Tulvatietoja rjestelma n ka ytta ja kysely vanha sovellus uusiksi

Transkriptio

1 v. 1, Tulvatietoja rjestelma n ka ytta ja kysely vanha sovellus uusiksi Ympäristöhallinnon tulvatietojärjestelmän Hertta-sovellus sisältää tällä hetkellä sekä vanhalla että uudella sovellustekniikalla toteutettuja osioita. Vanhalla tekniikalla toteutettu osa sisältää lähinnä tietojen haun Hertassa sekä pistemäisten tulvatietojen tarkastelun ja tallennuksen. Pistemäisiä tulvatietoja ovat havaitut ja määritetyt vedenkorkeudet ja virtaamat sekä alin rakentamiskorkeussuositus. Vuonna 2016 on tarkoitus siirtää kaikki osiot uuteen sovelluskehitysympäristöön. Samalla parannetaan niiden osalta järjestelmän käytettävyyttä ja toimintoja. Turhia toimintoja voidaan poistaa ja uusia tarpeellisia toimintoja lisätä. Käyttöliittymää uudistetaan, mutta olemassa oleva tietorakenne pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon samana, esim. kunkin tulvatietolajin tietoa tallennetaan omalle paikallensa paikalla on edelleen nimi, mutta sitä voidaan jatkossa myös ehdottaa automaattisesti Vanhan osan uudistamisen yhteydessä voidaan samalla tehdä kehitystoimenpiteitä myös jo uudessa sovellusympäristössä oleville tulvatietojärjestelmän osille (tulvariskien alustava arviointi, tulvakartat ja hallintasuunnitelmat). Tämän kyselyn on tarkoitus kartoittaa käyttäjien tarvitsemia toimintoja ja kehitystarpeita. Kysymykset eivät kata kaikkia uudistettavia osioita, mutta myös muihin voi esittää kommentteja vapaamuotoisissa kentissä. Kysymyksiä ei ole esitetty sellaisten kehittämistarpeiden osalta, jotka on jo aikaisempien palautteiden perusteella todettu ja päätetty toteuttaa joka tapauksessa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kehitystoimenpiteiden valinnassa ja priorisoinnissa. Käynnistymässä on järjestelmän kehittämisprojektin (TULVATJ4) viimeinen vuosi, joten tässä vaiheessa on erityisen tärkeätä toteuttaa käyttäjien tärkeänä pitämät uudistukset. Vastattaessa olisi hyvä huomioida myös tallentamistyön vähenevät resurssit. Tärkeätä on tunnistaa olennaiset toiminnot ja toteuttaa kehitystoimenpiteet, jotka tehostavat jokapäiväistä työtä ja tulvariskien hallintaa. Kyselemme tarvittaessa lisätietoja vastauksien pohjalta. Kyselyyn vastataan Webropol-lomakkeella. Tämä dokumentti sisältää kysymyksiin liittyviä kuvia, joiden tarkoitus on toimia muistin virkistäjinä ja havainnollistaa kysymyksiä sekä hiukan taustoittaa kysyttävää asiaa. Monivalintakysymysten kohdalla on esitetty lisäkysymyksiä, joihin voi halutessa esittää vastauksia tekstikentässä. Kyselyssä on kolme sivua, vastaamiseen menee aikaa arviolta minuuttia. Kaikkeen ei tarvitse vastata. Toivomme vastauksia viikon 49 loppuun mennessä ( ). Kiitämme etukäteen vastuksistasi panoksestasi tulvatietojärjestelmän kehittämisen eteen! TULVATJ4-projektiryhmän puolesta Tanja Dubrovin ja Mikko Sane, SYKE 1

2 1. Miten usein olet käyttänyt seuraavia tulvatietojärjestelmän toimintoja ja miten tärkeänä niitä pidät jatkossa? A. Tietojen haku erilaisia hakuehtoja käyttäen B. Haettujen tietojen esittäminen taulukossa (esim. tulvahavainnot Excel-taulukossa). Pitääkö pystyä valitsemaan erilaisia tietoja vai voiko tulostaa vakiomuodossa kaiken suoraan Exceliin josta voi karsia ja muokata? 2

3 C. Haettujen tietojen esittäminen kartalla Hertta-sovelluksen kautta. D. Pistemäisten tulvatietojen selailu karttapalvelussa (esim. Karpalo). Pistemäisiä tulvatietoja ovat mm. havaitut sekä määritetyt vedenkorkeudet ja virtaamat, suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista sekä jää- ja hyydepatojen muodostumispaikat. 3

4 E. Pistemäisten tulvatietojen selailu paikkatieto-ohjelmassa (esim. ArcGIS). Pistemäisiä tulvatietoja ovat mm. havaitut sekä määritetyt vedenkorkeudet ja virtaamat, suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista sekä jää- ja hyydepatojen muodostumispaikat. F. Tietojen jakaminen ympäristötiedon raporttien kautta (tällä hetkellä palvelussa tulvavahingot, 4

5 G. Havaintoaseman (Hydro tai Hydrotempo (liikuteltavien asemien mittaukset)) tulvahavaintojen linkittäminen tulvatietojärjestelmään, siten että myös nämä näkyvät kartalla haettaessa tulvahavaintoja. Hydrotempolla ei ole muuta karttakäyttöliittymää. H. Useiden vedenkorkeuksien/virtaamien tallentaminen samalle tulvapaikalle samalla kertaa taulukko-muodossa 5

6 I. Tulvakohde, ts. tulvapaikkojen ryhmittelytapa, käytettiin esim. TURINA:ssa. Käytännössä tulvapaikat ryhmittyvät usein vesistöalueen tai ELY-keskuksen mukaan, jotka esitetään muutenkin. J. Tulvatietojen (paikkojen) linkittäminen toisiinsa. Esim. alin rakentamiskorkeus-paikkaan linkitetty määritetty vedenkorkeus ja siihen edelleen määritetty virtaama. Voidaan linkittää myös Hydro tai HydroTempo paikkaan. Voitaisiinko sujuvoittaa tallennusta? 6

7 Avoimet kysymykset Avoimissa vastauskentissä voi pohtia esim. seuraavia asioita: 1.a) Mitä hakuehtoja käytät tietojen haussa (ts. mitkä minimissään tarvitaan)? 1.b) Mitä tietoja haluat esittää taulukossa (ts. mitä minimissään tarvitaan)? Pitääkö taulukkoon tulostettavat tiedot pystyä valitsemaan, vai riittääkö että tiedot tulostetaan suoraan taulukkoon standardimuodossa, ja käyttäjä voi itse muotoilla ja karsia tietoja Excelissä? 1.d) Mitä tietoja pitäisi mielestäsi olla saatavilla kartan kautta esim. kohdetta klikkaamalla? 1.h) Voisiko toiminnon korvata datan tuomisella tiedostosta? Muu kommentit, esim. kehitystoivomukset karttatoimintoihin liittyen ja mitä aineistoja tulisi tarjota ympäristötiedon raporttien kautta? Ideoita toteutukseen, esim. millä tavalla harvemmin tarvittavat, mutta kuitenkin tarpeelliset toiminnot tulisi olla saatavilla tietojärjestelmässä, jotta ne eivät häiritsisi päivittäin tarvittavia toimintoja. 7

8 2. Arvio seuraavien tallennusratkaisujen tärkeys Koskee pistemäisten tulvatietojen tallentamista esim. asteikolla 1-5 (1= ei tarvita, 5=välttämätön) 1. perinteinen lomake (täytetään lomakkeeseen tiedot, yhtenä kohtana hypätään kartalle valitsemaan paikan sijainti) 2. karttapohjainen (tietoja voidaan selata kartalla ja toisaalta myös tallentaa suoraan kartalta lähtöisin) 3. taulukkopohjainen (tiedot voidaan tallentaa taulukosta, sis. useita tulvapaikkoja ja havaintoja samalla kertaa, esim. RTK-GPS-mittaukset) 4. mobiili (tiedot voidaan tallentaa jo maastosta käsin älypuhelimesta, esim. mitattu vedenkorkeus ja/tai valokuva) Avoimet kysymykset Kommentit 8

9 3. Arvioi seuraavien kehitysideoiden tärkeys Joka tapauksessa toteutettavaksi päätetyistä toimista ei ole kysytty kyselyssä, esimerkkejä on listattu alle. Voit toki myös kommentoida näitä avoimeen kenttään, esim. jos joku kehitystoimi on tarpeeton. Myös vielä epämääräisessä määrittelyvaiheessa olevat kehitysideat on jätetty pois kyselystä. - muiden kuin perusskenaarioiden (toistuvuudet 1/2a, 1/5a, 1/10a, 1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a (avovesitulvat)) vedenkorkeuksien ja virtaamien tallentaminen mahdolliseksi (erikoisskenaariot, esim. jäistä aiheutuvat tulvat) - käyttäjä voi valita järjestelmästä halutun korkeusjärjestelmän ja esittää vedenkorkeudet siinä riippumatta siitä missä korkeusjärjestelmässä vedenkorkeus on alun perin tallennettu - aikaisemmat määritykset (esim. em. skenaarioita vastaavat vedenkorkeudet) jäävät talteen kaikissa tulvatietolajeissa (versiointi). Näin voidaan katsoa esim. tietyn kiinteistön aikaisempi suositus alimmasta rakentamiskorkeudesta - ylläpito-organisaation lisäys kaikkiin tulvatietolajeihin. Tällöin tietoja pääsee muokkaamaan vain ko. organisaatiota edustava tallentaja - sisäisten lisätietokenttien ja sisäisen henkilötietotietokenttien luominen mahdollista internetavausta varten. Näihin kenttiin tallennetaan tietoja, joita ei haluta internetiin tietoturvasyistä (esim. muistiinpanot ja henkilöiden nimet). Tällä valmistaudutaan mahdolliseen internet-avaukseen. Tästä päätetään kuitenkin erikseen - tulvakarttoja vastaavien vedenkorkeuksien vienti automaattisesti infoviivoista (vedenkorkeusviivoista) havaintoasemien kohdilta tulvakartan metatiedoiksi (saadaan näin vesistömallin ennustekuviin, esim. Kittilä), virtaamat joudutaan tallentamaan vielä erikseen, koska niitä ei ole juurikaan infoviivoissa - jää- ja hyydepatohavaintojen tallentaminen myös ilman vedenkorkeutta. Näin voidaan tallentaa tiedot esiintyneistä jää/hyydepatopaikoista päivämäärineen myös ilman vedenkorkeustietoja - ELYjen käyttämän USPA-asianhallinta linkin lisäys (AHJO-linkki jää myös edelleen käyttöön) - meritulvakartan luominen keskitetysti koko rannikkoalueelle. Ilmatieteenlaitos on määrittämässä parhaillaan interpoloinnissa käytettäviä vedenkorkeusviivoja ja tulvavaarakartat on tavoitteena tuottaa syksyllä 2016 Kaikki kehitysideat ja muu määrittelymateriaali on saatavilla täältä: SYKE: \\kkg43\gispro\projekti\tulva\hankkeet\tulvatj4\määrittely_vanha_uusiksi ELY:t \\kkg43.ymparisto.fi\gispro\projekti\tulva\hankkeet\tulvatj4\määrittely_vanha_uusiksi TULVATJ_1_2_3_4_palautekooste_v2.xlsx 9

10 A Tulvakartan metatietojen tallentamisen kehittäminen, esim. taulukkopohjainen tallennusratkaisu, jotta ei tarvitsisi tallentaa kutakin tulvaskenaariota yksitellen (alla esimerkki Salon tulvakartasta, jossa parikymmentä eri skenaariota), ja puutteiden korjaaminen metatietolomakkeessa (mm. aakkostaminen skenaarion mukana ei tällä hetkellä toimi). Kerro kommenteissa kehitysideasi. 10

11 B Tulvakarttoihin perustuvien tulvatilastojen esittäminen ympäristötiedon raporteissa Hertan yhteydessä ympäristöhallinnon verkossa, vrt. tulvavahingoista toteutettu ratkaisu, joka jo internetin puolella: > Tulvavahinkotilastot (Ympäristötietojen raportit) C Tulvakarttoihin perustuvien tulvatilastojen esittäminen ympäristötiedon raporteissa internetissä, vrt. tulvavahingoista toteutettu ratkaisu: > Tulvavahinkotilastot (Ympäristötietojen raportit) 11

12 D Tulvavahinkotietojen (valtion ja vakuutusyhtiöt) esittäminen esiintyneiden tulvien yhteydessä. Sivulla voitaisiin esittää vahinkotiedot vastaavasti kuin esim. havaitut vedenkorkeudet tulvan alkamisajan ja päättymisajan väliseltä ajalta ko. valuma-alueella sijaitsevien kuntien/postinumeroiden perusteella. 12

13 E Monipuolisemmat muokkaustyökalut tulvariskikohteille. Kuvaa tarkemmin kommenteissa, mitä ominaisuuksia tarvitsisit lisää riskikohteiden hallintaan (lisäys, muokkaus, selaus, raportit). F Tulvavahinkokohteiden (toteutuneet tulvavahingot) tallentaminen vastaavasti kuin tulvariskikohteiden tallentaminen. Tällä hetkellä tulvatietojärjestelmään voi tallentaa tulvariskikohteita vain tulvavaarakarttoihin (tulvaskenaarioihin) perustuen. Tulisiko järjestelmään olla mahdollista tallentaa myös pistemäistä vahinkotietoa, esim. tiedot tietylle riskikohteelle aiheutuneista vahingoista, tarvittaessa myös tulvavaarakarttojen kattaman alueen ulkopuolelta. Nämä voitaisiin liittää esiintyneiden tulvien yhteyteen (ks. kohta D). Tällä hetkellä esiintyneissä tulvissa on esitetty vahinkotiedot vain määrinä tietyllä alueella ei siis kartalla koordinaattipisteinä. Toteutetulla ratkaisulla voitaisiin halutessaan esittää kartalla kiinteistöt, joilta on laadittu lausunto tulvan poikkeuksellisuudesta ja linkittää lausunto ko. pisteeseen. G Tulvariskikohteiden tallentaminen mahdolliseksi muualta kuin tulvavaarakartoitetulta alueelta. Tällä hetkellä tulvariskikohteita pystyy tallentamaan vain tulvavaarakartoitetuilta alueilta. H Vanha peruskarttalehti tulvatiedon sijaintitiedossa. Onko tämä enää tarpeellinen? Tarvitseeko tämän perusteella hakea tietoa? I Uuden TM35-karttalehden tallentaminen sijaintitiedoksi. Siis nykyisten maastokarttojen lehtijako, onko sille tarvetta tulvatietojärjestelmässä hakuehtona? J Uomaverkon tallentaminen sijaintitiedoksi tarvittaviin tulvatietolajeihin. Tulisiko tulvatietoa (kommentoi mitkä tulvatietolajit!) olla haettavissa myös uomarekisterin tietojen mukaisesti vai riittääkö valuma-aluehaku? K Vesimuodostumien tallentaminen sijaintitiedoksi tarvittaviin tulvatietolajeihin. Tulisiko tulvatietoa (kommentoi mitkä tulvatietolajit!) olla haettavissa myös vesimuodostumien perusteella vai riittääkö valuma-aluehaku? Nyt vain esiintyneet tulvat, tulevaisuuden tulvat ja tulvariskialueet (ns. karkean sijainnin tulvapaikat) ovat haettavissa vesimuodostumien perusteella. L Tulvavahinkotietojen (vanhat valtion myöntämät korvaukset ja uudet vakuutusyhtiöiden maksamat korvaukset) esittämien kartalla. Tulisiko ArcGIS:iin ja/tai karttapalveluun saada teemakartta, joka kuvaa tulvavahinkojen määrää kunnittain, postinumeroittain ja vuosittain? Kerro tarkemmat ideasi kommentteihin. M Liikenneviraston ja ELY(L):n keräämien riskikohteiden esittäminen kartalla (esiintyneet tulvista aiheutuneet liikennehäiriöt (vrt. ja tierekisteriin tallennetut / alueurakoitsijoiden raportoimat kohteet 13

14 N Karkean sijainnin tulvatietolajien (esiintyneet tulvat ja tulevaisuuden tulvat) esittäminen kartalla. Tällä hetkellä nämä on esitetty kartalla vain ko. tulvapaikan yhteydessä, vrt. kuva. Pitäisikö näistä olla laadittu teemakartta esim. ArcGIS:iin, jolloin nähtäisiin esim. esiintyneet tulvat valumaalueittain ja vuosittain. O Erikoisskenaariot myös Karpalo-karttapalveluun katsottavaksi. Tällä hetkellä erikoisskenaariot löytyvät vain ArcGIS:n tulvakäyttöliittymän kautta (saat sen esille valitsemalla Customize > Toolbars > Tulva) sekä tulvakarttapalvelussa (täysversio). P erikoisskenaariot myös Internetin Oiva-palveluun ladattavaksi. Tällä hetkellä Oiva-palvelussa ( ovat ladattavissa vain perusskenaarioiden aineistot (vesistö- ja meritulvat). Q Tulvariskiaineistot ladattavaksi myös Internetin Oiva-palveluun (riskiruudut ja tulvan peittämät tiet). Tällä hetkellä ladattavana ovat vain tulvavaaravyöhykkeet, havaitut tulva-alueet sekä merkittävät tulvariskialueet. R Myös vanhat kartoitukset tulisi olla tarkasteltavissa esim. ArcGIS:ssä. Nyt tarkasteltava ovat vain voimassa olevat kartoitukset. Vanhat kartoitukset ovat tarvittaessa saatavilla SYKEstä. 14

15 S Erikoisskenaarioille yhteinen valtakunnallinen kohde-karttataso (kartoitettu alueet). Tällä hetkellä kustakin erikoisskenaariosta on oma kartoitettu alue -karttatasonsa. T Muista tulvariskialueista paikkatietoaineisto. Nyt vain merkittävistä tulvariskialueista on laadittu aluerajaukset (polygon). U PDF-karttojen tuottaminen kaikilta tulvavaarakartoitetuilta alueilta. Tällä hetkellä ne on tuotettu vain merkittäviltä tulvariskialueilta sekä ELYjen erikseen toivomilta alueilta V PDF-karttojen vieminen internetiin metatietolomakkeiden kera. Tämä voitaisiin hoitaa jotenkin automaattisesti -sivun yhteyteen. Aineisto voitaisiin samalla tallentaa muistitikuille jokaiseen ELYyn ihan vain varmuuden vuoksi. 15

16 W tulvakarttapalveluun tieto, onko riskikartoitus tehty vai ei. Tällä hetkellä käyttäjä ei tiedä, onko alue ja skenaario riskikohteiden puuttuessa riskitön vai onko tallennus vain tekemättä (alla vertailuna kuvat alueesta, jossa riskikohteet tallentamatta ja alueesta jolla ne on tallennettu). Teksti voisi olla samantyyppinen kuin yleispiirteisen tulvavaarakartan varoitus, vrt. vas. kuva alla, kerro ideasi jälleen kommentteihin. X tulvakarttapalveluun mahdollisuus antaa palautetta puutteista ja virheistä. Käyttäjä voisi klikata kartalle ja kertoa esim. puuttuvan riskikohteen sijainnin tai kuvata virheen kohteen sijainnissa. Tällä hetkellä palautteeseen tulee kirjoittaa osoite, koordinaatit tai kuvata sijainti muuten. Y tulvasuojeltujen alueiden pinta-alojen/tilavuuksien ilmoittaminen vesistötöiden tietojärjestelmässä (vesistötöiden tietojärjestelmä, VESTY). VESTYssä on tätä varten omat kenttänsä, myös muita esim. alueurakoissa tarvittavia tietoja voidaan tallentaa VESTYyn. Kommentoi mille tarvetta. Z VESTY:n kenttien "merkittävyys tulvan kannalta" ja "käyttäytyminen tulvatilanteessa" ottaminen käyttöön tulvapenkereiden/patojen yhteydessä. Tiedot saisi myös näkyviin käyttöön otettavan viimaisen tulvapenger&pato-paikkatietoaineiston yhteydessä karttapalvelussa ja ArcGIS:ssä. Onko ko. kentille tarvetta? Miten kentät määriteltäisiin? Kerro ideasi kommenteissa. 16

17 Avoimet kysymykset Kommentit, lisätiedot jne. 17