MONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele

Transkriptio

1 MONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele

2 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot Sijainti ja vesistöalue Hankkeen tausta Esiselvitykset ja maastotutkimukset Hankkeen tavoitteet Luvan tarve ja sopimukset Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus Suunnitellut toimenpiteet Töiden toteutus Vaikutusten arviointi Hoito ja kunnossapito Tila ja omistajatiedot Kustannusarvio Toteuttamiskustannukset Hoitokustannukset... 8

3 3 LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1: Suunnitelmakartta 1: Pituusleikkaus 1:5000/1: Padon periaatepiirros 5. Kustannusarvio

4 4 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja vesistöalue Hankealue sijaitsee Kempeleen kunnassa n. 2 km Kempeleen kuntakeskuksesta Oulunsaloon päin (valuma-alueella 84V107). Vesi alueelta laskee Salmiojan kautta Liminganlahteen n 4 km päässä hankealueesta. Hankealue on n 3,2 ha. Kosteikon valuma-alue on kooltaan n. 60 ha. Järvisyys on 0 % ja peltoa on 26,8 ha eli valuma-alueesta 44,7 %. Kohteen sijainti- / valuma-aluekartta on esitetty liitteessä Hankkeen tausta Maatalous on Liminganlahden valuma-alueella suurin vesistökuormittaja. Ravinne- ja kiintoainekuormitus aiheuttaa rehevöitymistä ja liettymistä ja sitä kautta muutoksia ekosysteemissä. Suurin osa ravinteista tulee Liminganlahteen Temmesjoen ja Lumijoen tuomana, mutta rannikkoalueen ojilla on oma osansa lahden kuormituksesta. Hajanaisista lähteistä tulevaa kuormitusta täytyy vähentää hajautetuilla vesiensuojelumenetelmillä, eli esimerkiksi useilla pienillä kosteikoilla. Monkkasenrannan kosteikko on ei-tuotannollisen investointituen ehdot täyttävä toteutuskohde. Monkkasenrannan kosteikon hankealue on nykyisellään erittäin märkä suoalue, jossa on hieman avovettä. Kosteikon pinta-ala on rajattu tälle alueelle niin, että se liittyy luontevasti läheiseen peltoon sekä suunniteltuun Harjapään laitumeen.

5 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty laserkeilattua korkeusmallia valuma-alueen määrityksessä ja hankesuunnittelussa. Hankealueen uomamittaukset on tehnyt Monkkasenrannan Erä. Hankealueen läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tietojärjestelmien mukaan suojelualueita tai suojeltuja luontotyyppejä, tiedossa olevia uhanalaisten kasvien esiintymisalueita tai rauhoitettuja pesäpaikkoja. Hankealue ei sijaitse kaava-alueella. Hankealueella ei ole muinaisjäännöksiä. Hankkeen valuma-alueen yläosat sijaitsevat Kempeleenharjun pohjavesialueella, joka on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Hankkeen toimenpiteet eivät kuitenkaan ulotu pohjavesialueelle, eikä niillä ole vaikutusta pohjavesialueeseen. Liminganlahden rannikkoalueella esiintyy paikoin happamia sulfaattimaita. Hankealueella ei maanomistajien tietojen mukaan pitäisi olla happamia sulfaattimaita (todettu pelto- ja metsätöiden yhteydessä), mutta niiden mahdollinen esiintyminen tutkitaan ennen hankkeen aloittamista ja tarpeen mukaan rajoitetaan kaivusyvyyttä ja kalkitaan kaivumaat. 1.4 Hankkeen tavoitteet Monkkasenrannan kosteikkoalue rajoittuu suunnitteilla olevaan Harjapään laitumeen ja hankkeiden yhteisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen/lisääminen sekä maiseman avautuminen. Monivaikutteisen kosteikon perustamisen toisena hyvin tärkeänä tavoitteena on kiintoaineen ja ravinteiden vähentäminen peltojen valumavesistä sekä veden viipymän kasvattaminen. 1.5 Luvan tarve ja sopimukset Vesilain mukaista lupaa ei tarvita. Hankkeeseen ei sisälly ruoppaamista eikä vesistön keskivedenkorkeuden nostamista. Kosteikolla ei aiheuteta vettymishaittaa lähialueen pelloille. Kosteikon perustamisesta on sovittu hankealueen maanomistajien kanssa kirjallisella vuokrasopimuksella. 2. Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N2000 korkeusjärjestelmässä ja ETRS TM35FINkoordinaatistossa. Suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 2 ja kosteikon pituusleikkaus liitteessä 3. Korkeuserot alueella ovat vähäisiä. Vettä ei padoteta hankealuetta ympäröiviin ojastoihin eikä peltojen kuivavaraa heikennetä. Kosteikko toteutetaan pääosin kaivamalla. Alue on erittäin märkää ja pintaturvetta poistamalla saadaan helposti paljon matalan veden aluetta. Matalan veden alueella tapahtuu fosforin pidättymistä maaperään ja kasvillisuuteen. Alueelle kaivetaan kolme syvempää allasaluetta kiintoaineksen laskeutumisen varmistamiseksi. Syvänteissä voi tapahtua myös hapettomat olot vaativaa typen poistumista. Matalan ja syvän veden avovesialuetta kosteikolla tulee olemaan n 0,75 ha padotuskorkeudella 1,8. Syvänteissä vesisyvyys on 1,2-1,4 metriä. Taulukko 1. Kosteikon tunnusluvut. 5

6 6 Pinta-ala osuus valuma-alueesta Valuma-alue 60 ha Peltoa valuma-alueesta 28,6 44,7 % Kosteikkoalue 3,2 ha 5,3 % Kosteikon vesi- ja tulvaalue 1,9 ha 3,2 % Mitoitus Altaiden syvyyksiä ja patorakenteita mitoittaessa on käytetty valuma-alueeseen perustuvia virtaama-arvioita. Valuma-alueen koko on noin 60 ha, jolloin keskiylivirtaama (MHQ) on noin 108 l/s ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20 ) m 3 /s. on n 216 l/s. Padon rakenteet mitoitetaan kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman mukaan. Kosteikon yläpuolella on ainoastaan pelto-ojia, joihin kala ei nouse, joten kalankulkua ei patorakenteessa tarvitse huomioida. 2.2 Suunnitellut toimenpiteet Kosteikolle ei voi padota vettä paljoa ja kokoaikaisesti, ettei vaaranneta peltojen kuivatusta. Kosteikolle kaivetaan suunnitelmakartan mukaiset vesialueet liitteen 3 pituusleikkauksen mukaisesti. Vesi padotaan kaivetulle kosteikolle settirakenteisen virtaama-aukon avulla. Settien avulla kosteikon vedenpintaa voidaan laskea kun peltotyöt sitä vaativat ja pitää vesipintaa korkeammalla, kun se on mahdollista. Kosteikkoalueen maanomistajat ovat yhdistyksen jäseniä ja toimihenkilöitä, joten vesipinnan säätely ja kosteikon hoito voidaan toteuttaa hyvin joustavasti. Nykyisellään suunniteltu poistouoma on vain matala, osin umpeenkasvanut oja. Oja perkataan ennen kosteikon tekemistä, ja sen alaosaan tehdään laskeutusallas. Poistouoman pohjan korkeus tehdään korkeuteen N2000+1,40, jolloin kosteikko saadaan tarvittaessa melko tyhjäksi ja laskua saadaan Salmiojaan 60 cm 550 m matkalla. Kaivettavat massat ja altaat Maa-ainesta poistetaan n cm kartan osoittamilta alueilta. Lisäksi tehdään n metrin syvemmät syvännealueet kartan osoittamiin paikkoihin kiintoainetta pidättämään. Vesipinta on matalilla alueilla n cm kun padotus on korkeudella N2000+1,60 ja cm kun padotus on korkeudella N2000+1,80. Kosteikkoaluetta kiertelevä leveä uoma luiskataan kaltevuuteen 1:3-1:6, jolloin sieltä löytyy vesipinnan vaihdellessa aina matalaa rantaa. Leveän uomamaisen osuuden syvyys on pääsääntöisesti sama kuin matalan veden alueella. Kosteikon kaivamisesta syntyy kaivumassoja m 3. Kaivettavat massat ovat turvetta ja hienoa hietaa/savea. Kaivumassojen läjitys Kaivumassoista käytetään n m 3 N2000+2,40. peltoalueen alaosien korottamiseen tasoon

7 Kaivumassoista kasataan matala (30 cm) loivaluiskainen patopenkere kosteikon ympärille sekä muotoillaan kosteikon saarekkeita ja niemekkeitä. Luiskan kaltevuus on pääasiassa 1:6. Kosteikkoalueelle jätetään myös koskematonta turvepintaista aluetta. Kaivumassoja tähän kuluu n m 3. Noin 300 m 3 käytetään pienen maisemakumpareen muotoilemiseen ja loput kaivumassat n 400 m 3 käytetään huoltouran korottamiseen. Lähtöuoman perkkaamisesta syntyvät massat läjitetään leveälti ojan reunaan. Ojajärjestelyt Peltovedet Harjapään tilalta ovat aiemmin laskeneet Salmiojaan peltoalueen länsikulmasta. Tämä reitti katkaistaan ojakatkolla joka toteutetaan puupaalujen ja huolellisesti tiivistettävien maamassojen avulla. Tiivisteseinänä käytetään esimerkiksi vesivaneria. Puupontit isketään riittävän syvälle ohivirtausten välttämiseksi ja tiivisteseinä ulotetaan riittävän pitkälle penkereeseen. Vesien johtamiseksi pellon reunaoja on tässä syvä ja sitä voidaan madaltaa. Tilan Puistola kosteikkoalueen pohjoispuoleiselle metsäalueelle maanomistaja on metsän kuivatusolojen parantamiseksi suunnitellut kuivatusojaa. Nämä vedet johdetaan kosteikon itäreunan altaaseen. Samoin tilan Puistola itäpuolella olevan naapurin pelloilta kuivatusvedet johdetaan kosteikon itäreunan altaaseen. Näin saadaan kosteikolle enemmän peltovesiä pudistettavaksi ja samalle se parantaa naapurin peltojen kuivatustilannetta. Peltovesien nykyinen kulkureitti katkaistaan edellä kuvatun kaltaisella ojakatkolla. Puuston raivaus Kosteikon ja pellon väliin sekä kosteikon ja laitumen väliin jäävät jäävä reuna-alueet raivataan näkymän avaamiseksi mm. linnuille. Raivaustarve on myös kaivettavalla alueella. Syntyvä raivausjäte kasataan alueelle ja poltetaan. Ainespuu jätetään maanomistajille polttopuuksi Huoltoreitit Kosteikolle kuljetaan pellon ja metsän väliin tehtävää n 700 metrin pituista huoltouraa pitkin maanomistajien kanssa sovitun mukaisesti. Huoltouraa korotetaan kosteikon kaivumassoilla. Huoltouraan sijoitetaan kaksi rumpuputkea (50 mm) ojien ylittämisen mahdollistamiseksi. Pato Vesi padotaan kaivetulle kosteikolle settirakenteisen virtaama-aukon avulla. Padon periaatekuva on esitetty liitteessä 4. Pato on mitoitettu kerran 20 vuodessa sattuvan tulvan varalle Töiden toteutus Työt toteutetaan maanomistajien kanssa sovittuja työmaateitä pitkin. Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Toteuttamisvaiheessa varmistetaan kaivu- ja patotöiden laatu. Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Kaivutyöt suositellaan tehtäväksi kevättalvella, jolloin maa on jäässä ja kantaa paremmin koneita. Talven aikana työmaateitä voi jäädyttää. Työn toteuttamisajankohdaksi valitaan mahdollisimman vähävetinen aika.

8 2.4 Vaikutusten arviointi Kosteikkoalueiden ja altaiden suunnittelussa on huomioitu peltojen ja metsien vaatima kuivavara. Näin ollen kosteikolla ei heikennetä nykyisten hankealueen tai yläpuolisten peltojen kuivatustasoa. Kosteikko pidättää kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita sekä jonkin verran myös liukoisia ravinteita. Kosteikko myös pidättää valuma-alueen vesiä ja lisää veden viipymistä alueella. Kosteikko tarjoaa suojaisia paikkoja esimerkiksi linnustolle ja parantaa alueen maisema-arvoa. Suunnitellut kaivutyöt ulottuvat osin turpeen alaiseen mineraalimaahan. Alueella saattaa esiintyä happamia sulfaattimaita, joten se tutkitaan ennen hankkeen aloittamista ja tarvittaessa rajoitetaan kaivusyvyyttä ja kalkitaan kaivumaat. 3. Hoito ja kunnossapito Altaiden syviin osiin laskeutuneen liejun määrää voi tarkkailla mittakepillä. Sedimentoituneen aineksen määrä tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ja syvänteet tyhjennetään tarvittaessa eli silloin, kun lieju uhkaa lähteä liikkeelle tulvavirtaamalla tai syvä osa mataloituu liiaksi vähentäen veden viipymää altaassa. Lieju kaivetaan pois kuivana aikana ja läjitetään siten, ettei ravinteita valu takaisin vesiin. Ravinnepitoisen sedimentin voi levittää pelloille. Varjostavan puuston kasvaminen vesialueiden laidoilla pitää veden viileänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua, mutta pajukkoa on hyvä raivata. Pajukkoa ei raivata samana vuonna kosteikon vastakkaisilta luiskilta. Tarvittaessa niitetään kasvillisuutta rannasta ja vesialueelta ravinteiden poistamiseksi ja kosteikkoalueen monimuotoisuuden sälyttämiseksi. Niitto parantaa kosteikon sedimentin happitilannetta, koska pohjalle ei vajoa niin paljon kuollutta kasvillisuutta joka hajotessaan kuluttaa happea. Niitto- ja raivausjäte kerätään pois alueelta. Niitto on ajankohtainen vasta muutaman vuoden kuluttua kosteikon perustamisesta. Tällöin niitetään 2-3 kesänä peräkkäin ja pidetään muutaman vuoden tauko. 4. Tila- ja omistajatiedot 5. Kustannusarvio 5.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 5 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa. Kosteikon rahoitukseen haetaan ei-tuotannollisten investointien tukea Hoitokustannukset Kosteikon hoitokustannukset ovat liitteenä 5 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa viiden vuoden ajalta.

9 Kosteikon perustamis ja hoitokustannukset. Monkkasenrannan kosteikko 3,2 ha, Kempele. Perustaminen: Suorite määrä yksikkö yks.hinta yht. euro Jäädyttäminen ja lumenauraus, traktorityö 30 h Jäädyttäminen ja lumenauraus, miestyö 20 h Kaivutyöt m h Raivaustyöt 80 h Raivausjätteen kasaus, traktorityö 30 h Levitys pellolle m h Kalkitus 50 t Penkereen teko 2000 m Pato rakenteineen 1 kpl Kaivukatkot 2 kpl Huoltoura 1 kpl Rummut (50 cm) 2 kpl Pelto ojien perkkaus ja johtaminen 600 m 2, Poistouoman luonnonmukainen perkkaus 550 m 5, Yleiskustannukset (15%) 4824 Yhteensä ALV 0% Hoito: Suorite määrä yksikkö yks.hinta yht. euro Altaiden puhdistus tarvittaessa 40 h Puhdistuslietteen ajo ja tasaus 25 h Puhdistuslietteen kalkitus 12 t Kasvillisuuden poisto tarvittaessa 100 h Hoito yhteensä (5v) 7245 Vuotuinen hoitokustannus 1 449

10 Vaneripato poistouoman suunnasta katsottuna. Vanerin tulee olla sivusuunnassa pidempi kuin on piirroksessa. Silloin se varmasti pysyy paikoillaan. Lähde: Käytännön kosteikkosuunnittelu. TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 1/2009

11 (c) Maanmittauslaitos 1:2000

12 Suunniteltu laidun Tulo kosteikolle Syvänteet Avovesialuetta Penger Tulva-aluetta Luiskat 1:6 vedenalainen suiste Ojan perkkaus Tulo kosteikolle Lähtö kosteikolta Ojan perkkaus Johdinoja (c) Maanmittauslaitos 1:1000

13 Valuma-alue 60 ha Kosteikkoalue 3,2 ha (c) Maanmittauslaitos 1:2000