NIPSINGINOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Liminka, Tyrnävä
|
|
- Kirsi Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NIPSINGINOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Liminka, Tyrnävä
2 1 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot Sijainti ja vesistöalue Hankkeen tausta Esiselvitykset ja maastotutkimukset Hankkeen tavoitteet Luvan tarve ja sopimukset Suunnitellut toimenpiteet Yleistä Mitoitus Suunnitelma Kosteikko Rakenteet Töiden toteutus Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Muut vaikutukset Hoito ja kunnossapito Tila- ja omistajatiedot Kustannusarvio Toteuttamiskustannukset... 10
3 2 LIITELUETTELO 1. Sijainti- / valuma-aluekartta 1: Suunnitelmakartta 1: Toimenpiteet kaavakartalla 1: Uoman pituusleikkaus 1:5000/1: Padon 1 asemakuva 1:200 ja leikkaukset 1: Padon 2 asemakuva 1:200 ja leikkaukset 1: Pyörrelampien asemakuva 1:250 ja poikkileikkaukset 1: Kustannusarvio 6.2 Padon 1 kustannusarvio 6.3 Padon 2 kustannusarvio 6.4 Pyörrelampien kustannusarvio 7. Lausunto luvan tarpeesta 8. Happamien sulfaattimaiden kartoitus
4 3 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot 1.1 Sijainti ja vesistöalue Hankealue sijaitsee Limingan ja Tyrnävän kunnissa, Ala-Temmeksen taajamassa noin 5 km Tyrnävän kuntakeskuksesta luoteeseen. Nipsinginoja kuuluu Ala-temmeksen valuma-alueeseen (58.021) ja laskee Temmesjokeen hankealueen alapuolella. Hankealueen yläpuolinen uomaosuus on kaivettua kuivatusuomaa. Nipsinginoja kulkee syvässä uomassa varsinkin hankealueen alaosassa. Nipsinginojaa on tarkasteltu noin 1,2 km:n matkalta ja toimenpiteitä on suunniteltu noin 850 metrin matkalle. Kosteikon valuma-alue on kooltaan n. 16,7 km 2. Järvisyys on 0 % ja peltoa valumaalueesta on merkittävä osa. Kohteen sijainti- / valuma-aluekartta on esitetty liitteessä Hankkeen tausta Temmesjoen vesistöalueen vesi on väriltään ruskeaa ja sameaa. Kiintoaineen lisäksi vesistön ongelmana on runsasravinteisuus. Temmesjoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Nipsinginojan reunat ovat paikoin syöpyneet. Luiskasortumien lisäksi uoma on vesoittunut. Nipsinginojan valuma-alueella on runsaasti maataloutta ja lisäksi kasvavien asutusalueiden hulevedet aiheuttavat kuormitusta alapuoliseen vesistöön. Nipsinginojassa on hienojakoista kiintoainetta ja ravinteita. Kosteikko rakennetaan osana EAKR -rahoitteista Meidän jojet kosteikoilla kuntoon - hanketta. Limingan kunnanarkkitehti Pentti Kela on ideoinut hankealueelle kosteikkoa, ja alue on huomioitu Ala-Temmeksen asemakaavassa. Nipsinginojalla on tarkoitus testata uudenlaista menetelmää kiintoaineksen pysättämiseksi, pyörreselkeytyslampea. 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset Suunnitelmassa on käytetty maanmittauslaitoksen laserkeilattua korkeusmallia. Uoman on kartoittanut osittain Limingan kunnan mittamiehet ja osittain Marko Ojamaa sekä Virve Kupiainen Maveplan Oy:stä. Virve Kupiainen on ottanut maanäytteet pyörrelampien kohdilta happamien sulfaattimaiden kartoittamiseksi kaivualueilla. Maanäytteet on hapetettu ja niistä on tutkittu happamuus. Happamien maiden kartoituksen tulokset on esitetty liitteessä 8. Hankealueen läheisyydessä ei ole OIVA -järjestelmän tai paikkatietoikkunan mukaan luonnonsuojelualueita, -kohteita tai erämaa-alueita. Hankealueen lähellä ei ole pohjavesialueita. Hankealueen eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Ala-Temmeksen jokivarsitalot. Ympäristö ei ole hankkeen vaikutusalueella. Hankealueella ei ole muinaisjäännöksiä. 1.4 Hankkeen tavoitteet Nipsinginojan kosteikkomaisen allasketjun ja pyörrelampien perustamisen tavoitteena on vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tai lisääminen sekä veden viipymän kasvattaminen. Alueen maisema-arvo kasvaa aliveden noston ja maisemaa avartavien raivausten, koskimaisten pohjapatojen ym toimenpiteiden myötä. Suunnitellut toimenpiteet lisäävät Nipsinginojan puromaisuutta ja tukevat uoman luonnollista kehitystä. Kosteikon tavoitteena on vähentää maatalouden ja kasvavan asutuksen hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Toimenpiteet vähentävät ojan syöpymistä ja kasvattavat
5 hieman veden viipymää alueella. Pyörreselkeytyslammilla on mahdollista pysäyttää kiintoainesta alueella, johon ei muun maankäytön ja maiseman vuoksi ole järkevää sijoittaa perinteisiä laskeutusaltaita. Hankkeen toteutuksen jälkeen saadaan myös tutkimustietoa pyörreselkeytyslampien toiminnasta. Tutkimustietoa tarvitaan erityisesti siitä pysäyttävätkö lammet myös hienompaa eroosioherkän uoman kiintoainetta, jota on vaikeaa pysäyttää perinteisillä laskeutusaltailla. 1.5 Luvan tarve ja sopimukset Vesilain mukaisen luvan tarpeesta pyydettiin lausunto ELY-keskukselta. Vesilain mukaista lupaa ei tarvita. Sopimukset patojen perustamisesta ja muista toimenpiteistä on tehty kunkin maanomistajan kanssa. Lausunto on esitetty liitteessä Suunnitellut toimenpiteet 2.1 Yleistä Tekninen suunnitelma on laadittu N60+ -korkeusjärjestelmässä ja Euref TM35FIN - koordinaatistossa. Suunnitelmakartta on esitetty liitteessä 2 ja uoman pituusleikkaus liitteessä 3. Nipsinginoja kulkee syvässä kurussa hankealueen alaosassa. Alueelle rakennetaan kaksi pohjapatoa allasketjun luomiseksi. Altaiden lisäksi uomaan rakennetaan 2 pohjakynnystä, jotka osaltaan pysäyttävät pohjakulkeumaa, elävöittävät maisemaa, ja auttavat hyödyntämään uoman tulvahyllyjä. Tulva-aikaista vesipoikkileikkausalaa lisätään hyödyntämällä tulvahyllyiksi sopivat alueet. Tämä voi vähentää myös törmien erodoitumista. Padotuskorkeudet on suunniteltu siten, että allastilavuudet ovat mahdollisimman suuria kiintoaineksen laskeutumisen ja viipymän varmistamiseksi. Ympäröivien rakennusten kellarikorot, vesijohdot, peltojen kuivavara, nelostien rummut yms on huomioitu padotuksen suunnittelussa Mitoitus Pyörrelampia ja patorakenteita mitoittaessa on käytetty valuma-alueeseen perustuvia virtaama-arvioita. Valuma-alueen koko on noin 16,7 km 2, jolloin keskiylivirtaama (MHQ) on noin 0,9 m 3 /s ja ja kerran 20 vuodessa toistuva ylivirtaama (HQ 1/20 ) 2,5 m 3 /s (vertailuvesistönä Huopakinoja, jossa vähemmän peltoa kuin Nipsinginojassa). Seunan nomogrammilla saadut vastaavat luvut ovat hieman suuremmat MHQ 1,4 m 3 /s ja HQ 1/20 2,65 m 3 /s. Nipsinginojan vedenpinnan korkeuksia on mitattu vuonna 2012 jatkuvatoimisella loggerilla. Myös näitä tuloksia on hyödynnetty mitoituksessa ja tulevien vedenpintojen arvioinnissa. Allasosien mitoituksen pintakuormana on käytetty hienon hiedan vaatimaa 1m/h, jolloin altaiden syvänteissä on hyvä olla vettä keskimäärin 0,8-1,1 m. Lietevaraksi on huomioitu 0,3 m. Tulvahyllyjen muotoiluilla ja kynnyksillä lisätään veden viipymistä ja ne parantavat kosteikon hydraulista tehokkuutta. Patojen rakenteet on mitoitettu kerran 20 vuodessa toistuvan ylivirtaaman mukaan. Patojen luiskat suunnitellaan siten, että kaloilla on esteetön kulku patojen yli.
6 5 2.2 Suunnitelma Kosteikko Allasosuuden ja pyörrelammet Padon 1 yläpuolella on vettä keskiveden aikaan noin 1,1 m ja padon 2 yläpuolella noin 1,4 m. Pato 1 rakennetaan koulun ja maatilan väliin lähelle nelostien rumpua, jotka rajoittavat padotusta. Koulun ja maatilan kellarien lattiakorot on huomioitu padotusta suunniteltaessa. Patojen lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi pohjakynnystä, jotka osaltaan lisäävät allasosuuksia. Nelostien rummun yläpuolen ja pyörätien rummun alapuolen kiveys kunnostetaan tarvittaessa. Pohjapadot voivat muuttaa hieman uoman virtaamaa patojen alapuolella. Kiveyksillä voidaan varmistaa, että rumpujen päädyt eivät syövy. Pyörrelampien alueella on happamia sulfaattimaita. Kaivumaat kalkitaan ja läjitetään maanomistajien ja Limingan kunnan kanssa sovittaviin kohtiin. Läjitysmaille on varattu tilaa kaavakarttaan (kaavaan merkityt mäet ja kumpareet). Läjitysalueet sovitaan kuitenkin vielä erikseen ennen töiden aloittamista. Kaivumaat voidaan levittää myös pelloille riittävän kauaksi uomasta siten, ettei valumavesiä pääse takaisin uomaan. Pyörrelampien välinen uomaosuus tasataan, jotta hankealueen yläpuolisten peltojen kuivatus ei heikkene. Nykyistä vesipintaa ei kuitenkaan lasketa, jotta nykyisen vesipinnan alapuoliset happamat sulfaattimaat eivät pääse hapettumaan. Allasosuuksien syvänteisiin saa sedimentoitua liejua 0,3 metriä kiintoaineksen laskeutumista häiritsemättä. Allasosuuksien matalikoihin pääsee muodostumaan kosteikkokasvillisuutta mikä osaltaan hidastaa veden virtaamaa ja edesauttaa kiintoaineen laskeutumista. Altaat tulee puhdistaa kertyneestä kiintoaineksesta säännöllisesti. Tylvahyllyt ja kynnykset Suunnitelmakarttaan merkityt tulvahyllyt ovat olemassa olevia tasanteita, jotka ovat muodostuneet herkästi erodoituvan törmän romahtaessa. Tulvahyllyjen yläpuolista törmää voidaan muotoilla tarvittaessa loivemmaksi, jolloin tulva-aikaista vesipoikkileikausalaa saadaan lisättyä entisestään. Hyllyjen tasannetta ei kaiveta keskivedenpintaa alemmas. Tulvahyllyille muodostuu kasvillisuutta, joka sitoo luiskia ja pidättää ravinteita. Tulvahyllyjä voi puhdistaa tarvittaessa tiheästä vesakosta. Luiskat voidaan kasvittaa luiskiin soveltuvalla kestävällä ruohovartisella tai muulla kasvipeitteellä, sillä hankealueen maalajit ovat erittäin herkästi erodoituvat. Uomaan voidaan tehdä kaksi pohjakynnystä (PL 3+30 ja 5+55). Alempi kynnys on pohjapatojen vaikutusalueella. Kynnys pysäyttää kuitenkin kohteessa ennen kaikkea pohjakulkeumaa ja viivyttää etelästä laskevia ojavesiä. Ylempi kynnys on tulvahyllyn yhteydessä, jolloin tulvahylly voi toimia myös pienemmillä virtaamilla. Kynnykset voidaan toteuttaa puisina pohjakohoumina tai kivisinä kynnyksinä. Uoman pohja on erittäin pehmeä, joten rakenteen voi toteuttaa myös puuta ja kiveä yhdistelemällä, jolloin säästetään materiaalikustannuksissa. Mikäli kynnykset rakennetaan kivirakenteisena, alle asennetaan suodatinkangas N4.
7 Puuston raivaus ja maisemointityöt Uoma kulkee kurussa, jonka laidat ovat paikoitellen tiheän kasvillisuuden peitossa. Iso puusto varjostaa vettä pitäen sen viileänä. Suurta puustoa raivataan ainoastaan tarvittaessa huoltourien yms tekemiseksi. Sellaiset puut, jotka ovat kaatumaisillaan uomaan tai voivat edesauttaa törmien sortumista, poistetaan. Hankealueella raivataan tarvittaessa keskiveden alapuolista uomaa pajuista ja vesakosta. Lisäksi raivataan patojen ympäristöä maiseman avartamiseksi. Näköyhteys uomaan ja pohjapadolle lisää alueen maisemallista arvoa. Uoman varteen jätetään isompia puita, mutta tiheät pensaikot ja pajukot poistetaan. Huoltoreitit Padoille kuljetaan maanomistajien kanssa sovittavia huoltouria pitkin. Huoltourat tehdään ensijaisesti uoman eteläpuolelle Rakenteet Patorakenteet Padot rakennetaan maa- ja kivirakenteisina ilman erillistä tiivisteseinää. Padon runko tehdään hiekkamoreenista ja pato verhoillaan louheella tai luonnonkivillä. Verhouksesta tehdään mahdollisimman tiivis täyttämällä kivien raot soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. Harjalle ja luiskiin upotetaan suuria lohkareita, joiden laki ulottuu keskivedenpinnan yläpuolelle. Maisemalohkareilla rikotaan vesipeiliä ja padot saadaan näyttämään luonnonmukaisilta ja koskimaisilta. Molempien patojen alivirtaama-aukot tehdään mahdollisimman suurien lohkareiden avulla. Aukon korkeus on 0,15 m ja leveys keskellä 0,15 m (aukon leveys harjalla 0,2 m ja pohjalla 0,05 m). Alivirtaama-aukkoa jatketaan alaluiskaan. Patojen yläluiska tehdään kaltevuuteen 1:3 ja alaluiska kaltevuuteen 1:10 tai loivemmaksi. Näin ollen tekokoskimaisen padon yli on esteetön kulku kaloilla. Patojen harjan pituus on 3 metriä. Kivi- / louheverhoilun paksuus on 0,4 m. Patojen alla ei ole selkeää tiivistä pohjamaakerrosta. Patojen alta kuoritaan varoen pehmeikköä tarvittavilta osin. Patojen alle asennetaan suodatinkangas (käyttöluokka N4), jolla on suuri vetolujuus. Suodatinkangas vähentää patorakenteiden painumista pehmeälle pohjalle perustettaessa. Patojen rungot tiivistetään huolellisesti. Padon 1 harjan korkeus on N60+ 5,1...5,3 m. Harjan lievästi kaltevan osuuden leveys on 3,8 metriä. Kiviverhoilu nostetaan harjan kohdalla uoman luiskiin tasolle N60+ 6,5 m kaltevuudessa 1:2...1:3. Padon 2 harjan korkeus on N60+ 5,7...5,95 m. Lievästi kaltevan osuuden leveys on 5,2 m. Kiviverhoilu nostetaan uoman luiskiin tasolle N60+ 7,5m. Ennen pohjapatojen rakentamista perustetaan patopaikkojen yläpuolelle maarakenteinen työpato. Patojen asema- ja leikkauskuvat on esitetty liitteessä 4. Pyörrelampien rakenteet Pyörrelampi 1 kaivetaan säännöllisen muotoiseksi altaaksi. Altaan pohja on soikean mallinen, ja se liittyy olemassa olevaan uomaan siten, että uoma laskee kourumaisesti kohti altaan pohjaa. Uoman altaan puoleinen reuna verhoillaan, jolloin uoma kuristuu ja altaan ja uoman välinen maakannas on tuettu, ja se ei sorru tai syövy tulvalla. Näin ollen lampi sijaitsee uoman tangentilla. Lammen pohja kaivetaan tasoon N60+ 5,5 m. Altaan
8 reunat kaivetaan tasoon N60+ 7,5 m kaltevuudessa 1:3, jonka jälkeen luiskat tuodaan kohti maanpintaa kaltevuudessa 1:6. Uoman poikki asennetaan virranohjain tasoon N60+ 6,5 m. Ohjain istutetaan uoman vastarannan tulvahyllyyn, josta se tuodaan loivasti kaarevana kohti altaan länsipuolen seinämää, jossa se toimii seinämän eroosiosuojana. Virranohjain on helpointa toteuttaa paaluista ponttiseinärakenteena. Virranohjaimen yläpuolinen luiska kivetään. Ponttiseinämä voidaan asentaa hieman vinoon. Virranohjaimen uomaosuuden alapuoli kivetään, jolloin se toimii pyörrelammen pinnalta poistuvalle vedelle matalana ylisyöksykynnyksenä. Virranohjaimen ja uoman välinen kivettävä maakannas kaivetaan matalaksi, jolloin vettä pääsee poistumaan uomaan pidemmältä matkalta. Lammen puhdistus perustuu siis pyörteeseen, joka syntyy pohjan läheisessä vesipatsaassa. Pyörteen keskelle kertyy kiintoainesta ja puhdistunut vesi nousee ylöspäin ja poistuu pyörteestä kohti uomaa. Pyörrelampi 2 kaivetaan muistuttamaan luonnossa esiintyviä akanvirtapaikkoja. Uoma kuristetaan kiveyksellä tai suurella lohkareella ennen uomalevennystä, jolloin pyörrelammen vastarannalle muodostuu kiitovirtauspaikka. Lammen pohja kaivetaan tasoon N60+ 6,0m, joka on hieman uomaa matalammalle. Pyörrelammen kohdalle muodostuu tällöin hitaamman virtaaman vyöhyke, jolloin osa kiitovirtauksesta kääntyy kohti suvantoa muodostaen pyörteen. Pyörrelammen länsiseinämä suojataan esim. ponttiseinällä. Seinämästä tehdään mahdollisimman jyrkkä ja kaareva, jolloin se edesauttaa virtaaman kääntymistä. Muuten altaan pohja kaivetaan kaltevuudessa 1:3 tasoon N60+ 7,0. Tästä tasosta seinät kaivetaan kaltevuudessa 1:6 kohti maanpintaa. Molempien lampien loivat luiskat kasvitetaan. Lampien välisen uomaosuuden pohja tasataan. Sillat huomioidaan rakennusvaiheessa. Uomat kaivetaan siten, että lampien viereen jää tilaa viljelystielle, ja siltoja voidaan hyödyntää myös jatkossa. Pyörrelampien ympärille rakennetaan aita tarvittaessa. Lampien pyörteinen virtaus altistaa uoman eroosiolle varsinkin tulva-aikoina. Uoman eroosiosuojaus toteutetaan kiviverhouksella, sillä kiveykset toimivat samalla uomaa kuristavina ja vettä ohjaavina elemetteinä, jotka varmistavat lampien toimivuuden. Kiviverhous voidaan toteuttaa louhos- tai luonnonkiviverhoiluna. Louheen tulee olla sekalouhosta ja luonnonkivimateriaalin tulee olla lajittumatonta. Verhouksen paksuus on vähintään 0,4 metriä ja kivien koko on d65>300 mm. Kiveys tiivistetään huolellisesti ja kivien välit täytetään pienlouheella ja murskeella / soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. Kivimateriaalia laitetaan liitteessä 5.1 esitettyihin kohtiin. Kivimateriaalia tarvitaan suunnittelmassa esitetylle alueelle yhteensä noin 180 m 3 rtr. Töiden toteutusvaiheessa varmistetaan suurilla kivillä, että kiveyksen alataite on huolellisesti tuettu. Kiviverhoilun alle asennetaan suodatinkangas käyttöluokka N4. Sen yläreuna tapitetaan huolellisesti, jotta kangas ei näkyisi valmiista rakenteesta. Verhoiltu uoman luiska on kaltevuudeltaan 1:2, mutta sekalouhosverhous voidaan rakentaan kaltevuuteen 1:1,75. Verhousta voidaan tehdä tarvittaessa pidemmälle matkalle, kun lampien toimintaa on seurattu ja mahdolliset eroosioherkät kohdat kartoitettu. Kauempana alueilla, joilla eroosiosuojaus ei vaikuta lampien hydrauliseen toimivuuteen, voidaan käyttää myös muita uoman eroosiosuojausmenetelmiä. Pyörrelampien asema- ja poikkileikkauskuvat on esitetty liitteessä 5. 7
9 2.3 Töiden toteutus Työt toteutetaan maanomistajien kanssa sovittuja työmaateitä pitkin. Työt suoritetaan tarpeetonta haittaa ja vahinkoa välttäen. Toteuttamisvaiheessa varmistetaan kaivu- ja patotöiden laatu. Pohjapatojen tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Virtaamat ovat ajoittain vähäisiä, jolloin vesi voi purkautua muualta kuin alivirtaama-aukosta, mikäli patoa ei ole toteutettu riittävän tiivisti. Työn aikana vältetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuolisiin vesiin. Patotyöt, kiviverhoilutyöt ja uoman muotoilua vaativat työt suositellaan tehtäväksi mahdollisimman vähävetisenä ajankohtana. Uoman puhdistuksessa varmistetaan, ettei kaivu muuta uoman tai luiskien korkeuksia vaan kohdistuu kasvillisuuteen ja muihin esteisiin. Luiska- ja uomakasvillisuus ehkäisee eroosiota ja osallistuu kiintoaineen ja ravinteiden sitomiseen. Ennen töiden toteutusta voidaan hankealueelta kartoittaa uoman paikat, joihin on luontaisesti kertynyt kiintoainesta. Töiden toteutuksen yhteydessä tällaiset madaltuneet suvannot, mutkat ja altaat voidaan puhdistaa. Työmaatiet ja työliikenne on järjestettävä siten, että ympäristölle, muulle liikenteelle tai muille toiminnoille ei tuoteta merkittävää vahinkoa eikä haittaa. Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus on varmistettava ennen töiden aloittamista. Kun massojen siirtoa tapahtuu yleisiä liikenneväyliä käyttäen, kuljetuskaluston on oltava asianmukaisia. Työskentelyalueen jälkien peittäminen, maisemointi ja alueen siistiminen todetaan silmämääräisin havainnoin Vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Vedenkorkeudet nousevat hankealueella. Padoilla nostetaan varsinkin alivettä. Keskivesi nousee patojen kohdalla korkeintaan 0,8-1,2 m. Tulevat keskiveden korkeudet heti patojen yläpuolella ovat seuraavat: Pato 1 Pato 2 MW N60+ 5,22 m MW N60+ 5,82 m Virtaamiin tai tulvavedenkorkeuksiin ei vaikuteta merkittävästi. Uoman nykyiset tulvavedenkorkeudet ovat patojen purkautumiskäyrän mukaisia korkeuksia korkeammalla, joten uoman nykyiset tulvavedenkorkeudet määräävät myös tulevat tulvavedenkorkeudet. Veden viipymä hankealueella voi kasvaa Muut vaikutukset Kosteikkoalueen ja altaiden suunnittelussa on huomioitu peltojen ja asutusalueen vaatima kuivavara. Näin ollen kosteikolla ei heikennetä hankealueen eikä yläpuolisten alueiden kuivatustasoa. Allasketju pidättää kiintoainesta. Tulva-aikaisen vesipoikkileikkausalan kasvattaminen tulvahyllyjen avulla pidättää hieman valuma-alueen vesiä ja voi lisätä veden viipymistä alueella. Kosteikko tarjoaa suojaisia paikkoja esimerkiksi linnustolle ja parantaa alueen maisema-arvoa. Pyörrelammet pysäyttävät ainakin pohjakulkeumaa ja karkeampaa kiintoainesta.
10 Alueella esiintyy happamia sulfaattimaita, joiden hallinnassa suunnitellut toimenpiteet auttavat. Kaivutyöt ovat suhteellisen pieniä, pohjavedenpintaa ei lasketa ja pyörrelammen 1 virranohjain varmistaa nykyisen vedenpinnan korkeuden säilymisen kaivuista huolimatta. Kaivumaat kalkitaan. Pohjapadot ja pohjakynnykset nostavat alivettä, joka estää mahdollisten sulfidien hapettumisen hankealueella Hoito ja kunnossapito Maarakenteita ja patojen toimivuutta, pitävyyttä ja kuntoa tarkkaillaan varsinkin ensimmäisinä vuosina painumien ja tulvasortumien havaitsemiseksi. Luiskien ja huoltoreitin kuntoa ylläpidetään. Tarkastus tapahtuu keväällä lumien sulamisen jälkeen sekä kovien sateiden jälkeen. Pyörrelampien luiskien pysyvyyttä ja kiveysten kuntoa tarkkaillaan varsinkin ensimmäisinä vuosina tulvien jälkeen. Altaiden ja pyörrelampien syviin osiin laskeutuneen liejun määrää voi tarkkailla mittakepillä. Sedimentoituneen aineksen määrä tulee tarkastaa vähintään kerran vuodessa ja syvänteet tyhjennetään tarvittaessa eli silloin, kun lieju uhkaa lähteä liikkeelle tulvavirtaamalla tai syvä osa mataloituu liiaksi vähentäen veden viipymää altaassa. Lieju kaivetaan pois kuivana aikana ja läjitetään siten, ettei ravinteita valu takaisin vesiin. Ravinnepitoisen sedimentin voi levittää pelloille. Varjostavan puuston kasvaminen vesialueiden laidoilla pitää veden viileänä ja vähentää alueiden umpeenkasvua, mutta keskiveden alapuolista tiheää vesakkoa on hyvä raivata. Tulvahyllyjä ja on myös raivattava umpeenkasvun estämiseksi. 4. Tila- ja omistajatiedot Hankealue sijaitsee seuraavilla tiloilla. Tilan 11:28 alueella ei tehdä toimenpiteitä, mutta omistajia on hyvä tiedottaa pyörrelampien rakentamista koskevissa asioissa omistaja Juha Pyy Jyväskyläntie 48 C ALA-TEMMES omistaja Juha Pyy Jyväskyläntie 48 C ALA-TEMMES omistaja Limingan kunta Kauppakatu LIMINKA omistaja Limingan kunta Kauppakatu LIMINKA omistaja Limingan kunta Kauppakatu LIMINKA omistaja Fyrsten Juhani Leppiojantie 44, TYRNÄVÄ omistaja Juha Pyy Jyväskyläntie 48 C ALA-TEMMES omistajat Heikkinen Esa ja Teija Peräkyläntie 22, LIMINKA
11 10 5. Kustannusarvio 5.1 Toteuttamiskustannukset Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat liitteenä 6 olevan kustannusarvioin mukaisesti yhteensä n euroa (alv 0 %). Oulussa Maveplan Oy Kiilakiventie OULU Virve Kupiainen Tarmo Kämä Suunnittelija, DI Tarkastaja, Rkm
11.11.2011. RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos
11.11.2011 RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...
Lisätiedot27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä
27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotKokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi
21.12.2012 Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 2 1.1 Sijainti... 2 1.2 Hankkeen tausta... 2 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 2 1.4 Hankkeen tavoitteet...
LisätiedotMONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele
30.6.2013 MONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotKURKELANJÄRVEN KOSTEIKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tavastkenkä, Pyhäntä
30.6.2013 KURKELANJÄRVEN KOSTEIKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tavastkenkä, Pyhäntä Sisältö 1.Hankkeentavoitteetjataustatiedot...4 1.1Sijaintijavesistöalue...4 1.2Hankkeentausta...4 1.3Esiselvityksetjamaastotutkimukset...5
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotHirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17
Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma
Lisätiedot+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan
Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu
LisätiedotKosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus
Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %
LisätiedotHonnin padon korjaaminen
Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotViranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta
Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta Ruokaviraston järjestämä kosteikkokoulutus sopimuskäsittelijöille ja valvojille
LisätiedotJärvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14
Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14 Tn:o 704540 Kunta: Sievi Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotNURMIOJAN PERUSKUIVATUS
NURMIOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA OULU (HAUKIPUDAS) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Sijaintikartta 3. Valuma-aluekartta 4. Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6.1 Uoma 1, poikkileikkauksia
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotRiuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset
Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotPienempien kosteikkokohteiden rakentaminen
TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotKIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ
1 (5) KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ Hankkeen tavoitteet Hanke on osa Liminkaojan valuma-alueen kunnostusta, jonka tavoitteena on vesiensuojelun parantaminen ja metsäojitustoiminnan
LisätiedotEspoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus Yleisötilaisuus 12.9.2016 Toimenpiteet, yleinen Ympäristösi parhaat tekijät 2 Toimenpide ehdotukset Toimenpiteiden päämäärät: Uoman vedenjohtokyvyn
LisätiedotKohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet
Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne, 2011 Kuva: Juha Kuukka Hankkeen tavoitteet
LisätiedotSAARISENOJAN KOSTEIKKOJEN SUUNNITELMA Kiiminki
21.12.2011 SAARISENOJAN KOSTEIKKOJEN SUUNNITELMA Kiiminki 2 Sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti ja vesistöalue... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset...
LisätiedotJÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS
JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 5.2 Uoma 2, pituusleikkaus
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotMetsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.
Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma
LisätiedotHULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA
HULEVEDET JA MUUT VALUMAVEDET SEURANNASSA KEMPELEEN ZATELLIITIN KOSTEIKOILLA Ravinteiden kierrätyksen tulokset kiertueella: Lahti 28.11.2018 Juha Siekkinen, Kosteikkomaailma 1 Kempeleen Zatelliitin kosteikkoalue
LisätiedotKunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012
Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset
LisätiedotPylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi
Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi Tn:o 704605 Kunta: Ylivieska Sisällysluettelo Liitteet 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3
LisätiedotLuukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola
Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on
Lisätiedot1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.
1 Täydentävä suunnitelma aiemmin 9.4.2015 päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. Maveplan on laatinut vuonna 2015 siivouskaivusuunnitelma aiemman 1992 Suomen salaojakeskus Oy:n
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon
Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotVIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU P20455 26.2.2014 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy VIREÄ
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotVesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely
Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely Vesiensuojelu metsätaloudessa 15.3.2013 15.3.2013 Ojituksesta ilmoittaminen Vesilain (587/2011) 5 luvun 6 Kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle Postiosoite:
LisätiedotPukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu
1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan
LisätiedotKunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne
Kunta: Liminka Isoniityn uusjako Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma Suunnitelmaselostus Nykytilanne Ängeslevän joen pohjoispuolen viljelystie liittyy maantiehen(ouluntie) numero 847. Nykyinen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Alueen lähtötilanne 14.10.2011 Hankkeen tavoitteet ja rakentamisen
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotMaatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1
Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä
LisätiedotSuunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.
NUOTTIOJAN VESIENHOITOHANKE, HINKUANJOKI, HAAPAJÄRVI TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (8) 1 Taustaa Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA
1 (5) ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (5) Tiivistelmä.. 3 Kohteet... 5 Kohde 1. Ojan kiveys, rummun korjaus, patoseinä, virtaaman jako.
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
Lisätiedot14341 Sivu- ja niskaojat
InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1
LisätiedotVesiensuojelukosteikot
Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit
LisätiedotKaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Kaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P18785 1 (10) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 Johdanto...
Lisätiedot[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä
Tn:o 308530 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako Pinta-ala yhteensä 86,66 ha 8.2.2018 Kunta: Siikalatva Hanke: Leskelän uusjako salaojitus Tn:o 308530 SALAOJITUSSUUNNITELMA Yhteenveto Salaojitettava
LisätiedotKOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO
Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon
LisätiedotJurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (13) Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta Mikko Kumpuniemi OTSO metsäpalvelut, LAPPI TOIMENPIDESUUNNITELMA 2 (13) SISÄLLYS 1. Hankkeen esittely 1.1 Taustaa 1.2 Tavoitteet
LisätiedotKunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta
Kunnostuskohteiden valinta ESIMERKKEJÄ KUNNOSTETUISTA VESIENSUOJELUTOIMENPITEISTÄ JA TOIMIVUUDESTA Henri Vaarala Suunnittelija Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT VINKU loppuseminaari, 9.9.211 Valittiin inventointien
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010
Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien
LisätiedotAlueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja Suomen metsäkeskus, Jouko Hautamäki Sievi ja Lohtaja 20.02.2018 Karttatarkastelu Yhdistelemällä tietoja hankkeista ja kohteista, joissa kuormitusta
LisätiedotLuonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotNuutajärven kartanon kosteikko
Nuuta-, Ruta- ja Kortejärven suojeluyhdistys ry 29.11.2018 1 (9) SISÄLTÖ 1 YHTEYSTIEDOT... 2 2 KOHDE... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN TILA... 2 4 KOSTEIKON VALUMA-ALUE... 2 5 KUORMITUS... 3 6 NUUTAJÄRVEN VEDENPINNAN
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA
Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee
LisätiedotJärvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke
Järvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke Tn:o 7454 Kunta: Sievi Sisällysluettelo 1 Hakemus ja asian käsittely 2 Hankkeen sijainti ja yleiskuvaus 3 Maastotutkimukset 4 Nykyinen kuivatustilanne 5 Kuivatettava
LisätiedotLuonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.
Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset
LisätiedotSEIPIÖOJAN PERUSKUIVATUS
SEIPIÖOJAN PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6. Uoma 1, poikkileikkauksia
LisätiedotYleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön
Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden
LisätiedotPATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM
Prosessivesialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: Prosessivesiallas PVM 10.6.2016 Prosessivesialtaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotHaukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)
Haukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI) LIITELUETTELO 1. Kustannusarvio 2. Yleiskartta 3. Valuma-aluekartta 4.1 Suunnitelmakartta 5. Uoma 1, pituusleikkaus 6. Uoma 1, poikkileikkauksia
LisätiedotKosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY
Kosteikot tutuksi tilaisuus 4.10.2018 Kosteikot POSELYn alueella Rahoitus raamit EU kautta Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden hoito Ympäristötuki korvaus vuodesta 1995 -> Ympäristökorvaus järjestelmän tuki
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotKunnosta lähivetesi -koulutus
Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue
LisätiedotPienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus
Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus 3.3.2017 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie
TYÖSELITYS 3575 14.8.2012 ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 KULLAANMÄENTIE
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
LisätiedotTerrafame Oy Patojen määräaikaistarkastukset Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.
Raffinaattialtaan padon yhteenveto PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO KOHDE: PVM 10.6.2016 Raffinaattialtaan padon yhteenveto 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT 1 1.1 Padon mitat 1 1.2 Patoluokitus 1 2 TARKKAILU-
LisätiedotItä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 50/10/2 Dnro ISAVI/17/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotRitobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE
Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotLuonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken
Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,
LisätiedotPeruskuivatuksen suunnittelu
Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.
LisätiedotKotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti
Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
Lisätiedot