vain suorakulmaisen. Suhteelliset suunnat apuviivoissa -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät valitun (paksun) apuviivan suhteen näytettävät kohtisuora ja samansuuntainen apuviiva. Riippuen siitä, onko koordinaateiksi valittu suhteelliset koordinaatit vai ei, apuviivat luodaan osoitetusta pisteestä tai origosta käsin. Kertautuva kulma -valinnan ollessa käytössä ehdotettaviin hetkellisiin apuviivoihin sisältyvät lähtöpisteen (tai origon) suhteen valitulla jaolla näytettävät apuviivat. Kulma asetetaan Apuviivojen asetuksissa. Oletuksena jako on 15 astetta. Apuviivojen asetukset -valinnalla avataan apuviivojen asetukset Työympäristö-asetuksista. Asetukset löytyvät myös valikosta Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... Luo apuviivan pätkä -komennolla luodaan apuviivan pätkä. Valinnan jälkeen apuviivan pätkä piirretään osoittamalla sen alkupiste ja loppupiste. Tämä on mahdollista tehdä vaikka kesken jonkin elementin piirron. Kohdevalikosta valittu apuviivan pätkän piirto sen sijaan luo apuviivan pätkän kesken olevan piirron lähtöpisteestä. Apuviivan pätkissä toimii myös apujako, joten niiden avulla voi esimerkiksi etsiä kahden pisteen puolivälin. Kulmanpuolitus-painikkeella määritellään osoittimen liike kulkemaan kahden mersulla osoitetun linjan tai piirrettyjen linjojen muodostaman kulman puolivälissä. Tämän piirtotavan kohdalla on merkitystä, osoitetaanko painiketta ennen piirtämisen aloittamista vai sen aikana. Oheisessa kuvassa näkyy tilanne, jossa ensin on osoitettu kulmanpuolituspainiketta ja sen jälkeen osoittimen ollessa mersuna kumpaakin kulman muodostavaa katkoviivaa, minkä jälkeen osoitin on automaattisesti lukittunut osoitettujen linjojen puoliväliin. Ensimmäinen osoitus on aloittanut uuden viivan piirtämisen ja KL Suhteelliset piirtotavat Ohjainten seuraavalla painikkeella määritellään suhteellinen piirtotapa, joka helpottaa elementtien sijoittamista haluttuun kulmaan tai halutulle etäisyydelle suhteessa muihin elementteihin. Suhteelliset piirtotavat ovat vasemmalta oikealle: kohtisuora, samansuuntainen, kulmanpuolitus, poikkeutus (englanniksi offset), poikkeutuksen toisto, apujako ja suuntaa pinnan mukaan. Piirtoavut voi ottaa käyttöön meneillään olevan toimenpiteen aikana tai ennen sitä. Niiden vaikutus vaihtelee tilanteen mukaan. Kohtisuora ja samansuuntainen määrittävät linjan, jonka mukaan uusi elementti luodaan. Ensin osoitetaan jompaakumpaa painiketta ja sitten mersulla jotakin olemassa olevaa linjaa, johon nähden kohtisuorasti tai jonka suuntaisesti uusi linja halutaan. Toinen vaihtoehto on osoittaa linja kahdella pisteellä, jolloin osoitettavan linjan ei tarvitse olla minkään olemassa olevan elementin mukainen. Lukittuneesta suunnasta vapaudutaan painamalla vaihtonäppäintä. linja on yhä lukossa kohti katkoviivojen risteyspistettä. Toisessa kuvassa on ensin osoitettu viivan alkupistettä, sitten kulmanpuolituspainiketta ja sen jälkeen mersulla kulman muodostavia linjoja, minkä jälkeen osoittimen liike on lukittu kulman puolittavalle linjalle viivan päätepisteen tulee siis olla tällä linjalla. Poikkeutus siirtää piirretyn linjan paikkaa osoitetun matkan verran piirtämisen jälkeen. Poikkeutuksen toiston avulla tehdään useita samansuuntaisia kopioita osoitetuin välein. Apujako näyttää annetulta linjalta väkäspisteet sen mukaisesti, millaiset Jakoasetukset ovat voimassa. Katso: KL Apujako. Osoittamalla ensin tätä painiketta ja sitten näyttämällä kahdella osoituksella pohjaan linjan, saa syntyneelle linjalle väkäspisteet, joita voi käyttää esimerkiksi seinän piirron alkupisteinä.

35 KO.KL-32 KL Apujako asetetaan päälle ja pois tätä painiketta osoittamalla. Tässä asetetut väkäspisteet tulevat automaattisesti näkyviin vietäessä kohdistin minkä tahansa linjan päällä (kohdistimeen tulee kolmisakarainen tähti). Väkäspisteet ovat näkyvissä vain noin viisi sekuntia osoittimen linjalle siirtymisen jälkeen. Väkäspisteiden jaottuminen linjoille valitaan pienestä nuolesta avautuvasta putkahdusvalikosta ja mahdollinen tarvittava numeerinen määritys syötetään tämän alla olevaan kenttään. Suuntaa pinnan mukaan toimii ainoastaan 3D-näkymässä. Sen avulla voi löytää linjan, jossa vinossa olevan pinnan, tyypillisesti katon lappeen, kuviteltu jatke kohtaa projektin nollatason. Ensin osoitetaan pinnanseurauspainiketta ja sitten vinoa pintaa, jolloin osoitin lukittuu linjalle, jossa pinnan kuviteltu jatke kohtaa nollakorkeuden Apulinjat Apujako voi jakaa linjan seuraavilla tavoilla: Puoliväli: Jakaa linjan kahteen yhtä suureen osaan. Jako: Jakaa linjan annettuun määrään osia. Prosenttia: Jakaa linjan kahteen osaan annetun prosenttiluvun mukaisesti. Etäisyys: Jakaa linjan annetun etäisyyden mittaisiin pätkiin. Väkäspisteiden sijoittaminen aloitetaan linjan siitä päästä, joka on lähempänä kohdistinta linjalle siirryttäessä. Kuvassa väkäspisteet on haettu etäisyyden mukaan metrin jaolla. Koska osoitin on ollut lähempänä seinän vasenta päätä, on myös ensimmäinen täysi metri laskettu sieltä päin. Apulinja helpottaa elementin kohdistamista toisten elementtien suhteen. Apulinjat ovat käytössä ainoastaan kulman ollessa lukittuna, mikä tapahtuu painamalla Shift-näppäin pohjaan, kun viivamaisen elementin luominen on aloitettu. Apulinjat näytetään osoittimesta lähtien joko kohtisuoraan, pystysuoraan tai vaakasuoraan. Käytettävää apulinjan suuntaa voi vaihtaa kesken toiminnonkin osoittamalla haluttua painiketta Ryhmitys Näillä painikkeilla valitaan käyttäytyvätkö ryhmitetyt elementit ryhminä vai itsenäisinä elementteinä, eli ovatko ryhmät päällä vai pois. Oikeanpuoleinen painike on sama kuin komento Muokkaus Ryhmitys Unohda ryhmät. Vasemmanpuoleinen painike ottaa ryhmät taas käyttöön. Katso KO.TT Ryhmät Taikasauva Taikasauvalla luodaan uusia elementtejä hyödyntäen olemassa olevia elementtejä (esimerkiksi seiniä voi luoda käyrien pohjalta). Kaaren mukailun asetukset löytyvät valikosta Vaihtoehdot Kaaren Apujaon käyttäytyminen Apujaon hallintaan on kolme vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon ollessa valittuna ne eivät näy lainkaan. Toisessa vaihtoehdossa pisteet jaottuvat linjalle sen koko pituudelta. Kolmannen vaihtoehdon ollessa valittuna pisteet ilmestyvät linjan osille, mikäli linja risteää toisen linjan kanssa OK ja kumoa Ikkunan oikean reunan OK- ja Kumoa-painikkeilla hyväksytään ja kumotaan toimintoja, esimerkiksi elementtejä luotaessa. Toiminnoista kerrotaan muun muassa työkalujen yhteydessä, katso: KO.TK. 8.5 Tiedot-apuikkuna mukailu... Jos ensisijainen tapa on Suorat segmentit kaari jaetaan suoranpätkiksi, jos taas Paras vastaavuus käytetään kaaria. Samalla tekniikalla voi myös muokata elementtejä. Katso: KO.TT Taikasauva Apujako Tiedot-apuikkuna näyttää kulloinkin käytössä olevaan työkaluun liittyviä tietoja. Siinä määritetään muun muassa elementtien 2Dja 3D-esitykset sekä mitat. Vaihtoehtoisesti suurimman osan näistä säädöistä voi tehdä myös työkalujen asetuksissa. Katso KO.TK Työkalut. Oletuksena ikkuna on vaakasuuntainan, telakoituna yläreunassa. Jos kaikki asetukset eivät mahdu ikkunaan, sen alareunaan tulee vierityspalkki, josta ikkunan sisältöä voi vierittää. Ikkunan voi irrottaa ja venyttää sivuilta tai nurkista sen haluamaansa muotoon. Ikkunan muuttuessa pystysuuntaiseksi mahdollinen vierityspalkki tulee ikkunan oikeaan reunaan.

36 KO.KL-33 Ensimmäisenä ikkunassa näkyy, mikä työkalu on käytössä, ja mikäli elementtejä on valittuna pohjassa, kuinka monta niitä on ja kuinka moni näistä on muokattavissa. Mahdollinen ero luvuissa selittyy sillä, että osa elementeistä saattaa olla lukitulla tasolla. Vaihtoehdot Työympäristö Tiedot... -kohdassa voi muokata kunkin työkalun tietoikkunan sisältämiä asetuksia ja niiden järjestystä. Jos elementtejä on valittuna, näyttää ikkuna valittujen elementtien tietoja. Kun elementtejä ei ole valittuna, ikkunassa näytetään oletusasetukset. Kun ikkunaan tehdään muutoksia tällöin, muutetuista arvoista tulee kyseisen työkalun oletusasetuksia. Nämä tulevat käyttöön aina siirryttäessä käyttämään kyseistä työkalua. Ikkunan sisällön muokkaamista selitetään tarkemmin kohdassa KO.AS Tiedot-apuikkuna. 8.6 Projekti-ikkuna Projekti-ikkuna on projektin dokumenttien hallintaa helpottava apuikkuna. Siihen liittyvät läheisesti myös Järjestely- ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Ne ovat avattavissa Projekti-ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta avautuvasta Projektivalikosta. Järjestely-ikkunassa on samanlainen painike, josta voi avata Projekti- ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Projekti-ikkuna näyttää projektidokumenttien rakenteen neljässä eri tilassa: Sisältö, Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Se siis sisältää täydellisen listan kaikesta Archicad-projektiin sisältyvästä Projekti-ikkunaan liittyvät läheisesti Järjestely ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Kunkin ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevan painikkeen avulla muut ikkunat voi avata. Järjestely-ikkuna näyttää samanaikaisesti kaksi Projekti-ikkunan osiota kahdessa vierekkäisessä ikkunassa. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa voi selata myös toisten projektien näkymiä ja plansseja. Vasemmanpuoleisesta ikkunasta kopioidaan kohteita oikeanpuoleiseen joko raahaamalla tai vasemmanpuoleisen ikkunan alla olevasta painikkeesta. Piirustusten hallinta-ikkunassa nähdään kaikki plansseille sijoitetut näkymät, plansseihin, pohjiin, leikkauksiin tai detaljipiirustuksiin sijoitetut ulkoiset piirustukset (esimerkiksi PDF). Ikkunassa kustakin piirustuksesta tai näkymästä nähdään, mihin se on sijoitettu, mikä on sen lähdetiedosto, ja mikä sen päivitystila on. Valitut piirustukset tai näkymät on mahdollista päivittää tai niiden päivitystilan voi tarkistaa, jos tilana on Tarkistettava, jolloin päivitystila on epäselvä. Näkymien yhteyden lähdenäkymään tai -tiedostoon voi katkaista, jolloin ne jäävät siihen tilaan missä sillä hetkellä ovat. Näkymille voi myös valita uuden lähteen, joko sisäisistä näkymistä tai ulkoisesta tiedostosta. KL tiedosta. Sisältö-osio sisältää projektin kerrokset, leikkaukset/julkisivut, detaljit sekä määrälaskennan taulukot, luettelot ja listat. Näkymät-osio sisältää tallennetut näkymät. Näkymiin on tallennettu tietty rajaus Sisällöstä valitusta kohteesta asetuksineen, muun muassa tasoyhdistelmä, mittakaava ja esitystavat. Näkymiä voi muokata ja järjestellä kansioihin. Näkymien määrittelyn jälkeen ne ovat usein kätevin tapa liikkua projektissa. Planssit-osio sisältää määritellyt planssit. Niihin sijoitetut näkymät ovat hierarkisesti hakemistopuussa planssin alla. Osiossa voi luoda uusia plansseja ja masterplansseja sekä alaryhmiä (kansioita) planssien järjestelemistä varten. Planssikohtaisesti valitaan käytettävä masterplanssi, joka määrittää tulosteen koon ja voi sisältää valmiiksi nimiön. Plansseille voi määritellä automaattisen ID-numeroinnin, jolloin tulostettavien piirustusten numerointi tulee automaattisesti halutulla tavalla. Tulosteet-osiossa näytetään määritellyt tulosteet. Tulosteita voi määritellä yksittäin plansseista tai näkymistä, tai koko projektin voi Plansseista raahata tulosteisiin, jolloin siitä tehdään klooni (tällöin uudet planssit lisätään automaattisesti tulosteisiin). Koko kloonille voi määrittää yhteisesti tulosteiden tiedostomuodon, joten sen avulla voi helposti luoda sekä PDF- että DWG-sarjat. Oletusarvoisesti näkyvissä on Projekti Sisältö -ikkuna, yläreunassa olevista painikkeista välilehteä voi vaihtaa Projektin sisällön näyttäminen Projekti -ikkunan voi avata normaalin Ikkunat Apuikkunat -reitin lisäksi pohja-, leikkaus- ja julkisivu- sekä 3D- ikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevalla painikkeella. Oletusarvoisesti ikkuna on koko ajan näkyvissä. Osoittamalla Projekti-ikkunan päällä hiiren oikealla painalluksella avautuu kohdevalikko. Siinä on Kätke automaattisesti -valinta (nuppineulapainike), joka valitsemalla ikkuna muuttuu tilaan, jossa se katoaa aina projektiikkunan ulkopuolelle osoitettaessa. Poistamalla valinnan ikkuna on jälleen koko ajan näkyvissä. Samasta kohdevalikosta voi valita, näytetäänkö Järjestely, Piirtonäkymä, Näkymän esikatselu ja Piirustusten hallinta -ikkunat. Samanlainen kohdevalikko ja kätkemistoiminto löytyy myös Järjestely-ikkunasta Sisältö Oletusarvoisesti Projekti -ikkunassa on auki Sisältö-välilehti, jossa näkyvät heti uuden tiedoston luomisesta lähtien projektin sisältämät dokumentit. Ylimpänä listassa on projektin nimi ja tämän alla projektin eri osat omina alaryhminään (kansioina): Kerrokset (eri kerrosten pohjapiirrokset), Leikkaukset (sisältää myös julkisivut), Detaljit, 3D (sisältää 3D-näkymät ja kamerat, VR-objektit ja VRML-maailmat), Elementtitaulukot, Projektitaulukot, Määräluettelot. Lisäksi voi siirtyä Tietoihin ja Ohjeisiin. Tietoihin voi esimerkiksi kirjoittaa projektin muistiinpanoja. Ohjeiden kautta pääsee käsiksi Archicadin ohjetiedostoihin. Alaryhmät avataan tai suljetaan niiden edessä olevilla nuoli- (Macintosh) tai +/- (Windows) -symboleilla. Dokumentteihin

37 KO.KL-34 KL siirrytään kaksoisosoittamalla halutun dokumentin nimeä. Hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta leikkaukset/julkisivut ja detaljit voi avata omaan ikkunaan (Pohja- ja 3D-ikkunoita on kumpaakin vain yksi, niitä ei voi avata useampia samanaikaisesti). Kun jonkin dokumentin nimeä osoitetaan kerran, tämän esikatselukuva näkyy Näkymän esikatselu -ikkunassa. Kun dokumentin nimeä osoittaa hiiren oikealla painikkeella (Windows) tai sitä Ctrl-osoittaa, avautuu kohdevalikko, jossa on kuhunkin dokumenttityyppiin sopivia toimintoja. Tallenna näkymä tallentaa päällimmäisenä olevan ikkunan sisällön asetuksineen näkymäksi. Tallennettuja näkymiä voi muokata Näkymät-välilehdellä. Tallenna näkymä ja sijoita planssiin tallentaa näkymän ja avaa viimeisimmän planssin näkymän sijoittamista varten. Näkymä sijoitetaan planssiin osoittamalla haluttuun kohtaan. Kohdevalikosta voi lisäksi muun muassa luoda uuden kerroksen, asettaa kerroksen viitekerrokseksi ja avata kerrosasetukset (kerrosten kohdalla). Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi luoda uuden (kerroksen) tai poistaa kohteen Näkymät Näkymät-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan projektin eri dokumenteista tallennettuja näkymiä. Näkymän ID-numeroinnin, tasoyhdistelmän, mittakaavan, esitystavat, mittayksiköt ja suurennoksen voi muokata Asetukset...-painikkeesta avautuvassa asetusikkunassa. Siellä Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeella voi korvata aiemmin tallennetun näkymän rajauksen ja asetukset avoinna olevasta ikkunasta ja käytössä olevilla asetuksilla. 3D-näkymässä sekä näkymän rajaus ja suuntaus että auringon suunta tallennetaan. Hiiren oikealla painalluksella näkymän päällä aukeavasta kohdevalikosta voi avata, nimetä tai poistaa näkymän. Projektin kuvakkeen päältä voi luoda uuden kansion, avata Projektin tiedot, projektin eri asetukset ja Kirjastojenhallinnan. Kansiokuvakkeen päältä voi tallentaa avoimen ikkunan näkymäksi kyseiseen kansioon, luoda Uuden kansio, Nimetä kansion, Monistaa kansion sisältöineen tai Poistaa osoitetun kansion. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi avata näkymän asetukset, tallentaa näkymän, luoda uuden kansion, luoda kloonattu näkymäkansio tai poistaa kohteen. Kloonattaessa näkymäkansio kopioidaan projektin sisällöstä kokonainen alaryhmä (esimerkiksi kerrokset tai leikkaukset) tai koko projektin sisältö. Tämän jälkeen tehtävät muutokset päivittyvät automaattisesti klooniin (esimerkiksi lisätystä kerroksesta tulee samalla uusi näkymä). Näkymien asetukset määritellään kloonia luotaessa, ne eivät muutu automaattisesti Planssit Planssit-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan projektiin kuuluvia plansseja ja masterplansseja. Masterplanssi sisältää määrittelyt arkkikoosta ja reunuksista, piirustusten ID-numeroinnista planssilla sekä sille valmiiksi sijoitetut Masterelementit. Yleisimmin tämä tarkoittaa nimiötä ja arkin reunaviivoja. Planssi tehdän valitun Masterplanssin päälle. Planssille sijoitetaan halutut näkymät ja tarvittaessa 2D-elementtejä kuten tekstiä ja viivoja. Näkymän ID-numeroinnin, tasoyhdistelmän, mittakaavan, esitystavat, mittayksiköt ja suurennoksen voi muokata Asetukset...-painikkeesta avautuvassa asetusikkunassa. Se sisältää myös Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeen, jolla voi korvata aiemmin tallennetun näkymän rajauksen ja asetukset. Uusi rajaus otetaan avoinna olevasta ikkunasta ja muut asetukset käytössä olevista asetuksista. 3D-näkymästä tallennetaan myös näkymän

38 KO.KL-35 suunta ja rajaus sekä auringon suunta. Hiiren oikealla painalluksella näkymien päällä aukeavasta kohdevalikosta voi avata, nimetä tai poistaa näkymän. Projektin kuvakkeen päältä voi luoda uuden kansion, avata Projektin tiedot, projektin eri asetukset ja Kirjastojenhallinnan. Kansiokuvakkeen päältä voi tallentaa avoimen ikkunan näkymäksi kyseiseen kansioon, luoda Uuden kansio, Nimetä kansion, Monistaa kansion sisältöineen tai Poistaa osoitetun kansion. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi avata planssin tai piirustuksen asetukset, luoda uuden planssin, masterplanssin ja alaryhmän, sekä päivittää tai poistaa näkymiä ja plansseja. Planssit-ikkunan yläreunassa on painikepalkki, josta voi valita miten planssit luetteloidaan ikkunassa: Puu alaryhmän mukaan näyttää planssit jaoteltuna alaryhmiin (kansioihin) ja masterplanssit erikseen omana luettelonaan. Puu masterin mukaan näyttää planssit ryhmiteltyinä niissä käytettyjen masterplanssien mukaan. Näkymien kohdalla on mahdollista valita joko näkymän asetukset tai piirustusasetukset. Näkymän asetuksiin kuuluvat Näkymät-kohdassa käsitellyt asetukset kuten tasoyhdistelmä ja mittakaava sekä esitystavat. Piirustuksen asetuksiin kuuluvat planssiasetteluun kuuluvat asetukset. Niitä ovat ID-numerointi, piirustuksen nimeämistapa, päivittämistapa, mitat ja suurennos planssilla sekä kynäyhdistelmä ja värit. Lisäksi piirustukseen voi liittää automaattisen otsikon, jolle on monipuoliset asetukset. Otsikossa näytetään esimerkiksi nimi ja mittakaava. täminen tulostavat suoraan käytössä olevalle tulostimelle tai piirturille. Tallenna tiedosto tallentaa tulosteet valittuun paikkaan omalla koneella tai lähiverkossa. Tallentaessa on myös mahdollista valita Tallenna HTLM-sivuksi, johon sisältyy Projektintarkastaja. Tällöin suositeltavat tiedostomuodot ovat DWF ja JPEG. Projektintarkastaja toimii HTMLselaimessa, joten sen avulla tulosteita on mahdollista tarkastella ja tehdä niihin merkintöjä missä tahansa, kun HTMLsivu laitetaan www-sivulle tai lähetetään sähköpostiliitteenä. Projektintarkastajalla tehdyt merkinnät on mahdollista tuoda Archicadiin merkinnöiksi Merkintätyökaluissa. Tulostetapa Vie Internetiin antaa mahdollisuuden viedä tulosteet etäpalvelimelle sekä lisäksi lähettää sähköpostiviestin, johon tulosteet voi liittää liitetiedostoina. Tiimityössä luodut uudet kohteet (esimerkiksi näkymät tai planssit) näkyvät Projektiikkunassa vihreillä symboleilla kunnes muutokset on viety tiimiprojektiin. Ikkunan alareunassa on lisäksi painikkeet, joilla voi luoda uuden kansion tai poistaa valitun kohteen. Kloonikansioista ei voi poistaa yksittäisiä kohteita, vaan ne poistetaan kokonaan, jos jokin niiden sisältämä kohde osoitetaan poistettavaksi. KL Tulosteet Tulosteet-painiketta osoitettaessa aukeaa välilehti, jossa hallitaan määriteltyjä tulosteita. Tulosteet voi tehdä joko näkymistä tai plansseista. Ne voi tehdä yksittäisistä kohteista tai kokonaisesta kansiosta tai koko projektista kerrallaan. Jälkimmäisessä tapauksessa luodaan niin sanottu klooni, jonka sisältö muuttuu alkuperäisen kansion tai projektin sisällön muuttuessa. Jos esimerkiksi plansseja lisätään kloonattuun kansioon, ne tulevat automaattisesti mukaan myös tulosteisiin. Tulostamista varten on mahdollista luoda tulostussarjoja, joihin on määritelty tulostamisasetukset. Valmiina on näkymistä ja plansseista tehdyt PDF-tulostussarjat. Tulosteet-välilehden yläosan vaakasuuntaisesta painikevalikosta vaihdetaan tulostussarjaa, luodaan uusia sekä monistetaan, uudelleennimetään ja poistetaan olemassa olevia sarjoja. Myös valitun tulostesarjan Tulosteasetukset voi avata sieltä. Tulosteasetuksissa valitaan haluttu tulostetapa: Tulosta, Tallenna tiedostot, Vie Internetiin tai Piirrä. Tulostaminen ja piir-

39 KL KO.KL Järjestely Järjestely-ikkunan käyttö Järjestely-ikkuna avautuu Projekti tai Piirustusten hallinta -ikkunan vasemmassa yläkulmassa olevasta painikkeesta tai kohdasta Ikkunat Apuikkunat. Siinä näytetään samanaikaisesti kaksi Projekti-ikkunan osiota kahdessa vierekkäisessä ali-ikkunassa. Samanaikaisesti Sisällön kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Näkymät tai Planssit. Samanaikaisesti Näkymien kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Näkymät, Planssit sekä Tulosteet. Samanaikaisesti Planssien kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella Planssit sekä Tulosteet. Samanaikaisesti Tulosteiden kanssa vasemmalla puolella on mahdollista näyttää oikealla puolella ainoastaan Tulosteet. Vasemmanpuoleisessa ikkunassa voi selata myös toisten projektien näkymiä ja plansseja. Vasemmanpuoleisesta ikkunasta kopioidaan kohteita oikeanpuoleiseen joko raahaamalla tai vasemmanpuoleisen ikkunan alla olevasta painikkeesta. Esimerkiksi Sisällöstä voi raahata kohteen suoraan Plansseihin. Tällöin se tallennetaan automaattisesti myös Näkymiin. Jos Näkymistä raahataan kohde suoraan Tulosteisiin, siitä tehdään suoraan tuloste, jonka sivuasetukset voi tehdä Tulosteet-ikkunassa (esimerkiksi PDF-tulostetta varten). Järjestely-ikkunassa tehtävät asiat on mahdollista tehdä myös Projekti-ikkunassa. Useiden kohteiden käsittely kerralla käy kuitenkin huomattavasti helpommin lisäämällä niitä osiosta toiseen Järjestely-ikkunassa. Järjestely-ikkunan puoliskot ovat identtisiä Projekti-ikkunan eri alalehtien kanssa, joten niitä käsittelevät selitykset voi katsoa Projekti-ikkunan kohdalta. Sekä Lisää-painikkeella että raahaamalla voi lisätä yksittäisiä kohteita, kansioita tai koko projektin osiosta toiseen. Käytettäessä Lisää-painiketta koko kansion tai projektin planssien siirtoon tulosteiksi muodostetaan klooni, jonka sisältö päivittyy automaattisesti. Raahattaessa lisäys tehdään kopioimalla, joten sisältö ei päivity. Nimien muutokset tai kohteiden poistamiset päivittyvät kuitenkin tällöinkin. Sen sijaan uusien kohteiden lisääminen ei päivity. Järjestely-ikkunan vasemmanpuoleisen osan alareunassa voi muokata asetuksia valittuna olevaan osioon. Jos valittuna on Sisältö, valittavat asetukset ovat samalla yleisiä työskentelyasetuksia. Ne tulevat käyttöön kaikissa suunnitteluikkunoissa. Valittavana ovat tasoyhdistelmä, mittakaava, esitystavat, mittayksiköt ja suurennusalue (eli rajaus). Asetuksien muuttamisen jälkeen näkymän voi tallentaa joko raahaamalla tai Tallenna näkymä -painikkeesta. Jos oikealla puolella on Näkymät-osio, uusi näkymä ilmestyy sinne. Oikeanpuoleisen osion alla Tiedotkohdassa voi tämän jälkeen muokata näkymän ID:tä ja nimeä. Jos oikealla puolella on Planssit-osio, sinne luodaan uusi planssi, johon näkymä on sijoitettu. Samalla Näkymät-osioon luodaan uusi näkymä. Se näkyy planssin alla hierarkisesti. Tiedot-kohdassa voi muokata tämän jälkeen joko planssin tai näkymän ID:tä ja nimeä valitsemalla ensin sen, kumpaa haluaa muokata. Jos valittuna on Näkymät, ikkunan alareunassa olevasta Asetukset...-painikkeesta voi avata asetusikkunan, kun valittuna on jokin näkymä. Siinä on mahdollista määrittää kaikki näkymään vaikuttavat asetukset. Määrittele uudestaan näkymästä -painikkeella määrittelyt otetaan avoinna olevasta työskentelyikkunasta ja käytössä olevista asetuksista. Kerroksen projektiorajat... -painikkesta pääsee muokkaamaan näkymässä käytössä olevia projektiorajoja. Esimerkiksi asemapiirroksessa projektioraja kannattaa asettaa ylimmän katonharjan yläpuolelle, jolloin automaattisesti projisoituvat elementit näytetään kaikki ylhäältä projisoituina. Kohteiden kopioiminen oikealle puolelle joko Näkymät, Planssit tai Tulosteet -osioon käy joko raahaamalla tai Kopioi kohde -painikkeesta. Näiden erona on, että painikkeella kopioitu kansio tai koko projekti siirretään kloonina. Raahaamalla siirretyt kohteet kopioidaan. Klooni seuraa automaattisesti alkuperäisen kansion muutoksia. Sen sisältöä ei voi muokata. Raahaamalla siirretty kansio kopioidaan, jolloin sen sisällöstä voi poistaa näkymiä. Jos alkuperäiseen kansioon lisätään osia, ne tulevat automaattisesti klooniin. Jos alkuperäisestä kansiosta poistetaan osia tai muutetaan jonkin osan nimeä, se tapahtuu myös sekä kloonissa että kopioidussa kansiossa. Kopioitaessa kohteita suoraan Tulosteet-osioon, sivun asetuksia (esimerkiksi arkin koko) varten tulee näkyviin Sivun asetukset... -painike Tulosteet-osion alla. Jos näkymistä raahataan kloonattu kansio suoraan tulosteisiin, uusi kansio

40 KO.KL-37 on myös klooni. Plansseihin raahattu kloonattu kansio sen sijaan muutetaan kopioiduksi kansioksi. Jos valittuna on Planssit-osio, ikkunan alareunassa olevasta Asetukset...-painikkeesta avautuu asetusikkuna. Riippuen siitä, onko valittuna koko projekti, kansio vai planssi, avataan näiden asetukset. Projektikohtaiset asetukset koskevat ID-numerointia. Kansiokohtaiset asetukset koskevat alaryhmän tunnistetta ja IDnumerointia alaryhmän sisällä. Planssikohtaiset asetukset koskevat planssin tunnistetta, nimeä, käytettävää masteplanssia ja ID:n tyyliä ja mahdollista etuliitettä. Masterplanssin valintaa varten ilmestyy myös painikepalkki, josta sen voi vaihtaa nopeasti. Raahaamisen ja Lisää...-painikkeen käyttö eroaa siten, että painikkeella kopioitu kansio tai koko projekti siirretään kloonina. Raahaamalla siirretty kopioidaan. Jos valittuna on Tulosteet-osio, ikkunan alareunassa on mahdollista valita tulosteiden muoto (esimerkiksi PDF, DWG). PDF:t voi liittää yhdeksi PDF-tiedostoksi valitsemalla tätä koskevan valintalaatikon. PDF-dokumenteissa on myös mahdollista avata Sivun asetukset... että Dokumentin asetukset... omista painikkeistaan. Sivun asetuksissa valitaan arkkikoko ja pysty- tai vaakasuunta. Dokumentin asetuksissa tehdään asetukset ylä- ja alatunnisteesta, valitaan haluttaessa mustavalkotuloste tai hiusviivat. Lisäksi on avattavissa erillinen PDF-vaihtoehdot-asetusikkuna, jossa määritellään upotettu 3D-sisältö, mahdollinen salasana dokumentille sekä tulostusresoluutio. Dokumenttiin on mahdollista upottaa 3D-sisältö (3D-PDF), jos siihen sisältyy jokin 3D-näkymä. Haluttu näkymä valitaan ja siihen yhdistetään U3D-tiedosto. Tämä on erityinen 3D-tiedostomuoto, johon malli pitää etukäteen tallentaa 3D-ikkunasta (Arkisto Tallenna nimellä...). Adobe Readerilla katsottaessa dokumenttiin upotettua 3D-sisältö on mahdollista pyöritellä kolmiulotteisesti osoittamalla kyseistä kuvaa. Jos sekä vasemmalla että oikealla puolella on Tulosteet-osio, on mahdollista kopioida tulosteita tulostesarjasta toiseen. Myös Näkymät ja Planssit-osiot voivat olla samaan aikaan molemmilla puolilla. Tällöin kopioitavat kohteet ilmestyvät näkyviin molemmille puolille. Järjestely-ikkunan vasemmassa ylänurkassa olevasta painonapista avattavassa valikossa voi avata selattavaksi Hae...-komennolla jonkin toisen Archicad-projektin sisällön. Jos rinnalla on samanaikaisesti avoinna toinen Archicad, siinä työstettävän projektin voi avata selattavaksi samalla tavalla. Toisesta projektista on mahdollista selata Näkymät- ja Planssit-osioita. Niistä voi kopioida kohteita käytössä olevan projektin Planssit-osioon. Kopioitavat kohteet ovat linkkejä toiseen projektiin. Kun ne päivitetään, avataan tarvittaessa linkitetty projekti rinnalle toiseen Archicadiin. Tämä lisää päivittämiseen kuluvaa aikaa, joten toisista projekteista tehtäviä linkkejä kannattaa käyttää harkiten. Piirusten hallinnassa yhteyden voi tosin katkaista, jolloin päivittämistä ei enää suoriteta. 8.8 Näkymän esikatselu-apuikkuna Näkymän esikatselu on dokumenttien hallintaa ja niissä liikkumista helpottamaan tehty esikatseluikkuna. Selattaessa Projektiikkunassa erilaisia dokumentteja näyttää Näkymän esikatselu koko ajan niiden esikatselukuvia. Sen avulla voi myös kätevästi valita sopivan näkymän kyseisestä dokumentista ja päivittää sen varsinaiseen mallinnusikkunaan. Ikkunan voi avata ja sulkea pohja-, 3D- ja leikkaus/julkisivu-ikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevasta painikkeesta. Jos valitulle kohteelle ei ole esikatselunäkymää, ikkunassa näkyy teksti Ei esikatselua Suurennos ja panorointi Näkymän esikatselun suurennos- (eli zoomaus-) ja panorointitoiminnot ovat käytössä sekä 2D- että 3D-ikkunoissa. Valkoisen suorakaiteen sisällä oleva alue ilmaisee kullakin hetkellä mallista näkyvissä olevan alueen. 2D-ikkunoissa panoroidaan tarttumalla käsisymbolilla suorakaiteen sisältä ja siirtämällä sitä. Suurentaminen tai pienentäminen tapahtuu joko suorakaiteen kokoa muuttamalla reunasta venyttämällä, ikkunan alareunan liukusäätimestä tai hiiren rullalla. Huomaa, että liukusäädin ilmestyy näkyviin vasta, kun näkymä on rajattu riittävän lähelle (rajaus näkyy esikatselussa). Ikkunan oikean alakulman nuolipainikkeesta avautuu valikko, jossa voi valita milloin esikatselunäkymä päivittyy varsinaiseen dokumenttiin. Vaihtoehdoista Raaliaikainen suurennos päivittää näkymää jatkuvasti seuraten Näkymän esikatselussa tehtäviä muutoksia. Autozoom päivittää näkymän aina suurennos- tai panorointitoiminnon päätteeksi. Suurennos kaksoisosoittamalla päivittää näkymän vasta, kun vaaleaa suorakaidetta kaksoisosoitetaan. Jos esikatselunäkymä ei ole ajan tasalla, sen voi päivittää vaihtoehdolla Piirrä esikatselu uudestaan. Näkymä päivittyy myös kaksoisosoittamalla näkymäsuorakaiteen sisällä D-ikkunat KL 3D-ikkunassa Näkymän esikatselu toimii eri tavoin aksonometria- ja perspektiivi-näkymissä. Aksonometrisissa näkymissä esikatselussa näkyy oletusarvoisesti symbolinen esitys mallista ylhäältä katsottuna. Kamerasymbolin pyörittäminen talon ympärillä vaihtaa projektion suuntaa. Ikkunan oikeaan alakulmaan ilmestyvästä vasemmanpuoleisesta nuolipainikkeesta voi valita muutamia esiasetettuja aksonometrioita (samat kuin 3D-projektio-ikkunassa). Toinen nuolipainike toimii samoin kuin 2D-ikkunoissa. Lisäyksenä

41 KO.KL-38 KL siinä on vaihtoehto Näytä todellinen esikatselu, jota käyttäessä katselukulmaa ei voi muuttaa esikatselussa. Näytä ylhäältä palauttaa alkuperäisen symboliesityksen. Perspektiivinäkymissä esikatselun avulla kontrolloidaan kohteen ja kameran paikkaa pohjassa tarttumalla kamerasymbolin osiin. Näkymäkartion avautumiskulmaa voi muuttaa alalaidan liukusäätimellä. Esikatseluvaihtoehtoihin tulee uutena Näytä sivulta, jonka avulla voi muokata kameran ja kohteen suhdetta korkeussuunnassa kumpaa tahansa liikuttamalla. 8.9 Piirtonäkymä Ikkunassa olevilla valintapainikkeilla valitaan kullekin dokumentille tasoyhdistelmä, mittakaava ja esitystavat. Katso luku KO.AS Asetukset, vastaavat kohdat Piirustusten hallinta Piirustusten hallinta -ikkunassa on nähtävissä kaikki projektissa plansseille sijoitetut sisäiset tai ulkoiset näkymät tai piirustukset sekä pohjiin, leikkauksiin/julkisivuihin tai detaljipiirustuksiin sijoitetut ulkoiset piirustukset (esimerkiksi PDF-sivut). Jos avoinna on jokin planssi, sille sijoitetut näkymät tai piirustukset on lihavoitu. Pohjan ollessa avoinna, siihen sijoitetut näkymät ovat vastaavasti lihavoituina. Ikkuna on jaettu sarakkeisiin, joissa näkyy eri tietoja näkymistä/piirustuksista. Painamalla sarakkeiden otsikkopalkkeja taulukko järjestetään uudelleen valittujen otsikoiden mukaan. Ensisijaisesti järjestyksen määräävän sarakkeen otsikkoon tulee näkyviin -merkki, toissijaiseen -merkki. Sarakkeiden leveyttä, järjestystä, näkymistä ja sisältöä voi muokata...-painikkeesta. Tärkein sarake on Tila. Siinä näkyy, mikä on kyseisen näkymän tai piirustuksen päivitystila. Jos kaikki on kunnossa ja päivitettynä, tila on OK. Jos päivitystila on epäselvä, näkyy teksti Tarkistettava. Tällöin valitsemalla kyseisen kohteen ja painamalla Tarkista tilapainiketta tarkistaa sen päivitystilan. Jos kohdetta on muokattu, päivitystila on Muokattu. Tällöin kohteen voi päivittää valitsemalla sen ja painamalla Päivitä piirustukset -painiketta (vihreä pallosymboli). Jos sijoitettu näkymä on poistettu tai ulkoista tiedostoa ei löydy, tila on Ei käytettävissä. Tällöin on mahdollista määritellä uusi lähde Lähde...-painikkeesta. Joissain tapauksissa halutaan katkaista yhteys, esimerkiksi jättää tietyn vaiheen piirustukset talteen, kun projektia muokataan edelleen. Tällöin yhteyden voi katkaista Katkaise yhteys -painikkeesta. Tällöin piirustus jää siihen tilaan missä se viimeksi on ollut. Tällöin on syytä tarkistaa piirustuksen asetuksissa, että on valittuna Tallenna piirustus projektitiedostoon, jotta se tallennetaan projektin mukana. Muulloinkin tästä on hyötyä, koska plansseja avattaessa ei aina ensin päivitetä piirustuksia, jos niiden päivitystila on kunnossa. Piirustusten hallinta -ikkunan alareunassa on kaksi painiketta. Avaa lähdenäkymä avaa valitun kohteen lähdenäkymän. Asetukset...-painikkeesta avautuu Piirustuksen asetukset -ikkuna, jossa tehdään ID- ja nimiasetukset, määritetään leveys ja koko sekä suurennos, PDF:n kohdalla tulostusresoluutio, näkymissä kynäyhdistelmä ja värit. Lisäksi on mahdollista sovittaa piirustuksen kehys planssiin, lisätä tulostettava reunus ja lisätä automaattinen otsikko. Lisäksi piirustuksen tason voi vaihtaa. Koska myös masterlementit sijoitetaan omille tasoilleen, on mahdollista tehdä tulostusta varten erilaisia tasoyhdistelmiä, joilla tulosteiden ulkoasu ja sisältö muuttuu Muisti Muisti on ikkuna, johon tallennetaan elementtien asetuksia myöhempää käyttöä varten. Muistin avulla asetuksia voi myös siirtää projektista toiseen. Varsinaisessa Muisti-ikkunassa näkyvät sillä hetkellä muistissa olevat kohteet. Jokaisen rakennuselementin ja joidenkin 2D-elementtien asetuksia voi laittaa muistiin. Kaikki suunnittelutointa harjoittavat tietävät, että moniin kohtiin rakennusta on sovellettavissa jotakin sellaista vakioratkaisua, jota on aikaisemminkin käytetty. Miksi siis säätää joka kerta erikseen esimerkiksi tyypillisen asuinkerrostalon ulkoseinätyyppi, kun sen rakennetyyppi ja muut asetukset on mahdollista laittaa muistiin ja hakea sieltä aina, kun kyseistä seinätyyppiä tarvitaan. Jos luotava elementti ei aivan kaikilta osin vastaakaan muistissa olevaa ratkaisua, kannattaa usein silloinkin hakea perustyyppi Muistista ja sitten muokata sitä. Muistiasetukset tallentuvat kunkin projektin mukana. VINKKI: Muistin avulla elementtien asetuksia voi siirtää projektista toiseen avaamatta kahta Archicadiä rinnakkain Asetusten tallentaminen Kun työkaluikkunassa on elementtityypin asetukset säädetty sellaisiksi, että ne halutaan tallentaa muistiin, osoitetaan työkalujen asetusikkunan vasemmassa yläkulmassa olevaa Muisti-painiketta. Avautuvassa ikkunassa näytetään sillä hetkellä muistissa olevat, saman elementtityypin edustajat.

42 KO.KL-39 Oikeassa yläkulmassa olevan nuolen takaa avautuu putkahdusvalikko, jossa on ikkunan käyttöön liittyviä toimintoja. Poista poistaa valitun asetuksen. Nimeä antaa nimetä tämän uudelleen. Tallenna työkalun oletusarvot tallentaa käytössä olevan työkalun oletusarvot Muistiin. Tallenna viimeisen valinnan tallentaa valittuna olevien elementtien asetukset. Määrittele uudelleen nykyisillä oletuksilla muuttaa valitun asetukset vastaamaan työkalun oletusasetuksia. Määrittele uudelleen edellisellä valinnalla muuttaa Muistista valitun asetukset vastaamaan pohjassa valitun elementin asetuksia Muistin asetukset KL Osoittamalla Laita nykyiset asetukset muistiin päästään nimeämään ja laittamaan muistiin sen hetkiset asetukset Asetusten käyttöönotto Itse Muisti-ikkunassa muistissa olevat asetukset lajitellaan joko elementtityypin tai asetusten nimien mukaisesti. Lajittelujärjestys vaihdetaan otsikkopalkin painikkeilla. Huomaa, että Tiedot-apuikkunaa voi käyttää esikatseluna valittujen asetusten tarkastamisessa. Asetuksen nimeä kaksoisosoittamalla nämä asetukset ja oikea työkalu tulevat käyttöön Asetusten muokkaaminen Alin kohta Muistin asetukset avaa uuden asetusikkunan. Siinä valitaan, näytetäänkö muistissa vain käytössäolevaan työkaluun liittyvät kohteet. Vaihtoehtona on, että Muisti-ikkunassa näytetään kaikki muistiin tallennetut kohteet. Lisäksi asetuksissa säädetään elementtityyppikohtaisesti ne attribuutit, joita ei haluta muistaa myöhemmässä käytössä. Ikkunassa rastitetaan todellakin ne attribuutit, joita ei haluta muistaa. Attribuutit voi ryhmittää työkalun tai attribuutin mukaan Muistin tallentaminen ja lataaminen Edellä mainitun nuolivalikon toiminnolla Tallenna Muisti (asetukset) tallennetaan nykyiset muistiasetukset asetustiedostoksi, joka on ladattavissa uuteen projektiin. Valitsemalla Lataa Muisti (asetukset) tällaiset asetustiedostoon tallennetut muistiasetukset otetaan käyttöön auki olevassa projektissa. Asetustiedostoja voi laatia valmiiksi eri käyttötarkoituksiin ja ladata kulloinkin meneillään olevaan projektiin niistä sopivimman. Huomaa, että muistiasetukset ovat samankaltaisia attribuutteja kuin esimerkiksi materiaalit ja täytteet ne tallentuvat projektin mukana automaattisesti ja jos uusi projekti avataan edellisen asetuksilla, nämä asetukset ovat siinäkin voimassa. Uuden projektin avaaminen oletusarvoilla nollaa myös muistin; oletusarvoisesti muisti on tyhjä.

43 KO.KL-40 KL 8.12 Merkintätyökalut myös sijoittaa pohjaan valitsemalla Sijoita pohjaan... ja osoittamassa tekstin sijoituspaikka pohjassa. Tämän jälkeen painikkeen tilalle tulee valinta Näytä pohjassa, jolla määrätään näkyykö teksti. Kätkettäessä merkintä myös teksti piilotetaan joka tapauksessa. Merkintäkohtaisesti on mahdollista lisätä kommentteja keskusteluun (esimerkiksi tiimityössä tai lähetettäessä projektitiedostoa edestakaisin käyttäjien välillä). Lisää kommentti... -painikkeella avataan ikkuna, jossa kommentin voi kirjoittaa. Näytä keskustelu -painikkeella näytetään kaikki kommentit. Niihin kirjautuu tekoaika ja -päivä. Katso YT.MT Merkintätyökalut Kirjastoraportti Kirjastoraportti-apuikkuna aukeaa aina projektia avatessa, jos ohjelma havaitsee kirjastojen latauksessa ongelmia. Lisäksi se kertoo Internetistä ladattujen objektien tilan. Katso KIR Kirjastot Poikkileikkaukset Merkintätyökaluilla tehdään projektiin merkintöjä esimerkiksi virheiden korjaamista ja erilaisten suunnitteluratkaisujen läpikäymistä varten. Ensimmäistä kertaa merkintätyökaluja käytettäessä pitää ensin luoda uusi merkintä (uusi kansio). Uudet merkinnät luodaan Uusi merkintä -painikkeesta. Uusi merkintä luodaan myös Aloita/lopeta korjaukset -painikkeesta, jos projektissa ei vielä ole yhtään merkintää. Merkinnän voi poistaa Poista merkintä -painikkeesta. Merkinnät voi tuoda myös projektintarkastajasta/ DWF-tiedostosta. Kullekin merkinnälle valitaan tyyli (Tarkistus, Työn alla, Suljettu, Hyväksytty, Huomiot), joista kullakin on omat merkintävärinsä. Merkitty elementti näkyy väritettynä sekä 2Dettä 3D-näkymissä. Tyylejä ja niiden asetuksia hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Attribuutit Merkintätyylit... Merkinnät tehdään valitsemalla pohjasta merkittävät elementit ja valitsemalla haluttu merkintä. Merkintöjä on kahdenlaisia: Merkitse korjauksiksi ja Korosta elementtejä, joilla kummallakin on oma painikkeensa. Korjauksella voi esimerkiksi merkitä poistettavan seinän. Merkinnät on mahdollista kätkeä vastaavasti kuin tasot (silmä-symboli Merkinnät-paneelissa kunkin merkinnän edessä), jolloin korjattu elementti piilotetaan pohjassa. Korostuksella osoitetaan halutut elementit. Merkinnät poistetaan elementeistä valitsemalla halutut elementit ja valitsemalla Poista korjaukset tai Poista korostus riippuen siitä kummat näistä halutaan poistaa. Merkintöjen hallintaa helpottavat Zoomaa ja valitse -valinnat Tarkenna elementteihin ja Valitse elementit. Edellinen sovittaa näkymän valittuna oleviin merkittyihin elementteihin. Jälkimmäinen lisää valintaan kaikki merkityt elementit, jolloin niistä on helppo poistaa merkinnät. Kätkettäessä merkinnät korostetut elementit näkyvät normaalein värein ja korjauselementit piilotetaan kokonaan. Huomautustekstit-paneelissa voi lisätä merkintään selitteen, joka on mahdollista Poikkileikkaukset-ikkunassa hallitaan projektiin sisältyviä vapaamuotoisia poikkileikkauksia. Näitä voi käyttää seinissä ja palkeissa (pystyleikkaus) sekä pilareissa (vaakaleikkaus). Poikkileikkaukset-ikkunan yläreunan painikepalkista avautaa valikko, jossa ovat kaikki projektiin sisältyvät poikkileikkaukset. Poikkileikkauksen nimen perässä olevat symbolit kertovat, onko poikkileikkaus käytettävissä seinissä, palkeissa vai pilareissa. Valikon yläreunassa on esikatseluikkuna, jossa valittava poikkileikkaus näkyy.

44 KO.KL-41 Uusi-painikkeesta luodaan uusi poikkileikkaus ja avataan poikkileikkauksen muokkausikkkuna. Muokkaa valittua poikkileikkausta... -painikkeesta avataan valikosta valittu poikkileikkaus muokattavaksi muokkausikkunaan. Jos pohjasta on valittu seinä, pilari tai palkki (tai useampia), käytössä on Kaappaa elementin poikkileikkaus... -painike, josta viimeksi valitun elementin poikkileikkaus kaapataan muokattavaksi muokkausikkunaan. Rakenne-tasolle sijoitetaan varsinainen poikkileikkauksen rakenne. Se piirretään täytteillä. Luonnostelu-tasolle voi piirtää esimerkiksi apuviivoja, jotka ovat näkyvissä vain muokkausikkunassa. Vaakavenymäalue-tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan se osa poikkileikkauksesta, jossa vaakasuuntainen venyminen tapahtuu, jos elementtiä venytetään. Jos Vaakavenymäalue kytketään pois päältä, poikkileikkausta ei voi venyttää, esimerkiksi palkkia ei voi leventää. Pystyvenymäalue-tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan vastaavasti se osa poikkileikkauksesta, jossa pystysuuntainen venyminen tapahtuu, jos elementtiä venytetään. Jos Pystyvenymäalue kytketään pois päältä, poikkileikkausta ei voi venyttää pystysuunnassa, esimerkiksi seinän korkeutta ei voi kasvattaa. Aukon apulinjat -tasolle piirretyillä viivoilla osoitetaan apulinjat, joiden mukaisesti (lähinnä seinään) tehtävät aukot suunnataan. Esimerkiksi kaarevassa tai vinossa seinässä voi piirtää apulinjat tiettyyn kulmaan ja tiettyyn kohtaan leikkausta. Tällöin esimerkiksi ikkunat, joiden asetuksissa on valittu Liitetty seinään (Pystysuoran sijaan), noudattavat aukemissuuntansa mukaista apulinjaa. Näin esimerkiksi suorassa seinässä saa ikkunat halutessaan vinoon. KL Poikkileikkauksen osat Poikkileikkauksen muokkausikkunassa poikkileikkaus piirretään käyttäen täytteitä. Täyte, ääriviivat ja kynät valitaan kuten tavallisesti täyte-työkalua käytettäessä. Osoitettaessa täytteen ääriviivaa, aukeaa seuralainen, josta voi valita normaalien täytteen muokkauskomentojen lisäksi magneetti-symbolilla merkityn Aseta parametrit poikkileikkauksen reunalle. Se avaa Valinnaiset reuna-asetukset -ikkunan, jossa on mahdollista määrittää pintamateriaali, ääriviivan viivatyyppi ja kynä. Asetukset voi kohdistaa joko kaikkiin reunoihin tai vain valittuun reunaan. Ikkunan alareunassa on kaksi painiketta: Käytä valintaan ja Tallenna poikkileikkaus. Käytä valintaan muuttaa valittujen elementtien poikkileikkaustyypiksi muokattavana olevan poikkileikkauksen. Tallenna poikkileikkaus tallentaa poikkileikkauksen. Se on tämän jälkeen valittavissa elementtien asetuksissa ja tallentuu projektitiedoston mukana. Käyttämiään rakenteita kannattaa tallentaa aloituspohjaan (tallenna tyhjä projekti aloituspohja-tiedostomuodossa TPL). Tällöin ne ovat valmiiksi käytettävissä uusissa projekteissa. Poikkileikkaukset-ikkunassa on kolme alasivua: Tasot, Poikkileikkauksen osat ja Poikkileikkausviivat Tasot Poikkileikkauksen osat -välilehdellä määritellään valitulle poikkileikkaustäytteelle (tai oletusarvoksi) prioriteettiarvo, onko kyseessä runko-osa, sivun materiaali ja päiden ääriviivojen kynä ja viivatyyppi. Prioriteettiarvo määrittää, miten toisiinsa liittyvissä kerroksellisissa rakenteissa eri kerrokset leikkautuvat. Elementtien asetuksissa tulee olla Ota käyttöön rakennekerrosten prioriteetit, jotta näitä prioriteetteja käytetään. Rakennekerros, jolla on korkeampi prioriteetti leikkaa rakennetta, jolla on alempi prioriteetti. Valitsemalla Runko-osa rakennekerros merkitään runkorakenteeksi. Sivun materiaali -kohdassa valitaan rakennekerroksen sivujen materiaali 3D-näkymissä. Jos rakennekerros (täyte) sisältää muokatun reunan, jolle on määritelty eri materiaali, on mahdollista vaihtaa Kaikissa sama -valinnalla kaikkien sivujen materiaali samaksi. Päiden ääriviivat -kohdassa valitaan kynä ja viivatyyppi. Kun elementin leikkauspintojen viiva-asetuksissa on valittu Käytä rakenneasetuksia, käytetään tässä määriteltyä viivaa elementin päissä. Tasot voi kytkeä näkyviin tai piilottaa silmä-symbolista samalla tavalla kuin yleisestikin tasoja käytettäessä.

45 KO.KL-42 KL Poikkileikkausviivat 8.18 Valinnat Valinnat on ikkuna, johon tallennetaan elementtien valintajoukkoja, otetaan niitä myöhemmin käyttöön ja muokataan niillä muita valintoja. Katso KO.TT Valitseminen. Poikkileikkausviivat -välilehdellä määritellään rakennekerrosten (pysty)sivujen viivatyypit ja kynä. Ääriviiva tarkoittaa reunimmaista viivaa ja rajaviiva kahden vierekkäisen kerroksen välistä viivaa. Painamalla Käytä määritetyt viivat otetaan käyttöön poikkileikkauksessa (muokkausikkunassa). Jos vierekkäin on kaksi samalla täytteellä tehtyä kerrosta, ne liitetään toisiinsa, paitsi jo toinen niistä on merkitty rakennekerrokseksi ja toinen ei Tilajana Tilajana on Windowsin vakio-ominaisuus: ruudun alareunassa oleva palkki, joka kertoo ohjelman tilasta. Macintoshissa se on vaakasuuntainen, pitkulainen apuikkuna. Tilajanaan ilmestyy ohjeita, kun elementtejä ollaan muokkaamassa tai luomassa. Varsinkin monimutkaisempien toimintojen yhteydessä siinä olevista ohjeista on kokemattomalle käyttäjälle hyötyä. Kokeneemmallekin Tilajanan sisältö kertoo, mikä toiminto on käynnissä. Tätä voi muutoin olla hankalaa, ellei jopa mahdotonta päätellä. Halutessaan Tilajanan voi kuitenkin piilottaa Elementin tiedot 8.19 Seuralaiset Seuralaiset ovat pieniä apuikkunoita, jotka ilmestyvät ja katoavat itsestään tiettyjä elementtien muokkaustoimintoja tehtäessä. Niiden avulla valitaan erilaisia tapoja muokata elementtejä. Seuralaiset joko liikkuvat aina osoittimen vierellä (tästä nimi) tai hyppäävät viimeeksi niille osoitettuun paikkaan. Seuralaisten käyttäytyminen asetetaan kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö Keskusteluikkunat ja apuikkunat. Katso KO.AS.6 Työympäristö. Osoitinta seuraavalle Seuralaiselle asetetaan etäisyys osoittimesta, jolle se ilmestyy ruudulle, ja etäisyys, jolla se on osoitinta liikuteltaessa. Seuralaisista kerrotaan esimerkiksi eri työkalujen kohdalla Kohdevalikot Elementin tiedot ilmoittaa pohjassa valittujen elementtien mittoja ja muita tietoja. Tiedot voi tallentaa teksti- tai taulukkotiedostoon tai tulostaa. Katso ML Määrälaskenta-Elementin tiedot Pikatasot Pikatasot-apuikkunan avulla muutetaan nopeasti projektissa käytettyjen tasojen asetuksia. Katso KO.AS.4.3 Pikatasot. Hiiren oikean painikkeen painallus (Windows, Macintosh) tai Ctrl-osoitus (Macintosh) missä tahansa mallinnus- tai piirustusikkunassa sekä joissain apuikkunoissa avaa osoittimen viereen kohdevalikon, josta valitaan erilaisia toimintoja ja asetuksia. Vä-

46 KO.KL-43 telakoida ruudun reunoihin, jolloin työskentelyalue ei koskaan mene niiden alle Ikkunan telakoiminen ja vapauttaminen Apuikkuna telakoidaan tarttumalla sen otsikkopalkkiin ja raahaamalla se johonkin ruudun reunoista. Telakoitu ikkuna vapautetaan yksinkertaisesti raahaamalla se pois. Toinen tapa on kaksoisosoittaa otsikkopalkkia. Toinen kaksoisosoitus telakoi ikkunan tällöin uudelleen. KL hintäänkin siinä on valittavissa Mikä tämä on?, joka avaa englanninkielisestä käyttöoppaasta vastaavan kohdan. Kohdevalikon sisältö riippuu siitä, missä ikkunassa ollaan, mikä työkalu on käytössä ja mitä toimintoja on käynnissä. Valikosta voi esimerkiksi päivittää mallin tai näkymän, perua edellisen toiminnon ja valita erilaisia suurennoksia. Eri tilanteissa käytössä olevia kohdevalikoita kannattaa kokeilla. Esimerkiksi kesken seinän piirron kohdevalikosta voi piirtää apuviivoja, avata seinän oletusasetukset, sovittaa ikkunaan tai kumota toiminnon Tekstin muokkaus Tekstin muokkaus-apuikkuna ilmestyy ruudulle, kun tekstiä luodaan tai muokataan. Sen avulla tekstiä voi muotoilla tekstinkäsittelyohjelman tapaan. Tekstin muokkausikkunan vasemmassa yläreunassa on kolme painiketta: Valitse tyyli, Lisää automaattiteksti ja Lisää symbolit. Tekstin muotoilu nopeutuu käyttämällä valmiita tyylejä. Ne luodaan lisäämällä Muistiin tekstityökalulle tehdyt asetukset. Katso: KL.8.11 Muisti. Automaattitekstin avulla tekstin joukkoon voi lisätä automaattisesti päivittyviä tietoja Projektin tiedoista (esimerkiksi projektin nimi, osoitetiedot ja suunnittelija), planssiin tai piirustukseen liittyviä tietoja tai käyttöjärjestelmän tietoja (esimerkiksi päiväys ja tiedostonimi). Katso: KO.TK Teksti Luominen Telakoituvat apuikkunat Tämä, vain Windowsissa (seuraavassa kappaleessa Macintosh) toimiva ominaisuus auttaa apuikkunoiden järjestelemisessä ja siirtelyssä. Apuikkunathan ovat kelluvia ikkunoita, jotka näin ollen voivat leijua työskentelyalueen yläpuolella. Haluttaessa ne voi Telakoinnin rajoitukset Kaikki apuikkunat eivät telakoidu lainkaan ja jotkut telakoituvat vain ruudun tiettyihin reunoihin Telakoitujen ikkunoiden ryhmittäminen Telakoituja ikkunoita voi ryhmittää asettamalla telakoidun ikkunan alle tai päälle uusia ikkunoita. Osa ikkunoista voi olla myös rinnakkain. Toiminnon nerokkuus piilee siinä, että jos jonkin ikkunan sisältöä supistetaan sulkemalla välilehtiä, muut ryhmään kuuluvat ikkunat valtaavat tämän tilan. Ryhmitettyjen ikkunoiden leveys on aina sama ja ne venyvät tässä suunnassa yhdessä. Helpoiten ryhmitys onnistuu viemällä ryhmään liitettävä ikkuna toisen ikkunan otsikkopalkin tai alareunan päälle Tarttuvat apuikkunat Macintoshissa apuikkuna tarttuu toisiin apuikkunoihin, kun sen vie lähelle toisen apuikkunan reunaa. Kun apuikkunaa siirtää, sen oikeaan- ja alareunaan tarttuneet ikkunat siirtyvät tämän mukana. Jos ikkunaa haluaa siirtää itsenäisenä, ennen raahaamista tulee painaa Komento-painike (omppu) pohjaan. 9 Muut ikkunat Arkisto Tiedot-valikossa on kolme kohtaa, joiden osoittaminen avaa ikkunoita, joilla ei suoraan muokata projektia, mutta niistä voi olla hyötyä projektin hallinnassa. Nämä ovat: Muistiinpanot, Tunnuskuva ja Raportti. Muistiinpanot-kohtaa osoittaessa avautuu tyhjä teksti-ikkuna, johon on tosin heti kirjattu päiväys ja aika. Ikkunaan voi vapaasti kirjoittaa muistiinpanoja, jotka tallentuvat projektin mukana. Tunnuskuva-ikkunaan voi Kopioi Sijoita-toiminnolla asettaa minkä tahansa kuvan, joka näkyy tiedostoja selatessa projektin tunnuskuvana. Raportti-ikkunassa on tietoja kuvanluonti- ja listausprosesseista. Tätä varten tulee Työympäristössä olla kohdan Kirjoita Archicad-raportti olla valittuna, katso KO.AS Työympäristö-3D ja laskenta. Lisäksi ikkunaan listautuvat tiedostojen tuominen ja vieminen ohjelmasta sekä käytössä olevien laajennusten versionumerot.

47 Archicad 10 KO.AS-1 AS Asetukset AS 1 Mittakaava 2.1 Piirtoyksiköt ja korkeudet Virtuaalirakennus rakennetaan aina todelliseen kokoon. 2D-näkymissä on kuitenkin mittakaava, joka on tehty antamaan esikatselutietoa siitä, miltä näkymä näyttää tulostettuna. Mittakaavan muuttaminen ei vaikuta rakennuselementtien kokoon mutta se muokkaa tiettyjen elementtien ulkoasua. Esimerkiksi katkoviivat, täytteet ja tekstit voivat muuttaa kokoaan mittakaavan mukaan. Näkymän mittakaavaa muutetaan kätevimmin 2D-ikkunoiden vasemmassa alakulmassa olevaa mittakaavapainiketta osoittamalla. Pohjapiirrosten lisäksi mittakaava tallentuu kullekin leikkaukselle ja detaljipiirrokselle erikseen. Mittakaavan lisäksi ruudulla olevaan näkymään vaikuttaa zoomausaste. Jos zoomausasteeksi asetetaan 100 %, näyttää kuva ruudulla samalta kuin kyseinen piirustus olisi tulostettuna. Zoomaus asetetaan 100 %:iin osoittamalla mittakaavapainikkeen vieressä olevaa zoom-painiketta. 2 Projektin asetukset Vaihtoehdot Projektin asetukset -kohdassa ovat projektin eri asetusten osiot, joista valitsemalla avautuu Projektin asetuksetikkuna. Asetuksissa määritellään vain projektikohtaisia asetuksia; kaikki konekohtaiset eli käyttäjäprofiiliin tallennettavat asetukset ovat omana ryhmänään Työympäristö-kohdassa. Projektin asetukset-ikkunassa liikutaan eri osioiden välillä joko ikkunan ylälaidan valikon tai nuolipainikkeiden avulla. Osiossa määritetään yksiköt, joita käytetään mittojen numerosyötössä ja jotka näkyvät Koordinaatit-ikkunassa. Kohdan Kulman ja tekstin koon desimaaleja ikkunoissa valinta vaikuttaa erilaisissa keskusteluikkunoissa käytettävään tarkkuuteen. Lisäksi määritetään projektin nollatasoon suhteutettavat viitekorot, joita voi hyödyntää rakennuselementtien korkeustasoja määritettäessä. Viitekorkojen nimet vaihdetaan halutuiksi osoittamalla niiden nimiä. VINKKI Monet suunnittelijat ovat tottuneet käyttämään mittojen syöttöön CAD-ohjelmissa millimetrejä. Monissa tapauksissa on Archicadillä kuitenkin tehokkaampaa työskennellä suuremmilla mittayksiköillä yleisimmin metreillä.

48 AS KO.AS Mittayksiköt 2.3 Laskentayksiköt Mitoituksessa käytettävät asetukset sisältävät mittayksikön, desimaalien määrän ja lisätarkkuuden, nollien näyttämisen Kokonaisia asetuskokoelmia (tämän osion kaikkia asetuksia) otetaan käyttöön putkahdusvalikosta ja uusia luodaan osoittamalla Lisää. Mittayksiköt ja niiden tarkkuus valitaan putkahdusvalikoista. Mittayksiköissä määritetään kaikille mitoitustyökaluille oma yksikkö, esitystapa ja tarkkuus. Lisäksi on mahdollista valita kokonaisnollien tai desimaalinollien kätkeminen. Edellinen jättää alle yhden olevasta mitasta nollan ja pilkun edestä pois. Jälkimmäinen jättää pois nollat desimaaliosan lopusta. Kätke kokonaisnollat - asetus muuttaa esimerkiksi mitan 0,245 muotoon 245. Kätke desimaalinollat -asetus muuttaa mitan 25,200 muotoon 25,2. Lisätarkkuus tarkoittaa, että mittalukujen perässä on valittu halutunlainen tarkenne, jos lukua on pyöristetty. Palauta kaikki mittatekstit automaattisille paikoille-valinta siirtää käsin muokatut mittatekstit automaattisille paikoilleen. Palauta kaikki mittatekstit mitatuiksi arvoiksi-valinta muuttaa käsin muokatut mittaluvut mitatuiksi. Katso myös KO.TK Mittatyökalut. Viiteviivan skaalautuvuus -valinnalla määritelty viiteviivan pituus joko säilyy muuttumattomana tai skaalautuu mittakaavassa. Valinnalla on vaikutusta, kun käytetyn mitoitustyökalun asetuksissa on valittu viiteviivalle Muu korkeus tai Dynaaminen korkeus. Jos on valittu skaalautuvuus Mittakaavassa tulee Pitkän viiteviivan rako ja Viiteviivan pituus -valintoihin mittatyökalujen asetuksissa käytettävä mittayksikkö. Jos on valittu skaalautuvuudeksi Pysyvä, arvo annetaan millimetreinä. Laskentayksiköt-osion asetukset vaikuttavat luetteloihin. Valinnat toimivat kuten edellisessäkin osiossa. 2.4 Rakenne-elementit Osiossa vaikutetaan erilaisten rakenne-elementtien esitystapoihin. Kahdesta ylimmästä painikevalikosta valitaan viivatyypit elementtien esityksille muissa kuin sijaintikerroksessa. Nämä valinnat vaikuttavat laattoihin, kattoihin, pintoihin ja objekteihin. Portaalla on omat erityissäätönsä esityksille muissa kerroksissa, jotka tehdään portaan asetuksissa. Jotta elementit näkyisivät muissa kerroksissa, tulee ominaisuus olla valittuna elementin asetuksista. Käytettäessä automaattista kerroksissa näkymistä

49 KO.AS-3 3D-risteämän prioriteetti on yleinen arvo, joka määrittää pilarien prioriteetin suhteessa palkkeihin 3D-näkymissä. Elementti, jolla on korkeampi prioriteetti, kulkee ehjänä matalan prioriteetin omaavan elementin läpi. Nämä arvot ovat aina parillisia, kun taas palkkien asetuksissa niille annettavat prioriteettiarvot ovat aina parittomia. Näin toinen on aina hallitseva. Seinien prioriteettiarvot ovat parillisia ja ne asetetaan kunkin seinän asetuksissa. Vaihtoehtoisesti voi käyttää rakennekerroskohtaisia prioriteetteja. Tällöin noudatetaan rakennetyypin eri osille määritettyjä prioriteetteja. Vastaavasti muokattaessa vapaamuotoisia poikkileikkauksia kullekin rakenteen osalle on mahdollista määrittää oma prioriteettiarvo. Katso myös: KO.AS.4.1 Tasoasetukset Risteysryhmä. Osiossa määritetään raja-arvot, jotka vaikuttavat vyöhykkeiden pinta-alojen laskentaan. Ylimpänä on mahdollisuus säätää aukot liitettäviksi vyöhykkeiden alaan, joko aukon syvyyden tai pohjapinta-alan perusteella. Jos välissä on ja -sana, tulee aukon täyttää molemmat määreet, jotta sen pinta-ala lisättäisiin vyöhykkeen pinta-alaan. Vyöhykkeen alasta vähennettäville seinille ja pilareille voi antaa minimipinta-alat ja ne voi määrittää poistettaviksi vain osittain. Tämä tarkoittaa, että jos tietyn vyöhykkeen alueella sijaitsevan seinän pohjapinta-ala on 3 m 2 ja tässä on määritetty vähennysprosentiksi 20, vähennetään vyöhykkeen pinta-alasta 0,6 m 2. Myös kolmiulotteisen vyöhykkeen leikkaaminen katoilla on mahdollista huomioida sen pinta-alassa tässä annettavien sääntöjen mukaisesti. 2.6 Planssit AS Oheisessa kuvassa palkkien prioriteetit ovat 1, 5, 11 ja 15 alhaalta ylöspäin. Seinä palkki-prioriteetti on 4 ja pilari palkkiprioriteetti 12. Esimerkiksi toinen palkki ylhäältä lävistää seinän, koska palkin prioriteettiluku 11 on suurempi kuin seinän 4. Pilarin kohdalla palkki taas katkeaa, koska vastaavasti 11 on pienempi kuin Vyöhykkeet Planssien yleisissä asetuksissa määritetään millä värillä masterelementit esitetään ja näytetäänkö masterplanssi planssin edessä vai takana. On myös mahdollista valita sijoitettava näkymä rajattavaksi joko katselunäkymän mukaan tai niin, että kaikki elementit näkyvät.

50 AS KO.AS Muut asetukset 3.1 Kerrosasetukset Osiossa on yleisiä ohjelman käyttöön liittyviä asetuksia. Juokseva ID-numerointi tarkoittaa, että Archicad luo uusille elementeille ID-numerot jatkuvasti kasvavana sarjana. Tämä edellyttää, että alkuperäinen ID-numero sisältää jonkin luvun. Mikäli uuden elementin luonti aloitetaan ottamalla ominaisuudet jostakin vanhasta elementistä (alt-osoitus), alkaa uusien elementtien numerointi tämän elementin ID:stä, jolloin saattaa syntyä useita elementtejä, joilla on sama ID. Päivitä itsepäivittyvät leikkaukset/julkisivut automaattisesti -valinnalla määritetään pävitetäänkö itsepäivittyvät leikkaukset ja julkisivut automaattisesti aina ne avattaessa tai niitä käytettäessä. Tee detaljin rajaus detaljipiirustukseen -valinta näyttää detaljin rajauksen detaljipiirustuksessa automaattisesti. Muistin asetukset -painikkeen avulla määritetään muistin käyttöasetukset. Niissä määritellään muun muassa ominaisuudet, joita ei haluta tallennettavan Muisti-ikkunaan. Katso KO.KL.8.10 Muisti. 3 Kerrokset Virtuaalirakennus jaetaan kerroksiin tarvittavien työskentely- ja tulostusnäkymien mukaan. Jokaisella kerroksella on oma pohjapiirustusnäkymänsä. Pohjassa työskenneltäessä lähes kaikki tehtävät toimenpiteet kohdistuvat ainoastaan näkyvissä olevaan pohjaan, siis työskentelykerrokseen. Kerroksia on mahdollista käyttää myös joihinkin erikoistarkoituksiin, esimerkiksi voi olla kätevää sijoittaa asemapiirros ja katot omiin kerroksiinsa. Viitekerroksen avulla muiden kerrosten elementtejä voi hyödyntää työskentelyssä. Kerrosten asetuksia muokataan Suunnittelu Kerrosasetukset... -kohdasta avattavassa Kerrokset-ikkunassa. Sen voi avata myös hiiren oikealla painalluksella aukeavasta kohdevalikosta Projektiikkunan kerrosten päältä. Kerrokset-ikkunassa määritellään projektin kerrokset ja niiden ominaisuudet. Ylimmässä kentässä näkyvät kaikki kerrokset sekä niiden korot ja korkeudet. Uusi kerros lisätään joko valittuna olevan kerroksen ylle tai alle kentän alla olevilla painikkeilla. Kerroksia voi olla rajaton määrä. Kerros poistetaan kokonaan Poista-painiketta osoittamalla. Tällöin menetetään kaikki poistettavassa kerroksessa olevat elementit, joten niin toimittaessa on syytä olla täysin varma aikeistaan. Tässä ikkunassa tehdyt toimenpiteet eivät ole peruttavissa sen jälkeen kun ikkuna suljetaan OK-painikkeella. Valitulle kerrokselle voi antaa nimen kerroksen numeron oikealle puolelle. Kerroksille kannattaa antaa sellaiset selväkieliset nimet, että itse pysyy työskentelyn aikana vaivattomasti selvillä kerroksista. Kerroskorkeutta muutettaessa kaikkien yläpuolisten kerrosten korko siiirtyy ylemmäs, jos kerroksen numero on positiivinen. Jos numero on negatiivinen, kaikkien alapuolisten kerrosten korko siirtyy alemmas. Rakennus siis venyy pystysuunnassa kerroskorkeutta muutettaessa. Kerroksen koron muuttaminen vaikuttaa välittömästi ylä- ja alapuolella olevien kerroksien korkeuksiin. Muut kerrokset pysyvät ennallaan. Jotta korot toimisivat automaattisesti oikein, tulee korkoero nollatasoon asettaa tilannetta vastaavaksi. Kerroksesta toiseen kopiointi on tehokas työkalu. Ensin valitaan kerros, josta elementit halutaan kopioida. Vasemman alanurkan toiminnoilla hallitaan kopiointia. Listasta rastitetaan kopioitavat elementtityypit ja osoitetaan Kopioi kaikki, mikä tarkoittaa että esimerkiksi pelkkien seinien ollessa rastitettuna kaikki seinät kopioidaan. Tämän jälkeen yläosan kentästä valitaan se kerros, johon kopioidut elementit halutaan sijoittaa ja painetaan Sijoita valitut tyypit -painiketta, jolloin kopioidut elementit sijoittuvat tähän kerrokseen. Leikkaa kaikki toimii muuten samalla tavalla mutta se poistaa sijoitetut elementit lähtökerroksesta. Poista kaikki poistaa rastitetut elementit valitusta kerroksesta. Kannattaa muistaa, että nämä toimenpiteet eivät ole kumottavissa ikkunasta poistumisen jälkeen. Oikealla olevassa kentässä näkyy tapahtumaloki tehdyistä toimenpiteistä. Mikäli tehtyjä muutoksia ei haluta käyttöön, osoitetaan Kumoa-painiketta. On mahdollista käyttää myös apupöytäkomentoja (Leikkaa, Kopioi, Sijoita) pohjanäkymässä, mutta kerrosasetusten kopiointitoiminto mahdollistaa tarkemmin määritellyn kopion tekemisen.

51 KO.AS Viitekerros Viitekerros-ominaisuus mahdollistaa muissa kerroksissa sijaitsevien elementtien näyttämisen haamukuvana työskentelykerroksessa. Viitekerros määritellään kerrosasetuksissa. Viitekerrokseksi asetetaan joko tietty kerros kaikille kerroksille tai kunkin kerroksen ylä- tai alapuolinen kerros. Projekti-ikkunan kerrosten päällä hiiren oikealla painalluksella aukeavassa kohdevalikossa voi määrittää kyseisen kerroksen viitekerrokseksi. 3.3 Kerroksissa liikkuminen AS Osoittamalla Asetukset-painiketta avautuu uusi ikkuna, jossa asetetaan viitekerroksessa olevien elementtien esitysväri muissa kerroksissa ja valitaan mitkä viitekerroksen elementit muissa kerroksissa näytetään. Viitekerroksessa sijaitsevat elementit pystyvät toimimaan kohdistusapuna sijoitettaessa elementtejä muihin kerroksiin. Osoitin löytää viitekerroksessa olevien elementtien tartunta- ja risteyspisteet ja osaa tarttua niihin. Viitekerroksen elementtejä ei voi muokata. Haluttaessa viitekerroksen voi kuitenkin tulostaa rastittamalla kyseisen kohdan tulostusikkunassa. VINKKI Viitekerroksessa olevien elementtien asetukset voi ottaa käyttöön uusien elementtien luomista varten Kopioi parametrit-komennolla (alt-osoitus). Projekti-apuikkunan Sisältö-välilehti näyttää kaikki projektin kerrokset ja sen avulla on kätevä siirtyä kerroksesta toiseen. (Katso KO.KL4.6 Projektin sisältö -apuikkuna.) Muita tapoja liikkua kerroksissa on käyttää komentoja Näkymä Siirry Kerrokset -kohdassa tai niitä vastaavia näppäinoikoteitä, jotka ovat oletusarvoisesti: Kerros ylöspäin Vaihto F2, Kerros alaspäin Komento-F2 ja Siirry kerrokseen... Komento+Vaihto+F2 (avaa ikkunan, johon halutun kerroksen numero syötetään). Suunnistin-apuikkunan Pohja-painikkeen vierestä avattavasta valikosta voi myös valita samat komennot samoin kuin Viitekerrosvalinnan, jolla viitekerros valitaan näkyviin tai pois näkyvistä. Mikäli pohjanäkymässä yritetään siirtyä ylös tai alas kerrokseen, jota ei vielä ole olemassa, aukeaa valintaikkuna, jossa uusi kerros luodaan. (Tiimityössä kerroksia voi luoda vain vetäjä käyttäessään tiimiprojektia yksinoikeudella, eli muut eivät voi käyttää sitä samaan aikaan.)

52 KO.AS-6 AS 4 Tasot Tasot (englanniksi layers) ovat keino järjestellä elementit loogisiin ryhmiin ja hallita elementtien näkyvyyttä tilanteen mukaan. On esimerkiksi mahdollista päättää, että kaikki laatat ovat samalla tasolla, sijaitsivatpa ne missä päin projektia tahansa. Tasoista käytetään myös nimityksiä kuvataso ja piirustustaso. Tasoja voi ajatella läpinäkyvinä skissipapereina; yhdellä paperilla on seinät, toisella irtokalusteet ja niin edelleen. Kun kaikki paperit ovat päällekkäin, on talon plaani kokonaisuudessaan näkyvissä. Tasoluokitteluun on kehitetty standardisoituja suosituksia, joista on apua siirrettäessä suunnitelmia eri suunnittelualojen suunnittelijoiden välillä. 4.1 Tasoasetukset Tasoasetukset avataan Dokumentti-valikon kohdasta Tasot Tasoasetukset... tai Vaihtoehdot Attribuutit Tasoasetukset... -kohdasta Tason nimen edessä on symboleja, jotka kertovat tasojen tilasta. Symbolia osoittamalla vaihdetaan tason tila toiseksi. Avonainen lukko tarkoittaa, että taso on auki. Kun taso on auki, sillä olevat elementit ovat muokattavissa. Kiinni oleva lukko osoittaa tason olevan lukittu. Lukitulla tasolla olevia elementtejä ei pysty muokkaamaan, mutta ne ovat näkyvissä ja niihin voi kohdistaa muita elementtejä. Avonainen silmä osoittaa tason olevan näkyvissä ja suljettu silmä sen olevan kätketty. Massamallin symboli merkitsee, että tasolla olevat elementit esitetään 3D-näkymässä massamallina ja rautalankasymboli, että elementit esitetään rautalankamallina. Risteyssymbolin kohdalla oleva luku ilmaisee risteysryhmän, johon tasolla olevat elementit kuuluvat. Vain samaan risteysryhmään kuuluvat elementit yhdistyvät automaattisesti toisiinsa. Näin esimerkiksi seinät, jotka kuuluvat eri risteysryhmiin, eivät yhdisty toisiinsa pohjapiirroksessa, vaikka näiden emäviivat kohtaisivatkin. Risteysryhmä 0:aan kuuluvat elementit eivät koskaan yhdisty muihin elementteihin. Uusi taso luodaan osoittamalla asetusikkunan oikeassa yläkulmassa olevaa Uusi-painiketta. Avautuvaan ikkunaan kirjoitetaan tasolle nimi. Nimeämiseen kannattaa kehittää selkeä looginen järjestelmä, jonka mukaan elementit jäsennellään tasoille. Siirrettäessä samaa projektitiedostoa eri osapuolten välillä on yleensä syytä noudattaa jotakin yhteisesti sovittua yleistä tasojärjestelmää. Tason asetuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla sen listasta. Taso nimetään uudelleen listan alapuolella olevassa kentässä, jonka vasemmalla puolella olevassa kentässä asetetaan sen risteysryhmä. Oikeanpuoleisessa kentässä tasolle on mahdollista antaa tunniste, loppupääte, joka saattaa auttaa tasojen järjestelyssä. Tunniste voi olla aivan selväkielinen sana, esimerkiksi seinät tai suunnittelualan tunnus (ARK, RAK ). Tasojen lajittelujärjestystä listassa muutetaan yläpalkissa olevilla painikkeilla. Tasot lajitellaan niiden eri tilojen mukaan, nimen mukaan tai lopputunnisteen mukaan. Viimeinen painike kätkee kaikki muut paitsi valittuna olevan tason kanssa samalla lisäkkeellä merkityt tasot. Listassa ensimmäisenä olevaa Archicad-tasoa ei voida muokata. Archicad-taso on ohjelman itsensä käyttämä taso, jolle muun muassa kootaan elementit, jotka jostakin syystä ovat menettäneet tasomäärityksensä. Taso valitaan suoraan listasta osoittamalla. Useita tasoja saa valituksi komento-osoittamalla ja sarjan peräkkäisiä tasoja vaihto-osoittamalla ensimmäistä ja viimeistä. Ikkunan alaosassa oleva Valitse kaikki -painike valitsee kaikki tasot kerralla. Poista valinta poistaa sen hetkisen valinnan. Tasojen tiloja muutetaan osoittamalla tilaa indikoivia symboleja suoraan listasta tai oikean reunan painikkeilla. Poista-painikkeella poistetaan valitut tasot, samalla katoavat niillä olevat elementit. Toiminto ei ole peruttavissa sen jälkeen, kun tasoasetusikkunasta on poistuttu OK-painiketta osoittamalla. 4.2 Tasoyhdistelmät Tasoasetusikkunan vasemmassa osiossa näkyvät tasoyhdistelmät. Tasoyhdistelmiin tallennetaan erilaisia tasoasetuksia muistiin. Valitun tasoyhdistelmän mukaiset tasoasetukset näkyvät oikeanpuoleisessa ikkunassa. Kun oikeanpuoleisessa ikkunassa on taso valittuna, osoittavat tasoyhdistelmien vasemmalla puolella olevat pienet väkäset kyseisen tason lukituksen ja näkyvyyden tilan tasoyhdistelmässä. Luotaessa uutta tasoyhdistelmää säädetään tasoasetukset sellaisiksi kuin ne yhdistelmään halutaan tallentaa. Useamman tason samanaikaista muokkausta helpottaa lajittelun tehokas käyttö. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa olemassa oleva tasoyhdistelmä, jonka asetukset muistuttavat uudelle tasoyhdistelmälle haluttuja asetuksia. Kun tasojen asetukset on säädetty halutuiksi, osoitetaan ikkunan vasemmassa alalaidassa olevaa Uusi-painiketta, joka avaa uuden ikkunan, jossa tasoyhdistelmälle annetaan nimi. Kannattaa käyttää sellaisia selväkielisiä nimiä, joista myöhemmin ymmärtää tasoyhdistelmän käyttötarkoituksen, esimerkiksi Mittapiirustus. Olemassa olevan tasoyhdistelmän asetuksia muutetaan valitsemalla tasoyhdistelmä listasta ja tekemällä halutut muutokset tasoihin (esimerkiksi uuden tason lisäys tai olemassa olevan tilan muuttaminen) ja osoittamalla Päivitä-painiketta. Haluttu tasoyhdistelmä on valittavissa myös Dokumentti Tasot-valikosta. Samassa valikossa on myös valinta Näytä kaikki. Väkänen tasoyhdistelmän nimen vasemmalla puolella osoittaa sillä hetkellä käytössä olevan tasoyhdistelmän. Mikäli väkästä ei näy, eivät senhetkiset tasoasetukset ole yhdenkään tasoyhdistelmän mukaiset. 4.3 Pikatasot Pikatasot-apuikkunan avulla voi vaihtaa nopeasti tasoasetuksia. Yleistä apuikkunoista kohdassa KO.KL.4 Apuikkunat

53 KO.AS-7 Ikkunan ensimmäisen painikkeen osoittaminen muuttaa kaikkien tasojen näkyvyyden käänteiseksi kätkee näkyvät tasot ja näyttää kätketyt. Toinen painike tekee saman kaikkien tasojen lukitukselle. Seuraavat kolme painiketta vaikuttavat valittujen elementtien tasoihin. Niistä ensimmäinen kätkee valittujen elementtien tasot, toinen lukitsee ne ja kolmas avaa. Seuraavat kaksi painiketta vaikuttavat muiden kuin valittujen elementtien tasoihin. Ensimmäinen kätkee ja toinen lukitsee. Kahdella viimeisellä painikkeella siirrytään toimenpiteissä eteen- ja taaksepäin. Alempi peruu edellisen pikatasotoimenpiteen ja ylempi tekee sen uudestaan. Pikatasokomennot löytyvät myös valikoista kohdasta Dokumentti Tasot Pikatasot. 4.4 Aktiivinen taso 5.2 Viivat AS Aktiivinen taso -toiminto valitsee kaikki elementit sijoitettavaksi yhdelle tasolle. Toimintoa käytetään esimerkiksi, jos halutaan kaikki detaljipiirroksen elementit samalle tasolle. Apuikkuna saadaan näkyviin kohdasta Dokumentti Tasot Pikatasot Aktiivinen taso. Kun painetaan Yksi taso kaikille elementtityypeille, tulee sillä hetkellä päällä olevan työkalun oletustaso kaikkien työkalujen oletustasoksi. Tämän jälkeenkin on mahdollista käsin vaihtaa kunkin työkalun oletustaso joksikin muuksi. Jos osoitetaan Yksittäin asetetut tasot, palataan lähtötilanteeseen eli työkalut saavat oletustasokseen sen, joka niillä oli ennen oletustason yhdenmukaistamista. Edellisellä asetuksella sijoitettujen elementtien tasot eivät muutu. 5 Attribuutit Viivat-ikkunassa muokataan ja poistetaan olemassa olevia viivatyyppejä sekä määritellään uusia. Viivat jakautuvat jaksollisiin viivoihin ja erikoisviivoihin. Muokattava tai pyyhittävä viivatyyppi valitaan yläreunan putkahdusvalikosta. Viivatyyppiä muokataan ikkunan keskialueen vasemmassa reunassa siirtelemällä lippuja tai syöttämällä numeroarvoja alapuolella oleviin kenttiin. Jaksojen määrää muutetaan liukusäätimellä numerotaulukon alapuolella. Jos viiva määritellään mittakaavalliseksi, se muuttaa kokoaan mittakaavan vaihtuessa säilyttäen kokonsa suhteessa muihin piirustuselementteihin. Mittakaavaton viiva on samankokoinen kaikissa mittakaavoissa. Attribuutit eli ominaisuudet vaikuttavat erilaisten elementtien ulkoasuun. Näitä muokataan Vaihtoehdot-valikon kohdassa Attribuutit. Asetukset tallentuvat projektikohtaisesti. VINKKI Kun jonkin attribuutin asetukset avataan, tulee ensimmäisenä muokattavaksi tyyppi, joka on viimeksi asetettu oletusarvoksi. Jos siis olet esimerkiksi aikeissa muokata tietyn laatan reunaviivan esitystapaa, valitse Kopioi parametrit-komento (tai pidä painettuna Optio(Alt)-näppäin) ja osoita kyseistä laattaa ennen viivatyyppien asetuksiin menemistä. 5.1 Tasoasetukset Katso Tasoasetukset KO.AS.4.1. Uusi viivatyyppi luodaan osoittamalla Uusi-painiketta. Avautuvassa ikkunasta valitaan luotavaksi joko kopio esillä olevasta viivasta, uusi katkoviiva tai erikoisviiva. Viivalle annetaan nimi ja osoitetaan OK.

54 AS KO.AS Täytteet Erikoisviiva luodaan kopioimalla apupöydälle yksi erikoisviivan jakso. Jakso ei saa sisältää käyriä tai murtoviivoja. Kuvassa jakso on rykelmä viivoja ja kaaria, jotka muodostavat nuolen. Jakso sijoitetaan Sijoita viivan osat -komennolla ja jaksojen väli säädetään lipuilla. Kopioi viivan osat -painikkeella kopioidaan viivan osat muokattaviksi ja sitten takaisin sijoitettaviksi. Myös kuvioviiva taipuu käyrälle Täytteet-ikkunassa muokataan ja luodaan täytteitä. Muokattava täyte valitaan ylimmästä painikevalikosta. Uusi täyte luodaan osoittamalla painiketta Uusi. Avautuvasta ikkunasta valitaan luotavaksi joko kopio esillä olevasta täytteestä tai kuviotäyte. Täytteelle annetaan nimi ja osoitetaan OK. Poista-painike poistaa tarpeettomat täytteet ja Nimeä-painike vaihtaa niiden nimeä Saatavuus ja bittikartta Kohdassa määritetään mihin täytetyyppeihin täyte kuuluu. Katso myös KO.VA.4.2 Esitystavat Kaikille täytekuvioille on kaksi esitystapaa: vektori- ja pisterasteri (esitystapa valitaan kaikille täytetyypeille kohdasta Vaihtoehdot-Esitystavat). Pisterasteria eli bittikarttaa muokataan lähellä ikkunan oikeaa yläkulmaa olevassa pienessä ruudussa osoittamalla haluttuja pikseleitä. Vaikka käytössä olisivatkin viivarasterit, on pisterasterilla sikäli merkitystä, että se näkyy esikatselukuvana elementtien asetuksissa Muokkaa vektorikuviota Ikkunan alaosa käsittelee täytteen vektoriesitystä. Vektoriesitykset voivat olla mittakaavattomia tai mittakaavallisia. Kun täyte on mittakaavassa, säilyy se aina saman kokoisena suhteessa muihin elementteihin, olipa käytetty mittakaava mikä tahansa. Tällaisten täytteiden koko annetaan projektissa käytössä olevissa mittayksiköissä. Mittakaavattomien täytteiden koko annetaan millimetreissä ja se on muuttumaton mittakaavasta riippumatta mittakaavattoman tiilirasterin tiilien luonnollinen koko vaihtelee mittakaavasta riippuen. Kummassakin tapauksessa annettu koko tarkoittaa vasemman reunan kentässä näkyvän näytteen kokoa. Näytettä säädetään joko sen alla olevilla suurennuslaseilla tai antamalla prosenttiluku. Täytettä kallistetaan antamalla Kulma-kenttään sopiva arvo. Tämä on kulma, johon täyte asettuu, kun se on kulmassa 0 piirustuksessa.

55 KO.AS Kuviotäyte 5.4 Rakennetyypit AS Kun luodaan uusi täyte valinnalla Kuviotäyte, avautuu määrittelyikkuna täytteelle. Kuvion tekeminen tapahtuu kuten erikoisviivankin: haluttu täytekuvio piirretään ensin piirustukseen viivoilla ja kaarilla, minkä jälkeen osat kopioidaan leikepöydälle. Sijoita-painikkeen osoittaminen sijoittaa apupöydän kuvion täytteen kuvioksi. Kopioi-painikkeella kuvio kopioidaan takaisin apupöydälle, josta se sijoitetaan piirustukseen muokattavaksi ja tuodaan jälleen takaisin. Lähdöt-kohdan arvoilla säädetään kuvion lähtöä. Kenttiin syötetään kahden kuvion lähtöpaikan koordinaatit, jonka mukaisesti kuvio toistetaan. Valitsemalla Yksinkertainen toisto kuviota toistetaan peräjälkeen sekä vaakaan että pystyyn. Kohdassa Suhde muutetaan kuvion kokoa suhteellisesti. Kuvan villa on piirretty Kuvion koko -kohdassa ilmoitetun kokoisena, josta sitä on venytetty 25% korkeammaksi. Villa on tarkoitettu käytettäväksi detaljipiirustuksissa. Erikokoisia kuviovilloja voi monistaa tästä tarvittavien mittojen mukaan. Ikkunassa hallitaan rakennetyyppejä eli kerroksellisia rakenteita, joita käytetään seinissä, laatoissa ja katoissa. Ylhäällä olevasta painikevalikosta valitaan muokattava kerrosrakennetyyppi. Monista-painike kopioi valitun tyypin uudelleenmuokattavaksi. Nimeä-painike antaa muokata rakenteen nimeä. Poista-painike poistaa valitun tyypin listasta. Keskellä olevasta näytteestä näkee rakenteen materiaalien paksuuksien suhteet. Haluttua kerrosta osoittamalla voi sen paksuutta, täytettä ja täytteen kyniä säätää ikkunan alaosassa. Samaan tapaan muokataan rakenteen ääri- ja kerrosten väliviivoja. Näille määritetään viivatyyppi ja väri. Näitä asetuksia käytetään, kun elementtien asetuksissa on valittuna Käytä rakenneasetuksia kynien ja viivojen asetuksissa Pohja ja leikkaus -kohdassa. Lisää-painike lisää listan alimmaksi kopion valittuna olevasta kerroksesta. Lisää väliin -painike lisää vastaavasti kopion valitun kerroksen yläpuolelle. Rakennekerrosten maksimimäärä on kahdeksan. Poista-painike poistaa valitun kerroksen. Käytössä-kohdan valinnat määrittävät, millä työkaluilla valittu rakennetyyppi on käytössä. Ikkunan alaosan valintapainikkeilla kunkin rakennekerroksen täyte määritellään joko yksisuuntaiseksi (vasen) tai kääntymään seinän suunnan mukaisesti (oikea). Kuvassa oikeanpuoleisessa seinäristeyksessä on eristemateriaali asetettu kääntymään seinän mukana. Määriteltäessä elementtien rakenteita on muistettava, että seinän emäviiva tai lattian ja katon yläpinta on rakennekerrosten

56 KO.AS-10 AS listassa ylimpänä. Mikäli halutaan sisältä ulospäin kasvava seinärakenne, on sisimmäinen materiaali laitettava ylimmäksi. Oletusarvoissa kaikki seinärakenteet on luotu ulkoa sisäänpäin kasvaviksi. Huomaa, että mikäli piirustuksessa jo käytettyä seinätyyppiä muutetaan, muuttuvat kaikki kyseistä tyyppiä olevat seinät uuden määrittelyn mukaisiksi. Rakennekerrosten vieressä olevan Runko-kohdan valitseminen, määrittää rakenteen rungon, jolla on oleellinen rooli seinien ja pilarien liittymisessä toisiinsa. Katso myös KO.TK.6.3 Pilari. Tämän lisäksi kahden samaan risteysryhmään kuuluvan seinän täytteet, jotka on määritelty rungoksi, pyrkivät yhdistymään pohjapiirroksessa. Katso myös KO.AS.4.1 Tasoasetukset. Rakennekerrosten prioriteetti -kohdassa määrätään kullekin rakennekerrokselle yksilöllinen prioriteettiarvo. Seinien asetuksissa on mahdollista valita Ota käyttöön rakennekerrosten prioriteetit, jolloin käytetään niitä elementtikohtaisen prioriteettiasetuksen sijaan. 5.5 Kynät ja värit Kullekin elementille asetetaan yksi tai useampia kyniä, jotka vaikuttavat niiden reunaviivojen paksuuteen ja värisävyyn. Ikkunassa määritetään eri kynien värit ja leveydet sekä tallennetaan asetukset kynäyhdistelmiksi. Kyniä on käytössä 255. Valittuna olevan kynän numero näkyy vasemmassa alakulmassa. Kynän väriä muutetaan kaksoisosoittamalla muutettavaa väriä, jolloin uusi väri valitaan normaalista värinvalintaikkunasta. Kynän leveys kirjoitetaan laatikkoon numeroin. Leveys annetaan millimetreinä tai pisteinä. Huomaa, että kynän väriä muutettaessa muuttuu vastaavasti kaikkien kyseisellä kynällä piirrettyjen elementtien väri. Kynien määrittelyyn vaikuttaa myös käytettävä tulostin ja tiedonsiirtotarve. Jokaiselle kynälle on lisäksi mahdollista kirjoittaa kuvaus, joka näkyy eri elementtien valikoissa kyniä valittaessa. Se helpottaa oikean kynän käyttämistä kuhunkin käyttötarkoitukseen. Kun jotakin kynää on muokattu käytössä olevaksi kynäyhdistelmäksi vaihtuu Muu. Tallenna nimellä... -painikkeesta muokatut asetukset tallennetaan joko uudeksi kynäyhdistelmäksi tai korvataan jokin olemassaoleva kynäyhdistelmä. Yleensä DXF/DWG-siirroissa sovitaan yhteistyökumppanien kanssa, minkä numeroinen kynä vastaa mitäkin paksuutta. Katso myös DWG- ja DXF-tiedostot. Tallennettaessa näkymä myös kynäyhdistelmä tallentuu. Planssiin sijoitetun näkymän kynäyhdistelmän voi vaihtaa valitsemalla piirustuksen planssissa ja muuttamalla kynäyhdistelmän Piirustuksen asetuksista. Näytä piirustuksen oma kynäyhdistelmä näyttää kynäyhdistelmän, joka oli käytössä tallennettaessa näkymä (tai joka on ulkoisessa piirustuksessa). Sen voi lisätä projektin kynäyhdistelmiin tallentamalla uudeksi tai korvaamalla jonkin olemassaolevista kynäyhdistelmistä. Eräs tapa määritellä kynien leveydet on asettaa samanpaksuiset kynät samalle vaakariville, jolloin kynänumeron ensimmäinen numero viittaa kynän leveyteen (20 29 = 0,25 mm, = 0,35 mm ja niin edelleen). Vastaavasti jako on mahdollista tehdä myös pystyriveittäin, jolloin paljastava numero on jälkimmäinen. 5.6 Materiaalit Materiaalit ovat kolmiulotteisiin elementteihin sidottavia ominaisuuksia, jotka voivat sisältää määritteet värille, vektorirasteroinnille, tekstuurille ja valon käyttäytymiselle. Materiaalit vaikuttavat eri näkymissä seuraavasti: 3D-ikkunassa näkyvät väri, vektorirasteroinnit ja tekstuurit. Leikkauksissa näkyvät vektoritäytteet, jos nämä on määritetty näkyviksi leikkauksen asetuksissa. Lisäksi on mahdollista valita pohjassakin näkyväksi laattojen ja kattojen 2D-täytteeksi 3D-materiaalin täyte, jolloin käytetään sen vektoritäytettä. Renderoinneissa materiaaleille asetetut ominaisuudet näkyvät kokonaan vektorirasterointeja lukuun ottamatta. Lopulliseen vaikutelmaan vaikuttavat tässä ikkunassa tehtävien asetusten lisäksi 3D-ikkunan tai renderoinnin asetukset. Katso myös KO.VA.5.5 3Dikkuna-asetukset ja KO.VA.5.7 Renderointiasetukset Materiaalien asetukset Ikkunan yläosassa on painikevalikko, josta muokattava materiaali valitaan. Materiaalin nimen perässä, palkin oikeassa reunassa, on mahdollisesti kaksi symbolia, jotka osoittavat, että materiaaliin on sidottu viivarasteri ja tekstuuri. Kuvan vasemmassa yläkulmassa oleva esikatselukuva antaa käsityksen siitä, miltä materiaali tulee näyttämään 3D-näkymissä ja renderoinneissa. Luo esikatselu täällä -valikosta valitaan haluttu renderointityyli tai 3D-moottori. Ei asiaankuulumattomia säätöjä on oletusarvoisesti valittuna. Tämä tarkoittaa, että ikkunassa nähdään kerralla vain kuhunkin renderointi-moottoriin liittyvät asetukset. Ikkunan yläosassa on painikkeet materiaalin monistamiselle, nimeämiselle ja poistamiselle. Uuden materiaalin luominen kannattaa aloittaa valitsemalla luettelosta materiaali, jonka säädöt ovat valmiiksi mahdollisimman lähellä haluttuja. Tämän jälkeen osoitetaan Monista ja asetetaan sopiva nimi uudelle materiaalille. Kun uudelle materiaalille

57 KO.AS-11 on annettu halutut ominaisuudet, vahvistetaan muutokset osoittamalla ikkunan alalaidassa OK Valotus Osion asetukset vaikuttavat sisäisen moottorin luomiin renderointeihin ja OpenGL-moottorin luomiin 3D-näkymiin. Materiaalin väri asetetaan kaksoisosoittamalla Pintaväri-kenttää. Muut asetukset tehdään ominaisuuksien teoreettisten raja-arvojen välillä, joko liukusäätimillä tai numeerisesti. Läpinäkyvyys-osiossa määritetään materiaalin läpäisevyys prosentteina. 0 % on täysin umpinainen ja 100 % täysin läpinäkyvä. Kulmaheikennös kuvaa eräänlaista taitekerrointa eli miten nopeasti läpinäkyvyys heikkenee katselukulman poiketessa kohtisuorasta. Hohto-osion säädöt vaikuttavat siihen, minkä kokoisina ja värisinä kaareville pinnoille pistemäisistä valonlähteistä syntyvät säihkyvät alueet syntyvät. Heijastus-osiossa määritetään materiaalin heijastavuuteen liittyviä ominaisuuksia. Heijastuvalle valolle määritetään väri erikseen. Hohtava-kohdan Peilaava-asetuksen ollessa lähellä sataa, kuvaa efekti kovasta ja tasaisesta materiaalista suoraan heijastuvaa valoa, joka säilyttää pitkälti valon alkuperäisen värin; joskin tässä väri on mahdollista valita erikseen Viivarasteri näkymiä varten. Poista tekstuuri-painikkeella tekstuuri poistetaan. Kaikki yleiset tiedostomuodot kuten TIFF, JPEG, PICT, BMP ja GIF voivat toimia tekstuurina. Tietokoneen hakemistoissa olevia tekstuureja voi selata nuolipainikkeilla tai hakea suoraan tiedostohierarkiasta Hae-painikkeella. Uusia tekstuureja luotaessa nämä kannattaa sijoittaa kansioon, joka on ladattu kirjastojenhallinnassa käyttöön. Vasemmalla näkyy tekstuuri, jota voi tarkastella yhtenä palana (1x1) tai putkahdusvalikosta valitsemalla useaan kertaan toistettuna (2x2, 3x3 tai 4x4). Toistettaessa kannattaa kiinnittää huomio materiaalin jatkuvuuteen tai jatkumattomuuteen toivotusta efektistä riippuen. Materiaalin jatkuvuutta muokataan peilauksilla pystyyn ja vaakaan, mikä on valittavissa keskellä ikkunaa. Keskellä ylhäällä säädetään tekstuurinäytteen koko reaalimaailmassa. Esimerkiksi sisustuslaatalle on hyvä antaa juuri oikea koko. Erikoisia efektejä tavoiteltaessa saatetaan suhteita vääristää tai antaa epätodellisia kokoja. Satunnaisella lähtöpisteellä saadaan esimerkiksi kivelle vaihtelevampi ilme, sillä muuten jokainen kivilaatta alkaa vasemmasta alanurkasta samalla kuviolla. VINKKI: Tekstuureina voi tuoda myös esimerkiksi seinien pintaan asemoitavat tekstit tai mainoslogot tai kokonaisen julkisivun. Tekstuurin origopisteen siirto ja suunnan muuttaminen on silloin usein tarpeen. Katso KO.TT-7 3D-tekstuurin kohdistaminen Alfakanavan käyttö Tekstuuri-osiossa säädetään myös alfakanavan käyttöä. Alfakanava on neljäs kanava RGB-kuville. Alfakanavan sisältävä kuva on 32 bitin kuva, jossa on yksi kanava eli kahdeksan bittiä punaiselle, vihreälle ja siniselle kullekin sekä lisäksi alfakanavan kahdeksan bittiä. Alfakanavaa voi käyttää useisiin tarkoituksiin; tyypillisimmin se tarkoittaa läpinäkyvyyttä. Alfakanavan avulla jokaisen kuvapisteen läpinäkyvyys on mahdollista säätää päälle tai pois tai johonkin siltä väliltä. Alfakanavaa hyödyntävät tehosteet saadaan käyttöön kuvankäsittelyohjelmassa. Archicadissä alfakanavan merkityksen voi valita jokaiselle materiaalille erikseen. Alfakanavalle voi antaa myös monta merkitystä, vaikkapa läpinäkyvyyden ja kiiltävyyden, mikäli tekstuurissa läpinäkyvyyttä ja kiiltävyyttä halutaan samoihin kohtiin. AS Osiossa määritetään piiloviivakuvassa ja analyyttisessä värityksessä materiaalin pinnalla käytettävä täytekuvio eli 3D-rasteri. 3D-rasterin esittäminen kytketään päälle ja pois kohdasta 3D-malli/3Dikkuna-asetukset. Oikean laidan valintapainikkeilla valitaan haluttaessa rasterille elementin kynästä poikkeava kynä Tekstuuri LightWorks-shaderasetukset Tekstuuri-osiossa määritetään materiaalille tekstuuri (bittikarttakuva) renderointeja ja väritettyjä OpenGL-moottorilla laskettuja Tämä osio näkyy vain kun esikatselukuva on valittu tehtäväksi LightWorks-renderoijalla tai kun Ei asiaankuulumattomia säätöjä-painike ei ole päällä. LightWorks-renderoijalla on omat

58 KO.AS-12 AS asetuksensa ja esimerkiksi tekstuuri voi poiketa täysin sisäiselle- ja OpenGL-moottoreille asetetusta. Tämä saattaa tuottaa yllätyksiä, jos valmistelee renderointia OpenGL-moottorin luomassa 3D-näkymässä ja tekee lopullisen renderoinnin LightWorksilla. Yleensä kannattaakin ensin määritellä asetukset muissa kohdissa ja sen jälkeen Sovita sisäisen moottorin kanssa -painikkeella asettaa LightWorks-asetukset mahdollisimman lähelle niiden mukaisiksi. LightWorksin asetukset ovat kategorioittain: väri (sisältää mahdollisen tekstuurin), heijastavuus, läpinäkyvyys, siirtymä (kuvaa pinnan epätasaisuutta), tekstuuritila ja kiilto (materiaalin takaisin säteilemä valo). Asetuksia muokataan valitsemalla joku kategorioista ja säätämällä oikealla puolella olevia ominaisuuksia kullekin ominaisella tavalla. Kun Vain tärkeimmät-asetus on päällä on muokattavien parametrien määrä hallittavampi LightWorks-shader -arkistot Ikkunassa määritetään käytössä olevat vyöhyketyypit, niiden käyttämä tunnusväri ja leima. Ylhäällä on putkahdusvalikko, josta avautuu luettelo määritellyistä vyöhyketyypeistä tunnuksineen. Tunnus on lyhennys varsinaisesta nimestä. Väri määritellään kaksoisosoittamalla värineliötä oikealla. Vyöhykkeen käyttämä leima valitaan putkahdusvalikosta. Leimat ovat kirjasto-objekteja, ja riippuen kustakin leimaobjektista sen lisäparametreille on mahdollista antaa oletusarvoja. Varsinaisia vyöhykkeestä itsestään riippuvia arvoja ei kuitenkaan voida antaa, vaikka ne näkyvätkin lisäparametriluettelossa. Jos käytetyissä kirjastoissa ei ole leimoja, on käytettävissä yksinkertainen Perusleima. Ohjelmoimalla on mahdollista tehdä hyvin monenlaisia leimoja, joihin voi sisällyttää paljon tietoa ja älykkyyttä. Katso myös KO.TK.9.1 Vyöhyke Archicadin mukaan on tallennettu valmiiksi laajat kirjastot Light- Worksin materiaaliasetuksia. Nämä saadaan käyttöön osoittamalla Lataa asetukset arkistosta. Avautuvassa ikkunassa valitaan ensin yläosan ponnahdusvalikosta sopiva kokoelma ja tämän jälkeen selataan alaosan kansioita. Oikean yläkulman esikatselukuva antaa viitteitä valitun asetuskokonaisuuden luonteesta. Kun sopiva kokonaisuus löytyy, osoitetaan OK. Itse asetuskirjastoja ei voi muokata, mutta ladattuihin asetuksiin pääsee normaalisti käsiksi. 5.7 Vyöhyketyypit 5.8 Merkintätyylit Merkintätyylit-osiossa hallitaan tyylejä, joilla projektiin tehdään merkintöjä merkintätyökaluilla. Ikkunan yläosassa on lista olemassa olevista merkintätyyleistä. Uusia merkintätyylejä luodaan, uudelleen nimetään ja poistetaan vastaavilla painikkeilla. Päällekkäismerkinnän ristiriita on tyyli, jota ei voi poistaa. Se on tyyli, jolla Archicad merkitsee elementit, jotka on yritetty merkitä kahteen kertaan. Kussakin tyylissä käytetyt värit määritetään ikkunan alaosassa. Katso myös: YT.MT Merkintätyökalut 5.9 Attribuuttien hallinta Vaihtoehdot Attribuutit -kohdasta avautuvan Attribuuttien hallinta -ikkunan avulla kopioidaan attribuutteja (tasot, tasoyhdistelmät, kynäyhdistelmät, kynät ja värit, viivatyypit, täytetyypit, rakennetyypit, poikkileikkaukset, materiaalit, vyöhykkeet, kaupungit) projektista toiseen. Ikkunan vasemmassa reunassa näkyy käytössä olevan tiedoston sisältämät attribuutit kategorioittain. Kategoriat ovat välilehdillä, joita vaihdetaan yläreunan kielekkeistä. Kaikkilehdellä ovat kaikki attribuutit yhdessä luettelossa. Attribuutit on

59 KO.AS-13 mahdollista järjestää kussakin lehdessä useiden eri määreiden mukaan osoittamalla nimien yllä olevia painikkeita. Ikkunan oikeaan reunaan avataan toinen projekti Avaa-painikkeella. Tämän jälkeen attribuutteja siirretään projektista toiseen valitsemalla halutut kohteet ja osoittamalla Lisää-painiketta. Korvaa-painike siirtää attribuutin poistaen altaan vastaavalla järjestysnumerolla varustetun attribuutin kohdetiedostosta. Mikäli mitään tiedostoa ei ole avattu kohteeksi, luodaan uusi erityinen attribuuttitiedosto, joka tallennetaan. Tiivistä-painike poistaa avoinna olevasta kategoriasta kaikki attribuutit, jotka eivät sillä hetkellä ole projektissa käytössä. Tässä käytetyiksi ymmärretään vain sellaiset attribuutit, jotka käyttäjä on itse asettanut käyttöön. Näin tiivistäminen voi hävittää attribuutteja, johon joidenkin objektien ohjelmissa viitataan. Huomaa, että ohjelma ymmärtää käytössä olevaksi myös kaikkien työkalujen oletusasetuksissa olevat attribuutit, vaikka työkaluilla ei olisi luotu yhtään elementtiä. Palauta-painike palauttaa alkuperäiset attribuutit. Saman tekee myös Kumoa-painike, mutta se sulkee samalla ikkunan. Käytä-painike tallentaa tehdyt muutokset sulkematta ikkunaa. Tämän toiminnon jälkeen attribuutteja ei voida enää palauttaa. Ikkunassa on mahdollista myös muokata attribuuttien tiettyjä ominaisuuksia, jotka vaihtelevat attribuuteittain. Tämä tapahtuu luettelon alapuolella olevissa kentissä. 6 Työympäristö Käyttäjä- ja toimistokohtaisesti tallennettavat asetukset löytyvät Työympäristö -asetuksista. Niitä hallitaan kohdasta Vaihtoehdot Työympäristö Työympäristö... avautuvassa ikkunassa. Työympäristö-ikkunassa asetuksia on mahdollista muuttaa milloin tahansa ja uudet asetukset tulevat käyttöön, kun osoitetaan Ota käyttöön ja OK. Työympäristön voi ottaa käyttöön myös kaksoisosoittamalla sitä luettelossa. Osoittamalla eri tallennettuja työympäristöjä näkyy niiden alla olevassa ikkunassa kuhunkin työympäristöön sisältyvät eri alaryhmien asetukset. Käyttäjän asetukset sisältää piirtämiseen ja ohjelman käyttöön liittyviä asetuksia. Asetusten aihealueet ovat Keskusteluikkunat ja apuikkunat, Valinta ja pikatiedot, Koordinaatit, Piirtokulmat ja -tapa, Apuviivat, 3D ja laskenta, Projektin sisältö ja Lisäasetukset. Yksittäiset asetukset tehdään aihealueittain ja ne yhdistyvät käyttäjäasetuksiksi, jotka voi tallentaa. Tallentamalla muokatut asetukset ne saa aina halutessaan käyttöön ja muutkin voivat niitä hyödyntää. Toimistostandardiasetukset sisältää toimistokohtaisiksi ajateltuja asetuksia. Näiden aihealueet ovat Autotallennus, WWWsäädöt ja Erikoiskansiot. Tomistostandardiasetukset tallennetaan omana asetusryhmänään. Oikotieasetukset on omana asetusryhmänään. Kaikille Archicadin komennoille voi määritellä näppäinoikotien. Usein niiden käyttäminen on nopein tapa käyttää ohjelmaa. Työkalujen asetukset sisältää Työkalut-apuikkunan, eri työkalujen asetusikkunoiden ja Tiedot-apuikkunan työkalukohtaiset asetukset. Niiden sisältö on muokattavissa vapaasti. Asetukset tallennetaan työkaluasetusryhmänä. Apuikkuna-asetukset sisältää käytössä olevan apuikkunoiden asettelun: näytettävät ikkunat ja niiden sijainnin, koon ja muodon. Apuikkunoita muokataan normaalisti työskenneltäessä ja käyttötila tallennetaan Apuikkuna-asetukset-kohdan Tallenna nimellä... -painikkeesta. Komentoasetukset sisältää painikepalkkien ja valikoiden asetukset. Sekä painikepalkkeja että valikoita on mahdollista muokata vapaasti. Lisäksi voi luoda uusia tarpeen mukaan. Muokattavaksi haluttu asetusryhmä tai asetusten aihealue valitaan ikkunan vasemmassa reunassa olevasta hierarkisesta listasta. Pienet nuolet (Windowsissa + ja - -merkit) otsikoiden edessä avaavat ja sulkevat hierarkian alempia tasoja. Asetuksia päästään muokkaamaan osoittamalla haluttua otsikkoa. Käyttäjän asetukset, Toimistostandardiasetukset, Oikotieasetukset, Työkalujen asetukset, Apuikkuna-asetukset ja Komentoasetukset on mahdollista kukin tallentaa erikseen ja ottaa käyttöön haluttu tallennettu asetuskokoelma. Lisäksi kaikkien näiden valinnat on mahdollista tallentaa hierarkian ylimmällä tasolla Työympäristöt-kohdassa Työympäristöasetuksiksi. Jos eri alaryhmiin sisältyy asetuksia, joita ei ole tallennettu kyseisen alaryhmän asetuksiksi, tallennetaan Työympäristön tallentamisen yhteydessä samannimiset uudet alaryhmien asetukset. Uusi työympäristö... -painikkeesta tallennetaan uusi työympäristö. Muokkaa... -painikkeesta avautuu muokkausikkuna, jossa valittua työympäristöä on mahdollista muokata: sen voi nimetä uudelleen ja eri alaryhmien asetukset voi vaihtaa. Vie... ja Tuo... -komennoilla on mahdollista siirtää työympäristöasetukset Archicadistä toiseen erillisen asetustiedoston avulla. Aseta oletusarvoksi vaihtaa valitun työympäristön oletusarvoksi, joka otetaan käyttöön avattaessa Archicad. Katso myös KO.AS.6.6 ja 7. AS

60 KO.AS-14 AS 6.1 Käyttäjän asetukset Käyttäjän asetukset sisältävät ohjelman käyttöön liittyviä toiminnallisia asetuksia. Jokainen voi asettaa ne omien tottumustensa ja mieltymystensä mukaisiksi. Käyttäjän asetukset on mahdollista tallentaa. Jos jotakin asetusta on muutettu, asetuksen nimenä on Muu. Nimeä... -komennolla asetukset voi nimetä, Poista-komennolla tallennetut asetukset voi poistaa. Määrittele uudestaan -komennolla voi muuttaa olemassaolevien, tallennettujen asetusten sisällön käytössä olevien asetusten mukaisiksi. Vie... ja Tuo... -komentojen avulla käyttäjän asetukset voi siirtää Archicadistä toiseen erillisen asetustiedoston avulla. Tallennetun asetuksen voi ottaa käyttöön joko kaksoisosoittamalla tai osoittamalla Ota käyttöön asetus -painiketta. jonkin verran kirjastojen selaamista, mutta voi helpottaa objektien tunnistamista. Seuraavat asetukset vaikuttavat apuikkunoiden käyttäytymiseen ennen kaikkea siihen, mitä ne tekevät, jos kaikki ikkunan sisältö ei mahdu ruudulle. Vain Windowsissa toimiva rullaustehoste muuttaa ikkunoiden osioiden näkyviin tulon sulavaksi liu uksi äkillisen ilmestymisen sijaan. Seuralainen eli pikkuruinen apuikkuna, joka ilmestyy usein ruudulle elementtejä luotaessa ja muokattaessa, säädetään seuraamaan jatkuvasti osoitinta tai pysymään paikassa, jonne se raahataan. Osoitinta seuraavalle seuralaiselle asetetaan etäisyydet, joille se tulee osoittimesta ruudulle ilmestyessään ja sitä seuratessaan. Erillisenä palettina toimiva Seuralainen ilmestyy aina kohtaan, johon edellinen seuralainen on asetettu. Seuralaisen ulkomuoto on mahdollista asettaa Archicadin edellisten versioiden tyyliin, jolloin siinä ei näy kaikkia toimintoja kerralla. Tekstin muotoilu -apuikkuna ilmestyy ruudulle, kun aletaan syöttää tekstiä. Pidä Archicad-apuikkunat näkyvissä vaikka toinen ohjelma on etualalla -valinta on käytössä Macintoshissa. Jos se on valittuna, apuikkunat ja painikepalkit jäävät näkyviin, vaikka käytetään jotain muuta ohjelmaa. Enemmän aiheesta kohdassa KO.TK.9.4 Teksti Valinta ja pikatiedot Keskusteluikkunat ja apuikkunat Osiossa tehdään tiettyjen ikkunoiden ulkoasuun ja käyttäytymiseen vaikuttavia asetuksia. Keskusteluikkunan päivitysviive tarkoittaa aikaa, jonka kone odottaa ennen kuin se täydentää automaattisesti keskusteluikkunan kentän, jota on muokattu siten, että arvo on vajavainen tai virheellinen. Toiminto on tärkeä ohjelman vakauden kannalta. Lukittujen tasojen kätkeminen valikoissa voi olla käytännöllistä, koska yleensä elementit sijoitetaan auki oleville tasoille. Lukitut tasot näkyvät tästä riippumatta aina tasoasetuksissa. Kirjastojenhallinnan tunnuskuvat ovat pieniä kuvia, jotka ilmestyvät objektien nimien eteen. Näiden kuvien käyttö hidastaa Valinta-kohdassa asetetaan elementtien nurkissa olevien valintapisteiden väri, erityisten muokkauspisteiden väri, valittujen elementtien korostusväri ja valittujen elementtien pinnan korostusväri sekä läpinäkyvyys. Värin pääsee asettamaan kaksoisosoittamalla kunkin värin näyttävää suorakulmiota. Valintapisteiden värin asetus ei vaikuta ryhmitettyjen elementtien valintapisteiden erikoisväreihin. Pikatiedot-kohdassa asetetaan elementtien osoitusapuun ja Elementin tiedot -ikkunaan liittyvät asetukset. Ennen valintaa kohdistimen alla olevan elementin ääriviivat korostetaan halutulla värillä, asetetulla viiveellä. Jos useita elementtejä on päällekkäin voi valittavan elementin vaihtaa tabulaattori-näppäimellä. Liittyvien elementtien korostusväri on käytössä esimerkiksi mitoitustyökaluja käytettäessä. Se helpottaa valitsemaan tartuntapisteen oikeasta elementistä.

61 KO.AS-15 Elementin tiedot -ikkuna on pieni, puhekuplan näköinen ikkuna, joka ilmestyy asetetun viiveen kuluttua näkyviin. Siinä näkyvät kohdistimen alla olevan elementin tärkeimmät tiedot Koordinaatit Laajenna koordinaatit automaattisesti syötettäessä arvot käsin näyttää kaikki koordinaatit heti, kun koordinaattien arvoja syötetään käsin, vaikka syötettävä koordinaatti olisi jo näkyvissä koordinaatti-ikkunassa. Ellei kohtaa ole valittu ja syötetään käsin jo näkyvissä olevalle koordinaatille arvo, ikkunassa näkyy edelleen vain kaksi koordinaattia, eli kiertokoordinaatteja käytettäessä säde ja kulma, X-Y -koordinaatteja käytettäessä X- ja Y-koordinaatti. Jos Z-koordinaatti on valittu näytettäväksi, luonnollisesti myös se näkyy. Koordinaatti-ikkunan alareunassa on tällöin pieni kolmio, josta ikkunan saa laajennettua. Se laajenee myös silloin, kun joko tabulaattori- tai nuolinäppäimillä siirrytään koordinaatista toiseen. AS Piirtokulmat ja -tapa Koordinaatit on pieni ikkuna, joka seuraa kohdistinta. Sen voi kytkeä päälle tai pois Standardi-painikepalkista (KO.KL ). Ulkoasu-asetuksissa valitaan koordinaatit näkyviin aina tai tarvittaessa. Koordinaatti-ikkunan värit voi valita ja määrittää taustan läpinäkyvyyden. Näytä Z-arvo näyttää koordinaatti-ikkunassa myös Z-arvon. Näytä tekstit näyttää koordinaattien edessä niiden nimet, kuten X, Y, Säde, Kulma. Muuten näkyvissä on vain symboli. Näytä kehys näyttää viivakehyksen koordinaatti-ikkunan ympärillä. Käytä pientä kirjasinkokoa pienentää koordinaattien tekstiä. Se voi olla tarpeen, jos käytössä on pieniresoluutioinen näyttö. Koordinaattien syötön logiikka -kohdassa määritellään koordinaattien toimintatapa. Suosi kiertokoordinaatteja suoria linjoja piirrettäessä näyttää koordinaateissa säteen ja kulman esimerkiksi viivoja tai suoria elementtejä piirrettäessä. Muuten näytetään X- ja Y-koordinaatit. Näytä X-Y -koordinaatit käyttöorigon suhteen näyttää koordinaatit käyttöorgion suhteen. Jos käytössä ovat kiertokoordinaatit, valinnalla ei ole vaikutusta. Oikotiet suosivat koordinaatteja -valinta mahdollistaa numeerisen syötön koordinaatti-ikkunassa painamalla X (X-koordinaatti), Y (Y-koordinaatti), R (säde) tai A (kulma) -näppäimiä. Tabulaattori-näppäimellä voi myös siirtyä syöttämään arvot numeerisesti sekä siirtyä koordinaatista toiseen. Jos kohta ei ole valittuna ja Koordinaatit-apuikkuna on käytössä, arvot voi syöttää siinä. Salli suora numeerinen syöttö koordinaatti-ikkunaan - valinta mahdollistaa koordinaattien arvojen syöttämisen suoraan koordinaatti-ikkunaan yksinkertaisesti kirjoittamalla numeronäppäimillä aktiivisena olevan koordinaatin arvon. Koordinaatista toiseen voi siirtyä tabulaattori-näppäimellä. Suosi suhteellisia kulmamittoja -valinta näyttää kulmamitan suhteessa lähtösuuntaan (esimerkiksi kierrettäessä elementtejä). Muuten näytetään absoluuttiset kulmamitat käytettävän piirtoverkon suunnan suhteen. Suosi kulmamittaa aktiivisen apuviivan suhteen näyttää kulmamitan suhteessa aktiiviseen apuviivaan. Osiossa määritetään ne kulmat, joihin osoittimen halutaan lukkiutuvan, kun vaihtonäppäin painetaan alas. Jos kulman lukitseminen ei onnistu vaihtonäppäimellä halutulla tavalla, lukitus tehdään koordinaatit apuikkunan avulla: osoitin laitetaan luotavan reunan alkupisteeseen ja painetaan Alt-X (Y, R tai A). Kun nyt osoitetaan reunan päätepiste, tulee reunasta jommankumman koordinaattiakselin suuntainen. Viivan kulma lukkiutuu lähimpään mahdolliseen, kun vaihtonäppäin painetaan pohjaan. Viimeinen kulma määräytyy sen mukaan mikä on viimeksi määritetty Ohjaimet-apuikkunan kohtisuora- tai samansuuntainen-toiminnoilla. Magneetti säätää osoittimen tartuntaherkkyyden väkäspisteisiin ja mersulinjoille. Arvo 3 on useimmille näytöille ja käyttäjille sopiva. Piirtotavasta valitaan, piirretäänkö esimerkiksi viivat hiiren painiketta alhaalla pitäen vai osoittamalla niille alku- ja loppupisteet. Jälkimmäinen tapa on suositeltava.

62 AS KO.AS Apuviivat D ja laskenta Osiossa määritetään apuviivojen käyttöön liittyvät asetukset. Jotta asetuksia voi muokata, Näytä apuviivat -painike pitää olla valittuna. Painikkeen tila tallentuu käyttäjäasetuksiin ja määrää, ovatko apuviivat oletuksena käytössä vai pois käytöstä. Laajenna reunaviivat ja kaaret jos hiiri on liikkumatta -kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua kohdistimen alla oleva viiva, kaari tai elementin reunaviiva tai -kaari laajennetaan apuviivaksi tai apuympyräksi. Näytä seuraavat pääapuviivat, jos hiiri on liikkumatta - kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua näytetään monivalinta-apuviivoja. Vuorotellen näytettävät koordinaatistot voi valita vaihtoehdoista Pysty-vaaka, Pysty-vaaka vinokoordinaatistossa, Vakiokulma ja Syötä vektorin kulma ja pituus. Monivalintaapuviivoista valitaan apuviivoja käyttöön viemällä kohdistin halutun akselin päälle. Monivalinta-apuviivat ovat eri värisiä kuin yksittäiset apuviivat. Näytä seuraavat suhteelliset suunta-apuviivat, jos hiiri on liikkumatta -kohdassa määrätään aika, jonka kuluttua ehdotetaan apuviivoja suhteessa aktiiviseen apuviivaan. Aktiivinen apuviiva on viimeksi kohdistimen alla ollut, paksumpana näkyvä apuviiva. Ehdotettavat apuviivat voi valita vaihtoehdoista Samansuuntainen, Kohtisuorassa, Leikkautuvien apuviivojen puoliväli, Tangentiaalisesti. Näytä kerrannaisia apuviivoja jaolla -kohdassa määritetään millä astevälillä ehdotetaan apuviivoja. Piirrettäessä elementtiä ehdotetaan tässä määritellyllä jaolla apuviivalinjoja, jolloin piirtäminen tasa-asteluvuin onnistuu helpommin. Viimeisenä valintakohtana on apuviivojen ja monivalintaapuviivojen väri. Osoittamalla värilaatikoita niiden värin pääsee valitsemaan. Osiossa säädetään 3D-ikkunaan ja määrälaskentaan liittyviä toimintoja. Ylimmän kohdan ollessa valittuna 3D-ikkuna lasketaan aina uudestaan siihen siirryttäessä. Jos toinen kohta on valittuna, siirtyy 3D-ikkuna aina päällimmäiseksi, jos 3D-malli-valikon kohtiin 3D-ikkuna-asetukset tai 3D-moottori ja esitystapa tehdään muutoksia. Kolmas kohta säilyttää 3D-ikkunan zoomauksen Mieti uudestaan -komennon jälkeen. Jos kohtaa ei ole valittu, palaa näkymä tällöin perustilaan. Neljäs kohta on vastaava asetus leikkausikkunoille. 3D-prosessi-ikkuna on pieni ikkuna, joka kertoo prosessin edistymisestä koneen laskiessa näkymää 3D-ikkunaan. Keskeytä virheilmoituksella keskeyttää näkymän luontiprosessin, mikäli mallissa havaitaan virhe. Varoitus toistuu jokaiselle löydetylle virheelle, joten pahasti vioittuneen mallin tutkimiseksi 3D:ssä se kannattaa kytkeä pois. 3D-raportti on tekstitiedosto, jossa on tietoa säädetyllä tarkkuudella 3D-mallinnusprosessista. 3D-raporttia voi käyttää tarkastaakseen laskentaan kuluneen ajan vaikkapa eri laitteistojen vertailua varten tai arvioidakseen jonkun kuvasarjan laskemiseen menevää aikaa. VINKKI 3D-näkymän virheilmoitusta voi hyödyntää projektissa vioittunutta elementtiä etsiessä. Tämä tapahtuu valitsemalla valinta-alue-työkalulla puolet mallista ja avaamalla 3D-ikkuna (tällöin ikkunaan mallintuu vain valittu alue). Sama toistetaan toiselle puoliskolle ja jos todetaan, että vain toinen puoli antaa virheilmoituksen, jaetaan tämä edelleen kahteen osaan, jolloin tiedetään, mille neljännekselle virheellinen elementti sijoittuu. Samalla periaatteella jatketaan, kunnes alue on riittävän suppea, jotta voi päätellä mikä viallinen elementti on. Samaa periaatetta voi soveltaa myös näyttämällä vain tiettyjä tasoja, mallintamalla vain tietyn tyyppiset elementit (3D-malli-3D:ssä näytettävät elementit) tai yksittäisen kerroksen kerralla. Alin valinta vaikuttaa määrälaskentaan. Se määrittää, mitä tapahtuu, jos joitakin elementtejä mallista on valittuna, kun ryhdytään tekemään listausta.

63 KO.AS Projektin sisältö CAD-ohjelmissa yleistä mustan taustavärin käyttöä). Tulostaessa värit noudattavat kuitenkin varsinaista määritystään. Näytä siirrettäessä kehyksenä objektit, pilarit, kuvat ja piirustukset -kohdan ollessa valittuna näkyy uusia elementtejä luotaessa harmaa suorakaide, joka näyttää elementin koon. Äänimerkit käytössä -kohdasta äänet saa kytkettyä päälle tai pois. Kätke automaattisesti apujako -valinta näyttää apujakomerkit hetken ja piilottaa ne sitten. Ellei kohtaa ole valittu, apujakomerkit jäävät näkyviin kunnes seuraava elementti on piirretty. Merkin väri -kohdassa apujakomerkkien värin voi vaihtaa. Alimmassa kohdassa valitaan, avataanko Projektin sisällössä kaksoisosoittamalla avattavat näkymät tai planssit oletusarvoisesti olemassaolevaan ikkunaan vai uuteen ikkunaan. 6.2 Toimistostandardiasetukset AS Tulostus-lokitiedoston sijainti -kohdassa määritetään sijainti, johon Archicad kirjoittaa lokitiedoston tulostettaessa. Sähköpostiasetukset-kohdassa määritellään sähköpostiosoite ja -palvelimet. Näiden asetusten avulla Archicad pystyy lähettämään sähköpostia tulostettaessa Vie Internetiin -valintaa käyttäen. Sähköpostissa voi lähettää tulostetiedot, varsinaiset tulostetiedostot sekä käyttäjätunnuksen ja salasanan verkkopalvelimen käyttöä varten Lisäasetukset Toimistostandardiasetuksiin on eriytetty toimistokohtaisia asetuksia. Näitä ovat automaattitallennukseen, www-sivuihin ja -objekteihin sekä Archicadin käyttämien tiedostokansioiden sijainteihin liittyvät asetukset. Vastaavasti kuin käyttäjäasetuksissa, toimistostandardiasetukset voi tallentaa asetuksiksi sekä viedä ja tuoda Archicadien välillä asetustiedoston avulla Autotallennus Nämä asetukset vaikuttavat pohjapiirroksen ja muiden 2D-ikkunoiden toimintaan. Mallin esitys 2D-navigoinnissa -asetus vaikuttaa 2D-ikkunoissa tehtävän panoroinnin ja zoomaamisen jouhevuuteen. Koneesta ja projektin koosta riippuen kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja. Yksinkertaistettu malli -asetuksella muun muassa täytteet häviävät panoroinnin ajaksi. Vain rakenteelliset ääriviivat -asetuksella elementeistä näkyy vain reunaviivat panoroinnin aikana. Koko malli -asetuksella mallin esitys ei muutu panoroitaessa. Kun panorointi päätetään, kaikki elementit palaavat valinnasta riippumatta normaalin näköisiksi. Jos Tallenna näkymän esikatselutieto projektin mukana kohta on valittuna, tallennetaan eri työskentelyikkunoissa käytetyt Näkymän esikatselu -ikkunan tiedot projektin mukana ja ne tulevat käyttöön nopeuttaen projektissa navigointia, kun projekti avataan seuraavan kerran. Automaattinen kynänvärin näkyvyyden säätö -asetus muuttaa kynävärit, jotka ovat hyvin lähellä piirustuksen taustaväriä, näkymään ruudulla selvemmin. Valkoiset värit muutetaan vaalean harmaiksi taustan ollessa valkoinen. Mustat värit muutetaan valkoisiksi taustan ollessa musta (tämä tukee vanhoissa 2D- Osiossa säädetään Archicadillä luodun tiedon automaattiseen suojelemiseen liittyviä toimintoja. Archicad tallentaa projektin automaattisesti joko tietyn ajan tai tapahtumamäärän välein (kun tämä raja tulee vastaan, ilmestyy ruudulle hetkeksi puskutraktorin kuva). Autotallennus on myös mahdollista asettaa toimimaan hetkellä, jolloin käyttäjä ei työskentele projektissa. Jos tämä asetus on käytössä, ilmestyy hetkellä, jolla edellä asetettu aika- tai tapahtumaraja tulee vastaan, Tilajana-apuikkunaan symboli, joka

64 KO.AS-18 AS osoittaa ohjelman haluavan autotallentaa. Symbolin perässä näkyy ennalta määritetty sekuntimäärä, joka hiiren täytyy olla liikkumatta, jotta ohjelma tekee tallennuksen. Näin autotallennus ei häiritse normaalia työskentelyä. Toiseen ohjelmaan siirryttäessä projekti tallentuu aina. Automaattinen tallennus tallentaa dokumentin omaksi tiedostokseen Archicadin ajokansioon (oletusasetus), jos sille ei määritetä uutta sijaintia. Mikäli ohjelma jostain syystä keskeytyy (esimerkiksi sähkökatkon takia), kysyy Archicad sitä seuraavalla kerralla avattaessa, halutaanko käyttöön ottaa automaattisesti tallennettu versio. Tällöin menetetään korkeintaan säädetyn maksimiajan tai -muutosaskelten puitteissa tehty työ. Mikäli automaattisesti tallennettua tiedostoa ei oteta käyttöön tässä vaiheessa, menetetään sen sisältämä tieto lopullisesti. Archicad tukee myös useiden yhtä aikaa auki olevien projektien automaattista tallennusta. Jos ohjelma lopettaa yllättäen toimintansa useamman projektin ollessa auki, kysyy ohjelma seuraavalla avauskerralla, mikä näistä halutaan avata. Peruraja tarkoittaa mallissa tehtyjen toimintojen määrää, jotka on mahdollista perua (komento Z). Maksimimäärä on 99. Mitä suurempi luku on, sitä enemmän askelten muistaminen vie muistia. Jos Archicad on juuri tallentamassa ohjelman keskeytyessä, saattaa tiedosto vioittua. Tämän takia on hyvä valita kohta Tee varmuuskopio, jolloin samaan paikkaan varsinaisen projektitiedoston kanssa tallennetaan erillinen tiedosto, joka on täysin identtinen projektitiedoston kanssa, mutta sillä on eri tiedostotunniste (BPN). Itse projektitiedoston vioittuessa tämän varmuuskopion voi ottaa käyttöön. Erillinen varmuuskopio, jota säilytetään erillään tietokoneesta on suositeltava rutiini, varsinkin isommissa projekteissa. Tulipalon tai vastaavan onnettomuuden takia on syytä ottaa varmuuskopio, jota säilytetään eri tiloissa kuin varsinaista työstettävää projektia. Katso myös tiimiprojektin varmuuskopiointi kohdassa KO.VA.7 Tiimi. Viitteiden päivitys -kohdasta valitaan, miten projektiin sijoitettujen ulkoisten viitteiden kanssa menetellään esimerkiksi projektia avattaessa. Jätä viitteet huomioimatta -valinnalla viitteiden päivitystilasta ei välitetä. Tarkista viitteet ja varmista viitetiedostojen päivittäminen -valinnalla viitetiedostojen muokkausajankohta tarkistetaan. Jos niitä on muokattu sen jälkeen, kun ne on päivitetty projektiin, kysytään, halutaanko ne päivittää. Tarkista ja päivitä viitetiedostot automaattisesti -valinnalla viitetiedostojen muokkausajankohta tarkistetaan ja päivitystä kaipaavat viitteet päivitetään automaattisesti WWW-säädöt WWW-asetukset liittyvät Internetiin ja HTML-formaattiin. Tyhjennä URL-osoitelista -painike tyhjentää Internet-osoitteiden listan, joka syntyy Kirjastojenhallinta ja Objektin asetukset -ikkunoiden kautta vierailluista osoitteista. Keskiosan säädöt vaikuttavat tiedostojen (esimerkiksi listausten) tallentumiseen HTML-muotoon. WWW-objektit -kansioon tallentuvat muun muassa raahaa ja pudota -toiminnolla tuodut ja Object Adapterilla luodut objektit Erikoiskansiot Osiossa valitaan paikka, johon Archicad tallentaa väliaikaiset tiedostonsa. Nämä säädöt tulevat voimaan vasta, kun Archicad käynnistetään uudestaan. Käyttäjällä tulee aina olla oikeudet tallentaa valittuihin kansioihin, muutoin työskentely tyssää ohjelman yrittäessä tehdä ensimmäistä tallennusta. Ajokansioon tallentuu tietoa, joka nopeuttaa Archicadin käyttöä. Välimuistin kansioon sijoittuvat puolestaan muun muassa 3D-projektiot ja renderoidut kuvat. Archicad hyödyntää näitä tiedostoja näyttäessään ja päivittäessään kyseisiä näkymiä ruudulle. Uuden kansion valitseminen tapahtuu osoittamalla Valitse sijainti ja paikantamalla haluttu kansio. Macintoshia käytettäessä tulee huolehtia, että kiintolevyllä, jonne välimuistin kansio sijoitetaan, on kohtuullisesti tilaa, koska renderoitaessa monimutkaisia ja isoja kuvia voivat kansioon tallentuvat tiedostot olla kooltaan kymmeniä megatavuja. Windows hyödyntää vastaavaan tarkoitukseen

65 KO.AS-19 virtuaalimuistia, jonka riittävyys on vastaavasti taattava. Jos näihin tallennuksiin käytetään etäyhteyden päässä olevaa levyä, saattavat Archicadin toiminnot hidastua verkon tiedonsiirtokyvyn rajoituksista johtuen. Aloituspohjille määritettyyn kansioon tallennetaan aloituspohjia (TPL-tiedostomuoto), joiden avaaminen luo uuden nimettömän projektin, joka käyttää aloituspohjan asetuksia ja sisältää tähän sijoitetut elementit. 6.3 Oikotieasetukset Osiossa määritetään käytössä olevat näppäinoikotiet. Ne voi muiden asetusten tavoin tallentaa sekä viedä ja tuoda Archicadien välillä asetustiedoston avulla Näppäinoikotiet Ponnahdusvalikosta valitaan tapa, jolla komentoja järjestetään. Nykyisen valikkorakenteen mukaisesti järjestettynä näkyy alla olevassa listassa vain käytössä olevan Valikot-teeman mukaiset komennot. Kaikki komennot teemoittain antaa muokata kaikkia valikkojen, komentojen sekä työkalujen oikoteitä. Jos haluaa muokata tietyn yksittäisen komennon oikotietä, tämä saattaa olla helpointa tehdä järjestämällä komennot aakkosellisesti. Mikäli komennolle on jo määritetty oikotie, näkyy tämä kentässä Näppäinoikotie(t) valitulle komennolle. Poista valittu näppäinoikotie poistaa asetetun oikotien. Tätä ei ole pakko tehdä vaan samalle komennolle voi asettaa useampia oikoteitä. Kentän Osoita tähän ja paina haluttuja näppäimiä nimi kertoo kaiken tarpeellisen: kun kenttää on osoitettu, painetaan haluttu näppäinyhdistelmä. Tämä voi olla yksittäinen näppäin tai näppäin yhdistettynä muokkausnäppäimeen (optio, vaihto, komento tai näiden yhdistelmä). Oikotie vaihdetaan heti perään painamalla uutta näppäinyhdistelmää. Mikäli oikotie ei ole ennestään minkään komennon käytössä, tulee tästä ilmoitus kentän alle. Valittu oikotie vahvistetaan osoittamalla Käytä. Jos oikotie on jo käytössä, näkyy alla olevassa kentässä sitä käyttävän komennon nimi. Jos tällöin osoitetaan Aseta silti, poistuu oikotie aikaisemmin käytössä olleelta komennolta. Näppäinoikotiet jakautuvat teksti-ikkunoissa ja muissa ikkunoissa toimiviin. Sama oikotie on mahdollista asettaa toimimaan eri tarkoituksissa eri ikkunatyypeissä, kun valitaan kohta Vain aktiivisena olevassa ikkunatyypissä. Tällöin oikotie tulee käyttöön vain jommankumman tyyppisessä ikkunassa. Ikkunatyypin määrää Työympäristö-ikkunaa avattaessa päällimmäisenä olleen ikkunan tyyppi. Ainoastaan tietyn tyyppisille ikkunoille asetetut komennot näkyvät vain, kun oikoteitä aletaan muokata kyseisen tyyppisen ikkunan ollessa päällimmäisenä. Oikotien perässä lukeva globaali, tekstitön tai teksti viittaa tähän asetukseen. 6.4 Työkalujen asetukset AS Osiossa säädetään Työkalut-, Tiedot- ja Työkalun asetukset -ikkunoiden tyyliä. Niiden asetukset voi muiden asetusten tavoin tallentaa sekä viedä ja tuoda Archicadien välillä asetustiedoston avulla. Osiossa määritetään ohjelmassa käytettävät näppäinoikotiet (jatkossa lyhyesti: oikotie). Archicadissä on näistä valmiina useita teemoja, joita on helpoin verrata listaamalla valitut oikotiet ikkunan alalaidan Näytä näppäinoikotiet selaimessa -painikkeella. Muutamia vakioituja oikoteitä lukuun ottamatta nämä kaikki ovat vapaasti muutettavissa.

66 AS KO.AS Työkalut Tiedot Työkalut-apuikkunan sisältö on vapaasti valittavissa ja järjestettävissä. Osion vasemmassa reunassa näkyvät kaikki työkalut. Oikealla yllä näkyvät ryhmät, joihin työkalut ikkunassa jaetaan ja tämän alla lista kunkin ryhmän työkaluista. Ryhmien nimien perässä olevat nuppineulat osoittavat, pysyvätkö ryhmän työkalut koko ajan näkyvissä (neula pystyssä) vai avautuvatko ja sulkeutuvatko ne tarjolla olevan tilan mukaisesti (vaakasuuntainen neula). Perässä oleva nuoli- tai abc-kuvake kertoo, näytetäänkö työkalusta apuikkunassa pelkkä kuvake vai myös sen nimi. Työkaluja lisätään valittuun ryhmään oikean puoleisesta kentästä raahaamalla tai Lisää valittu -painikkeella. Sama työkalu on mahdollista sijoittaa useampaan ryhmään. Ryhmien ja työkalujen järjestystä vaihdetaan raahaamalla nimien edessä olevista nuolikuvakkeista. Työkaluja poistetaan ryhmästä valitsemalla ne ja osoittamalla Poista Työkaluryhmän asetukset -kohdasta avautuu valikko, jolla luodaan, nimetään ja poistetaan työkaluryhmiä. Muuta valikon asetukset vastaavat ryhmien nimien perässä olevien kuvakkeiden toimintoja Työkalujen ikkunat Kullekin työkalulle määritetään yksilöllisesti järjestys, jossa sen asetukset näkyvät Tiedot-apuikkunassa. Haluttu työkalu valitaan vasemmalta ja sen asetusten järjestystä vaihdetaan raahaamalla vasemman puoleisen kentän nuolisymboleja ylös tai alas. Ikkunan esikatselu näyttää, miltä valittu asetusosio näyttää ikkunassa. 6.5 Apuikkuna-asetukset Apuikkunoiden asetusten tekeminen poikkeaa sikäli muista teemoista, että sen asetukset tehdään Työympäristö-ikkunan ulkopuolella. Tallennettu apuikkuna-asetusryhmä sisältää seuraavat asetukset: apuikkunoiden muodot, asemat ja näkyminen sellaisena kuin ne on asetettu ja ruudulla tehtävillä ikkunoiden muodon paikan muutoksilla. Näin muokattuja apuikkuna-asetuksia hallitaan oikean reunan painikkeilla. Asetukset voi muiden asetusten tavoin tallentaa sekä viedä ja tuoda Archicadien välillä asetustiedoston avulla. Katso tarkemmin KO.KL.4.11 (Apuikkunat) Telakoituvat/ tarttuvat Kullekin työkalulle määritellään erikseen asetusikkunan sisältö. Tarpeettomat säädöt on mahdollista poistaa ja säätöjen järjestys on muokattavissa. Kun työkalu on valittu osoittamalla sitä listassa, näkyy ikkunan oikeassa reunassa lista mahdollisista asetuksista. Silmäkuvakkeet osoittavat, näkyykö asetus ikkunassa vai ei. Asetusten paikka vaihdetaan tarttumalla niiden edessä olevaan nuolikuvakkeeseen ja raahaamalla niitä ylös tai alas. Ohuet vaakaviivat asettavat kuitenkin rajat, joiden sisällä tiettyjä asetuksia voi siirtää. Ikkunan esikatselu... -painike näyttää valitun asetuksen ulkonäön. Tämä helpottaa asetusten tunnistamista.

67 KO.AS Komentoasetukset Jos palkkiin liitetään valikko, ilmestyy tämän viereen listan oikeaan reunaan kuvake. Kuvaketta osoittamalla pääsee muokkaamaan kyseisen valikon sisältöä. Nämä muutokset vaikuttavat valikon sisältöön koko teemaassa. Katso myös KO.AS Valikot. AS Takaisin painikepalkkia muokkaamaan pääsee osoittamalla kentän yllä olevaa valikkopainiketta. Osiossa muokataan painikepalkkeja ja valikkoja. Asetukset voi muiden asetusten tavoin tallentaa sekä viedä ja tuoda Archicadien välillä asetustiedoston avulla Painikepalkit Painikepalkit ovat graafisia käyttöliittymiä, joissa on oikoteitä apuikkunoiden tai valikkojen komentoihin. Painikepalkkien näkymistä hallitaan kohdasta Ikkunat-Painikepalkit tai kohdevalikosta, joka aukeaa mitä tahansa painikepalkkia hiiren oikealla painikkeella osoittamalla. Windows-käyttäjille painikepalkkien periaate on tuttu useimmissa ohjelmissa ruudun yläosassa olevasta painikepalkista. Osoittamalla Painikepalkin asetukset -painiketta avataan valikko, jolla luodaan, nimetään, poistetaan ja monistetaan painikepalkkeja. Lisäksi valikosta valitaan, näytetäänkö palkissa komentojen kuvakkeet, tekstit vai nämä molemmat. Tekstit vain määrättyihin -valinnalla noudatetaan ikkunan alareunan Lisävaihtoehdot-kohtaan tehtyä asetusta, jolla jokaiselle komennolle on mahdollista asettaa tekstin näkyminen erikseen. Mikäli painikepalkkiin on sijoitettu valikko, muuttaa asetus Älä näytä valikon nimeä nämä pelkiksi valikon avaaviksi nuoliksi painikepalkissa. Esimerkiksi oletusasetuksilla Suunnistin-painikepalkissa on valikko Pohja, Avaa 3D-ikkuna, Viimeisin leikkaus/julkisivu, Viimeisin detaljipiirustus ja Viimeisin planssi -painikkeiden perässä. Painikepalkit-osiossa muokataan olemassa olevia painikepalkkeja ja luodaan uusia. Muokattava painikepalkki valitaan ikkunan oikean yläkulman ponnahdusvalikosta. Alla olevassa kentässä näkyy lista palkin sisältämistä komennoista. Vasemmalla puolella on lista mahdollisista komennoista, jotka on mahdollista järjestää eri tavoin kentän yllä olevaa ponnahdusvalikkoa käyttäen, vertaa KO.AS Näppäinoikotiet. Valittu komento lisätään painikepalkkiin valitsemalla se ja osoittamalla Lisää tai raahaamalla se oikeanpuoleiseen kenttään. Poista-painike poistaa komennon palkista, kun se on valittu. Komentojen (ja jakajaviivojen) järjestystä palkissa vaihdetaan raahaamalla niitä ylös tai alas listan vieressä olevista nuolikuvakkeista.

68 KO.AS-22 AS Valikot Kaikki valikot ja näiden sisällöt ovat vapaasti muokattavissa Archicad 9:ssä. Vain eri yhteyksissä (hiiren oikealla painikkeella osoitettaessa) avautuvat kohdevalikot eivät ole muokattavissa. kuvake. Tätä kuvaketta osoittamalla (tai valikon nimeä kaksoisosoittamalla) päästään muokkaamaan sen sisältöä. Jakajaviivoja lisätään valikoihin raahaamalla tällainen vasemman puolen listan lopusta. Lisävaihtoehdoista asetetaan komento alisteiseksi sen yläpuolella listassa olevalle komennolle rastittamalla kohta Valikon sisällön muuttaminen. Klassinen esimerkki tästä on Arkisto-valikon komento Uusi, joka muuttuu oletusasetuksilla muotoon Uusi oletusarvoilla, jos ennen valikon avaamista painetaan alt-näppäin pohjaan. Valikon muokkaaminen -listassa Uusi oletusarvoilla on sisennetty alisteisuutta osoittamaan. Jotta komennot voi järjestää näin, tulee niiden näppäinoikoteiden järjestyä seuraavaan tapaan: Uusi komento-n ja Uusi oletusarvoilla komento-alt-n. 6.7 Asetusten hallinta Osion vasemmassa reunassa Komennot ja valikot on listattuna mahdolliset komennot tai valikot. Tässä valikot eivät tarkoita ohjelman yläpalkissa olevia valikkoja vaan periaatteessa mahdollisia valikkoja. Yläosan ponnahdusvalikosta valitaan listan esitystapa. Listassa näytetään joko valikot tai yksittäiset komennot. Valikkojen ja komentojen listaaminen aakkosjärjestyksessä näyttää kaikki tarjolla olevat vaihtoehdot. Osion oikealla puolella näkyy parhaillaan muokattavana olevan valikon rakenne. Tätä vaihdetaan osan yllä ylimpänä olevasta ponnahdusvalikosta. Valikossa näkyy myös niiden sisäinen hierarkia. Alavalikot voivat esiintyä kuinka monessa päävalikossa tahansa. Valikon alimpana on lista alavalikoista, jotka eivät toistaiseksi ole käytössä. Valikkojen muokkaus vaikuttaa aina vain joko teksti- tai ei-teksti -ikkunoihin. Katso tarkemmin luvun KO.AS Näppäinoikotiet. Valikkojen rakennetta muokataan pääsääntöisesti kuten painikepalkkeja kohdassa KO.AS Painikepalkit. Mikäli valikon sisään sijoitetaan toinen valikko, ilmestyy nimen viereen oikealle Työympäristöön sisältyviä eri asetuksia voi muokata milloin tahansa työskentelyn lomassa. Valmiista asetuksista valitaan ensin parhaiten soveltuva, minkä jälkeen yksittäisiä asetuksia voi muokata. Asetusryhmä valitaan osoittamalla Työympäristö-ikkunan vasemman reunan valikosta haluttua kohtaa (tai suoraan Vaihtoehdot Työympäristö -valikosta). Työympäristö-ikkunan oikeanpuoleisessa osassa näkyvät kulloinkin muokattavana olevat asetukset. Kun ollaan jonkin asetusryhmän pääsivulla, ikkunan vasemmassa ylänurkassa olevalla painikkeella voi ottaa käyttöön jonkin tallennetun työympäristön mukaiset asetukset. Mikäli ollaan muokkaamassa jonkin asetusryhmän alla olevia asetuksia, on lisäksi ikkunan oikeassa ylänurkassa painike, jolla voi ottaa käyttöön asetukset kyseisen ryhmän tallennetuista asetuksista Asetusten muokkaaminen Kun joitain Työympäristö-ikkunassa olevia asetuksia muutetaan, tulee kyseisen asetusryhmän listaan uusi asetus nimeltä Muu. Tämä tarkoittaa, että muokattuja asetuksia ei ole tallennettu. Tallentamattomat asetukset ovat käytössä kunnes asetuksia muutetaan seuraavan kerran (näin siitä huolimatta että ohjelma välillä käynnistettäisiin uudestaan). Asetukset muuttuvat aina, jos kyseisen asetusryhmän tallennettuja asetuksia otetaan käyttöön tai tallennettuja työympäristöjä otetaan käyttöön (jolloin kaikki asetukset muutetaan sen mukaisiksi). Jos työympäristö tallennettaessa jonkin asetusryhmän asetuksien nimi on Muu, tallentuvat nämä automaattisesti valitun työympäristön nimisinä asetuksina. Katso KO.AS.6.8 Työympäristöjen hallinta. Muokatut asetukset voi joko tallentaa Tallenna nimellä -painikkeella tai muokata jokin tallennetuista asetuksista muokattujen asetusten mukaiseksi valitsemalla tallennettujen asetusten nimi ja osoittamalla Määrittele uudestaan. Lukkokuvake asetusten nimen vieressä tarkoittaa, että ne on lukittu, eikä niitä voida muokata. Uudelleen nimeäminen ja pyyhkiminen tapahtuu myös oikean reunan painikkeilla Asetusten tuominen ja vieminen Luotuja asetuksia saatetaan haluta siirtää muille työasemille. Tämä tapahtuu Vie- ja Tuo-painikkeilla. Vie-komennolla asetukset tallennetaan asetustiedostoon haluttuun paikkaan. Kun asetukset on valittu ja osoitettu Vie, avautuu ikkuna, jossa on mahdollista antaa asetuksille uusi nimi ja jossa niiden sijainti määritetään Paikanna-painikkeen avulla.

69 KO.AS-23 Työympäristön voi valita myös heti ohjelmaa avattaessa tai luotaessa uusi projekti. Archicadin käynnistys tai Uusi projekti -ikkunan alareunasta valitaan joko edellinen työympäristö, oletus tai jokin tallennetuista työympäristöistä. AS Teemojen tuominen tapahtuu vastaavalla tavalla. Kun oikea kansio on valittu, näkyy ikkunassa teemat, jotka kuuluvat siihen tyyppiin, joka oli auki Tuo-painiketta painettaessa. Jos ohjelmaan tuodaan teema nimellä, joka on jo käytössä Archicad erottaa nämä kaksi päiväystunnisteen avulla. 6.8 Työympäristöjen hallinta Kun on luotu useita asetuksia eri asetusryhmiin, näistä on mielekästä koota työympäristö, joka kokoaa asetukset yhteen. Työympäristöjä päästään valitsemaan ja muokkaamaan osoittamalla kohtaa Työympäristöt ikkunan oikeassa yläkulmassa tai valitsemalla valikosta Vaihtoehdot Työympäristö Työympäristö Työympäristöjen tuominen ja vieminen Työympäristöjä tuodaan ja viedään kuten asetuksia, katso KO.AS Asetusten tuominen ja vieminen 7 Kirjastojen hallinta Työympäristöjen muokkaus ja käyttö Valittua työympäristöä muokataan osoittamalla Muokkaa. Avautuvassa ikkunassa määritetään kullekin asetusryhmälle oma asetuksensa. Jos valitaan Määrittelemätön, työympäristön käyttöönotto ei muuta kyseisen asetusryhmän asetuksia. Jos taas valitaan Muu, nimeää ohjelma asetukset uudelleen työympäristön nimellä. Aseta oletusarvoksi -painike tekee valitusta työympäristöstä oletusarvoisen. Työympäristön nimen vieressä olevan kuvakkeen päälle ilmestyy väkänen tätä osoittamaan. Valittu työympäristö otetaan käyttöön osoittamalla Ota käyttöön. Jos ollaan muokkaamassa jotain muuta kohtaa Työympäristö-ikkunassa, on ikkunan vasemmassa yläkulmassa Ota käyttöön työympäristön asetukset -painike, josta voi valita haluamansa työympäristön. Kirjastojenhallinta avataan kohdasta Arkisto Kirjastot ja objektit Kirjastojenhallinta...

70 AS KO.AS-24 Kirjastojenhallinta-ikkunassa on neljä välilehteä: LAN/Levyt, FTP-sivut, Äskeiset ja WWW-objektit. Kolmella ensimmäisellä näistä ikkunan oikealla puolella näkyvät käytössä olevat kirjastot. Vasemmalla puolella näkyvät joko tiedostohakemistot (LAN/Levyt), etäpalvelimella olevat kohteet (FTPsivut) tai viimeksi käytetyt kirjastot (Äskeiset). Kirjastoksi voi valita hakemiston sisältöineen (perinteinen kirjasto), PLA-arkistotiedoston tai kirjastopaketin. Valitut kirjastot näkyvät ikkunan oikealla puolella. Kirjastoja voi lisätä Lisää-painikkeella ja poistaa Poista -painikkeilla. Käytettävät kirjastot on jaoteltu kansioihin Paikalliset kirjastot, Muut objektit, FTP-kirjastot, Sisäiset kirjastot sekä Kirjastoja/Objekteja ei löydy. Paikalliset kirjastot sisältää omalla työasemalla sijaitsevat kirjastot. Muut objektit sisältää yksittäiset objektit, joita on käytetty. FTP-kirjastot sisältää etäpalvelimelta käytettävät kirjastot. Sisäiset kirjastot sisältää Archicadiin sisäisesti kuuluvat kirjastot. Kirjastoja/Objekteja ei löydy kohdassa näkyvät ne kirjastot tai objektit, joita projektissa on käytetty, mutta joita ei löydy (esimerkiksi kansion sijainti on muuttunut). FTP-sivut-välilehdellä on mahdollista kirjautua sisään palvelimelle. Äskeiset-välilehdellä viimeksi käytetyt kirjastot näkyvät listana. Poista ja Poista kaikki -painikkeilla listan alla niitä voi poistaa. WWW-objektit-välilehdellä näkyvät projektiin sisältyvät wwwsivuilta haetut objektit. Kirjaston klooni... -painikkeella on mahdollista luoda paikallinen kloonikirjasto sekä määritellä FTP-kloonikirjaston sijainti tai tyhjentää se. Paikallinen kloonikirjasto on kopio esimerkiksi palvelimella olevasta varsinaisesta kirjastosta. Sen käyttö nopeuttaa työskentelyä, kun kirjastoja ei päivitetä lähiverkon välityksellä. FTP-kloonikirjasto toimii välimuistin tavoin, sinne tallentuvat FTP-palvelimelta tai WWW-sivuilta haetut kirjastot tai objektit.

71 ArchiCAD 10 KO.TT- TT Työtavat TT Tässä vihkossa käsitellään elementtien yhteenliittämistä ja työpöydän erikoispisteitä. Lisäksi käsitellään sijoitettujen elementtien muokkaamista ja siirtämistä. 1 Älykäs osoitin Osoitin eli kursori liikkuu tietokoneen osoitinlaitetta - yleensä hiirtä - liikuteltaessa. Osoittaminen tarkoittaa osoittimen viemistä kohteen päälle ja hiiren painikkeen samanaikaista näpäyttämistä. 1.1 Osoittimen tila ArchiCADin osoitin on älykäs. Se ymmärtää sijaintinsa mallissa ja muuttaa ulkonäköään sen mukaan. Lähellä tärkeää pistettä tai linjaa osoitin kertoo siitä muuttamalla muotoaan Rantapallo, kello ja tiimalasi Väkäspisteessä osoitin muuttuu väkäseksi ja näin ilmoittaa löytäneensä tärkeän kohdan, esimerkiksi seinän nurkan. Joidenkin työkalujen ollessa päällä osoitin voi myös muuttua väkäspisteessä mustaksi kynäksi ja nuolityökalun ollessa päällä väkäsnuoleksi. Väkänen voi olla ohut tai paksu. Paksu väkänen tulee esiin esimerkiksi osoittimen ollessa seinän tai palkin emäviivan päässä. Vastaavasti täysin umpinainen kynä tarkoittaa emäviivan päätä. Toiminnan kannalta eri väkäsillä ei ole eroa. Erinäköisillä väkäsillä halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain väkäsestä tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan Mersu Kun osoitin on pyörivä rantapallo, kello tai tiimalasi, on parasta odottaa. Rantapallo ja kello näkyvät vain Macintoshissa, tiimalasi Windowsissa. Mac OS X:ssä rantapallo on usein kirjava I-palkki Tekstikentän sisällä oltaessa osoitin on I-palkki eli tekstikursori Nuoli Nuoli osoittaa, että nuolityökalu on päällä. Pelkkä nuoli tarkoittaa, että osoitin ei sijaitse minkään elementin päällä tai reunalla. Nuolityökalulla valitaan, siirretään ja venytetään Väkänen Useimpien elementtien tärkeillä linjoilla, esimerkiksi laatan reunoilla sekä seinän ulkoreunoilla ja emäviivalla osoitin muuttuu mersuksi. Myös joidenkin objektien reunaviivoilla voi olla mersuominaisuus. Tämä ominaisuus helpottaa elementtien tarkkaa yhteenliittämistä. Mersuosoittimella voi siirtää, muttei venyttää. Huomaa, että lihava mersu ilmestyy ainoastaan seinän ja palkin emäviivalla, muilla linjoilla mersu on ohuempi. Kynään keskelle ilmestyvä viiva on sama asia kuin mersu. Musta kynänpää merkitsee samaa kuin paksu mersu eli emäviivaa. Nuolityökalua käytettäessä näkyy mersulinjalla mersunuoli. Toiminnan kannalta eri mersuilla ei ole eroa. Erinäköisillä mersuilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain mersusta tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan Risti Kun valintatyökalu ei ole päällä eikä osoitin osoita mitään, se on ristin muotoinen. Toimintojen aikana osoitin muuttuu kynäksi, joka on tyhjä eli valkoinen, kun se ei osu mihinkään olemassaolevaan väkäspisteeseen tai linjaan Risteyspiste Väkäspiste on magneettipiste, johon osoitin osaa tarttua. Väkäspisteitä on elementtien nurkissa ja muissa tärkeissä pisteissä, esimerkiksi seinän puolivälissä. Risteyspisteen merkki on vino risti, jonka keskellä on piste. Risteyspiste on esimerkiksi kahden seinän leikkauspiste.

72 KO.TT-2 Toimintojen aikana risteyspisteissä näkyy ristikynä ja nuolityökalua käytettäessä ristinuoli. Toiminnan kannalta eri risteyspisteillä ei ole eroa. Erinäköisillä risteyspisteillä halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain risteyspisteistä tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan Käsi Kädellä panoroidaan eli liikutetaan näkymää toiseen kohtaan näytöllä Silmä TT Suorakulma Oltaessa suorassakulmassa osoitin laajenee automaattisesti suorankulman merkillä. Toimintojen aikana ilmenee suorakulmakynä esimerkiksi piirrettäessä viivaa kohtisuoraan osoitettavaan seinään nähden. Nuolityökalua käytettäessä näkyy suorakulmanuoli. Toiminnan kannalta eri suorillakulmilla ei ole eroa. Erinäköisillä suorillakulmilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä ohjeessa puhutaankin vain suorastakulmasta tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan. Silmällä tai kaksoissilmällä osoitetaan puoli, esimerkiksi kummalle puolelle osoituskohtaa katonlape lähtee nousemaan Taikasauva Taikasauvalla luodaan uusia elementtejä osoittamalla olemassa olevia elementtejä, niin että uusi elementti seuraa osoitetun ääriviivoja. Tuuleva taikasauva ilmaisee osoittimen olevan linjalla. Täytetty eli musta taikasauva ilmaisee, että osoitin on väkäspisteessä. Katso KO.TT.4 Taikasauva Vasara Tangentti Oltaessa ympyrän tai kaaren tangentissa osoitin laajenee automaattisesti tangenttimerkillä. Toimintojen aikana tangenttikynä kertoo tehtävän linjan sivuavan kaarta tai ympyrää. Nuolityökalua käytettäessä näkyy tangentissa tangenttinuoli. Toiminnan kannalta eri tangenteilla ei ole eroa. Erinäköisillä tangenteilla halutaan ainoastaan korostaa erilaisia tilanteita ja elementtien eri kohtia. Tässä kirjassa puhutaankin vain tangentista tarkoittaen kaikkia edellämainittuja tapauksia tilanteen mukaan Magneettinuoli Kun nuoli muuttuu magneettinuoleksi elementin päällä, silloin elementin voi valita osoittamalla mihin tahansa elementin sisällä. Katso KO.TT.3.1 Valitseminen Atrain Osoitin muuttuu vasaraksi tilanteissa, joissa monivaiheisen toiminnon päätteeksi osoitetaan loppu, esimerkiksi mittaviivan paikka tai laattamonikulmion viimeinen piste Suuntavektori Suuntavektorin avulla määritetään täytekuvion alkupiste sekä suunta Rullain Listoissa kohteiden paikkoja muutetaan rullaimen avulla Suunnistinnuoli Osoitin muuttuu suunnistinnuoleksi 3D-ikkunassa liikuttaessa Kamera Atraimella siirretään valinta-aluetta (ja elementtejä sen sisällä) paikasta toiseen Plus ja kaksoisplus Osoittimen ollessa 3D-ikkunan keskellä, neutraalilla alueella, osoitin muuttuu kameraksi. Osoittaminen siistii kuvan ja tuo esiin reunaviivat Pilvi Siirto-, kierto- tai peilauskomennon yhteydessä tehtävä kopiointi osoitetaan pienellä plusmerkillä osoittimen vieressä ja monistus kahdella plusmerkillä. Saadaksesi käyttöön tämän ominaisuuden käytä näppäinoikoteitä (Macintosh Optio/Optio+ohjaus, Windows Ctrl/Ctrl+alt) siirtäessä, kiertäessä tai peilatessa elementtejä Suurennuslasi Suurennus- ja pienennyslaseilla zoomataan sisään ja ulos kulloisessakin näkymässä. Perspektiivinäkymissä pilvi tulee näkyviin tyhjissä kohdissa horisontin yläpuolella Sakset Saksilla leikataan pois risteäviä elementtien osia komentonäppäimen ollessa alaspainettuna. Sakset ovat tyhjät (valkoiset), jos osoittimen kohdalla ei ole mitään leikattavaa.

73 KO.TT Pipetti Pipetillä imetään olemassaolevan elementin ominaisuudet työkalun oletusasetuksiksi optio-osoittamalla. Pipetin eri olemukset ilmaisevat sen sijaintia suhteessa elementtiin: ei elementtiä, linja, nurkka, emäviiva, emäviivan pää Ruisku Työkalun oletusasetukset ruiskutetaan olemassaoleviin elementteihin komento-optio- (PC) tai omppu-optio-osoittamalla (Mac). Ruiskun eri olemukset ilmaisevat sen sijaintia suhteessa elementtiin: ei elementtiä, linja, nurkka, emäviiva, emäviivan pää. 1.2 Erikoisosoitukset Erikoisosoituksilla tarkoitetaan jonkin näppäimistön näppäimen ja hiiren painikkeen yhtäaikaista painamista. Painettavat näppäimet ovat sellaisia, että yksin niitä painamalla ei yleensä tapahdu mitään. On siis ensin painettava näppäin alas ja sitten hiiren painike Välilyöntiosoitus Välilyöntiosoitus (space bar click) on sama kuin taikasauva. Sillä luodaan uusia elementtejä olemassaolevien pohjalta. Jos esimerkiksi seinätyökalu on päällä ja välilyöntiosoitetaan viivaa, nousee viivan päälle täsmälleen viivan muotoinen seinä. Tämä toiminto on kätevä ja tehokas; viivoista voidaan nostaa seinät, joiden sisään voidaan taikoa niiden reunaviivoja noudattava laatta ja lopuksi vielä katto samaan tapaan. 2 Elementtien valitseminen ja muokkaaminen 2.1 Valitseminen Monien ArchiCADin toimintojen ja asetuksien suorittamiseksi on ensin valittava yksi tai useampia elementtejä. Etsi ja valitse -toiminnolla tehdään ehdollisia valintoja. Valintamuistiin tallennetaan monimutkaisia valintoja Valintatyökalut Elementtien valitsemiseen on useita tapoja. Käyttämällä varsinaisia valintatyökaluja, nuolta ja valinta-aluetta tai vaihto-osoittamalla muiden työkalujen ollessa päällä Nuoli TT Vaihto-osoitus Vaihto-osoitus (shift-klik) valitsee elementin. Vaihtonäppäintä pidetään alhaalla ja osoitetaan jotakin elementtiä osoittimen ollessa väkänen, mersu tai magneetti. Elementin nurkkiin ilmestyvät pallot merkiksi, että elementti on valittu. Useamman elementin valinta tapahtuu vaihto-osoittamalla lisää elementtejä. Kun käytössä on jokin muu kuin nuoli-työkalu, muuttuu osoitin magneettinuoleksi vaihto-osoittamalla (shift-klik) elementin päällä, silloin elementin voi valita osoittamalla mihin tahansa elementin sisällä. Katso KO.TT.3.1 Valitseminen Optio-osoitus Optio-osoitus (option/alt-klik) kopioi ominaisuudet ja vaihtaa työkalun osoitetun elementin mukaiseksi. Optio-osoittamalla on helppo vaihtaa työkalusta toiseen. Optionäppäintä pidetään alhaalla ja osoitin muuttuu pipetiksi. Osoitetaan elementtiä, jonka ominaisuudet halutaan työkalun oletusasetuksiksi. ArchiCAD tööttää merkiksi, että toiminto on onnistunut ja uudet ominaisuudet ovat käytössä. Jos halutunlaista elementtiä ei vielä ole olemassa, se on luotava normaalilla tavalla tai käytettävä hyväksi muistia Komento-optio-osoitus Komento-optio-osoitus (command/ctrl-option/alt klik) sijoittaa työkalun asetukset osoitettavaan elementtiin. Komento- ja optionäppäimiä pidetään alhaalla ja osoitin muuttuu ruiskuksi. Osoitetaan elementtiä, johon ominaisuudet halutaan ruiskuttaa Komento-osoitus Komento-osoitus (command/ctrl-klik) toimii eri tavoin eri yhteyksissä, useimmiten sitä käytetään elementtien täsmäämiseen toisiinsa. Yleensä täsmättävä elementti valitaan, täsmäävää komento-osoitetaan ja tapauksesta riippuen täsmättävä joko venyy tai jakautuu useampaan osaan. Nuolityökalulla valitaan osoittamalla elementtiä sellaiseen kohtaan, jossa sijaitsee apupiste tai linja eli osoitin muuttuu väkäseksi tai mersuksi. Vaihtoehtoisesti käytetään magneettinuolta, jonka avulla elementti valitaan osoittamalla sen sisälle. Katso KO.TT.1.1 Osoittimen tila. Vaihto-osoittamalla ArchiCAD valitsee elementin päällä olevan työkalun mukaisesti, esimerkiksi seinätyökalun ollessa päällä pyritään valitsemaan seinä. Jos kuitenkaan osoitetussa pisteessä ei ole seinää, voi jokin muu elementti tulla valituksi. Valitun elementin apupisteisiin ilmestyvät merkit ( pallot, pompulat ), jotka osoittavat elementin olevan valittu. Valitun elementin asetukset näkyvät Tiedot-paletissa. Ryhmitetyn elementin pompulat ovat värilliset (aina eri väriset eri ryhmillä), jotta samaan ryhmään kuuluvat on helppo tunnistaa. Toinen tapa käyttää nuolta valitsemiseen on piirtää sillä monikulmio tai suorakaide, jonka reunat joko koskettavat valittavia elementtejä tai rajaavat elementit kokonaan sisäänsä. Useampia elementtejä kerralla valitaan pitämällä vaihtonäppäintä alhaalla osoituksen aikana. Mikäli samassa pisteessä sijaitsee useita elementtejä, halutun kohteen valitsemiseksi ei enää tarvitsee klikata monta kertaa. Elementtejä voi selata pitämällä osoitin paikalla ja painamalla tabulointinäppäintä kunnes tietoikkunaan ilmestyy oikea elementti.

74 KO.TT Valinta-alue TT Valinta-alueella piirretään pohjaan alue, jonka sisälle osuvat tai reunoja koskettavat elementit tulevat valituksi. Poikkeuksena muilla tavoin tehtyihin valintoihin valittujen elementtien apupisteisiin ei ilmesty valintaa osoittavia merkkejä. Valinta jää päälle, vaikka vaihtaisi työkaluakin. Valinta-alueen saa pois päältä Esc-näppäimellä. Lisäksi valinta-alueen saa pois päältä osoittamalla kaksi kertaa samaan pisteeseen valinta-alueen ulkopuolella, ohjausosoittamalla tai hiiren oikealla painikkeella avautuvasta kohdevalikosta valinta-alue-työkalun ollessa päällä. Valinta-alueella on kaksi piirrettä. Ohuempi katkoviiva merkitsee, että valintaan otetaan mukaan ainoastaan työskentelykerroksessa olevat elementit. Paksummalla katkoviivalla merkitty valinta-alue ottaa mukaan kaikista kerroksista alueelle osuvat elementit. Paksulla valinta-alueella voi esimerkiksi pidentää kerrostaloa kaikissa kerroksissa yhtä aikaa tai siirtää keittiökalusteita kaikissa keittiöissä. Huomio! Lukituilla tasoilla olevat elementit eivät siirry. Itse ehto määritetään vasemman reunan putkahdusvalikoista ja oikealta puolelta valitaan sille vastaavuus. Valittavat ehdot ovat tyyppikohtaisia eikä niitä välttämättä edes kaikilla tyypeillä esiinny. Useamman ehdon välistä poistetaan yksittäinen ehto valitsemalla putkahdusvalikon ensimmäinen kohta Poista tämä. Alareunan plus- ja miinuspainikkeilla ehdot täyttävät elementit joko lisätään valintajoukkoon tai poistetaan siitä. Pipettipainikkeen ollessa valittuna voidaan ottaa hakuehdot käyttöön elementtejä optio-osoittamalla. Viereisen painikkeen osoittaminen ottaa valitun elementin ominaisuudet hakuehdoiksi Valintamuisti 3D-ikkunassa valinta-alueen käyttäminen tapahtuu kuten pohjassakin, mutta alueen kolmas ulottuvuus määritellään erikseen. Viimeinen piirtotavoista on kaksiulotteinen valinta, jolla valitaan tasomaisesti alueita 3D näkymästä siirrettäväksi esimerkiksi julkisivupiirustuksiin Valitse kaikki Muokkaus-valikon komento Valitse kaikki (Ctrl-A/Komento-A) on tehokas tapa valita useita elementtejä kerralla. Nuolityökalun ollessa päällä komento valitsee kaikki esillä olevat elementit. Muiden työkalujen ollessa päällä valituksi tulevat kaikki sillä työkalulla luodut elementit. Esimerkiksi seinätyökalun ollessa päällä, komennettaessa Valitse kaikki, kaikki seinät valitaan. On otettava huomioon, että valinta kohdistuu ainoastaan työskentelykerroksessa sijaitseviin elementteihin, joiden taso on auki ja näkyvissä. Poikkeuksen muodostaa paksu valinta-alue, joka vaikuttaa kaikkiin kerroksiin Etsi ja valitse Muokkaus-valikon Etsi ja valitse on kätevä toiminto etsittäessä tiettyjä elementtejä projektista. Elementtejä haetaan erilaisin ehdoin. Lisää ehtoja saadaan näkyviin Enemmän-painikkeella ja niitä vastaavasti poistetaan Vähemmän-painikkeella. Yläreunan putkahdusvalikosta valitaan minkä tyyppisiä elementtejä etsitään. Ehdot tallennetaan myöhempää käyttöä varten oikeassa yläkulmassa olevasta putkahdusvalikosta. Samasta valikosta tallennettuja ehtoja myös nimetään uudelleen ja poistetaan. Valintamuisti on ikkuna, johon tallennetaan elementtien valintajoukkoja, otetaan niitä myöhemmin käyttöön ja muokataan niillä muita valintoja. Valintamuisti saadaan työpöydälle näkyviin Ikkunat-valikon Apuikkunat-kohdasta. Valintamuistiin tallennetaan valintoja myöhempää käyttöä varten. Tällainen valinta on esimerkiksi kalusteryhmä, joka tulee toistuvasti valituksi muutoksia varten suunnitelman edetessä. Samaan valintaan voi sisällyttää eri elementtityyppejä. Vasemman yläreunan painikkeella valitaan ikkunassa näytettävät asiat. Oikean yläreunan putkahdusvalikosta tallennetaan kulloinenkin valinta muistiin, nimetään siellä jo olemassa oleva valinta uudelleen tai vaihdetaan tallennettujen valintojen lajittelujärjestystä. Keskimmäisessä osiossa näkyvät tallennetut valinnat. Valinnan nimen vieressä oikealla oleva symboli kertoo mistä näkymästä valinta on tallennettu. Jos elementtejä on valittu, tallennetut valinnat näyttävän ikkunan alapuolella olevasta kolmesta painikkeesta ensimmäinen poistaa valintajoukosta kaikki ne elementit, jotka eivät kuulu valittuna olevaan tallennettuun valintajoukkoon.

75 KO.TT- Toisella painikkeella poistetaan valinta kaikista tallennettuun valintaan kuuluvista elementeistä. Kolmannella painikkeella valintajoukkoon lisätään tallennettuun valintaan kuuluvat elementit. Alimmassa osiossa näytetään kuhunkin tallennettuun valintaan kuuluvien elementtien lukumäärä tyypeittäin. Toinen sarake ilmoittaa käytettävien elementtien lukumäärän. Jos esimerkiksi tallennettuun valintaan kuuluva elementti on poistettu, jää valinnan tallennus kuitenkin muistiin, mutta kyseinen elementti poistetaan käytettävien joukosta. 2.2 Ryhmät Elementtejä ryhmitetään, jolloin ne muodostavat yhden muokattavan kokonaisuuden. Myös jo luotuja ryhmiä ryhmitetään keskenään. Näin muodostuva uusi ryhmä pitää siihen sisältyvät ryhmät hierarkisina eli ryhmä purkautuu takaisin pienemmiksi ryhmiksi käänteisessä järjestyksessä kuin se on luotu. Ryhmä puretaan Pura ryhmitys-komennolla. Ryhmityskomennot ovat Muokkausvalikossa. monimutkaisten kattojen yhteydessä, sillä ne saattavat koostua sadoista pienistä lappeista, joiden valitseminen kerralla olisi varsin työlästä, elleivät ne olisi ryhmä. Ryhmityksestä ei koskaan ole haittaa. Ryhmät voidaan aina helposti unohtaa tai jopa purkaa tarpeen vaatiessa. Autoryhmitys kannattaa laittaa päälle ennen valittujen elementtien räjäyttämistä. Tällöin niistä muodostuu ryhmä. 2.3 Elementtien siirto, kierto, peilaus ja nosto Elementtejä siirretään monella eri tavalla. Nuolityökalulla elementtejä siirretään kahdella tavalla, tarttumalla joko väkäspisteisiin tai mersulinjaan tai hyödyntämällä magneettinuolta. Katso KO.TT Magneettinuoli. TT Ryhmitetyt elementit tunnistaa siitä, että valittaessa niiden väkäspisteiden kohdalle tulevat merkit ovat avonaisia värillisiä renkaita. Useita ryhmiä ollessa valittuna renkaat ovat kullakin ryhmällä eri väriset, näin ryhmät on helppo erottaa toisistaan. Ruisku-toiminnon avulla on kätevä muokata ryhmän elementin asetuksia Ryhmityksen unohtaminen Ryhmitykset otetaan väliaikaisesti pois käytöstä valitsemalla Muokkaus-valikon Ryhmitys-kohdasta Unohda ryhmät tai Ohjaimetapuikkunan viidennen painikkeen toinen vaihtoehto. Toinen pikapainike toiminolle löytyy Tilajan-apuikkunasta, jossa se on toinen oikealta. Tämä on kätevää, jos halutaan muokata yksittäistä elementtiä ryhmän sisällä, mutta kuitenkin pitää ryhmä koossa myöhempää käyttöä ajatellen Autoryhmitys Autoryhmitys on ominaisuus, joka muodostaa kerralla luoduista elementeistä automaattisesti ryhmän. Tyypillinen esimerkki on ketjuseinä, jonka eri pätkät ryhmittyvät kokonaisuudeksi, jos autoryhmitys on päällä. Autoryhmitys on olennaisen tärkeä ominaisuus Magneettinuolella elementin voi siirtää nopeasti. Toinen vaihtoehto on antaa Muokkaus-valikosta komento Siirrä siirrettävien elementtien ollessa valittuna ja minkä tahansa työkalun ollessa päällä. Kolmas tapa on valita siirrettävä elementti ja osoittaa sitä, jolloin seuralainen ilmaantuu, ja valita seuralaisesta siirtopainike. Seuralaisen olemus on erilainen 3D-ikkunassa kuin pohjanäkymässä, mutta sama siirtotoiminto on käytössä molemmissa. Kiertäminen ja peilaaminen toimivat samaan tapaan kuin siirtäminen. Kierrettäessä annetaan ensin kierron keskipiste, sitten kierron lähtökulma ja lopuksi loppukulma. Peilauksessa näytetään linja, jonka suhteen valitut elementit peilataan. Pohjassa työskenneltäessä elementtien korkeusasemaa on mahdollista muuttaa numeerisesti, leikkaus- ja 3D-ikkunoissa myös graafisesti. Graafisesti tehtävä nostaminen vastaa hyvin pitkälle pohjanäkymässä tapahtuvaa siirtämistä. Numeerisesti korkeusaseman muutos tehdään Muokkaus Siirrä Nosta-komennollla. Nosta-komento on myös seuralaisessa.

76 KO.TT- TT 2.4 Elementtien kopioiminen Elementtien kopiointi tapahtuu samoilla komennoilla kuin siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen. Kopioitaessa siis alkuperäinen elementti jää paikoilleen ja siitä syntyy kopio osoitettuun kohtaan. Kun siirron alussa painetaan komentonäppäintä, ilmestyy osoittimen viereen plusmerkki kertomaan kopioinnista ja elementistä syntyy kopio osoitettuun pisteeseen. Myös vanhemmista versioista tutut komennot Siirrä ja kopioi, Kierrä ja kopioi ja Peilaa ja kopioi ovat yhä käytettävissä. Halutessa ne saadaan myös Muokkaus-valikkoon näkyviin. Leikepöydän Kopioi Liitä-komento löytyvät kohdasta KO.VA.2.4 Leikkaa, Kopioi, Sijoita. 2.5 Elementtien monistaminen Monistus voi olla siirto, kierto, nosto tai matriisi. Varsinaisen noston lisäksi myös muille siirtotavoille määritetään muutos pystysuunnassa, joka tarkoittaa z-akselin suuntaa. Muutos pystysuunnassa on kätevä ominaisuus tehtäessä esimerkiksi katsomoa tai jotakin muuta säännöllisin välein nousevaa asiaa. Nosto on tehokas tapa tehdä esimerkiksi rimoitus ohuista palkeista. Matriisivaihtoa käytettäessä monistus tapahtuu kahteen eri suuntaan. Monistettavien elementtien paikat sijoitetaan joko lisäämällä niitä ensin näytetyn matkan välein tai jakamalla ne ensimmäisen ja viimeisen välille. Jako välille on tehokas tapa sijoittaa tietty määrä elementtejä esimerkiksi kaarelle, kun reunimmaisten elementtien paikat tiedetään. Monistuksessa annetuin välein näytetään kokonaismitta kuten jaossa välillekin, mutta elementit sijoittuvat annetun kiinteän mitan välein. Vaihtoehdossa Jaa välille 1 näytetään myös ensimmäinen ja viimeinen, mutta viimeisen osoituksen kohdalle ei synnykään elementtiä. Halutun monistuksen määrittelyn jälkeen painetaan OK-painiketta ja näytetään monistuksen alku- ja loppupisteet, matriisivaihtoehdossa vielä toiseenkin suuntaan. Nostovaihtoehtoa käytettäessä pelkkä OK:n osoittaminen riittää. 2.6 Elementtien koon muuttaminen Eri elementtityyppien muokkaustoimenpiteet poikkeavat toisistaan niiden erilaisen luonteen takia. Kunkin elementin muokkaamisesta katso tarkemmin vihkosta KO.TK.. Useimmissa tapauksissa elementtien mittasuhteiden muutokset voidaan tehdä joko graafisesti osoittamalla tai numeerisesti syöttämällä. Graafiseen muokkaamiseenkin on kaksi päätapaa, voidaan joko antaa komento Muokkaus-valikosta tai osoittaa elementtiä ja tehdä muokkaaminen seuralaisen avulla. Elementtien monistaminen tapahtuu myös samoilla komennoilla kuin siirtäminen, kiertäminen ja peilaaminen. Komento- ja optionäppäimiä samanaikaisesti painamalla ilmestyy osoittimen viereen kaksi plusmerkkiä ja elementistä syntyy useita kopioita osoitettuihin pisteisiin. Kaksi kertaa samaan pisteeseen osoittaminen lopettaa monistamisen. Tämän lisäksi on mahdollista käyttää erityistä monistustoimintoa, joka tarjoaa lukuisia täsmällisiä ja tehokkaita tapoja elementtien monistamiseen. Monistusikkuna saadaan näkyviin valitsemalla Muokkaus Siirrä -valikosta komento Monista tai Seuralaisen Monista-painikkeesta Venyttäminen Vaakatasossa (x y) venyttäminen on mahdollista niin pohjakuin 3D-näkymässäkin. Leikkaus- ja detalji-ikkunoissa ei rakennuselementtejä voida venyttää. Venytys tapahtuu halutun elementin ollessa valittuna ja kyseisen työkalun ollessa päällä joko antamalla venytyskomento Muokkaus-valikosta tai osoittamalla elementtiä, jolloin ilmestyy seuralainen, josta voi valita oikean toiminnon. Pystysuuntainen venytys onnistuu graafisesti myös leikkausikkunoissa. Pystysuuntainen (z) venyttäminen onnistuu graafisesti leikkaus- ja 3D-ikkunoissa. Muokkaus-valikon Muokkaa muoto-alavalikosta löytyvä Venytä-komento ei vaikuta 3D-ikkunassakaan pystysuuntaiseen venytykseen. 3D:ssä venyttäminen tapahtuu nuolityökalun ja seuralaisen avulla Katkaiseminen Muokkaus-valikon Muokkaa muotoa-kohdassa sijaitsevalla komennolla Katkaise katkaistaan lähes kaikkia elementtejä. Katkaiseminen tapahtuu valitsemalla ensin katkaistava elementti ja sitten osoittamalla jotakin olemassaolevaa linjaa tai piirtämällä katkaisulinja. Linjan osoittamisen jälkeen ilmestyy silmäsymboli, jolla näytetään katkaistun elementin se puoli, joka jää valituksi. Jos elementti leikkaantuu useasta kohtaa saman linjan kanssa, se myös katkaistaan useampaan osaan. Kannattaa muistaa myös te-

77 KO.TT-7 hokas komento-osoittaminen elementtejä katkaistaessa Katso KO. TT Komento-osoitus Väkäspisteiden lisääminen Täsmääminen Väkäspisteitä voi lisätä moniin elementteihin seuralaisen avulla. Samalla näin luotu piste on mahdollista myös siirtää uuteen paikkaan. Pisteitä poistetaan raahaamalla niitä toisten pisteiden päälle. TT 3 Taikasauva Seiniä, palkkeja ja viivoja täsmätään erilaisiin linjoihin. Täsmääminen tapahtuu valitsemalla ensin täsmättävät elementit, antamalla Muokkaus Muokkaa muotoa -valikosta komento Täsmää ja sitten osoittamalla jotakin olemassaolevaa linjaa mersulla tai piirtämällä täsmäyslinja. Valitut elementit venyvät osoitettuun linjaan, jos niiden kuvitellut jatkeet kohtaavat näiden linjojen kanssa. Kannattaa muistaa myös komento-osoittaminen elementtejä täsmätessä Muuta kokoa Ohjaimet-apuikkunasta löytyvä taikasauva eli välilyöntiosoitus on varsin vaivaton tapa muotoilla elementtejä. Taikasauvan perusidea on, että olemassaolevien elementtien pohjalta taiotaan yhdellä osoituksella uusia elementtejä. Kokeile seuraavaa harjoitusta: 1. Piirrä pohjaan vapaa viiva, joka muodostaa suljetun kuvion. 2. Laita laattatyökalu päälle ja osoita viivaa taikasauvalla. 3. Laita seinätyökalu päälle ja osoita jälleen viivaa tai äsken syntyneen laatan reunaa taikasauvalla. 4. Laita kattotyökalu päälle ja valitse piirtotavaksi aumakatto. Hujauta lopuksi taikasauvalla seinien reunalle ja talon ulkokuori on valmis! Yhdellä viivan piirrolla ja kolmella taikasauvaosoituksella syntyi vapaamuotoinen rakennus. 4 Muisti Muokkaus Muokkaa muotoa -valikon komento Muuta kokoa on keino muuttaa täsmällisesti useankin elementin kokoa kerralla. Toiminto on käytettävissä vain pohjanäkymässä ja siinä määritellyt muutokset vaikuttavat vain x y-tasolla eli elementtien korkeus ei muutu. Valittujen elementtien suurennus tai pienennys määritetään joko numeerisesti suhteina tai prosentteina, minkä jälkeen osoitetaan pohjaan. Tai muutos osoitetaan graafisesti, jolloin näytetään kahdella osoituksella matka ja sitten uusi suurennettu tai pienennetty matka. Muutos säädetään vaikuttamaan seinien ja pilareiden paksuuteen sekä objektien, tekstien, viivanpäiden ja merkintöjen kokoon. Rakenteellisten seinien paksuus ei kuitenkaan ymmärrettävistä syistä muutu. Tällä komennolla on kätevä muuttaa ArchiCADiin tuodun kuvan kokoa. Muisti on ikkuna, johon tallennetaan erilaisten elementtien asetuksia myöhempää käyttöä varten. Muistin avulla asetuksia siirretään projektista toiseen. Muisti-apuikkuna saadaan työpöydälle näkyviin Ikkunat-valikon kohdasta Apuikkunat. Varsinaisessa Muisti-ikkunassa näkyvät sillä hetkellä muistissa olevat kohteet. Jokaisen rakennuselementin ja joidenkin 2D-elementtien asetuksia laitetaan muistiin. Muistiasetukset tallentuvat

78 KO.TT- TT kunkin projektin mukana. Uuteen tyhjään projektiin on myös mahdollista ladata vanhan projektin muistiasetukset. Kun työkaluikkunassa on elementtityypin asetukset säädetty sellaisiksi, että ne halutaan tallentaa muistiin, osoitetaan työkaluikkunan vasemmassa yläkulmassa olevaa Muisti -painiketta. Nyt avautuvassa ikkunassa näytetään sillä hetkellä muistissa olevat saman elementtityypin edustajat. Osoittamalla Laita nykyiset asetukset muistiin päästään sen hetkiset asetukset nimeämään ja laittamaan muistiin. mukana automaattisesti ja jos uusi projekti avataan edellisen asetuksilla, ovat nämä asetukset siinäkin voimassa. Uuden projektin avaaminen oletusarvoilla nollaa myös muistin; oletusarvoisesti muisti on tyhjä. 5 Elementtien esitysjärjestys ArchiCAD pinoaa pohjaan sijoitettavat elementit päällekkäin, pinoamisperusteina ovat elementtien luokka ja ohjelman eri elementtityypeille antama sisäinen pinoamisjärjestys. Jos kahden elementin väkäspisteet osuvat päällekkäin ja siihen kohtaan osoitetaan valitsemiseksi, tulee päällimmäisenä oleva elementti ensin valituksi. Päällimmäinen elementti myös peittää alleen alimmaiset, mikäli sille on asetuksissa määritetty peittävä taustaväri. Täytteen taustavärin peittävyyttä hallitaan kohdassa Vaihtoehdot Esitystavat Täytteen taustaväri. Itse Muisti-ikkunassa muistissa olevat asetukset lajitellaan joko elementtityypin tai nimen mukaisesti. Lajittelujärjestystä vaihdetaan otsikkopalkin painikkeilla. Huomaa, että Tiedot-apuikkunaa voi käyttää esikatseluna valittujen asetusten tarkastamiseen. Oikeassa yläkulmassa olevan nuolen takaa avautuu putkahdusvalikko, jossa on lisää toimintoja. Alin kohta Älä muista näitä avaa uuden ikkunan, jossa säädetään elementtityyppikohtaisesti ne asiat, jotka halutaan muistaa myöhempää käyttöä varten. Merkillepantavaa on, että täällä rastitetaan nimenomaan ne attribuutit, joita ei haluta muistaa. Kohdassa Tallenna muisti (asetukset) tallennetaan nykyiset muistiasetukset asetustiedostoksi, joka on ladattavissa uuteen projektiin. Valitsemalla Lataa muisti (asetukset) otetaan käyttöön tuollaiset asetustiedostoon tallennetut muistiasetukset työn alla olevassa projektissa. Huomaa, että muistiasetukset ovat samankaltaisia attribuutteja kuin esimerkiksi materiaalit ja täytteet ne tallentuvat projektin Elementtien keskinäistä esitysjärjestystä muutetaan Järjestelyvalikon kohdasta Esitysjärjestys. Ensin valitaan elementti, jonka sijaintia pinossa halutaan muuttaa ja sitten haluttu toiminto listasta. Tuo eteen tuo valitut elementit pinon päällimmäiseksi. Tuo eteenpäin tuo valittuja elementtejä ylöspäin oman luokkansa sisällä, mutta jättää ne ylempien luokkien alle. Vie taaksepäin vie valittuja elementtejä alaspäin oman luokkansa sisällä, mutta jättää ne alempien luokkien päälle. Vie taakse vie valitut elementit pinon pohjimmaiseksi. Oletusjärjestys palauttaa kaikkien elementtien oletussijainnin pinossa. Elementtien luokat ovat seuraavat, numerolla yksi merkityt tulevat oletusarvoisesti päällimmäisiksi ja numerolla 6 merkityt alimmaisiksi: 1. Merkinnät (tekstit, selitteet, mitat, vyöhykeleimat); 2. 2D-viivat; 3. Objektit; 4. 3D-rakennuselementit (seinät, palkit, laatat, ovet, ikkunat, pilarit, katot, pinnat); 5. 2D-monikulmiot (täytteet, vyöhykkeet); 6. Kuvat. 6 Boolen toimenpiteet Boolen geometriaan perustuvat toimenpiteet mahdollistavat monimutkaisten muotojen luomisen vähentämällä kappaleita toisistaan tai lisäämällä niitä toisiinsa. Boolen toimenpiteissä elementti voi olla joko tekijä tai kohde. Tekijä on kappale, joka itse ei muutu, mutta joka muuttaa muita kappaleita itsensä mukaisesti. Kohde on kappale, joka muuttuu tekijän määritysten mukaisesti. Boolen toimenpiteet ovat luonteeltaan assosiatiivisia; mikäli toimenpiteen jälkeen tekijäelementtiä muokataan, päivittyy muokkaus myös kohteeseen ja se muuttaa muotoaan tekijän mukana. Jos tekijä poistetaan, palaa kohde ennalleen.

79 KO.TT- Sama tekijä voi vaikuttaa useampaan kohteeseen kerralla ja sama kohde voi olla useamman tekijän muokkaama. Yksi ja sama elementti voi myös toimia sekä tekijänä että kohteena, mikä mahdollistaa sangen monimutkaisen tekijä kohde-verkoston luomisen. Sekä tekijä- että kohde-elementit kannattaa pitää niille varatuilla tasoilla. Tasoja kätkemällä ja säätämällä niiden esitystä väritetyksi tai rautalangaksi hallitaan Boolen toimenpiteillä aikaansaatujen kappaleiden näkymistä 3D-näkymissä. Tasoasetuksissa myös hallitaan millä tasoilla olevat elementit yleensä voivat leikkautua keskenään. Elementit voivat leikata toisiaan vain, jos tasoilla on eri risteysryhmät. 6.1 Toimenpidetyypit Mahdollisia toimintoja on viisi. Vähennys poistaa tekijän ja kohteen yhteisen osan kohteesta. Vähennys ja yläpuolisen osan poisto poistaa kohteesta myös tekijän kuvitellun jatkeen ylöspäin. Vähennys ja alapuolisen osan poisto poistaa kohteesta normaalin vähennyksen lisäksi tekijän kuvitellun jatkeen alaspäin. Leikkaus jättää kohteesta jäljelle ainoastaan sen tekijän kanssa yhteisen osan. Lisäys yhdistää kappaleet lisäämällä kohteen tekijään. 6.2 Toimenpiteiden suorittaminen Boolen toimenpiteet voi tehdä missä tahansa 2D- tai 3D-näkymässä. Toiminnot saadaan esille valitsemalla Suunnittelu-valikosta kohta Boolen toimenpiteet. Ensin valitaan 2D- tai 3D-näkymästä halutut elementit, seuraavaksi hyväksytään valinta, osoittamalla Poimi kohteet-palkkia. Sama toistetaan tekijöiden kanssa. Ikkuna ilmoittaa, kuinka monta kohde- ja tekijäelementtiä on poimittu toimenpidettä varten. Seuraavaksi valitaan haluttu toimenpide putkahdusvalikosta. Kahdella radiopainikkeella voi valita kohde-elementin uusien, toimenpiteen seurauksena syntyvien, pintojen materiaalit. Ne voivat joko säilyttää alkuperäisen materiaalinsa tai omaksua uudet materiaalit tekijältä. Kun halutut määritykset on tehty, osoitetaan Suorita, jolloin toimenpide toteutetaan. 6.3 Toimenpiteiden hallinta Ikkunan alemmassa osassa hallitaan toimenpiteitä. Mikäli operoitaviksi on valittu elementtejä, jotka jo ovat toimineet joko kohteina tai tekijöinä, saadaan näiden elementtien kohteet tai tekijät mukaan valintaan kahdella ylimmäisellä painikkeella. Boolen toimenpiteillä muokatut elementit muistavat aina alkuperäisen olemuksensa. Kolmen alimmaisen painikkeen avulla tehtyjä toimenpiteitä perutaan ja palautetaan muokattuja elementtejä ennalleen. Myös tekijäelementin poistaminen palauttaa kohteen ennalleen. Halutun lopputuloksen saaminen voi vaatia tilanteesta riippuen erilaisen suoritusjärjestyksen. 7 3D-tekstuurin kohdistaminen Suunnittelu-valikon komennolla Linjaa 3D-tekstuuri määritellään valittujen elementtien 3D-rasteri tai renderointitekstuuri haluttuun kulmaan ja halutusta pisteestä lähteväksi. Komento on käytettävissä ainoastaan 3D-ikkunassa. Jos 3D-moottorina on käytetty ArchiCADin sisäistä moottoria, muokataan 3Dviivarasterin kulmaa. OpenGL-moottoria käytettäessä muokataan renderointitekstuurin kulmaa. 3D-rasterin kulman muuttaminen muuttaa automaattisesti myös renderointitekstuurin kulman vastaavaksi ja päinvastoin. Myös varsinaiseen renderoituun kuvaan tulee tekstuurille tämä säädetty kulma. Ensimmäisellä komennolla Origo näytetään tekstuurille uusi lähtöpiste, mutta tekstuurin kulma jää entiselleen. TT Valittaessa Osoita suunta osoitetaan ensin valitun elementin tärkeintä pintaa, esimerkiksi seinän ulkopintaa. Tämän jälkeen avautuu ikkuna, jossa valitaan tekstuurin kulma määritettäväksi joko graafisesti tai numeerisesti. Jos valitaan graafinen tapa, tekstuurin uudelle kulmalle piirretään suuntavektori 3D-näkymässä sen pinnan päälle, jolla tekstuuri on. Huomaa, että säätö on nimenomaan elementtikohtainen; ainoastaan valittujen elementtien tekstuurien lähtöpiste ja kulma muuttuu, myös elementtien muilla kuin osoitetulla pinnalla riippumatta siitä, onko eri pinnoilla sama vai eri pintatekstuuri. Palauta-käskyllä tekstuurien lähtöpiste ja kulma palautetaan alkuperäiseen tilaan. Mikäli yhtään elementtiä ei ole valittu, on

80 TT KO.TT-10 komento Palauta kaikki, jota käyttämällä kaikki mallissa olevat tekstuurit palautuvat ennalleen. Tekstuurin palautus onnistuu myös työkalun asetuksissa 3D-panelissa. Valinta-alueella 3D-ikkunasta rajatun tasoalueen sisältö on kopioitavissa leikepöydälle. 8 Vedä ja pudota Vedä ja pudota -ominaisuus mahdollistaa elementtien kopioimisen ja liittämisen ArchiCADin eri ikkunoiden välillä. Myös GDLobjekti on mahdollista vetää ja pudottaa tiedostojenhallinnasta tai selaimen ikkunasta ArchiCADiin. DXF/DWG-tiedosto voidaan tuoda ArchiCADiin tiedostonhallintaikkunasta vetämällä. 9 Kopioi ja Liitä Kopio ja liitä -ominaisuuden avulla siirretään esimerkiksi elementtejä kätevästi kerroksesta toiseen. Mikäli sijoitus tehdään eri kohtaan tulee esiin Sijoitus...-keskusteluikkuna, josta valitaan haluttu tapa. Sisäisen 3D-moottorin vektorimuotoisesta 3D-ikkunasta voi valita, mitkä osat otetaan leikepöydälle tai tallennetaan. Tämän avulla esimerkiksi julkisivuvärit ja varjot on mahdollista sijoittaa julkisivuihin. 10 Moduliverkko Moduliverkko asetetaan pohjaan verkkotoiminolla ja sen avulla sijoitetaan elementtejä modulimittaisesti. Lisäksi tämä toiminto osaa automaattisesti sijoittaa moduliverkkoon kantavan pilari-palkkirungon ja mitoittaa sen. Komento avataan Suunnittelu-valikosta. Kun moduliverkko on sijoitettu sitä muokataan normaalien viivojen ja tekstien tapaan Muoto ja koko Sijoitetut elementit tulevat näkyviin valinta-alueella rajattuina. Näin alueella olevia on mahdollista siirtää osoittamalla alueen sisälle ja osoittamalla niiden uuden sijainnin. Osoitus alueen ulkopuolelle sijoittaa elementit paikoilleen. Kaikki elementit eivät säilytä älykkäitä ominaisuuksia, kun ne siirtää leikepöydän avulla. Esimerkiksi leikkauksesta tai 3D-ikkunasta kopioidut ja pohjaan sijoitetut elementit muuttuvat viivoiksi. Leikepöytä toimii myös niin, että jopa projektin sulkemisen ja toisen avaamisen jälkeen sijoitus on mahdollista. Vasemman yläkulman painikkeilla valitaan verkon muoto. Verkko voi olla joko suorakulmainen tai kaartuva. Viereisillä painikkeilla valitaan asetetaanko moduliverkko suoraan vai kierretäänkö se sijoitettaessa. Sijoituspisteeksi valitaan jokin neljästä reunimmaisten linjojen leikkauspisteestä. Parametrit ja elementit -välilehdeltä avautuvassa Moduuliverkon säädöt -ikkunassa annettu linjaviivojen

81 KO.TT-11 pidennys lasketaan sijoituspisteestä merkkiin päin. Jos verkon muodoksi on valittu kaartuva, annetaan myös verkon suurimman säteen arvo. Moduliverkko voidaan sijoittaa automaattisesti kaikkiin kerroksiin samalla sijoituksella Väli Väli-osiossa säädetään vaaka- ja pystysuuntaisten kaartuvien sekä säteittäisten linjojen lukumäärä ja niiden välit. Lisää väliin -painikkeella lisätään valittuna olevan linjan yläpuolelle uusi linja. Etäisyys seuraavaan linjaan syötetään kenttään. Poista-painikkeella poistetaan valittuna oleva linja. Linjojen järjestystä vaihdetaan raahaamalla linjoja listassa lukuarvon edessä olevasta rullaimesta. Kaikki määritellyt linjat eivät välttämättä näy kerralla listassa, mutta listaa voi selata kentän oikeassa reunsassa olevalla rullausjanalla. Säteittäiset linjat ovat määriteltävissä myös pohjassa osoittamalla lukumäärän mukaan. Tällöin määritellään vain luotavien säteittäisten linjojen lukumäärä ja sijoitettaessa moduliverkkoa pohjaan osoitetaan ensin sijoituspiste ja toisella osoituksella toisen reunalinjan sijaintipiste, joiden väliin akselit sijoitetaan tasajaolla Parametrit ja elementit verkon sijoituspisteen kautta. Valinta avulla helpottaa sijoituspisteen käyttöä esimerkiksi toisen moduliverkon kohdistamiseen Muodosta elementit Oikean yläkulman painikkeilla valitaan elementit, jotka muodostetaan automaattisesti moduliverkkoa sijoitettaessa. Sijoitettavien elementtien ominaisuudet senhetkiset työkalujen asetukset. Kuitenkin sijoitettaessa verkko kaikkiin kerroksiin yhtäaikaa on pilareiden korkeus sama kuin kerroskorkeus ja palkit sijoittuvat pilareiden yläreunan mukaan. Mitoituksen valitseminen sijoittaa mittaviivat linjojen väliin lukuunottamatta kaartuvan verkon säteittäisiä akseleita, jotka tarvittaessa mitoitetaan erikseen käsin. Mittaviivan etäisyys merkistä säädetään syöttämällä arvo sijaintikenttään. TT Parametrit ja elementit -välilehdellä säädetään verkon parametrejä ja esitystapaa Verkon parametrit Verkon parametrit eli linjojen päässä esitettävien merkkien kirjasin, koko ja kynä valitaan tavallisen tekstityökalun tavoin. Tekstin ympärillä olevan ympyrän koko kirjoitetaan sille varattuun kohtaan ja valitaan kynä, jolla se piirretään. Oikean alareunan Luo merkit -kohdassa valitaan sivut, joille merkit luodaan Akselien numerointi Akselien numerointi eli merkit valitaan kahdesta putkahdusvalikosta kummallekin akselisuunnalle erikseen neljästä vaihtoehdosta. Valittuun merkintätapaan tehdään lisäasetuksia Asetukset-painikkeella aukeavassa ikkunnassa. Ikkunassa annetaan akselisuuntien merkinnässä käytettävien tunnusten etuliitteet sekä numeroinnin aloitusluvut. Myös suunta, johon päin luvut lähtevät kasvamaan, on valittavissa erikseen pysty- ja vaakasuuntaisille akseleille..-lisäke-kohdassa määritellään akseleiden tyhjät pidennykset neljään suuntaan. Näille akselien osille ei sijoiteta automaattisesti palkkeja. Ei sijoituspisteen linjaa -valinnalla jätetään pois pystysuuntainen (säteittäinen) tai vaakasuuntainen (kaartuva) linja, joka kulkee

82 Archicad 10 PT Planssit ja Tulosteet PT ArchiCAD 10:n tärkeimpiä uudistuksia on planssauksen ja tulostuksen sisällyttäminen itse ArchiCADiin. Projektin työstö luonnoksesta tulostukseen onnistuu siis vaihtamatta ohjelmaa ja ilman tallennusta muihin tiedostomuotoihin. Näin työskentely on entistä joustavampaa ja nopeampaa. Asiakirjoja on myös helpompi pitää ajan tasalla. Itse planssien teko ja julkaiseminen toimivat pitkälti PlotMakerohjelman tapaan. Toiminnot löytyvät Projekti-ikkunasta johon on tullut kaksi uutta välilehteä Sisällön ja Näkymien lisäksi. Uudet välilehdet ovat Planssit ja Tulosteet. Integroidun planssauksen myötä myös näkymien määrittelemisestä on entistä suurempi hyöty työskentelylle. 1 Käsitteitä 1.1 Planssi Planssi tarkoittaa piirustuksista, bittikarttatiedostoista ja tekstidokumenteista halutun kokoiseksi ja näköiseksi taitettua kokonaisuutta. Plansseja edelleen tulostetaan, piirretään ja tallennetaan eri yhteistyökumppaneille. Jokaisen planssin perustana on ennalta määritelty masterplanssi. 1.2 Masterplanssi kehykset ja sivunumerot. Nämä asiat heijastuvat suoraan kaikille kyseistä masteria käyttäville plansseille. Jokaisessa planssivihkossa on oltava vähintään yksi masterplanssi, jossa on määritetty vähintään valitun tulostuslaitteen mukainen piirustuspaperin koko ja arkin suunta. Tyypillisesti masterplanssi sisältää myös nimiön teksteineen ja piirustuksen rajat, nämä on voitu joko sijoittaa objektina tai piirtää viivoina ja teksteinä paikalleen. Masterplansseja kannattaa tehdä valmiiksi useita erilaisia toimiston ja kopiolaitoksen laiteasetuksia vastaaviksi, näin asetusten vakiointi on helppoa ja uloslähtevät piirustukset ovat aina toimiston standardin mukaisia. Asetuksissa määritellään planssilla näkyvien masterelementtien väri. Tuodun piirustusnäkymän voi räjäyttää planssille tai masterille, jolloin elementit muuttuvat viivoiksi ja täytteiksi. Masterplanssilla ja plansseilla on hyödyllistä käyttää Automaattitekstejä, jotka päivittyvät Arkisto-valikon Tiedot Projektin tiedot -kohdasta. Vaihtoehtoisesti automaattitekstien sisältö voi tulla plansseista, niihin sijoitetuista piirustuksista tai jopa tietokoneen käyttöjärjestelmästä. Piirustuksien sisältö kannattaa luoda itse mallissa ja tehdä planssivihkoon vain teksti-, merkintä- ja muita apuelementtejä. Mastereille ja plansseille tuotuja piirustuksia voi kohdistaa toisiinsa Apupiste-työkalun avulla, myös näkymässä mukana oleva apupiste toimii kohdistuspisteenä. 1.3 Moniarkkiplanssaus Moniarkkiplanssista puhutaan siloin kun mastersivu sijoitetaan useammalle arkille. ArchiCAD 10ssä ei enää ole moniarkkiplanssivaihtoehtoa PlotMakerin tapaan. Samanoloinen tulostus onnistuu kuitenkin edelleen: Mac-käyttöjärjestelmä sisältää PDF-kääntäjän, joten alla olevat ohjeet koskevat ainoastaan Windows-koneita. Planssin jakaminen usealle arkille onnistuu maceillä suoraan PDF-asetuksien kautta. Järjestely-ikkunan tulosteasetuksista määritellään tulostetavaksi Tulosta. Tulostimeksi valitaan Amyuni PDF Converter, joka on ArchiCADin mukana tuleva PDF-kääntäjä. Arkiksi valitaan custom ja sen koko säädetään käytetyn masterplanssin mukaiseksi, marginaalien arvon ollessa 0 sekä masterplanssilla että PDF-kääntäjän asetuksissa. Kun PDF-kääntäjän paperikooksi valitaan joku masterplanssin arkin kerrannainen, tulostuu pitkä planssi esimerkiksi A4 -arkkeina. Asetus on tallennettava jokaiselle planssille erikseen. Masterplanssi tarkoittaa mallisivua, jolle on sijoitettu plansseissa olevat, toistuvat elementit. Näitä ovat esimerkiksi nimiö, logokuvat,

83 2 PT 1.4 Piirustus Piirustukset tarkoittavat tässä yhteydessä kaikkia planssin tuotavia näkymiä tai erillisiä tiedostoja. Näitä voivat olla esimerkiksi kuvaja PDF-tiedostot. Piirustuksien linkkejä hallitaan Piirustusten hallinta -paletin kautta, joka löytyy Projekti-ikkunan vasemmasta yläkulmasta avautuvasta putkahdusvalikosta. Mikäli tuodun piirustuksen päälle tallennetaan ja päivitetään sen linkki, saadaan uusi versio planssille näkyviin. 1.5 Näkymä Tyypillinen planssille tuotava elementti on mallista, detaljista tai luettelosta tallennettu näkymä. Näkymät tallennetaan Projektiikkunan Näkymä-välilehteen ja niille määritellään erilaisia asetuksia. Nämä asetukset ovat: ID-numero, Nimi, Tasoyhdistelmä ja Suhde, eli mittakaava. 2D-näkymissä määritellään sen lisäksi Esitystavat ja Kerroksen projektiorajat. 3D-näkymässä valitaan muodostetaanko näkymä 3D- tai Renderointi-ikkunasta. Kerroksen projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti. Jokaiselle näkymälle määritellään siis erikseen, miltä korkeudelta pohja siinä leikkautuu. Oletuskorkeus on 1 m kerroksen nollatasosta. Myös projektion ylä- ja alarajat ovat määriteltävissä rajaamaan pohjapiirustusten sisältöä. Katso myös UO.4 Leikkaustasot ja monen kerroksen läpi ulottuvat elementit. Näkymiä on hyvä käyttää planseissa, koska niiden asetukset säilyvät, vaikka itse sisältö kehittyykin. Projektin eri vaiheita varten tai eri yhteistyökumppaneille tallennetaan omat näkymät sopivine asetuksineen. Tämä on jatkotyöstön kannalta järkevää, koska näin kaikki tarvittava sisältö voi sisältyä samaan malliin ja asiakirjojen päivittäminen helpottuu. Näkymiä koskevaa tietoa myös kohdissa KO.KL Näkymät sekä KM.HAR Näkymät Kerroksen projektiorajat Kerroksen projektiorajat ovat yksi asetuksista, joida säädetään Näkymän tallentamisen yhteydessä. Projektiorajat tallentuvat näkymäkohtaisesti, mutta koskevat aina kaikkia kerroksia. Jos siis halutaan eri kerroksista tallennetuille näkymille erilaiset projektiorajat, on ne määriteltävä jokaisen näkymän tallennusvaiheessa erikseen. Mikäli projektiorajoja halutaan muuttaa tallentamatta näkymää, löytyvät säädöt myös Dokumentti-valikon kohdasta Pohjan leikkaustaso... Leikkaustason korkeus kerroksessa-kohdassa määritellään nimensä mukaisesti se taso kerroksen nollasta laskettuna, missä elementit leikataan. Yläraja- ja Alaraja-arvojen väliin jää se alue, jolla sijaitsevia elementtien osia esitetään. Oletusarvot ovat yläpuolisen ja näkyvän kerroksien nollatasot. Näin kaikki näkyvässä kerroksessa olevat elementit näkyvät, mikäli niiden taso on päällä. Alarajaa siirretään alaspäin, jos esimerkiksi lattialaatassa on aukko, jonka läpi halutaan alemmassa kerroksessa sijaitsevien elementtien näkyvän. Laskemalla tai nostamalla ylärajaa voidaan rajata esimerkiksi alakaton osia pois näkymästä, mikäli niiden tasoja ei voida sammuttaa. Elementtejä voidaan myös määritellä niiden asetuksissa näkymään vain näiden rajojen sisällä. Myös Yleinen alaraja, joka oletusarvoisesti on projektin nollataso, tulee käyttöön yhdessä elementtien asetuksien kanssa. Käyttäessä tätä asetusta elementti kyllä mallinnetaan kokonaisuudessa, joten se huomioidaan määrälaskennassa. Sen yleisen alarajan alapuolelle ulottuvat osat eivät kuitenkaan esiinny näkymissä. Mahdollinen käyttökohde tälle ovat esimerkiksi väestönsuojat, joiden ei haluta näkyvän pohja- tai asemapiirustuksissa.

84 1.6 Asetukset Jokaiselle piirustukselle määritellään kynäyhdistelmä, jolla se tulostuu. Kynäyhdistelmä on joko sama kuin lähteessä tai se valitaan ennaltamääriteltyjen yhdistelmien listasta. Uusia kynäyhdistelmiä luodaan Kynät ja värit -ikkunassa, joka sijaitsee Vaihtoehdot-valikon Attribuutit-kohdassa. Jokaisella kynällä voi olla useampi väri ja viivapaksuus jotka tallentuvat eri kynäyhdistelmiin. Esimerkiksi eri tulostusmittakaavoille on esitallennettu omat kynäyhdistelmät, joiden ansiosta piirustukset pysyvät aina luettavina, ilman että itse kynäasetuksia tarvitsisi muuttaa. Piirustusten hallinnassa määritellään sen lisäksi, kynäyhdistelmästä riippumattomana, millä väreillä piirustus tulostuu. Vaihtoehdot ovat Kynäyhdistelmän värit, Harmaasävyt ja Mustavalkoinen. Planssiasetukset koskevat planssiin tunnistetta, eli ID-numerointia ja nimeä, masterplanssia sekä sijoitettujen piirustuksien ID-numerointia. Piirustuksen asetukset sisältävät piirustuksen tunnistetiedot, päivitysvaihtoehdot, mittakaavan ja kynäyhdistelmän sekä kehyksen ja otsikon säädöt. Myös piirustuksen sijoitustaso valitaan tässä Kehys Sijoitetuilla piirustuksilla on planssatessa näkyvä kehys, jonka avulla piirustusta voidaan muokata. Tämä kehys ei näy tulosteissa. Piirustuksen asetuksissa määritellään halutessa tulostuva kehys, jonka viivatyyppi ja -väri ovat valittavissa Otsikko PT Kynäyhdistelmä Jokaiseen sijoitettuun piirustukseen voi liittää piirustusotsikon. Otsikon sisältö on muokattavissa, tyypillisesti se sisältää piirustuksen ID-numeron, nimen ja mittakaavan. 1.7 Linkit Näkymä linkittyy planssille dynaamisesti ja piirustukset tiedostolinkkinä. Dynaaminen linkki tarkoittaa sitä, että jos Archicad-projekti muuttuu ja se tallennetaan, muutos päivittyy välittömästi näkymään, mikäli näin halutaan. Muista ArchiCAD-projekteista voi tuoda näkymiä tai kokonaisia plansseja. Myös nämä voivat päivittyä automaattisesti kun lähdetiedostoa muokataan. Linkitetyn sisällön päivittymistä hallitaan Piirustusten hallinta -ikkunassa. Dynaaminen linkki on katkaistavissa piirustuslinkiksi. 2 Käyttöliittymä

85 PT Planssien ja tulosteiden hallintaan on käytössä Projekti-ikkunan välilehtien lisäksi kaksi apuikkunaa. Nämä ovat Järjestely ja Piirustustusten hallinta. Kummatkin löytyvät Projekti-ikkunnan vasemmassa yläkulmassa sijaitsevan Projektivalikko-painikkeen putkahdusvalikosta. Lisätietoa apuikkunoista löytyy käsikirjan kohdista KO.KL.8.7 Järjestely ja KO.KL.8.10 Piirustusten hallinta. Haluttujen näkymien tuontiin plansseihin on kaksi pääasiallista menetelmää. Näkymät-välilehdestä joko raahataan näkymä auki olevaan planssin tai käytetään hiiren oikean painikkeen valikosta löytyvää Sijoita planssiin -komentoa. Toivottu sijoituskohta osoitetaan graafisesti. 3 Työn kulku 3.1 Yksittäiset piirustukset Suositeltava työtapa planssatessa ja tulostaessa on tallentaa mallista, detaljeista tai luetteloista ensin näkymät, joille määritellään sopivat asetukset. Seuraavaksi luodaan tarvitut planssit käyttäen pohjana masterplansseja. Masterplansseihin sijotetaan masterelementit kuten nimiöt ja mahdolliset planssin reunaviivat. Nimiöissä kannattaa käyttää automaattitekstejä.

86 1. Esikatsellaan piirustus pohjaan, leikkaukseen, julkisivuun, detaljiin, vuorovaikutteiseen selosteeseen tai 3d-ikkunaan, tai animatioreittiin halutun näköiseksi. Asetetaan siis sisällön osalta, tarpeellisin osin oikein; -Mittakaava -Esitystavat -Mitta-asetukset -Zoom -3d-ikkuna asetukset tai Renderointiasetukset -Valinta-alue tai 3d-leikkausasetukset Nämä on usein helpointa säätää oikein käyttäen Piirtonäkymäapuikkunaa. Mikäli toimiston tasoyhdistelmät ja esitystavat ovat vakioituja, ei Muu tai muita sellaisia käsisäätöjä tarvita. PT Sekä raahaaminen että kohdevalikon kautta tuominen onnistuvat myös suoraan Sisältö-välilehdestä. Tällöin ArchiCAD tallentaa automaattisesti näkymän Näkymät-välilehteen. 2. Tehdään Sisällöstä Näkymiä. -Avataan Järjestely-ikkuna auki niin että vasemmalle jää Sisältö ja oikealle Näkymät. Raahataan yksi tai useampia näkymä ikoneja vasemmalta oikealle. Raahattaessa kansio, (esimerkiksi Pohjat), kansion sisältö muodostuu automaattisesti näkymiksi. Näin useiden näkymien säädöt tallentuvat kerralla. Kun näkymä tai joku muu lähde on sijoitettu planssiin, aletaan siitä puhua piirustuksena. Piirustuksen asetuksia pääsee muokkaamaan valitsemalla se ja avaamalla asetusikkuna hiiren oikean painikkeen valikosta. 3.2 Piirustussarja Piirustussarjoja määritellään tehokkaimmin Järjestely-ikkunan kautta. Piirustussarjalla käsitetään tässä yhteydessä samoilla asetuksilla varustettuja näkymiä jotka halutaan plansseille samaan asemaan. Näin piirustusten ilme ja sisältö vakioituvat, ja laatu pysyy samana sarjaa julkaistaessa. VINKKI: Mikäli toimiston ensimmäisessä ArchiCAD 10 projektissa tekee tämän työn tarkkaan, on kaikki hyväksikäytettävissä seuraavassakin, kunhan muistaa tallentaa projektin avulla oman aloituspohjan. Tyypillinen työn kulku pääpiirteittäin:

87 6 PT VINKKI: Näkymiä kannattaa jakaa kansioihin tarkoituksen mukaan, esimerkiksi Lupa-, Työ- ja Mittapiirustussarjoiksi. Näkymiä voi järjestellä raahamalla niitä oikeisiin paikkoihin. 3. Tehdään Näkymistä Plansseja. -Avataan Järjestelyyn Näkymät vasemmalle ja Planssit oikealle puolelle. -Valitaan /tarkistetaan oletusarvoinen Mastersivu, klikkaamalla sen päällä hiiren oikealla ja valitsemalla se oletusarvoiseksi. Oletusarvoinen Mastersivu on merkitty koirankorvalla. Näin piirustussarja sijoittuu oikein, keskeisesti Plansseille. -Raahataan kansio tai piirustusnäkymät näkymistä plansseille, tai painetaan Lisää nappia, kun oikea näkymä tai kansio on valittuna. -Tehdään uusi Tulostesarja painamalla painiketta jossa on näkyvän sarjan nimi. (Esimerkissä 1 Views). -Raahataan haluttu sisältö sarjaan. -Valitaan sarjalle Tulosteasetukset, eli Tulostetaanko, Tallennetaanko se tiedostoiksi, Viedään Internetiin vai piirretäänkö se piirturille tai tallennetaan niihin sopivaan.plt-muotoon. 4. Tehdään Plansseista Tulosteita. -Avataan Järjestelyyn vasemmalle Planssit ja oikealle Tulosteet. Sarjaksi tulee näkyviin joku mukana oleva oletusarvoinen sarja joka mahdollistavat kaikkien Näkymien (Views) tai Planssien (Layouts) tulostuksen automaattisesti.

88 7 -Sarjan sisältöä hallitaan sijoittamalla sitä kansioihin, esimerkiksi tiedostomuoto valitaan, Muoto-kohdasta, kerralla valitulle kansiolle. -Järjestely-ikkunassa on alinna painikkeet josta valitaan tulostetaanko kerralla koko sarja, valitut kohteet vai kaikki sarjat. Näin yksittäisten Tallenna tai Tulosta-käskyjen tarve minimoituu ja Projektin sisällön tai/ja Järjestelijän Tulosta-painike korvaa ne. 3.3 Planssit 3.4 Tulosteet PT Tulostettavat planssit kerätään tulostesarjaan. ArchiCADissä on esitallennettuna tulostesarjoja. Mikäli halutaan luoda uusi sarja, se onnistuu helpoiten Järjestely-ikkunassa. Lisätietoa Planssit-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL Planssit ja KM.HAR Planssit.

89 PT Tulostesarjalle valitaan Tulostusasetuksissa tulostetapa ja mikäli se halutaan tallentaa paikannetaan tallennussijainti. Tiedostomuodon voi toivottaessa määritellä jokaiselle tulostesarjan planssille erikseen. ArchiCADissä on mistä tahansa ikkunasta mahdollista tulostaa myös suoraan, Arkisto-valikon Piirrä- tai Tulosta-komentoja käyttäen. Esimerkiksi matalalaatuisen PDF-vedoksen tulostamiseen tämä onkin nopein menetelmä. Jos samoja plansseja on kuitenkin tarkoitus projektin edetessä tulostaa useampaan otteeseen tai eri vastaanottajille, on yllä kuvatusta työtavasta selkeää hyötyä. Kerran määritellyt asetukset säilytvät, joten jatkotyöskentely nopeutuu. Myös piirustusten ja planssien päivittäminen helpottuu näin. Näkymien tekoa, planssausta ja tulostusta käsitellään myös Harjoituskirjan osassa KM.HAR10.20 Harjoitus 20 Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Tulosteiden hallintaan käytetään joko Projekti-ikkunan Tulosteetvälilehdellä tai Järjestely-ikkunassa. Lisätietoa Tulosteet-välilehdestä löytyy käsikirjan osista KO. KL Tulosteet ja KM.HAR Tulosteiden tekeminen.

90 Archicad 10 ML.MLO- MLO Määrälaskentaohje MLO

91 ML.MLO-2 MLO Tämän välilehden alle on koottu Archicadin määrälaskentaan liittyvät asiat. 1 Laskentakäskyt Määrälaskentaa käyttävät ja siitä eniten hyötyjä saavat yleensä Archicadin käyttöön jo hyvin perehtyneet, hyödyntäminen on helpompaa kun perusperiaatteet ovat jo tuttuja. Tämä on tärkeää koska kaikki laskenta perustuu mallinnukseen, ja päinvastoin. Tämän vuoksi kurinalaisen mallinnuksen merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa. Monet tässä käsikirjan osassa esitellyt toiminnot eivät löydy Archicadin vakiokäyttöliittymistä. Näiden käskyjen lisäämiseksi on siis muokattava käyttöliittymää joko lisäämällä käskyt olemassaoleviin valikkoihin tai luomalla uusi Laskenta-valikko. Käyttöliittymän muokkaus on käsitelty kohdassa ###. -Tekstilistaus (Lista), jossa tulokset on eritelty sarkaineroteltuna tekstinä. Teksti on tallennettavissa tekstitiedostoiksi tai HTMLmuotoon. Leikepöydän kautta siirto onnistuu myös useisiin eri Archicad ikkunoihin tai jopa toisiin ohjelmiin. -Graafinen taulukko (Luettelo) jonka sisältönä voi olla tekstiä, numeroita, sekä Archicad elementtien graafisia symboleja, logoja-, sekä muita kuvatiedostoja. Luettelo on tallennettavissa.rtf-, sekä Archicad projekti-muotoihin. Leikepöydän kautta siirto onnistuu myös useisiin eri Archicad ikkunoihin tai jopa toisiin ohjelmiin. Leikepöydälle kopioituu valinta-alueen sisältö. Vaikkakin ohjelman sisältö maittain vaihtelee on Elementtiluetteloissa joitakin vakiomalleja joita voi käyttää jopa ilman määrälaskenta-asetuksia sisältävää kirjastoa. Käsiteltäviä toimintoja ovat: -Luettelot -Tietokanta -Uusi määrätieto -Määrätiedon muokkaus -Valittujen määrätiedot -Yleiset määrät Kun käyttöliittymää on muokattu se voi näyttää tältä: 2 Määräluettelotyypit Archicad mallissa ja siihen ladatuissa kirjastoissa (tietokannoissa), olevan sisällön pohjalta on tehtävissä kolmentyyppisiä tulosteita: Elementtiluetteloja, Nimikeluetteloja sekä Vyöhykeluetteloja. Erilliset Archicad-laajennusohjelmat pystyvät luetteloimaan myös omilla tavoillaan. 2.1 Elementtiluettelot Elementtiluetteloiden avulla on tarkoituksenmukaisinta laskea mallissa olevien elementtien parametreja. Elementtiluettelon luomiseksi, Archicad suodattaa projektin, tai valitut elementit Elementtiluetteloon Määrätaulukot-ikkunassa valitulla tavalla. Valintajoukkoon sopivat elementit esitetään Parametreina, Nimikkeinä ja Kuvauksina, kuten Luettelomallissa määriteltiin. Oheinen taulukko listaa eri elementtityypit, niiden pinnat, ja mitä tilavuus tarkoittaa eri elementeille. 1.1 Luetteloinnit Elementti, Nimike ja Vyöhykeluettelot luovat erilaisia valmiiksi määriteltyjä luetteloja ja listauksia, joko koko projektista tai niillä ehdoilla jotka on määritelty Määrätaulukko-ikkunassa Laskettaviksi elementeiksi. Haluttu luettelo saadaan esiin näytölle valikosta tai Projekti-ikkunan Määräluettelot-kohdasta. 1.2 Luettelomalli Tiedon lajittelu ja analysointi, haluttujen asioiden laskenta ja tulostuvan kaavion ulkoasu määritellään luettelomallissa. Luettelomallit ovat ennalta määritettyjä tapoja joiden mukaan Archicadin määrälaskenta käsittelee tietoa. Määräluettelo-ikkunan sisältö voi olla kahta eri tyyppiä. Huomioita: 1. sisältäen pinnat aukkojen ympärillä sekä sisäänvedon (upotuksen) ympärillä. Ref tarkoittaa seinän emäviivan puolta ja other sen vastakkaista puolta. 2. Kaikki reunat (ylä, ala, molemmat puolet) sisältäen aukkojen reunat, lukuunottamatta joitakin sisäänvedon reunoja. 3. Vasen ja oikea puoli palkilla määräytyy sen asentoon nähden;

92 ML.MLO- vasen ja oikea voivat olla toisinpäin kun palkki kytkeytyy seinään ei kohtisuorassa kulmassa. 2.2 Nimikeluettelot Nimikeluetteloja käytetään kun tarvitaan määräluetteloja joihin halutaan esimerkiksi kappale ja hintatietoa. Nimikkeillä tyypillisesti tarkoitetaan elementtien ominaisuuksia, kuitenkin myös jotkut parametrit ovat myös laskettavissa Nimikkeiden kautta. MLO 2.3 Vyöhykeluettelot Vyöhykeluettelojen avulla lasketaan huone- ja varusteluetteloja. Vyöhykeluettelon avulla saadaan tietoa vyöhykkeen parametreista ja niihin liittyvistä elementeistä. Näin vyöhykkeen paikkatiedon avulla saadaan elementit laskettua sijainneittain. Tätä ominaisuutta hyödynnetään esimerkiksi huone- ikkuna- ja ovikorteissa. 2.4 Valinta ja laskentakäskyt Kun valitaan luettelointikäsky ja mallista on valittuna elementtejä, voi luettelomallissa olla ristiriita valinnan kanssa. Näin tapahtuu esimerkiksi jos valitaan ikkunaluettelo ja valittuna on seiniä. Kohdassa Vaihtoehdot Työympäristö 3D ja Laskenta on kolme vaihtoehtoa valittujen elementtien laskentaan. Nämä ovat; Luetteloi kaikki, luetteloi valittuna olevat elementit, vaikka ne eivät vastaisi määriteltyjä ehtoja. Käytä asetuksia, käyttää hakuehtoja valittuihin elementteihin, jolloin epäoleellisia ei huomioida. Näytä varoitus, varoittaa tapahtuneesta, jolloin on valittavissa toinen yllämainituista. 3 Laskentatietokantojen rakenne Pääosa määrälaskennan Luettelojen luomiseen tarvittavasta tiedosta löytyy valituista kirjastoista. On mahdollista käyttää, laajentaa ja päivittää Archicadin mukana oletuksena olevaa (ia) Tietokantaa (oja). Samoin kokonaan uusien tietokantojen luominen omiin tarpeisiin on mahdollista. Tietokannoissa voi olla Nimikkeitä, Kuvauksia ja Yksiköitä jotka ryhmitellään Luokiksi. Tietokantoja voi muokata - sekä luoda uusia Tietokantoja, Luokkia, Nimikkeitä ja Kuvauksia - laskenta käskyjen avulla. Tietokannat ovat Archicadin kirjastoihin sijoitettuja tiedostoja, joista tietoa haetaan. Oletuksena, sisäänrakennettua tietokantaa muokataan Muokkaa tietokantaakäskyllä. Esimerkissä AC_10_FIN on tietokannan nimi; Yleiset, Työt, Betoni, ja niin edelleen ovat luokkia; luokat sisältävät nimikkeitä ja kuvauksia. HUOMAA: Tietokanta sisältää myös Yksiköt jossa määritetyt yksiköt ovat käytössä laskennassa. 3.1 Luokat Tietosisältö Tietokannoissa on järjestetty hierarkiseen järjestykseen joka on jaoteltu Luokkiin. Luokka sisältää ryhmän Nimikkeitä ja Kuvauksia, loogisesti ryhmiteltynä, tyypillisesti mukaillen maakohtaisia kustannuslaskentamenetelmiä. Ominaisuudet on mahdollista ryhmitellä rakennusosien mukaan esimerkiksi, Seinät, Pilarit, Katot tai materiaalien esimerkiksi betoni, puu, teräs, tai työlajeittain esimerkiksi perustustyö, sähkötyö, tai sisustustyö. Ristiviittaukset eivät ole mahdollisia, mikä tarkoittaa sitä että samaa ominaisuustietoa ei voi käyttää eri Luokissa, jossei sitä ole sisällytetty niihin kaikkiin. Jokaisella Luokalla on nimi ja koodi jotka molemmat kirjoitetaan sen kenttiin. Tietokannan Luokat järjestyvät aakkosellisesti koodin perusteella. Luokat on mahdollista tehdä hierarkisiksi koodin avulla. Koodi on tunniste jonka nimi voi olla kuvaava. Esimerkki: Luodaan uusi luokka nimeltä Betoni. Sen koodi on 003. Luodaan toinen luokka nimeltä Betonielementti. Sen koodiksi valitaan , näin siitä tulee Betoni -koodin alaryhmä. Luodaan lisäksi luokka Betonielementtiseinä. Sen koodiksi valitaan näin siitä tulee Betonielementti -koodin alaryhmä. Näin on muodostettavissa neljän tason hierarkia Luokkia ja alaryhmiä. 3.2 Nimikkeet Nimikkeet voivat olla joko tarvittavia rakentamisessa tarvittavia materiaaleja (teräs, betoni, tai muu sellainen), tai mitä tahansa muuta (hinta, työtuntimäärä), jota voidaan mitata suhteessa rakennettaviin elementteihin. Jokaisella Nimikkeellä on nimi, koodi, (kappale)määrä, yksikkö ja viittaus (suhdeluku) sen suhteesta rakennettaviin elementteihin. -Koodi voi olla mikä tahansa merkkijono esimerkiksi 113, Sei-

93 ML.MLO- MLO nä-001, IT-1 -Nimi, tunnisteteksti josta käyttäjä tunnistaa sen esimerkiksi hiekka, ikkunatyypin numero. -Määrä on numeroarvo esimerkiksi 1,75 -Yksikkö on mikä tahansa Yksiköissä määritetty, samannimisessä tietokannassa (esimerkiksi kg, m2, tai Euro ) - valittavissa pudotusvalikosta. -Suhdeluku: Esimääritelty lista rakennuselementtien geometrisia tai muita arvoja joihin suhteessa haluttua asiaa voidaan laskea - valittavissa pudotusvalikosta. Ne ovat: Kappale, nimikkeet lasketaan kappaleittain suhteessa linkitettyihin rakennuselementteihin (esimerkiksi 2 tuntia /kappale, vaikka laskettaessa samankaltaisten pilarien asennusaikoja) Muille suhdeyksiköille ja linkitetyille elementeille löytyy esimerkkejä oheisesta taulukosta. 3.3 Kuvaukset Kuvaukset ovat tekstitietoa, joiden avulla tarkennetaan rakenteista luetteloitavaa tietoa. Esimerkiksi viimeistely, turvallisuus, toimitus, asennus, tai käsittelyohjeita. Kuvaukset tulevat näkyviin luetteloinneissa, niitä ei käytetä laskennassa eikä niitä ole linkitetty komponentteihin tai elementtien parametreihin. Jokaisella Kuvauksella on lyhyt ja pitkä teksti sekä koodi. Aivan kuten Nimikkeet, Kuvaukset voivat sijaita Tietokannoissa (yleiset) tai paikallisesti määrätietue-objekteissa. 3.4 Yksiköt Jokaisessa Tietokannassa on määriteltynä laskennassa käytettävät yksiköt. Yksiköt sijaitsevat samalla tasollatietokannan Luokkien kanssa. Jokaisessa tietokannassa Yksiköitä voi olla käytössä rajoittamaton määrä. 4 Tietokannan muokkaus Valitse Avaa Tietokanta-käsky. Tietokannat ikkunan avulla luodaan, muutetaan ja poistetaan käytössä olevien tietokantojen elementtejä. Lyhenteet: ref: tarkoittaa seinän emäviivan puolta other: tarkoittaa seinän emäviivan vastaistapuolta left: tarkoittaa palkin piirtosuunnan vasenta puolta huomioiden sen asennon right: tarkoittaa palkin piirtosuunnan oikeaa puolta huomioiden sen asennon Merkitykset: Nimikkeet jotka ovat suhteessa pilarin mittaan: Pilarin korkeutta käytetään nollan asemasta. Nimikkeet jotka ovat suhteessa palkin pituuteen: Palkin pituutta kaavalla (left+rigt)/2 käytetään nollan asemasta. Nimikkeet jotka ovat suhteessa objektin mittaan: Parametriarvoa A käytetään nollan asemasta. Nimikkeet jotka ovat suhteessa pilarin pinta-alaan: Pilarin rungon pintaa ei käsitellä, vain kuorikerroksen pinta-ala lasketaan, mikäli se on käytössä. Huomioita: Elementit suhteessa pilarin pituuteen Tiedot ovat hierarkisessa järjestyksessä. Vasemmalla näkyy käytössä olevien Tietokantojen sisältö. Oikeanpuoleinen osa muuttuu sen mukaan mitä vasemmalta on valittuna. Ikkunan alaosassa olevan pienen nuolen jossa on teksti Tason sisältö tietokannassa, alla näkyy samantason (ylempänä valitun) elementtien tiedot. Eli kaikki tietokannat, kaikki luokat, kaikki nimikkeet ja niin edelleen. Archicad tietokanta sisältää ennalta tehtyjä Luokkia, Nimikkeitä ja Kuvauksia sekä Yksiköitä. Valittuja tietokantoja tai niiden osia voi poistaa yläosan poista painikkeella, tai luoda uusia tietokantoja tai niiden osia Uusi... -alasvetovalikon avulla. Tärkeää: Kun tästä keskusteluikkunasta poistuu tallentaen muutokset, Archicad korvaa tietokannan sisällön tehdyillä muutoksilla. Oletusarvoiset Tietokannat sijaitsevat Archicadin Kirjastot-kansiossa. Kun uusi tietokanta luodaan, syntyy uusi ryhmä tiedostoja jotka noudattavat sen nimeämistapaa. Tiedostojen nimet ovat siis esimerkiksi, Uusi tietokanta_kuvaukset.txt, jossa sijaitsevat tietokannan kuvaukset. Uusi tietokanta_luokat.txt, jossa sijaitsevat tietokannan luokat.

94 ML.MLO- Uusi tietokanta_nimikkeet.txt, jossa sijaitsevat tietokannan nimikkeet. Uusi tietokanta_yksiköt.txt, jossa sijaitsevat tietokannan yksiköt. Uusi tietokanta_määrät.txt (jossa määritellään yleisissä määrissä asetetut sidonnan hakuehdot), Uusi tietokanta_tavat.txt (jossa määritellään tietokannassa olevat luettelointitavat, joita on vähintään kaksi), MASTER_GDLUusi tietokanta.gdl (jossa määritellään käytössä olevan tietokannan tiedostot, eli yllämainitut) TÄRKEÄÄ! MasterGDL-tiedosto on Archicad-kirjaston yleinen määrittelytiedosto, joka on tärkeä koko kirjaston toiminnan kannalta. Sen sisältö määrittää kirjaston yleisiä toimintatapoja, esimerkiksi siinä käytössä olevat materiaalit tai täytteet. Mikäli jossain kirjastossa on käytetty MasterGDL- alkuista objektia, se pitää olla mukana valituissa kirjastoissa kirjastoa käytettäessä. VINKKI: Nimike voi olla esimerkiksi jollekin objektille käytettävä ominaisuus, esimerkiksi hinta tai varusteluversio. Nimiketiedosto on korvattavissa suoraan taulukkolaskentaohjelmasta tuodulla tekstimuotoisella listauksella. Mikäli objekteihin on määritelty luokat (esimerkiksi tuotekoodit), ne saavat oikeat nimikkeet. 4.2 Yksiköt Yksikkömäärittely sisältää määräyksiköt joihin viitataan Nimiketietokannasta. Valitsemalla halutun yksikön nimi saadaan sen ominaisuudet muokattaviksi ikkunan oikeaan laitaan. Ylärivi (jota ei voi muokata) näyttää tietokannan nimen johon valittu yksikkö kuuluu. Nimen vaihtaminen tehdään tekstikenttään. Ikkunan keskelläolevat viisi vaihtoehtoa kontrolloivat miten yksikköä käsitellään tekstimuotoisissa listauksissa. Luettelomallissa on mahdollista ohittaa ja määrittää nämä yksiköt, luettelokohtaisesti. 1. Tasaus vasemmalle säädetään ruksilla, mikäli merkkejä on leveys kentässä enemmän siirto tapahtuu välilyönnein. Oletuksena kaikki yksiköt on tasattu oikealle ja niiden eteen tulee välejä merkki lisää merkkijonon eteen plusmerkin, samalla kyseiseen kenttään mahtuu yksi merkki vähemmän. 3. Ruksilla Välilyönti jos ei + merkkiä sijoittaa välilyönnin ensimmäiseksi merkiksi, jos plusmerkkiä ei ole määrätty sijoitettavaksi, näin kaikki arvot tasataan vasemmalle. 4. Ruksilla Ei kokonaisnollia saadaan tilanne jossa kokonaisnollia ja niiden desimaaleja ei näytetä, mikäli arvo on 0 ja 1 tuuman välillä. Tämä pätee desimaalilukuihin. Siis esimerkiksi ikkunoissa ja ovissa. 5. Ruksilla Näytä nollatuumat saa arvot esiin mikäli ne ovat väliltä 0 ja 1 tuumaa. Tämä pätee mikäli mittayksiköt on määritelty tuumamitoiksi. -Leveyskentässä asetetaan merkkien määrä yksikköä esitettäessä. Minimileveys on kolme merkkiä. MLO 4.1 Luokat Luokat ovat ryhmiä joiden avulla järjestellään nimikkeitä ja kuvauksia. Luokan avulla on mahdollista määritellä ominaisuuksia aliurakoitsijoittain, materiaalein, ammatein, kustannuksin ja niin edelleen. Korostamalla Luokan nimen tietokannassa saa sen koodin ja nimen muutettavaksi ikkunan oikeassa laidassa oleviin kenttiin. Luokkien hierarkia määrätään koodeilla: Alempiarvoiset tulevat esiin alemmille tasoille. Luokan koodissa voi olla mitä tahansa merkkejä, mutta hierarkiaa tehtäessä, kannattaa määrittää koodit kuten tietokoneiden IP-osoitteet esimerkiksi Erotinpisteet koodissa auttavat hierarkian luonnissa, esimerkiksi Luokka on alempi kuin joka on Luokan 016 alla. Ylimmän tason luokan nimessä ei ole pakko olla pistettä koodin perässä. Luokkien täytyy olla ainutlaatuisia tietokannassa. Esimerkki neljännen tason ala-luokasta (huomaa kuinka koodi on määritelty) -Valitse haluttu desimaalimäärä luetteloihin valikosta. -Käytä muunnosyksikköä mikäli yksikkö on eri kuin käytetyssä laskentayksiköissä. HUOMAA! Archicadin laskennat tapahtuvat Laskentayksiköiden mukaan. Ne määritellään kohdassa Vaihtoehdot-Projektin asetukset-laskentayksiköt. Luettelomallissa on kuitenkin mahdollista ohittaa ja määrittää nämä yksiköt, luettelokohtaisesti.

95 ML.MLO-6 MLO 4.3 Nimikkeet Klikkaamalla minkä tahansa tietokannan luokan edessä olevaa +-merkkiä näkee onko luokassa Nimikkeitä, Kuvauksia tai molempia. Samoin klikkaamalla Nimkkeen edessä olevaa +-merkkiä, näkee sen sisällön. Muokattaessa Nimikkeen sisältöä valitussa tietokannassa, valitaan se tietokantarakenteesta. Näin oikealle tulee näkyviin sen ominaisuudet. Nimiketietokannan sisältö tunnistetaan sen luokkien ja koodien avulla, jotka näkyvät oikealla. Koodin voi vaihtaa kirjoittamalla sen kenttään. Nimikkeitä voi siirtää eri luokkiin vetämällä ja pudottamalla. Nimikkeen tai kuvauksen voi pudottaa haluttuun paikkaan. Kolmen alimman rivin avulla Nimikkeelle voi antaa määrän suhteessa elementin valittuun määräyksikköön tai pintaan. Esimerkiksi kahdeksan kappaletta laattaa neliömetrille seinän pintaa B. 4.4 Kuvaukset Klikkaamalla tietokannan luokan auki saa esiin sen sisällön jolloin sen sisältämät Kuvaukset tulevat esiin. Klikkaamalla kuvauksen auki näkee tietokannasta sen sisällön, jota voi muokata. Kuvaus tunnistetaan tietokannassa sen oikealla näkyvän luokan ja koodin avulla. Vastaavasti koodia voi muuttaa. Kuvaukset ovat siirrettävissä vedä- ja pudota menetelmällä tietokannassa. Kuvaus on pudotettavissa joko toisen luokan Kuvaukset kansioon, jos se on auki, tai suoraan toiseen luokkaan. Jälkimmäisessä tapauksessa siirretty kuvaus sijoittuu automaattisesti kuvaukset kansioon. Kuvauksien tekstejä muokataan Koko teksti-kentässä. VINKKI: Ajattele määrätietuetta ruuanlaittoreseptinä jossa ainekset sijaitsevat puutarhassasi (paikalliset Nimikkeet), talon sisäiset keitto-ohjeet (paikalliset Kuvaukset), sekä ainekset jotka täytyy ostaa kaupasta (Tietokannan Nimikkeet) ja ohjeet jotka yleensä löytyvät keittokirjoista (tietokannan Kuvaukset). Aivan kuten ainesten määrä täytyy säätää ruokailevan henkilömäärän mukaan, laskennassa täytyy säätää elementtien mukaisesti komponenttien määrää. Archicad laskee määrät elementtien viitesuureiden ja Nimikkeiden suhteessa. Tieto jota ei suoranaisesti saada mallin elementeistä, on siis varastoitavissa ja kerättävissä tietokannasta määrätietueiden avulla. Määrätietueita käytetään siis lisäämään nimikkeitä ja kuvauksia rakennuselementeille. Kaksi määrätietueen määritelmää ovat siis Nimikkeet ja Kuvaukset. Nimikkeet ja Kuvaukset, voivat sijaita yhdessä yksiköiden kanssa siis tietokannassa tai olla määritettyinä paikallisesti. Paikallinen määrätiedon määrittely on mahdollinen mille tahansa kirjaston elementille (ikkuna-, ovi-, lamppu-, objekti-) yksilöllisesti, sen sisällä, tai lisäämällä se määrätietueena. Sekä objektissa itsessään olevat määrätiedot, että määrätietueet voivat hakea tietoa Tietokannasta, jotka siten kiinnittyvät rakennuselementteihin. Määrätietue on linkitettävissä yleisesti, Yleisten määrien ehtojen avulla, tai yksilöllisesti elementtien työkaluasetuksissa. 5 Määrätietue objektit 5.1 Mitä ovat määrätietueet Määrätietue on erikoisobjekti jolla ei ole 3D kuvausta. Määrätietueita käytetään kuvaamaan esimerkiksi erikoisia rakenneratkaisuja joista halutaan lisätietoa laskentaan. Esimerkiksi sen avulla on lisättävissä luetteloon yksityiskohtainen kuvaus rakennettavasta pilarista, tai mikä tahansa muu tieto jota se ei pysty saamaan mallista. Vastaavasti huonekorttiin voidaan lisätä huoneen varustelu tietoja määrätietueen avulla. 5.2 Määrätietueiden luominen ja muokkaus Määrätietueita luodaan Laskenta-valikon kohdasta Uusi-määrätietue. Määrätietuetta muokataan kuten normaalia GDL-objektia, Objekti-ikkunan säädöillä ja GDL-ohjelmoinnilla. Käsky vastaa Arkisto-valikon kohtaa Kirjastot ja Objektit-Uusi objekti... Määrätietueessa ei ole 3D-ohjelmaa, tai 3D-ikkunaa. Muuten toiminnot ovat samankaltaiset muiden objektityyppien kanssa. Lisää tietoa Objekti-ikkunasta löytyy kohdasta GDL Master Window - Archicad Ohjeesta. Lisää tietoa GDL-objekteista ja niiden ohjelmoinnista löytyy Archicadin Ohje-valikon kohdasta GDL Reference Guide.

96 ML.MLO- Käskyllä Muokkaa määrätietuetta avataan olemassaolevia määrätietueita muokattavaksi. Tämä vastaa Arkisto-valikon kohtaa Kirjastot ja Objektit-Avaa objekti Nimikkeiden ja kuvausten linkittäminen tietokantaan Mikäli Määrätietueeseen tehty Nimike tai Kuvaus halutaan tunnistettavaksi tietokannassa, on se linkitettävä määrätietueessa ikkunan yläreunan Yhdistä tietokantaan painikkeella. Valitse Nimikkeet tai Kuvaukset ikkuna aukeaa. Näin tietokannassa olevista saadaan linkki haluttuun. Kun Nimike tai Kuvaus on linkitetty tietokantaan se seuraa tietokannan muutoksia. Kun Nimike tai Kuvaus on jo linkitetty tietokantaan, linkitys painikkeen tilalle tulee Katkaise linkki tietokantaan, ja myös vaihda linkki tulee aktiiviseksi. MLO HUOMAA: Mikäli avaat määrätietueen rakennuselementin ollessa projektissa valittuna, kaikki siihen suoraan linkitetyt avautuvat automaattisesti. 5.3 Nimikkeiden ja kuvausten määrittely Määrätietoja määriteltäessä, pitäisi aina päättää ensin tulevatko ne käyttöön useille elementeille tai olisiko niille käyttöä useammissa yhdistelmissä, vai onko niitä tarkoitus käyttää vain yhdessä elementissä. -Ainutlaatuinen objektin ominaisuus esimerkiksi itsetehdyn ristikon pinnoitus, kannattaa määrittää suoraan itse objektiin. Esimerkiksi objektin sisältä halutun pinta-alan, tilavuuden tai muun erikoisen ominaisuuden laskenta tehdään sen GDLkoodiin ohjelmoimalla. Vaihtoehtoisesti hinta voi suoraan olla määriteltävä parametriarvo. -Yleisempi ominaisuus esimerkiksi tarvittava sementin määrä rakennuksen betonirakenteissa, on helpompi kuvata paikallisesti määrätietueissa joita käytetään betonirakenteisille elementeille suhteessa niiden tilavuuteen. -Yleistasoisimmat ominaisuudet, esimerkiksi seinissä (Nimike) tarvittavan maalin määrä, tai turvallisuusohje (Kuvaus), joita käytetään useissa yhdistelmissä, on järkevintä määrittää Tietokannan Määriin jolloin mikä tahansa määrätietue voi käyttää niitä. Klikkaamalla vasemman laidan Nimikkeet nappia saadaan esiin yläosaan Nimikkeiden säädöt. Uusi painikkeella luodaan uusi rivi Nimikkeeseen. Objektikohtaiset tiedot luetellaan normaalilla tekstillä, tietokannan kursivoidulla ja tietokannasta puuttuvat harmaalla tekstillä. 5.5 Yleiset määrät Määriteltäessä yleisesti määrätietoa, haluttujen ehtojen mukaan, käytetään Yleisiä määriä. Käytettäviä ehtoja ovat elementtityyppi, kynä, koko, materiaali ja niin edelleen. Tehdyt linkitykset ovat näkyvissä Yleiset määrät ikkunassa. Syöttämällä halutut arvot tai tekstit koodi, nimi ja määrä kenttiin, määritellään uuden nimikkeen sisältö. VINKKI: Valmistajan tai toimiston kirjastossa objekti voi saada hintansa hakemalla sen kirjaston nimikkeistä. Näin hinnastoa on helppo päivittää esimerkiksi toimittamalla uusi Valmistajankirjasto_NI- MIKKEET.txt Objektit, (oikealla) perustuvat hakuehtoihin, joihin kuuluu elementtityyppija muita yleisiä tai työkalukohtaisia ominaisuuksia. Näitä ehtoja muokataan Jos elementti vastaa näitä ominaisuuksiapainikkeen kautta. Ehtolause näyttää neljä parametria kerrallaan. Kaikki saadaan näkyviin siirtämällä alareunan vaakavierityspalkkia. Ehtojen oikealla puolella näkyy niihin linkitetyt määrätietueet. Sarakeotsikoita klikkaamalla, saadaan sisältö sarakkeen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Määrätietueen linkittämiseksi ehtoihin, tai linkin vaihtamiseksi, käytetään Sido Määrätietue painiketta. Tämä tehdään Yleiset Määrät / Sido määrätietue-ikkunassa.

97 MLO ML.MLO- 5.6 Ehdot ominaisuuksien määrittelylle Määrätietoja sisältävien luettelojen luomiseksi, määrät täytyy linkittää rakennuselementteihin. Nämä ominaisuudet on linkitettävä elementteihin joko yksilöllisesti tai Yleisten määrien kautta. Valitse-välilehti näyttää aktiivisten kirjastojen määrätietueet aakkosjärjestyksessä. Valittu näkyy korostettuna listalla. Valittujen määrätietueiden Nimikkeet ja Kuvaukset saa esiin määrätietueen kuvaus kolmiosta painamalla, samalla sen tekstikuvaus muuttuu määrätietueen sisältö tekstiksi. Valitsemalla Määrätietueen, voi sen linkittää haluttuihin ehtoihin. Määrätietueiden etsimisen avuksi on ikkunassa Etsi-välilehti. Hakusanalla voi hakea ehdot täyttäviä tietueita. Valittu linkitetään Sido määrätietue... painikkeella. Alareunan Määrätietueen kuvauskentän ohje auttaa määrittelyssä. Valittu määrätietue saadaan muokattavaksi Muokkaa... painikkeella. Vastaavasti uusia luodaan Uusi.. painikkeella. Sulkemalla ikkunan voi poistua tekemättä muutoksia. Yleisissä määrissä, kaksi radionappia mahdollistavat valinnan siitä miten identtisiä parametreja sisältäviä käsitellään. Ota käyttöön kaikki määritellyt määrätietueet tarkoittaa että ehtoja sovelletaan kaikkiin sopiviin elementteihin. Esimerkki: Yksinkertaisempi ehto sisältää kaksi parametria, seinän rakennetyyppi ja muuraustäyte ja määrätietueen nimikkeissä on tiiliä ja laastia. Tarkempi ehto sisältää kolme parametriä joista rakennetyyppi ja täyte ovat identtisiä aiemman kanssa. Kolmas parametri on kalkkimaali materiaali, ja määrätietueen ainoa nimike on rappaus. Tässä tilanteessa rakennuselementit joissa on tarkemmat ehdot saavat ei vain rappaus, vaan myös tiili ja laastimäärät. Elementit jotka sopivat yksinkertaisempiin ehtoihin saavat tiili ja laastimäärät. Valittaessa vain tarkemmin määritellyt, sopivuus tarkempaan määritykseen ohittaa yksinkertaisemman. Ehtoihin sopivat saavat vain sen määrätietueen määrät jotka sopivat juuri niihin ehtoihin. Esimerkissä kolmeen ehtoon sopivat saisivat vain rappaus nimikkeen määrät. Vain yhtä ehtoa voi muokata kerrallaan. -Ehto valitaan muokattavaksi. -Uusia linkityksiä luodaan Uusi Linkki... painikkeella. -Katkaise... katkaisee linkin. -Valitun ehdon parametreja muokataan Ehdot ikkunassa, samankaltaisesti kuin elementtejä etsitään Muokkaus-valikon Etsi ja valitse-ikkunassa. Jokainen Määrätietue on yhdistettävissä ainutlaatuisilla ehdoilla, esimerkiksi Määrätietue Betoniseinä voi olla linkitetty kaikkiin seiniin joissa on käytössä betonitäyte, ne on piirretty kynällä 12 ja sijaitsevat tasolla Ulkoseinät. Kun tämä ehto on voimassa, Archicad suodattaa projektin rakennuselementit ja linkittää automaattisesti määrätiedot ehdot sisältäviin elementteihin. Ehdot tallentuvat käytössä olevaan kirjastoon, niin että niitä voidaan käyttää monissa projekteissa. HUOMAA: Linkityksen voi tarkistaa elementtikohtaisesti sen Asetuksien Määrät ja selite-välilehdellä. Myös määrien linkitys suoraan, elementtikohtaisesti on mahdollista. Tässä tapauksessa se tehdään myös suoraan Työkaluasetuksien kautta. Myös molempien tapojen yhdistäminen on mahdollista. 5.7 Määrien asettaminen Työkaluasetuksissa Määrät on mahdollista kiinnittää työkaluasetuksissa, Määrät ja selite-välilehdellä.

98 ML.MLO- Linkki on tehtävissä valituilla ehdoilla tai yksilöllisesti. Ehdollinen määritys (jossa kaikkiin hakuehdot täyttäviin käytetään valittua määrätietuetta), tehdään Yleisissä määrissä. Halutaan valita kaikki määrätietueet joissa on mainittu laatta Nimikkeen nimessä. Silloin käytetään kahta allaolevaa ehtoa. Oikean laidan arvot voidaan joko syöttää kirjoittamalla, tai valita luettelosta käyttäen pientä kolmiota. Löytyneet Nimikkeet näkyvät alareunassa. MLO Ehdot täyttävät määrätietueet listataan kenttään alle. Mikäli halutaan ohittaa tämä säätö, on mahdollista yksilöllisesti ottaa pois Yleisistä määristä ruksi ja valita alta Sido... painikkeella määrätietue. HUOMAA: Määriä on siis mahdollista käyttää molemmin tavoin. Määrätietueen asettaminen ehdoilla tehdään Yleisissä määrissä. 5.8 Sidotut määrätietueet Koska keskusteluikkunoiden asetukset ovat tapauskohtaisia, eli niitä ei voi avata yhtäaikaisesti, ei valittua määrätietuetta voi suoraan muokata asetuksissa. Objektin asetuksiin tai tietokannan muokkaukseen pääsemiseksi täytyy klikata joko Ok tai Kumoa. Sidotut määrätietueet komennolla pääsee vaikuttamaan Määrätietueisiin niihin linkitettyjen rakennuselementtien avulla. Mikäli olemassaoleva rakennuselementti valitaan ja siihen on linkitetty määrätietoa, saadaan esiin sen määrät. Tämä ikkuna vastaa sisällöltään Määrät ja selite-välilehden sisältöä Elementin asetuksissa. 5.9 Etsi määrätiedoilla Tarpeellisia tietoja sisältävien määrätietojen etsiminen tietokannasta voi olla tarpeen. Tämä tehdään Etsi määrätiedoilla-käskyn avulla. 6 Luettelot ja luettelomallit Luettelot ovat Archicadin mukana tulevia tai käyttäjän määrittämiä asetuksia jotka ohjaavat määrälaskentaa käsittelemään ja tulostamaan tietoa. Luettelot voivat olla erillisiä tiedostoja tai ne voivat sijaita tietokannoissa. Luettelot on jaettu Elementti- Nimike- ja Vyöhykeluetteloihin. On myös mahdollista määrittää luettelomalli jossa on määrityksiä sekä Elementti, Nimike ja Vyöhykeluetteloista. Luettelojen avulla katetaan hyvin monenlaisia tarpeita. Uusia Luetteloja luodaan Määrätaulukot...-ikkunassa. Lisäksi luettelojen kaavioita muokataan Muotoilu-ikkunan avulla. 6.1 Luettelomallit Graafiset luettelot pohjautuvat luettelomalleihin jotka sisältävät tietoa niiden rakenteesta, asettelusta ja sisällöstä. Mallit voivat olla kahdentyyppisiä: -Tekstitiedostoja, jotka sijaitsevat kirjastoissa. Ne ovat joko ohjelman mukana tulevia oletusarvoisia tai itse luotuja. Upotetuista luettelomalleista voi tehdä kopioita tallentamalla niitä erillisiksi tiedostoiksi (alla). Löytyneen Määrätietueen valinta, ja Muokkaa... näppäimen painaminen tuo esiin Määrätietueen ikkunan. Esimerkki 1: Luettelomalleja joiden sisältö on upotettuna luettelointitavassa. Näiden muotoilu on luotu Muotoilu-ikkunassa. Näistä voi luoda erillisiä luettelomalli tiedostoja ottamalla Sisältö luettelointitavassa ruksi pois Määrätaulukot-ikkunassa. HUOMAA: 1. Mallit on koodattu luettelomalli-ohjelmointikielellä. On suositeltavaa ettei niiden sisältöä muokata, ilman kielen tuntemus-

99 ML.MLO-10 MLO ta. 2. Luettelomalli tekstitiedostoja ei voi muokata Muotoilu-ikkunan avulla Kortit ja kentät Luettelot määrittelevät kortteja. Kortit ovat plansseja joissa voi sijaita useita kenttiä ja bittikarttakuva. Kentissä on alfanumeerista tietoa (tekstiä ja/tai numeroita). Kenttien sisältö kerätään, suodatetaan ja lasketaan Archicadin määrälaskentamoottorilla. Bittikartat syntyvät kirjastoista, objektien symboleista, 3D muotoisista kuvista jotka luodaan määrätietueen tai objektin itsensä toimesta, tai objektien tunnuskuvista. TÄRKEÄÄ: Painamalla Ok Määrätaulukot-ikkunasta poistuttaessa, korvautuvat projektin kaikki muutetut oletusarvoiset Luettelot ja kirjaston LUETTELOT.TXT tietokanta. -Kun Archicad käynnistetään avaamatta projektia, luettelot ladataan Oletus tiedostoista. Luettelointitapa tiedostoja (*.lis) ei ladata ladatuista kirjastoista. -Avattaessa projektia, projektiin tallennetut luettelot ladataan. Luettelointitapa tiedostoja (*.lis) ei ladata projektiin ladatuista kirjastoista. -Valittaessa Arkisto-Kirjastot ja objektit-kirjastojenhallinta (päivitä), kaikki kirjastoissa sijaitsevat luettelointitapa tiedostot (*.lis) ladataan. 6.2 Määrätaulukot Määrätaulukoissa määritellään Luettelojen laskemat elementit, niistä haettavat tiedot, ja niiden järjestys ja muoto. 6.4 Luettelojen muokkaus Luetteloiden muokkaus on mahdollista jos niitä ei ole lukittu. Oikealla Luettelot-kohdasta valitusta luettelotyypistä riippuen, on vasemmalla kolme tai neljä välilehteä. -Elementti ja Nimikeluettelo tyyppisissä, Laskettavat elementit, Laskettavat tiedot ja Järjestys. -Vyöhykeluetteloissa, Laskettavat Vyöhykkeet, Laskettavat tiedot, Liittyvät rakennusosat ja Järjestys. Liikkumalla välilehtiä klikkaamalla, saa kuvan luettelon laskenta asetuksista. Tietokantapuu (oikeassa laidassa), sisältää käytössäolevat tietokannat (lokerokaappi-ikoni), luettelointitavat (kansio-ikoni) ja niiden alla Listat ja Luettelot (rtf- ja tekstitiedosto-ikonit). Luettelo sisältää kaikki kirjastojen tietokantojen luettelomallit. Luettelot on järjestetty tyypeittäin hierarkisesti kolmeen kansioon, Elementti-, Nimike- ja Vyöhykeluetteloihin. Valittu Luettelomalli on poistettavissa Poista-painikkeella. Jokaisessa kansiossa on vähintään Peruslista-tyyppinen sisäänrakennettu-malli, jotka ovat käytettävissä jopa ilman ladattua kirjastoa. Käyttäjän määrittämät Luettelot syntyvät samaan hierarkiaan oletusarvoisten Luettelojen-alle. Tekstityyppiset on merkitty tekstitaulukon kaltaisin ikonein ja Graafiset lomakkeenkaltaisin. -Tietokannan luettelot voivat käyttää tietoa vain omista tietokannoistaan. -Luettelot jotka ovat riippumattomia tietokannasta voivat luetteloida kaikkien sisältöä. Tietokantojen ja kansioiden avaaminen tapahtuu klikkaamalla niiden edessä olevaa +-merkkiä (Windows) tai kolmiota (MacOS). Valittaessa tietokannan nimi, Luettelointitapa-kansio tai tietokannasta riippumaton Luettelomalli, vasen puoli ikkunasta menee tyhjäksi. Mikäli luettelo valitaan, sen sisältö tulee esiin. 6.5 Elementtiluettelot Kun oikealta valitaan luettelo, sen valinnat aukeavat vasemmalle. 6.6 Laskettavat elementit Ensimmäinen välilehti on Laskettavat elementit. Laskettavien elementtien hakuehdot määritellään tekemällä halutut valinnat. 6.7 Elementit Painikkeilla valitaan laskettavat elementtityypit Selite ja ID Selitteiden ja elementtien ID-numeron avulla saadaan säädettyä hakuehtoja tarkemmin. Selitteettömät ja ID-numerottomat on mahdollista poistaa laskennasta. Näin on mahdollista nopeasti saada laskelmia esimerkiksi kalusteista, ilman visualisointi käyttöön lisättyjä objekteja joiden ID kenttä on tyhjennetty. 6.3 Luettelojen hallinta Uusia luetteloja luodaan Määrätaulukot-ikkunan oikean yläreunan Uusi... valikosta, josta valitaan oikea kohta. Luettelointitapa-tiedoston luominen määrittää tietokannasta riippumattoman tiedoston, kun muut vaihtoehdot luovat halutuntyyppisen luettelomallin tietokantaan tai luettelomallitiedostoon. Luotu uusi Luettelo, tai mikä tahansa olemassaoleva on nimettävissä uudelleen valitsemalla nimi ja muokkaamalla nimen tekstiä. Luetteloja lukitaan ja avataan lukkoikonia klikkaamalla. VINKKI: Elementtien ID-hallinnan kautta saadaan tyypitettyä elementtejä tarkemmin laskennan tarpeisiin.

100 ML.MLO Pienin määrissä merkitsevä aukko Pienin laskentaan vaikuttava aukon koko on säädettävissä. Vaikutus laskennassa tällä on siis seinän pintojen ja tilavuuksien laskennassa. Näin saadaan tulokset paremmin vastaamaan maakohtaisia toimintatapoja Tasot Ikkunan alareunassa olevan tasoluettelon avulla saadaan merkittyä elementtien laskenta tasoittain. Valitsemattomilta tasoilta ei lasketa. Pudotusvalikosta voi nopeammin valita Kaikki, Näkyvät tai Valitut. MLO Luetteloi täytteet ja objektit Tällä valinnalla päätetään lasketaanko elementit pohjista, leikkauksista, vai molemmista. Valitse leikkaukset ikkunassa valitaan laskentaan mukaan halutut. Aiemmilla Archicad versioilla aloitetuissa projekteissa oletuksena on laskenta pohjista Kerrokset Elementit on mahdollista laskea valituista kerroksista. Kaikki saa valittua ruksaamalla Sidotut määrätietueet Sidotuilla määrätietueilla saadaan määrättyä että vain tiettyjä määrätietueita sisältävät elementit rajataan laskettaviksi. -Kaikki tarkoittaa ettei tätä ehtoa käytetä. -Valittuihin määriin sidotut tarkoittaa sekä elementtikohtaisesti että Yleisten määrien kautta sidottujen laskentaa. -Valitsemalla määrätietue, esimerkiksi kaikki tietyn määrätietueen sisältävät saadaan laskettaviksi. 6.8 Laskettavat tiedot Laskettavissa tiedoissa valitaan laskennan elementeistä keräämät tiedot Luokat Luokat ovat tietokannan kategorioita, joilla ryhmitellään tyypeittäin Nimikkeet ja Kuvaukset. Luokissa rajataan laskentaa valitsemalla Luokka jonka sisältöä lasketaan. Vain sen tietokannan luokat ovat valittavissa mihin kyseinen luettelo kuuluu. Mikäli luettelo ei sijaitse tietokannassa eli on niistä riippumaton, ovat kaikkien käytössäolevien tietokantojen luokat valittavissa Nimikkeiden ja kuvaukten valinta Nimikkeet ja kuvaukset valikoilla määrätään laskettavat Nimikkeet ja Kuvaukset. Valikot ovat identtiset. Valitse määrätietueet laskettaviksi. Valinta rukseilla on kolme tilaa, ruksittu, tyhjä ja miinus. Jos kansion edessä on ruksi sen elementit lasketaan, jos ei niin ei. Miinus tarkoittaa että kaikkea kansion sisältä ei lasketa. Kuvan alaosassa näkyvät esikatseluna määrätietueen Nimikkeet ja Kuvaukset.

101 ML.MLO-12 MLO -Kaikki liittyvät Nimikkeet tai Kuvaukset -Ei Valitaan kahdesta eri Nimike ja Kuvaustyypistä, eli objektikohtaisista ja tietokannassa olevista, neljän vaihtoehdon mukaan. -Tietokannoista, sisältää vain tietokantojen Nimikkeet ja Kuvaukset. -Vain objektien omat sisältää paikallisesti määritellyt määrät (normaaleissa objekteissa tai määrätietueissa). -Valitut tietokannat avaa Valitse nimikkeet ikkunan jossa valitaan luetteloon halutut määrät. -Valitut ja objektien omat on toisen ja kolmannen vaihtoehdon yhdistelmä. -Muu vaihtoehtoa käytetään mikäli ylläolevat eivät suoraan sovi Yhteiset elementtien parametrit Yhteisissä parametreissä on koottu kaikille elementeille yhteiset parametrit, kuten pinta-ala, tilavuus, korkeus, paksuus ja ID-numero. Useamman peräkkäisen saa valituksi valitsemalla ensimmäisen ja Vaihto (Shift)-pohjassa viimeisen. Kun parametrit ovat korostettuna ne valitaan ruksaamalla, vastaavasti saadaan myös valinta pois useammasta. 6.9 Järjestys Tämän sivun valinnoilla määrätään luettelon yleisilme, sekä määrien ja parametrien järjestys. Tärkeimpänä valintana valitaan Luettelon-tyypiksi joko Listamuotoinen tai Luettelomuotoinen Listaus Seuraavanlainen Järjestys-välilehden ulkoasu ilmestyy valittaessa listamuotoinen määräluettelo. Tyypinmukaisissa lisäparametreissä toimitaan vastaavasti. Tässä muodossa on käytössä vain rajoitetut muotoiluvaihtoehdot. Luettelo aukeaa teksti-ikkunaan ja sen järjestyksen saa asetuksilla muokattua. Lisäparametrit kohdasta Valitse lisäparametrit ikkunan avulla on valittavissa jopa objektityyppi ja yksittäiset objektikohtaiset parametrit Listausjärjestys Kaksoisnuolen avulla voi järjestää luetteloitavat tiedot haluttuun järjestykseen Muu parametrin nimi Ruksimalla parametrin nimen saa sen nimen sarakeotsikoksi luetteloon, Muu parametrin nimi kenttään voi vaihtaa tilalle haluamansa tekstin.

102 ML.MLO Listan muotoilu Kolmessa valikossa määritetään luettelon muotoilu. Kohdassa Elementit Omilla riveillään tekee jokaista, jopa identtistä elementtiä varten oman rivinsä, kun taas Ryhmitä samanlaiset laskee ja ryhmittää samanlaiset parametreineen yhteen. Nimikkeissä Laajat laskee nimikkeiden parametrit, Vain määrät näyttää määrät ilman yksiköitä. Kuvauksissa Laajat Kuvaukset luetteloi parametrit, luokat, koodit ja kuvaukset. Vain lyhyt kuvaus näyttää luettelossa kuvauksen ensimmäisen rivin. HUOMAA: Listat voi tallentaa pelkkä teksti, teksti sarkaimilla tai HTMLmuotoihin. Listoissa saadaan esiin vain nimikkeiden lyhyt kuvaus. HUOMAA: Tietojen järjestyksen muuttaminen ennalta määritellyssä luettelomallissa saattaa johtaa siihen että sarakkeen otsikko on väärä, näin käy mikäli sarakeotsikot on kirjoitettu luettelomallin sisään Parametrien luettelointi Luettelomalli voi sisältää määrityksiä parametrien luetteloimiseksi yhdessä ja/tai yhteen luettelossa. Parametrinimen vasemmalla puolella olevat ruksit määrittävät käytetäänkö näitä ohjeita tämän luettelon luomiseen. Luetteloi eri tasolla määrää käytetäänkö luettelomallin ohjeita parametrityyppien laskentaan elementtikohtaisesti. Laske yhteen summaa parametrien arvot luettelossa. MLO 6.10 Luettelo Seuraavanlainen Järjestys-välilehden ulkoasu ilmestyy valittaessa luettelomuotoinen määräluettelo Muotoilu Muotoilu... -painike avaa luettelon Muotoilu-ikkunan. Ikkunassa nimetään uudelleen, poistetaan, monistetaan ja muotoillaan luettelomalleja. Graafisessa luettelossa käytetään joko kirjastoissa olevaa valmista luettelomallia, luettelointitapaan liitettyä tai sen kopiota. Luettelomallien avulla saadaan aikaan esityskelpoisia tekstin ja grafiikan lomake yhdistelmiä. Luettelot aukeavat ikkunaan jossa muokkaus ei ole mahdollista, niiden sisältö on kuitenkin kopioitavissa toiseen projektin ikkunaan kuten pohjaan tai leikkaukseen, sekä tallennettavissa Rtf-tiedostoksi tai Archicad-projektiksi. Luettelomalli painikkeella voi etsiä kirjastoista luettelomalleja, oletusarvoiset sijaitsevat Kirjastot-kansion Luettelomallit kansion alla. Mikäli käytetään itsenäisiä luettelomalleja, Archicad viittaa luettelomalliin asetusten osalta. Mikäli valitaan ruksi sisältö luettelointitavassa, luettelomalli arkistoidaan listset.txt-tiedostoon. Näin määritellyn luettelomallin nimi esitetään kursiivilla Järjestys Järjestys sarakkeittain ja otsikot määritellään samoin kuin kohdassa listausjärjestys kuvattiin. Jos Nimikkeet ja Kuvaukset lasketaan, niiden parametrien Suhteessa ja Luokka arvot tulevat näkyviin ikkunan oikeaan laitaan. HUOMAA: Muotoilu ei ole mahdollista ulkoisille luettelomalleille, se toimii vain binäärimuotoon tallentuneilla sisäisillä luettelomalleilla. Sen muokkaus on mahdollista vain jos luettelomallin sisältö on tietokannassa, luettelomalli on ohjelmassa sisäänrakennettuna, tai luettelomalli on sisällä Archicad-mallissa (.pln tai.pla) tai mukana ohjelman oletusarvoissa. Poistuttaessa muotoilusta, Määrätaulukoihin, on viimeksi luotu luettelomallina ja sisältö luettelointitavassa ruksittuna. Tämä tarkoittaa että viittaus tähän malliin tallennetaan kirjaston luettelomallitiedostoon, mutta itse muotoiltu malli tallentuu projektin mukana sen asetustiedostoon. Mikäli ruksi otetaan pois, muotoiltu luettelomalli on tallennettavissa erilliseksi tekstitiedostoksi kirjastoon, muttei ole enää muokattavissa muotoilu-ikkunan avulla. HUOMAA: Uusi oletusarvoilla tuhoaa kaikki itsetehdyt luettelomallit, vain oletusarvoiset jäävät jäljelle.

103 ML.MLO Nimikeluettelot Laskettavat tiedot MLO Valittaessa oikean laidan puurakenteesta Nimikeluettelo, Määrätaulukot ikkuna muuttuu vastaavasti. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa. Valitut vyöhykeparametrit lasketaan Laskettavat nimikkeet Luokat kohdassa valitaan luetteloitavien elementtien Luokat Laskettavat tiedot Nimikkeen lisätiedot määrittää mitkä Nimikkeen osat lasketaan (nimi ja määrä lasketaan aina). Jos käytössä on koodi, osat napeilla valitaan neljästä mahdollisesta, pisteen erottamasta osasta. Jos koodi on , osa 3 on 002 koska se on koodissa kolmantena. Kuvauksen lisätiedot määrittää mitkä kuvauksen osat lasketaan (lyhyt kuvaus tulee aina). Koodit toimivat vastaavasti. Liittyvät rakennusosat määrittävät minkätyyppisten elementtien tietoja lasketaan vyöhykkeisiin pohjautuen Vyöhykeluettelot Valittaessa Vyöhykeluettelo, Määrätaulukot ikkuna muuttuu vastaavasti. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa Laskettavat vyöhykkeet Laskettavat vyöhykkeet valitaan ruksimalla haluttujen Vyöhyketyyppien nimet. Vyöhykkeitä voidaan suodattaa tarkemmin Vyöhykkeen numero kohdassa joka on ikkunassa ylhäällä oikealla. Ohita tyhjät, jättää laskematta vyöhykkeet joilla ei ole numeroa. Vastaavasti ohita ID:ttömät ohittaa ne vyöhykkeet joista ID on poistettu. Pienin määrissä merkitsevä aukko ja määrätietueisiin liittyvät säädöt toimivat kuin niiden vastineet Elementtitaulukoissa Liittyvät rakennusosat Liittyvät rakennusosat on käytössä vain Vyöhykeluetteloille. Vyöhykkeiden laskenta ei rajoitu niiden geometriaan. Se kattaa myös niiden sisällä ja ympärilläolevat elementit, rajaavat seinät, pilarit, sisältämät seinät, ovet, ikkunat ja muut objektit. Tässä määritellään millä asetuksilla liittyvät rakennusosat lasketaan. Määrittelyt ovat samankaltaisia Elementtien kanssa.

104 ML.MLO-15 7 Muotoilun käyttö Muotoilu on mahdollista määrätaulukoissa, kun Järjestys välilehti ja luettelomuotoinen listaus on valittuna oikean laidan puurakenteesta. Muotoilu-ikkunan kolmen välilehden avulla määritellään sivun asettelu, kenttien sisältö ja muut kentät graafiselle taulukolle Limittäin (Ruudukko) Haluttu sivujen lukumäärä suunnittain syötetään kohtaan Verkko. Vastaavasti arkkien välistys. Arkkien järjestys vaakaan tai pystyyn valitaan painikkeella Koko Mallin koko valitaan valikosta. Arkin koko sovittuu joko valitun Piirturin tai Tulostimen arkkikoon mukaan. Muu säädöllä sen voi määrätä erikseen allaoleviin kenttiin. MLO 7.1 Ulkoasu Ulkoasu aukeaa oletusarvoisesti avattaessa Muotoilu-ikkuna. Asettelut kohdasta vasemmalta valitaan muokattava malli. -Luettelossa oletusarvoiset ja lukitut mallit näkyvät harmaalla. Oletusarvoiset syntyvät suoraan ohjelman koodista ja niitä ei voi muokata, vain niiden yksityiskohtia voi tarkastella. -Muokattavat ovat esillä mustalla tekstillä, niitä voi muotoilla yksilöllisesti. Kaikkia malleja voi kopioida, myös oletusarvoisia ja lukittuja. Kopiota voi muokata vapaasti. Nämä tehdään Monista, Nimeä ja Poista-käskyillä. HUOMAA: Määrätaulukoissa lukitun luettelomallin muokkaamiseksi Muotoilussa se on ensin avattava Sivun muokkaus Klikattaessa Ylätunniste, Alatunniste tai Tausta-painikkeita avautuu sama Sivun muokkaus-ikkuna, jossa kyseistä osaa muokataan. Ylätunniste ja/tai Alatunniste saadaan vain ensimmäiselle ja/tai kaikille sivuille. Ensimmäisen sivun tunnisteet voivat olla erilaisia muihin nähden. Haluttu sivun osa valitaan muokattavaksi Muokkaa-kohdasta. Ennalta määriteltyjä osia voi valita Tietueen tyyppi-kohdasta. Osaa muokataan syöttämällä sen mitat Koko leveys ja Koko korkeus-kenttiin. Osa järjestetään oikeaan paikkaan Rivejä ja Sarakkeita kohdista. Oletustekstityyppiä muokataan Tekstin tyylikohdassa. Lisää teksti...-kohdassa määritellään mitä tapahtuu jos se ei mahdu kenttään. Kuva painikkeella lisätään bittikarttakuva muokattavaan kenttään. Bittikartat voivat olla erillisiä tiedostoja (*.bmp, *.jpg,*.tif,*. gif), jotka sijaitsevat kirjastoissa, määrätietueobjektin piirtämiä Archicad objektisymboleja, tai kirjaston objektien esikatselukuvia. Kuva-ikkunan säädöillä määritellään kuvan koko ja paikka sivulla Sivun kentät Muotoilu-ikkunan alaosassa sijaitsevat säädöt joilla muokataan sarakkeisiin ja riveihin jakautuneiden määrätietojen kenttiä yksilöllisesti. Kenttä-kohta määrittää mitä kenttää muokataan, ensimmäinen numero on sarakenumero ja toinen rivinumero Tyyppi Mallin tyyppi valitaan ikkunan oikean yläreunan alasvetovalikon säädöllä. Sivujen järjestämiseksi pystyyn valitaan yksi sarake-vaihtoehto. Sivujen järjestämiseksi verkkoon valitaan Limittäin-vaihtoehto. Lisäasetuksia on Detaljit-kohdassa, oikealla alhaalla. Detaljit kohdan sisältö on erilainen yksi sarake ja limittäin vaihtoehdoissa Yksi sarake Välistys kahden peräkkäisen arkin välille kirjoitetaan Viivan leveys kenttään. Mittakaava kohdasta valitaan mittakaava jossa luettelo liitetään leikepöydältä pohjakuvaan. HUOMAA: Valittaessa automaattinen käytetään pohjassa olevaa mittakaavaa. Kommenttikenttään voi kirjoittaa huomioita, jotka näkyvät Muotoilu-ikkunan alareunassa. Kentän korkeus, leveys, ja paikka mallissa kirjoitetaan leveys, korkeus ja siirtymä kenttiin, ikkunan oikeassa laidassa. Erilaisen tekstityypin säätämiseksi kenttään, käytetään tekstin tyyli kohtaa. Kehykset kohtaan määritetään kehys. Tekstikentän määrätieto sisältö valitaan sivun alareunassa Lisää-painikkeen ja pudotusvalikon avulla. Lisää... -valikosta saa valittua yleisiä lisätietoja.

105 ML.MLO-16 MLO 7.2 Sisältö Sisältöön määritellään parametrien asetukset riippuen luettelomallilla laskettavista asioista. Parametrilistalla näkyvät laskettaviksi määritellyt parametrit. Näistä parametreista valitaan ne joita lasketaan luetteloon. Parametrit on listattu tähän niiden lajin mukaan, joita on kolme: -Tietueet yksittäin eli parametrit -Laskenta yhteensä eli parametrien summat -Näytä otsikot eli otsikkoina näytettävät Ruksitut huomioidaan laskennassa. 7.4 Tietueen kentät Kentät osan alareunassa määritellään riveiksi ja sarakkeiksi jaettujen tietueen kenttien asetukset. Kenttä kohdasta valitaan muokattava kenttä. Ensimmäinen luku määrää sarakkeen numeron ja toinen rivin numeron. Valitun kentän koko ja paikka määrätään Leveys, Korkeus ja Siirtymä kohtiin. Teksti painikkeesta muutetaan kentän tekstin muotoilua. Tekstin muotoilu toimii kuten aiemmin esitetyssä oletustekstin muotoilussa. Kehykset painikkeella määritellään kentälle kehykset.teksti kentän sisältö muokataan vasemman alanurkan valikoilla, joista on valittavissa automaattisia tekstejä, automaattitekstien tunnisteet tulevat esiin tekstikenttään. Valitut parametrit ryhmitetään Ryhmitä valitut parametrit painikkeella. Tulos on samanlainen kuin listauksissa, eli näistä lasketaan välisummat. Sivunvaihto määrittää miten tiedot jaetaan sivuille. 7.3 Kentät Kentät-välilehti on hyvin samankaltainen Sivun muokkaus-ikkunan kanssa. 8 SQL Archicadissä SQL eli Structured Query Language on käytetyin tietokantakieli. Sen avulla voidaan hakea järjesteltyä tietoa tietokannoista. Koska Archicad projekti on tietokanta joka sisältää rakennuselementtejä (Seiniä, Laattoja, Kattoja, Objekteja ja niin edelleen), SQL on käyttökelpoinen tapa hakea taulukkomuotoista tietoa projekteista. Oletuksena SQL käskyt eivät ole näkyvissä Archicadin työympäristöissä, koska ne vaativat käyttäjältä paljon erikoisosaamista. SQL käskyjen käyttämiseksi on seuraavat kohdat lisättävä työympäristöön. -Kysely -Näytä tietorakenne HUOMAA: Nämä käskyt voi muokata käyttöön Vaihtoehdot-Työympäristö- Työympäristö-Valikot, etsimällä ensin Kaikki komennot teemoittain, ja ne löytyvät teeman Laskenta alta. Valitsemalla komennon Kysely, tulee esiin Suorita kysely-ikkuna johon syöttämällä SQL-kielisen kyselyn saa esiin listauksen. Sisällössä määritellyt kentät näkyvät Parametri ja tietue-kohdassa. Ennalta määriteltyjä Tietueen tyyppejä käytetään nopeuttamaan määrittelyä. Mikäli ennalta määriteltyä muokataan, Tietueen tyypiksi tulee muu. Tietueen koko syötetään Koko leveys ja Koko korkeus-kohtiin. Tietueet jaetaan kenttiin Rivit ja Sarakkeetkohdissa, antamalla niille lukumäärät. Ylätunnisteen tyyli saadaan siirrettyä toiseen kenttään, painamalla Käytä ylätunnisteen tyyliä. Yleistä tekstityyliä muokataan Oletustekstityyli-painikkeesta, vastaavasti kenttään lisätään kuva, Kuva-painikkeella. SQL käskyt toimivat joko valittujen elementtien tai koko projektitietokannan kanssa. Näinollen tyhjästä projektista ei voi laskea mitään. Kun kysely on kirjoitettu ja painetaan Suorita, SQL laskenta luo xml-ikkunan joka esittää tulokset selainohjelmassa. Archicad projektitietokanta on luettavissa taulukkoina. Taulukoissa on tietoa elementteistä, parametreista, ja projektin attribuuteista (ominaisuuksista). Esimerkiksi Seinät taulukko sisältää kaikki seinistä luetteloitavissa olevat parametrit.

106 ML.MLO-17 ikkuna-määrätaulukot-vyöhykeluettelot-vyöhykkeet elementit kopio. Listaus näyttää tältä. kuva Näytä tietorakenne komento tuo esiin selainikkunaan XML-listauksen kaikista SQL-hakuihin sopivista arvoista. Yksi käytetyimmistä SQL käskyistä on SELECT (valitse). Sen avulla voi määrätä mitä lasketaan. Käsky on esimerkiksi muotoa: SELECT <parameters> FROM <table> <parameters> kenttään voi laittaa suoraan haluttujen parametrien nimet taulukosta. *-merkki, tarkoittaa että lasketaan kaikki. Jos halutaan laskea kerralla useampi parametri, ne erotellaan pilkulla. <table> kenttä on kentän nimi mistä haetaan tietoa. Ylläoleva SELECT * FROM WALLS lukee kaikki seinien parametrit ja esittää ne valituista elementeistä. Esimerkissä pohjassa on seinä valittuna. 9 Esimerkkejä 9.1 Määrälaskenta esimerkkejä Vyöhykkeiden sisältämät objektit 1 Valitse Laskenta-Määrätaulukot 2 Kopioi joku vyöhykeluetteloista, esimerkiksi Vyöhykkeet Elementit 3 Laskettavat Vyöhykkeet kohdassa, aseta hakuehdot projektiisi sopiviksi, mikäli haluat laskea kaikki vyöhykkeet, ruksi kaikki kerrokset, tasot ja vyöhyketyypit ja niin edelleen. 4 Laskettavissa tiedoissa: -Valitse valikoista Nimikkeisiin, Kuvauksiin ja Lisäparametreihin ei -Valitse objektit (klikkaa tuoli ikonia) -Valitse Sidotut määrätietueet kohdasta Kaikki -Ruksi Vyöhykkeen nimi ja Vyöhykkeen numero Vyöhykeparametreista 5 Liittyvissä rakennusosissa: -Valitse Ei Nimikkeisiin, Kuvauksiin ja Lisäparametreihin -Ruksi Objektin nimi yhteisistä elementtien parametreista 6 Järjestys kohdassa -Valitse listaus -Valitse Elementit kohtaan Ryhmitä samanlaiset, ja varmista että alla näkyvät oikeat parametrit 7 Klikkaa Ok ja valitse tallennettu Luettelo esimerkiksi Projekti Projektin objektien kokonaismäärä 1. Avaa Määrätaulukot-ikkuna 2. Monista joku elementtiluetteloista ja nimeä se esimerkiksi Kalusteet yhteensä 3. Laskettavat elementit välilehdellä, valitse laskettaviksi Objektit, Kaikki kerrokset, kaikki vyöhykkeet ja niin edelleen. 4. Laskettavat tiedot välilehdellä, -Valitse Ei, Nimikkeisiin, Kuvauksiin, ja Lisäparametreihin -Valitse objektin nimi Yhteisistä elementtien parametreistä 5. Järjestys-välilehdellä -Valitse listamuoto -Valitse elementteihin Ryhmitä samanlaiset -Tarkista että parametri kohdassa lukee objektin nimi. 6. Tuplaklikkaa Kalusteet yhteensä Määrätaulukkoa Projekti-ikkunassa Vyöhykkeiden sisältämät objektit yhteen ja kokonaismäärä Tässä esimerkissä läpikäydään kuinka kaksi edellistä laskentaa on yhdistettävissä yhdeksi. Vaihe yksi: Luodaan Objektilaskuri -määrätietue 1. Valitse Uusi Määrätietue - tyhjä objekti-ikkuna avautuu 2. Klikkaa Määräohjelma painiketta 3. Kopioi seuraavat kaksi riviä määräohjelmaan. dummy = REQUEST ( Name_of_Listed,, name) COMPONENT name, 1,, 1, name 4. Tallenna Määrätietue esimerkiksi nimellä Objektilaskuri.gsm HUOMAA: Tämä objekti luo erillisen sarakkeen jokaisen objektityypin lukumäärää varten Vaihe kaksi: Linkitä (Sido) Objektilaskuri -objekteihin Vaihtoehto 1: yksilöllisesti 1 Valitse haluamasi laskettavat objektit 2 Avaa Asetukset 3 Määrät ja selite-välilehdellä valitse Määrätietueesta 4 Sido Määrätietue-ikkuna avautuu 5. Valitse Objektilaskuri listalta ja varmista että se tulee näkyviin ruksituksi, ja ilmestyy Asetuksien Määrät ja selite kohtaan 6. Paina Ok HUOMAA: Tämän jälkeen sijoitetut objektit on linkitettävä käsin. Vaihtoehto 2: Yleisten määrien kautta, dynaamisesti 1 Valitse Yleiset Määrät 2 Valitse käytettävä tietokanta Näytä Sidokset-valikosta 3 Klikkaa Uusi sidos, ja Määrittele ehdot, jolloin Ehdot-ikkuna aukeaa. MLO

107 ML.MLO-18 MLO 4 Valitse Etsi elementit kohtaan tyypiksi objektit 5 Paina käytä ja palaa Yleiset Määrät ikkunaan 6 Sulje ikkuna tallentaen muutokset 7 Valitse kaikki objektit jotka halutaan luetteloida 8. Avaa asetukset ja Määrät ja Selite-välilehdellä ota tarvittaessa ruksi pois määrätietueestä ja laita se kohtaan Yleisistä määristä, joka aukeaa HUOMAA: Jos listalla on muita linkkejä, ne voivat olla ristiriitaisia, vaikka vain osassakin näistä objekteista. Ne voivat myös toimia ja tämän lisäksi tarkempia sidoksia voidaan määritellä. 9.2 Graafinen Luettelo esimerkki 1 Valitse uusi määrätietue. Tallenna määrätietue kirjaston määrätietuekansioon. Nimeä se vaikka piirustus -nimikseksi. 2 Luo uudet parametrit X ja Y 3 Avaa määräohjelma ja kirjoita DRAWING. 4 Kirjoita objektin 2d-ohjelma kohtaan: DRAWING3 7, 270, 2 ADD2 x,y DRAWING2 Lisäohjeita löytyy Archicad ohjeen GDL Reference Guide -kirjasta 5 Tallenna määrätietue 6 Valitse pohjasta objekteja ja sido tämä määrätietue niihin. Objektin asetuksissa, Määrät ja Selite-välilehdellä, ota ruksi pois Yleisistä Määristä-kohdasta ja ruksi kohta määrätietueesta, valitse luotu uusi piirustus -tietue 7 Avaa Määrätaulukot. Valitse Elementtiluetteloista Peruslista ja kopioi se. Nimeä se Oma elementtiluettelo -nimiseksi ja valitse se 8 Laskettavat elementit välilehdellä valitse vain objektit laskettaviksi 9 Laskettavissa tiedoissa valitse Nimikkeisiin ja Kuvauksiin, Ei. Valitse laskettaviksi parametreiksi: -ID -Paksuus/Koko -Korkeus -Objektin nimi -Kerros

108 Archicad 10 TM.AC-1 TM Archicadtuotemallintamisohje TM 0 Johdanto 0.1 Tuotemallintamisohjeet Archicadin käyttäjälle tuotemallintamiseen siirtyminen on luontevaa, koska ohjelman käyttö on aina perustunut suunnitelmatietojen mallintamiseen. Vaikka tuotemallintaminen onkin tavallaan hanketasolla tehtävä hallinnollinen päätös, tuotemallintamiseen liittyy myös toimintatapoja, jotka poikkeavat perinteisestä piirustusten tuottamiseen tähtäävästä arkkitehtisuunnittelusta. Tässä ohjeessa kuvataan, miten yleisiä tuotemallintamisen periaatteita käytännössä sovelletaan Archicadin käytössä. Näkökulmana on arkkitehtisuunnittelu. Tässä ohjeessa ei opeteta Archicadin peruskäyttöä, vaan se oletetaan hallittavan riittävästi. Yleisiä tuotemallipohjaisen suunnittelun ohjeita on ilmestynyt mm. Pro IT -projektissa sekä Rakennustiedon julkaisemana 2006: Tuotemallintaminen rakennushankkeessa Yleiset periaatteet Tuotemallintaminen arkkitehtisuunnittelussa Tuotemallintaminen rakennesuunnittelussa Käytännön suunnitteluhankkeissa tarvitaan yleisten ohjeiden lisäksi ennen kaikkea täsmällisiä projektikohtaisia ohjeita tuotemallintamisen tarkoituksesta (mitä mallintamisella tavoitellaan, kuka mallin tekee, mitä malliin sisällytetään ja niin edelleen) sekä siitä miten eri osapuolten välinen yhteistoiminta hankekohtaisesti hoidetaan (käytettävät ohjelmat, tiedonsiirto, viitetiedostot, kuvatasojen käyttö, projektipankkien käyttö jne.). Suunnittelijan ja suunnittelun tilaajan tulee yhdessä sopia näistä tuotemallisuunnittelun tehtävistä, kustannuksista sekä tuotemallin hyödyntämisestä ja käytöstä. Projektikohtaisen mallinnus- ja tiedonsiirto-ohjeen kokoamisen tärkeyttä kaikissa hankkeissa ei voi painottaa liikaa. Se on keskeinen hankkeiden alussa tehtävä tiedonhallinnan ja yhteistoiminnan koordinointiväline. Tässä mallintamisohjeessa ei oteta kantaa siihen, minkätyyppisissä hankkeissa Archicadiä tuotemallintamisessa käytetään. 1 Uudis- ja korjausrakentamisen, toimisto- ja asuntosuunnittelun, pienten ja isojen hankkeiden erot tulevat esiin lähinnä Archicadin hankekohtaisessa käytössä. Suuremmissa hankkeissa eri osapuolten tekemän työn yhteensovittamisella, integroinnilla on enemmän merkitystä ja siten tuotemallintamisesta on enemmän hyötyä. Archicadin ohjekortistossa on kuvattu yksityiskohtaisesti, miten ohjelman eri osien eri työkaluja teknisesti käytetään. Tässä ohjeessa on viitattu Archicadin ohjekortiston kohtiin, josta käsiteltävästä asiasta löytyy lisätietoa. Tässä ohjeessa olio-käsitteellä tarkoitetaan yleisesti kaikkia Archicad-mallin virtuaalisia rakennuselementtejä (building element), esimerkiksi seiniä, laattoja, ikkunoita, ovia ja vyöhykkeitä. Jotkin Archicad-olioiden tiedot muuttuvat 2-ulotteisiksi graafisiksi alkioiksi, kun Archicad-mallista tallennetaan piirustuksia. Esimerkiksi seinä muuttuu pohjapiirustuksissa viivoiksi ja rastereiksi. 0.2 Mitä tuotemallintaminen on? Piirustuksiin perustuva 2D-pohjainen CAD-suunnittelu on erilaista kuin tuotemallipohjainen CAD-suunnittelu. Piirustuskeskeisessä 2D-CAD-työskentelyssä suunnittelutoiminta keskittyy piirustusdokumenttien tuottamiseen suunnittelukohteesta. Piirustuskeskeinen työskentely on nykyisin perinteinen ja eniten käytetty suunnittelun ja rakennushankkeiden toimintatapa. 2D-hankkeissa tiedonsiirto on digitaalisten piirustusdokumenttien välittämistä eri osapuolten välillä. Luvussa 5. lisää piirustusten tuottamisesta. Tuotemallipohjaisessa CAD-työskentelyssä, eli mallintavassa suunnittelussa tai tuotetietojen mallintamisessa (building information modelling BIM), suunnittelutoiminta keskittyy kohteen tietojen ja muodon mallintamiseen niin, että tiedot ovat piirustuksia laajemmin ja tehokkaammin hankkeen kaikkien osapuolten käytettävissä läpi koko hankkeen elinkaaren. Tuotemallintaminen on piirtämistä kokonaisvaltaisempi integroitu tapa hallita rakennushankkeen tietoja suunnittelussa, toteuttamisessa, käytössä ja ylläpidossa. Tuotemallintamispohjaisesti rakennushankkeita on vuoden 2006 alkuun mennessä toteutettu Suomessa toistaiseksi joitakin kymmeniä, eli mallintaminen on käytännössä vielä pilotointivaiheessa. Tuotemallintaminen on vielä osittain digitaalisen rakentamisen tavoitetila, ennen kuin mm. rakennusalan tehtävänmäärittelyt, eri osapuolten väliset sopimuskäytännöt sekä henkilöstön koulutus ja osaaminen saadaan sopeutettua tuotemallintamiseen.

109 TM.AC-2 TM Suomessa mallintamispohjaista toimintaa on kehitetty muun muassa Pro IT -pilottihankkeissa. Keskeinen syy tuotemallipohjaisen suunnittelun käyttöönotolle ja lisäämiselle on sen tuottama lisäarvo koko suunnittelu- ja rakentamisprosessille. Lisäarvoa syntyy erityisesti parantuneen hankkeen kokonaisprosessin hallinnan kautta. Tuotemallintamisen etuja ja hyötyjä ovat mm: - suunnittelun lopputulos ja suunnitelmien tietosisältö tulee tarkemmaksi ja monipuolisemmaksi, - suunnitelmien havainnollisuus paranee ja eri suunnittelijoiden mallien yhteensovittaminen ja mahdollisten ristiriitojen tarkastaminen tulee mahdolliseksi, - mallimuotoisen tiedon jatkohyödyntäminen paranee. Tuotemallintaminen on eri asia kuin pelkkä kolmiulotteinen rakennuksen muodon mallintaminen (esimerkiksi visualisointi). Tuotemalliin sisällytetään muodon lisäksi laajemmin ymmärrettynä rakennuksen osien tiedot. Graphisoftin käyttämä termi Virtual Building on lähellä tuotemallintamista. Kuva 1. Kaaviokuva piirtämisestä, 3D-mallintamisesta ja tuotemallintamisesta. Arkkitehtisuunnittelun painopiste siirtyy tuotemallipohjaisissa hankkeissa enemmän hankkeen alkuvaiheisiin, jolloin erillaiset vaihtoehtotarkastelut ja analyysit tulisi tehdä ja jotta mallintamisen hyödyt saataisiin laajemmin pohjustettua koko hankkeen elinkaarelle. Mallintamisen tarkkuus suunnittelun eri vaiheissa on sovittava suunnittelijakohtaisesti ennen mallintamista. Taulukko 1. Pro IT -hankkeessa luotu hankevaiheistus muuttaa hieman tuotemallintamishankkeiden vaiheistusta perinteiseen hankkeen etenemistapaan verrattuna. Arkkitehtisuunnittelun kannalta keskeiset mallintamisvaiheet on lihavoitu. Rakennushankkeen eri vaiheissa tietojen mallintamisella on eri tavoitteita ja mallintamista tehdään eri tarkkuudella. Tästä puhutaan lisää luvuissa 2. ja Tämän ohjeen sisältö Tämä Archicad-tuotemalintamisohje jakautuu neljään lukuun: 1. Perusteet ja ohjelman asetukset 2. Tilojen mallintaminen - Hankesuunnittelu ja -ohjelmointi 3. Rakennusosien mallintaminen arkkitehtisuunnittelussa 4. Yhteistoiminta rakennushankkeessa Ensimmäisessä luvussa kuvataan tuotemallintamisen keskeiset perusteet sekä Archicad-ohjelman mallintamisen kannalta oleelliset perusasetukset. Toisessa luvussa kuvataan tilojen mallintaminen ja kolmannessa luvussa rakennusosien mallintaminen Archicadillä. Neljännessä luvussa kuvataan tuotemallipohjaisten hankkeiden yhteistoimintaa ja tiedonsiirtoa, sekä piirustuksia. Vaikka rakennushankkeen tavoitteena olisikin käyttää tuotemallipohjaisia toimintamalleja, tulevaisuudessa tullaan suunnittelussa edelleen tarvitsemaan myös perinteisesti Archicadillä tuotettuja piirustuksia ja muita dokumentteja. 1 Perusteet ja ohjelman asetukset 1.1 Käytettävät koordinaatistot, origo, kerrokset, korkeusasemat ja mittayksiköt Tuotemallintamishankkeessa kaikkien osapuolten on käytettävä samaa hankekohtaisesti sovittua koordinaatistoa, jotta eri toimijoiden tekemien mallien yhdistäminen on mahdollista. Archicadin projektiorigon (KO.KL.8.4.1) on vastattava sovittua hankeorigoa. Luontevia paikkoja ovat esimerkiksi tontin tai rakennuksen kulmat, ja vielä niin, että näppäiltävät koordinaatit ovat pääasiassa positiivisia. Väliaikaisen origon sijainnilla ei ole merkitystä. Origo kannattaa mitta- ja näppäilyvirheiden pienentämiseksi sijoittaa niin, että kirjoitettavat koordinaatit ovat mahdollisimman pieniä. Archicadin projektin nollakorkeuden (KO.KL8.4.1) on vastattava sovittua hankkeen nollakorkeutta ja Archicadin kaikkien kerrosten kerroskorkeudet (KO.AS.3) on asetettava vastaamaan hankkeessa sovittuja kerroskorkeuksia. Archicadissä käytetään todellisia mittoja. Asetuksissa (KO. AS.2.1) säädetään projektikohtaisesti syötössä ja laskennassa käytettävät mittayksiköt. DWG-tallennuksen yhteydessä tarvitaan lisäksi DWG-tiedoston mittayksikköä. 1.2 Aloituspohjat ja tyyppirakenteet Yritys- ja hankekohtaisilla aloitus- ja mallipohjilla on mahdollista yhtenäistää esimerkiksi kuvatasojen käyttöä sekä tulosteissa ja tallennettavissa tiedostoissa käytettäviä piirustusmerkintöjä. Myös hankkeessa käytettävät rakennetyypit on mahdollista standardoida aloituspohjatiedostoilla. Oleellista on, että arkkitehti, rakennesuunnittelija ja rakentaja määrittelevät tyyppirakenteet yhdessä niin, että kaikki osapuolet tunnistavat käytetyt rakenteet. Aloituspohjatiedostoja ja tyyppirakenteita kehitettäessä hankekohtaisen tyyppirakennevalikoiman tulisi olla rajallinen. Esimerkiksi useiden kymmenien tyyppirakenteiden käyttö on käyttäjille tuskastuttavan hidasta. Tuotemallintamisen kannalta tehokkainta olisi määritellä tyyppirakenteet yksityiskohtaisesti ainoastaan yhdessä paikassa, esimerkiksi urakoitsijan tietokannassa, ja suunnittelijat käyttäisivät suunnitelmissaan ainoastaan rakennetyyppien yhdessä sovittuja merkintöjä (esimerkiksi US201), jotka viittaavat rakenteiden tarkempaan kuvaukseen. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska suunnittelun aikana tarvitaan rakenteista myös yksityiskohtaisempaa tietoa esimerkiksi rakennekerrosten paksuudesta.

110 TM.AC-3 TM Kuva 2. Esimerkki mallipohjasta ja tyyppirakenteista (mallipohja tulee olemaan ladattavissa M.A.D.in verkkosivuilta fi/mad/tuki.html). 1.3 Talo-nimikkeistöjen käyttö Rakentajien (urakoitsijoiden) tietojärjestelmissä käytetään vielä nykyisin pääasiassa Talo 80 -nimikkeistöä. Suunnittelijat ovat käytännössä siirtyneet käyttämään Talo 90 -nimikkeistöä. Tällä hetkellä kehitteillä, ja jo miltei valmiina oleva Talo nimikkeistö tukee tuotemallintamisen menetelmiä. Talo 2000:n oleellisin osa mallintamisen kannalta on hankenimikkeistö, jonka mukaisesti rakennusosien erittely on tässä ohjeessa tehty. Talo tilanimikkeistöllä rakennuttaja ja suunnittelija voivat eritellä tiloja ja toimintoja. Talo tuotantonimikkeistö tulee olemaan synkronoitu tuotemallintamiseen, ja sillä rakentaja tulee erittelemään työn, hankinnat ja toimitukset. Hankekohtaisesti on sovittava, mitä rakennusosanimikkeistöä käytetään. 1.4 Kuvatasojen käyttö CAD-järjestelmien kuvatasoja on käytetty suunnitelmatietojen jäsentelyyn, erittelyyn ja esittämiseen eri tarkoituksissa. Kuvatasot ovat olleet paljon käytetty mekanismi CAD:eissä, erityisesti tulosteita tehtäessä sekä tiedonsiirrossa eri osapuolten välillä. Tuotemallikeskeisessä tiedonhallinnassa kuvatasojen merkitys on vähenemässä, koska CAD-järjestelmissä on myös muita menetelmiä tietojen jäsentelyyn. Tästä huolimatta kuvatasot tulevat kuitenkin vielä olemaan käytössä tiedonsiirrossa. RT-kortistossa olevia kuvataso-ohjekortteja ollaan tällä hetkellä uudistamassa, uudet RT-ohjekortit ovat tulossa keväällä Edellisten RT-ohjeiden kaltaisesti pakollisia, kuvatasojen tunnistamiseen tarvittavia tietoja kuvatason nimessä ovat osapuoli- sekä rakennusosatunnukset. Niiden jälkeiset tiedot ja tarkenteet ovat käytettävissä tarvittaessa. Uudet kuvataso-ohjeet on tarkoitettu sekä piirustusmuotoisen (2D) että tuotemallimuotoisen tiedon käsittelyyn sekä tiedonsiirtoon, koska CAD-järjestelmillä käsitellään tuotemallimuotoisen tiedon lisäksi vielä pitkään myös piirustuksia. Hankekohtaiset kuvatasoasetukset ja tasoyhdistelmät on tehtävä projektissa sovitulla tavalla. Taulukko 2. Esimerkkejä RT-ohjekortin mukaisista kuvatasojen nimistä. Talo nimikkeistö ei ota kantaa esimerkiksi piirustusmerkintöihin, joista lisää luvussa 5.2. Huonetiloista Talo-nimikkeistö sisältää tilan sisäpuoliset pinnat ja pintarakenteet, sekä tilojen jako-osat (tästä lisää kappaleessa 3.2). 1.5 Tunnisteiden käyttö Archicad-olioilla on käyttäjän muokattavissa oleva ID-tunniste. Archicadin ID-tunnisteita on käsitelty kohdassa KO.TK Jos ID-tunniste loppuu numeroon, Archicad antaa seuraavalle luotavalle oliolle automaattisesti seuraavan numeron. ID-tunniste voi olla kahdella eri oliolla myös samanlainen, mikäli sillä kuvataan esimerkiksi ikkunan tyyppitunnistetta tai muuta yhteistä tietoa. Muokattaessa elementtejä esimerkiksi katkaistaessa seinä kahteen osaan syntyvillä elementeillä on kaikilla sama ID. ID-tunnisteen lisäksi kaikilla olioilla on myös Archicad-järjestelmän sisäinen ID, joka on aina yksilöllinen, ja joka säilyy muuttumattomana koko elinkaarensa ajan. Sisäinen ID näkyy luetteloissa ja IFC-rakenteessa. Oliot ja määrätietue voivat kirjoittaa sisäisen ID:n esiin. Kun tietoa siirretään IFC-muodossa ja olioihin liittyvä muutostieto halutaan säilyttää ennallaan, Archicadin IFC-asetuksissa on alkuperäisten tunnisteiden käyttö kytkettävä päälle (Keep IFC global unique IDs). Ilman tätä valintaa muilla IFC-tiedostoa lukevilla ohjelmilla ei ole mahdollisuuksia päätellä tiedoston olioihin tehtyjä muutoksia oikein. IFC-asetuksissa on mahdollista säätää myös muita IFC-tiedonsiirtoon liittyviä ominaisuuksia. Tuotemallimuotoisen tiedon käsittelyssä oleellista on säilyttää olemassaolevien olioiden ID-tunnisteet samoina myös olioita muokattaessa. Muokattaessa olemassa olevaa oliota sitä ei siis tule poistaa ja luoda vastaavanlaista oliota uudelleen. 1.6 IFC-tiedonsiirto IFC (industry foundation classes) on kansainvälinen ja jatkuvasti kehitettävä standardi oliopohjaisen tuotemallimuotoisen tiedon siirtoon. IFC-standardia kehittää IAI-järjestö (International Alliance for Interoperability, IFCstandardin perusajatus on se, että sillä on mahdollista siirtää tuotemallitietoa nimen omaan ohjelmariippumattomasti, paitsi CAD-järjestelmien välillä, myös esimerkiksi CADistä rakennesuunnitteluun, talotekniikkasuunnitteluun sekä analyysiohjelmiin. IFC:llä siirretään ainoastaan oliotietoa eikä sillä voida lainkaan siirtää piirustusmuotoista tietoa. Todellisissa rakennushankkeissa tullaan käytännössä vielä pitkään tarvitsemaan IFC-tiedonsiirron lisäksi myös muita tiedonsiirtomuotoja, joista on hankekohtaisesti sovittava (kts. luku 4. Suunnitelmatietojen käyttö rakennushankkeessa).

111 TM.AC-4 TM Taulukko 3. Archicad-oliot, joiden tietoja on mahdollista siirtää IFCtiedonsiirron avulla. Taulukko 4. Lisätarkennuksia IFC-tiedonsiirtoon. Archicad tukee tällä hetkellä IFC-standardin 2x2-versiota. Oleellista on testata IFC-tiedonsiirtoa eri osapuolten ja eri ohjelmien välillä, ennen kuin laajamittaiseen IFC-tiedonsiirtoon ryhdytään. Tiedonsiirrossa on noudatettava projektikohtaista ohjetta IFC:n versioista sekä käytettävistä tallennustavoista. Lisäksi tiedonsiirron toimivuus on aina ennen tuotantoon siirtymistä testattava. 1.7 GDL-objektien käyttö GDL-objektit ovat tehokkaita parametrein muokattavia Archicadolioita, joita voi erillisten Object ARX -laajennusten avulla käyttää myös AutoCADissä. 2 Tilojen mallintaminen Hankesuunnittelu ja -ohjelmointi 2.1 Hankeohjelmointi ja vaatimusmallivaihe Rakennushankkeen ohjelmointi luo perusteet muun muassa arkkitehdin suunnittelutyölle ja sen ohjaamiselle. Rakennuttaja asettaa hankkeelle toiminnalliset, taloudelliset jne. vaatimukset. Sinänsä tärkeiden hankevaatimusten mallintaminen ei nykyisin vielä yleensä liity CAD-työskentelyyn. Ensimmäistä kertaa konkreettisesti Archicadillä mallinnettavaksi tulee yleensä rakennuksen tilaohjelma. Tilaohjelman tekemisessä on mahdollista käyttää esimerkiksi Zonematicia, joka on M.A.D:n tekemä Archicad-laajennus, jolla luodaan vyöhykkeet Archicadiin automaattisesti tekstitiedostona olevasta tilaohjelmasta. 2.2 Tilojen mallintaminen vyöhykkeillä Tilat mallinnetaan Archicadin vyöhyke-työkalulla. Tilojen oleelliset ominaisuustiedot ovat vyöhykkeessä yleensä: automaattisesti annettava yksilöllinen tunniste (GUID) tilan numero: käyttäjän antama, esimerkiksi 201 tilan nimi: käyttäjän antama, esimerkiksi Toimisto ohjelma-ala: määritelty, esimerkiksi 15 m 2 huoneala: Archicad-vyöhykkeestä, esimerkiksi 15,1 m 2 Tiloja voi ryhmitellä esimerkiksi käyttötarkoituksen tai muiden vaatimusten tai ominaisuuksien mukaisesti. Tilaryhmät määritellään vyöhykeasetuksissa. Eri tyyppiset vyöhykkeet tulee sijoittaa kuvatasoille projektiohjeen mukaisesti, jotta niiden sisältämät pinta-alat saadaan määrälaskennassa eriteltyä oikein. Tilaryhmien erittely on mahdollista tehdä esimerkiksi vyöhyketyyppien perusteella. Kuva 3. Archicadillä mallinnetun rakennuksen huonetilat. Väreillä on havainnollistettu eri tilaryhmiä. As Oy Espoo 1, Päiväkummuntie 8. Malli Arkkitehtitoimisto L-N Oy. 3 Rakennusosien mallintaminen arkkitehtisuunnittelussa 3.1 Rakennusosien mallintamisperiaatteet Tuotemallipohjaisessa hankkeessa rakennusosia ei lainkaan tule mallintaa piirtämällä 2-ulotteisilla alkioilla (viivat, kaaret, tekstit, jne...), koska 2D-alkioiden tieto ei välity IFC-tiedonsiirrossa. Tuotemallintamisen tarkkuus, mallintamistapa ja rajaukset on sovittava hankkeen alussa eri toimijoiden välillä. Mallintamisen toteutukseen vaikuttavat oleellisesti muiden osapuolten tarpeet, esimerkiksi rakenne- ja muiden suunnittelijoiden käyttämät ohjelmistot, urakoitsijan määrälaskennan ja hankintatoimen tiedontarpeet, ja mallinnetun hanketiedon mahdollinen käyttö kiinteistönhallinnassa ja ylläpidossa. Pro IT -hankkeessa luodun tuotemallintamishankkeiden vaiheistuksen alustava rakennusosamalli on luonnosmainen, eikä siinä esimerkiksi vielä välttämättä oteta kantaa rakennetyyppeihin. Rakennusosat mallinnetaan taulukon 5. mukaisilla työkaluilla. Julkisivuaukotus tehdään ikkuna- ja oviobjekteilla. Laatat ovat tässä hankevaiheessa yleensä vielä yhtenäisiä, ja niissä ei esimerkiksi ole vielä elementtijakoa. Rakennusosamallivaihe vastaa suunnilleen nykyistä toteutussuunnittelua. Rakennusosien tietoja on täydennetty, täsmennetty ja tarkennettu alustavien suunnitelmien jälkeen. Suunnittelijoiden välistä yhteistoimintaa on kuvattu tarkemmin luvussa 4. Rakenteet esitetään rakennusosamallivaiheessa arkkitehdin mallissa todellisilla rakennepaksuuksilla, ei kuitenkaan vielä määrättyjen toimittajien yksilöityinä tuotteina tai yksilöityinä materiaaleina. Oleellista on, että käytetään hankekohtaisesti sovittuja tunnistettavia rakenteita. Rakennusosien tunnisteiden ja CAD-järjestelmissä käytettyjen kuvatasojen avulla hankkeen osapuolet tunnistavat mistä rakennusosasta kulloinkin on kysymys. 3.2 Talo nimikkeistö rakennusosien mallintamisessa Hankenimikkeistö on Talo nimikkeistön tuotemallintamisen kannalta oleellisin osa. Rakennus jaetaan hankenimikkeistössä rakentajan näkökulmasta katsottuna mahdollisimman järkeviin tuotannollisiin kokonaisuuksiin ja toteutuksen kannalta jaettuihin osiin. Oleellista on noudattaa hankkeessa sovittua nimikkeistöjärjestelmää. Jos hankkeen tiedonsiirrossa on sovittu käytettäväksi jonkin nimikkeistön (esimerkiksi Talo 2000) mukaisia kuvatasoja, rakennusosat on ehdottomasti sijoitettava oikeille ja oikein nimetyille kuvatasoille, eli on huolehdittava, että rakennusosat ovat hankkeessa sovituilla kuvatasoilla. On tärkeää, että hankekohtaisesti on sovittu mallintamisen yksityiskohdista, jotta muut hankeosapuolet saavat rakennusosien

112 TM.AC-5 Talo 2000-hankekoodi ja -nimike ArchiCADtyökalu mittausperuste määrälaskennassa 1.1 Alueosat Alueosien (maarakenteet, tuki- ja vahvistusrakenteet, päällysteet, aluevarusteet) mallintamisen koordinointi on sovittava muiden suunnitteluosapuolten kanssa. Päällysteet mallinnetaan laatta- tai pintatyökalulla. Aluevarusteet ja -rakenteet mallinnetaan objekteina Maarakenteet Yleensä rakenne- tai geotekniikkasuunnittelijan mallintamia Tuki- ja Yleensä rakennesuunnittelijan suunnittelemat vahvistusrakenteet Päällysteet laatta, katto, pinta Aluevarusteet objekti, seinä, laatta, katto m2 kpl, brm2, m, erä Vesikatteet Talo 2000:ssä vesikaton runko ja eristeet kuuluvat yläpohjaan, ja sen yläpuoliset asiat vesikattoon. Vesikattorakenne ja vesikate mallinnetaan katto, (laatta) vaaka-m2 (*) TM Aluerakenteet objekti, seinä, laatta, katto kpl, brm2, m, erä Archicadillä yleensä yhtenä vesikaton rungon päälle tulevana rakennusosana. Visuaalisista syistä sen voi myös jakaa kahdeksi tai 1.2 Talo-osat useammaksi erii rakenteeksi Perustukset Arkkitehtisuunnitelmissa jätetään usein maa- ja perustusrakenteet esittämättä, koska ne esitetään rakennesuunnittelijan suunnitelmissa ja saattavat arkkitehdin mallintamina aiheuttaa ristiriitaisuuksia. Seinämäiset perustusrakenteet mallinnetaan seinätyökalulla, litteät, esimerkiksi anturat joko seinä- tai laattatyökalulla, ja pistemäiset, esimerkiksi paalut pilarityökalulla. Archicadin vapaamuotoisesti muokattava seinän poikkileikkaus mahdollistaa myös perustusten mallintamisen osaksi seinärakennetta. Perustusten mallintaminen on sovittava muiden suunnitteluosapuolten kanssa Vesikattovarusteet objekti jm, kpl Lasikattorakenteet objekti vaaka-m2 (*) Kattoikkunat ja luukut objekti kpl, m2 Vesikaton varusteet ja kattoikkunat mallinnetaan yleensä muilla työkaluilla ja tallennetaan objekteiksi. Mallintamistapa ja tarkkuus on sovittava hankekohtaisesti. Huom: Kattoikkunatyökalulla tehdyt ikkunat siirtyvät IFCtiedonsiirrossa proxynä Alapohjat Alapohjalaatat mallinnetaan laattatyökalulla. Eri laatta m2 1.3 Tilaosat Archicadin tarvikkeisiin sidottu tieto on mahdollista liittää vyöhykkeisiin. alapohjatyypit tai alapohjan rakennekerrokset mallinnetaan eri laattoina. Haluttaessa laattojen Tilan jako-osat mallintamisessa on mahdollista käyttää myös Väliseinät Väliseinät mallinnetaan seinätyökalulla. Seinät seinä m2 palkki-työkalua. Sen avulla esimerkiksi mallinnetaan oikean korkuisina, eli yleensä ontelolaattojen mallintaminen onnistuu. lattiapinnasta yläpuolella olevan rakenteen Laatat rajataan yleensä ulkoseinien sisäpintaan, alapintaan. vaikka niiden kannatus rakenteellisesti ulottuisikin Kts myös Kantavat seinät. ulkoseinän sisälle. Muunlaisista mallinnustavoista on sovittava hankekohtaisesti. Rakennedetaljit ja liittymä kuvataan esimerkiksi Lasiväliseinät Lasiväliseinät mallinnetaan seinä- ja ikkunatyökalulla. Tarvittaessa ne on mahdollista mallintaa detaljoidusti esimerkiksi seinä- ja seinä + ikkunat m2 erillisillä detaljipiirustuksilla. laattatyökaluin, jolloin ne tallennetaan objekteiksi Runko Kantavat seinät mallinnetaan seinätyökalulla. Seinät mallinnetaan oikean korkuisina, eli Erityisväliseinät Erityisväliseinät mallinnetaan seinätyökalulla, tai seinä, objekti m2 yleensä lattiapinnasta yläpuolella olevan rakenteen alapintaan. (esimerkiksi suihku- ja tarvittaessa muilla työkaluilla, jolloin ne Kantavissa seinissä olevat ovet, ikkunat ja aukot mallinnetaan ovi- ja ikkunatyökaluilla. wc-tilojen jakoseinät) tallennetaan objekteiksi. Kaltevien, vinojen ja muiden erikoisrakenteisten seinien mallintaminen on koordinoitava muiden hankeosapuolten, esimerkiksi rakennesuunnittelijan kanssa. Erikoisrakenteet on Tilakaiteet Kaiteet mallinnetaan esimerkiksi seinätyökalulla ja ne tallennetaan objekteiksi. objekti, seinä jm, kpl mallinnettava sovitun korkuisina, eli käyttäen esimerksi hankkeessa sovittuja nimellismittoja Väliovet Väliseinissä olevat ovet, ikkunat ja aukot mallinnetaan ovi- ja ikkunatyökaluilla. ovi kpl Katso myös Väliseinät ja Lasiväliseinät Katso myös Ulko-ovet Kantavat seinät seinä m Pilarit pilari kpl, Pilarit mallinnetaan pilarityökalulla tai tarvittaessa jm (m3) objektilla, joka tunnistetaan pilariksi. Mallintamisen koordinointi on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa Palkit Palkit mallinnetaan palkkityökalulla. Mallintaminen palkki kpl, jm (m3) ja sen tarkkuus on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa Välipohjat Välipohjalaatat mallinnetaan laattatyökalulla. Eri laatta m2 välipohjatyypit tai välipohjan kerrokset mallinnetaan eri laattoina. Haluttaessa laattojen mallintamisessa on mahdollista käyttää myös palkki-työkalua. Sen avulla esimerkiksi ontelolaattojen mallintaminen onnistuu. Laatat rajataan ulkoseinien sisäpintaan, vaikka niiden kannatus rakenteellisesti ulottuisikin ulkoseinän sisälle. Rakennedetaljit ja liittymä kuvataan esimerkiksi erillisillä detaljipiirustuksilla Yläpohjat Talo 2000:ssä yläpohjiin kuuluvat vesikaton runko laatta, katto vaaka-m2 (*) ja eristeet, ja ne mallinnetaan yleensä yhtenä rakennusosana. Yläpohjan päällä on vesikatto ( vesikattorakenteet, räystäsrakenteet sekä vesikate). Vaakasuorat yläpohjat mallinnetaan laattatyökalulla, vinot yläpohjat kattotyökalulla. Muiden yläpohjan runkorakenteiden, esimerkiksi kattoristikoiden mahdollinen mallintaminen objekteilla, on sovittava hankekohtaisesti muiden osapuolten, esimerkiksi rakennesuunnittelijan kanssa. Yleensä yläpohja rajataan ulkoseinän sisäpintaan, vaikka osa siitä rakenteellisesti liittyykin ulkoseinän sisälle. Yläpohjan rajautuminen ulkoseiniin on sovittava hankekohtaisesti ja se on mahdollista kuvata esimerkiksi erillisellä detaljipiirustuksella. Katso myös Vesikatot Runkoportaat Runkoportaat mallinnetaan porrastyyppisillä porras, objekti kpl, m2 objekteilla tai StairMaker-laajennuksella (KO.TK.4.9.3). Talo 2000:ssa porrassyöksyt, lepotasot ja kaiteet kuuluvat portaaseen. Ne mallinnetaan tarvittaessa muilla työkaluilla. Tilojen sisällä olevat portaat kohdassa Tilaportaat Julkisivut Ulkoseinät mallinnetaan seinätyökalulla. Ulkoseinät mallinnetaan joko kerroksen korkuisina yksinkertaisissa kohteissa (kerroksen nollatasolta ylemmän kerroksen nollatasolle) tai todellisen korkuisina, hankkeessa rakennesuunnittelijan ja urakoitsijan kanssa sovitulla tavalla. Julkisivujen mallintamisen ongelmat liittyvät yleensä ulkomateriaalien muutoksiin. Tuotemallintamisessa oleellista on mallintaa ulkoseinät rakentamisteknisesti oikein, eli sellaisina kappaleina kuin ne tullaan rakentamaan. Ulkoseinien mallintaminen on sovittava muiden hankeosapuolten kanssa hankekohtaisesti. Huom: Joskus arkkitehdin mallissa kannattaa hankkeen visuaalisia esityksiä (esimerkiksi luonnosvaiheen massoittelu, kaupunkikuvalliset esitykset) varten ulkoseinät mallintaa eri tavoin, kun ulkoseinät tuotantoteknisesti tullaan toteuttamaan. Visualisointia varten tehdyt mallit on erotettava selkeästi tuoterakennetta kuvaavista tuotemalleista Ulkoseinät seinä m Ikkunat ikkuna kpl, Ikkunat mallinnetaan ikkunatyökalulla. m2 Huom: Kulmaikkunatyökalulla mallinnetut objektit siirtyvät IFC-tiedonsiirrossa proxyinä Ulko-ovet Ulko-ovet mallinnetaan ovityökalulla. ovi kpl Katso myös Väliovet Tilaportaat Katso kohta Runkoportaat porras, objekti kpl, m Tilapinnat Lattioiden Ovat osa laattoja, tai omia laattoja. Lattioiden laatta, objekti m2 pintarakenteet pintarakenteet mallinnetaan Archicadissä yleensä (esimerkiksi osana laattojen rakennetta (esimerkiksi pintabetonit, välipohjat). Pintojen tarkemman laskennan kallistukset, pintalattiat) esittämiseksi tai materiaalivaihteluiden erittelemiseen poikkeavat pinnat, esimerkiksi korokelattiat, on mahdollista mallintaa erikseen omina laattoinaan Lattiapinnat Lattiapinnat määritellään (huom. määritellään, ei yleensä mallinneta) yleensä huonetiloihin (vyöhykkeisiin). Myös jalkalistat kuuluvat Talo 2000:ssa lattiapintoihin. Niitä ei yleensä erikseen mallinneta, vaan niiden tiedot liitetään tilojen määrittelyihin (vyöhykkeisiin) Sisäkattorakenteet Sisäkattorakenteet, esimerkiksi alakatot laatta (alakatto) vaaka-m2 (*) (esimerkiksi alakatot) mallinnetaan yleensä laattatyökalulla tai objekteilla Sisäkattopinnat Kattopinnat määritellään (huom. määritellään, ei yleensä mallinneta) yleensä huonetiloihin (vyöhykkeisiin) Seinän pintarakenteet Ovat osa seiniä, tai omia osia. Rungon päälle seinä, objekti m2 tehtävät seinäverhoukset, esimerkiksi saunan seinien yhtenäiset pintakerrokset mallinnetaan joko erillisillä seinillä, kun ne ovat runkorakenteista riippumattomia, tai muokaten seinän poikkileikkausta. Myös seinätarvikkeen käyttäminen esimerkiksi paneelien tekemisessä on mahdollista. Seinien pintarakenteet ovat Archicadissä yleensä osa seinärakennetta (esimerkiksi väliseinät) Seinäpinnat Seinäpinnat määritellään (huom. määritellään, ei yleensä mallinneta) yleensä huonetiloihin (vyöhykkeisiin). Tarvittaessa seinätarvikkeen avulla esimerkiksi paneelit ja listat ovat kuitenkin mallinnettavissa Tilavarusteet Tuotemallihankkeissa tiloissa olevat kalusteet, varusteet ja laitteet mallinnetaan yleensä objekteina. Huom: Vaikka GDL-objektit ovat erittäin tehokas ja paljon Archicadissä käytetty työkalu, GDL-tiedon siirtyminen muille hankeosapuolille on tarkistettava mikäli hankkeessa käytetään IFC-tiedonsiirtoa Vakiokiintokalusteet objekti kpl (jm) Varusteet objekti kpl (jm) Vakiolaitteet objekti kpl (jm) Muut tilaosat Tulisijat mallinnetaan yleensä objekteina. Hormit mallinnetaan yleensä pilarityökalulla muokaten poikkileikkausta, täyskorkeana eli kaikkien kerrosten läpi, tai objekteina. Oleellista on sijoittaa hormit oikealla kuvatasolle ja mallintaa ne sellaisella rakennetyypillä (antaa poikkileikkaukselle nimi), joka erottuu kantavista rakenteista Hoitotasot ja Kulkurakenteet mallinnetaan yleensä esimerkiksi laatta, objekti, m2, m, kpl kulkurakenteet laatta- ja porrastyökaluilla. porras Tulisijat ja hormit objekti, (seinä, kpl, jm laatta) Kevyet tilaelementit Talo 2000:ssa kevyet tilaelementit ovat useita rakennusosia korvaavia valmiita paketteja, jotka sisältävät esimerkiksi kiinteitä kalusteita sekä taloteknisiä osia. Tilaelementit mallinnetaan yleensä objekteina, ja niistä on sovittava hankekohtaisesti. 2 Tekniikkaosat Teknisten järjestelmien osien mallintamisesta arkkitehtimalliin on sovittava hankekohtaisesti erikoissuunnittelijoiden kanssa, jotta eri osapuolten mallien tietoihin ei tule tarpeetonta päällekkäisyyttä Julkisivuvarusteet Julksivuvarusteet mallinnetaan Archicadin objekti jm, kpl, m2 (esimerkiksi talotikkaat, objekteina, tai seinä-, katto- ja laattatyökaluilla ja säleiköt) markiisit ja ne muutetaan sen jälkeen objekteiksi. Niiden yksityiskohtien mallintaminen onnistuisikin, on hankekohtaisesti tarkistettava, onko se tarpeellista ja säilyvätkö niiden tiedot, kun ne siirretään muille hankeosapuolille Ulkotasot Vaakasuorat parvekelaatat ja katokset mallinnetaan laattatyökalulla tai objekteina, vinot kattotyökalulla. Parvekkeisiin ja katoksiin kuuluvat myös niiden kaiteet, käsijohteet ja lasitukset. Ne mallinnetaan seinä-, laatta-, katto- ja ikkunatyökaluilla, ja muutetaan objekteiksi. Parvekeja katosrakenteiden mallintamistapa ja tarkkuus on sovittava hankekohtaisesti. 2.1 Putkiosat 2.2 Ilmanvaihto-osat Tekniikkaosat mallinnetaan arkkitehtimallissa yleensä hankkeen alkuvaiheessa karkeasti niiden tilavarauksien huomioimiseksi. Arkkitehdin luonnosmaiset tekniikkaosat ovat erotettavissa erikoissuunnittelijoiden tarkemmista ja toteutettavista komponenteista kuvatasojen osapuolitunnuksella, esimerkiksi: - AR21_HORMIT arkkitehdin karkeasti mallintama IV-hormi - LV21_POISTOHORMI LVI-suunnittelijan tarkemmin mallintama IV-hormi Archicadin ja Graphisoft Constructor ohjelman sisällä on käytettävissä kaupallinen MEPmodeler laajennus, jolla on mahdollista mallintaa LVI-kanavistoja. Näin kanavat muodostuvat GDL-objekteista, ja niiden ominaisuustiedot ja määrälaskenta on tarkempaa. Parvekelaatat ovat aina eri rakennetyyppiä kuin välipohjan runkorakenteet, eli ne mallinnetaan erillisinä laattoina. Mikäli rakennetyyppejä ei käytetä, parvekelaatat sijoitetaan eri kuvatasoille kuin välipohjalaatat. laatta m Parvekkeet Katokset laatta, katto vaaka-m2 (*) Vesikatot kts myös Yläpohjat Vesikattorakenteet katto, (laatta) vaaka-m2 (*) Räystäsrakenteet detaljipiirustus, jm laatta, katto 2.3 Sähköosat 2.4 Tieto-osat 2.5 Laiteosat Siirtolaitteet Hissit objekti kpl Kuljettimet objekti, porras kpl (jm) Tilalaitteet Keittiölaitteet objekti kpl (jm) * Huom: ArchiCAD laskee vinoista pinnoista todelliset neliöt, ei vaakaneliöitä. Taulukko 5. Arkkitehdin kannalta keskeisten rakennusosien mallintamisessa käytettävät Archicad-työkalut. Tarkemmin kaikkien rakennusosien koodit löytyvät Talo nimikkeistöstä. tiedot haluttavassa muodossa. Archicad:in eri työkalut tuottavat määriä eri tavoilla. Ei ole niinkään merkitystä, millä työkalulla mallinnus on tehty, mikäli määrätiedot tunnistetaan oikein, ja määrätiedot muodostetaan hankkeessa sovitulla tavalla. 3.3 Rakennusosien mallintaminen Archicadillä Kaikki rakennusosat on mallinnettava ehdottomasti oikeille ja hankkeessa sovituille kuvatasoille, mikäli kuvatasoja käytetään tiedonsiirrossa tai rakennusosien tunnistamiseen. Oikeiden kuva-

113 TM.AC-6 TM tasojen käytöstä on myös muita hyötyjä, esimerkiksi kuvatasoyhdistelmiä käytettäessä. Tuotemallipohjaisesti toimittaessa kaikki rakennusosat on mallinnettava Archicadin kolmiulotteisilla työkaluilla, ellei hankekohtaisesti erikseen ole muuta sovittu. Mallintamisessa ei ole oleellista, että se tehdään juuri tietyillä nimetyillä Archicadin työkaluilla, eli Archicadin mallintamistyökaluja voi käyttää myös muihin kuin nimettyihin mallintamistarkoituksiin. Perustukset ovat tästä hyvä esimerkki. Koska Archicadissä ei ole erityistä perustustyökalua, ne mallinnetaan yleensä, perustustyypistä riippuen joko seinä-, laatta- tai pilarityökalulla. Oleellista on, että tehdään kuten hankekohtaisesti on sovittu. Yleisesti Archicadin eri työkalut soveltuvat parhaiten tiettyihin tarkoituksiin seinätyökalu soveltuu pystysuorien tai vinojen rakennusosien mallintamiseen laattatyökalu soveltuu vaakasuuntaisten, litteiden rakennusosien mallintamiseen pilarityökalu soveltuu pilarimaisten, pistemäisten rakennusosien mallintamiseen palkkityökalu soveltuu vaakasuuntaisten tai kaltevien/kierrettyjen rakennusosien mallintamiseen Kuva 4. Seinät, laatat, pilarit ja palkit ovat mallintamisen yleistyökaluja. Yksityiskohtaisia mallintamisesimerkkejä löytyy esimerkiksi Graphisoft Constructor 2005 Tutorial -ohjeesta. Monimuotoiset rakennusosat on mahdollista mallintaa esimerkiksi Archicadin seinä-, laatta-, katto- ja pintatyökaluilla, ja ne muutetaan sen jälkeen objekteiksi. Vaikka monimuotoisten rakennusosien mallintaminen onnistuisikin Archicadillä, on hankekohtaisesti tarkistettava, onko se tarpeellista ja säilyvätkö niiden tiedot oikeassa muodossa, kun ne siirretään muille hankeosapuolille. Kuva 5. Esimerkki monimuotoisten rakennusosien mallintamisesta objekteina 3.4 Liittymien ja detaljien mallintaminen Rakenteiden ja rakennusosien liittymät sekä muut tarkat detaljikuvaukset esitetään arkkitehtisuunnitelmissa yleensä tarkentavina 2-ulotteisina piirustuksina, eikä niitä yleensä kannata mallintaa 3-ulotteisesti yksityiskohtaisen tarkasti, vaikka se olisikin Archicadillä mahdollista. Tuotemallissa rakennusosat mallinnetaan hankeohjeiden mukaisella tarkkuudella, ja yksityiskohdat kuvataan erillisillä piirustuksilla niin kuin hankkeessa on sovittu. Archicadin detaljityökalulla (KO.TK.7.2) tehdyt detaljit ovat 2- ulotteisia piirustuksia, eivätkä ne sisällä 3-ulotteista tietoa. Jotkut rakennesuunnitteluohjelmat (esimerkiksi Tekla Structures) kykenevät käsittelemään myös liittymien tietoja objektipohjaisesti. 3.5 Monen kerroksen korkuiset rakenteet Tällaisia elementtejä ovat hissit, portaat, pilarit, hormit sekä vyöhykkeet, esimerkiksi aulatila. Monen kerroksen korkuiset rakenteet, esimerkiksi korkeat seinät ja lasiseinät sekä korkeat pilarit mallinnetaan arkkitehtimallissa yleensä siihen kerrokseen, josta ne lähtevät. Joskus korkeat rakenteet mallinnetaan todellisen korkuisina, eikä kerroksen korkuisiksi siivuiksi pilkottuna. Asia on sovittava hankekohtaisesti rakennesuunnittelijan sekä määrälaskijan kanssa. 3.6 Vapaamuotoisten rakennusosien ja rakenteiden mallintaminen Archicadillä vapaamuotoisia rakennusosia on mahdollista mallintaa monilla eri työkaluilla, esimerkiksi seinä, laatta, katto, pinta sekä GDL-objektit. Mikäli mallintaminen on hankkeessa tarkoituksenmukaista, vakio-objekteja monimuotoisemmat suunnitelman komponentit on mahdollista tallentaa erillisiksi objekteiksi. MaxonForm-laajennuksesta tai 3D-mallinnusohjelmista tuodut mallit muunnetaan myös objekteiksi. MaxonForm-laajennukseen on mahdollista viedä Archicadistä karkeasti mallinnettu komponentti, muokata ja detaljoida se mallinnustyökaluin, ja tuoda sen jälkeen takaisin Archicadiin. Koska monimuotosten objektien tiedot eivät kuitenkaan välttämättä siirry järjestelmistä toisiin esimerkiksi IFC-tiedonsiirrossa, vapaamuotoisten rakennusosien mallintamistavoista ja tarkkuudesta on aina sovittava hankekohtaisesti. 4 Yhteistoiminta rakennushankkeessa 4.1 Hankekohtainen tiedonhallinta Tuotemallintamishankkeissa kaikki ne osapuolet, joiden tietoja oleellisesti tarvitaan lähtötietoina (ARK, RAK, LVIST), tulevat yleensä mukaan heti hankkeen alkuvaiheissa. Suunnitteluryhmän työ tulee tuotemallipohjaisessa suunnittelussa muuttumaan osittain päällekkäiseksi, samanaikaisesti tapahtuvaksi. Käytännössä tämä on mahdollista hoitaa mm. Archicadin tiimityö-toiminnolla, viitetiedostoja, projektipankkeja ja tulevaisuudessa kenties myös tuotemallipalvelimia käyttämällä. Projektipankit ovat digitaalisten dokumenttien säilytyspaikkoja, ja niitä on mahdollista käyttää sekä dokumenttipohjaisessa (2D-piirustuspohjaisessa) tiedonhallinnassa sekä tuotemallintamishankkeissa. Tällä hetkellä vielä kehitteillä olevilla tuotemallipalvelimilla tarkoitetaan projektipankkeja ja dokumenttien hallintaa tosiaikaisemmin suunnittelutietoa hallinnoivia tietokantaratkaisuja. 4.2 Hankekohtainen tuotemallintamisohjeistus Hankekohtaisesti on sovittava ja ohjeistettava, mitä hankkeen tietoa eri hankkeen vaiheissa tallennetaan, siirretään ja säilytetään

114 TM.AC-7 tuotemallimuodossa, ja mitä tietoa muissa tallennusmuodoissa. Hankekohtaisesti on ohjeistettava myös projektipankkien tai muiden järjestelyjen käytöstä tiedon säilytyksessä ja jakelussa. Ohjeen on sisällettävä myös tiedot eri osapuolten käyttämistä ohjelmista sekä niiden versioista. Projektikohtaisten tiedonsiirto- ja yhteistoimintaohjeiden malleja on esitetty mm. yleisissä tuotemalliohjeissa. Tehokkaimmat tavat tallentaa ja siirtää Archicadillä luotua tietoa, ovat Archicadin omat.pln ja.pla tiedostomuodot. Tuotemallihankkeisiin kehitetyssä ohjelmariippumattomassa IFC-tallennusmuodossa alkuperäisestä Archicad-mallista häviää aina jonkin verran tietoa, koska esimerkiksi 2-ulotteiset piirustusalkiot eivät IFC:hen tallennu. Myös Archicadistä DWG-muotoon tallennettujen tiedostojen sisältö ei ole täysin sama kuin Archicad-ohjelman sisällä. Lähivuosina nk. tuotemallipalvelinten käyttö tulee kenties myös yleistymään mallipohjaisessa työskentelyssä. Tuotemallipalvelinten käyttöä on kuvattu esimerkiksi yleisissä Pro IT -tuotemallintamisohjeissa sekä Graphisoftin IFC-ohjeessa (IFC Reference guide, 2x Edition 2 (V3.5), Graphisoft, November 2004, Apendix E: IFC Model Server Version). 4.3 Yleistä piirustuksista Piirustuksilla on erilainen rooli tuotemallimuotoisessa suunnittelussa, kuin perinteisemmässä piirustuksiin perustuvassa 2D-pohjaisessa CAD-suunnittelussa. Piirustuskeskeisessä eli 2D-keskeisessä CAD-työskentelyssä suunnittelutoiminta keskittyy ja tiivistyy piirustusten tuottamiseen, niiden dokumentoimiseen ja toimittamiseen eri osapuolille digitaalisesti, sekä paperimuodossa. Archicadin 3-ulotteista mallia käytetään ikään kuin apuna piirustusten tuottamisessa. Sen lisäksi 3-ulotteista esitystapaa voi käyttää rakennuksen ja sen osien kolmiulotteisen muodon esittämisessä ja hahmottamisessa. Tuotemallipohjaisessa suunnittelu- ja rakennushankkeessa toiminta keskittyy mallimuotoisen tiedon luomiseen ja muokkaamiseen, ja piirustukset ikäänkuin tuotetaan lopuksi mallista ehostamalla ja täydentämällä niitä käytännön tarpeisiin. Piirustuksia tuotetaan, koska: - piirustuksia edellytetään juridisesti (esimerkiksi rakennusvalvonta, myös suunnittelusopimukset perustuvat nykyisin yleensä piirustuksina dokumentoituihin suunnitelmiin) - piirustuksia tarvitaan käytännössä (esimerkiksi havainnollistaminen ja hahmottaminen) - piirustusten perusteella rakennetaan työmaalla. Suomalaisen rakennusalan toiminta on siirtymässä tuotemallipohjaiseen suuntaan, mutta se ei tarkoita sitä että piirustukset häviäisivät, niitä tullaan käytännössä aina tarvitsemaan. Hankekohtaisesti on ohjeistettava selkeästi, mitä tietoja hankkeessa mallinnetaan, ja mitä esitetään piirustuksina. Tuotemallintamishankkeissa tulee keskittyä erityisesti piirustusten välisten ristiriitaisuuksien vähentämiseen. 4.4 Piirustukset tuotemallihankkeissa Olkoonkin, että tuotemallimuotoinen rakennusosien esitystapa on kokonaisvaltainen rakennuksen tietojen kuvaus, se ei yleensä kuitenkaan vielä riitä piirustusten tarkastelussa totuttuun tarkkuustasoon. Detaljipiirustukset sisältävät yleensä myös sellaista lisätietoa, jota ei pystytä aina tallentamaan tuotemallimuotoon. Tuotemallista tuotettuja projektioita on käytännössä aina ehostettava, eli niihin on lisättävä esimerkiksi piirustusmerkintöjä, mittoja, materiaalimerkintöjä ja tekstejä, jotta ne täyttäisivät esimerkiksi rakennusvalvonnan tai työmaan toteustuspiirustusten vaatimukset. Kuva 6. Vasemmalla tuotemallista tuotettu leikkaus. Oikealla vastaavasta kohdasta piirretty leikkauspiirustus, jossa rakenteellisia yksityiskohtia on esitetty tarkemmin. (Lähde: Pro IT tuotemalliohjeet 2006, sekä osa RT kortin kuvasta). CAD-järjestelmissä piirtämiseen lliittyvät 2D-elementit erotellaan tuotemallin elementeistä luontevasti esimerkiksi kuvatasoilla. Luvussa 1.4 Kuvatasojen käyttö, kuvataan RT-ohjekortin tapa jäsennellä suunnittelumateriaali kuvatasojen avulla. Oleellista on sijoittaa pelkät 2D-piirustuksiin liittyvät merkinnät eri kuvatasoille kuin rakennusosat. Kuvatasojen jäsentelyssä voi käyttää esimerkiksi RT-ohjekortin mukaisia tasonimiä. Taulukko 6. Osa vuonna 2006 julkaistavan RT-ohjekortin kuvatasoista. TM

115 TM.AC-8 TM 4.5 Tuotemallien yhteensovittaminen ja tarkastaminen Eri osapuolten tekemien osittaisten tuotemallien tietojen käsittelyyn voi käyttää Archicadin lisäksi myös muita ohjelmia, esimerkiksi Solibri Model Checkeriä. Tämä on tarpeellista esimerkiksi arkkitehdin toimiessa pääsuunnittelijana sekä myös suunnitteluryhmän tietojen päällekkäisyyksien karsimisessa ja eri toimijoiden tuotemallien ristiintarkistuksissa. 4.6 Tuotemallitietojen siirto suunnitteluryhmän sisällä Arkkitehdin ja muun suunnitteluryhmän välisessä työnjaossa keskeisimpiä sovittavia asioita ovat mallinnuskohteen rajaukset, sekä ylipäätään se mitä ja millä tarkkuudella hankkeen tiedot mallinnetaan. Merkittävää on myös se, miten ja missä tarkoituksessa mallinnettua tietoa käytetään ja tulkitaan. Mallintamisrajat on käytännössä mahdollista sopia esimerkiksi luettelon 5. kaltaisella rakennusosataulukolla. Oleellisista kaikkia osapuolia koskevista suunnitelmamuutoksista ja suunnitelmaversioista on tiedotettava niin, että kaikki hankeosapuolet käyttävät koordinoidusti uusinta ja oikeaa tietoa. 4.7 Tuotemallitietojen siirto rakentajille ja määrälaskentaan Suunnittelun lisäksi tuotemallintamista on toistaiseksi kokeiltu pääasiassa rakentamisen valmistelussa sekä jonkin verran myös työmailla. Rakentaja/urakoitsija voi saada oikein tehdyistä suunnittelijoiden malleista mitta- ja määrätiedot hankkeen kustannusten arviointiin, ja malleja on edelleen mahdollista hyödyntää työmaiden toteutuksen suunnittelussa, aikatauluttamisessa, materiaali- ja tarvikehankinnoissa sekä hankkeen etenemisen seurannassa. Tuotemallimuotoisesta suunnitelmasta on mahdollista luetteloida ja poimia tarpeen mukaan erilaisia mitta- ja määräluetteloita eri tarkoituksiin. Tämä on nykyisin mm. rakentajien määräja kustannuslaskennassa sekä työmaatoimintojen suunnittelussa tehokkasti hyödynnettävissä. Oleellista on, että määrätiedot ovat saatavissa halutulla tarkkuudella ja että mallin käyttäjä voi luottaa siihen, että tiedot on mallinnettu oikein. Myös vastuukysymykset tulevat muuttumaan tuotemallin tietoja käytettäessä. Suunnitelmatietojen käyttötarkoituksesta ja käyttötavoista on sovittava hankekohtaisesti, koska se vaikuttaa oleellisesti mallintamistarkkuuteen. Mallintamisesta ja siihen liittyvästä urakoitsijoiden määrätietojen hallinnasta Archicad-ympäristöstä löytyy yksityiskohtaisempia kuvauksia esimerkiksi Graphisoft Constructor sekä Estimator -ohjelmien ohjeissa. Constructor ja Estimator käyttävät samaa 3D-mallia kuin Archicad. Constructorissa ja Estimatorissa tuotemallliin liitettäviä määrälaskentatietoja kutsutaan resepteiksi, ja ne vastaavat urakoitsijoiden käyttämiä panospohjaista määrälaskentamenetelmiä. Resepteillä on mahdollista käsitellä esimerkiksi rakennusosiin liitettäviä materiaali- ja työmenekkitietoja (resursseja), tarvittavia työvälineitä (esim. betonimylly) sekä alihankintoja (esim. lasitustyö). 4.8 Tuotemallitietojen hyödynnettävyys käytössä ja ylläpidossa (facility management FM) Tuotemallimuodossa suunnitellut tiedot ovat käyttökelpoisia myös kiinteistönhallinnassa, mikäli suunnittelijoiden tuotemalli on rakentamisen kuluessa ylläpidetty ja täydennetty niin, että se sisältää todellisen rakennetun kohteen tiedot (as-built). Graphisoft on kehittänyt erityisesti kiinteistönhallinnan tarpeisiin ArchiFM-ohjelman, joka käyttää Archicadillä luotuja malleja. 5 Lähdeviitteet ja kirjallisuus Archicad-rakennussimulaattorin ohjekortisto, M.A.D. Oy Graphisoft Constructor 2005 Tutorial Graphisoft Estimator 2005 ProIT -tuotemalliohjeet (2006): Tuotemallintaminen rakennushankkeessa. Yleiset periaatteet, Rakennustieto Oy ProIT -tuotemalliohjeet (2006): Tuotemallintaminen arkkitehtisuunnittelussa, Rakennustieto Oy ProIT -tuotemalliohjeet (2006): Tuotemallintaminen rakennesuunnittelussa, Rakennustieto Oy IFC Reference guide, 2x Edition 2 (V3.5), Graphisoft, November

116 Archicad 10 ALK.UO-1 UO Archicad 10:n uudet ominaisuudet UO 1 Uudistunut käyttöliittymä Archicad 10:ssä käyttöliittymä on kehittynyt entistä monipuolisemmaksi, helppokäyttöisemmäksi ja selkeämmäksi. Käytännössä kaikki toiminnot löytyvät haluttaessa sekä valikoista, painikepalkeista, apuikkunoista että näppäinoikoteistä, joten ohjelmaa voi käyttää juuri niin kuin itselle parhaiten sopii. Käyttöliittymää voi räätälöidä tarpeidensa ja mieltymystensä mukaiseksi entistä laajemmin: valikoiden, painikepalkkien ja apuikkunoiden sisältöä voi muokata. Työkaluasetuksissa ja Tiedot-ikkunassa löytyvät lähes kaikki elementtien asetukset ja valinnat. Tarvittaessa apuikkunoissa voi liikkua vierityspalkin avulla, näin apuikkuna voi sisältää enemmän asetuksia viemättä paljon tilaa näytöllä. Oletusasetukset on valittu mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja havainnollisiksi. Lisäksi Archicad opastaa käyttäjää: valikoissa on kuvakkeiden lisäksi selitetekstit ja Kohdeohjeet neuvovat eri toimintojen käytössä vielä kattavammin kuin ennen. Esimerkiksi täytteiden ja rakenne- tyyppien valitseminen helpottuu huomattavasti, kun valintalistassa on sekä niiden kuvake että nimi. Rakenne-elementin tärkeimmät asetukset aukeavat Tiedot-ikkunan painonappivalikosta; siitä au-

117 ALK.UO-2 UO keaa edelleen painonappivalikko, josta rakenteen tyyppi tai täyte on valittavissa. Apuikkunoissa on mahdollista tehdä lähes kaikki työkalujen ja elementtien asetukset ilman, että asetusikkunaa tarvitsee avata. Esimerkiksi Tiedot-ikkunassa valitaan niin seinän rakenne kuin 2D-projektion viivojen ja täytteiden asetukset. Työkalupalkkeihin on lisätty valikko-painonappeja, joiden avulla sekä valitaan toiminnot että tehdään niihin liittyvät asetukset. Projektin sisältö -apuikkuna on korvattu uudella Projektiapuikkunalla, jossa on neljä sivua: Sisältö, Näkymät, Planssit ja Tulosteet. Niiden avulla hallitaan koko projektia mallista valmiisiin tulosteisiin. Erillistä PlotMakeria ei enää tarvita. Vanhoja Koordinaatit- ja Ohjaimet-apuikkunoita ei enää tarvita. Niiden toiminnot löytyvät perustyökalupalkista ja kohdistimen mukana kulkevasta Koordinaatit-ikkunasta, jossa voi syöttää numeeriset muokkausarvot piirtäessä. Perus- ja Suunnistintyökalupalkkeihin on sisällytetty kaikki tärkeimmät valinnat, joten työskennellessä selviää entistä vähemmällä määrällä näkyvissä olevia työkalupalkkeja ja apuikkunoita. Näin piirtoalue jää suuremmaksi ja oikeiden valintojen löytäminen on nopeampaa. Uusille apuviivoille, apujaolle ja koordinaateille on omat valikkonappinsa perusvalikossa. Hiiren oikealla painalluksella saa pohjassa kohdevalikon, josta voi muun muassa määritellä aktiivisen näkymän säilytettäväksi, vaihtaa piirrettäessä näkyvät viivanpaksuudet ja seinien nurkkien siistimisen. Yläpalkista avautuvia valikoita tarvitsee käyttää entistä vähemmän, mikä nopeuttaa työskentelyä. Eri apuikkunoiden asetuksiin pääsee myös suoraan hiiren oikean painalluksen avaamasta kohdevalikosta. Projekti-ikkunan saa automaattisesti piilotettua; sen saa näkyviin pikavalintanapista työskentelyikkunan vasemmasta alanurkasta. Sen vieressä on pikavalinnat myös Näkymän esikatselulle ja Näkymäasetuksille, joista voi asettaa käytettävän tasoyhdistelmän, mittakaavan ja esitystapayhdistelmän. Aiemmin ne löytyivät Projektin sisältö -apuikkunan alareunasta, mutta nyt ne saa halutessaan erikseen näkyviin. 2 Piirtoavut: osoitusapu, apuviivat, koordinaatit, valinnan tiedot, elementtitartunta Uudet piirtoavut helpottavat työskentelyä. Osoitusapu värjää eri värillä valitun ja osoittimen alla olevan elementin, automaattiset apuviivat helpottavat piirtämistä. Kohdistimen mukana liikkuva Koordinaatti-ikkuna näyttää mitat ja siinä voi syöttää käsin tarkat arvot. Valinnan tiedot kertoo pikatietoikkunassa puhekuplassa kohdistimen alla olevan elementit ominaisuudet. Elementtitartunta helpottaa elementtien liittämistä toisiinsa lisäämällä tartuntapisteet nurkkiin. Osoitusapu toimii sekä pohjassa että 3D:ssä. Se värjää valitun tai osoitettavan elementin ja yhdessä pikatietoikkunan kanssa tekee helpoksi oikean elementin valitsemisen useista päällekkäisistä. Esivalintaa vaihdetaan painamalla tabulaattori-näppäintä. Mitoitettaessa osoitusavun avulla pystyy tarkasti määräämään, mistä elementistä ja mistä kohdasta mitta otetaan. Näin suunnitelmaa muokattaessa mitat päivittyvät varmasti oikein. Apuviivoja, apuviivan pätkiä sekä apuympyröitä voi piirtää vapaasti itse tai voi käyttää Archicadin ehdottamia apuviivoja. Näitä tulee asetusten mukaisesti pääsuuntiin tai suhteessa elementteihin, tietyllä kulmajaolla tai samansuuntaisuuden tai kohtisuoruuden perusteella näkyviin kohdistimen osuessa elementtien ääriviivoihin. Kohdistimen ollessa yksittäisen pisteen päällä Archicad ehdottaa monivalinta-apuviivoja, jotka vaihtuvat eri koordinaatistojen vä-

118 ALK.UO-3 lillä valitulla aikavälillä. Archicadin ehdottamat apuviivat näkyvät tilapäisesti. Ne saa muutettua pysyviksi viemällä kohdistimen halutun apuviivan päälle. Varsinaiset apuviivat katoavat automaattisesti vasta, kun elementti on piirretty. Apuviivojen toiminta määritellään Työympäristö-asetuksissa Vaihtoehdot Työympäristö Apuviivat... Apuviivojen toimintaan vaikuttaa myös se, onko koordinaattivalintana suhteelliset koordinaatit (ks. Koordinaatit-ikkunasta tarkemmin seuraava kappale). Jos on valittu suhteelliset koordinaatit, apuviivat luodaan esimerkiksi elementtejä osoittamalla luotujen aiempien apuviivojen mukaisesti lähtöpisteestä (esimerkiksi samansuuntaisuus, kohtisuoruus). Jos käytössä on koordinaatisto käyttöorigon suhteen, ehdotettavat apuviivat kulkevat sen kautta. Apujako toimii myös apuviivan pätkässä, eli esimerkiksi kahden pisteen puolivälin saa etsittyä sen avulla. Apuviivat eivät ole käytössä samanaikaisesti verkon tartunnan kanssa. 3 Seinien, pilarien ja palkkien muokattavat profiilit, vinot ja kaksoiskaltevat seinät Archicad 10:n avulla rakennuksen muodon rajana on vain mielikuvitus. Archicad 10:ssä voi piirtää vinoja seiniä, kaksoiskaltevia seiniä ja seinän poikkileikkausta sekä rakennetta pystyy muokkaamaan täysin vapaasti vaikka jokaiselle yksittäiselle seinälle erikseen. Vinojen seinien muokkaus käy helposti pohjassa, leikkauksessa tai 3D:ssä. Esimerkiksi perustukset voi lisätä helposti osaksi seinää. Poikkileikkausrakenteet voi säilöä myöhemmin käytettäviksi. UO Pieni Koordinaatit-ikkuna seuraa kohdistinta ja näyttää joko X-Y-Z-piirtomitat tai säteen ja kulman. Kohdistimessa näkyvien tietojen määrän voi valita samoin kuin sen, näkyvätkö koordinaatit jatkuvasti vai vain muokattaessa elementtiä. Koordinaatitikkunassa on myös mahdollista syöttää käsin piirtomitat. Käsinsyöttöön siirrytään tabulaattori-näppäimellä, jolla myös siirrytään parametrista toiseen. Haluttuun parametriin voi siirtyä myös suoraan painamalla sitä vastaavaa näppäinä, kuten R (säde), A (kulma), X, Y, Z (koordinaattisiirtymät). Koordinaatti-ikkunassa on parametrien vieressä painikkeet hyväksy, jolla arvo valitaan, merkitse, jolla X-koordinaatin kohdalla luodaan apuviiva pystysuoraan, Y-koordinaatin kohdalla vaakasuoraan, säteen kohdalla apuympyrä ja tangentin suuntainen apuviiva, kulman kohdalla apuymyrä ja osoituksen suuntainen apuviiva. Koordinaatit näytetään ensisijaisesti joko X-Y-koordinaateissa tai kiertokoordinaateissa. X-Y-koordinaatit näytetään joko suhteellisina alkupisteestä tai käyttöorigosta. Valinnat tehdään koordinaattien asetuksista, jotka löytyvät helpoimmin painonappivalikosta peruspainikepalkissa. Z- arvo näytetään joko projektin nollan, kerroksen nollan tai 1. tai 2. viitekoron mukaan. Valinnat on mahdollista tehdä Z-arvon kohdalta (pikkukolmiota painamalla) aukeavasta valikosta. Seinissä, palkeissa, objekteissa ja pilareissa (kierretty tai pyöräytetty piirtotapa) myös painovoima-asetukset löytyvät sieltä. Elementtitartunta lisää elementtien nurkkiin tartuntapisteet. Tämä helpottaa elementtien liittämistä toisiinsa riippumatta siitä, mistä kohtaa niihin tartutaan. Palkkien ja pilarien poikkileikkauksia pystyy muokkaamaan vapaasti. Valmiina löytyy vakiomuotoja kuten HEB-teräsprofiilit tai TT-palkit. Pilarit ja palkit voi sekä kiertää akselinsa ympäri että kallistaa pituussuunnassa. Näin esimerkiksi palkisto on helposti piirrettävissä kahteen suuntaan kallistetuille kattolappeille. Poikkileikkaustyökalulla elementin poikkileikkausta muokataan piirtämällä täytteillä rakennekerroksia. Poikkileikkaukseen voi määrittää apulinjoilla alueen, jossa pysty- ja vaakasuuntainen venyminen tapahtuu. Näin esimerkiksi seinän ala- ja yläreunassa voi olla profiili, joka säilyy samanlaisena seinän korkeudesta riippumatta.

119 ALK.UO-4 UO Sijoittamalla venymisalueeksi runko-osan seinän paksuuden lisääminen kasvattaa vain tukirakennekerrosta verhousten ja pinnotteiden säilyttäessä oikean paksuutensa. Joka rakennekerrokselle on poikkileikkauksessa mahdollista antaa oma prioriteettiarvo, joka määrittää miten eri rakenteet ja niiden rakennekerrokset liittyvät toisiinsa. Rakennekerroksille tai tarvittaessa niiden yksittäisille sivuillekin pystytään määrittämään oma materiaalinsa 3D- ja projektionäkymiä varten. Prioriteettiarvot määritellään palkeille ja seinille niiden elementtikohtaisissa asetuksissa; seinien kohdalla on mahdollista ottaa käyttöön rakennekerrosten prioriteetit, jolloin rakennekerrokset leikkautuvat kukin erikseen oman prioriteettinsa mukaan (pohjassa ja leikkauksessa). Ikkunat ja ikkuna-aukot sijoittuvat seiniin joko pystysuorassa tai seuraten seinän kallistusta. roskorkeuksia voi muokata leikkauksessa kerroskorkeusmerkintöjä siirtämällä. Valmiit kuvat ovat graafisesti viimeisteltyjä, joten aikaa ja vaivaa säästyy huomattavasti, kun 2D-jälkimuokkausta ei tarvita. Leikkauspinnoille pystytään määrittelemään elementtikohtaisesti viivat ja täytteet, jotka ovat samat myös pohjassa. 4 Leikkaustasot ja monen kerroksen läpi ulottuvat elementit 6 3-ulotteiset vyöhykkeet Rakenne-elementit voi Archicad 10:ssä piirtää ulottumaan usean kerroksen läpi. Rakenteet esitetään pohjassa projisoituina todellisen kolmiulotteisen mallin mukaisesti. Vinojen rakenteiden kohdalla on hyödyllistä, että leikkaustason ala- ja yläpuoliset osat on mahdollista projisoida halutulla tavalla. Elementit leikataan määritellyn kerroksen leikkaustason tasalta ja ala- ja yläpuolelta esitetään projektio ääriviivoin - vakiintuneesti yläpuolinen pistekatkoviivalla ja alapuolinen eheällä viivalla. Elementti projisoidaan joko kokonaan, kyseisen kerroksen alueelta tai yleisen alarajan mukaan (esimerkiksi maanpinnan taso). Rakenneosat voivat myös noudattaa projisoidun sijasta perinteistä symbolista esitystapaa, joka on käytettävissä vain yhdessä kerroksessa näkyvissä seinissä. Se on käyttökelpoinen esimerkiksi haluttaessa esittää leikkaustason yläpuolella sijaitsevat ikkunat pohjassa. Leikkaustasoasetus tallentuu näkymän mukana. Siten asemapiirroksessa tai kattokuvassa sen voi asettaa niin ylös, että kaikki elementit näkyvät kokonaisina ja eri kerroksissa sopiville tasoille. Vyöhykkeet muotoutuvat ympäröivien seinien ja katon mukaisesti. Vyöhyke on mahdollista leikata päältä tai alta katoilla, laatoilla ja palkeilla. Vyöhykkeiden avulla on mahdollista niin visualisoida rakennuksen tilajärjestely kolmiulotteisesti kuin laskea tilavuudet ja pintojen alatkin. 7 2D-täytteet pohjassa 5 Leikkaukset ja julkisivut värein Leikkaukset ja julkisivut syntyvät piirtämällä pohjaan leikkausviiva, jolloin Archicad luo projektion automaattisesti. Varjostuksen ja täytteiden lisäksi leikkaukset ja julkisivut syntyvät valmiiksi väritettyinä. Myös kerroskorkeusmerkinnät syntyvät automaattisesti. Ker- Myös katoille voi laattojen tapaan valita pohjassa näkyvänä 2Dtäytteenä joko vapaavalintaisen tai 3D-materiaalin täytteen. Archicad osaa suunnata ja korjata projisoidusti katon täytteen nyt myös pohjassa visualisoiden lappeiden suunnat ja kaltevuudet oikein. Kattokuvat ovat viimeisteltyjä ja lappeiden kaltevuudet havainnollistuvat täytteistä. Asettamalla täytteet 3D-materiaalin mukaisiksi niin pohja, leikkaukset, julkisivut kuin 3D-näkymätkin esitetään yhtenevin täyttein. Näin projektista on helppoa ja nopeaa tuottaa värein ja 2D-täyttein havainnollistettu esittely- tai pääpiirustusmateriaali.

120 ALK.UO-5 8 Esitystavat ja esitystapayhdistelmät käyttää käytännöllisimpiä ja havainnollisimpia värejä. Tulosteita varten värit ja kynänpaksuudet voi asettaa visuaalisen lopputuloksen kannalta sopivimmiksi. Planssiin sijoitetun näkymän tai piirustuksen asetuksissa on mahdollista valita siinä käytettävä kynäyhdistelmä. Sen lisäksi on valittavissa esittäminen väreissä, harmaasävyissä vai mustavalkoisena. Näin samalla planssilla voi yhdistellä näkymiä eri kynänpaksuuksin ja värein. Planssin taitto ja merkinnät ovat lisäksi tehtävissä omalla kynäyhdistelmällään. Planssilla käytettävissä olevien värien ja kynänpaksuuksien määrä on siten yhteensä lähes rajaton. 10 Automaattitekstit UO Esitystapojen määrittely on monipuolistunut. Näytöllä piirrettäessä näkyvät esitystapavaihtoehdot on eriytetty omaksi kokonaisuudekseen, tulosteisiin vaikuttavat esitystavat ja esitystapayhdistelmät omakseen. Eri käyttötarkoituksiin kuten asemapiirrosta, esittelykuvia ja työkuvia varten on mahdollista määritellä entistä tarkemmin, miten eri elementit, täytteet ja vyöhykkeet esitetään. Esimerkiksi ovien ja ikkunoiden esitystavat voi määritellä erikseen: näytetäänkö ne pohjassa kokonaan, aukkona vai ei lainkaan; näytetäänkö kokonaan esitettäessä littera ja aukkona esitettäessä reunaviivat. Näin esimerkiksi luonnoksissa ovet on mahdollista esittää aukkoina ja ikkunat aukkoina reunaviivojen kanssa. Ovissa ja ikkunoissa on tämän lisäksi omat asetuksensa, joista määritetään esitystarkkuus. Se seura tavallisesti mittakaavaa. Siten pienessä mittakaavassa (esim. 1:500) ovet ja ikkunat esitetään pohjassa pelkistetysti, suuressa mittakaavassa (esim. 1:5) ne esitetään yksityiskohtaisesti. 3D-esitystarkkuudeksi on valittavissa pelkistetty, yksityiskohtainen tai ei lainkaan. Leikkaus- ja julkisivuprojektiot noudattavat esitystapa-asetuksia sekä 3D-esitystarkkuusasetusta. 9 Kynäyhdistelmät Automaattitekstien avulla esimerkiksi nimiöiden tiedot päivittyvät automaattisesti plansseihin. Automaattitekstejä voi lisätä mihin tahansa tekstikenttiin: ne voivat viitata Projektin tiedoissa syötettyihin projektikohtaisiin tietoihin (esimerkiksi kohteen nimi, suunnittelija), sijoitettuun näkymään (piirustuksen nimi ja mittakaava) tai yleisiin tietoihin (päiväys ja kellonaika). Näin tiedon muuttaminen yhdessä paikassa riittää ja se päivittyy automaattitekstikenttiin. 11 Kehittyneet muokkaustyökalut leikkauksessa ja 3D:ssä Muokkaaminen leikkauksissa ja 3D-ikkunassa on entistä helpompaa. Ikkunoita ja ovia voi muokata, siirtää tai kopioida kerroksesta ja seinästä toiseen 3D- ja leikkausnäkymissä. Ikkunoita ja ovia on myös mahdollista siirtää samanaikaisesti minkä tahansa muiden elementtien kanssa. Siirrettäessä esimerkiksi pilareita ja ikkunoita samanaikaisesti siirtyvät ikkunat seinälinjassa ja pilareita voi siirtää vapaasti. Archicad 10:ssä on mahdollista määritellä kynäyhdistelmiä valmiiksi eri käyttötarkoituksia varten. Työskennellessä voi siten Leikkauksessa on mahdollista siirtää kerrostasoja graafisesti kerrostasomerkintöjä siirtämällä. Kerrostasojen muokkaus aloitetaan valitsemalla leikkauksessa kohdevalikosta (hiiren oikeasta napista) Muokkaa kerrostasoja, sen jälkeen avautuvasta apuikkunasta valitaan siirtotapa. Siirto tehdään tarttumalla viivaan ja vetämällä sitä. Sen jälkeen valitaan OK. Palkkien ja pilarien kallistusta, kiertoa ja korkeutta sekä vinojen, kaksoiskaltevien tai profiloitujen seinien kallistusta, korkeutta tai pituutta voi muokata graafisesti niin 3D-, leikkaus- kuin

121 ALK.UO-6 UO pohjanäkymissä. Elementti vain valitaan ja sen tartuntapisteestä aukeaa kohdevalikko, josta valitaan muokkaustapa. Graafisen muokkauksen lisäksi Koordinaatit-ikkunassa arvot ovat syötettävissä numeerisesti. 12 Enemmän tietoa, pienemmät projektitiedostot Archicadin tieto- ja tiedostorakenne on kehittynyt. Määrätaulukot malleineen, uudet poikkileikkaukset ja työympäristöasetukset tallentuvat kaikki samaan projektitiedostoon, kuten myös planssivihkot, planssit, masterplanssit ja tulostesarjat. Tiedostokoko on kuitenkin pienempi, koska Archicad pakkaa tiedostot. Siten esimerkiksi sähköpostissa lähetettäessä tiedostoja ei enää tarvitse pakata erillisellä pakkausohjelmalla. Projekti ja työympäristö näyttävät myös samalta avattaessa tiedosto toisella Archicadillä. detaljien tai selostusten sijoittaminen käy helposti. Pdf-tiedostot päivittyvät kuten muutkin sijoitetut piirustukset. 16 3D-pdf 13 Kirjastopaketit Archicad 10:ssä on uusi kirjastotyyppi, kirjastopaketti. Sitä voi käyttää PLA-tiedoston tavoin kirjastona. PLA:sta poiketen kirjastopaketti sisältää vain kirjaston objektit ja niiden tarvitsemat tiedostot (kuten tekstuurit), ei attribuuttiasetuksia. Kirjastopaketti vie tavallista kirjastoa vähemmän levytilaa ja sen käyttö on nopeampaa. Ellei objekteja ole tarve muokata itse, kirjastopaketti on suositeltava tapa käyttää kirjastoja. Tavallisen kirjaston voi pakata kirjastopaketiksi, ja kirjastopaketin purkaa tavalliseksi kirjastoksi. 14 2D-liukutäytteet Pdf-tiedostoihin voi lisätä kolmiulotteisen mallin, jota voi pyöritellä suoraan Acrobat Readerissä. Tätä varten kolmiulotteinen malli tallennetaan ensin 3D-näkymästä U3D-tiedostoksi. Tulosteeseen sijoitetaan 3D-näkymä ja Tulosteissa PDF-dokumentin asetuksissa määritetään siihen liitettävä U3D-tiedosto. Mallia tallentaessa kannattaa karsia detaljitasoa, muuten sen pyörittäminen PDF:nä voi olla hidasta. 3D Pdf-tiedostojen luominen on mahdollista vain Windowsissa. 17 Rakenteiden ja rakennekerrosten paremmat liittymät prioriteettiasetuksin Archicad 10:ssä 2D-täytteenä voi käyttää joko lineaarista tai säteittäistä liukuväriä. Näin esitysgrafiikkaan saa helposti uutta ilmettä. Lineaarisessa liukutäytteessä suuntavektorin avulla määritetään liu un suunta ja pituus, säteittäisessä liukutäytteessä liukuma määritetään siirtämällä keskipiste ja venyttämällä sisä- ja ulkoympyrä, joiden välillä liukuma tehdään. 15 Pdf-tiedostojen tuominen Rakenne-elementtien liittymät tapahtuvat entistä viimeistellymmin sekä 2D- että 3D-näkymissä. Jokaiselle rakennekerrokselle on määriteltävissä oma prioriteettiarvonsa. Sen lisäksi joka elementille annetaan oma prioriteettiarvonsa. Näiden perusteella on mahdollista säätää tarkasti, miten rakennekerrokset ja elementit liittyvät. Antamalla primäärirakenteille isompi prioriteetti sekundääriset rakenteet leikkautuvat niihin. Pdf-tiedoston voi Archicad 10:ssä sijoittaa ulkoisena piirustuksena niin pohjaan, leikkauksiin kuin planssiinkin. Siten valmiiden

122 ALK.UO-7 18 Integroitu planssien taitto ja tulosteet; Järjestely ja Piirustustenhallinta Piirustusten hallinnassa kaikki plansseihin sijoitetut näkymät ja ulkoiset viitteet näkyvät kootusti. Päivitystila osoitetaan kuvakkeiden avulla, ja päivittämättömät piirustukset voi päivittää. Viitteille voi määrittää uuden lähteen tai katkaisemalla yhteyden ne voi upottaa projektiin. 19 Parametrisoidut piirustusten otsikot UO Planssien taitto ja tulosteiden tekeminen on integroitu samaan ohjelmaan ja projektiin, joka tallentuu yhteen tiedostoon. Erillistä PlotMakeria ja planssivihkotiedostoja ei siten enää tarvita. Siirtyminen planssien ja pohjan, leikkausten, määräluetteloiden ja -taulukoiden välillä tapahtuu siten silmänräpäyksessä. Järjestely-ikkunassa näkymien määrittely ja planssien tulostus käy raahaamalla kohteet hakemistosta toiseen. Tulosteiden tekeminen on helpompaa kuin koskaan. Järjestely- ja piirustustenhallinta-apuikkunoiden avulla projektin hallinta tapahtuu helposti ja hallitusti. Järjestely-ikkuna jakautuu kahteen osaan, joihin voi valita kaksi Projekti-ikkunan neljästä alasivusta: Sisältö, Näkymät, Planssit tai Tulosteet. Näkymän määrittely käy raahaamalla Projektin sisällöstä kuvake näkymään tai planssiin. Näkymän sijoittaminen planssiin ja planssin siirtäminen tulosteeksi tapahtuu samalla tavalla raahaamalla kuvake Järjestely-ikkunan kentästä toiseen. Muokattavan projektin lisäksi näkymiä, plansseja tai tulostesarjoja voi selata ja käyttää toisista projekteista. Sisällöstä ei voi suoraan luoda tulosteita eli Sisältö ja Tulosteet eivät voi olla samanaikaisesti näkyvissä. Sen sijaan tallennetun näkymän voi siirtää suoraan Näkymistä Tulosteisiin. Samoin kuin Projekti-ikkunassa, näkymiä, piirustuksia (eli planssiin sijoitettuja näkymiä), plansseja tai tulosteita voi siirtää kansiosta toiseen raahaamalla. Kopiointi onnistuu raahaamalla komento (CTRL) -näppäin pohjassa. Plansseihin sijoitetuille näkymille tai ulkoisille piirustuksille on mahdollista määrittää automaattiset otsikot, jotka näyttävät esimerkiksi piirustuksen nimen ja mittakaavan automaattisesti. Otsikoiden sijainnin ja muodon pystyy myös muokkaamaan parametrisesti. Yhdessä masterplansseilla ja nimiöissä käytettyjen automaattitekstien avulla on mahdollista etukäteen taittaa planssit, joiden tekstit täytetään automaattisesti sijoitettaessa näkymät tai piirustukset. Suuria määriä tulosteita tehtäessä tämä säästää huomattavasti aikaa ja rutiininomaista työtä. 20 3D-näkymä 3D-näkymässä liikkumiseen on tullut kaksi uutta metodia: pyöritys ja liikkuminen. Pyörityksessä näkyvää mallia voi pyörittää hiiren nappi painettuna ja liikuttaa rulla painettuna - kohdistimen sijaintipaikalla ei ole väliä. Näkymä on koko ajan tarkka ja mallin muokkaukseen voi siirtyä viiveettömästi. Painamalla vaihtonäppäintä ja hiiren rullaa Pyöritys on hetkellisesti käytössä; vapautettaessa rulla palataan suoraan muokkaukseen. 3D-liikkuminen helpottaa mallissa liikkumista ikään kuin kävellen tai lentäen. Hiirellä suunnataan näkymä ja näppäimillä liikutaan eteen, taakse, sivuille, ylös ja alas. Normaalitilassa liikkuminen tapahtuu katselukoordinaatistossa, lentotilassa vaakakoordinaatistossa riippumatta katselusuunnasta: näin esimerkiksi talon yli voi lentää katsoen alaspäin.

123 ALK.UO-8 UO 21 Laitteistovaatimukset Archicad 10 vaatii käyttöjärjestelmäksi Windows XP Professionalin, Windows XP Professional x64 Editionin tai Macintosh OS X 10.3 tai uudemman version. Laitteiston prosessorivaatimuksena on Intel Pentium 4, Centrino tai niiden kanssa yhteensopiva prosessori; Macintoshissa G4 1GHz tai G5 (suositeltu). Muistivaatimuksena on vähintään 1Gt, suuria malleja piirrettäessä suositellaan enemmän muistia. Asennus vaatii 500 Mt kovalevytilaa. Lisäksi käytön aikana tarvitaan 2 Gt vapaata kovalevytilaa. Näytön vähimmäisresoluutio on 1024x768, suositeltu vähimmäisresoluutio on 1280x1024. Näytönohjaimessa pitää olla standardinmukainen Open GL -tuki ja vähintään 64 Mt muistia; suositeltu muistin koko on vähintään 128 Mt. Näytönohjaimen yhteensopivuuden voi tarkistaa www-sivuilta graphisoft.com/compatibility.php. Archicad vaatii, että QuickTime 6.5 tai uudempi sekä Java 2v1.42 tai uudempi ovat asennettuina. Archicadin asennuksen yhteydessä asennetaan Java 2v1.5 ja QuickTime 7 ellei niitä ole jo asennettu. Windows XP Professional x64 Editionia käytettäessä PDF-tulostus ei ole käytössä. Katso lisätiedot 22 Käyttöönotto versiosta 6.5 lähtien. Tätä vanhemmat projektit pitää ensin avata Archicadin versiolla 6.5 tai 7.0 ja tallentaa kyseisen version tiedostomuodossa. Vanhojen projektien siirtämiseksi ne tulee tallentaa arkistoksi eli PLA-tiedostomuotossa, jolloin myös käytetyt objektit siirtyvät mukana. Archicad 10:stä voi tallentaa Archicad 9:n tiedostomuotoon. Uusien ominaisuuksien hyödyntäminen kuten vinot ja vapaamuotoiset rakenteet sekä planssimäärittelyt menetetään tallennettaessa vanhempaan versioon. Myöskään uusien kirjastojen objektit eivät toimi vanhemmassa Archicadissä. Windowsissa asennusohjelma käynnistyy automaattisesti, kun asennus-cd laitetaan CD-asemaan. Valitse Archicad 10 aloittaaksesi asennus. Ellei asennus käynnisty automaattisesti avaa CD: n päähakemisto ja käynnistä asennusohjelma Setup itse. Macintoshissa käynnistä Archicad Installer -asennusohjelma CD:n päähakemistosta. Archicadin asentaminen edellyttää pääkäyttäjäoikeuksia (Administrator). Huom! WIBU-suojausmoduuli pitää irrottaa asennuksen ajaksi! Asennusohjelma neuvoo asennusvaihtoehdoista. Täyden version asennus asentaa normaalin Archicadin. Se toimii WIBU-suojausmoduulin kanssa täytenä versiona ja ilman suojausmoduulia demoversiona. Archicadin voi siten asentaa useampaan tietokoneeseen, ja käyttää sitä demotilassa suunnitelmien katseluun varaamatta lisenssiä käyttöön. Tämä on mahdollista myös verkkolisenssiä käytettäessä luomalla erillinen pikakuvake Archicadin käynnistämiseen demotilassa. Tämä tapahtuu valitsemalla muokattava asennus ja valitsemalla Luo Archicad 10 demo -pikakuvake. Asennusvaihtoehdoista suositellaan käyttämään normaalia asennusta. Erikois-asennusvaihtoehto on tarkoitettu Archicadin asentamiseen tietyin esiasetuksin. Sen avulla Archicad on mahdollista asentaa valmiiksi yrityksen oman toimistostandardin mukaisin asetuksin. Lisätietoa aiheesta: Jos Archicadin aiempia versioita on asennettuna, asennusohjelma antaa mahdollisuuden tuoda työympäristöt asetuksineen niistä. Jos WIBU-ajuria ei ole asennettuna valmiiksi (eli tietokoneeseen ei ole asennettu aiemmin Archicadia), tietokone pitää käynnistää asennuksen jälkeen uudelleen WIBU-suojausmoduulin toiminnan varmistamiseksi. Laita suojausmoduuli kiinni vasta uudelleenkäynnistyksen jälkeen. Archicadin versiot 7.0, 8, 8.1 ja 9 toimivat samalla suojausmoduulilla kuin Archicad 10 ja eri versioita voi tarvittaessa käyttää samanaikaisesti. Archicad 10 avaa projektitiedostot Archicadin

124 ArchiCAD 10 KM.HAR10-1 HAR10.1 Harjoituskirja HAR10 Tämä harjoituskirja on M.A.Din 4-päiväisen ArchiCAD-peruskurssin opiskelumateriaali. Sen tavoitteena on palauttaa mieleen kurssilla käsiteltyjä asioita. Kirjan harjoitukset ovat sisällöltään samankaltaisia kuin kurssilla tehtävät harjoitukset. ArchiCAD-ohjelma opiskellaan peruskurssilla samassa järjestyksessä kuin tämän kirjan harjoitukset. Antoisia opiskeluhetkiä ja rohkeutta kokeilla!

125 KM.HAR10-2 HAR10 Harjoitukset 1 Harjoitus 01 Tutustuminen työympäristöön 1.1 Työskentelyn periaatteita ArchiCADin käyttöliittymä on samankaltainen sekä Windows- että Macintosh-ympäristöissä. Käyttöliittymä tarkoittaa sitä, miten eri apuikkunat aukeavat, miten erilaiset valikot järjestyvät ruudulle ja mitkä niistä ovat piilotettuina tai esillä. Lyhyesti sanottuna, minkälaiselta ArchiCAD näyttää näytöllä, kun se avataan. ArchiCADkäyttöliittymää voidaan muokata projekti- ja käyttäjäkohtaisesti. Käyttöliittymää säädetään kohdassa Vaihtoehdot-Työympäristö. Uusi ArchiCAD-projekti avataan joko M.A.D.in tekemää aloituspohjatiedostoa (template) käyttäen tai edellisen kerran avoinna olleen projektin asetuksilla. 1.3 Apuikkunat Ohjelman avautuessa aukeaa Pohja-ikkuna (ruutupaperi), sekä joukko apuikkunoita eli paletteja. Apuikkunoita voidaan siirtää raahaamalla tai ne voidaan sulkea kokonaan. Apuikkunat ovat irrallisia ja ne hakevat muotonsa sijainnin mukaan, toisin sanoen, ne napsahtavat paikalleen työpöydän eri reunoille raahatessa. Apuikkunoita hallitaan kohdassa Ikkunat- Apuikkunat. Käyttöliittymän asetuksissa kohdassa Vaihtoehdot-Työympäristö, valitaan näytölle käyttöliittymässä esiintulevat paletit ja niiden asetukset Työkalu-apuikkuna Työkalut-apuikkunassa on ohjelman valinta-, mallinnus-, 2D-piirto-, näkymä-, sekä mittaus -työkalut. Tarvittava työkalu otetaan käyttöön näpäyttämällä työkalun ikonia. Valitun työkalun ikoni on alaspainetun näköinen. M.A.D.in tekemä aloituspohja perustuu suurelta osin TALO2000 järjestelmään. Dokumenttit-valikon kohdassa Esitystavat säädetään elementtien, sekä näytöllä näkyviä että tulostuvia asetuksia. Eri vaihtoehtoja voi tallentaa itse käytettäväksi erilaisissa työvaiheissa. ArchiCADillä työskentely on alussa helpointa, kun käytetään asetuksia, joissa näkyvät elementtien hiusviivat, kattojen saranalinjat, rastereiden suuntavektorit, leikkaussyvyydet ja detaljien rajat, sekä tekstien ja kuvien nurkkamerkit. 1.2 Käynnistäminen 1. Näpäytetään työpöydällä olevaa ArchiCAD-kuvaketta. 2. Valitaan ikkunasta Luodaan uusi projekti ja Käytä Aloituspohjaa ArchiCAD10 Aloitus.tpl 3. Valitaan käyttöliittymäasetuksiksi Standardi profiili 4. Hyväksytään valinnat näpäyttämällä Uusi-painiketta Tiedot-apuikkuna Tiedot-apuikkunassa näkyvät valitun työkalun tai valittuna olevan elementin asetukset Koordinaatit-ikkuna Koordinaatit-ikkuna ilmestyy näytölle piirrettäessä / mallinnettaessa elementtiä. Se saadaan esille myös painamalla näppäimistön koordinaattia vastaavaa kirjainta. Koordinaatteja syötetään suoraan syöttämällä lukuarvo haluttuun kenttään, korvaten siinä oleva lukuarvo. Oletusarvoisesti koordinaatti-ikkunassa näkyy vain säde / pituus (r) sekä kulma (a), muut koordinaatit saadaan näkymään näpäyttämällä kyseisen koordinaatin kirjainta (x,y,z). Koordinaatista toiseen voidaan myös siirtyä näpäyttämällä sarkain-näppäintä Projektin sisältö -apuikkuna Projektin sisältö -apuikkuna muodostuu viidestä osasta; Sisältö-, Näkymä, Planssit ja Tulosteet-välilehdistä. Projektin sisältö -apuikkunan Sisältö-osan avulla liikutaan projektissa kerroksissa, leikkauksissa, detaljeissa tai Näkymät-välilehdellä tallennetuissa näkymissä sekä määrälaskennoissa. Näkymät-osaan tallennetaan näkymiä projektista. Planssit-välilehdelle luodaan plansseja tulostusta varten. Tulosteet-välilehdellä hallitaan tulosteita. ArchiCAD-projektin Pohjaikkunan yläreunassa (Mac) ja ArchiCAD ohjelma-ikkunan yläreunassa (Windows) näkyy parhaillaan auki olevan projektin nimi, ohjelman versio sekä suluissa projekti sekä esillä olevan kerroksen numero ja nimi. 1.4 Tiedostojen tallentaminen ArchiCAD-tiedosto tallennetaan tyypillisesti projekti eli.pln muo-

126 KM.HAR10- dossa. Tallennettaessa projektia ensimmäistä kertaa avautuu automaattisesti ikkuna, jossa projekti nimetään ja valitaan tiedoston sijainti. Jos projektilla on jo nimi, tallentuu uusi versio vanhan päälle. Tallentamalla projekti vaiheittain eri nimellä, jää siitä eri vaiheisia kopioita. ArchiCAD-projektia on mahdollista tallentaa useissa eri muodoissa valitsemalla alasvetovalikosta Arkisto-Tallenna nimellä. Arkistotallennus on tiedostomuoto, jossa kaikki projektin elementit, myös kirjastojen objektit, tallentuvat tiedostoon. Tiedostokoko kasvaa käytetyistä asetuksista sekä tallennettavien kirjastojen koosta riippuen noin kolmanneksella. Arkistotallennusta käytetään mikäli koko projekti siirretään toimistosta toiseen ja kun projekti on valmis ja se arkistoidaan. Aloituspohjaksi voidaan tallentaa mikä ArchiCAD-projekti tahansa. Aloituspohjat tallennetaan niille varattuun kansioon. Näin ne ovat käytössä seuraavan kerran ArchiCADiä avatessa yhtenä aloituspohjista. 2.2 Työkalun valitseminen Työkalu valitaan joko näpäyttämällä sen ikonia työkalu-apuikkunassa tai näppäinoikotien avulla. Työkalun näppäinoikotie näkyy keltaisessa Opaste (Mac) / Työkaluvihje (PC)-kentässä, joka aukeaa kursorin viereen, kun kursori viedään työkalun päälle. 2.3 Viiva-työkalu Viivalla piirretään kaksiulotteisia viivoja. Ne eivät näy 3D-ikkunassa. Viivojen piirtäminen on samankaltaista kuin seinien ja palkkien mallintaminen. Valitaan Viiva-työkalu Työkalu-apuikkunasta. Säädetään viivan asetuksia Oletusasetukset-apuikkunasta ja tallennetaan asetukset Muisti-apuikkunaan. Käytetään muistiin tallennettua viivaa. 1. Näpäytetään viiva-ikonia Työkalu-apuikkunassa. Viiva-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunan sisältö vaihtuu kuvaamaan piirrettävän viivan asetuksia. Tiedot-apuikkuna näyttää vain osan työkalun säädettävistä asetuksista. Kaikkia mahdollisia viivan asetuksia voidaan säätää Oletusasetukset-apuikkunasta. HAR Työkalun Oletusasetukset-apuikkuna Tallentaminen Kaikille työkaluille on olemassa oletusasetukset. 2. Näpäytetään Tiedot-apuikkunan viiva-ikonia. Viiva-työkalun asetukset-apuikkuna avautuu. Työkalun asetukset-apuikkunan sisältö vaihtelee riippuen valitusta työkalusta. Viivan oletusasetukset-apuikkuna koostuu Yleiset asetukset - ja Erikoisasetukset -välilehdistä. 2.4 Asetusten muokkaus Tallennetaan projekti. 1. Valitaan alasvetovalikon kohdasta Arkisto-Tallenna 2. Valitaan kohdekansio sekä nimetään projekti nimellä AC10_ Harjoitustalo.pln 3. Näpäytetään Tallenna-painiketta 2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu 2.1 Piirtämisen periaatteita Seuraavassa harjoituksessa opetellaan ohjelman mallinnus-, valinta- ja muokkaustapoja 2D-työkaluja käyttäen. Periaatteet 3Dtyökaluilla työskennellessä ovat pääpiirteissään samat. ArchiCAD ei varsinaisesti ole 2D-piirto-ohjelma, vaan tehokkain tapa toteuttaa ArchiCAD-projekti on mallintaa mahdollisimman paljon. Harjoituksessa opetellaan myös elementin asetuksien valintaa.

127 KM.HAR Viivatyypit Taso HAR10 Taso (Layer), jolle viiva piirretään, valitaan ikkunan alaosasta palkkia painamalla. Viiva-työkalulle on oletusarvona ArchiCADin suomalaisissa oletusarvoissa AR0.Luonnos-niminen taso. Tasoa vaihdetaan viemällä kursori halutun tason päälle valikossa. Väkänen luettelossa ilmaisee valittuna olevan tason. 2.5 Muisti Luettelo eri viivatyypeistä avataan painamalla palkkia. Viivatyyppejä on kolmenlaisia; Ehyet viivat, katkoviivat sekä kuvioviivat. Ponnahdusvalikossa ne on erotettu toisistaan kaiverrusviivalla Kynä Säädetyt asetukset voidaan tallentaa muistiin yläreunan Muistipalkkia painamalla. Muisti on käytössä useimmilla työkaluilla. 1. Näpäytetään Laita nykyiset asetukset muistiin -palkkia. 2. Nimetään tallennettava viiva nimellä Harjoitusviiva. 3. Suljetaan Muisti painamalla OK-painiketta. 4. Avataan Muisti. 5. Otetaan Muistiin tallennettu viiva käyttöön näpäyttämällä sen nimeä. Viivan kynä määrittelee viivan värin sekä paksuuden. Uusi kynä valitaan viemällä kursori halutun kynän päälle ponnahdusvalikossa tai kirjoittamalla kynän numero numerokenttään. Viivan päätteeksi on valittavissa erilaisia nuolikuvioita. Pääte voi olla joko molemmissa, jommassakummassa tai ei kummassakaan päässä viivaa. Erikoisasetukset-välilehdellä voidaan valita viivan tyypin ulkonäölle erilaisia ominaisuuksia, riippuen viivan käyttötarkoituksesta. Muisti on mahdolllista tallentaa omaksi tiedostokseen ja näin hyödyntää tallennettuja asetuksia muissa projekteissa. Mitä enemmän säädettäviä parametrejä elementissä on, sitä tehokkaampaa muistin käyttö on. Toimiston sisäinen mallinnustapa saadaan yhtenäisemmäksi ja nopeammaksi näin tehden. Muisti avataan kohdasta Ikkunat-Apuikkunat. Muisti tallennetaan painamalla apuikkunan oikean yläreunan kolmiopainik-

128 KM.HAR10- keesta ja valitsemalla Tallenna muisti. Jo tallennettuja Muisteja saadaan käyttöön valitsemalla Lataa Muisti. Muistin voi asettaa vakioikkunaksi Työympäristössä, silloin se avautuu aina ArchCADiä käynnistäessä. 2.6 Viivan piirtäminen Suora viiva 4. Näpäytetään viiva ensimmäisen viivan päähän käyttäen tartuntapistettä apuna. HAR Zoomaus Näyttöä zoomataan suuremmaksi ja pienemmäksi rullahiiren rullalla. Ikkunan alareunan palkissa on myös painikkeet vastaavalle toiminnolle. Kun Viiva-työkalu on valittuna, seuraava näpäytys pohjaan aloittaa viivan piirron. 1. Näpäytetään pohjaan (ruutupaperille) 2. Siirretään kursoria yläviistoon, jolloin viiva seuraa kursoria, tässä vaiheessa hiiren näppäimiä ei siis tarvi painaa. 3. Osoitetaan viivan loppupiste näpäyttämällä toisen kerran työpöydälle. 2.9 Panorointi Panorointi eli näytön näkymän siirtäminen tehdään rullahiiren rullaa alas painamalla ja hiirtä liikuttamalla. Ikkunan alareunan palkissa on myös painike samalle toiminnolle Sovita ikkunaan Projekti voidaan sovittaa näkymään näytön ikkunassa painamalla painiketta Edellinen- seuraava näkymä Edelliseen näkymään palaaminen onnistuu näpäyttämällä painiketta. 2.7 Valintapisteet ja kursorin tarttuminen 2.12 Muokkaaminen - valitseminen Jotta piirtäminen olisi täsmällistä, ArchiCADissä kursori tarttuu automaattisesti tiettyihin pisteisiin elementeissä. Kursorin ulkonäkö muuttuu merkkinä erilaisista pisteistä tai linjoista. 1. Viedään kursori piirretyn viivan yli. Ensimmäisessä kursori ei osu mihinkään (risti), toisessa kursori on selkäviivalla tai linjalla (mersu) ja kolmannessa kursori osuu elementin nurkkaan tai muuhun tartuntapisteeseen (väkänen). Vastaavat tartunnat saadaan piirrettäessä. 2. Näpäytetään ensimmäisen seinän vieressä Valitseminen Elementtiä muokattaessa, se pitää ensin valita muokattavaksi. Vasta tämän jälkeen sille voidaan osoittaa haluttu komento: poisto, muokkaus tai vaihto. Elementtien valitsemiseen projektista on useita eri tapoja Yksittäisen elementin valitseminen Elementti valitaan (aktivoidaan) näpäyttämällä sitä hiirellä, samalla pitäen Vaihto (Shift) -näppäintä alhaalla. 1. Painetaan Vaihto-näppäin alas ja pidetään se alhaalla 2. Siirretään kursori alemman viivan (mersu) tai nurkkapisteen (väkänen) päälle. Viiva muuttuu siniseksi viedessä kursori sen päälle. 3. Näpäytetään viivaa ja valitaan (aktivoidaan) se 3. Viedään kursoria ensimmäisen seinän viereen ja päihin. Tyhjä kynä tarkoittaa, ettei kursori ei osu mihinkään. Kynä, jonka keskellä on viiva, tarkoittaa että kursori osuu viivan linjaan. Täysi kynä osuu tartuntapisteeseen ja suorakulman merkki osoittaa viivojen tarttuvan suorakulmaisesti toisiinsa nähden. Näpäytyksen jälkeen elementti näkyy vihreänä ja siinä näkyvät valintapisteet, mustat tai värilliset pallot, molemmissa päissä sekä selkäviivalla yksi tai useampia. Tämä korostus tarkoittaa, että elementti on aktiivinen ja edelleen muokattavissa.

129 KM.HAR10- HAR Elementin lisääminen ja poistaminen valinnasta Elementtejä voidaan valita useita. Lisätään valintaan ylempi viiva, sekä poistetaan alempi valinnasta. 1. Näpäytetään Vaihto-näppäin alhaalla ylempää viivaa. Viiva aktivoituu. 2. Näpäytetään Vaihto-näppäin alhaalla alempaa, valittuna olevaa viivaa. Valinta poistuu. Kaikki valinnat poistetaan joko näpäyttämällä tyhjälle alueelle tai painamalla näppäimistön Esc-näppäintä. 3. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös ja näpäytetään kursorilla mihin tahansa tyhjälle piirtoalueelle. Valinta poistuu Nuoli-työkalulla valitseminen Magneetilla valitseminen Nuoli-työkalulla voidaan valita tiettyjä elementtejä myös osumatta tartuntapisteeseen eli suoraan elementin päälle näpäyttämällä. Tiedot-apuikkunassa oleva Magneetti-painike alas painettuna tarkoittaa, että ominaisuus on päällä. Tämä ominaisuus toimii myös Vaihto-näppäin alhaalla valitsemistapaa käyttäessä. Nuolityökalua käytetään elementtien tai alueiden valitsemiseen. 1. Näpäytetään Työkalut-apuikkunan Nuoli-ikonia. 2. Valitaan ja poistetaan valinnasta viivoja näpäyttämällä niitä Nuoli-työkalulla Tartunta (valinta) -pisteet Nuolen valinta-alueella valitseminen Nuoli-työkalulla voidaan valita useita elementtejä yhdellä valinnalla. Näpäyttämällä tyhjälle alueelle ja siirtämällä kursoria syntyy suorakulmainen valinta-alue. Nuolityökalun asetuksia muutetaan Nuoli-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunasta. Nuolella on kaksi valintatapaa. Vasemmanpuoleinen vaihtoehto valitsee kaikki ne elementit joiden yksikin valintapiste on valinta-alueen sisällä. Oikeanpuoleinen valitsee ainoastaan kokonaan valinta-alueen sisälle jäävät. Nuolen valinta-alue piirtyy joko katkoviivana tai yhtenäisenä viivana riippuen valintatavasta. Nuoli-työkalun valinta-alue voidaan piirtää suorakaiteena, vinona suorakaiteena tai nurkkapiste kerrallaan. Kaikilla elementeillä on valintapisteitä. Näistä pisteistä elementti sekä valitaan että muokataan sitä. Valintapisteitä, jotka ovat punaisia timantin muotoisia, on objekteilla, joihin on ohjelmoitu muokkautuvia valintapisteitä Päällekkäisten elementtien valitseminen Nuoli-työkalulla valittaessa elementtejä, joiden valintapisteet tai linjat ovat päällekkäin, ohjelma aktivoi elementtejä yksi kerrallaan. Valitessa elementtiä ilmestyy tieto-apuikkuna. Tämä ikkuna kertoo valittavan elementin tietoja, sen tyypin sekä tason jolla elementti sijaitsee. Mikäli tässä kohtaa on päällekäisiä elementtejä voidaan valintaa vaihtaa painamalla sarkain-näppäinttä, valittava elementti näkyy sinisellä. Vaihto-näppäimen ollessa alhaalla valintajoukkoon lisätään elementti kerrallaan ja kaikkien tultua valituksi niitä vähennetään yksi kerrallaan. Mikäli käytössä on työkalu ja valinta tehdään Vaihto-näppäin pohjassa käytetyllä työkalulla luodut elementit valitaan ensimmäisenä. Tämän vuoksi valinta kannattaa tehdä käyttäen Vaihto-näppäintä. Näin työkalu pysyy käytössä ja työ on tehokasta.

130 KM.HAR Valitse kaikki Jatkuva viiva -piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi jatkuvan viivan piirto. 2. Näpäytetään kerran, osoitetaan viivan alkupiste. 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan ensimmäisen viivan loppupiste sekä toisen viivan alkupiste. Kolmas näpäytys määrittelee toisen viivan loppupisteen ja kolmannen alkupisteen. HAR10 Valitse kaikki-komento Muokkaus-valikosta valitsee kaikki elementit avoinna olevasta kerroksesta sekä näkyvissä olevilta tasoilta. Valintaa voidaan rajoittaa valitsemalla ensin tietty työkalu Työkalut-apuikkunasta. Valintajoukkoon kuuluu tällöin ainoastaan kyseisellä työkalulla luodut elementit. Vastaavasti valitse kaikki toimii jos käytössä on Valinta-alue työkalulla tehty rajattu valinta-alue. Piirto lopetetaan kaksoisnäpäytyksellä, tai painamalla Enter-näppäintä kaksi kertaa, hiiren kursorin ollessa samassa pisteessä Pyyhi ja peru Elementtejä poistetaan Muokkaus-valikon Poista-komennolla. Vastaava toiminto tapahtuu näppäimistön Peruutus (Back Space) - tai Poista (Del) -näppäimillä. 1. Valitaan viiva. 2. Muokkaus-alasvetovalikosta valitaan komento Poista. 3. Viiva poistuu Edellisen toiminnon peruminen tehdään joko Muokkaus-valikon Peru-komennolla tai painamalla painikerivin Peru-painiketta. 4. Muokkaus-alasvetovalikosta valitaan komento Peru 5. Viivan poisto peruuntuu Peru-komentoa on oletusarvoisesti mahdollista suorittaa 20 kertaa. Enimmäismäärä on 99 kertaa. Käyttöliittymän asetuksia säädetään Vaihtoehdot-valikon kohdassa Työympäristö. 3 Harjoitus 03 Piirtäminen 3.1 Piirtotapa Viivojen piirtämiseen on neljä erilaista menetelmää. Piirtotapa valitaan Viiva-työkalun ollessa valittuna Tiedot-apuikkunasta. Vasemmalta painikkeita lukien: Yksittäisen viivan piirto, Jatkuva piirto sekä Suorakaidepiirto ja Vino suorakaide -piirto Yksittäinen suora viiva 1. Valitaan piirtotavaksi yksittäisen viivan piirto. 2. Näpäytetään kerran, osoitetaan viivan alkupiste. Myös näppäimistön Enter-painike vastaa hiiren vasemman näpäytystä, eli tässä hyväksyy loppupisteen sijoittamisen haluttuun paikkaan. 3. Siirretään kursoria. 4. Näpäytetään toisen kerran eli osoitetaan viivan loppupiste Suorakaide-piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi Suorakaide-piirtotapa. 2. Näpäytetään ensimmäisen kerran, osoitetaan suorakaiteen ensimmäinen nurkka. 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan suorakaiteen toinen nurkka V ino suorakaide -piirtotapa 1. Valitaan piirtotavaksi Vino suorakaide -piirtotapa. 2. Näpäytetään ensimmäisen kerran, osoitetaan suorakaiteen kyljen ensimmäinen piste 3. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan kyljen toinen piste. 4. Venytetään sekä näpäytetään kolmas kerta, osoitetaan suorakaiteen loput kyljet.

131 KM.HAR10- HAR Magneettipisteet Elementteihin saadaan syttymään magneettipisteitä, joihin niiden näkyessä voidaan tarttua kursorilla. Kun kursori viedään elementin reunan päälle, siten että se muuttuu mersuksi, syttyvät elementissä magneettipisteet. Magneettipisteet häipyvät näkyvistä 4-5 sekunnin kuluttua. Oletusarvoisesti apuviivat ovat käytössä. Apuviivat saadaan käyttöön / pois käytöstä näpäyttämällä painikepalkin Apuviivat painiketta. Apuviivat painikkeen valikosta valitaan millaisia apuviivoja halutaan käyttää. Vaihtoehtoina ovat Pääsuuntaiset apuviivat, Suhteelliset suunnat apuviivoissa sekä Kertautuva kulma. Nämä kaikki voivat olla valittuna myös yhtäaikaa Apuviivan suuntainen piirto Piirrettäessä viivaa ilmestyy näytölle apuviivoja, piirretään vaakasuora viiva. 1. Valitaan Viivanpiirto-työkalu 2. Näpäytetään aloituspiste näytölle Siirrettäessä hiirtä näkyy näytöllä apuviivoja. 3. Näpäytetään apuviivan päällä kynällä viivan loppupiste Apuviivan pätkä Siihen, millaisiin osiin magneettipisteet jakavat elementin, on neljä vaihtoehtoa Puoliväli Jakaa reunan kahteen yhtä suureen osaan. Komennolla luodaan apuviivan pätkä helpottamaan piirtoa. Apuviivan pätkä luodaan piirtämällä halutun pituinen ja suuntainen viiva ja näpäyttämällä viivan loppupisteen kohdalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä (vasemmanpuoleisen sijaan) ja valitaan valikosta Luo apuviivan pätkä. Näytölle tulee määritellyn mukainen apuviivan pätkä. Apuviiva säilyy näytöllä kunnes viivan piirto on valmis. Apuviivan pätkän etu on myös, että magneettipisteet toimivat sen kanssa Jako Asettaa reunaan halutun jakomäärän (3-20 kappaletta) Apuviivan luonti Prosenttia Jakaa reunan kahteen osaan halutun prosentti jakauman mukaisesti. Asetettu prosentti lasketaan siitä elementin reunasta lähtien, jota kursori on lähempänä Etäisyys Jakaa reunan asetettuihin osiin, alkaen siitä nurkasta, jota kursori on lähempänä. 3.3 Apuviivat Elementtien piirron helpottamiseksi kannattaa käyttää apuviivoja. Luodaan näytolle tietyssä kulmassa oleva apuviiva. Annetaan viivalle kulma näpäyttämällä A kirjainta ja syöttämällä kulma asteina. Painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan valikosta, Luo Apuviiva. Näytölle tulee valitussa kulmassa oleva apuviiva.

132 KM.HAR Apuympyrä 3.5 Piirtosuunnan lukitseminen Vaihtonäppäimellä Täsmällinen piirto sekä mallinnus vaativat toisinaan piirtosuunnan lukitsemista. Piirtosuunta voidaan lukita vaaka- ja pystysuuntaiseksi suorakulmaisessa sekä käännetyssä verkossa määriteltyyn kulmaan tai edelliseen piirrettyyn suuntaan. Piirtosuunnan määrittely on siis mahdollista myös ilman apuviivoja. HAR10 Vastaavasti kuin loimme apuviivoja, voimme luoda myös apuympyrän. Viivan piirron ollessa käynnissä voimme syöttää viivalle säteen painamalla R-kirjainta ja syöttämällä luvun. Kun luku on annettu, näpäytetään hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan Luo Apuympyrä. 3.4 Seuralainen Lukitseminen suhteessa lähtöpisteeseen Piirtokulmia lukitaan Vaihto (Shift) -näppäimellä. 1. Piirretään pystysuuntainen viiva. 2. Näpäytetään työpöydälle viivan ensimmäinen piste. 3. Painetaan Vaihto-näppäin pohjaan, piirtosuunta lukittuu. 4. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös, piirto vapautuu. Kaikki asetetut lukitussuunnat ovat käytettävissä. Viemällä kursori, ennen Vaihto-näppäimen alas painamista, lähelle haluttua suuntaa, saadaan toivotun kulman lukitus päälle. 5. Siirretään kursori ylöspäin, lähelle pystysuuntaa. Kun piirtotavaksi on valittu Jatkuva viiva -piirtotapa, ilmestyy seuralaispaletti työpöydälle ensimmäisen näpäytyksen jälkeen. Sen avulla vaihdetaan suoran viivan piirrosta kaaren piirtoon eli työkalun toiminnosta toiseen. Seuralaispaletti tulee esiin myös elementtejä muokattaessa, jossa sen sisältö vaihtuu riippuen siitä onko osoitettu elementin nurkkaa vai reunaa Kaari tangentin mukaan 6. Painetaan Vaihto-näppäin pohjaan ja pidetään se alhaalla koko piirron ajan. 7. Koordinaatit-apuikkunan kulma(a)-numerokentän arvo lukittuu. 8. Näpäytetään viivan toinen piste Lukitseminen suhteessa muihin pisteisiin 1. Valitaan Viivan piirto sekä piirtotavaksi Jatkuva viivan piirto 2. Näpäytetään kerran 3. Valitaan Kaaren piirto tangentin mukaan seuralaispaletista näpäyttämällä keskimmäistä painiketta 4. Näpäytetään kerran, osoitetaan kaaren taipuma. 5. Kaksoisnäpäyttämällä piirto lopetetaan. Seuralainen ilmestyy monilla työkaluilla erilaisissa työvaiheissa, sen toiminnot vastaavat mahdollisimman pitkälle toisiaan. Piirtokulma voidaan lukita mihin tahansa työpöydän tartuntapisteeseen. 1. Valitaan viivan piirtotavaksi Jatkuva viivan piirto. 2. Näpäytetään viivan ensimmäinen piste. 3. Näpäytetään viivan toinen piste. 4. Viedään kursori lähelle viivan ensimmäistä pistettä ja painetaan Vaihto-näppäin alas. Piirtokulma lukittuu kursoria lähimpänä olevaan tartuntapisteeseen. Merkkinä tartuntapisteestä ilmestyy risti (origo) sen pisteen päälle josta suunta lukittuu.

133 KM.HAR10-10 HAR Koordinaatit Koordinaatiston käyttötapoja on ohjelmassa käytössä kaksi erilaista, absoluuttinen sekä suhteellinen. Absoluuttisessa koordinaatit mitataan yhdestä origosta kaikissa tilanteissa. Suhteellisessa origon paikka muuttuu tilanteen mukaan ja mitat lasketaan käyttö- tai väliaikaisesta origosta. Näytä/Piilota Koordinaatit-apuvalikosta valitaan ovatko suhteelliset koordinaatit käytössä Suosi koordinaatteja alkaen viivan ensimmäisestä pisteestä (1,1). Kirjoitetaan Painetaan y-kirjainta, syötetään viivan mitta y-akselin suhteen alkaen viivan ensimmäisestä pisteestä (1,1). Kirjoitetaan Painetaan Enter-näppäintä, hyväksytään viivan toinen piste. Tästä valikosta valitaan halutaanko suosia X-Y-koordinaatteja vai kierto-koordinaatteja Suhteelliset koordinaatit 3.7 Mitan syöttäminen, lukiten piirtosuunta väliaikaisesti Elementille voidaan syöttää haluttu mitta kesken piirron. Piirretään vaakasuuntainen, 3 metriä pitkä viiva. 1. Näpäytetään viivan ensimmäinen piste. 2. Viedään kursoria suurin piirtein vaakasuuntaan, varmistetaan koordinaatti-ikkunasta, että piirtosuunta lukittuu apuviivan suuntaiseksi. 3. Kirjoitetaan näppäimistöllä mitta 3 ja painetaan Enter-näppäintä. Viivan toinen piste ilmestyy. 3.8 Muokkaaminen Siirto Suhteelliset koordinaatit ilmoittavat mitat ja etäisyydet suheteessa piirtämisen alkupisteeseen projektin origon sijaan Koordinaattien syöttäminen Mittoja tai koordinaatteja asettaessa voidaan Koordinaatit-kenttiin syöttää lukuarvoja. Koordinaatit syötetään joko kesken piirron tai ennen piirtoa haluttaessa siirtää aloituspiste tiettyyn koordinaattiin. Koordinaattien syöttötilaan päästään painamalla halutun koordinaatin kirjainta näppäimistöltä (x, y, r, z, a). Piirretään pisteestä (1,1) pisteeseen (3,2) viiva. Koordinaattien syötön aikana hiirtä ei tarvitse käyttää. 1. Valitaan Viiva-työkalu 2. Valitaan Näytä/Piilota Koordinaatit-apuvalikosta suhteellinen koordinaatisto. Suhteellinen koordinaattien käyttö on yleensä helpompaa. 3. Painetaan x-kirjainta näppäimistöllä ja kirjoitetaan 1 Elementtiä muokattaessa tai poistaessa komennot aloitetaan aina valitsemalla haluttu elementti, näin ohjelma tietää että kyseistä tai kyseisiä elementtejä aiotaan muokata. Tämän jälkeen valitaan mitä sille tehdään. 1. Valitaan toinen piirretyistä viivoista 2. Siirto-komento, kuten moni muukin muokkauskomento löytyy useasta eri paikasta. Muokkaus-alasvetovalikossa, hiiren oikean näppäimen näpäytyksellä tai seuralaisen painikkeesta, joka aukeaa, kun näpäyttää valittuna olevaa viivaa uudestaan ilman Vaihto-osoitusta. 3. Näpäytetään hiiren oikeaa painiketta ja valitaan Siirto-komento 4. Näpäytetään kerran, osoitetaan siirron lähtöpiste. 5. Näpäytetään toisen kerran, osoitetaan siirron loppupiste. 4. Painetaan y-kirjainta näppäimistöllä ja kirjoitetaan 1 5. Painetaan Enter-näppäintä, jolloin viivan ensimmäinen piste tulee koordinaatiston pisteeseen (1,1). 6. Painetaan x-kirjainta, syötetään viivan mitta x-akselin suhteen

134 KM.HAR Kopiointi leikepöydän avulla Siirrä ja kopioi HAR10 1. Valitaan viiva 2. Näpäytetään hiiren oikealla painikkeella tai avataan Muokkaus-alasvetovalikko 3. Valitaan komento Kopioi, elementti kopioituu tietokoneen leikepöydälle odottamaan sijoittamista Sijoittaminen Kopioidut elementit sijoitetaan projektiin Sijoita-komennolla (Windows). 1. Muokkaus-valikosta tai hiiren oikealla painikkeella avautuvasta valikosta valitaan komento Sijoita. 2. Näpäytetään pohjaa tai leikkausikkunaan, osoitetaan kopion sijoituspiste. 3. Pohjaan ilmestyy joko kopioitu viiva tai Sijoitus -apuikkuna. Siirto ja kopiointi tapahtuu samoin kuin siirto. Valitaan elementti ja annetaan komento. Kopioinnin voi lisätä Siirto-komentoon myös kesken siirtoa painamalla Komento (CTRL = Windows, ALT = Mac) -näppäintä. Kursorin viereen ilmestyy + -merkki, merkkinä kopioinnista. Muuten komento toimii siirron tavoin. 4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu Täytteellä piirretään kaksiulotteisia pintoja. Ne eivät näy 3D-ikkunassa. Täytteiden piirtäminen on samankaltaista kuin laattojen, kattojen sekä pintojen mallintaminen. 4.1 Täytteen asetukset Täytteen oletusasetuksissa säädetään täytetyyppiä, väriä, viivaa, täytekuviota sekä asetetaan laskentaan liittyviä ominaisuuksia täytteelle Täytteen oletusasetukset 1. Valitaan Täyte-työkalu 2. Avataan Oletusasetukset Oletusvasetukset-apuikkuna jakautuu kolmeen välilehteen. Yleiset- ja Erikoisasetukset- sekä Määrät ja selite -välilehtiin. 4. Apuikkuna ilmestyy vain silloin, kun kopioitujen elementtien alkuperäinen sijainti ja koko ei mahdu, näytöllä näkyvälle alueelle. 5. Valitaan Sijoita keskelle ja Säilytä tämä näkymä. 6. Painetaan Sijoitus-painiketta, kopio ilmestyy. Kopio on ympäröity valinta-alueella. Osoittamalla alueen ulkopuolelle kopio jää paikalleen, osoittamalla sisäpuolelle sisältöä voidaan edelleen siirtää. 7. Osoitetaan kehyksen ulkopuolelle. 8. Painetaan Sovita näytölle -painiketta.

135 KM.HAR Ääriviiva Erikoisasetukset HAR10 Täyte piirretään joko ääriviivalla tai ilman. Valinta tehdään Ääriviiva-painikkeesta painamalla Täytetyyppi Täytteitä käytetään eri tyyppisissä elementeissä erilaisiin tarkoituksiin. Valitsemalla kolmen vaihtoehdon välillä eri käyttötarkoituksen mukaan, on helpompi hallita täytteiden näkyvyyttä. Esitystapoja valitaan Näkymät-Esitystavat -valikosta. Täytetyyppi valitaan painamalla täytetyyppiä, ja viemällä kursori halutun täytetyypin päälle sekä näpäyttämällä sitä. Täytteen piirtokynälle sekä taustalle valitaan kynät. Täytteen taustaksi voidaan valita peittäviä kyniä tai kokonaan läpinäkyvä tausta Taso Tasoasetukset ovat samanlaiset ja toimivat samoin kuin Viiva - työkalulla (katso HAR.HAR.1 Harjoitus 02 Viiva-työkalu) Määrät ja selite Määrälaskenta sekä selite käsitellään omissa harjoituksissaan Täytekuvion suunta 4.2 Täytetyypit ArchiCADissä on täytekuvioille aina kaksi erilaista esitystapaa, jotka eivät riipu toisistaan. Näytetäänkö viiva- tai pisterasterit valitaan Vaihtoehdot-Esitystavat -valikosta. Täytteen kulma ja origo vaihdetaan itse määriteltäväksi valitsemalla Määritelty-painonappi. Valinta Yleinen käyttää projektin origoa sekä pysty-vaakakoordinaatistoa. Valinta Vääristetty mahdollistaa vääristetyn täytteen käytön Pinta-ala Ohjelma näyttää piirretyn täytteen pinta-alan pohjassa valitsemalla ruudun Näytä pinta-ala. Pinta-alojen laskentaan suositeltavampi työkalu on Vyöhyke Pisterasteri Pisterasterit ovat pikseleistä koostuvia. Niitä ei voi tarkastella lähempää, vaan ne näyttävät samanlaiselta kaikissa mittakaavoissa sekä zoomauksissa. Pisterasterit ovat aina mittakaavattomia Viivarasteri Viivarasterit ovat vektorimuotoisia. Ne muodostuvat viivoista, kaarista tai niiden joukoista. Viivarasterit voivat olla mittakaavallisia.

136 KM.HAR Mittakaavassa - mittakaavaton Suorakulmainen- ja Vino suorakulmainen piirtotapa on käsitelty Viiva-työkalussa kohdassa HAR.HAR.2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu Taikasauva HAR10 Viivarasterit voivat olla joko mittakaavallisia eli aina samankokoisia (esimerkiksi tiiliverhous) tai mittakaavattomia (esimerkiksi betonin materiaalimerkintä). 4.3 Täytteen piirtäminen ja muokkaaminen Täytteen piirtäminen ja muokkaaminen on samankaltaista kuin laatan, katon ja pinnan. Kaikki seuraavassa esitetyt muokkausmenetelmät toimivat muillakin elementeillä. ArchiCADissä on Taikasauva-toiminto. Taikasauvalla piirrettäessä tai mallinnettaessa, ohjelma luo uusia elementtejä tunnistaen ympäröivien alueiden reunat. Piirretään täyte taikasauvan avulla. 1. Piirretään Viiva-työkalulla kaksi kuviota, toinen avoin, toinen sulkeutuva. 2. Painetaan Välilyönti-näppäintä näppäimistöltä, kursori muuttuu taikasauvaksi välilyönni ollessa painettuna alas. 3. Viedään kursori viivojen päälle ja nurkkapisteisiin. Säihke muuttuu eli myös taikasauva tunnistaa linjan sekä valintapisteen. 4. Näpäytetään sulkeutuvan alueen sisään taikasauvalla. Täyte ilmestyy. 5. Toistetaan edellinen, mutta näpäytetään avoimen alueen sisälle Piirto Piirretään täytteitä erilaisilla piirtotavoilla. Kokeillaan erilaisia muokkaustapoja. Piirtäminen aloitetaan valitsemalla piirtotapa Tiedot-apuikkunasta Piirtotapa Taikasauva hakee alueen reunat automaattisesti, tai ilmoittaa, ellei niitä löydy Muokkaus Seuralainen Piirtotapoja on täytteellä kolme: Nurkkapisteet osoittaen, Suorakulmainen -piirtotapa ja Vino suorakulmainen -piirtotapa. Piirretään täyte. 1. Valitaan Täyte-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi vasemmanpuoleisin painike eli Nurkkapisteet osoittaen. 3. Näpäytetään työpöydälle täytteen ensimmäinen nurkkapiste. 4. Näpäytetään haluttu muoto ja viedään kursori lähtöpisteen päälle. Kursori muuttuu vasaraksi merkiksi sulkeutuvasta alueesta. 5. Näpäytetään vasaralla. Piirto loppuu. Valittua täytettä muokataan seuralaisen toimintojen avulla. Seuralainen ponnahtaa esiin, kun valitun täytteen reunaa tai valintapistettä painaa kursorilla, samalla pitäen hiiren vasenta painiketta hetken alas painettuna. 1. Valitaan täyte painamalla Vaihto-näppäin alas ja näpäyttämällä täytettä. 2. Nostetaan Vaihto-näppäin ylös ja näpäytetään uudestaan täytteen reunaa mersulla. Seuralaisvalikko ilmestyy. HUOMAA! Hieman erilainen seuralainen ilmestyy, kun näpäyttää valittua täytettä nurkkapisteestä.

137 KM.HAR Nurkan lisääminen 3. Kirjoitetaan luku 2 näppäimistöltä. Luku korvaa koordinaattiikkunan r-kentän sisällön. 4. Painetaan Enter-näppäintä näppäimistöltä. Reuna siirtyy. HAR Lisää ja vähennä monikulmiosta 1. Viedään kursori ensimmäiselle painikkeelle seuralaisen ylärivissä ja näpäytetään sitä. 2. Viedään kursori pohjaan ja näpäytetään. Täytteeseen syntyy uusi nurkka osoitettuun paikkaan. Kaksoisnäpäyttämällä samaan paikkaa saadaan lisättyä pelkkä valintapiste (nurkka) täytteeseen Muuta reuna kaareksi Täytteeseen lisätään alueita piirtämällä ne. Lisätään täytteeseen alue. 1. Valitaan seuralaisesta Lisää monikulmioon-painike. Ohjelma odottaa lisättävää aluetta. 2. Näpäytetään lisättävän alueen ensimmäinen piste täytteen sisäpuolelle. 3. Näpäytetään lisättävän alueen pisteet ja lopetetaan kaksoisnäpäyttämällä piirto täytteen sisälle. Täytteestä vähennetään alueita samalla periaatteella kuin siihen lisätään. Alueen voi lisätä myös taikasauvalla. Täytteen suora reuna muutetaan kaareksi Siirrä nurkkaa Muuta reunaa tangentilla Nurkkaa siirretään -komento valitaan näpäyttämällä valittuna olevaa täytettä valintapisteestä väkäsellä. Täytteen suoraa reunaa muutetaan tangentin avulla Pyöristä Siirrä reunaa Täytteen suoraa tai kaarevaa reunaa siirretään suorasuuntaisesti. Siirretään täytteen reunaa 2 metriä ylöspäin. 1. Valitaan seuralaisvalikosta Siirrä reunaa-painike 2. Liikutetaan kursoria ylöspäin, jolloin reuna seuraa. Näin osoitetaan siirron suunta. Nurkkaa viistäessä aukeaa apuikkuna, josta voidaan valita viiste tai pyöristys. Muutos tehdään joko yhteen nurkkaan tai täytteen kaikkiin nurkkiin samalla kertaa. Nurkan viiste tai pyöristys saadaan oikaistua näpäyttämällä kaarta tai viistettä mersulla ja valitsemalla seuralaisesta komennon Jatka viereisiä reunoja.

138 KM.HAR Siirrä kaikkia reunoja HAR10 Nurkkapisteeseen näpäyttämällä aukeaa seuralaisvalikko, josta täytteen kaikkia reunoja siirretään kerralla Aukon tekeminen Aukko tehdään joko seuralaisen Vähennä monikulmiosta-komennolla tai piirtämällä aukko suoraan valitun täytteen reunojen sisäpuolelle. Piirretään täytteeseen aukko. 1. Valitaan täyte näpäyttämällä sitä Vaihto-näppäin pohjassa. 2. Valitaan Täyte-työkalu 3. Piirretään aukko täytteen sisäpuolelle Pelkkä aukko valitaan näpäyttämällä sen reunaa Vaihto-näppäin pohjassa mersulla. Valinnan jälkeen muokkaukset, kuten poistaminen, siirto, kopiointi tai monistus toimivat kuten kokonaisilla täytteilläkin. Reikää ei voida kopioida elementin ulkopuolelle eikä elementistä toiseen. 5.2 Muisti Muisti-apuikkuna toimii samoin kaikissa työkaluissa (tarkemmin KM.HAR10.2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu). 5.3 Geometria ja sijoittuminen Korkeus, sijainti ja näkyminen 5 Harjoitus 05 Seinä-työkalu Seinä-työkalulla mallinnetaan pystysuoria ja kallistettuja elementtejä projektissa. Seinän 2D-kuvaus, pohjapiirroksessa ja leikkauksessa, on joko täytekuvio, kerrosrakenne tai profiili. 5.1 Seinän asetukset Seinälle määritellään korkeus ylimmässä numerokentässä. Seinän alapinnan sijainti asetetaan kahdessa seuraavassa kentässä suhteessa joko pohjassa avoinna olevaan kerrokseen tai projektin nollaan. Korot eivät voi olla toisiinsa nähden ristiriitaisia. Näkyy kerroksissa/yhdistetty kerroksiin valikosta valitaan näkyykö seinä ainoastaan sijoituskerroksessa vai automaattisesti kaikissa kerroksissa joihin seinä ulottuu. Asetuksissa määritellään Seinä-työkalulla mallinnettavan elementin korkeus, sijainti, kallistuskulma, rakenne, materiaali sekä taso Emäviivan paikka sekä emäviivan poikkeutus Seinän oletusasetukset Oletusasetukset-apuikkuna avautuu painamalla Tiedot-valikon Seinä-painiketta tai kaksoisnäpäyttämällä Työkalut-apuikkunan Seinä-ikonia. Seinän rakenne sijoittuu jommallekummalle puolelle tai keskelle emäviivaa (piirtolinjaa). Oletusarvoilla avatun projektin rakennetyypit ovat mallinnettuja siten, että emäviiva(piirtolinja) on ulkoeli pakkasenpuoli seinää. Emäviivaa voidaan poikkeuttaa syöttämällä numerokenttään lukuarvo.

139 KM.HAR Seinän tyyppi ja leikkausmuoto Rakenne HAR10 Painamalla Leikkaustäyte-palkkia avautuu valikko, josta seinän täyte valitaan. Täytteitä on kahden tyyppisiä, pelkkiä täytteitä sekä kerrosrakenteita. Täyte valitaan viemällä kursori täytteen päälle. Mikäli tehdään profiiliseinää, sen poikkileikkaus valitaan tästä kohdasta. Kohdassa Seinän prioriteetti säädetään seinän prioriteettiä. Tämä säätö vaikuttaa siihen miten eri seinät käyttäytyvät yhdistyessään. Prioriteettia säädetään liukusäätimellä, jolloin valinta vaikuttaa koko seinään. Mikäli Ota käyttöön rakennekerrosten prioriteetit on valittuna, ohittaa se yllä olevan liukusäätimen asetukset ja hakee prioriteettiasetukset rakennetyypin asetuksista Leikkauspinnat Seinän tyyppi valinnalla luodaan suoria seiniä, kiilamaisia seiniä tai monikulmaisia seiniä (esimerkiksi pilastereita). Seinän leikkausmuoto valinnalla luodaan pystysuoria, kaltevia, kaksoiskaltevia tai profiloituja seiniä Seinän malli Valinnalla päätettään luodaanko pystysuoria, kallistettuja, kaksoiskaltevia vai profiiliseiniä Seinän paksuus Täytteelle valitaan kynät kuten Täyte-työkalulla (katso KM. HAR10.4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). Kun täytteeksi on valittuna kerrosrakenne, voidaan käyttää kerrosrakenteeseen määriteltyjä kyniä, rastittamalla Kerrosrakenteiden värit ja taustavärit -valintaruudut Reunaviivat Täytekuviota käytettäessä seinän paksuus on vapaavalintainen, Kerrosrakenteissa paksuus on määritelty etukäteen, eikä sitä tässä voida muuttaa. Kerrosrakenteita määritellään Vaihtoehdot-Attribuutit-Rakennetyypit -valikossa. 5.4 Pohja ja leikkaus Seinän ääriviiva sekä rakennekerrosten rajaviivat valitaan kuten Täyte-työkalulla (katso KM.HAR10.4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). Rastittamalla valintaruudut Käytetään kerrosrakenteeseen määriteltyjä viivatyyppejä sekä kyniä D-asetukset Materiaalit Tällä välilehdellä säädetään seinän esitystapaan vaikuttavia asioita. Pohjanäkymä -valikosta valitaan miten haluamme seinän näkyvän. Valitaan vaihtoehdoksi Projektio, yläpuolinen ääriviivoin. Näytä projektio -valikosta valitaan seinän näkymisen projektiorajat. Valitaan vaihtoehto Koko elementti. Tällöin mallinnettava seinä näkyy kokonaan vaikka se olisikin säädettyjen projektiorajojen ulkopuolella. Seinän materiaalit määritellään kolmella vasetuksella; emäviivan puolelle, sivusärmille sekä emäviivan vastaiselle puolelle. Painamalla palkkia aukeaa Materiaalit-valintaikkuna. Painamalla Ketju-palkki alas asetetaan kaikki kolme materiaalia kerralla samaksi.

140 KM.HAR Hirsiseinä Seinän piirtäminen Pohja-ikkunassa HAR10 Seinän mallintaminen Pohja-ikkunassa on samankaltaista kuin viivan piirto. 1. Valitaan Seinä-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi Tiedot-valikosta Jatkuva seinän piirto. 3. Näpäytetään ensimmäinen seinän piste. Kun kursoria nyt liikutetaan, huomataan, että toinen seinän kylki piirtyy paksummalla viivalla. Tämä on emä (aikaisemmin selkä) viiva. 4. Jatketaan piirtoa ja kaksoisnäpäytetään piirron lopettamiseksi. Materiaalista riippumatta kaikki suorat seinät voidaan muuttaa hirsiseiniksi. Kaarevia tai vinoja seiniä ei voi muuttaa hirsiseiniksi. Hirsiseinän asetukset-ikkuna aukeaa painamalla Hirsiseinä - palkkia. Kun hirren nousulle annetaan lukuarvo, avautuu erilaisten hirsiseinätyyppien valinta. Hirsiseinät muutetaan tavallisiksi seiniksi valitsemalla seinä aktiiviseksi ja asettamalla nousu nollaksi. 5.7 Määrät ja selite Määrälaskenta sekä selite käsitellään omissa harjoituksissaan. 5.8 Taso Tasoasetukset ovat samanlaiset kaikilla elementeillä ja toimivat samoin kuin Viiva-työkalulla (katso KM.HAR10.2 Harjoituksessa 02 Viiva-työkalu). 5.9 Piirtotavat Seinän piirtotavat ovat samanlaiset kuin viivan (katso KM. HAR10.2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu) Seinän mallintaminen ja muokkaaminen Mallinnetaan seinät kuvan mittojen mukaan. 1. Valitaan Seinä-työkalu. 2. Valitaan piirtotavaksi Jatkuva seinän piirto. 3. Näpäytetään ensimmäinen seinän piste. 4. Lukitaan piirtosuunta suorakulmaiseksi apuviivojen avulla. 5. Syötetään ensimmäisen seinän mitta näppäimistöltä 6. Näpäytetään Enter-näppäintä näppäimistöltä. 7. Kierretään rakennus ympäri samalla menetelmällä. Samat seinät voidaan mallintaa myös syöttämällä näppäimistöllä pelkkiä x- ja y-lukuja (koordinaatteja) Seinän mallintaminen Mallinnetaan rakennuksen ulkoseinät annettujen mittojen mukaan. Seinien korkeus on 3,0 metriä ja rakennetyypiksi valitaan 140 Elementti,ilmarako,eriste,rappaus.

141 KM.HAR Seinien liittyminen toisiinsa HAR10 1. Valitaan kuvan mukaiset seinät. Seinien liittymät mallinnetaan tyypillisesti siten, että emäviivat kohtaavat. Näkymät-Esitystavat-Siistit nurkat valikko kytkee seinien automaattisen yhdistämisen päälle ja pois päältä. Tosin ohjelma osaa imaista seinän päällekin mallinnetun seinän kiinni toiseen seinään, mikäli seinät (tai elementit yleensä) sijaitsevat saman risteysryhmän omaavilla tasoilla. 2. Avataan Seinän oletusasetukset-apuikkuna. 3. Asetetaan seinien korkeudeksi 6 metriä ja hyväksytään muutos painamalla Ok. 4. Poistetaan kaksi lyhyttä seinää valinnasta. 5. Avataan valitun seinän asetukset ja muutetaan seinän leikkausmuodoksi kalteva ja asetetaan kulmaksi 95 astetta. Hyväksytään muutokset. 6 Harjoitus 06 Laatta-työkalu Seinän muokkaaminen D Seinä valitaan samoin kuin viiva ja täyte (katso KM.HAR10.2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu ja KM.HAR10.4 Harjoitus 04 Täytetyökalu). Valitulla seinällä on valintapisteitä sen nurkissa ja emäviivalla. Kursorin ulkonäkö muuttuu emäviivan päällä paksummaksi mersuksi. Seuralaisvalikko ponnahtaa esiin valittua seinää uudelleen kursorilla näpäyttäessä. Valikon ulkonäkö riippuu siitä näpäyttääkö emäviivaa mersulla, valintapistettä vai emäviivan vastaista kylkeä. Laatta-työkalulla mallinnetaan levymäisiä, vaaka pystysuuntaisia 3D-elementtejä. Laatalla voi olla rakennetyyppi, kuten seinälläkin. 6.1 Laatan asetukset Laatan oletusasetukset Geometria ja sijoittuminen Laatan korkeusasema määritellään suhteessa sen yläpintaan. Laatta voi näkyä muissakin kerroksissa kuin siinä johon se on mallinnettu.

142 KM.HAR Pohja ja leikkaus pohjalta. Laatalle on mahdollista asettaa pohjassa näkyvä täyte. HAR D-asetukset Laatan materiaalit määritellään ylä-,ala-, ja sivupinnoille. 6.2 Piirtotavat Laatan piirtotavat ovat vastaavat kuin täytteellä (katso KM.HAR10.4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). 6.3 Laatan mallintaminen ja muokkaaminen Mallintaminen D ja taikasauva Mallinnetaan koko rakennukselle kantava alapohjalaatta käyttäen apuna taikasauvaa. 1. Valitaan Laatta-työkalu ja avataan sen Oletusasetukset-apuikkuna (katso KM.HAR10.4 Harjoitus 04 Täyte-työkalu). 2. Vaihdetaan Leikkaus-välilehdellä Betoni-täyte kerrosrakenteeseen 200 Betonilaatta, eriste, parketti sekä 2D täyte-välilehdeltä laatan 2D-täytteeksi käytä 3D materiaalin täytettä. Valitaan laatan yläpinnan materiaaliksi Lattia-Taso Pähkinä. 3. Suljetaan ikkuna painamalla OK painiketta Koordinaattisyöttö Mallinnetaan parvekelaatta edellisin asetuksin, piirtotavaksi valitaan suorakaide. 1. Näpäytetään ulkoseinien sisänurkkaa ensimmäiseksi nurkaksi. 2. Syötetään luvut Koordinaatit apuikkunasta. Annetaan lukuarvot vaaka- ja pystykoordinaateille. 7 Harjoitus 07 Pilari-työkalu Pilari työkalulla tehdään ohuita, pystysuuntaisia ja kallistettuja joko suorakulmaisia, ympyräpohjaisia tai profiilisia 3D elementtejä. Pilarin rakenne muodostetaan valinnaisesti kuoresta ja rungosta. 7.1 Pilarin asetukset 4. Painetaan välilyönti näppäin alas taikasauva ilmestyy näytölle Kuori 5. Näpäytetään seinien sulkemalle alueelle kerran taikasauvakursorilla. Laatta ilmestyy. Taikasauva tunnistaa ympäröivät rajat ja luo niiden perusteella käytössä olevan työkalun mukaisen elementin. Seinää tai maastomuotoja voidaan taikoa pelkkien viivojen perusteella vastaavasti esimerkiksi dwg-kuvan Pilarille voidaan määritellä kuori, jolle annetaan vahvuus sekä täyte.

143 KM.HAR10-20 HAR Sijoituspiste Pilari sijoitetaan pohjaan rungon mukaan (ei sen uloimman pinnan, jos kuori on valittuna). 7.2 Pilarin mallintaminen ja muokkaaminen Mallintaminen 8 Harjoitus 08 Palkki-työkalu Palkki työkalulla tehdään suorakulmaisia vaaka pystysuuntaisia tai kallistettuja 3D elementtejä. Palkissa ei voi olla kerrosrakennetta, mutta sillä voi olla käytössä profiili. Palkki on seinän kaltainen. 8.1 Palkin asetukset Poikkeutus Emäviiva on oletusarvoisesti palkin keskellä. Poikkeutuksella määritellään sen sijainti, joka voi myös olla palkin mittojen ulkopuolella Prioriteetti Palkin prioriteetti on aina pariton luku. Seinillä ja pilareilla se on aina parillinen. Korkeimman prioriteetin palkki mallintuu aina ehjänä. Mallinnetaan pilari parvekelaatan ulkonurkkaan. Pilarintyyppi on profiili ja korkeus 2700 mm. 1. Valitaan Pilari-työkalu ja avataan sen oletusasetukset apuikkuna. 2. Asetetaan pilarin korkeudeksi 2,7 sekä tyypiksi profiili. Valitaan käytettäväksi kallistettua pilaria, asetetaan kulmaksi 80 astetta. 3. Valitaan Pohja ja leikkausvälilehdeltä pilarin profiiliksi RHSputkipalkki. HUOMAA! Pilarin tyypin ollessa profiili sijoituspisteenä on keskipiste. 4. Osoitetaan kursorilla pilari parvekelaatan oikeaan alanurkkaan apuviivojen avulla Aukko Palkkiin voidaan luoda erilaisia aukkoja. Niiden oletusasetukset määritellään Palkin oletusasetukset ikkunassa. Yksittäinen aukko, tai valitut aukot, ovat muokattavissa myös erikseen Muokkaaminen 1. Valitaan mallinnettu pilari. 2. Avataan hiiren oikean näppäimellä kohdevalikko, josta valitaan valikosta Siirrä komento Monista. 3. Valitaan monistustavaksi Siirto lisämääreeksi Annetuin välein ja väliksi 0,9 m. Painetaan Ok-painiketta. 4. Osoitetaan pilarin keskipiste siirron lähtöpisteeksi. 6. Osoitetaan kursorilla monistuksen loppupistettä ja näpäytetään pilarit paikalleen.

144 KM.HAR Palkin mallintaminen ja muokkaaminen Palkin mallintaminen on samankaltaista kuin viivan piirtäminen (katso KM.HAR10.2 Harjoitus 02 Viiva-työkalu) Mallintaminen 9 Harjoitus 09 Kerrokset Virtuaalirakennus jaetaan kerroksiin, koska työskentely ja tulosteiden laatiminen on siten helpompaa. Kerrokset eivät ole erillisiä tiedostoja, vaan pikemmin erilaisia näkymiä malliin. Ohjelman kerrokset eivät myöskään ole riippuvaisia todellisen rakennuksen kerroksista. Esimerkiksi asemapiirros, tuodut DWG -kuvat tai katot voidaan käsitellä omina kerroksinaan. 9.1 Kerrosten luominen HAR10 Mallinnetaan puinen vino-palkki, jonka mitat ovat 0,12x0,2 metriä, kaltevuus 20 astetta ja jonka alapinta on mallinnetun pilarin yläpinnassa. Luodaan neljä kerrosta. 1. Valitaan Suunnittelu-Kerrosasetukset Apuikkuna aukeaa. Aloituspohjassa on jo valmiiksi luotuna 3 kerrosta joiden kerroskorkeus on 3,1 metriä. Nimetään siis olemassa olevia kerroksia ja lisätään yksi kerros. 2. Näpäytetään Lisää alle palkkia kerran. 7. Nimetään kerrokset sekä muutetaan korkeuksiksi kaikille 3,000 metriä. 1. Valitaan Palkki-työkalu 2. Avataan Oletusasetukset ja tehdään säädöt. 3. Mallinnetaan pilarin keskikohdasta alkaen suora palkki seinän kylkeen asti. 8. Näpäytetään apuikkunassa 0.krs:n riviä. Rivi muuttuu siniseksi, näin kerros on valittuna. 9. Näpäytetään Kopioi kaikki painiketta. Kerroksen piirroselementit kopioituvat. Jos olisi tarve kopioida ja sijoittaa kerrosasetuksissa toiseen kerokseen esimerkiksi vain pelkät pilarit ja palkit, voi hiirellä osoittamalla poistaa valinnan Kaikki, ja määritellä piirroselementtikohtaisesti hiirellä osoittamalla ne, jotka sisällytetään sijoitukseen Muokkaaminen Palkkia muokataan kuten seinää.

145 HAR10 KM.HAR Avaaminen Avataan 3D ikkuna. Painetaan näppäinoikotie Cmd-F4 (Mac) / F3 (Windows) tai painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan alasvetovalikosta Näytä kaikki 3D:ssä Ikkuna avautuu. 10. Näpäytetään 1.krs:n riviä. 11. Näpäytetään apuikkunan alalaidan painiketta Sijoita vali tut tyypit. Edellä kopioidut piirroselementit sijoittuvat uu teen kerrokseen. Oikeassa laidassa näkyy tapahtumien ku vaus, joka nollautuu, kun apuikkunassa tehdyt säädöt kui tataan painamalla OK-painiketta. Kun Kerrosasetukset-apuikkunan suljetaan OK-painikkeella, tapahtumat eivät ole enää peruttavissa Liikkuminen Oletusasetuksilla avautuu perspektiivinäkymä. 3d-ikkunan alareunassa olevilla painikkeilla hallitaan liikkumista ja näkymiä ikkunassa. 3D ikkunassa on kolme tilaa; muokkaus-, pyöritys, -liikkumistila Muokkaustila 9.2 Kerroksissa liikkuminen Projektin sisältö apuikkuna näyttää luodut kerrokset. Kaksoisnäpäyttämällä kerroksen nimeä siirrytään kerrokseen. HUOMAA! Tässä harjoitustalossa on syytä huomioida, että kopiomme äsken myös kahden kerroksen korkuiset seinät ja ne on syytä poistaa mallista. Siirrytään kerrokseen 1 ja poistetaan ylimääräiset seinät sekä parvekkeen laatta, pilarit ja palkit. 10 Harjoitus 10 3D-malli ArchiCADissä rakennetaan koko ajan samaa mallia mallinnettiin sitten Pohja- tai 3D ikkunassa. Ikkunat ovat erilaisia näkymiä samaan malliin D-ikkuna Muokkaustilassa muokataan ja luodaan elementtejä, mutta ei voida liikkua mallissa. Toiminnot ovat samanlaisia sekä aksonometriassa että perspektiivisessä näkymässä.

146 KM.HAR Pyöritys ja liikkuminen aksonometriassa ja perspektiivissä HAR10 Liiku 3D-tilassa liikutaan mallissa, mutta ei voida valita elementtejä tai mallintaa. Pyöritä tilassa ikkunassa voidaan liikkua pyörimällä mallin ympärillä. Liikkuminen perspektiivissä ja aksonometriassa on samanlaista. Pyöritetään 3D mallia perspektiivissä. 1. Painetaan 3D-ikkunan alareunan pyörityspainiketta, painetaan hiiren vasen näppäin alas ja liikutetaan hiirtä. 2. Mallia voi pyörittää joka suuntaan. Malli pyörii näkymän keskipisteen ympäri. Vaihdetaan 3D-moottoria. 1. Valitaan Näkymä-3D-ikkunan tyyppi 2. Valitaan moottoriksi Sisäinen moottori. 3. Valitaan valikoista Täytteet: Kyllä, Läpinäkyvyys: Kyllä, Tapa: Piiloviivat, Heittovarjot: Ilman reunaviivoja. 4. Painetaan OK-painiketta. 5. Vaihdetaan takaisin Open GL tilaan. 3. Sovitetaan malli näytölle. 4. Painetaan 3D ikkunan alareunasta Sovita näytölle -painiketta. Muutetaan perspektiivin katselupistettä apuikkunasta 1. Valitaan Näkymä-3D-näkymän tyyppi-3d projektio 2. Avautuvasta apuikkunasta säädetään katselupisteen sekä kameran korkeudeksi 15 metriä. 3. Kamera sekä katselupiste voidaan asettaa kursorin kohdalle. Viedään kursori esikatseluikkunan päälle ja painetaan Vaihto (Shift) tai Komento (Ctrl) ja näpäytetään hiiren vasemmalla painikkeella. 11 Harjoitus 11 Katto-työkalu Katto työkalulla tehdään kaltevia, sileitä 3D-elementtejä, joihin voidaan liittää rakenetyyppejä Katon asetukset Saranalinja D-ikkuna -asetukset Valikossa säädetään 3D näkymän asetukset Moottori ja esitystapa 3D ikkunan laskentatapa on joko Open GL tai sisäinen moottori. Open GL on nopeampi, siinä näkyvät materiaalien tekstuurit. Sisäistä moottoria käyttäen näkyvät varjot sekä pintojen rasterit. Katon korkeusasema säädetään asettamalla saranalinjan korkeusasema. Saranalinja on kuin keinulaudan akseli. Saranalinja asettuu katon alapintaan.

147 KM.HAR Kattokulma HAR10 Kattokulma säädetään joko asteina, prosentteina tai suhteena jalkaan tai tuumaan Räystäskulma Oletusasetukset-apuikkunasta räystäskulma säädetään kerralla koko mallinnettavalle katolle. Mallinnetusta katosta voidaan yksittäisiä räystäitä säätää erikseen. Tämä tapahtuu valitsemalla katto ja Katto-työkalu, sekä mersu-osoittamalla katon reunaa Katon venyttäminen Määritellään katon räystäät. 1. Valitaan mallinnettu katto. 2. Näpäytetään seuralaisvalikko esiin katon nurkkapisteestä Katon mallintaminen ja muokkaaminen Katon mallinnus Mallinnetaan satulakatto Katto-kerrokseen. Leikataan seiniä ja kattoja Boolen toimenpiteillä. Muokataan kattoa. Kopioidaan toisen kerroksen seinät Katto-kerrokseen. (Ctrl-C Ctrl-V) 1. Valitaan Katto-työkalu. Avataan oletusasetukset. 2. Asetetaan katon saranalinjan koroksi suhteessa kerrokseen 2 0,5 metriä. 3. Valitaan Tiedot-apuikkunasta piirtotavaksi suorakaide. 4. Näpäytetään saranalinjan ensimmäinen piste ulkoseinän ulkokyljelle. 3. Valitaan komento Venytä kaikkia reunoja. 4. Osoitetaan venytyksen suunta ja annetaan räystään mitta Koordinaatti-ikkunaan (Harjoitus 2) Katon peilaaminen Peilataan katto rakennuksen vastakkaiselle puolelle. 1. Valitaan katto. 2. Näpäytetään hiiren oikeaa näppäintä ja valitaan komento Peilaa ja Kopioi. 5. Lukitaan piirtosuunta Vaihto-näppäimellä ja näpäytetään saranalinjan toinen ja viimeinen piste hieman nurkan ulkopuolelle. (Siten siihen on helpompi myöhemmin tarttua.) Kursori muuttuu silmäksi. 6. Näpäytetään saranalinjan sitä puolta, johon katon tulee nousta. 3. Haetaan seinien puoliväli apuviivojen tai koordinaatti syötön avulla. 4. Näpäytetään ulkoseinän ulkokylkeä. 5. Vedetään kursoria kohtisuoraan vastakkaisen ulkoseinän ulkokyljelle ja näpäytetään. 6. Osoitetaan Vaihto-lukituksen avulla peilauslinja ja näpäytetään. Katto ilmestyy. 7. Näpäytetään suorakaidekaton ensimmäinen piste ja toinen piste.

148 KM.HAR Katon räystäiden täsmääminen 11.3 Boolen toimenpiteet HAR10 Täsmätään kattojen lappeet harjalla. 1. Valitaan toinen katto. 2. Painetaan Ctrl-näppäin alas ja näpäytetään toista, ei valittuna olevaa, kattoa siihen reunaan, jonka halutaan täsmäytyvän. 3. Avataan 3D-ikkuna ja täsmätään toinen katto. ArchiCADissä on kaksi toimenpidettä, jolla voidaan poistaa osia piirroselementeistä. Yksinkertaisempi näistä on Leikkaa katoilla - käsky ja toinen niin kutsuttu Boolen toimenpiteet. Molemmat komennot löytyvät Suunnittelu-valikosta. Leikkaa katoilla -käskyä kannattaa käyttää, kun leikkauksesta halutaan pysyvä. Se käy niin seiniin, palkkeihin kuin pilareihinkin, mutta vaatii siis aina leikkaavan kattopinnan. Tällä käskyllä voidaan leikata pois sekä ala- että yläpuolisiakin osia, ja leikkaustoimenpiteen jälkeen leikkaava kattopinta voidaan hävittää kokonaan. Boolen toiminnolla luodaan toimenpiteessä mukana olleiden elementtien välille pysyvä suhde. Ero on siinä, että mikäli leikkaavaa elementtiä esimerkiksi liikuttaa tai muokkaa jotenkin, myös kohteen leikkaus muuttuu Leikataan katon yli menevät seinät käyttäen Boolen toimenpiteet -komentoa. 1. Valitaan Boolen toimenpiteet Muokkaus-valikosta. Muokkaa kohteita ja tekijöitä -ikkuna aukeaa. 2. Valitaan ensin kaikki leikattavat seinät, ja seuraavaksi näpäytetään Muokkaa kohteita ja tekijöitä -ikkunasta painiketta Poimi kohteet. 3. Vaihdetaan valintaan kaikki leikkaavat katot, ja painetaan Muokkaa kohteita ja tekijöitä-ikkunassa painiketta Poimi tekijät. 4. Valitaan toimenpiteeksi vähennys ja yläpuolisen osan poisto, sekä painetaan Suorita-painiketta.

149 HAR10 KM.HAR Piirtotapa 12 Harjoitus 12 Vyöhyke-työkalu Vyöhykettä voisi kuvailla kolmiulotteiseksi massaksi, joka asettuu tilan sisään, kuten viini lasiin. Vyöhyke-työkalua käytetään erilaisten pinta-alojen ja tilavuuksien mittaamiseen. Vyöhyke on myös tärkeä elementtien paikkatiedon antaja määrälaskentaa varten. Vyöhykkeen luontiin on kolme tapaa. Ensimmäinen on kulmapiste kerrallaan osoittamalla. Näin luotu vyöhyke ei ole päivittyvä vaan sen mittoja täytyy käsin muuttaa. Tämä vyöhyke voidaan kuitenkin luoda Taikasauvalla, eli välilyönti osoittamalla. Keskimmäinen rajautuu ympäröivien seinien osoituspuolen pintojen mukaan ja kolmas seinien emäviivan mukaan Vyöhykeleima 12.1 Vyöhykkeen asetukset Nimi ja sijoittuminen Korkeus ja pintalaatan paksuus Vyöhyke sijoitetaan yleensä lattian päälle ja sille annetaan korkeus. Vyöhykkeelle voidaan antaa arvo pintalattian paksuudelle, joka näkyy vyöhykkeiden tilavuuslaskennassa Vyöhyketyyppi Vyöhyketyypille voidaan määritellä leima. Se asetetaan Vaihtoehdot-Vyöhykkeet valikossa. Leima näkyy halutussa kohdassa Pohjaikkunaa D Vyöhykkeiden 3D-materiaalit eivät normaalisti näy 3D-ikkunassa. Ne voi asettaa näkymään Näkymä-Elementit 3D-näkymässä-3D: ssä näytettävät elementit -valikossa. Tätä asetusta käytetään esimerkiksi tilaohjelmaa visualisoitaessa Pinta-ala Vyöhyketyypillä ryhmitellään erilaiset alueet. Uusia vyöhyketyyppejä luodaan Vaihtoehdot-Vyöhykkeet tai haetaan muista projekteista Vaihtoehdot-Attribuutit valikoista. Eri vyöhyketyyppejä käytetään erilaisissa tiloissa, esimerkiksi bruttoalat ja huonetilat näytetään pohjassa eri värein ja erilaisin Vyöhykeleimoin. Pinta-ala-pudotusvalikko on alojen ja mahdollisten niistä tehtyjen vähennysten tarkistusta varten. Kun vyöhyke on valittu, taulukossa näkyvät sen pinta-alatiedot Nimi ja numero Nimi on tyypillisesti huoneen nimi ja numero huoneen numero tai huoneiston tyyppi tai numero.

150 KM.HAR Vyöhykkeen mallintaminen ja muokkaaminen Ennen tehtävää mallinnetaan harjoitusprojektiin muutamia väliseiniä Mallintaminen Vyöhykkeen muokkaaminen Vyöhykerajat HAR Mallintaminen seinien sisäpintojen mukaan Mallinnetaan 2,7 metriä korkeat huone(isto) alat. 1. Valitaan Vyöhyke-työkalu ja avataan oletusasetukset. 2. Muutetaan oletusasetuksia ja valitaan piirtotavaksi keskimmäinen vaihtoehto, osoitetun tilan seinien sisäpintojen mukaan mallintuva vyöhyke. Tiloihin, joita seinät eivät kokonaan rajaa, voidaan myös mallintaa vyöhyke. Tällöin käytetään apuna viivalla piirrettyä vyöhykerajaa. 1. Valitaan Viiva-työkalu ja avataan Oletusasetukset-apuikkuna. 2. Valitaan viivan tyypiksi vyöhykeraja. 3. Piirretään rakennukseen huoneen rajaava viiva, esimerkiksi tupakeittiön, keittiön ja tuvan välinen raja Vyöhykkeen päivittäminen 3. Näpäytetään Pohja-ikkunassa kursorilla seinien sisäpuolelle. 4. Vasaralla näpäyttämällä hyväksytään työkalun löytämä vyöhyke sekä sijoitetaan leima pohjaan. Jos työkalu ei löydä sulkeutuvaa aluetta, näytölle ilmestyy varoitusikkuna Mallintaminen kulmapisteet osoittamalla Mallintaminen ja muokkaaminen tehdään samoin kuin laatalla tai täytteellä. Muuttuneet vyöhykkeet päivitetään Suunnittelu-Päivitä vyöhykkeet -komennolla. Päivitetään vyöhykkeet. 1. Valitaan Suunnittelu-Päivitä vyöhykkeet. 2. Päivitä kaikki vyöhykkeet -painiketta painamalla vyöhykkeet päivittyvät. Taulukko kertoo päivityksen tulokset Vyöhykkeen muokkaaminen Vyöhyke lukee muutokset sen ensimmäisen sijoituspisteeseen tulleen origon ympäriltä. 1. Valitaan muuttunut vyöhyke. 2. Näpäytetään vyöhykkeen origoa (ristiä). 3. Valitaan seuralaisesta ylimmän rivin painike (muokkaa alielementtiä). 4. Raahataan origo vyöhykkeen ulkopuolelle. 5. Päivitetään vyöhykkeet.

151 HAR10 KM.HAR Harjoitus 13 Objekti-työkalu ja kirjastojenhallinta Osa ArchiCADin rakennuselementeistä on parametrisiä objekteja eli GDL-objekteja. Tämä tarkoittaa, että projektiin sijoitettu objekti on itse asiassa viittaus erilliseen tiedostoon, joka kuvaa objektin ominaisuudet. Kun objektia muokataan eri näkymissä, muuttuu vain sen esitys projektissa, ei itse alkuperäinen objekti. Objektit sisältävät tyypillisesti 2D- ja 3D-ohjelman sekä määräohjelman. Erilaisia objektityyppejä ovat Objekti, Porras, Lamppu, Ikkuna ja Ovi sekä Kulmaikkuna ja Seinänpääte. Kullekin on oma työkalunsa Työkalut-apuikkunassa. Lisäksi on muita objekteja, joita eri työkalut käyttävät, kuten Vyöhykeleima ja Selite sekä Määrätietue Kirjastojenhallinta ArchiCAD lukee GDL-objektit niistä kirjastokansioista, jotka sille on kirjastojenhallinnassa määritelty. Kun projekti on aloitettu oletusasetuksilla, siihen ovat latautuneet automaattisesti ArchiCADin asennuslevyllä olleet kirjastot. Kirjastojen hallinta avataan alasvetovalikosta Arkisto-Kirjastot ja objektit-kirjastojenhallinta Objektin asetukset Esikatselu ja sijoitus Esikatselu Objektilla on useita erilaisia esikatseluvaihtoehtoja. Niitä vaihdellaan painamalla esikatseluikkunan sivussa olevia painikkeita. Objektia käännetään viemällä kursori esikatseluikkunan päälle, jolloin kursori muuttuu käyräksi nuoleksi. Näpäyttämällä objekti kääntyy 45 astetta kerrallaan nuolen suuntaan. Esikatselu määrää objektin asennon sijoittaessa Objektin koko ja korkeusasema Oletusasetukset-apuikkuna muodostuu kolmesta osasta. Vasemmalla ylhäällä näkyvät ladattuina olevat kirjastot alikansioineen. Vasemmalla alhaalla ikkunassa näkyvät valitun kansion tai kirjaston sisältämät objektit ja oikeassa ikkunassa valitun objektin säädettävät parametrit. Millaisia parametrejä objektilla on, vaihtelee paljon objektista riippuen. Harjoituksessa säädetään yhtä kalustetta.

152 KM.HAR10-29 Suurin osa objekteista sijoitetaan niiden alapinnan mukaan. Objektin sijoittelussa apuna on myös painovoima Tartuntapisteet Muokataan mallinnettua keittiötä 3D-ikkunassa. 1. Valitaan Valinta-alue-työkalu. 2. Vedetään suorakaide mallinnetun keittiön ympärille. 3. Avataan 3D-ikkuna painamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan Näytä valinta/valinta-alue 3D:ssä. 4. Näpäytetään haluttua objektia painaen samalla Vaihto-näppäintä. Objektin tartuntapisteet tulevat esiin. 5. Näpäytetään tartuntapistettä ilman Vaihtoa. 6. Näpäytetään haluttu komento esiin ilmestyvästä Muokkausikkunasta. HAR10 Objekti sijoitetaan projektiin suhteessa johonkin sen tartuntapisteistä. Sijoituspistettä vaihdetaan halutessa näpäyttämällä pohjaesikatseluikkunassa näkyviä ristejä Objektin valitseminen, sijoittaminen ja muokkaaminen Valitseminen ja sijoittaminen 14 Harjoitus 14 Porras-työkalu Mallinnetaan projektiin keittiö. 1. Valitaan Objekti-työkalu. 2. Avataan Oletusasetukset. 3. Valitaan Kirjastot-kansiosta Keittiökalusteet-kansio, josta valitaan Alakaappi 2O 4. Hyväksytään asetukset painamalla OK-näppäintä ikkunan alareunasta. 5. Näpäytetään pohjaan. Objekti ilmestyy. 6. Jatketaan objektien sijoittamista pohjapiirustuksessa kunnes haluttu kalustus on valmis. Porras on objekti. Porras-objekteja joko luodaan itse StairMakerlaajennuksella tai ArchiCADissä olevia valmiita objekteja tarkastellaan avaamalla Porras-työkalu. Tässä harjoituksessa luodaan uusi porras laajennusta käyttäen. Valmiit Porras-objektit saattavat poiketa käyttäytymiseltään itse luodusta Mallintaminen Muokkaaminen Objekteja, kuten muitakin elementtejä, voidaan sekä sijoittaa että muokata 3D-tilassa. Mallinnetaan projektiin lepotasollinen U-porras ArchiCADin Stair- Makerin avulla. Ennen mallinusta tehdään kuitenkin aukko kerroksen 1 laattaan kuvan mukaisesti. 1. Valitaan Porras-työkalu. 2. Avataan Oletusasetukset. 3. Painetaan kolmionäppäintä ja valitaan Luo uusi -komento. StairMaker avautuu. Sama komento voidaan suorittaa valitsemalla Arkisto-GDL-objektit-Uusi käyttäen ohjelmaa-stairmaker. 4. StairMaker-ikkunasta valitaan lepotasollinen U-porras. Portaan kätisyys valitaan vasta, kun porrasta sijoitetaan pohjaan. Uuden portaan muokkausikkuna avautuu.

153 KM.HAR10-30 muutetaan. Jos valittuna on kaide, jossa on pylväitä, voidaan yksittäisen pylvään sijaintia muokata kaksoisnäpäyttämällä sitä kursorilla. HAR StairMaker-asetukset StairMaker-ikkuna muodostuu viidestä välilehdestä, esikatseluikkunasta ja erilaisista säädettävistä parametreista Parametrien syöttäminen Avatussa portaassa on oletusarvot. Parametreja voidaan muuttaa halutuiksi. Parametrit ovat sidoksissa toisiinsa eli esimerkiksi kasvatettaessa portaan pituutta lisääntyy joko askelmien lukumäärä tai etenemän mitta kasvaa Lukitseminen Määrät Määrät-välilehdellä valitaan minkälaisia tietoja laskennassa saadaan esille portaasta Sijoittaminen Parametreja lukitaan näpäyttämällä Lukko-painiketta lukuarvokentän edessä. Ohjelma poistaa ristiriitaiset lukitukset. Lukitaan kokonaisnousu 3,0 metriin kirjoittamalla lukuarvokenttään ja näpäyttämällä lukkoa Rakenne ja askelmat Rakennetyyppi valitaan ikkunan yläreunan painikkeesta. Materiaalit määritellään kuten muihinkin elementteihin. Askelmat-välilehdellä määritellään askelman materiaalit sekä koko Kaide Kaide-välilehdellä muokataan portaan kaiteiden asetuksia. Ikkunan yläreunan painikkeista valitaan mihin kaiteen osaan valinnat vaikuttavat. Kaide-alasvetovalikosta valitaan erilaiset kaidetyypit. Esikatselu-ikkunasta kaiteen muotoisella kursorilla näpäyttämällä vaihdetaan valintaa. Punainen kaide on se, jota Portaan luomisen jälkeen se tallennetaan, kuten StairMaker kehottaa, ArchiCAD -objektina. Porras näkyy Kirjastot-ikkunassa sinisessä Muut Porras objektit -kansiossa mikäli se on tallennettu kansioon, joka ei ole valittuna kirjastoksi. Porras on tyyppiesimerkki projektikohtaisesta objektista. Se tulee sijoittaa projektin kirjastoihin. Uusi porras ilmestyy Oletusasetukset-apuikkunaan edelleen muokattavaksi. Muokataan portaan 2D näkymää ja sijoitetaan Porras-objekti pohjaan. 1. Avataan Parametrit-pudotusvalikko ja valitaan Esikatselu-ikkunasta 2D-näkymä. 2. Asetetaan kuvan mukaiset säädöt parametreihin ja kerroksissa näkymiseen. 3. Hyväksytään asetukset painamalla OK-painiketta ja näpäytetään objekti pohjaan. Porras sijoitetaan siihen kerrokseen, josta se nousee.

154 KM.HAR Littera HAR Muokkaaminen Muokataan projektiin sijoitettua porrasta StairMakerissa. 1. Porras valitaan pohjasta tai 3D-ikkunasta. 2. Avataan Oletusasetukset-ikkuna. 3. Valitaan ikkunasta Kolmio painikkeesta Muokkaa Porras - komento. 4. Muokataan avautuvassa StairMakerissa valittua porrasta ja tallennetaan objekti joko samalla tai uudella nimellä. 15 Harjoitus 15 Ovi- ja ikkunatyökalut Ovet ja Ikkunat ovat GDL-objekteja. ArchiCAD hakee niitä ladatuista kirjastoista (katso KM.HAR10.13 Harjoitus 13 Objekti-työkalu ja kirjastojenhallinta). Ikkunat ja ovet sijoitetaan aina seinä-elementin osaksi. Ikkuna- ja ovi -työkaluilla tehdään ikkunoita ja ovia sekä tyhjiä aukkoja. Littera välilehdellä määritellään halutaanko ikkunaan liittää littera. Littera vaihtoehtoja on erilaisia ja niissä on tyypin mukaisia säätöjä siitä mitä tietoja halutaan näyttää. Litteran näkymistä hallitaan esitystavoilla Ovien ja ikkunoiden mallintaminen Luodaan ja sijoitetaan projektiin ikkuna Ovien ja ikkunoiden asetukset Oletusasetukset ovat samankaltaiset kuin muissakin objekteissa. Säädettävät parametrit vaihtelevat valitun objektin mukaan Parametrit 1. Avataan Ikkuna-työkalu. 2. Avataan Ikkunan Oletusasetukset. 3. Valitaan Ikkuna tavallinen. 4. Valitaan sijoituspisteeksi ikkunan keskipiste. 5. Hyväksytään asetukset näpäyttämällä OK-painiketta. 6. Näpäytetään seinää kursorin muuttuessa mersuksi seinän reunalla. Ikkuna ilmestyy seinään ja kursori muuttuu silmäksi. 7. Silmällä osoitetaan sekä vesipellin puoli ja ikkunan kätisyys. Näpäytetään sille puolelle ikkunan keskilinjaa, jolle saranat tai tuuletusikkuna halutaan. Samalla näpäytyksellä valitaan kumpi puoli on ikkunan ulkopuoli. Silmä on ikkunan ulkopuolella. Silmä valitsee siis tässä vesipellin eli ulkopuolen. Ikkunan parametreja säädetään Parametrit-pudotusvalikosta. Tehdyt muutokset ikkunan asetuksissa näkyvät Esikatselu-ikkunassa. Mikäli ikkunaa ollaan sijoittamassa kaltevaan seinään on syytä päättää halutaanko ikkunan suunnan olevan pystysuorassa vai Liitetty seinään.

155 KM.HAR Ovien ja ikkunoiden muokkaaminen Ovet ja ikkunat ovat muokattavissa sekä 2D- että 3D -ikkunoissa. HAR Valitseminen ja muokkaaminen 3D-ikkunassa 16 Harjoitus 16 Pinta-työkalu Valitaan ikkuna 3D-ikkunassa ja muokataan sen korkeutta. 1. Avataan 3D-ikkuna. 2. Viedään Vaihto-näppäin pohjassa kursori ikkunan päälle ja näpäytetään, kun ikkuna muuttuu vihreäksi. Ikkunaan ilmestyvät tartuntapisteet. 3. Näpäytetään ikkunaa tartuntapisteestä, jossa kursori muuttuu väkäseksi, painamatta Vaihto-näppäintä. Seuralais-valikko ilmestyy. Pinnan olemus voi olla pelkkä pinta, pinta reunoilla tai umpinainen kappale. Haluttu vaihtoehto valitaan osoittamalla painiketta ikonin edessä. Pinta-työkalulla luodaan tyypillisesti projektin maasto sekä siihen liittyviä osia, kuten teitä tai täyttöjä Asetukset Geometria ja sijoittuminen 4. Valitaan Seuralais-valikosta painike Venytys pystysuoraan. 5. Osoitetaan ikkunan uusi korkeus joko näpäyttämällä väkäsellä tai syöttämällä luku, joka osoittaa ikkunan korkeuden. Pinta luodaan kuten laatta. Sen yläpinnan korkeusasema asetetaan joko suhteessa merenpinnan korkoon tai suhteessa avoinna olevan kerroksen 0-tasoon. Pinta on aluksi levymäinen kuten laatta. Vasta luomisen jälkeen sen yläpinta on muokattavissa. Pinnan olemuksella on kolme asetusta. Se voi olla pelkkä pinta, pinta reunoilla tai umpinainen kappale. Pinnan korkeus ja paksuus säilyvät muistissa, vaikka olemusta muuttaisi toisesta toiseen Pohja Asetusten kopioiminen ikkuna-objektista toiseen Vaihdetaan mallinnettua ikkuna-objektia toiseen siten, että valitut parametrit säilyvät. 1. Valitaan muutettava ikkuna. 2. Avataan Ikkuna oletusasetukset. 3. Painetaan Komento-Optio-näppäimet yhtä aikaa alas. Kursori muuttuu ruiskuksi. 4. Viedään kursori uuden ikkunan kuvan päälle. Näpäytetään ja hyväksytään muutokset painamalla OK-näppäintä. Pinnasta esitetään pohjassa joko käyttäjän luomat linjat ja pisteet tai myös ohjelman laskemien kolmiopintojen reunat.

156 KM.HAR Luominen ja muokkaaminen Piirtotapa Pinta luodaan kuten laatta, tosin piirtotapoja on yksi enemmän. Oikeanpuoleisin piirtotapa luo käyttäjän määrittelemän määrän linjoja luotuun pintaan. Näihin linjoihin voi pintaa muokatessa myöhemmin tarttua. Se soveltuu säännöllisesti muuttuviin pintoihin. Luodaan pinta. 1. Siirrytään Sokkeli-kerrokseen. 2. Avataan Oletusasetukset. 3. Valitaan laatan korkeusasemaksi +0,000 suhteessa kerrokseen sekä paksuudeksi 1,000 metriä. 4. Valitaan piirtotavaksi suorakaide. 5. Näpäytetään suorakaiteen ensimmäinen piste. 6. Vedetään suorakaide rakennuksen yli ja näpäytetään suorakaiteen toinen nurkka. 7. Pinta ilmestyy. Muokataan pintaan korkeuskäyrät 5. Korkeuskäyrä ilmestyy pohjapiirustukseen. 6. Valitaan pelkkä käyrä näpäyttämällä sitä mersu-osoituksella. 7. Näpäytetään käyrää uudestaan mersu-osoituksella. 8. Ilmestyvästä Seuralaisesta valitaan ylärivin oikeanpuoleisin painike Nosta korkeusasemaa. 9. Ilmestyy Pinnan korkeuspiste -apuikkuna 10. Painetaan kolmiopainikkesta ja valitaan suhdekorkeudeksi Projektin nolla, johon annetaan luku Syötetään käyrälle uusi korkeusarvo 1 sekä valitaan painike Käytä kaikkiin. ja painetaan OK. 12. Pohjaan ilmestyy korkeuskäyrä. HAR10 1. Valitaan pinta ja valitaan piirtotavaksi nurkka kerrallaan osoitus. 2. Näpäytetään korkeuskäyrän ensimmäinen piste pinnan sisäpuolelle, sen reunan viereen 3. Näpäytetään korkeuskäyrän muutkin pisteet ja lopetetaan piirto kaksoisnäpäyttämällä viimeinen piste pinnan reunaan. 4. Uudet pisteet -ikkuna ilmestyy. Siitä valitaan radionappi Lisää pisteet ja painetaan OK-painiketta.

157 KM.HAR Harjoitus 17 Poikkileikkaukset HAR10 ArchiCADissä voidaan mallinnettaville seinille, palkeille ja pilareille määrittää käytettäväksi poikkileikkaus. Esimerkiksi palkille voidaan käyttää poikkileikkausta joka on ontelolaatan profiili Uusi poikkileikkaus 1. Avataan Poikkileikkaukset-ikkuna Suunnittelu-valikosta.. 2. Näytölle aukeaa Poikkileikkaukset ikkuna. Tämän ikkunan avulla muokataan olemassaolevia poikkileikkauksia ja luodaan uusia. 3. Luodaan uusi poikkileikkaus painamalla uusi painiketta. Suunnittelu-valikon kohdasta Poikkileikkaukset pääsemme luomaan uusia ja muokkaamaan jo tehtyjä poikkileikkauksia Luominen 4. Valitaan luotavan poikkileikkauksen olevan käytössä seinillä. Tasot-välilehdellä voidaan säätää poikkileikkauksessa näkyviä tasoja Poikkileikkauksen osat-välilehdellä voidaan säätää jokaiselle poikkileikkauksen osalle oma prioriteetti ja onko poikkileikkauksen osa runkorakenne. Lisäksi määritellään poikkileikkauksen osan materiaali. 5. Aloitetaan piirtämään poikkileikkausta Poikkileikkauksen muokkaus-ikkunassa. Poikkileikkaus muodostuu osista ja jokainen osa piirretään tähän samaan näkymään Täyte-työkalulla. Täytteen asetuksissa määritellään miltä poikkileikkauksen osa näyttää leikkauksessa. Sivun materiaali-valikosta valitaan jokaiselle osalle haluttu materiaali. Piirto-ikkunassa näkyvä origo määrittelee seinällä ja palkilla emäviivan sijainnin ja pilarilla sijoituspisteen. Luodaan uusi kuvan mukainen poikkileikkaus kaiteesta.

158 KM.HAR Näpäytetään täyte työkalua ja avataan täytteen asetukset. Valitaan täytekuvioksi Puu ja painetaan Ok. 7. Säädetään Sivun materiaaliksi Puu-Pähkinä-vaaka Muokkaaminen Olemassa olevaa poikkileikkausta muokataan valitsemalla poikkileikkaus muokattavaksi Poikkileikkaukset-apuikkunassa. Poikkileikkauksen osia muokataan samalla tavalla kuin täytteitä ja materiaalien ja prioriteettien muutokset tehdään kuten luotaessa uutta poikkileikkausta. Muokkauksen ollessa valmis poikkileikkaus tallennetaan Profiili-seinän piirto Piirretään kerroksen 1 laatassa olevan aukon reunoille kaide käyttäen äsken luomaamme profiilia. 1. Avataan Seinä-työkalun oletusasetukset ja valitaan seinän leikkausmuodoksi Profiili. Säädetään Pohja ja rakenne-välilehdellä Rakenne-valikossa käytettäväksi poikkileikkaukseksi Kaide. 2. Mallinnetaan seinät aukon ympärille. HAR10 18 Harjoitus 18 Leikkaus- ja julkisivu-työkalu 8. Aloitetaan täytteen piirto origosta ja piirretään kaiteen alapaarre. Leikkaus- ja julkisivu -työkalu leikkaa kolmiulotteisen mallin osoitetusta paikasta. Leikkauspinta avautuu uuteen ikkunaan. Leikkaus-ikkunassa näkyvä piirustus on oletusarvoisesti yhteydessä malliin ja muutokset päivittyvät toisesta toiseen automaattisesti Asetukset 9. Piirretään muut kaiteen osat vastaavalla tavalla. 10. Kun kaikki poikkileikkauksen osat on piirretty asetetaan poikkileikkaukselle vaaka- ja pystyvenymäalueet, laittamalla ruksi ko. kohtiin tasot-välilehdellä Yleiset 11. Tallennetaan poikkileikkaus painamalla Tallenna poikkileikkaus-palkkia. Annetaan nimeksi Kaide. 12. Suljetaan Poikkileikkaukset-apuikkuna punaisella ruksilla. Yleiset-pudotusvalikossa leikkaukselle annetaan tunnus ja nimi, sekä valitaan leikkauksen syvyys. Tunnus näkyy pohjassa, nimi Projektin sisältö -apuikkunassa. Alasvetovalikossa Leikkaus-julkisivunäkymän tila asetetaan leikkauksen yhteys malliin itse päivittyväksi, päivitettäväksi tai siitä irralliseksi piirustukseksi. Alasvetovalikossa Näytä leikkausviiva kerroksissa valitaan näkyykö leikkaus kaikissa vai vain sijoitettavassa kerroksessa. Alasvetovalikossa Näytä kerrostasot leikkauksessa valitaan halutaanko kerrostasojen näkyvän leikkauksessa ja mahdollisesti myös tulosteissa. Sitä millaiset kerrostaso merkinnät leikkaukseen tulee säädetään Kerrostasot leikkauksessa-välilehdellä.

159 KM.HAR Leikatut elementit 6. Näpäytetään pohjaan leikkauksen ensimmäinen piste. 7. Piirretään leikkausviiva sekä näpäytetään leikkauksen päätepiste. Ruudulle ilmestyy silmä-ikoni. HAR10 Leikkauksessa näkyvien elementtien kynät voidaan asettaa kahdella eri tavalla. Joko siten, että leikkauksessa näkyvät elementtien viivat piirretään elementeille asetetuilla kynillä, tai kaikkien elementtien näkyvät ääriviivat ja täytteet määritellään tässä ikkunassa kahdella kynällä Tehosteet Tehosteet-pudotusvalikossa asetetaan rasterit, varjot sekä miten ne elementit, jotka eivät leikkaudu, näkyvät leikkausikkunassa Leikkauksen mallinnus ja muokkaaminen Tässä harjoituksessa luodaan leikkaus. Ennen leikkauksen luontia tehdään vielä kellarin seinät kopioimalla kerroksen 0 seinät kerrokseen -1. Muutetaan sijoitettujen seinien korkeudeksi 1 metri, rakenteeksi PM203 Betoniseinä+EPS-kellari sekä materiaaliksi Pinta-Betoni tumma. 8. Näpäytetään silmä-ikonilla ja samalla osoitetaan leikkauksen takaraja. 9. Leikkausviivat ilmestyvät Leikkauksen luominen Luodaan leikkaus 1. Valitaan Leikkaus-työkalu ja avataan leikkauksen oletusasetukset Leikkauksen muokkaaminen 2. Nimetään leikkaus. 3. Valitaan leikkauksen vaaka-alueen rajaukseksi rajattu. 4. Tehosteet-pudotusvalikosta valitaan rasterit ja varjot pois päältä. Avataan leikkaus ja muokataan elementtiä leikkausikkunassa. 5. Hyväksytään asetukset painamalla Ok-painiketta. 1. Kaksoisnäpäytetään projektin sisältö -ikkunasta leikkauksen ikonia.

160 KM.HAR Leikkaus-ikkuna aukeaa. 3. Valitaan leikkauksessa näkyvä elementti. 4. Vaihdetaan elementin kokoa sen oletusasetuksissa ja tarkistetaan sen muutos pohjassa. Muokataan leikkausta pohjassa. 1. Avataan pohja 2. Valitaan apuikkunasta muokkaustavaksi toinen vasemmalta.. 3. Näpäytetään mersunmerkillä kerroksen 0 kerrostaso-viivan päällä ja siirretään kerrostaso sokkelin yläpintaan näpäyttämällä väkäsellä sokkelin ylänurkkaan. Kerrostaso voidaan myös määritellä syöttämällä säde (r) tai syöttämällä haluttu kerroskorko. HAR10 2. Valitaan leikkausviiva ja Leikkaus- ja julkisivu -työkalu. 3. Leikkausviivaa voidaan nyt muokata samoin kuin muitakin elementtejä. Viedään kursori valitun leikkausviivan takarajalle ja näpäytetään kerran. 4. Seuralais-valikko ilmestyy. 5. Valitaan seuralais-valikosta ylärivin ensimmäinen vasemmalta Siirrä leikkauksen osaa. 6. Siirretään leikkauksen takarajaa ja osoitetaan uusi sijainti näpäyttämällä pohjaan. 4. Painetaan Muokkaa kerrostasoja-apuikkunan Ok-painiketta. Näin kerrostason muokkaus hyväksytään Kerrostason muuttaminen leikkausikkunassa Avataan leikkaus ja muokataan kerrostasoja leikkausikkunassa. Avatussa leikkausikkunassa näkyy kerrostasot. 19 Harjoitus 19 Mitta-työkalu Mitta-työkalulla mitoitetaan elementtejä pohja-, leikkaus- ja detalji-ikkunoissa. Mitta-työkalulla luodut mitat ovat oletusarvoisesti dynaamisia, eli ne päivittyvät suunnitelman muuttuessa Asetukset 1. Painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan avautuvasta valikosta Muokkaa kerrostasoja.. Näytölle ilmestyy Muokkaa kerrostasoja -apuikkuna. Tassä apuikkunassa valitaan muokataanko yhtä vai useampaa kerrostasoa yhtäaikaisesti. Mittaviivoja voidaan luoda joko ketjumittoina, juoksevina perustasomittoina tai korkeusmittoina. Mitoitustapa on muutettavissa myös jälkeenpäin. Pysyvät mittatekstit -valinnalla mittaviiva ei päivity mallin mukana.

161 HAR10 KM.HAR Näpäytetään vasaralla mittaviiva pohjaan Mitoituksen luominen ja muokkaaminen Mitoituksen luominen Luodaan mitta. 1. Valitaan Mitta-työkalu. 2. Valitaan Tiedot-apuikkunasta mitoitustavaksi ketjumitoitus ja mitoitussuunnaksi pystysuuntainen. 3. Näpäytetään väkäsellä ensimmäinen mitoitettava piste. 4. Mitoitettava piste ilmestyy ja samalla se elementti, johon dynaaminen mitta kiinnittyy, tulee valituksi Mitoituksen muokkaaminen Muokataan mittaa, lisätään mitoituspiste. 1. Valitaan mittaviiva näpäyttämällä sitä Vaihto (Shift) mersu - osoituksella. 2. Lisätään mittaan mitoituspisteitä painamalla Ctrl (Komento) -näppäin pohjaan ja näpäyttämällä kursorilla uutta mitoitettavaa pistettä. Muokataan mittatekstiä. 5. Näpäytetään toinen mitoitettava piste ja jatketaan mitoitusta edelleen valitsemalla kaikki samalle mittalinjalle tulevat pisteet. 6. Kaksoisnäpäytetään pohjaan, jolloin mitoitus loppuu ja kursori muuttuu vasaraksi.

162 KM.HAR Valitaan mittateksti näpäyttämällä mittaluvun väkästä Korkeusasemien luominen Luodaan korkomitat leikkausikkunaan. 1. Avataan Leikkaus-ikkuna. 2. Valitaan Mitta-työkalu. 3. Valitaan Tiedot-valikosta mitoitustavaksi korkeusasemat ja piirteeksi monta mittapistettä kerralla. 4. Näpäytetään, kuten pohjassa, mitoitettavat pisteet ja kaksoisnäpäytetään mittaviivan paikka. Kuvassa on kahdentyyppisiä mittapisteitä. Pyöreät ovat dynaamisia ja neliöt eivät ole tarttuneet mihinkään elementtiin. HAR10 2. Avataan tekstin asetukset Tiedot-valikosta. 5. Vasaroidaan mittaviiva paikalleen. 3. Valitaan kohta Muu teksti ja kirjoitetaan viereiseen kenttään haluttu teksti. 4. Painetaan OK-painiketta.

163 KM.HAR10-40 HAR Korkeusasemien muokkaaminen Muokataan korkeusasemia. 1. Valitaan korkeusasemien mittaviiva näpäyttämällä mersu-osoituksella. Mittaviiva ei näy, mutta sijaitsee kuten pohjassakin. 2. Muokkaaminen tehdään samalla tavalla kuin pohjassakin. 7. Näpäytetään vasaralla sisin mittaviiva paikoilleen. 8. Mitat ilmestyvät Mitoitus-työkalun oletusasetuksissa määritellyin asetuksin Automaattimitoitus Mitoitetaan ulkoseinät automaattimitoituksella. 1. Valitaan kaikki ulkoseinät. 2. Avataan alasvetovalikko: Dokumentti-Lisät Automaattimitoitus Ulkopuolen mitoitus. 20 Harjoitus 20 Näkymät, Planssit ja Tulosteet 3. Näpäytetään ilmestyneeseen ikkunaan valinta kohtaan Sijoita mitat neljälle sivulle. 4. Painetaan OK-painiketta. 5. Piirretään tai osoitetaan mittaviivoille mitoitussuunta näpäyttämällä ulkoseinää. 6. Kursori muuttuu vasaraksi. ArchiCADin Projekti-ikkunassa on neljä välilehteä, joista olemme tähän mennessä käyttäneet ensimmäista eli Sisältö-välilehteä. Tämän lisäksi on Näkymät, Planssit sekä Tulosteet-välilehdet. Väli-

164 KM.HAR10-41 lehdeltä toiseen siirrytään näpäyttämällä välilehden kuvaketta Projekti-ikkunan ylälaidassa Näkymät Piirustusten aihioiksi luodaan näkymiä. Näkymään tallennetaan projektin ulkoasuun liittyviä asioita. Mallin muuttuessa muuttuvat myös elementit näkymässä - ainoastaan se miltä projekti näyttää tallentuu. Käyttämässämme aloituspohja on automaattisesti luotu Kloonit Sisältö-välilehden kerroksista, leikkauksista jne. 3. Nimetään uusi kansio avautuvaan ikkunaan. HAR Kansiorakenne Näkymiä varten on hyvä tehdä omat kansionsa Näkymät-välilehdelle. Aloituspohjassamme on valmiina kansiorakenne Näkymän asetukset Näkymän luominen Tallennetaan pohjan näkymä uuteen kansioon. 1. Klikataan kansio valituksi. 2. Siirrytään Sisältö-välilehdelle ja painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä kerroksen 0 ollessa valittuna ja valitaan valikosta Tallenna Näkymä Näkymään tallentuvat säädöt Mittakaava, Tasot, Esitystavat, Kerroksen projektiorajat sekä mittojen asetukset ja zoomaus. 3. Nimetään näkymä avautuvaan ikkunaan. Ikkunassa tarkistetaan vielä asetusten olevan oikein Näkymän luominen Luodaan näkymät pääpiirustustasoista pohja- ja leikkauspiirustusta varten. Piirtonäkymä-paletista valitaan mittakaava, tasoyhdistelmä ja esitystavat sekä zoomataan kohde näytölle halutulla tavalla Kansion luominen näkymiä varten 1. Avataan Projektin sisältö -apuikkunassa Näkymät-välilehti näpäyttämällä sitä. 2. Luodaan uusi kansio näpäyttämällä aktiiviseksi AC10-harjoitustalo ja luodaan uusi kansio näpäyttämällä hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitsemalla Uusi kansio. 4. Näkymän nimi ilmestyy Projektin sisältö -apuikkunaan. 5. Luodaan samalla tavoin leikkauksesta näkymä.

165 KM.HAR10-42 HAR Planssit Planssit-välilehdellä tehdään taitto paperi -arkeille. Planssien kautta saadaan tehtyä tulosteet. Plansseille voidaan myös liittää näkymiä muista projekteista sekä muita digitaalisessa muodossa olevia kuvia. Planssit-välilehdellä on tässä aloituspohjassa jo valmiiksi erilaisia plansseja ja Master-plansseja Uusi Alaryhmä Luodaan uusi alaryhmä (kansio). 1. Näpäytetään Planssit-välilehti auki. 2. Klikataan hiirellä aktiiviseksi Planssivihko. 3. Painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan valikosta Uusi alaryhmä. 4. Nimetään alaryhmä. Uusi alaryhmä ilmestyy Projektin-sisältö ikkunaan Tulosteiden tekeminen Tehdään planssista PDF-tiedosto 1. Avataan Dokumentti-alasvetovalikosta Tulosteet - Tulosta Uusi Planssi Luodaan uusi planssi. 1. Klikataan hiirellä aktiiviseksi luomamme alaryhmä. 3. Painetaan hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitaan valikosta Uusi planssi. 4. Nimetään planssi sekä valitaan käytettävä Master-planssi. Uusi planssi ilmestyy planssilistalle luomaamme alaryhmään Masterplanssi Master kuvaa tietyn kokoista piirustusarkkia, johon on valmiiksi asetettu esimerkiksi reunaviivat ja nimiön perustekstit. Masterin sisältö heijastuu sitä käyttäviin plansseihin. 2. Järjestely-apuikkuna avautuu. Se muistuttaa hiukan projektin sisältö -apuikkunaa, mutta koostuu kahdesta puolesta. Vasemman puoleisessa on luodut planssit, ja oikean puoleisessa ovat eri sarjat, jotka tästä aineistosta tuotetaan Näkymien tuominen Tuodaan tallennettu näkymä Planssille 1. Avataan äsken tehty planssi kaksoisosoittamalla sen nimen päällä 2. Siirrytään Näkymät-välilehdelle. 3. Raahataan haluttu näkymä planssille painamalla hiiren vasen näppäin pohjaan näkymän nimen päällä ja siirretään hiiri planssin päälle. Kun näppäin vapautetaan ilmestyy näkymä planssille. Tuodaan samalle planssille toinenkin näkymä. 3. Luodaan uusi tulostesarja painamalla Tulostesarja:-painiketta ja nimetään uusi sarja nimellä PDF 4. Raahataan halutut piirustukset uuteen sarjaan.

166 KM.HAR10-43 HAR10 5. Painetaan Sarjan tulosteasetukset -painiketta. 10. Tehdään PDF-piirustuksesta musta ja painetaan Sivun asetukset -painiketta. Valitaan Kaikki mustalla ja hyväkytään valinnat painamalla OK-painiketta. 6. Tulosteasetukset-apuikkunaikkuna avautuu. 7. Valitaan alasvetovalikosta tulostetavaksi Tallenna, Paikannavalikosta määritellään minne uusi PDF-tiedosto tallennetaan ja hyväksytään valinnat painamalla OK-painiketta. 11. Tallennetaan PDF-tiedosto painamalla Tulosta-painiketta ikkunan alareunassa. 12. PDF-tiedosto tallentuu Masterplanssin luominen 8. Valitaan tulostesarja tai yksittäinen planssi aktiiviseksi. 9. Valitaan Tiedostotyyppi-alasvetovalikosta tiedostomuoto PDF. Luodaan uusi Master-planssi ja muokataan sitä. 1. Painetaan Projektin sisältö -apuikkunan alareunassa olevaa Uusi Masterplanssi -painiketta. Nimetään uusi masterplanssi

167 KM.HAR10-44 HAR10 2. Masterit-kansioon ilmestyy uusi master nimeltä OMA. 3. Masterplanssi avautuu. 4. Avataan Projektin sisältö apuikkunan alalaidasta asetukset-välilehdeltä Masterplanssin asetukset. 5. Masterplanssin asetukset -apuikkuna avautuu. 6. Annetaan koko ja hyväksytään asetukset painamalla OK-painiketta. 7. Masterin koko muuttuu. 21 Harjoitus 21 Määrälaskenta ArchiCADissä voidaan käytännössä kaikki mallinnetut elementit ja niiden kaikki parametrit luetteloida, yhteenlaskea tai järjestellä lukemattomin eri tavoin. Tässä harjoituksessa luodaan elementtitaulukko. Laajempi määrälaskennan käsittely on käsikirjan kohdassa ML Elementti- ja projektitaulukot Elementtitaulukko on nimensä mukaisesti määrälaskenta, jolla lasketaan mallissa olevia elementtejä. Elementit ovat luettelon avulla muokattavissa siten, että myös malli päivittyy tehtyjen muutosten mukaan. Projektitaulukko on taas esimerkiksi projektin asiakirjaluettelo. Näitä taulukoita hallinnoidaan ja luodaan samalla tavalla Määräluettelot Määräluettelot ovat sisällöltään joko listoja tai luetteloita. Listat ovat tekstimuotoisia. Niitä on mahdollista tallentaa ja avata erilaisiin taululukkolaskentaohjelmiin. Luettelot sisältävät muotoiluja, kuvia ja viivoja Taulukko-apuikkuna Taulukko-apuikkuna on ikkuna, jossa valittu luettelo on laskettuna ja tarkasteltavana. Elementtejä muokataan tässä ikkunassa. Myös täysin uusi taulukko tehdään tämän ikkunan kautta. Taulukko-apuikkuna avautuu kaksoisosoittamalla taulukon nimeä Projekti-ikkunan Sisältö-välilehdellä Taulukko asetukset Taulukko asetukset-ikkunassa luodaan uusia elementtitaulukoita sekä muokataan olemassa olevia Elementtitaulukon luominen ja muokkaus Ikkunaluettelon muokkaaminen Avataan ikkunaluettelon taulukko asetukset ja muokataan ikkunaluetteloa. 1. Painetaan Taulukko asetukset -painiketta. Taulukon asetukset ikkuna avautuu. Ikkuna koostuu kolmesta välilehdestä: Asetukset, Attribuutit ja Laskettavat tiedot.

168 KM.HAR10-45 listaan valitsemalla haluttu tieto ja painemalla Lisää-painiketta. 6. Siirretään lisätty tieto listan ensimmäiseksi raahaamalla sen edessä oleva kaksoisnuoli lista ylimmäiseksi. HAR10 2. Valitaan listasta Ikkunaluettelo 7. Hyväksytään muutokset painamalla Ok-painiketta Uuden Elementtitaulukon määrittäminen Uusi Elementtitaulukko saadan tehtyä painamalla Taulukon asetukset ikkunassa Uusi-painiketta ja nimeämällä se. Attribuutit välilehdellä valitaan laskettavat attribuutit ja Laskettavat tiedot-välilehdellä valitaan halutut taulukon kentät aivan kuten äskeisessä harjoituksessa Elementtitaulukon sijoittaminen planssille Sijoitetaan Elementtitaulukko planssille. 1. Avataan ArchiCADin planssit-välilehti projekti-ikkunasta. 2. Avataan haluttu planssi tai luodaan uusi. 3. Siirrytään Sisältö-välilehdelle. 3. Painetaan hiiren oikeaa-painiketta, Elementtitaulukon-nimen päällä Projekti-ikkunassa, ja valitaan Tallenna näkymä ja sijoita planssille. 4. Taulukko sijoitetaan planssille osoittamalla sijoituspiste. 3. Attribuutit-välilehdellä määritellään luetteloitavat attribuutit. 4. Siirrytään Laskettavat tiedot -välilehdelle. Tällä välilehdellä on kaksi osiota: Tieto ja Taulukon kentät 5. Valitaan Tieto-listasta tietoja ja lisätään ne Taulukon kentät -