Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä

Transkriptio

1 asuinkiinteistöissä taloyhtiöissä seminaari Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 1

2 Hankitaanko taloyhtiöön yhteinen laajakaistajärjestelmä vai hankkiiko jokainen asukas tarpeenmukaisen henkilökohtaisen laajakaistaliittymän? Mitä vaihtoehtoja on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan? Onko taloyhtiön sisäjohtoverkko ja teletilat kunnossa? Jos lähdetään hankkimaan yhteistä laajakaistajärjestelmää, miten edetään? Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 2

3 eri vaihtoehtojen mahdollisista eduista ja haitoista -> hankinta- ja käyttökustannukset, ylläpitotuki, tietoturvallisuus... taloyhtiön sisäjohtoverkon ja talojakamon soveltuvuudesta laajakaistaratkaisuihin laajakaistapalvelujen ja liittymien tarjonnasta ja kilpailutusmahdollisuuksista kiinnostuksesta hankkia yhteinen laajakaistajärjestelmä, vapaaehtoisista taloyhtiön tukihenkilöistä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 3

4 Laajakaista termi on yleisesti käytössä, kun puhutaan kotitalouksien internet- ja tietoliikenneyhteyksistä Laajakaistalla tarkoitetaan yleensä nopeaa ja ruuhkatonta yhteyttä, joka voi olla jatkuvasti päällä kiinteään hintaan. LVM:n määritelmän mukaan laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeus on vähintään 256 kbit/s Monen kokeneen internet-käyttäjän mielestä laajakaistaliittymän tiedonsiirtonopeus on vähintään 1 Mbit/s Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 4

5 Suomessa vuoden 2005 loppuun mennessä: käytössä vähintään laajakaistaliittymää, joista suurimman osan yhteysnopeus on vähintään 2 Mbit/s nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjille kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat kaikkien kansalaisten saatavilla Suomessa vuoden 2007 loppuun mennessä: internet-yhteyksistä yli 90% laajakaistaisia ja yleisimmän laajakaistapalvelun yhteysnopeus on vähintään 8 Mbit/s Suomi nousee maailman eturivin maaksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien käytössä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 5

6 Kotitalouksien laajakaistapenetraatio 37,5 %, mikä vastaa noin kotiliittymää/lähde LVM 6/2005 Laajakaistaliittymien kokonaismäärä yli kpl (sis. kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt)/lähde LVM 6/2005 lähde: LVM ja Viestintävirasto 12/2004 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 6

7 xdsl-liittymiä noin (84%) kaapelimodeemiliittymiä noin (15%) WLAN-liittymiä noin PLC-liittymiä noin Muut (kuituliittymät..) noin Lukuarviot sisältävät henkilökohtaiset liittymät sekä kiinteistöliittymät ja muut jaetut liittymät kuten taloyhtiöiden järjestelmäliittymät (perusliittymät). lähde: Viestintävirasto 12/2004 Kiinteistöliittymiä (huoneistoliittymiä) ja muita jaettuja taloyhtiöliittymiä (HomePNA tai Ethernet) on käytössä noin kpl (n. 7 % suomalaisista asuu kotitaloudessa, jossa on kiinteistöliittymä, pääkaupunkiseudulla kiinteistöliittymiä on jopa 1/3 kaikista liittymistä) /lähde LVM julkaisu 36/2005 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 7

8 Hintaan vaikuttavat mm. yhteyden nopeus, palvelutaso, maantieteellinen sijainti yms. Esimerkki: perus laajakaistaliittymä pääkaupunkiseudulla, kuukausikustannusten vertailu (sis. alv. 22%) Henkilökohtainen ADSL liittymä, 19,80 19,90 512/512 kbit/s -liittymä (lähde: Elisan, TeliaSoneran ja dna:n www-sivut ) Kiinteistöliittymä, 512/256 kbit/s 512/512 kbit/s/ 15,90 18,90 huoneisto (lähde: Maxisatin ja Elisan www-sivut ) Kaapelimodeemi, 525/200 kbit/s, 512/512 kbit/s/ 18,90 19,90 /liittymä (lähde: Elisan ja HTV:n www-sivut ) HomePNA taloverkko ja jaettu ADSL liittymä, 2M/512kbit/s (Netsonic ProLink), 14 asunnon taloyhtiö (lähde: Wintel Oy, 4/2004) n. 12 /huoneisto* + ylläpito * sisältää: jaettu yhteys 8 /huoneisto/kk + taloyhtiön yhteiset laiteinvestoinnit (n ) n. 4 /huoneisto/kk; 3 vuoden kuoletus, 4% korkokanta; ei sisällä järjestelmän ylläpitoa HUOM. vertailtavat liittymät eivät ole palvelullisesti täysin samantasoisia, lisäksi hankintavaiheen kustannuksissa on eroja. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 8

9 ! Loppukäyttäjän päätelaitteet Internet palvelut Verkkoyhteys Sisäjohtoverkko Talojakamo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - 9

10 !! Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

11 ! " Tekninen kapasiteetti riippuu valitusta tekniikasta sekä palvelutai verkko-operaattorin tuotemäärittelystä. Nopeusvaihtoehtoja ovat mm. 256 kbit/s, 512 kbit/s, 1 Mbit/s, 2 Mbit/s, 4 Mbit/s, 8 Mbit/s, 10 Mbit/s, 12 Mbit/s Verkkoyhteys on symmetrinen tai epäsymmetrinen: - perinteisesti internet-liikenne on epäsymmetristä eli tietokoneelle ladataan enemmän tietoa verkosta (download) kuin lähetetään verkkoon (upload), esimerkiksi 2M/512kbit/s ADSL - jos loppukäyttäjän tietokone toimii palvelimena tai se kuuluu vertaisverkkoon, tarvitaan enemmän kapasiteettia myös lähtevään liikenteeseen eli tarvitaan symmetristä yhteyttä, esimerkiksi 2M/2M SDSL Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

12 Liittymän kapasiteetti mitoitetaan käyttäjän/käyttäjien sovellustarpeiden mukaan. Tavalliseen internet-käyttöön (pankkiasiointi, sähköpostin peruskäyttö, perus tiedonhaku) riittää perusliittymä (256/256kbit/s). Isojen tiedostojen lataus sekä streaming-palvelut edellyttävät laajakaistaisempia yhteyksiä. Esimerkki 1: videon häiriötön streaming-katselu edellyttää vähintään 512 kbit/s-yhteyttä. Esimerkki 2: MPEG2-videolähetyksen katselu edellyttää 4 Mbit/s yhteyttä, HDTV-tasoinen TV-lähetys jopa 19 Mbit/s Esimerkki 3: 4 Mtavun tiedoston lataaminen internetistä omalle koneelle kestää 256 kbit/s liittymästä noin 2 min 40 sekuntia ja 4 Mbit/s liittymästä vain noin 10 sekuntia (lähde: Opas taloyhtiön kiinteän Internet-yhteyden hankintaan, Tieke 2003) Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

13 Taloyhtiön jaetun yhteyden kapasiteettitarve on selvästi pienempi kuin taloyhtiön henkilökohtaisten liittymien yhteenlaskettu kapasiteettitarve => keskitysetu, kaikki käyttäjät eivät käytä palveluja samanaikaisesti (vrt. yritysten lähiverkkoliitännät) Huoneistojen määrä Yhteinen tietoliikennekapasiteetti Mbit/s/512kbit/s Mbit/s/512kbit/s Mbit/s/1Mbit/s Taulukko: Taloyhtiön jaetun liittymän mitoitusohje, peruskäyttö (lähde: taloyhtiöissä, > 8Mbit/s/1Mbit/s yli 8 Mbit/s Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

14 # $$ Kaistanrajoittaja (esim. Diplomat) Kaistanhallintalaite jakaa yhteyttä tasapuolisesti käyttäjien kesken Estää suurkäyttäjiä tukkimasta verkkoa muilta Parantaa normaalikäyttäjän verkon laatua Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

15 $ On käytännöllisesti katsoen kaikissa rakennuksissa, uusimmissa puhelinsisäjohtoverkko on korvattu yleiskaapelointijärjestelmällä Puhelinsisäjohtoverkko on tarkoitettu alunperin puheensiirtoon Soveltuu myös ADSL- ja muihin laajakaistayhteyksiin, jos verkko on riittävän hyväkuntoinen Taloyhtiön jaettu HomePNA-taloverkko voidaan yleensä toteuttaa puhelinsisäjohtoverkkoa hyödyntäen Jos sisäjohtoverkossa on ilmennyt ongelmia, kuten häiriöitä yhteyksissä, on varminta teettää ennen laajakaistajärjestelmän hankintaa tai verkon kunnostusta sisäjohtoverkon kuntotutkimus => Kuntotutkimuksen suorittaa teleurakoitsija tai muu alan asiantuntija (yhteystiedot: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

16 %" Standardien mukainen monikäyttöinen kaapelointi, jolla voidaan korvata tavallinen puhelinsisäjohtoverkko Käytetään pääasiassa puhelin- ja lähiverkko-kaapelointiin, voidaan käyttää myös mm. valvonta- ja ilmoitustensiirtosovelluksiin Uusissa toimitilakiinteistöissä ja asuintaloissa käytetään lähes pelkästään yleiskaapelointia Soveltuu puhelinkaapelointia paremmin laajakaistayhteyksille (Luokka E: kategoria 6 kaapeleilla ja liittimillä mahdollista välittää Mbit/s) Suositellaan aina uudisrakennuskohteisiin ja uusittavan sisäjohtoverkon perustaksi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

17 " " Uusiminen kannattaa ajoittaa esimerkiksi sähkö- tai putkiremontin yhteyteen, koska yleiskaapelointi edellyttää kaapeloinnin uusimista sekä kytkentäpisteiden, kuten talojakamon ja huoneistojakamon, uusimista ja varustamista Verkon uusimispäätöksen tueksi kannattaa teettää olemassa olevan verkon ja teletilojen kuntotutkimus => Kuntotutkimuksen suorittaa teleurakoitsija tai muu alan asiantuntija (yhteystiedot: => Hyvin tehty kuntotutkimus pitää sisällään nykyisen verkon toimivuuden arvion, mm. suorituskyvyn määritys ja kaapeloinnin tukemat sovellukset, sekä ehdotuksen kunnostetun/uuden verkon tavoitetasoksi Lisätietoa kuntotutkimuksesta osoitteesta (ST kortti: Yleiskaapelointijärjestelmän ja puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimusohje) Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

18 " Perus vaihtoehdot: Henkilökohtainen liittymä - suoraan käyttäjälle avaimet käteen palveluna Taloyhtiön yhteinen liittymä Kiinteistöliittymä (taloliittymä, taloyhtiöliittymä) => Palveluna käyttäjälle teleyritykseltä (palvelu-, verkko- tai internet -yritys) tai kaapeli-tvyritykseltä, kiinteistössä yhteinen internet -yhteys Jaettu liittymä: HomePNA-taloverkko tai Ethernetlähiverkko, joka on taloyhtiön omistuksessa tai hankitaan palveluna sekä taloyhtiön yhteinen xdsl liittymä (perusliittymä) Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

19 Käytetään myös nimeä taloliittymä, huoneistoliittymä tms. Teleyritykset ja palveluyritykset tarjoavat avaimet käteen liittymäpalveluja samassa taloyhtiössä asuville asukkaille jaetun kiinteistöliittymän kautta Yritys rakentaa kiinteistöön laajakaistayhteyden (xdsl, kuitu..) ja yhteisen kytkimen yms. Huoneiston haltijat tekevät sopimuksen yrityksen kanssa Peruspalvelut ja lisäpalvelut yleensä samalla periaatteella kuin henkilökohtaisessa liittymässä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

20 # HomePNA-taloverkko tai Ethernet-lähiverkko, joka liittyy internettiin xdsl-perusliittymällä Taloyhtiössä yhteinen HomePNA-talokytkin ja Internet-verkkoyhteys (sis. reititin palomuurilla) Asukas hankkii tietokoneeseensa HomePNA-sovittimen Yhteiset HomePNA-laitteet sijoitetaan yleensä taloyhtiön talojakamoon ja huoneistokohtaiset yhteydet kytketään olemassa olevan sisäjohtoverkon kautta Huoneistokohtainen HomePNA-liittymä mahdollistaa 1 Mbit/s yhteyden (HomePNA 1.1), taloyhtiön Internet-liittymä mitoitetaan käyttäjien määrän mukaan Esimerkki: 1 Mbit/s jaettu yhteys riittää yleensä hyvin 20 asunnon taloyhtiölle (perus internet-käyttö) Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

21 case: Ethernet-lähiverkko taloyhtiössä ja ADSL-verkkoyhteys internetiin Ethernetverkkokortti Yleiskaapelointi taloyhtiössä * * ' " # $ %& '( ' ) + $ Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

22 case: Ethernet-lähiverkko taloyhtiössä ja ADSLverkkoyhteys internetiin Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

23 " Kupariparikaapeleita hyödyntävät xdsl-tekniikat ja Ethernetlähiverkkotekniikat säilyttävät lähitulevaisuudessa vahvan markkinaasemansa Kilpailevat tekniikat kuten kaapelimodeemi ja langattomat tekniikat (WLAN, Wimax..) kehittyvät ja toimivat haastajina Taloyhtiön yhteinen laajakaistaratkaisu (jaettu liittymä tai kiinteistöliittymä) käyttökustannuksiltaan jatkossakin edullisin, jaettujen ratkaisujen ylläpidettävyys ja toimintavarmuus kehittyy Valokaapeliyhteyksien käyttö taloyhtiöiden runkoyhteytenä yleistyy vasta sitten, kun kotitalouksien tiedonsiirtotarpeet kasvavat merkittävästi Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

24 Mistä lisätietoa? Hankinnasta, liittymävaihtoehdoista yms. lisätietoa osoitteesta: ja uudesta oppaasta taloyhtiöissä, STUL 2005, tilattavissa osoitteesta Asennus- ja ylläpitotöitä kiinteistön puhelinsisäjohtoverkossa tekevän teleurakoitsijan tulee olla rekisteröitynyt Viestintäviraston teleurakoitsijarekisteriin joko TP - tai TY luokan teleurakoitsijaksi*, lisätietoja: Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton (STUL) rekisteröityneet teleurakoitsijat taitavat kiinteistöjen sisäisten viestintäverkkojen rakentamis- ja ylläpitotyöt, yhteystiedot: * TP=valtuutus puhelin- ja sisäverkko ja yleiskaapelointiurakointiin. * TY= TP valtuutus ja lisäksi yhteisantennijärjestelmien urakointivaltuutus Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL

25 & Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL