ASUINKIINTEISTÖJEN LAAJAKAISTAISET VIESTINTÄVERKOT

Transkriptio

1 ASUINKIINTEISTÖJEN LAAJAKAISTAISET VIESTINTÄVERKOT Suomen Kiinteistöliitto ry ja Sähköinfo Oy Julkinen, huhtikuu 2003 Projektiryhmä Nimi: Tapio Raaska Jari Sassi Risto Riihimäki Jouni Paju Tehtävä: projektipäällikkö konsultti konsultti katselmoija Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu i

2 Yhteenveto Tässä tutkimuksessa arvioidaan, olisiko palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttaminen kuluttajan kannalta mielekäs vaihtoehto ja voidaanko eri komponenttien toimittajia kilpailuttamalla päästä edullisempaan ratkaisuun kuin palveluyrityksen tarjonnalla. Tutkimusraportti on tarkoitettu auttamaan kiinteistöjen edustajia laajakaistaisen viestintäverkon toteutusratkaisun valitsemisessa ja lisäämään tietoisuutta mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan eri vaihtoehtojen kiinteistön hallinnolle ja tekniikalle asettamat vaatimukset. Tutkimuksessa verrataan toisiinsa kolmea asuinkiinteistön laajakaistaistaista viestintäverkkoratkaisua, joilla kullakin kiinteistön asukkaille voidaan tarjota samat Internet-palvelut. Vertailtavat ratkaisut ovat: 1. Palveluyrityksestä riippumaton, avoimen mallin mukainen, asuinkiinteistön viestintäverkko, joka laitteineen ja palvelimineen on taloyhtiön omistama, hallinnoima ja ylläpitämä. 2. Avoimen mallin mukainen viestintäverkko, jonka kaikki aktiivilaitteet kytkintä tai reititintä lukuun ottamatta on vuokrattu sekä ylläpito- huolto- ja hallintatoiminnot on hankittu sopimuksen perusteella ulkopuoliselta yrittäjältä. Kiinteistön liittymän kautta saatavat palvelut tulevat myös ulkopuoliselta palvelimelta. 3. Palveluyrityksen tarjoamaa kiinteistöliittymään pohjautuvaa viestintäverkkoratkaisua. Lähes kaikki asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon komponentit ja palvelut voi taloyhtiö tai osakas hankkia erikseen ja kilpailuttaa hankinnat. Kuitenkin saavutettavat edut riippuvat taloyhtiön koosta. Suurissa taloyhtiöissä ja pienempien taloyhtiöiden yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hankintoihin ja keskittämiseen perustuvia hyötyjä ja määräalennuksia sekä tehdä itse verkon hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä. Taloyhtiöissä saattaa olla vaikeaa löytää ammattitaitoisia ja motivoituneita henkilöitä näitä tehtäviä hoitamaan eikä määräale n- nuksilla välttämättä saavuteta hankinnoissa merkittäviä hyötyjä tarvittavaan vaivannäköön nähden. Taloyhtiön ottaessa tehtävät itse hoitaakseen mukana seuraa myös juridinen vastuu. Palveluyritykset paketoivat tuotteiksi laajakaistaiset viestintäverkkoratkaisunsa, jotta paketin osien yhteensopivuus voidaan taata ja sovittaa toimitus yrityksen toimitusprosesseihin. Lisäksi pakettiratkaisulle voidaan rakentaa positiivinen tuotekuva. Palveluyrityksen pakettiratkaisun hyvä vaihtoehto on kiinteistökohtainen perusliittymä. Se sisältäisi pelkän Internet-liittymän ilman palveluyrityssidonnaisia palveluita kuten sähköpostia, uutisryhmiä, keskusteluryhmiä tai tilaa www-sivuille. Taloyhtiön perusliittymä voisi olla yksi avoimen viestintäverkon komponentti. Perusliittymiä on tarjottu toistaiseksi vain vähän ja niiden osuus kaikista Internet-liittymistä on marginaalinen. Perusliittymän toimintaa on aktiivisten käyttäjien keskuudessa koekäytetty, mutta niiden todellista kysyntää ei ole selvitetty markkinatutkimuksella. Palveluyritykset ovat olleet haluttomia myymään taloyhtiöille perusliittymiä. Taloyhtiöiden pitäisi pyytää palveluyrityksiltä tarjouksia myös perusliittymistä. Perusliittymät saattavat osoittautua sopiviksi ja lähes jokaiselle kansalaiselle riittäväksi väyläksi tietoyhteiskuntaan. Jokaiselle tässä tutkimuksessa kuvatulle kolmelle laajakaistaiselle viestintäverkkoratkaisulle pitäisi tehdä käytännön toteutusesimerkkejä yhteistyössä kiinnostuneiden taloyhtiöiden kanssa Käytännön toteutusesimerkkien tulisi myös tarjota viestintäverkkojen käyttäjille mikrotukipalveluja eli käyttötukea. Edullisen käyttötuen puuttuminen voi olla joillekin asukkaille suurin este viestintäverkkojen käytölle ja syy vastustaa niihin kohdistuvia yhteisiä investointeja. Asiakastukipalvelujen kehittäminen ja tällaisen tarjonnan lisääminen voi olla edellytys viestintäverkkojen tehokkaalle käytölle. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu ii

3 Sisältö YHTEENVETO...II SISÄLTÖ...III KÄYTETYT LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT...V 1 JOHDANTO Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen rajaukset Avoimen laajakaistaisen viestintäverkon määritelmä Käytetyt menetelmät ja vertailtavat vaihtoehdot Raportin rakenne AVOIN MALLI, EDELLYTYS TOIMITTAJIEN KILPAILUTTAMISELLE Viestintäverkon kautta saadaan Internet-liikennettä ja Internet-palveluita...4 Internet-liikenne...4 Internet-palvelut Taloyhtiön oma lähiverkko palveluineen on avoin ja haastava...6 Kiinteistön verkko...6 Huoneiston verkko...6 Kiinteistö tarvitsee liittymän vain Internet-liikennettä varten...7 Palvelut ja tarvittavat laitteet Ulkoistettu ratkaisu on avoin ja vaivaton Palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä on paketti PALVELUYRITYKSEN PAKETTIRATKAISUN PURKAMINEN ON MAHDOLLISTA Lähes kaikki verkon komponentit ja palvelut voidaan hankkia erikseen Viestintäverkon toteutuksen rajapinnat täytyy määritellä Huoneiston verkko ja huoneistojakamo Kiinteistön verkko ja talojakamo Yleinen televerkko ja Internet Toteutuksessa tarvittavat sopimukset Tarvittavien sopimusten aihepiirit Sopimus tietoverkkosuunnitelmasta Sopimukset Internet-liittymistä Sopimus kiinteistön verkkoa koskevasta urakoinnista Ylläpitosopimus Verkkolaitteiden hankintasopimus Asiakastukisopimus Sopimuksissa huomioitavia seikkoja AVOIMEN RATKAISUN HYÖDYT, HAITAT, VAATIMUKSET JA SÄÄSTÖT Suurin hyöty saadaan alentuvista käyttökustannuksista Haasteellisimmiksi koetaan liittymän ylläpitoon liittyvät asiat Laitevaatimukset vaihtelevat toteutuksesta riippuen Tilastollinen multipleksaus Hallinnolliset vaatimukset Säästöt on arvioitava tapauskohtaisesti Perusliittymän kustannukset Omat lähiverkkopalvelut perusliittymän lisäksi Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu iii

4 Ulkoistetut Internet-palvelut perusliittymän lisäksi ADSL-liittymän markkinahinta on 50 /kk Soneran huoneistokohtainen kiinteistöliittymä AVOIMEN RATKAISUN KAUTTA KILPAILUTUKSEEN Erilaiset toteutusvaihtoehdot taloyhtiön tarpeen mukaan Perusliittymä on hyvä lähtökohta kilpailutukselle Alueellinen yhteistyö mahdollistaa riittävät volyymit Suositukset ja toimenpide-ehdotukset LIITE 1 HAASTATTELUMUISTIOT...27 Maxisat Daxtum Elisa Karakallion Huolto STUL LIITE 2 KIINTEISTÖN LÄHIVERKON RESURSSIT...36 Sisäisen lähiverkon toteuttaminen Internet-palveluihin liittyvät laitteet IP-osoitteet Palvelimet ja ohjelmat LIITE 3 IP-OSOITTEISTUS...39 Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu iv

5 Käytetyt lyhenteet ja määritelmät Always-on -liittymä CATV DHCP-palvelin DNS-palvelin Dynaaminen IP-osoite FICIX FTP HomePNA ISP Julkinen IP-osoite Kiinteistöliittymä Kiinteistön lähiverkkoliittymä Kiinteä IP-osoite Internet-liittymä, joka on kiinteästi päällä, kun päätelaite (esimerkiksi tietokone) käynnistetään. Cable Television, kaapelitelevisio. Dynamic Host Control Protocol palvelimen avulla tietokoneille jaetaan dynaamiset IP-osoitteet ja muut Internet-yhteyden vaatimat tiedot. Tämän palvelimen avulla esimerkiksi 100 tietokoneen verkolle voidaan allokoida vain 50 julkista osoitetta, jotka jaetaan käyttöön vasta silloin, kun tietokone laitetaan päälle. Tämä on mahdollista edellyttäen, että enintään 50 konetta saa olla yhtä aikaa liittyneenä Internetiin. Domain Name Service -palvelin, Internet-nimipalvelin, joka tekee muunnoksen numeerisen IP-osoitteen ja verkkotunnuksen välillä. Dynamic IP address, väliaikainen osoite, verkon kautta käynnistyksen vaiheessa tietokoneelle annettu osoite. Finnish Commercial Internet Exchange, ei-kaupallinen Internetliikenteenvaihtopiste, joka yhdistää eri Internet-palveluyritysten IP-verkot Suomessa. FICIX:n kautta ei saa kulkea ulkomaille suuntautuvaa liikennettä. File Transfer Protocol, Internetissä käytetty tiedostojen siirtoprotokolla. puhelinjohtoja hyödyntävä, kiinteistön sisäiseen käyttöön tarkoitettu HDSL-tyyppinen, useamman valmistajan tukema 1 Mb/s:n siirtonopeuden tiedonsiirtostandardi. Internet Service Provider, Internet-yhteyksiä ja -palveluita tarjoava palveluyritys. Public IP Address, globaalissa Internetissä välittyvä IP-osoite. Näitä osoitteita Euroopassa jakaa ja kontrolloi RIPE (Réseaux IP Européens). liittymä, jota varten kiinteistössä on (mahdollisesti oma) datakytkin. Kukin huoneisto tekee erikseen sopimuksen Internetpalveluyrityksen kanssa. (vrt. Sonera Kiinteistöliittymä tai Elisa Kotiportti). liittymä, jossa kiinteistön lähiverkkoon on rakennettu laajakaistainen Internet-liittymä. Kiinteistö tekee sopimuksen Internetpalveluyrityksen kanssa. Liittymän hinta on kiinteistölle kiinteä eikä riipu käyttäjien lukumäärästä. kiinteästi laitteelle (tietokone, palvelin tms.) annettu IP-osoite. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu v

6 LRE Lähiverkko, LAN NAT Perusliittymä Reititin Tietojärjestelmä Tietoverkko VLAN WLAN Yksityinen IP-osoite Long Reach Ethernet, puhelinjohtoja hyödyntävä, kiinteistön sisäiseen käyttöön tarkoitettu Cisco Systemsin VDSL-tyyppinen siirtojärjestelmä (siirtonopeus 10 Mb/s). Tietokoneeseen tarvitaan lisäksi LRE-verkkokortti. on alueellisesti rajatun pienehkön alueen sisäinen tietoliikenneverkko, joka on tavallisesti yhden organisaation tai yhteisön käytössä ja jolla on suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Lähiverkosta käytetään usein lyhennettä LAN (Local Area Network). Network Address Translation, osoitemuunnos on toiminto, jossa IP-osoite muutetaan toiseksi IP-osoitteeksi. Tätä käytetään mm. kun yhden IP-osoitteen taakse kätketään useita, Internetiin liikennöiviä päätelaitteita. Päätelaitteet näkyvät Internetissä yhdellä ja samalla julkisella osoitteella vaikka päätelaitteella olisi oma, yksityinen IP-osoite. Perusliittymä Internet-verkkoon sisältää vain mahdollisuuden selata Internet-sivuja ja kerätä sivuilta tietoja ja tiedostoja. Se ei sisällä palveluyrityssidonnaisia palveluita, kuten sähköpostipalvelua ja henkilö- tai liittymäkohtaista www-sivutilaa. Router, Internet-verkon kytkentälaite, joka ohjaa verkossa kulkevat datapaketit oikeisiin verkkosegmentteihin paketeissa olevien osoitetietojen perusteella. Internet muodostuu tuhansien reitittimien yhteen kytkemistä paikallisista TCP/IP-verkoista. Pakettien ohjaus reitittimestä toiseen perustuu pakettien IP-osoitekenttien ja reititystaulujen käyttöön on järjestelmä jonkin yhtenäisen, pysyväisluonteisen tietojenkäsittelykokonaisuuden suorittamiseen. Tietojärjestelmän muodostavat tiedot ja niiden käsittelysäännöt, käsittelyn henkilö- ja laiteresurssit sekä tiedonsiirtolaitteet ja toimintaohjeet. kiinteistön sisäinen viestintäverkko Virtual Local Area Network, virtuaalilähiverkko, joka tarkoittaa yhden tai useamman Ethernet-liittymän erottamista toisistaan tai niputtamista loogisesti yhteen. VLAN-tekniikalla voidaan tietoturvallisesti erottaa huoneistojen lähiverkkoliittymät toisistaan. Wireless Local Area Network, langaton lähiverkko. Private IP address, suljetuissa verkoissa käytetty osoite, joita ei voi käyttää julkisessa, globaalissa Internetissä Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu vi

7 Viestintämarkkinalain mukaiset määritelmät: Viestintäverkot Joukkoviestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota pääasiassa käytetään televisio- ja radio-ohjelmistojen tai muun kaikille vastaanottajille samanlaisena välitettävän aineiston lähettämiseen tai tarjolla pitoon. Kaapelitelevisioverkolla tarkoitetaan joukkoviestintäverkkoa, joka on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä. Kiinteällä puhelinverkolla tarkoitetaan pääasiassa kohdeviestintään käytettävää viestintäverkkoa, jossa päätelaitteen yhteys viestintäverkkoon on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä. Maanpäällisellä joukkoviestintäverkolla tarkoitetaan joukkoviestintäverkkoa, joka on toteutettu vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä. Matkaviestinverkolla Puhelinverkolla Viestintäverkolla Viranomaisverkolla tarkoitetaan pääasiassa kohdeviestintään käytettävää viestintäverkkoa, jossa päätelaitteen yhteys viestintäverkkoon on toteutettu vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä. tarkoitetaan matkaviestinverkkoa tai kiinteää puhelinverkkoa. tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuvaa järjestelmää, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla. tarkoitetaan matkaviestinverkkoa, jonka liittymiä tarjotaan viranomaiselle tai viranomaistehtäviä hoitavalle suljetulle käyttäjäryhmälle laissa säädettyjen yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen ja pelastustoimintaan liittyvien tehtävien hoitamista varten. Yleisellä viestintäverkolla tarkoitetaan viestintäverkkoa, jota tarjotaan käyttäjäpiirille, jota ei ole etukäteen rajattu. Viestintäverkkojen osat Kaapelikanavalla Kiinteällä yhteydellä Tilaajayhteydellä tarkoitetaan yleisen viestintäverkon rakentamisessa käytettävää suojarakennelmaa, joka on tarkoitettu telekaapelien sijoituspaikaksi. tarkoitetaan palvelua, jossa ilman viestien ohjausta tarjotaan määriteltyä siirtokapasiteettia viestintäverkon liityntäpisteiden välillä. tarkoitetaan kiinteän puhelinverkon osaa, joka on käyttäjän liittymän ja sitä lähimmän sellaisen laitteen välillä, jolla voidaan ohjata viestejä. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu vii

8 Viestintäverkkojen yhteenliittäminen Kansainvälisellä telepalvelulla Kaukotelepalvelulla Paikallistelepalvelulla Yhteenliittämisellä tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää Suomessa ja ulkomailla sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää eri telealueilla sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan viestintäpalvelua, jossa välitetään televiestintää samalla telealueella sijaitsevien liittymien välillä. tarkoitetaan eri viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen aineellista ja toiminnallista yhdistämistä sen varmistamiseksi, että käyttäjät pääsevät toisen teleyrityksen viestintäverkkoon ja viestintäpalveluihin. Teleyritykset ja niiden tarjoamat palvelut Palveluyrityksellä Teletoiminnalla Teleyrityksellä Verkkopalvelulla Verkkoyrityksellä Viestintäpalvelulla tarkoitetaan yritystä, joka siirtää, jakelee tai pitää tarjolla vie stejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa televerkossa. tarkoitetaan verkkopalvelua tai viestintäpalvelua. tarkoitetaan verkkoyritystä tai palveluyritystä. tarkoitetaan verkkoyrityksen tarjoamaa palvelua. tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. tarkoitetaan palveluyrityksen tarjoamaa palvelua. Yleisellä teletoiminnalla tarkoitetaan verkkopalvelun tai viestintäpalvelun tarjoamista käyttäjäpiirille, jota ei ole etukäteen rajattu. Muut Kansainvälisellä verkkovierailulla Kuluttajalla Käyttäjällä Verkkovierailulla tarkoitetaan verkkoyrityksen verkkoyritykselle tarjoamaa matkaviestinverkon käyttöoikeutta sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla ainoastaan verkkovierailua tarjoavalla verkkoyrityksellä on toimilupa. tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka käyttää palveluja pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaa varten. tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää teleyrityksen tarjoamia palveluja muuhun kuin teletoimintaan. tarkoitetaan verkkoyrityksen toiselle verkkoyritykselle tarjoamaa matkaviestinverkon käyttöoikeutta sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla molemmilla verkkoyrityksillä on toimilupa. Copyright EPStar Oy, 2003 Sivu viii

9 1 Johdanto Kotitalouksien laajakaistaisten Internet-liittymien lukumäärä on voimakkaassa kasvussa, ja ratkaisutarjonta tulee yhä monipuolisemmaksi. Teleyritykset tarjoavat useita erilaisia yhteyksiä, kaapeli-tv -yhtiöt tarjoavat kaapelimodeemiyhteyksiä, ja muutamat sähköyhtiöt aikovat aloittaa datasähköliittymien tarjonnan vielä tänä vuonna. Lisäksi asuinkiinteistöille tarjotaan kiinteistö- ja yhteisöliittymiä. Kaikki mainitut liittymien tarjoajat pyrkivät tuotteistamaan palvelunsa mahdollisimman kattaviksi ja selkeiksi kokonaisuuksiksi, joiden pohjalle voidaan rakentaa markkinointia varten kiinnostava tuotekuva. Kattava palvelu, johon on niputettu liittymä ja siihen kuuluvat palvelut vuokrattavaa tietokonetta ja sen ohjelmistoja myöten on kuluttajan kannalta vaivaton, mutta sen komponenttien hintavertailu on usein mahdotonta. Tässä tutkimuksessa arvioidaan, olisiko palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttaminen kuluttajan kannalta mielekäs vaihtoehto ja voidaanko eri komponenttien toimittajia kilpailuttamalla päästä edullisempaan ratkaisuun kuin palveluyrityksen tarjonnalla. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa tarkastellaan palveluyrityksestä riippumatonta asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttamista. Työn kolme päätavoitetta ovat: Kuvata palveluyrityksestä riippumaton laajakaistainen viestintäverkko. Arvioida, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentit ja palvelut, kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Arvioida palveluyrityksestä riippumattoman ratkaisun hyöty ja vaatimukset kiinteistön omistajille ja käyttäjille. Tavoitteena on myös, että tutkimusraportti auttaa kiinteistöjen edustajia laajakaistaisen vie s- tintäverkon toteutusratkaisun valitsemisessa ja lisää tietoisuutta mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan eri vaihtoehtojen kiinteistön hallinnolle ja tekniikalle asettamat vaatimukset. 1.2 Tutkimuksen rajaukset Palveluyritysten tarjoamien eri laajakaistaliityntöjen sekä yhteisöliityntöjen syvälliset tekniset kuvaukset eivät kuulu tutkimuksen piiriin. Tutkimuksen hintavertailuissa on käytetty eri lähteistä saatuja viestintäverkkoratkaisuun liittyviä hintoja, joten saatuja tuloksia täytyy pitää suuntaa-antavina. 1.3 Avoimen laajakaistaisen viestintäverkon määritelmä Tutkimuksessa käytetty avoin malli määritellään seuraavasti: Copyright EPStar Oy, Sivu 1

10 Avoin malli kuvaa palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkkoratkaisun. Siinä käyttäjän laajakaistatietoliikenneyhteyden nopeus on vähintään 200 kb/s molempiin suuntiin. Mallissa on lisäksi edellytetty, että yhdessä taloudessa voi olla useita yhtäaikaisia Internet-käyttäjiä ja yhteys verkkoon on aina päällä. Lisäksi lankapuhelimen käytön tulee olla mahdollista verkkoyhteyksien aikana. 1.4 Käytetyt menetelmät ja vertailtavat vaihtoehdot Tutkimuksen lähteenä on käytetty viittä haastattelua ja runsaasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, muita dokumentteja sekä Internetiä. Tutkimusta varten haastateltiin seuraavia henkilöitä: Veijo Blom, Maxisat Oy Tapio Salminen ja Jouni Häkkinen, Daxtum Oy Leena Kähkönen ja Sami Koponen, Elisa Solutions Oy Seppo Käkelä, Karakallion Huolto Oy Sulo Kovalainen, STUL ry Mika Rinkinen,Timo Kurki Oy Lennart Wasström, Taloverkko Oy Tutkimusta varten muodostettiin yksinkertaistettu kuva asuinkiinteistön laajakaistaisen vie s- tintäverkon rakenteesta ja liitynnöistä. Sen pohjalta arvioidaan, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen liittyvät komponentit ja palvelut kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Palveluyritys Internetliityntämedia Talojakamo Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Nousu - kaapelointi Huoneistojakamo Huoneisto - kaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 1-1 Asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkko ja sen liitynnät Tutkimuksessa verrataan toisiinsa kolmea asuinkiinteistön laajakaistaista viestintäverkkoratkaisua, joilla kullakin kiinteistön asukkaille voidaan tarjota samat Internet-palvelut. Vertailtavat ratkaisut ovat: 1. Palveluyrityksestä riippumaton, avoimen mallin mukainen, asuinkiinteistön viestintäverkko, joka on taloyhtiön omistama, hallinnoima ja ylläpitämä lähiverkko ja sisältää kaikki kiinteistökohtaiset laitteet mukaan lukien palvelimet. Taloyhtiö kilpailuttaa ja hankkii erikseen verkon komponentit ja palvelut. Copyright EPStar Oy, Sivu 2

11 2. Avoimen mallin mukainen viestintäverkko, jonka kaikki aktiivilaitteet kytkintä tai reititintä lukuun ottamatta on vuokrattu sekä ylläpito- huolto- ja hallintatoiminnot on hankittu sopimuksen perusteella ulkopuoliselta yrittäjältä. Kiinteistön liittymän kautta saatavat palvelut tulevat myös ulkopuoliselta palvelimelta. Taloyhtiö kilpailuttaa ja vuokraa erikseen verkon komponentit ja hankkii tarvittavat palvelut. 3. Palveluyrityksen tarjoamaa kiinteistöliittymään pohjautuvaa viestintäverkkoratkaisua. Vaihtoehdot 1 ja 3 edustavat mahdollisten ratkaisujen ääripäitä ja keskimmäinen vaihtoehto 2 sijaitsee niiden välillä. Vaikka todellisuudessa variaatioiden määrä on luonnollisesti suurempi, voidaan näiden kolmen vaihtoehdon perusteella havaita, mihin kohtaan optimaalinen ratkaisu asettuu akselilla vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 3. Kunkin vaihtoehdon hinnat ja kustannukset arvioidaan. Lopuksi vertailun perusteella arvioidaan avoimen mallin mukaisen ratkaisuvaihtoehdon hyöty kiinteistön omistajille ja käyttäjille. 1.5 Raportin rakenne Tässä luvussa on käsitelty tutkimuksen tarkoitus, rajaus ja tutkimuksessa käytetyt menetelmät. Seuraavassa luvussa tarkastellaan asuinkiinteistöjen laajakaistaisia. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri verkkokomponenttien hankintaa. Neljännessä luvussa analysoidaan avoimen palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon hyötyjä ja haittoja verrattuna palveluyrityksen tarjoamaan ratkaisuun. Lisäksi tarkastellaan avoimen ratkaisun toteuttamisen vaatimuksia sekä mahdollisia hyötyjä. Viimeisessä luvussa esitetään johtopäätökset ja annetaan suositukset. Tutkimuksen tarkoitus, rajaus ja ja menetelmät Asuinkiinteistöjen laajakaistaiset viestintäverkkoratkaisut Verkkokomponenttien hankinta Avoimen ratkaisun hyödyt, haitat, vaatimukset ja ja säästöt Johtopäätökset ja suositukset Kuva 1-2 Raportin rakenne Copyright EPStar Oy, Sivu 3

12 2 Avoin malli, edellytys toimittajien kilpailuttamiselle Tässä luvussa kuvataan lyhyesti laajakaistaliittymän kautta asukkaan käyttämät peruspalvelut sekä kohdassa 1.4 esitetyt kolme asuinkiinteistön laajakaistaista viestintäverkkoratkaisua: avoimen mallin mukaiset viestintäverkkovaihtoehdot 1 ja 2 sekä lyhyesti esimerkkinä palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä. 2.1 Viestintäverkon kautta saadaan Internet-liikennettä ja Internet-palveluita Aluksi määritellään käsitteet Internet-liikenne ja Internet-palvelut. Internet-liikenne on puhtaasti Internet-pakettien siirtoa verkkojen välillä, kun taas Internet-palveluja ovat sähköpostipalvelu, uutisryhmät, keskusteluryhmät, www-sivut yms. käyttäjän käyttämät palvelut. Internet-liikenne Internetiä kuvaillaan yleensä verkkojen verkoksi - tavaksi siirtää liikennettä teleyrityksen verkosta toisen teleyrityksen verkkoon. Yksinkertaistettuna Internet-liikenne voidaan jakaa 1 liikenteeseen omassa lähiverkossa, 2 liikenteeseen liittymän tarjoavan teleyrityksen verkossa, 3 muuhun kotimaan liikenteeseen ja 4 liikenteeseen ulkomaille. Internetin perusmallia on kuvattu seuraavassa kuvassa 2-1. Sonera Elisa suomalaiset Internet-verkot globaali 3 Internet 4 FICIX palveluyrityksen verkko 2 verkkoyrityksen verkko FICIX=Finnish Commercial Internet Exchange kiinteistön fyysinen liittymä 1 kiinteistön verkko Kuva 2-1. Internet-verkkoarkkitehtuuri Käyttäjän kokemaan palvelutasoon, esimerkiksi Internetistä haettavien tiedostojen siirtonopeuteen tai www-sivun näytön päivitysaikaan vaikuttaa kaikkien niiden verkkojen suorituskyky, joiden kautta yhteys kulkee sekä palvelun tuottavan palvelimen suorituskyky. Internet-palvelut Käyttäjän tyypillisiä Internet-peruspalveluita ovat - Internet-sivustojen selaaminen ja tietojen hakeminen, - sähköposti, Copyright EPStar Oy, Sivu 4

13 - mahdollisuus tehdä omat kotisivut (web-levytila), - erilaiset keskusteluryhmät sekä - uutisryhmäpalvelut. Näitä peruspalveluita käytetään Internet-liikennepalvelun avulla. Käyttäjälle tarjottavat Internetin peruspalvelut voidaan tuottaa verkon eri pisteissä. Ne voidaan tuottaa käyttäjän omassa verkossa (1), missä tahansa Internetiin kytketyssä palvelimessa (2) tai liittymää tarjoavan teleyrityksen verkossa (3) kuvan 2-2 esittämän periaatteen mukaisesti. 2. Kolmannen osapuolen tarjoamat palvelut palveluskenaariot Hallinta Internet Hallinta Käyttäjät Teleyritys a Teleyritys b 3. Internet-liityntää tarjoavan palveluyrityksen palvelut 1. Kiinteistön tuottamat palvelut alue- ja runkoverkko kiinteistön hallinnoima laajakaistainen viestintäverkko Kuva 2-2. Internet-peruspalveluiden sijaintipaikat Nykyiset Internet-palvelut eivät välttämättä vaadi laajakaistaliittymää. Käyttäjän kannalta merkittävä laajakaistaliittymän etu on kiinteästi aina päällä oleva yhteys (allways-on), jota ei tarvitse erikseen avata. Internetiin on suunnitteilla uusia palveluita, joista osa vaatii kiinteää yhteyttä sekä sellaista julkista Internet-osoitetta, joka sallii yhteyden Internetistä käyttäjän koneeseen. Internetiin tulossa olevia palveluita ovat mm. - puhelut Internetin päällä - videopuhelut ja -konferenssit - läsnäolotiedon käyttö ja pikaviestit - videokuvan siirto (TV-lähetykset, DigiTV, Video on demand) - verkkoasiointi (esimerkiksi julkishallinnon palvelut digitaalista allekirjoitusta käyttäen) - asunnon ja rakennuksen automaation ja turvatekniikan ohjaus sekä valvonta. Copyright EPStar Oy, Sivu 5

14 2.2 Taloyhtiön oma lähiverkko palveluineen on avoin ja haastava Lähiverkkotyyppisessä ratkaisussa kiinteistön sisäistä kaapelointia käytetään hyväksi keskittämään eri huoneistojen kotiverkoista tuleva liikenne taloyhtiön datakytkimen (talokytkimen) kautta verkkoyrityksen verkkoon. Lähiverkkotyyppisen tietoverkon periaate on esitetty kuvassa 2-3. HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR Kiinteistön lähiverkkoliittymä Teleyrityksen datakytkin TALOJAKAMO Huoneiston lähiverkko jakaa nousukaapelointia pitkin tulevan liikenteen huoneiston liityntärasioiden kautta eri päätelaitteille. Huoneiston lähiverkon toteutusvaihtoehtoja ovat kiinteistön kaapeliverkon kunnosta ja kaapeloinnista riippuen langaton lähiverkko (WLAN), yleiskaapelointia tai puhelinkaapelointia hyödyntävä lähiverkko. Näistä yleiskaapelointia hyödyntävään lähiverkkoon hankittavat laitteet ovat edullisimmat. Puhelinkaapeloinnin tiedonsiirtokapasiteetti on pienempi kuin yleiskaapeloinnin. Yleiskaapelointia ei kuitenkaan ole vanhoissa kiinteistöisristikytkentä Talokytkin Lähiverkkoresurssit Kuva 2-3 Lähiverkkotyyppinen toteutus ja kiinteistön lähiverkkoliittymä Kiinteistön verkko Kiinteistön verkko koostuu kiinteistön kaapeliverkosta sekä kiinteistön lähiverkosta. Kiinteistön kaapeliverkkoa on tarkemmin kuvattu kiinteistön tietoverkko-oppaassa. Kiinteistön lähiverkko on oma erillinen verkko, johon on mahdollista lisätä ilman eri sopimuksia teleyrityksen kanssa lähiverkon resursseja, kuten verkkolevypalvelimia, yhteisiä kirjoittimia, verkko-faxeja, web-kameroita, kiinteistön hallintaan liittyviä laitteita jne. Samoin kiinteistön omassa lähiverkossa voidaan halutessa toteuttaa suorat yhteydet huoneistosta toiseen, joiden avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäpuhelut tai videopuhelut. Kiinteistön lähiverkon, sen resurssien ja laitteiden kuvaus on esitetty liitteessä 2. Huoneiston verkko Huoneiston verkko koostuu kiinteistön verkon mukaisesti sekä huoneistossa olevasta kaapeliverkosta että huoneiston lähiverkosta. Huoneiston kaapeliverkko on osa kiinteistön kaapeliverkkoa. Copyright EPStar Oy, Sivu 6

15 sä. WLAN on käyttömukavuuksiltaan joukon paras, mutta laitekustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto. Kiinteistön (ml. huoneistokaapeloinnit) kaapeloinnin käyttökelpoisuus voidaan selvittää kuntotutkimuksella, jonka tekee teleurakoitsija. Kiinteistö tarvitsee liittymän vain Internet-liikennettä varten Jokainen Internetiin liittyvä laite tarvitsee osoitteen, jonka avulla se kommunikoi muiden Internetiin liittyvien laitteiden kanssa. Käyttäjälle näkyvä osoite on palvelimen verkkotunnus eli tekstipohjainen nimi esimerkiksi Verkkotunnuksen taakse on kätkeytyy Internetverkon käyttämät numeeriset osoitteet, joista käytetään nimeä IP-osoite. Käytännössä kiinteistön pitää saada vain IP-osoite Internet-liikennettä tarjoavalta palveluyritykseltä, jota kiinteistö käyttää liikennöidessään Internetiin. Käytännössä IP-osoitteita on kahta eri tyyppiä: julkisia IP-osoitteita, joita voidaan käyttää kansainvälisessä Internetissä sekä yksityisiä IP-osoitteita, joita ei voida käyttää kansainvälisessä Internetissä. Lähiverkko toteutetaan yleensä yhdistämällä julkisia- ja yksityisiä IPosoitteita. Kiinteistöllä voi olla Internetiin suuntautuvaa liikennettä varten vain yksi julkinen IPosoite, jota jokainen käyttäjä käyttää ottaessaan yhteyden esimerkiksi omalta PC:ltä Internetiin ja sen lisäksi yksityinen IP-osoite jokaista käyttäjää varten. Yksityisten IP-osoitteiden käytössä on kuitenkin ongelmia, koska yksityisen osoitteen omaavaan laiteeseen ei voida ottaa yhteyttä Internetin kautta. Yhteyttä Internetistä omaan tietokoneeseen tarvitaan esimerkiksi jos tietokone on kytketty esimerkiksi saunan ohjaukseen ja jos sauna halutaan kytkeä päälle Internetin kautta. Tarkemmin IP-osoitteistusta on käsitelty liitteessä 3. Julkinen IP-osoite on sidottu Internet-palveluyritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistö, jolla on oma lähiverkko, voi käyttää vain yhtä Internet-liikennettä välittävää palveluyritystä, josta syystä huoneisto- tai käyttäjäkohtainen Internet-liikennettä välittävän palveluyrityksen valinta on vaikea toteuttaa. Suositeltavaa on tehdä sopimus vain yhden Internet-liikennettä tarjoavan palveluyrityksen kanssa, jonka kautta kaikki talon huoneistot liikennöivät. Palvelut ja tarvittavat laitteet Lähiverkon toteuttamiseen tarvitaan kytkin, johon huoneistot liitetään sekä reititin, jolla kiinteistö liittyy verkkoyritykseen. Kiinteistön omaan lähiverkkoon voidaan liittää lähiverkkopalvelimia, josta huoneiston käyttäjille tarjotaan sekä henkilökohtaista levytilaa että taloyhtiön käyttäjille yhteisiä levytilaa. Levytilan jakaminen vaatii palvelimeen verkkokäyttöjärjestelmän, jolla käyttäjien käyttöoikeudet hallitaan. Verkkokäyttöjärjestelmien mukana tulee yleensä muita, yhteisökäyttöön tarkoitettuja ohjelmia. Näitä ovat esimerkiksi sähköinen kalenteri ja sähköpostijärjestelmä. Taloyhtiöt voivat hyödyntää palvelimia samalla tavalla kuin yritykset. Niille voidaan tallettaa taloyhtiön omia tiedostoja, verkkolevyistä voidaan halutessa ottaa varmuuskopioita. Samoin verkkolevyjen kautta voidaan jakaa ohjelmia lisenssisopimusten sallimissa puitteissa. Kiinteistö voi laittaa omaan lähiverkkoonsa myös Internet-palvelimia, joihin voidaan kytkeytyä Internetistä. Palvelimiin voidaan rakentaa omia sähköpostijärjestelmiä, taloyhtiön kotisivuja, yhteisiä ilmoitustauluja, huoneisto- ja käyttäjäkohtaisia kotisivuja jne. Internet-palvelin vaatii palvelimeksi sopivan tietokoneen, käyttöjärjestelmän sekä web-palvelin-ohjelmiston, oman julkisen IP-osoitteen sekä rekisteröidyn verkkotunnuksen. Kiinteistöön tarvittavaa palvelinkantaa on esitetty liitteessä 2. Copyright EPStar Oy, Sivu 7

16 Tietoturvan toteutus vaatii omat laitteensa. Jotta kiinteistön oma lähiverkko voidaan sulkea eitoivotuilta käyttäjiltä, pitää Internet-liittymän ja kiinteistön lähiverkon väliin asentaa palomuuri. Palomuuri on aktiivilaite, joka seuloo liikenteestä sellaista liikennettä, jota ei haluta päästää kiinteistön lähiverkkoon. Palomuuria tarvitaan varsinkin silloin, jos kiinteistön lähiverkossa on lähiverkkoresursseja tai Internet-palvelimia, jotka halutaan suojata. Mikäli näitä ei ole, voi kukin käyttäjä hankkia kotiverkkoon joko oman palomuurin tai tietokoneeseen tarkoitetun palomuuriohjelmiston. Useat palveluyritykset tarjoavat käyttäjille keskitettyä palomuuripalvelua. Virukset leviävät yleensä joko sähköpostin tai muun tiedostonsiirron välityksellä. Viruksilta voidaan suojautua käyttämällä viruksentorjuntaohjelmia. Ne voivat olla keskitettyjä ohjelmia, jotka esimerkiksi tarkastavat kiinteistön omiin postilaatikkoihin tulevan postin ja sen liitetiedostot automaattisesti. Samoin verkkolevypalvelimella voi olla keskitetty viruksentorjuntaohjelma, joka automaattisesti tarkistaa levylle talletettavat tiedostot. Usein viruksentorjunta suoritetaan päätelaitteessa, jossa on viruksentorjuntaohjelma sekä postitse tulevia liitetiedostoja että esimerkiksi Internetistä imuroitavia tiedostoja varten. Mikäli kiinteistö ulkoistaa sähköpostipalvelut, se voi samassa yhteydessä pyytää tarjousta keskitetystä sähköpostin viruksentorjuntapalvelusta sähköpostipalveluyritykseltä. 2.3 Ulkoistettu ratkaisu on avoin ja vaivaton Kiinteistön ei tarvitse tehdä Internet-palveluita itse. Se voi hankkia palveluyritykseltä liittymän vain Internet-liikennettä varten ja ostaa Internet-palvelut kolmansilta osapuolilta. Käytännössä ratkaisu on sama kuin kappaleessa 2.2 esitetty oma lähiverkkoliittymä, mutta ilman omia palvelimia ja haluttaessa myös ilman omia reitittimiä ja kytkimiä. Ulkoistetut palvelut LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR ristikytkentä Kiinteistön lähiverkkoliittymä TALOJAKAMO Teleyrityksen datakytkin Talokytkin HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia Kuva 2-4 Oma lähiverkko ulkoistetuilla palveluilla Peruskäyttäjälle riittää yleensä Internet-liikennepalvelu -liittymä, koska suuri osa käyttäjän palveluista kuten sähköpostipalvelu, web-sivut, irc, chat jne. on saatavissa joko ilmaiseksi Internetistä tai ostettavissa Internet-liikenne-palvelun kautta kolmansilta osapuolilta kuten pankkipalvelut tai kauppapalvelut. Ulkoistetussa vaihtoehdossa Internet-liittymän tarjoaja antaa kiinteistön käyttöön ainakin yhden IP-osoitteen, jota käyttäen huoneiston asukkaat liikennöivät Internetiin. Mikäli yksittäinen Copyright EPStar Oy, Sivu 8

17 käyttäjä haluaa liittymäänsä Internetissä näkyvän palvelimen, tulee liittymätarjoajan antaa oma IP-osoite kutakin palvelinta varten sekä tarvittaessa rekisteröidä palvelimen verkkotunnus. 2.4 Palveluyrityksen tarjoama kiinteistöliittymä on paketti Nykyisin myynnissä olevan kiinteistöliittymän periaate on esitetty kuvassa 2-5. HJ=Huoneistojakamo LR=Liityntärasia LR LR HJ HJ LR Huoneistokaapelit LR Tietoliikenneverkot LR LR HJ HJ LR Huoneistokytkin LR ristikytkentä Kiinteistöliittymät TALOJAKAMO Teleyritysten datakytkimet Teleyritysten talokytkimet Kuva 2-5 Nykyinen kiinteistöliittymä Internet-palveluyritys tuo talojakamoon datakytkimen, joka liittyy verkkoyrityksen omaan alueelliseen verkkoon ja sitä kautta Internetiin sekä taloyhtiön talojakamon ristikytkennän kautta huoneistojen kotiverkkoihin. Huoneistot tekevät sopimuksen palveluyrityksen kanssa ja liittyvät datakytkimen kautta suoraan palveluyrityksen verkkoon. Näin toteutettuun kiinteistön tietoverkkoon ei voida liittää lähiverkkoresursseja. Nykyinen kiinteistöliittymä ei vaadi investointeja taloverkkoon tai laitteisiin, jos kiinteistön nykyistä kaapelointia on mahdollista hyödyntää. Palveluyrityksen valinta voidaan tehdä ristikytkennässä, jos useat palveluyritykset tuovat omat datakytkimensä talojakamoon. Sopimuksesta riippuen datakytkin voi kuulua verkkoyritykselle kuten Soneran kiinteistöliittymässä tai olla taloyhtiön omaisuutta kuten YIT:n Mediakoti-ratkaisussa. Nykyisissä liittymissä palvelut toteutetaan liittymää tarjoavan palveluyritysten toimesta, ja ne tulevat mukaan automaattisesti kun asukas tilaa liittymän. Liittymän hankkiva asiakas ei juurikaan voi valita, mitä palveluita hän haluaa ottaa käyttöön - siis mistä palveluista on halukas maksamaan. Copyright EPStar Oy, Sivu 9

18 3 Palveluyrityksen pakettiratkaisun purkaminen on mahdollista Tässä luvussa arvioidaan, mitkä laajakaistaisen viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentit ja palvelut, jotka tavallisesti on sidottu palveluyrityksen liittymään, kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Lisäksi määritellään pääosin avoimen mallin mukaisen laajakaistaisen viestintäverkon osien, liittymien ja niiden kautta saatavien palvelujen sekä viestintäverkon toteutukseen ja ylläpitoon liittyvien asiantuntijapalvelujen rajapinnat, joita voidaan käyttää hyväksi, kun rajataan toimittajien vastuita esimerkiksi tarjouspyynnöissä. Viimeisenä käydään läpi sopimuksia, joita laajakaistaisen viestintäverkon toteutusprojektissa tarvitaan. 3.1 Lähes kaikki verkon komponentit ja palvelut voidaan hankkia erikseen Palveluyritykset pyrkivät tuotteistamaan tarjoamansa Internet-liittymät pakettiratkaisuksi, joka sisältää erialaisia viestintäverkon toteutukseen ja käyttöön liittyvät komponentteja ja palveluita. Tässä kohdassa analysoidaan lyhyesti, mitkä niistä kiinteistön asukkaat voisivat tuottaa tai tehdä itse tai hankkia muualta kuin palveluyritykseltä. Hankinnoissa on kuitenkin aina noudatettava asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaista päätöksentekomallia 1. Analysoinnin tukena käytetään luvussa 1 esitettyä asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkon ja sen liityntöjä kuvaamaa mallia. Palveluyritys Internetliityntämedia Nousukaapelointi Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Talojakamo Huoneistojakamo Huoneistokaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 3-1 Asuinkiinteistön laajakaistainen viestintäverkko ja sen liitynnät Yleensä asukas hankkii tai vuokraa tarvitsemansa tietokoneen, liityntäkortit ja ohjelmistot. Usein hän myös asentaa ne itse. Huoneiston viestintäverkon kaapeloinnin, rasioinnin ja kytkennät taloyhtiö teettää teleurakoitsijalla. Huoneiston sisällä tehtävät lisäasennukset osakas teettää omalla kustannuksellaan. Huoneistojakamoon tai joissain tapauksissa asuntoon sijoitettavan aktiivilaiteen esimerkiksi modeemikortin tai Ethernet-kytkimen, jolla yhdistetään huoneiston verkko ja kiinteistön verkko, osakas tai taloyhtiö voi hankkia ja asennuttaa erikseen. Nousujohtokaapeloinnin taloyhtiö hankkii tavallisesti sähkö- tai teleasennusliikkeeltä. Talojakamossa yhdistetään aktiivilaitteilla kiinteistön verkko yleiseen televerkkoon. Verkon liityntälaite kuten xdsl-modeemi on verkkoyrityksen hallinnassa. Sen voi omistaa joko verkkoyritys tai taloyhtiö. Verkkoyrityksen kaapeli päättyy verkon liityntälaitteeseen. Ver- 1 Päätöksenteosta enemmän Asuinkiinteistöjen tietoverkko-oppaassa Copyright EPStar Oy, Sivu 10

19 kon liityntälaitteeseen liitetyn Ethernet-kytkimen tai Home PNA-laitteen taloyhtiö voi hankkia itse. Asennustyö on kuitenkin ostettava teleurakoitsijalta. Taloyhtiö liittyy Internet-palveluyritykseen verkkoyrityksen verkon kautta. Tavallisesti asukas joko vuokraa palveluyritykseltä oman Internet-liittymän tai liittyy tarjolla olevaan kiinteistöliittymään. Kiinteistöliittymän asentaa palveluyritys ja huoneistoliittymän voi asentaa joko palveluyritys tai asukas itse. Huoneistoon tehtävistä muutostöistä tulee aina sopia osakkaan kanssa. 3.2 Viestintäverkon toteutuksen rajapinnat täytyy määritellä Asuinkiinteistön viestintäverkossa on kaksi keskeistä rajapintaa: huoneistojakamo ja talojakamo. Palveluyritys Internetliityntämedia Nousukaapelointi Verkkopalveluntarjoajan liityntämedia Verkkoyritys Talojakammo Huoneistojakamo Huoneistokaapelointi Asukkaan tietokone Asukkaan tietokone Kuva 3-2 Asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon rajapinnat Huoneiston verkko ja huoneistojakamo Huoneiston verkko on osa kiinteistön verkkoa ja se liittyy kiinteistön nousukaapelointiin huoneistojakamossa tai kytkentärasiassa. Aktiivilaitteet sijoitetaan huoneistojakamoon tai tarvittaessa huoneistoon. Aktiivilaite sovittaa yhteen huoneiston ja kiinteistön verkon. Jos huoneistossa on vain yksi tietokone, erillistä verkot yhteen sovittavaa aktiivilaitetta ei tarvita, vaan sovitukseksi riittää tietokoneen verkkokortti tai ulkoinen modeemi. Huoneiston verkkoon voi kuulua myös erillinen sisäinen siirtojärjestelmä, reititin ja palvelimia. Aktiivilaitteiden vastuurajapinnat määräytyvät pääsääntöisesti asunto-osakeyhtiölain 78 :n mukaan. Muusta vastuunjaosta osakkaan ja yhtiön välillä on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Tavallisesti huoneistoon ja huoneistojakamoon ja käyttäjien tietokoneisiin sijoitettavat laitteet ja ohjelmistot kuuluvat huoneiston vastuualueeseen. Kiinteistön verkko ja talojakamo Kiinteistön verkko liittyy verkkoyrityksen verkkoon tavallisesti talojakamossa. Talojakamon aktiivilaitteet sovittavat yhteen kiinteistön verkon ja yleisen televerkon. Aktiivilaitteita ovat verkkoyrityksen siirtojärjestelmä eli laajakaistainen verkkoliittymä ja kiinteistön tietoverkon kytkin. Aktiivilaitteiden vastuurajapinnat yleisen televerkon ja kiinteistön välillä on sovittava tapauskohtaisesti. Ellei muuta ole sovittu, kiinteistöön ja talojakamoon sijoitettavat laitteet ja ohje l- mistot kuuluvat kiinteistölle. Copyright EPStar Oy, Sivu 11

20 Yleinen televerkko ja Internet Verkkoliittymän yleiseen televerkkoon toimittaa asuinkiinteistöön paikallinen verkkoyritys, mutta sen myy käytännössä joku palveluyritys oman palvelupakettinsa osana. Avoimuus ja valinnan vapauden toteuttamiseksi täytyy varmistaa sopimuksin, että useammalla kuin yhdellä palveluyrityksellä on mahdollisuus tuoda televerkkoliittymänsä taloyhtiöön. Taloyhtiössä voi olla esimerkiksi yksi kaapeli-tv-kiinteistöliittymä nopeine nettiyhteyksineen ja kaksi puhelinsisäjohtoverkkoa hyödyntävää kiinteistöliittymää sekä yksi sähköverkkoa hyödyntävä datasähköliittymä. Näiden lisäksi halutessaan asukas voi hankkia vaikkapa oman ADSL-liittymän. Yhden televerkkoliittymän kautta palvelujaan tarjoaa käytännössä kuitenkin vain yksi palveluyritys. 3.3 Toteutuksessa tarvittavat sopimukset Tässä kohdassa tarkastellaan avoimen mallin mukaisen asuinkiinteistön laajakaistaisen vie s- tintäverkon suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen, hallintaan ja ylläpitoon liittyviä sopimuksia. Hyvin laaditut sopimukset helpottavat merkittävästi vastuiden rajaamista eri toimittajien välillä. Sopimuksia tehtäessä on syytä muistaa, minkä tyyppisiä sopimuksia taloyhtiö voi tehdä osakashallinnassa olevien tilojen osalta. Toisaalta myös osakkaan oikeutta tehdä hallitsemiensa tilojen ulkopuolelle ulottuvia muutoksia on rajoitettu. Näin ollen osakkaan tekemät sopimuksetkin voivat koskea ainoastaan hänen hallinnassaan olevia tiloja. Kuvassa 3-3 on esitetty tyypillinen etenemiskaavio kiinteistöliittymän hankkimiseksi. TIETOVERKKO- SUUNNITELMA Ajatus kiinteistön Ajatus kiinteistön liittymästä ja liittymästä ja laajakaistaverkosta laajakaistaverkosta Tarvekartoitus Tarvekartoitus mitä halutaan? mitä halutaan? miten edetään? miten edetään? Tuki- ja ylläpito- Tuki- ja ylläpitosopimuksesopimukset mitä tukea mitä tukea ostetaan? ostetaan? Kuntotutkimus Kuntotutkimus mitä mitä pitää pitää tehdä? tehdä? Liittymän Liittymän hankinta hankinta tarvittava tarvittava kapasiteetti? kapasiteetti? Liittymä Liittymä käytettävissä käytettävissä Kiinteistöverkkojen Kiinteistöverkkojen korjaus korjaus edellytysten luonti edellytysten luonti Hankinta- Hankintasopimuksesopimukset verkkolaitteiden verkkolaitteiden hankinta hankinta Kuva 3-3 Liittymän toteutuksen etenemiskaavio Keskeinen osa on tietoverkkosuunnitelma, jossa kiinteistön liittymän toteutusprojekti määritellään. Tietoverkkosuunnitelman loppuunsaattamista on voinut edeltää kuntotutkimus, jolla selvitetään vaatiiko kiinteistön sen hetkinen kaapeliverkko investointeja. Kuntotutkimuksen ja mahdollisten korjaustoimenpiteiden kautta edetään tietoverkon laitehankintoihin, Internetliittymähankintaan ja tuki ja ylläpitosopimuksiin tietoverkkosuunnitelman mukaisesti. Copyright EPStar Oy, Sivu 12

21 Tarvittavien sopimusten aihepiirit Sopimuksia varten on yleisiä sopimusehtoja: ST 42.02, PUSE 1995, joka koskee yleisiä sopimusehtoja puhelinsisäjohtoverkon hoidosta ST 42.01, puhelinsisäjohtoverkon hoitosopimus RT , rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 KH&I-YSE 2000, kiinteistönhoidon ja isännöinnin yleiset sopimusehdot IT2000, tietotekniikka-alan sopimusehdot, jotka koostuvat IT2000 YSE yleiset sopimusehdot -liitteen lisäksi seuraavista erityisehtoliitteistä: - IT2000 ELT erityisehtoja laitetoimituksista - IT2000 EVT erityisehtoja valmisohjelmistojen toimituksista - IT2000 EAT erityisehtoja asiakaskohtaisen ohjelmiston toimituksesta - IT2000 EAP erityisehtoja konsultointi- ja muista asiantuntijapalveluista - IT2000 ELH erityisehtoja laitteiden huoltopalveluista - IT2000 EOY erityisehtoja ohjelmistojen ylläpitopalveluista Nämä yhdessä muodostavat lähtökohdan tarvittaville sopimuksille. Sopimus tietoverkkosuunnitelmasta Taloyhtiö voi teettää koko yhtiötä koskevan tietoverkkosuunnitelman tavallisesti ulkopuolisella asiantuntijalla. Jos taloyhtiön asukkailla on riittävää ammattitaitoa, voivat he laatia koko yhtiötä tai huoneistojaan koskevan tietoverkkosuunnitelman itse. Tietoverkkosuunnitelman yhteydessä tehdään tarvekartoitus ja mahdollisesti myös kiinteistön kaapeliverkon ja sen järjestelmien kuntotutkimus. Näiden pohjalta laaditaan tietoverkkosuunnitelma kustannusarvioineen. Tietoverkkosuunnitelma kattaa tarvittavat kaapeloinnit, antennija IT-järjestelmät, liitynnät kiinteistöautomaatio- ja turvajärjestelmiin sekä tarvittavat palvelut. Siinä annetaan suositukset, mitkä tietoverkon komponentit ostetaan, mitkä vuokrataan, mitkä palvelut toteutetaan itse ja mitkä ulkoistetaan. Sopimukset Internet-liittymistä Paikallinen verkkoyritys toimittaa yleisen televerkon fyysisen liittymän asuinkiinteistöön, mutta liittymän myy tavallisesti palveluyritys oman palvelupakettinsa osana. Internet-liittymäsopimus määrittelee yleensä vain liittymän fyysisen nopeuden, IPosoiteavaruuden ja liittymän kautta tarjotut palvelut sekä liikennöintiä koskevat rajoitukset. Liittymäsopimus voi myös määritellä kiinteistöä ja sen käyttäjiä varten varatun IP-kaistan kotimaahan ja ulkomaille, Sopimuksessa tulee huomioida liittymän laatuparametrit, muut Internet-liikennöintiä koskevat mittarit, niiden seuranta ja raportointitapa. Kiinteistön asukkailla tulisi olla mahdollisuus tehdä Internet-liittymä- ja -palvelukohtaisia sopimuksia useampien palveluyritysten kanssa, vaikka kiinteistöllä olisi vain yksi liittymä yleiseen televerkkoon. Copyright EPStar Oy, Sivu 13

22 Sopimus kiinteistön verkkoa koskevasta urakoinnista Taloyhtiö ja huoneistojen haltijat tekevät verkkojaan koskevan kirjallisen urakointisopimuksen 2 valitsemansa urakoitsijan kanssa. Verkkoihin luetaan myös mahdolliset kiinteistön sisäiset siirtojärjestelmät ja WLAN-verkko. Ylläpitosopimus Taloyhtiö voi tehdä koko yhtiötä koskevan tietoverkon ylläpitosopimuksen ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Sopimukseen voidaan sisällyttää myös huoneistojen tietoverkkojen ylläpidot. Mikäli asukkailla on riittävää ammattitaitoa, he voivat ylläpitää koko kiinteistön tai huoneistojensa tietoverkon itse. Sopimuksen piiriin kuuluvat huoneiston käytössä olevat verkkoresurssit kuten ulkoinen yhteys, muut liitännät, palomuuri, kytkimet, verkkokortit, työasemat, palvelimet, tulostimet, skannerit sekä verkon ylläpito suunnitellun tavoitetason mukaisesti. Sopimuksessa tulee huomioida myös toimintaa kuvaavien mittareiden, joita ovat tehtävien määrä, laatu ja vasteajat, seuranta, raportointi ja dokumentointi sekä Internet-sivustojen ylläpitäminen. Verkkolaitteiden hankintasopimus Tavallisesti taloyhtiö ja huoneistojen haltijat hankkivat laitteet ja ohjelmistot itse ja teettävät laite- ja ohjelmistoasennuksen valitsemallaan urakoitsijalla. Verkkolaitteet ohjelmistoineen hankitaan tietoverkkosuunnitelman mukaisesti ja asennetaan hankintasopimuksen mukaan. Sopimuksessa huomioidaan asennettavien laitteiden määrä, tyypit, konfiguraatiot ja sijainnit, ohjelmistot, tietoturvataso, tarvittavat palomuurit, palvelimilta tarjottujen palvelujen toteuttaminen, yhteisten oheislaitteiden käyttö ja IP-osoitteistus. Lisäksi sopimuksessa katetaan hyväksymis- ja vastaanottotestit, testauspöytäkirja, vianetsintäohjeet, käyttöohjeet ja -ohjekirjat, järjestelmäkokonaisuuden dokumentointi, järjestelmien liitännät kiinteistöautomaatio- ja turvatekniikkajärjestelmiin. Asiakastukisopimus Taloyhtiö ja huoneistojen haltijat tekevät tietojärjestelmiään koskevan asiakastukisopimuksen valitsemansa asiantuntijan kanssa tai vastaavat itse omista järjestelmistään. Sopimuksella katetaan haluttu asiakastuki suunnitellun tavoitetason mukaisesti. Sopimuksessa huomioidaan toimintaa kuvaavien mittareiden kuten suoritettavien tehtävien määrä ja laatu sekä ongelmaan reagoinnin ja ongelman ratkaisun vasteajat seuranta ja raportointi. Sopimuksissa huomioitavia seikkoja Taloyhtiön tekemät sopimukset kannattaa tehdä aina kirjallisesti. Kirjallinen muoto helpottaa mm. osapuolten käsitystä sopimuksen sisällöstä riitatilanteissa. Sopimuksessa sovitaan osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista molempia osapuolia sitovasti. Sopimuksen laatimisessa on oltava huolellinen. Usein sopimus täydennetään teleyrityksen valmiille sopimuspohjalle. Tällöin on erittäin tärkeää tutustua sopimuksen koko sisältöön, jotta vältytään yllätyksiltä. Huomioon otettavia seikkoja ovat mm. sopimuksen voimassaoloajan ja 2 Esimerkiksi käyttäen YSE 1998 sopimusmallia. Copyright EPStar Oy, Sivu 14

23 irtisanomismenettelyn kohtuullisuus sekä vahingonkorvausvastuut. Liian yksipuoliset ja tiukat ehdot voivat hankaloittaa normaalia toimintaa. Esimerkiksi palveluyritysten pyytämät luvat talon verkkojen ja talojakamon käytölle ovat sopimuksia. Taloyhtiön ei tule myöntää lupaa, jos sitä koskeva sopimus antaa yksipuolisesti liian laajoja oikeuksia palveluntoimittajalle, velvoittaa kiinteistöä kohtuuttomasti tai on verkon avoimuutta rajoittava. Sopimuksen ehdoista voidaan ja yleensä myös kannattaa neuvotella uudelleen ennen varsinaisen sopimuksen hyväksymistä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että palvelutoimittajan laitteet yms. eivät haittaa kiinteistön ylläpitoa ja laitteista mahdollisesti aiheutuvat ylimääräiset kustannukset esim. remontin tai kiinteistön hoidon yhteydessä, jäävät palveluntoimittajan vastattaviksi. Jos sopimuksen tarkoituksena on pelkästään talojakamon käyttöoikeuden luovuttaminen, luvan talojakamon käytölle myöntää taloyhtiön hallitus. Isännöitsijä ei voi antaa lupaa ilman hallituksen suostumusta. Asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteko menettelyä on kuvattu tarkemmin Asuinkiinteistöjen tietoverkko-oppaassa. Copyright EPStar Oy, Sivu 15

24 4 Avoimen ratkaisun hyödyt, haitat, vaatimukset ja säästöt Taloyhtiö voi toteuttaa palveluyrityksestä riippumattoman avoimen mallin mukaisen asuinkiinteistön viestintäverkon joko hankkimalla erikseen sen komponentit ja palvelut tai vuokraamalla erikseen verkon komponentit ja hankkimalla tarvittavat palvelut. Tavoite on, että taloyhtiö voi kilpailuttaa kunkin verkon komponentin tai palvelun toimittajia ja koostaa itselleen parhaiten soveltuvan ja edullisimman ratkaisun. Tässä luvussa arvioidaan palveluyrityksestä riippumattoman ratkaisun toteuttamisen hyödyt, haitat ja mahdolliset riskit kiinteistön omistajille ja käyttäjille. Lisäksi verrataan avoimen mallin mukaisen palveluyrityksestä riippumattoman ratkaisun ja palveluyrityksen tarjoaman kiinteistöliittymän toteuttamisen kiinteistön hallinnolle ja tekniikalle asettamia vaatimuksia, hintoja ja käyttökustannuksia. 4.1 Suurin hyöty saadaan alentuvista käyttökustannuksista Nykyiset kiinteistöliittymät sisältävät Internet-liikenteen lisäksi joukon erilaisia Internetpalveluita. Paketti on ostettava kokonaisuudessaan riippumatta siitä, tarvitseeko käyttäjä kiinteistöliittymän kautta tarjottavia palveluita vai ei. Samoin liittymä myydään aina kiinteistön asukkaalle, ei kiinteistölle, jolloin kiinteistö ei voi jakaa liittymän kapasiteettia käyttäjille. Internetin peruskäyttäjälle kuitenkin yleensä riittää, että hän pääsee Internet-liittymän kautta pankkien verkkopalveluihin tai hakemaan Internetistä tietoa ilmaisten hakukoneiden kautta. Käyttäjät eivät välttämättä tarvitse tehokasta Internet-palveluita sisältävää laajakaistaliittymää, vaan aina auki olevan liittymän Internetiin. Perusliittymä ilman Internet-palveluita on nykyisellään myytävää kokonaispakettia edullisempi. Tarvittavien investointien jälkeen huoneistokohtainen maksu riippuu kiinteistölle hankitun liittymän kuukausimaksusta, joka on yleensä sidottu yhteyden kapasiteettiin. Kohdassa 4.4 esitettyjen laskelmien perusteella voidaan havaita, että perusliittymä on noin puolet halvempi kuin ADSL-liittymä tai kiinteistöliittymä. Rakentamalla palvelut itse, nousee huoneistokohtaisen liittymän hinta ADSL- ja kiinteistöliittymän tasolle. Osa kiinteistön lähiverkkoliittymän rakentamiseen liittyvistä investoinneista pitää yleensä tehdä huolimatta siitä, hankkiiko kiinteistö pakettina myytävän kiinteistöliittymän vai ostaako se oman lähiverkon. Tällaisia investointeja ovat kiinteistön kaapeliverkon soveltuvuuskartoitus ja mahdolliset investoinnit verkon tason parantamiseen kuten esimerkiksi yleiskaapeloinnin rakentamiseen. Oman lähiverkon rakentaminen ei näiltä osin lisää kiinteistölle tulevia kustannuksia. Kiinteistön omaan lähiverkkoon voidaan liittää resursseja ilman, että niistä sovitaan palveluyrityksen kanssa ja mahdollisesti niin, ettei niistä aiheudu palveluyritykselle maksettavia lisämaksuja. Tällaisia resursseja ovat mm. web-kamerat lasten leikkipaikalle tai kiinteistön parkkipaikalle, lähiverkkoresurssit jne. Perusliittymää käytettäessä kiinteistö voi päättää, mitä palveluita se haluaa ostaa yhteisesti ja mitä ei. Samoin käyttäjä voi itse ostaa haluamansa palvelut haluamaltaan toimittajalta. Osa näistä palveluista voi olla ilmaisia Internetistä saatavia palveluita, joita voidaan käyttää kiinteistön lähiverkkoliittymän kautta ilman kiinteistön omaa palvelinta. Yritysliittymiin on palveluoperaattorista riippuen mahdollista ostaa liittymän fyysisen nopeuden lisäksi (kuva 2-1 liikenne 1) kaistaa sekä kotimaan liikennöintiä varten (kuva 2-1 liikenne 3) että ulkomaan liikennöintiä varten (kuva 2-1 liikenne 4). Haluttaessa kiinteistö voi pyytää perusliittymään tarjousta eri kotimaanliikenteen ja ulkomaanliikenteen kaistavaihtoehdoista. Copyright EPStar Oy, Sivu 16

25 4.2 Haasteellisimmiksi koetaan liittymän ylläpitoon liittyvät asiat Palveluyrityksen tarjoama liittymä sisältää valvonta- ja ylläpitopalvelut, joiden avulla kokonaispaketin myynyt palveluyritys pyrkii pitämään käyttäjän saaman palvelun hyvänä. Vikatila n- teessa palveluoperaattori pystyy tarkistamaan, kuinka pitkälle yhteys toimii ja onko vika esimerkiksi yhteydessä vai yhteyden takana olevassa postipalvelimessa. Hankittaessa liittymä ja palvelu erikseen ei vikatilanteessa useinkaan löydy paikkaa, josta voisi selvittää vian syyn ja saada arvion korjausajasta. Vastuualueiden jakautumien usean pelurin kesken pienentää liittymän käytettävyyttä ja heikentää käyttäjän kokemaa palvelulaatua. Avoimen mallin mukaisesti kiinteistö voi rakentaa kaiken itse, ulkoistaa kaiken tai tehdä toteutuksen tältä väliltä. Palveluntoteutusvariaatioita ja teknisillä toteutusmahdollisuuksia on monia kuten käyttäjien tarpeitakin. Oleellista on, että kiinteistön oma lähiverkko sopii hyvin niihen tarpeisiin, joita käyttäjillä on. Ulkoistamalla Internet-palvelut kolmansille osapuolille siirretään palvelun tuotantopiste Internetin taakse ja jossain tapauksissa jopa ulkomaanyhteyksien taakse. Hyvä esimerkki tästä on ilmaista sähköpostipalvelua tarjoava yritys Hotmail.com, jonka palvelimet sijaitsevat USA:ssa. Näitä palveluita joudutaan käyttämään ulkomaanyhteyksien kautta sen sijaan, että palvelimet sijaitsisivat suoraan liittymää tarjoavan palveluyhtiön omassa verkossa. Oma haasteensa on, mitä tehdä jos palvelu ei toimi tai kuinka kauan ilmaisia palveluita on saatavissa. Ilmaiset palvelut usein vaativat sen, että käyttäjän pitää vastaanottaa mainosviestejä tms. palveluita, joilla ilmaisen palvelun kustannukset peitetään. Perusliittymän toteuttaminen vaatii investointeja. Investointien suuruus riippuu eniten siitä, joudutaanko kiinteistön kaapeliverkko uusimaan vai voidaanko nykyistä kaapelointia hyödyntää. Usein kuitenkin investoinnit täytyy tehdä riippumatta siitä, hankitaanko perinteinen huoneistokohtainen kiinteistöliittymä vai hankitaanko perusliittymä ja rakennetaan kiinteistölle oma lähiverkko. Jos kiinteistöön hankitaan perusliittymän lisäksi lähiverkko, niin lähiverkolle tarvitaan ylläpitäjä sekä keskeytymättömät ylläpitorutiinit. Jos lähiverkko on kiinteistön oma, tulee kiinteistön huolehtia, että verkkoa ylläpidetään ohjelmistoversioiden, dokumentaation yms. toimenpiteiden osalta. Ylläpito on jatkuvan prosessin omaista ja ylläpitäjän vaihtuessa ylläpitorutiinit tulee pystyä siirtämään uudelle ylläpitäjälle. Tämä vaatii yksiselitteistä dokumentaatiota verkosta, verkon laitteista, ohjelmistoversioista, käyttäjistä, mahdollisesti aikaisemmista vioista jne. Kiinteistön oman lähiverkon toteuttaminen vaatii aina joidenkin asukkaiden työpanosta, vaikka kaikki palvelut ulkoistettaisiin. Työt liittyvät yleensä vika- ja häiriötilanteiden selvittämiseen kiinteistön verkossa, käyttäjien laitteissa ja käyttötilanteissa. Käyttäjät pyytävät mieluummin ilmaista apua, jos sellaista saa helposti esimerkiksi naapurilta tai isännöitsijältä, kuin maksullista helpdesk-palvelua tuntemattomalta henkilöltä. 4.3 Laitevaatimukset vaihtelevat toteutuksesta riippuen Kiinteistölle hankittavan lähiverkkoliittymän toteutus ei aseta suuria teknisiä vaatimuksia. Internet-palveluyrityksen tulee antaa kiinteistölle vähintään yksi julkinen IP-osoite sekä tarjota liityntä globaaliin Internetiin. Kiinteistön täytyy ostaa tai vuokrata osoitemuunnosta tukeva yhdistetty palomuuri-kytkin-reititin -laite sekä kiinteistön kaapelointiin sopiva lähiverkkotekniikka kuten esimerkiksi LAN, WLAN tai HomePNA. Yksinkertaisen lähiverkkoliitännän periaatekuva on esitetty seuraavassa kuvassa. Copyright EPStar Oy, Sivu 17

26 Käyttäjien päätelaitteet TALOJAKAMO Käyttäjien päätelaitteet HomePNAkeskittimet Ethernet-kytkin Reititin yhteys teleyritykseen Kuva 4-1 Puhelinverkkoa hyödyntävä HomePNA -toteutus Lähiverkkoliitynnän hankkimisen yhteydessä kannattaa palveluyrityksen kanssa sopia kiinteistön lähiverkon yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Suunnitteluun kuuluu ainakin kiinteistön laitteiden IP-osoitteistuksen määrittely, vikatilanteiden hallinnan määrittely sekä kiinteistön verkon alustava konfigurointi niin, että jokainen huoneisto valmiusmääritellään kiinteistön lähiverkkolaitteisiin. Määrittely kannattaa tehdä käyttämällä kiinteistön lähiverkkoliittymään tulevan palomuurin tai reitittimen VLAN-, NAT- ja DHCP-ominaisuuksia. DHCP-palvelimeen määritellään riittävän iso määrä yksityisiä IP-osoitteita jaettavaksi automaattisesti käyttäjille. Riittävä määrä on huoneistojen lukumäärä kerrottuna huoneistoissa olevien lähiverkkopistorasioiden määrällä. Tällä oletuksella jokaiseen kiinteistön lähiverkkorasiaan voidaan kytkeä tietokone ilman, että IP-osoitteet loppuvat. VLAN-määrittelyllä huoneistot erotetaan loogisesti toisistaan. Toteutuksen yhtenä vaatimuksena on, että markkinoilla on Internet-palveluoperaattoreita, jotka myyvät Internet-liittymiä lähiverkkoja varten ilman Internet-palveluita ja että liittymää voi sopimuksen puitteissa jakaa kiinteistön käyttäjille. Syksyllä 2002 suuret palveluyritykset eivät tarjoa kiinteistöille tällaista lähiverkkoliittymää. Pienemmillä palveluyrityksillä tällaisia liittymä on tuotevalikoimassaan. Jotta kiinteistö voi ottaa käyttöön lähiverkkoliittymän, tulee kiinteistön sisäisen verkon tukea huoneistojen liittämistä kiinteistön lähiverkkoliittymään. Kiinteistön tulee kuntotutkimuksella selvittää, voidaanko nykyistä kaapeliverkkoa hyödyntää vai vaatiiko kiinteistön kaapeliverkko uusimista. Tarkemmin kuntotutkimusta ja kaapeliverkkojen vaatimuksia on esitetty Sähköinfon kustantamassa julkaisussa Asuinkiinteistöjen tietoverkko-opas (ISBN ). Ulkoiset Internet-palvelut eivät aseta teknisiä lisävaatimuksia lähiverkkoliittymälle, vaan sen kautta kiinteistö voi ilman eri toimenpiteitä käyttää Internetissä olevia palveluita. Tekniset vaatimukset kasvavat, jos yksittäinen käyttäjä haluaa huoneistoonsa palvelimia tai jos kiinteistö haluaa tehdä palveluita itse. Internetissä näkyvän palvelimen lisääminen verkkoon tarvitsee oman julkisen IP-osoitteen, joka pitää ostaa lähiverkkoliittymää tarjoavalta palveluyritykseltä. Tämän lisäksi palvelimelle pitää hakea verkkotunnus kuten esimerkiksi parastaloyhtio.fi. Tilastollinen multipleksaus Kiinteistölle rakennettavan lähiverkkoliittymän kapasiteettivaatimus riippuu käyttäjien tarpeista. Kiinteistön lähiverkkoliittymän mitoitukseen voidaan soveltaa tietoliikenteessä käytettyä ti- Copyright EPStar Oy, Sivu 18

27 lastollista multipleksausta. Karkea arvio tarvittavasta lähiverkkoliittymän kapasiteetista saadaan seuraavan kuvan perusteella. Kaistan tarve (1 = yksi käyttäjä) Käyttäjiä taloyhti öss ä Kuva 4-2 Lähiverkkoliittymän kaistan mitoittaminen Kuvassa on esitetty kaistantarve käyttäjämäärän funktiona. X-akselilla on käyttäjämäärä. Y- akselilla on kerroin, jolla yhden käyttäjän kaistantarve kerrotaan. Esimerkiksi 40 käyttäjän taloyhtiö tarvitsee yhteensä seitsemänkertaisen määrän kaistaa yhden käyttäjän tarpeeseen verrattuna. Jos yksi käyttäjä tarvitsee kaistaa 100 kb/s, niin 40:lle käyttäjälle riittää tällöin 700 kb/s. Tässä tapauksessa 99% todennäköisyydellä 40 käyttäjän kiinteistössä kukin käyttäjä saa 100 kb/s kaistaa käyttöönsä. Käyttäjän kokemaan laatuun vaikuttaa liittymän nopeutta enemmän se, kuinka paljon palveluyritys on ostanut Internet-kaistaa asiakkaidensa käyttöön. Osa palveluyrityksistä tarjoaa ainakin yrityskäyttäjille mahdollisuuden hankkia yrityskohtaista kotimaankaistaa FICIX-liityntäpisteestä sekä yrityskohtaista ulkomaankaistaa (kuva 2-1). Vaikka usean käyttäjän liittymässä voidaan hyödyntää tilastollista multipleksausta, saattaa kiinteistön yhteisen lähiverkkoliitymän kaistan riittävyys tiettyjen sovellusten kanssa aiheuttaa ongelmia. Ongelmia saattaa esiintyä erityisesti, jos joukossa on suurkäyttäjiä, jotka esimerkiksi hakemalla massiivisia tiedostoja tai kuuntelemalla radiokanavia verkon kautta vievät suuren osan kiinteistön yhteisen liittymän kaistasta. Toinen yhteisen kaistan riittävyyteen vaikuttava asia on Internetissä näkyvät käyttäjien palvelimet ja palvelimiin Internetistä tuleva liikenne. Jos palvelimissa on kansainvälisesti kiinnostavaa tietoa tai sovelluksia, voivat Internetistä tulevat palvelinten käyttäjät, joita voi olla satoja tai tuhansia, tukkia kiinteistön liittymän muilta kiinteistön käyttäjiltä. Hallinnolliset vaatimukset Kiinteistön oma lähiverkkoliittymä, johon ei ole liitetty omia palvelimia, ei hallinnollisesti ole työläs, mikäli huoneistot on valmiusmääritelty kiinteistön lähiverkkoon liittymän hankinnan yhteydessä. Hallinnollista työtä on tämän jälkeen vikatilanteiden selvittäminen sekä mahdollisesti kapasiteetin lisäys ja kapasiteetin lisäystarpeen selvittäminen. Hallinnolliset vaatimukset kasvavat merkittävästi, mikäli kiinteistö hankkii omia palvelimia. Hallinnolliset vaatimuksiin kuuluvat myös ohjelmistopäivitysten ja hallinta, käyttäjien pääsyhal- Copyright EPStar Oy, Sivu 19

28 linta, verkkolevyjen kapasiteetin hallinta, verkon dokumentointi, varmuuskopioinnin järjestäminen jne. 4.4 Säästöt on arvioitava tapauskohtaisesti Avoimeen toimintamalliin liittyviä säästöjä ilman käytännön toteutusta on vaikea arvioida. Nettimaunulassa 3 lähiverkkoliittymätoteutuksessa on maunulalaisten antamien tietojen mukaan päästy huomattaviin kustannussäästöihin perinteisiin kiinteistö- ja ADSL-liittymiin verrattuna. Seuraavissa laskuissa on teoreettisesti arvioitu avoimen perusliittymän toteutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Laskelmat pohjautuvat kuvan 4-3 mukaiseen malliratkaisuun. Sitä on verrattu sekä yleisiin ADSL-liittymien hintoihin sekä Soneran kiinteistöliittymän hintaan. Laskelmissa esitetty perusliittymä ei sisällä mitään Internet-palveluita eikä liittymän käytettävyyden valvontaa. Omien palveluiden tuotantokustannuksia on vaikea arvioida. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi palvelun pystyttämisestä aiheutuvat kustannukset sekä ylläpidon aiheuttamat kustannukset, joita ei laskelmissa ole huomioitu. Perusliittymän laitteet a 60 ADSL-pohjainen 4M/640k lähiverkkoliittymä palveluyritykseen vuosimaksu /a ADSL-reititin (1) a 100 Kiinteistön 8-porttiset Ethernet-kytkimet (2) Kiinteistön 8-porttinen Ethernet-kytkin (1) huoneistokohtaiset 5-porttiset kytkimet (16) Kiinteistön lähiverkko-, sähköposti- ja web-palvelin (1) Kiinteistön palvelimiin liittyvät laitteet Kuva 4-3. Avoimen mallin mukaisen toteutuksen malliratkaisu Perusliittymän nopeudeksi on mallisssa asetettu 4Mbs / 640 kb/s. Kuvassa 4-2 esitetyn la s- kentamallin perusteella perusliittymä vastaa noin 1Mbs/150kb/s yksittäistä ADSL-liittymää (suhdeluku ~4,3). 3 Lisätietoja Copyright EPStar Oy, Sivu 20

29 Perusliittymän kustannukset Tässä esitetyn perusliittymän kustannukset perustuvat NetSonic:in liittymähintoihin 4 sekä arvioituihin laitemaksuihin 4 Lisätietoja Copyright EPStar Oy, Sivu 21

30 Taulukko 1 Perusliittymän kustannukset Komponentti Määrä/kpl Hinta/ Yhteenä/ Kuukausikustannus/tainen Käyttäjäkohmaksu/ kk- Liittymismaksu ,16 0,32 Liittymän vuosimaksu ,17 21,20 ADSL-reititin ,45 0,40 Kiinteistön kytkimet ,45 0,40 Huoneiston kytkimet ,98 1,94 Yhteensä 388,21 24,26 Malliratkaisun mukaisella yksinkertaistetulla laskentamallilla saadaan taulukon 1 mukaan huoneiston liittymähinnaksi noin 24 kuukaudessa. Laskuissa käytettiin investointien poistoaikana kolme vuotta ja korkokantana kymmenen prosenttia. Tästä kuukausihinnasta puuttuvat verkon asennuskustannukset ja konfigurointi. Perusliittymäliittymä on kustannustehokas ratkaisu sellaisille käyttäjille, jotka tarvitsevat liittymää Internet-surffailuun ja joille riittää ilmaiseksi Internetistä saatavat peruspalvelut. Lisäksi heille vikatilanteesta toipuminen ei ole aikakriittistä ja he voivat ja haluavat olla itse aktiivisia vian selvittämisessä. Omat lähiverkkopalvelut perusliittymän lisäksi Omien lähiverkkopalveluiden kustannusten laskemiseen on käytetty 4-3 esitettyjä komponentteja. Laskelmissa käytetyt lukuarvot ovat arvioita ja sen takia vain suuntaa-antavia. Taulukko 2 Laite- ja ohjelmistokustannukset omien palveluiden toteuttamiseksi Komponentti Määrä/kpl Hinta/ Yhteensä/ Kuukausikustannus/tainen Käyttäjäkohmaksu/ kk- Kiinteistön kytkimet ,23 0,20 Palvelin ohjelmistoineen ,67 20,17 Yhteensä 325,90 20,37 Laskuissa esitettyjen kustannusten lisäksi kustannuksia aiheuttavat kiinteän IP-osoitteen hankkiminen, verkkotunnuksen rekisteröinnit sekä palvelimien ylläpito. Näistä IP-osoitteen hankkiminen ja verkkotunnuksen rekisteröinti ovat pieniä ylläpidon vaatimien kustannusten rinnalla. Internetissä on tarjolla ilmaisiakin peruspalveluita, joten kiinteistöllä on usein jokin syy, mikäli se haluaa rakentaa Internet-palvelunsa itse. Tällaisia syitä saattavat olla - halu toteuttaa paremmin suojattu palvelu (sähköposti), - nopeampi yhteys palveluihin (palvelut samassa lähiverkossa) ja - kiinteistön tekniikan ohjaus tai muut kiinteistön palvelut (esimerkiksi valvontakamerat). Copyright EPStar Oy, Sivu 22

31 Kiinteistön lähiverkkoliittymän hankkimisen yhteydessä voidaan saada muita rahallisia etuuksia. Merkittävin on määrähankinta-alennus, joka saadaan esimerkiksi isoista tietokoneiden tai Ethernet-kytkimien yhteishankinnoista. Ulkoistetut Internet-palvelut perusliittymän lisäksi Teknisiä esteitä ei ole sille, että kiinteistöliittymä toteutetaan kuten yritysliittymä ja palvelut ulkoistetaan kolmansille osapuolille. Tällöin kiinteistöliittymä on pelkkä Internet-yhteys kiinteistöstä globaaliin Internet-verkkoon. Internetissä tarjotaan syksyllä 2002 lukuisia ilmaisia sähköpostipalveluita esimerkiksi osoitteissa tai ja web-tilaa osoitteissa Palveluita käytetään www-selaimen kautta, jolloin päätelaitteessa ei tarvita erillisiä sähköpostiohjelmistoja. Ilmaisten sähköpostiliittymien ohella nykyiset teleyritykset tarjoavat yrityskäyttäjille keskitettyjä ja käyttäjän hallitsemia sähköpostipalveluita. Tekniikka ei estä sitä, että kiinteistöjen käyttäjät hankkivat kolmansilta osapuolilta maksullisia peruspalveluita. ADSL-liittymän markkinahinta on 50 /kk ADSL-liittymän hinta Suomessa on syksyllä 2002 tavallisesti 50 /kk. Liittymän avausmaksu on noin 100. Tällä hinnalla käyttäjä saa Internet-liittymän ohella Internet-peruspalvelut sekä joukon palveluyrityskohtaisia palveluita. Soneran huoneistokohtainen kiinteistöliittymä Soneran kiinteistöliittymän huoneistokohtainen hinta on 49,90 /kk 5. Se sisältää yhteyden Internetiin sekä Soneran perus-internet-palvelut. Soneran esitteiden mukaan liittymän mininopeus kiinteistöön on 1 Mb/s. Käyttäjät jakavat kiinteistöliittymän kaistaa. Asennusmaksu on 83 (listahinta). Ehtona liittymän saamiselle kiinteistöön on se, että kiinteistössä on vähintään 24 asuntoa. 5 ( ) Copyright EPStar Oy, Sivu 23

32 5 Avoimen ratkaisun kautta kilpailutukseen Palveluyritykset paketoivat tuotteiksi laajakaistaiset viestintäverkkoratkaisunsa, jotta paketin osien yhteensopivuus voidaan taata, ja sovittaa toimitus yrityksen toimitusprosesseihin. Lisäksi pakettiratkaisulle voidaan rakentaa positiivinen tuotekuva. Palveluyrityksestä riippumattoman asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon toteuttaminen on kuluttajan kannalta mahdollinen vaihtoehto ja eri komponenttien toimittajia kilpailuttamalla voidaan joskus päästä edullisempaan ratkaisuun kuin palveluyrityksen tarjonnalla. 5.1 Erilaiset toteutusvaihtoehdot taloyhtiön tarpeen mukaan Lähes kaikki asuinkiinteistön laajakaistaisen viestintäverkon komponentit voi taloyhtiö tai osakas hankkia erikseen ja kilpailuttaa hankinnat. Teknisiä, kaupallisia tai juridisia esteitä ei tälle ole. Kuitenkin saavutettavat edut riippuvat taloyhtiön koosta. Eri taloyhtiöiden tarpeet vaihtelevat huomattavasti. Ratkaisun valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat: taloyhtiön koko, Internet-liittymästä kiinnostuneiden määrä, asukkaiden tekninen osaaminen, asukkaiden varallisuus ja talkoohenkisyys. Oleellista on myös, mitä ja mistä palveluista asukkaat ovat valmiita maksamaan. Tämän vuoksi sama viestintäverkon toteutusratkaisu ei sovi kaikille asuinkiinteistöille. Palveluyrityksestä riippumattomia, avoimen mallin mukaisia, asuinkiinteistön viestintäverkkoja, on toteutettu vielä toistaiseksi varsin vähän. Eräs esimerkki tällaisesta ratkaisusta on Netti- Maunulan toteuttama Metsälässä ja Pirkkolassa asuvien ja toimivien yksityisten ihmisten, yhteisöjen, julkishallinnon ja yritysten käyttöön suunnattu verkkoympäristö. 5.2 Perusliittymä on hyvä lähtökohta kilpailutukselle Palveluyrityksen pakettiratkaisun vaihtoehto taloyhtiöissä voisi olla kiinteistökohtainen Internet-perusliittymä. Se sisältäisi pelkän liittymän ilman palveluyrityssidonnaisia palveluita. Taloyhtiön perusliittyvä voisi olla yksi avoimen viestintäverkon komponentti. Perusliittymän liityntätekniikka voi vaihdella taloyhtiön tai huoneiston tarpeesta riippuen. Esimerkiksi taloyhtiölle saattaa riittää vain yksi nopea yhteinen ADSL-liittymä. Vielä toistaiseksi on mahdollista käyttää Internetistä saatavia ilmaisia sähköpostipalveluita. Joistain Internetin ilmaispalveluista voi saada tilaa henkilökohtaisille kotisivuille ja päästä keskustelu- sekä uutisryhmiin. Vaihtoehtoisesti nämä palvelut voi hankkia maksullisina sisällö n- tuottajalta. Internet-perusliittymän kautta voi Internet-selailun lisäksi luonnollisesti hoitaa myös pankkiasioinnin, tehdä ostoksia varata matkoja jne. 5.3 Alueellinen yhteistyö mahdollistaa riittävät volyymit Suurissa taloyhtiöissä ja pienempien taloyhtiöiden yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa hankintoihin ja keskittämiseen perustuvia hyötyjä ja määräalennuksia sekä tehdä itse verkon hallintaan ja käyttöön liittyviä töitä. Taloyhtiöissä saattaa olla vaikeaa löytää ammattitaitoisia ja motivoituneita henkilöitä näitä tehtäviä hoitamaan eikä määräalennuksilla välttämättä saavuteta hankinnoissa merkittäviä hyötyjä tarvittavaan vaivannäköön nähden. Taloyhtiön ottaessa tehtävät itse hoitaakseen mukana seuraa myös juridinen vastuu. Copyright EPStar Oy, Sivu 24

33 Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä on Kotiverkkoyhdistys 6, joka on harrastajavoimin pystytetty ja ylläpidetty, yksityishenkilöiden käyttöön tarkoitettu hanke, joka tarjoaa jäsenistölleen kiinteitä Internet-liittymiä Espoonlahden alueella. Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa, ja sen toiminta on voittoa tavoittelematonta. 5.4 Suositukset ja toimenpide-ehdotukset Kun taloyhtiössä aletaan miettiä viestintäverkkoratkaisujen toteutusta, kannattaa aluksi analysoida asukkaiden tarpeet, tekninen osaaminen ja kiinnostus osallistua hankkeen tekemiseen ja viestintäverkon ja sen laitteiden hallinta- ja ylläpitotehtäviin. Viestintäverkkoratkaisujen suunnittelussa tulisi myös huomioida taloyhtiöiden, osakkaiden ja asukkaiden tulevaisuuden viestintätarpeet. Tällaisia ovat esimerkiksi Internet- ja videopuhelut, -konferenssit, videokuvan siirto, kiinteistön ja asuntojen automaatio ja turvajärjestelmien ohjaus ja valvonta. Perusliittymiä on tarjottu toistaiseksi vain vähän. Niiden kysyntää ei ole vielä selvitetty markkinatutkimuksella. Palveluyritykset ovat toistaiseksi olleet haluttomia myymään taloyhtiöille perusliittymiä. Taloyhtiöiden pitäisi pyytää palveluyrityksiltä tarjouksia myös perusliittymistä. Perusliittymät saattavat osoittautua sopiviksi ja lähes jokaiselle kansalaiselle riittäväksi väyläksi Internetiin. Tässä tutkimuksessa kuvattu perusliittymä tulisi määritellä sellaisella tasolla, että yksittäiset kiinteistöt voisivat pyytää tarjousta perusliittymästä. Yleinen tarjouspyyntömalli sekä perusliittymää koskevat raportissa esitellyt sopimusmallit helpottaisivat kiinteistöjen mahdollisuutta pyytää perusliittymästä tarjousta eri palveluyrityksiltä. Jokaiselle tässä tutkimuksessa kuvatulle kolmelle laajakaistaiselle viestintäverkkoratkaisulle pitäisi tehdä käytännön toteutusesimerkkejä yhteistyössä kiinnostuneiden taloyhtiöiden kanssa Asuinkiinteistöjen tietoverkko-oppaassa kuvatun päätöksentekomallin mukaisesti. Päätöksentekomallin mukaan ensin tehdään tarvekartoitus ja kaapelointien kuntotutkimus, joiden perusteella selvitetään toteutusvaihtoehdot kustannusarvioineen ja laaditaan toteutussuunnitelmat vaatimuksineen tarjouspyyntöjä varten. Saatujen tarjousten perusteella taloyhtiön hallitus valmistelee asian yhtiökokoukseen päätettäväksi. Käytännön toteutusesimerkkien tulisi myös tarjota viestintäverkkojen käyttäjille mikrotukipalveluja eli käyttötukea. Edullisen käyttötuen puuttuminen voi olla joillekin asukkaille suurin este viestintäverkkojen käytölle ja syy vastustaa niihin kohdistuvia yhteisiä investointeja. Asiakastukipalvelun kehittäminen ja tällaisen tarjonnan lisääminen voi olla edellytys viestintäverkkojen tehokkaalle käytölle. Tulisi myös selvittää, mitkä lait ja säädökset koskevat avoimen mallin mukaisen kiinteistön viestintäverkon toteuttamista. Uuden viestintämarkkinalain 13 koskee ilmoituksenvaraista teletoimintaa. Jos kiinteistöjen viestintäverkot ovat ilmoituksenvaraista teletoimintaa, niin kiinteistön on tehtävä 14 mukainen teletoimintailmoitus ja maksettava 15 mukainen valvontamaksu. Lisäksi 19 :ssä säädetään teleyrityksiä koskevia velvollisuuksia ja 112 :ssä säädetään tiedoista, joita teleyrityksen on kerrottava viranomaisille toiminnastaan. Internet-liittymien ja IP-osoitteiden hallinnan eriyttäminen on teknisesti haasteellista. Tämän vuoksi pitäisi selvittää, miten teleyritykset (Internet-liikenne ja -palvelut, puhelinyhteydet, TV- 6 Lisätietoja Copyright EPStar Oy, Sivu 25

34 ohjelmien jakelijat) voisivat käyttää kiinteistön sisällä yhtä ja samaa verkkoa (kaapelointi + aktiivilaitteet) palvelujensa ja liittymiensä tarjoamiseen kiinteistön eri huoneistoille tai mahdollisesti yksittäisille asiakkaille huoneistossa. Copyright EPStar Oy, Sivu 26

35 Liite 1 Haastattelumuistiot Maxisat Aika: , klo Paikka: Läsnä: Maxisat, Herttoniemi Veijo Blom, Maxisat Oy, Tapio Raaska, EPStar Oy Jari Sassi, EPStar Oy Yleistä yhtiöstä Maxisat on yhtiö, jolla on palveluita sekä yrityksille että yksityisille asiakkaille. Se on erikoistunut kuvan siirtoon ja antennijärjestelmiin, mutta rakentaa myös Internet-yhteyksiä yhteisöille ja taloyhtiöille. Internet-palvelussa Maxisat on IP-yhteyden toimittaja ja on ulkoistanut palvelutuotannon kolmansille osapuolille kuten ilmaisia postilaatikoita tarjoavalle Hotmail:ille tai Yahoo:lle. Maxisatin omistaa 46 % Sanoma Oy ja 54 % Veijo Blom kumppaneineen. Kuvapalvelut Keskusteltiin kuvanvälitystoteutuksista. Veijo Blom kertoi iptv-palvelusta, jota Maxisat tekee alihankintana Elisalle. Palvelussa Elisan 5 Mb/s ADSL-yhteyden kautta jaetaan myös TVohjelmia. Niiden tehokas välittäminen verkossa edellyttää IP-multicast-toiminnetta, jotta jokaiselle yksittäiselle käyttäjälle ei tarvitse lähettää TV-palvelimelta asti noin 3 Mb/s kapasiteettia vievää TV-kanavaa, vaan kanavat voidaan haaroittaa lähempänä käyttäjää. ADSL-laitteet perustuvat ATM-teknologiaan, joka ei sellaisenaan tue IP-multicasting ominaisuutta. ATMpohjaiset ADSL-liittymät soveltuvat parhaiten päästä-päähän -yhteyksiin asiakkaalta IPverkkoon. Ohjelmien katseluun tarvitaan set-top box ja TV. IPTV-kokeilussa ohjelmia ei voi katsella PC:llä, koska osa ohjelmia toimittavista yhtiöistä kuten esimerkiksi TV-1000 on tämän kieltänyt. Kiellolla yhtiöt pyrkivät suojautumaan laitonta kopiointia vastaan. Elisa hankkii IPTVpalvelun Maxisatilta ja myy kokonaispakettia asiakkaille. Palvelun hinta on 95 euroa/kk, johon sisältyy ADSL-yhteys modemeineen ja set-top box ja Internet-yhteys. Yhteys saadaan joko PC:n kautta, joka liitetään ADSL-modemiin, tai TV:n kautta. IPTV-kokeilussa on Internetyhteydelle varattu 512 kb/s kaista. Set-top box hakee TV-ohjelmat Maxisatin palvelimelta. Kaikki ohjelmat jaetaan ADSLliittymän kautta, eikä asiakas näin ollen tarvitse kiinteistön antenniverkkoa. ADSL-liittymän kapasiteetista johtuen asuntoon saadaan siirrettyä tavallisesi vain yksi kanava. EU- suositusten mukaan asiakkaan asuntoon tulisi pystyä välittämään dataverkon kautta kaksi kanavaa. Tämä edellyttää noin 8-10 Mb/s yhteyttä. Vastaava suositus USA:ssa on kolme yhtäaikaista TV-kanavaa. Esimerkkinä taloyhtiöiden omista intranet-toteutuksista Veijo Blom esitteli Tietotorin. Siinä palvelin välittää taloyhtiön intranet-sivut antenniverkkoon teksti-tv:n välityksellä. Palvelu on toteutettu siten, että Maxisatin palvelimesta on kiinteä data-, modeemi-, GSM- tai GPRS- Copyright EPStar Oy, Sivu 27

36 yhteys kiinteistön antenniverkkoon. Verkossa on sovitin, joka vie käyttäjälle Maxisat:in palvelimella olevat sivut teksti-tv -muodossa. Käyttäjä ei siis tarvitse välttämättä Internet-yhteyttä päästäkseen oman yhtiönsä intranetiin. Tarvittavat palvelimet ja palvelun ylläpito on Maxisatilla. Veijon Blomin mukaan palvelimien keskittäminen yhteen pisteeseen on edullinen tapa toteuttaa palvelu. Veijon Blomin mukaan operaattorit pyrkivät tarjoamaan puheen, TV:n ja Internet-palvelut saman IP-verkon kautta. Hänen mielestään nykyisissä kupariverkoissa on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. Veijo Blomin mielestä Ethernet-verkkojen tekeminen vanhoihin kiinteistöihin on kallista ja aikaa vievää. Sen lisäksi Ethernet-verkon käyttö esimerkiksi kuvan välitykseen vaatisi kuitupohjaisen runkoyhteyden rakentamista kiinteistöön, koska yhteydellä jouduttaisiin kuljettamaan useita sillä hetkellä katsottavia TV-kanavia. Tätä taloudellisempi ratkaisu voisi olla käyttää puhelinkaapeleihin soveltuvaa tekniikkaa kuten VDSL:ää tai Ciscon Long Reach Ethernettiä (LRE on Cisco Systemsin Home PNA:ta muistuttava VDSLjärjestelmä). Näissä tapauksissa TV-kanavat tuodaan nopealla kuituyhteydellä operaattorin toisiojakamoon josta ne jaetaan ADSL-tyyppisesti rinnakkaisilla kuparikaapeleilla käyttäjille. Tällöin kiinteistön talojakamoissa ei olisi lainkaan tietoliikennelaitteita. Copyright EPStar Oy, Sivu 28

37 Daxtum Aika: , klo Paikka: Läsnä: Daxtum Tapio Salminen, Daxtum Jouni Häkkinen, Daxtum Tapio Raaska, EPStar Oy Jari Sassi, EPStar Oy Daxtumin tuotteet ja palvelut ovat: - Kaapelointien kuntotutkimukset - Taloverkkotoimitukset, nousukaapeloinnit - Kotiverkkojen toimitukset - 24/7 -valvonta (kaapelointiviat) Daxtumin tuotelinjaan ei myöskään kuulu kodin päätelaitteita tai kiinteistön omia palvelimia tai muita aktiivilaitteita eikä niiden ylläpitoa. Tapio Salmisen mielestä laitteiden ylläpito on erillistä liiketoimintaa, joka sopii luontevasti verkko- tai palveluoperaattorin toimintaan. Toimijoita kyllä tulee, kun markkina kasvaa", hän toteaa. Talojakamon koordinoimaton tai ennalta suunnittelematon käyttö johtaa usein hallitsemattomaan tilanteeseen. Esimerkiksi kiinteistöjen yhteisöliittymät ovat aiheuttaneet ongelmia sekä taloyhtiöille että isännöitsijöille. Laitteet on usein sijoitettu talojakamoihin huolimattomasti jakamon lattialle, eikä isännöitsijällä ole aina tietoa, kenelle laitteet kuuluvat. Vastuujako ja toiminta on epäselvää. Vikatilanteessa, jossa yhteisöliittymä ei toimi, käyttäjät saattavat soittaa isännöitsijälle. Yhden operaattorin tapauksessa yhteyksien asennus ja avaaminen on helppoa. Kiinteistön kaikki asunnot kytketään valmiiksi talojakamoon asennettavaan datakytkimeen. Puhelinsoitolla operaattori voi avata valmiiksi kytketyn liittymän. Kun talojakamoon tulee useiden operaattoreiden kytkimiä, pitää liittymää käyttöönotettaessa teleasentajan käydä kytkemässä asuntoon menevä taloverkon nousukaapeli sen operaattorin datakytkimeen, jolta asukas laajakaistapalvelun tilaa. Näitä haasteita korostaa se, että operaattorit ovat alkaneet tarjota kiinteistölle maksutonta liittymistä kuidulla niiden verkkoon. Operaattori asentaa tällöin myös datakytkimen kiinteistöön maksutta. Daxtum on tuotteistanut käyttäjälle yksinkertaisen kotiverkon. Daxtumin Kotiverkko sisältää 5-porttisen Ethernet-kytkimen virtalähteen ja kotelon, johon kytkin asennetaan. Kotiverkolla asukas saa haluamiinsa huoneisiin kolme tuplaliitäntää, joissa kussakin on data- ja puhelinliitäntä. Johtotienä käytetään siistiä listaa. Toinen Daxtumin tuote Taloverkko on myös toteutukseltaan yksinkertainen. Siinä puhelinsisäverkon nousukaapelointi korvataan Cat5-yleiskaapeloinnilla, joka ulottuu asunnoissa eteiseen asti. Tapio Salminen pitää ratkaisua edullisempana kuin puhelinjohtoja hyödyntävää Cis- Copyright EPStar Oy, Sivu 29

38 con Long Reach Ethernet (LRE) ratkaisua, jolla esimerkiksi opiskelijoiden soluasuntokohteet on toteutettu. Tapio Salmisen mielestä palvelun tulee toimia luotettavasti verkon päästä-päähän. Sen vuoksi myös kiinteistön verkon tulee olla luotettavuudeltaan ja hallittavuudeltaan yhtä hyvä kuin kiinteistön ulkopuolinen laajakaistaverkko. Ylläpitokäytäntöjen tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja hyvin ohjeistettuja. Tapio Salmisen mukaan kiinteistön laitteiden tulee olla yksinkertaisia ja niiden määrä on minimoitava. Operaattorista riippumattoman ratkaisun voisi helposti toteuttaa verkkooperaattorikohtaisilla datakytkimillä, kuten tällä jo tehdäänkin. Talojakamossa liittymätilauksen yhteydessä tehtävä ristikytkentä lisää kuitenkin asennustyötä ja asennuskustannuksia. Daxtum keskittyy kiinteistön avoimen tietoverkon rakentamiseen ja ylläpitoon, johon voidaan liittää erilaisia ja eri osapuolten hankkimia päätelaitteita. Se toimii operaattoririippumattomasti. Daxtum tekee kiinteistöjen kaapelointeja ja laitteistoasennuksia yhteistyökumppaneille mm. operaattoreille ja taloyhtiöille. Copyright EPStar Oy, Sivu 30

39 Elisa Aika: , klo Paikka: Läsnä: Elisa Solutions Leena Kähkönen, Elisa Solutions Sami Koponen, Elisa Solutions Tapio Raaska, EPStar Oy Jari Sassi, EPStar Oy Kotiportti on Elisan kiinteistöliittymätuote. Kotiportissa on käytetty hyväksi myös Daxtumin kaapelointituotteita. Kotiportti 30:ssa Elisa rakentaa kuituliitännän kiinteistöön ja tuo sinne Ethernet(data)kytkimen, jota jaetaan kiinteistössä LRE-tekniikalla. Kotiportti 100 hyödyntää kiinteistön sisäistä yleiskaapelointia. Kotiportti 20:ssa kiinteistöön tuodaan xdsl-yhteys, jota jaetaan kiinteistön sisällä HomePNA tekniikalla. Kotiporttituotteiden sopimusehdot ja erityisehdot löytyvät Elisan www-sivuilta. Elisan edustajat eivät sulkeneet pois ajatusta, että kiinteistö voisi omistaa omia aktiivilaitteita. He korostivat kuitenkin, että palvelun joustavan käytön kannalta välttämättömien oheispalveluiden organisointi saattaa kiinteistössä olla haastavaa. Tällaisia oheispalveluita ovat verkonhallinta, helpdesk-toiminnot ja vikapäivystys. Moni-operaattoriliittymissä asiakasliikenteen reititys yhden Ethernet-kytkimen ja yhden verkko-operaattorin kautta useammalle eri palveluoperaattorille ja ulkomaille voi käytännössä olla haasteellista. Kotiportti-liittymissä Ethernet-kytkin on Elisa palveluoperaattorin, Elisa Solutionsin hallinnassa ja valvonnassa, ja ulkoinen siirtoyhteys vastavasti taas Elisa verkkooperaattorin, Elisa Networksin hallinnassa ja valvonnassa. Avoimen liittymän tapauksessa on verkon tai liittymän ongelmista vastuullisen osapuolen lö y- täminen on Sami Koposen mielestä haasteellista. Esimerkkiksi kiinteistön IP-osoitteen kautta tapahtuva Internet-liikennöinnin ylikuormittaminen ja erilaiset muut häiriöt on ulkoistetun tietohallinnon vaikeaa ehkäistä ja torjua. Lisäksi ongelma on, kuka korvaa katkosten asiakkaalle aiheuttamat vahingot. Lisäksi avointa liittymää toteutettaessa on huomioitava: tilaus-toimitus -prosessin sujuvuus, verkon käyttöönotto, vanhojen laite- ja verkkoasetusten muuttaminen, vanhojen sopimusten purku tai irtisanominen, varmuuskopioiden hallinta, palomuurien toteuttaminen ja muut tietoturva-asiat, uusien laitteiden ja laitelaajennusten asentaminen tai ylläpito, dokumentointi, reklamaatioiden käsittely, palvelimien lokitietojen säilyttäminen jne. Esimerkkinä kiinteistöliittymästä Leena Kähkönen mainitsi NettiMaunulan, jossa kiinteistöliittymä on tehty talkoilla. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta Copyright EPStar Oy, Sivu 31

40 Karakallion Huolto Aika: , klo 9-10 Paikka: Läsnä: Karakallion Huolto Seppo Käkelä, Karakallion Huolto Tapio Raaska, EPStar Oy Jari Sassi, EPStar Oy Toimeksiannon tausta Tilaisuuden tavoitteena on tarkastella isännöitsijän roolia, kun taloyhtiö haluaa eriyttää laajakaistaisten viestintäverkkojensa hallinnan, ylläpidon ja käyttäjän palvelujen toteuttamisen ja kiinteistön ulkoisen liittymän. Karakallion Huollon tilanne nyt Karakallion Huolto on kilpailuttanut kiinteistöliittymiä ja yhdeksästä tarjoajasta Elisan Kotiportti ja Soneran Kiinteistöliittymä valittiin jatkotarkasteluun. Seppo Käkelä totesi tarjousten olleen niin erilaisia, että niiden saaminen yhteismitallisiksi ja vertaileminen oli vaikeaa. Tarjoajista valittiin lopulta Sonera, koska Karakallion Huollon asiantuntijoille syntyi vaikutelma, että Soneran liittymä on Kotiporttia edullisempi ja tehokkaampi. Tämän hetken käyttökokemusten mukaan Soneran verkko toimii hitaasti. Syy voi olla, että ehkä sen vuoksi, että yhteydet kiinteistöön tulevat Elisan kautta. Seppo Käkelän mukaan noin 5000 heidän isännöintinsä piirissä olevista asunnoista on potentiaalisia laajakaistaliittymän käyttäjiä ja niistä muutamalla sadalla asunnolla on jo laajakaistaliittymä. Seppo Käkelän mielestä tarjoajien myynti- ja neuvottelutaidoissa on kehittämistä. Kaikki pienet ja yksinkertaisetkin asiat vaativat neuvottelua. Seppo Käkelä jakoi isännöinnin kolmeen osaan: talous, hallinto ja tekninen isännöinti. Karakallion Huolto myy näitä osia erikseen taloyhtiöille. Toistaiseksi laajakaistaliittymän hallinointia tai ei ole sisällytetty tekniseen isännöintiin, mutta tulevaisuudessa Karakallion Huolto voisi näin menetellä. Avoimen mallin mukaiset liittymät Taloyhtiöissä on usein erialojen ammattilaisia ja osaajia. Tästä huolimatta taloyhtiöt ovat haluttomia panostamaan uusiin ja epävarmoihin asioihin. Lisäksi taloyhtiöiden asukkaiden tietotekniset taidot vaihtelevat merkittävästi. Seppo Käkelän mielestä taloyhtiöt ja osakkaat eivät tavallisesti edes tiedä, mitä isännöitsijäpalveluja ovat ostaneet. Tämän vuoksi taloyhtiön toteuttama laajakaistaverkkojen hankinta ja niiden ylläpidon kilpailuttaminen on haasteellista. Seppo Käkelä ei pidä käytännössä mahdollisena, että taloyhtiöstä joku toimisi taloyhtiön vie s- tintäverkon pääkäyttäjänä tai tietohallintopäällikkönä. Taloyhtiön asukkaat vaihtuvat, ja verkon ja sen järjestelmien dokumentointi ja ylläpito jää helposti huonolle tasolle. Taloyhtiö tarvitsee avoimen mallin mukaisessa tilanteessa ulkoisen, uskottavan ja luotettavan verkon ylläpitäjän, joka pitää taloyhtiön tietojärjestelmät kunnossa ja huolehtii myös mahdollisen intranetin sisällöstä, siellä olevista tiedotteista, yhtiön dokumenteista, kulutusseurannasta, Copyright EPStar Oy, Sivu 32

41 ilmoituksista, keskustelupalstoista, käyttäjätunnuksista ja käyttöoikeuksista jne.. Haasteena on, kuinka määritellään ylläpitäjän tehtävät ja vastuut. Tämä on tärkeää myös siksi, että taloyhtiö tietää, mitä se ostaa ja mitä se voi ylläpitotoiminnalta edellyttää. Nykyinen liittymätarjonta Sepon Käkelän mielestä nykymallin mukaiset kiinteistöliittymät, joissa palveluoperaattorille tarvitsee vain antaa lupa talojakamon käyttöön, ovat helppoja hankkia. Talojakamon käyttöluvan myöntää taloyhtiön hallitus, ei isännöitsijä. Yhtiökokouksen lupaa ei tilan käyttöön tarvita, sillä operaattorille ei anneta yksinoikeutta, eikä kiinteistöliittymän hankkimisesta aiheudu yhtiölle muita kustannuksia kuin pieni sähkön kulutuksen lisäys. Toisaalta yhtiö ei saa tilankäyttöluvasta tuloja. ISKEn toiminta Seppo Käkelä kertoi, että ISKEn pyrkii tuotteistamaan entistä tehokkaammin taloyhtiöiden talouteen ja hallintoon sekä teknisen isännöintiin liittyviä isännöintipalveluja tietotekniikkaa apuna käyttäen. Tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa nykyrutiineja siten, että töitä voisi tehdä entistä enemmän Internetin kautta. ISKE ei toistaisksi ole harkinnut taloyhtiöiden viestintäverkkojen aktiivilaitteiden sisällyttämistä tekniseen isännöintiin. Hallinnolliset asiat Taloyhtiöt eivät harjoita liiketoimintaa. Viestintäverkkojen ylläpitotoiminnan, asukkaiden PCtuen järjestäminen sekä kiinteistöyhtiön omien verkkopalvelujen tuottaminen edellyttää esimerkiksi yhdistyksen perustamista ja yhtiöjärjestyksen muutosta. Kiinteistöliittymiä tehdessä tulee säilyttää osakkaiden yhdenvertaisuus. Copyright EPStar Oy, Sivu 33

42 STUL Aika: , klo Paikka: Läsnä: STUL Sulo Kovalainen, STUL ry. Mika Rinkinen, Timo Kurki Oy Lennart Wasström, Taloverkko Oy Tapio Raaska, EPStar Oy Jari Sassi, EPStar Oy Kokouksen tavoitteena oli käsitellä sähkö- ja teleurakoitsijan roolia tilanteessa, jossa taloyhtiö haluaa toteuttaa laajakaistaisten viestintäverkkojensa hallinnan, ylläpidon ja käyttäjän palvelujen toteuttamisen palveluyrityksestä riippumattomasti. Osallistujien mielestä verkonhallinta ja ylläpitorutiinit ovat suurimmat haasteet, jos taloyhtiön vastuuta lisätään ja nykyistä käytäntöä muutetaan. Mahdollisesti pienissä alle 15 asunnon yhtiöissä kiinteistöt voisivat toteuttaa palvelut ja hallinnan itse. Jos asuntojen määrä kasvaa tätä suuremmaksi, ongelmia alkaa esiintyä. Mainonta, jossa ADSL-liittymää myydään nopeuteen vedoten on harhaanjohtavaa. Todellinen käyttökelpoinen nopeus ei ole edes kotimaan sisäisillä yhteyksillä niin suuri kuin mainoksissa luvataan. Paikallisilla puhelinyhtiöillä on verkkotoimituksissa etulyöntiasema, koska ne omistavat kiinteistöihin menevät puhelinjohdot ja kuitukaapelit. Palvelun hajauttaminen kilpailutettaviin osiin edellyttää, että ostettavalle komponentille löytyy relevantti toimittaja. Lennart Wasström toivoi vastuu- ja omistusrajapintojen määrittelyä siten, että kiinteistöillä olisi paremmat mahdollisuudet kilpailuttaa toimittajia ja tehdä valintoja. Esimerkiksi datakytkimet voitaisiin sisällyttää kaapelointiurakkaan optioina. Mika Rinkinen totesi, etteivät sähkö- ja teleurakoitsijat ole tarjonneet verkkoihin palvelimia. Ne ovat olleet ja kuuluvat luontevasti tietotekniikka-alan yritysten toimialaan. Taloyhtiöllä on vastuu myös tietoturvan toteuttamisesta. Yleensä liittymä ja sen ylläpito hankitaan palveluoperaattorilta, jolloin myös vastuu tietoturvasta kuuluu operaattorille. Isännöitsijöille ei aina ole edes avaimia talojakamoihin, vaan ne täytyy pyytää puhelinyhtiöltä. Näin myös vastuu talojakamon tietoturvasta siirtyy pois isännöitsijältä. Kilpailuttaminen ja taloyhtiön oman verkon toteuttamista pidettiin mielekkäänä, jos taloyhtiö s- sä on paljon sisäistä liikennettä. Tällä hetkellähän teleyrityksen kiinteä kuukausimaksu kattaa myös taloyhtiön sisäisen liikenteen. Ethernet.-kytkinten ostamista taloyhtiölle ei pidetty kovin mielekkäänä. Jos niiden lisäksi taloyhtiö hankkisi omat palvelimet, olisi etuja mahdollista saavuttaa. Kuitenkin saavutettujen etujen pitää olla suuremmat kuin ylläpidosta aiheutuva vaiva ja vastuu. Eri operaattoreiden liittämisessä samaan kytkimeen koettiin ongelmiksi: tietoturvan toteutus, kaupalliset kysymykset ja ylläpitoon liittyvät haasteet. Taloyhtiöllä voi kuitenkin olla sopimus useamman kuin yhden Internet-palveluoperaattorin kanssa. Copyright EPStar Oy, Sivu 34

43 Kaikki kiinteistön liikenne kuten TV-ohjelmat, puhelin- ja Internetliikenne voidaan siirtää CAT 7 -yleiskaapelia pitkin. Moni urakoitsija haluaa tästä huolimatta säilyttää eri järjestelmien kaapelit erillään. Tämä tuntuu oudolta, koska tulevaisuudessa palveluoperaattorit joutuvat kuitenkin jakamaan saman kaapeloinnin. Toistaiseksi vain uusiin kiinteistöihin vedetään integroituja yleiskaapeleita. Vanhojen taloverkkojen muuttaminen tähtiverkoiksi kestää vielä kauan. Lennart Wasströmin arvion mukaan 17 vuodessa vasta vanhoista asuinkiinteistöistä vain pieni osa on muuttanut ketjuantennikaapeloinnin tähtimäiseksi. Tähtipisteitä voi kiinteistössä olla useampikin. Merkittäväksi ongelmaksi saattaa nousta signaalin jakaminen kiinteistön sisällä enimmäispituusrajoitusten takia. Copyright EPStar Oy, Sivu 35

44 Liite 2 Kiinteistön lähiverkon resurssit Sisäisen lähiverkon toteuttaminen Kiinteistön lähiverkolla tarkoitetaan lähiverkon ja yhteisten lähiverkkoverkkoresurssien hankkimista kiinteistön käyttöön. Tällaisia verkkoresursseja ovat esimerkiksi - yhteiset verkkolevyt - yhteiset verkkoon liitettävät oheislaitteet kuten kirjoittimet ja telefaxit Yhteisten verkkoresurssien hankkiminen verkkoon ja niiden käyttäminen vaatii erillisiä palvelimia ja verkkokäyttöjärjestelmän käyttöönottoa. Tulostinpalvelimella voidaan ilman verkkokäyttöjärjestelmää rakentaa taloyhtiön yhteinen verkkokirjoitin. Mikäli lähiverkkoon halutaan yhteisiä levyresursseja tarvitaan verkkokäyttöjärjestelmä. Sen avulla tehdään mm. verkkolevytilan jako, oheislaitteiden jako, käyttäjien tunnistus ja pääsynvalvonta (esim. eri hakemistoihin). Nykyisin käytössä olevia verkkokäyttöjärjestelmiä ovat mm. Novell (NetWare) Windows (NT, W2000), Linux ja Unix. Tietokoneen käyttöjärjestelmän ja verkkokäyttöjärjestelmän ei tarvitse olla samoja. Lähiverkkoon tarkoitetuissa verkkokäyttöjärjestelmissä on usein mukana myös Internetin käyttöön liittyviä palveluita ja sovelluksia kuten DHCP-palvelin, sähköpostipalvelin ja sähköpostijärjestelmä. Tavalliselle käyttäjälle (kun käyttäjätunnukset on luotu) verkkokäyttöjärjestelmäympäristö ja verkkolevyjen käyttö on melko yksinkertaista. Hän vain käynnistää koneen ja kirjoittaa salasanansa ja tunnuksensa, jonka jälkeen kaikki tapahtuu niin kuin kyseessä olisi paikallinen hakemisto. Ylläpitäjälle tämä ei ole aivan yhtä yksinkertaista, koska hänen pitää huolehtia mm. siitä, että käyttäjät ja palvelin ymmärtävät toisiaan, käyttäjille näkyvät oikeat hakemistot ja varmistaa, että kaikilla on tarvittavat oikeudet. Verkkokäyttöjärjestelmällä saadaan - verkkolevyistä varmistuksia jolloin oman tietokoneen kovalevyn rikkoutuminen ei tuhoa työdokumentteja - yhteiset hakemistot työdokumenteille ja muille dokumenteille - paikka yhteisille ohjelmistoille. Osa sovelluksista voisi olla käytettävissä verkkolevyltä jolloin lisenssimaksut olisivat edullisempia (ASP-tyyppiset sovellukset) - verkkokirjoittimet Internet-palveluihin liittyvät laitteet Omaan lähiverkkoon liitetyille Internet-palvelimilla voidaan tarjota Internetpalveluja, esimerkiksi www-sivuja julkiseen Internetiin. Internet-palveluja tarjoavalla palvelimella pitää olla oma julkinen ja kiinteä IP-osoite. Jos huoneiston asukas haluaa liittää omaan liittymään Internetissä näkyvän palvelimen, tulee palvelimella olla myös julkinen IP-osoite. Copyright EPStar Oy, Sivu 36

45 IP-osoitteet Julkisia IP-osoitteita Euroopassa jakaa RIPE. Julkiset IP-osoitteet ovat olleet loppumassa jo usean vuoden ajan. Optimointitoimenpiteillä, mm. yksityisten osoitteiden käytöllä, osoitemuunnoksella ja dynaamisten osoitteiden käytöllä, ollaan osoitteiden riittävyys toistaiseksi turvattu. Julkisten osoitteiden pula on kuitenkin niin suuri, että niitä hakeva osapuoli joutuu tarkkaan selvittämään mihin tarkoitukseen ja millaiseen käyttöön osoitteita haetaan. RIPE ei suosittele kiinteiden osoitteiden käyttöä, vaan toivoo DHCP:n ja mahdollisuuksien mukaan NAT:n ja yksityisten osoitteiden käyttöä. RIPE ei jaa osoitteita omiksi, vaan antaa ne hakijoiden käyttöön. Pienin osoitemäärä, jonka RIPE syksyllä 2002 kerralla antaa, on 16 C-luokkaa. Se vastaa 4064 IP-osoitetta. Mikäli 16 C-luokkaa käytettäisiin NAT:n kanssa voitaisiin tällä määrällä teoriassa yhdistää 4064 eri kiinteistöä Internetiin. Suuren huoltoyhtiön voisi olla mahdollista saada IP-osoitteita RIPE:ltä, mutta käytännössä yksittäisen kiinteistön on mahdoton niitä suoraan saada. Numeeristen IP-osoitteiden sijaan Internetissä yleensä käytetään verkkotunnukseen (domain) perustuvia tekstipohjaisia osoitteita esimerkiksi tai Mikäli taloyhtiö haluaa itselleen oman verkkotunnuksen pitää verkkotunnus anoa Viestintä virastolta ja taloyhtiöllä pitää olla Internet-nimipalvelin. Palvelimeksi käy esimerkiksi perinteinen PC. Mikäli palvelimelle halutaan lisää käyttövarmuutta ja kapasiteettia voidaan palvelimeksi hankkia tätä tarkoitusta varten suunniteltu palvelinkone. Palvelinkoneet erottuvat tavallisesta tietokoneesta lähinnä parannetulla vikasietokyvyllä (kaksinkertaistettuja komponentteja kuten virtalähde ja kovalevyt sekä hot-swappable - komponentit) sekä mahdollisuudella lisätä muistikapasiteettia ja prosessorikapasiteettia. Hintahaarukka alkaa tavallisen tietokoneen muutamasta sadasta eurosta useisiin tuhansiin euroihin. Palvelimet ja ohjelmat Käyttöjärjestelmäksi tulisi valita hyvin moniajoon (suorittaa useita rinnakkaisia prosesseja samanaikaisesti) soveltuva ja toiminnaltaan luotettava käyttöjärjestelmä. Näitä ovat Unixkäyttöjärjestelmien lisäksi Linux sekä Microsoftin käyttöjärjestelmät Windows NT, Windows2000 tai Windows XP. Suuri mielenkiinto kohdistuu Linuxiin, koska se on ei-kaupallinen lisenssimaksuista vapaa käyttöjärjestelmä, jonka päälle saa jo paljon eri sovelluksia. Mikäli tietotaitoa riittää, voi käyttöjärjestelmäksi valita lisenssimaksuttoman Linuxin ja käyttää säästynyt raha kunnollisen palvelimen hankintaan. Linuxia voi suositella myös siksi, että sitä vastaan ei yleensä ole tehty viruksia (toisin kuin kaupallista Microsoftia, jota vastaan hakkerit kapinoivat). Kotisivujen tarjoaminen Internetiin vaatii palvelimen ja sen käyttöjärjestelmän lisäksi wwwpalvelinohjelmiston. Palvelimen lisäksi tarvitaan ohjelmisto, jolla kotisivuja voi tuottaa. Yksinkertaisia ohjelmia on saatavilla ilmaiseksi Internetistä, mutta pidemmälle jalostettujen sivujen tekeminen vaatii HTTP-editorin lisäksi kuvan- ja mahdollisesti äänenmuokkausohjelmia. Laitteiston lisäksi tarvitaan jonkin tasoista ohjelmointitaitoa kotisivujen tekemiseen ja palvelimen sekä sisällön ylläpitoon ja hieman taiteellista silmää, jotta sivuista tulisi ulkonäöltään ja rakenteeltaan helposti lähestyttäviä. Internetistä on vapaasti saatavilla www-palvelinohjelmistoja, kuten Apache. Muita wwwpalvelinohjelmistoja on Microsoftin IIS tai Netscapen iplanet. Kiinteistöillä on mahdollisuus toteuttaa sähköposti-palvelut omalla sähköpostipalvelimella. Postipalvelin voi olla tavallinen tietokone tai tarkoitukseen rakennettu palvelinkone, jossa to- Copyright EPStar Oy, Sivu 37

46 teutuksesta riippuen on postipalvelinohjelmiston lisäksi erillinen tietokanta, johon posti talle n- tuu. Tarvittava käyttöjärjestelmä riippuu käytetystä postiohjelmasta. Teleyhtiöt käyttävät yleensä unix-palvelimia kun taas usein yritykset rakentavat postipalvelimet Windowskäyttöjärjestelmän päälle ja käyttävät esimerkiksi Microsoft palvelinohjelmiston kanssa tulevaa Exchange -ohjelmaa. Internet-palveluyrityksen on sallittava Internetistä kiinteistön lähiverkkoliittymään (postipalvelimelle) tuleva postinvälitys eli SMTP-liikenne. Postin lukuun on kehitetty kaksi erillistä tapaa. POP versio 3 (POP3) jolla posti ladataan postipalvelimelta omalle koneelle tai IMAP4, joka toimii server-client-tyyppisesti ja jättää postin palvelimelle. Usein Internet-palveluyritykset tarjoavat omiin postipalveluihin myös wwwliittymän, jolloin oman postin voi lukea mistä tahansa Internetiin liittyneestä koneesta (vrt. esim luukku.com tai Usein kaupallisten postiohjelmien tai palvelinohjelmistojen ohessa tulee myös muita, yrityskäytössä olevia sovelluksia. Näistä voidaan mainita sähköinen kalenteri tai ilmoitustaulut. Copyright EPStar Oy, Sivu 38

47 Liite 3 IP-osoitteistus Jokainen Internetiin liittyvä laite tarvitsee osoitteen, jonka avulla se kommunikoi muiden Internetiin liittyvien laitteiden kanssa. Käyttäjälle näkyvä osoite on palvelimen verkkotunnus eli tekstipohjainen nimi esimerkiksi Verkkotunnuksen taakse on kätkeytyy Internetverkon käyttämät numeeriset osoitteet, joista käytetään nimeä IP-osoite. IP-osoite on 32 bitin mittainen numerosarja, joka on esimerkiksi muotoa bitillä voidaan luoda 2 32, eli hieman yli 4000 miljoonaa osoitetta. Internetin kehitys, jolloin myös nykyinen osoiteformaatti sovittiin, alkoi jo 70-luvulla. Silloin ei osattu ennustaa Internetin valtavaa kasvua ja käytännössä 4 miljardia osoitetta ei riitä tyydyttämään kasvavan käyttäjämäärän tarpeita. Tämä on osaksi siksi, ettei kaikkia IP-osoitteita voida koskaan täysin hyödyntää ja koska Internetin alkuaikoina Internet-palveluyrityksille ja yksittäisille yhtiöille annettiin hyvin laajoja numeroalueita. Yksin MIT:n yliopistolla on sama määrä IP-osoitteita kun koko Kiinan Kansantasavallalla. Osoitepula havaittiin jo vuosia sitten ja lähestyvään IP-osoitteiden loppumiseen reagoitiin niiden jako-organisaatioissa voimakkaasti. Osoitteiden jakokriteereitä tiukennettiin sekä välia i- kaisten IP-osoitteiden käyttöä suosittiin. Samassa yhteydessä määriteltiin osoitemuunnoskäytäntö, jonka avulla yhden IP-osoitteen taakse voidaan kätkeä useita käyttäjiä. Käytännössä osoitepula näkyy myös nykyisissä kiinteistöliittymissä. Teleyritysten tarjoamissa liittymissä suositaan väliaikaisia IP-osoitteita tai niissä käytetään osoitemuunnoksia, jotta yhden IP-osoitteen taakse saadaan liitettyä useita käyttäjiä. Koska useat käyttäjät käyttävät samaa IP-osoitetta ei suora yhteys käyttäjältä-käyttäjälle onnistu. Väliaikaisten osoitteiden käyttö johtaa siihen, että IP-osoite muuttuu kun tietokone sammutetaan ja laitetaan uudelleen päälle johtaen siihen, ettei tiettyä osoitetta voida sitoa tiettyyn verkkotunnukseen. Tämä taas johtaa siihen ettei Internet-verkosta voida kytkeytyä väliaikaisen osoitteen omaavaan tietokoneeseen tai palvelimeen. Käyttäjä voi tarvitessa erikseen ostaa kiinteän IP-osoitteen palveluyritykseltä. Toinen nykyisen Internetin ja IP-osoitteistuksen tuoma heikkous on julkisen IP-osoitteen sitominen Internet-palveluyritykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistö, jolla on oma lähiverkko, voi käyttää vain yhtä Internet-liikennettä välittävää palveluyritystä. Huoneistokohtainen tai käyttäjäkohtainen Internet-liikennettä välittävän palveluyrityksen valintaa ei voida (riittävän helposti) toteuttaa. Osoitteen sitominen Internet-palveluyritykseen tarkoittaa samalla sitä, että jos palveluyritystä vaihdetaan, joudutaan verkon kaikkien laitteiden osoitteet muuttamaan. Osoitteiden hallinnan helpottamiseksi ja samalla edellä mainitun osoitepulan hillitsemiseksi on kehitetty menetelmä, jossa tietokone saa automaattisesti verkosta IP-osoitteen, kun se kytketään päälle. Toiminnetta kutsutaan nimellä DHCP (Dynamic Host Control Protocol). Tämän avulla kaikkiin laitteisiin ei tarvitse fyysisesti muuttaa osoitetta palveluyrityksen vaihdon yhteydessä, vaan osoitteet muutetaan keskitetysti DHCP-palvelimeen, joka jakaa IP-osoitteet käyttäjille. DHCP:tä ei suositella käytettäväksi jaettaessa IP-osoitteita palvelimille, joihin halutaan ottaa yhteys Internetin välityksellä. Nämä palvelimet vaativat aina kiinteän IPosoitteen, joka linkataan palvelimen verkkotunnukseen ( Osoitepulan ja muutaman muun nykyisen IP-osoitteen heikkouden poistamiseksi on Internetiä kehittävät tahot määritelleet uuden osoitteistustavan. Kun vanhaa kutsutaan nimellä IP versio 4 (IPv4) on uudelle annettu versionumero 6, IPv6. Suurin muutos versioon 4 on kasvanut osoitepituus, joka IPv6:ssa on 128-bittiä Sen avulla voidaan määritellä yli 4 miljardia kertaa 4 miljardia kertaa 4 miljardia kertaa 4 miljardia kertaa IP-osoitetta. Copyright EPStar Oy, Sivu 39

48 IPv6 tekee mahdolliseksi jakaa jokaiselle huoneistolle oma osoiteavaruus (joukko osoitteita), jota voidaan käyttää liitettäessä esimerkiksi saunankiukaan ohjaus Internetiin, valvontakameroiden osoittamiseen tms. Samoin IPv6 tekee huoneistokohtaisen palveluyrityksen valinnan helpommaksi sekä entisestään helpottaa laitteiden kytkemistä verkkoon (autokonfiguroinnit). IPv6 on vielä tulevaisuutta. Sen käyttöönotto vaatii suuria muutoksia koko globaaliin Internetiin jolloin sen käyttöönotto on hidasta. Julkinen valta pyrkii edistämään IPv6:n käyttöä. Sen perustelut edistämiselle ovat juuri laajakaistaisten julkisten IP-osoitteiden omaavien liityntöjen tarjoaminen tasapuolisesti kansalaisille sekä oman tietotekniikkateollisuuden avustaminen uusien laitteiden ja palveluiden luojana. IPv6:n käyttöönottoaika on kuitenkin useita vuosia. Copyright EPStar Oy, Sivu 40