Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lausunnon valmistelu KUUMA -johtokunta Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja

2

3 Uudenmaan esivalmistelun organisaatio Neuvottelukunta valmistelutahot, kuntajohtajat, henkilöstöjärjestöt, sidosryhmät, kuntien kh:n pj:t, kuntien KV:n pjt Esivalmistelun ohjausryhmä Mhs:n strategisten kokousten laajennettu kokoonpano + Mvston pj:t Virkamiesjohtoryhmä (pj:mkj) Alatyör Kuntajohtajakokous Muutosjohtaja Sosiaali- ja terveystiimi: Uudellamaalla jo käynnistynyt soteyhteistyö Sotemuutos johtaja(t) Alatyör Alatyör Alatyör Alatyör Pelastustoimi ja varautuminen, projektipäällikkö Maakunta-tiimi Alatyör Alatyör Alatyör Viestintätiimi Sihteeristö (muutosjohtajien tuki) Digitalisaatio ja uudet toimintatavat -tiimi ICT& tukipalvelutiimi Kiinteistötiimi Henkilöstöasiat tiimi Uudenmaan liitto // Nylands förbund // Helsinki-Uusimaa Region

4 Esivalmistelu on alkanut ja kestää lain voimaantuloon saakka Esivalmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien, henkilöstön ja omaisuuden siirtämiselle Suunnittelussa on tärkeää hahmottaa ainakin: Maakunnan tavoitetilan kuvaus (muutosvisio). Maakunnan tehtäviä toteuttavien palvelutoiminnan toiminnalliset tavoitteet. Pääasialliset keinot ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Muutoksen keskeiset vaiheet ja vaiheiden lopputulokset/tuotokset. Muutoksen toteutusvaiheiden aikataulut. Suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen tarvitsemat resurssit (kyvykkyydet) ja niiden määrät. Muutoksen toteutukseen liittyvä viestintä ja vuorovaikutus. Huomioiden maakunnassa ja kunnissa käynnissä olevien kärkihankkeiden muutosohjelmien tavoitteet ja sisällöt.

5 Esivalmistelu saakka Maakunnallinen valmistelu mm. Maakunnan hallinto ja talous Henkilöstö Omaisuus Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat ICT Sosiaali- ja terveydenhuolto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijatuki kunnille Alueellinen alkoholihallinto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maatalous ja maaseudun kehittäminen Maataloustuotanto Kalatalous ja vesitalous Aluekehittämisviranomaisen tehtävät Koulutustarpeiden ennakointi Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Kuntien alueiden käyttö ja rakennustoimi Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristötoimijoiden verkostot Liikenne Yksityistiet Liikunnan edistäminen Identiteetti ja elinvoima Kulttuuri Vesihuolto ja vesivarat Vesien ja merensuojelu sekä merialuesuunnittelu Ympäristötieto Alueellinen varautuminen Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitus Romaniasiat Alueelliset yhteispalvelut Maakunnan vapaaehtoiset tehtävät

6

7

8

9

10

11 KUUMA lausuntoesitys Tarvitaan tuotantoalueita Aito integraatio perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä eivät Uudenmaan maakunnan osalta toteudu, mikäli palvelutuotanto tapahtuu koko Uudenmaan kattavalla palvelutuotantomallilla. Se on maakuntana poikkeavan suuri tuottajarooliin. Keski-Uudenmaan ehdotus on, että Uudenmaan maakunta jakautuu neljään tuotantoalueeseen, jotka ovat pääkaupunkiseutu, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja Länsi-Uusimaa. Tämä rakenne varmistaa hallittavan kokoiset sote-palvelujen tuotantoalueet Uudenmaan maakunnassa.

12 Vaalipiirit ja vaikutusmahdollisuudet Lainsäädäntöön tulee rakentaa mekanismi, jolla varmistetaan maakunnan eri osien tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet. Maakuntavaaleissa keskisuurten ja pienten kuntien on erityisen vaikeaa saada edustajansa maakuntavaltuustoon. Uudenmaan maakunnassa tulee olla neljä vaalipiiriä demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisille kunnille.

13 Kasvupalvelut kunnille Kasvupalveluihin sisältyvien työllisyydenhoidon palvelujen järjestämisvastuu tulee keskittää uudessa voimaan astuvassa hallintomallissa kunnille. Palveluiden järjestäminen tulee turvata riittävillä resursseilla siirtämällä tarvittava määrä henkilöstöä ja määrärahoja nykyisestä työ- ja elinkeinohallinnon organisaatiosta uuteen kuntaorganisaatioon. KUUMA-kunnat näkevät, että mikäli maakuntauudistus tapahtuu hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti, oleellista muutosta parempaan ei tapahdu. Nykyisten työ- ja elinkeinohallinnon organisaation sijasta vastuu siirtyisi vain maakunnille, jolloin kuntien mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin velvoitteisiin pysyisivät yhtä kaukana kuin ennen uudistusta.

14 Kaavoitusta maakunnalle Maakuntalakipaketissa ei ole kuvattu tulevaa MAL järjestelmää. KUUMA-seutu ei näe estettä maakuntakaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnittelun siirtämiselle maakunnan tehtäväksi. Myös valtion väyläverkon ylläpidon osalta vastuun siirtämistä maakunnalle voidaan pitää hyväksyttävänä ratkaisuna. KUUMA-seudun mielestä hallinnon tasojen muutos jättää epäselväksi sen, miten kaavojen toteuttamisen vastuu valtion, itsehallinnollisen maakunnan ja itsehallinnollisten kuntien välillä jakaantuu. Kokonaistarkastelu MRL suhteen on tehtävä ennen maakuntauudistuksen toimeenpanoa lähtökohdasta, että asemakaavoitus ja rakennusvalvonta ovat kuntapohjaisia toimintoja. Uuden hallinnon tason tulee pitää huolta siitä, että kuntien kaavoituskäytännöt eivät eriydy liikaa.

15 Ei uusia oikeushenkilöitä Maakuntalakiluonnoksen säännökset maakunnan palvelulaitoksesta tulee poistaa. Maakunnan yhteyteen perustettava erillinen ja kokonaan uusi oikeushenkilö ja palvelujen erottaminen tämän erillisen oikeushenkilön vastuulle saa aikaan raja-aidan, joka luo esteitä toiminnan johtamiselle, maakunnan toiminnan ja talouden kokonaisuuden hallinnalle.

16 Toiminnalliset kokonaisuudet säilytettävä KUUMA-seutu katsoo, että rakennusvalvontaa ei pidä siirtää maakunnalle. Toiminto kytkeytyy kiinteästi kunnalliseen maankäyttöön ja kaavoitukseen. Lainsäädännön tulee ohjata tiiviimpään kuntayhteistyöhön. Kaavoitus-maapolitikka-rakennusvalvontaympäristöasiat, ml. kunnallistekniikka on asiakasta palveleva kokonaisuus, pirstominen voi johtaa hallitsemattomaan alueiden käyttöön.

17 Valtion ohjausta rajattava Maakuntien palvelujen järjestämiseen kohdistuvan valtion ohjauksen tulisi kohdistua ainoastaan strategisiin tavoitteisiin sekä maakuntien välisen työnjaon näkökulmasta strategisesti merkittäviin kohteisiin. Valtakunnalliset ja tarvittaessa erikseen kullekin maakunnalle asetettavat sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset tavoitteet sekä ministeriön ja maakuntien neuvottelumenettely ovat riittäviä ohjausvälineitä. Valtiolla ei tule olla ohjausvaltaa maakuntien operatiiviseen toimintaan.

18 Myös kunnat tuottajiksi Yhtiöittämisen edellyttää järjestäjän taholta vahvaa ohjaus- ja seurantamekanismia erityisesti Uudenmaan maakunnan alueella, jossa yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa on runsaasti. Toiminnan turvaamiseksi myös kunnilla tulee olla mahdollisuus toimia yhtiömuodossa palvelujen tuottajina, mikäli yhtiöittämisvelvollisuuteen päädytään.

19 Tyhjenevät kiinteistöt Lainvalmistelun yhteydessä on varmistettava, että siirtymäkauden jälkeen mahdollisesti tyhjilleen tai vajaakäytölle jäävistä kiinteistöistä ei aiheudu kunnille taloudellisia vaikeuksia. Mikäli edetään lakiesityksen mukaisesti, kuntayhtymien maapohjat tulee jättää kuntien omistukseen.

20 Verokattosäännös tarpeeton Kunnan oikeus päättää veroprosentistaan kuuluu perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ytimeen. Verokaton säätäminen sisältää riskin nollariskisyyden menettämisestä ja siten kuntien rahoituskustannusten merkittävästä noususta. Verokattosäännös on tarpeeton ja joka tapauksessa poikkeamismahdollisuuden tulisi olla väljempi.

21 Valtionohjaus liian tiukka Maakuntien itsehallinnon kannalta on erittäin ongelmallista, että ne ovat miltei kokonaan valtionrahoituksen varassa. Valtionrahoitukseen perustuva malli on esitysluonnoksessa johtanut maakuntien aivan liian tiukkaan ja yksityiskohtaiseen valtionohjaukseen.

22 Case Kiljavan Sairaala Kunnan omistamia, sellaisten osakeyhtiöiden osakkeita, joiden päätoimiala on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen ei tule siirtää vastikkeetta maakunnalle. Esimerkkinä hyvin toimivasta kuntien ja kuntayhtymän omistamasta osakeyhtiöstä on Keski-Uudenmaan kuntoutussairaala Kiljavan Sairaala Oy, jolla on keskeinen rooli alueen kuntoutuksen palveluketjussa. Tällaisten osakeyhtiöiden kohdalla tulisi mahdollistaa kuntien ja maakuntien yhteisesti omistamien toimitilayhtiöiden perustaminen, tai siirtäminen maakunnalle käypään arvoon.

23

24 Kiitos!