Mielenterveyspalveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus ja tietovarantojen käyttö sen tutkimisessa

Transkriptio

1 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 1 Mielenterveyspalveluiden ja palvelurakenteen vaikuttavuus ja tietovarantojen käyttö sen tutkimisessa LT Sami Pirkola, ylilääkäri, Stakes/Mielenterveysryhmä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

2 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 2 1.Tarve 4. 2.Kysyntä Tarjonta Terveyspalveluiden tarve, kysyntä ja tarjonta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

3 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 3 Väestö -määrä -rakenne Terveys Hoidon tarve Hoidon käyttö Palvelujen tarjonta ja saatavuus Terveyden määrittäjät (elinolot, elintavat) Hoitomenetelmät Hoitoon hakeutumisja hoitoon ottamiskulttuuri Hoidon tarvetta edeltävät tekijät ja seuraukset (Luoto, ym SLL 2001) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

4 Mielenterveyshäiriöiden ja hoidon suhde (Regier et al 1993, Kessler et al 1996) Mt-häiriöitä 12kk aikana (28%) Mt palveluita 12kk aikana käyttäneet (15%) 7% Hoitoa, ei dg 20% 8% Dg ilman hoitoa (20%) Dg ja hoito (8%)

5 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 5 Mielenterveyteen liittyvä väestötason tieto Väestö Väestörakenne, sosiodemografia: TK, vrk Häiriöepidemiologia: T2T, AVTK, ktl Hyvin ja pahoinvoinnin mittareita ja indikaattoreita, Sotkanet Palvelut Hoitoyksiköt, -päivät; avohoito-laitoshoito: Hilmo Ammattihenkilöstö, koulutus: Stakes, Terhikki Eläke- ja sosiaaliturva: KELA,ETK Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

6 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 6 Mielenterveyshäiriöiden epidemiologiaa Häiriöt eivät ole yleistyneet, mutta eivät vähentyneetkään, alueelliset erot vähäisiä (Pirkola et al 2005) Suomessa esiintyvyys länsimaista keskitasoa (Wittchen&Jacobi 2005) Eläköityminen mielenterveyhäiriöperustein lisääntynyt Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

7 Mielenterveyshäiriöt Terveys projektissa Mielenterveyshäiriö viimeisen 12 kuukauden aikana Miehet Naiset Kaikki (n = 2748) (n = 3257) (n = 6005) % % % Masennustilat Vakava masennustila Pitkäaikainen masennus Jokin masennustila Ahdistuneisuushäiriöt Paniikkihäiriö Sosiaalisten tilanteiden pelko Julkisten paikkojen pelko Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö Jokin ahdistuneisuushäiriö Alkoholiin liittyvät häiriöt Alkoholiriippuvuus Alkoholin väärinkäyttö Jokin alkoholihäiriö Tavallisimpien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys yli 29-vuotiailla suomalaisilla Terveys tutkimuksessa talvikaudella (Pirkola ym. 2005, KTL)

8 Psyykkinen kuormittuneisuus Terveys 2000 aineistossa

9 Itsemurhien vuosittainen esiintyvyys Miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus (Lähde:StatFin, Tilastokeskus) Kaikki Miehet Naiset Itsemurhakuolleisuus/

10 Kaikki eläkejärjestelmät: työkyvyttömyyseläkkeiden määrän muutos eräissä sairauspääryhmissä Verenkiertoelinten sairaudet Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet Kaikki (Lähde: Kela)

11 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 11 Historiallinen kehitys (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) 1. Mielisairaalalaitoksen perustaminen 1400-l 2. Mielisairaalalaitoksen kehittäminen ja rajaaminen 1800-l 3. Mielenterveyspalveluiden uudistaminen 1900-l (monimuotoiset, integroidut yhteisö-, sairaala- ja asumispalvelut, ym.) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

12 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 12 Suomalaisen mielenterveyspalvelujärjestelmän kehityssuuntia Kansainvälisesti katsoen jyrkähkö laitoshoidon alasajo (4.2->1ss/ ), deinstitutinalisaatio Hoitojaksojen lyhentyminen Voimakas hallinnollinen hajautus 1991, desentralisaatio kunnalliseen järjestämisvastuuseen pohjautuva palvelujärjestelmä Kunta- ja palvelurakenneuudistus? Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

13 Sairaalahoitopäivien määrä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia vuosina (Lähde: Hilmo, Stakes)

14 Vuosittain sairaalahoidettujen eri henkilöiden määrän kehitys diagnoosiryhmittäin Eri häiriöitä Muut Persoonallisuushäiriöt Stressi- ja ahdistuneisuushäiriöt mielialahäiriöt Skitsofrenia ja skitsofreeniset häiriöt Päihdehäiriöt

15 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 15 Psykiatristen sairaalapotilaiden ja potilasta kohti kertyneiden vuosittaisten hoitopäivien määrien kehitys Duration of care/patients Hoitopv/pot Pot määrä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

16 Mielenterveyspalveluiden rakennemuutos ja sairaalahoidon jälkeiset itsemurhat Pirkola et al, in press, N (%) N (%) Im suhteellinen riski Uloskirjoitusdiagnoosi Itsemurha vuoden sisään uk:sta Uk:jen potilaiden määrä Itsemurha vuoden sisään uk:sta Uk:jen potilaiden määrä Päihdehäiriöt 176 (8.9) (12.0) 249 (13.4) (14.0) 0.97 ( ) Skitsofreenistyyppiset häiriöt 704 (35.6) (44.5) 491 (26.4) (33.3) 1.26 ( ) Mielialahäiriöt 686 (34.7) (18.7) 834 (44.8) (31.0) 1.60 ( ) Ahdistuneisuushäiriöt 116 (5.9) (7.6) 107 (5.7) (8.3) 1.39 ( ) Persoonallisuushäiriöt 189 (9.6) (8.1) 138 (7.4) (5.4) 1.08 ( ) Muut 107 (5.4) (9.2) 44 (2.4) (8.1) 2.52 ( ) Mikä vain häiriö ( )

17 Koko maa ESH ja PTH mt/psyk avokäynnit shp:äin/1000 as HUS ISAV KAIN KHAM KESP KSUO KYME LAPP LANP PIRK PKAR POHP PSAV PAIH SATA VAAS VARS EKAR EPOH ESAV

18 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 18 Nykyaikaiset mielenterveyspalvelut (Thornicroft & Tansella, BJP 2004) Palveluiden optimaalinen järjestäminen riippuu voimavaroista: 1. Niukat voimavarat: peruspalveluiden kehittäminen 2. Kohtuulliset voimavarat: avohoitoklinikat, moniammatilliset tiimit, akuuttiosastot, asumispalvelut, työllistämispalvelut 3. Hyvät voimavarat: edellisten lisäksi erikoistuneet avohoitoklinikat ja moniammatilliset tiimit (ACT), varhaiset interventiot, vaihtoehtoja akuuttiosastolle, erityyppisiä asumis- ja työllistämispalveluita Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

19 Matriisimalli (Tansella & Thornicroft 1998) Ulottuvuudet: Maantieteellinen Ajallinen Panos (input) Prosessit Tulos (outcome) Maan/alueen taso Palveluiden rahoittaminen Tiedonvälitys Mielenterveyslaki Asetukset Direktiivit Erityisryhmät Toiminnan/aktiivisuuden mittarit (srlaan otot, os.kuormitus, tahdonvastainen hoito) Itsemurhien esiintyvyys Kuolleisuus (SMR) Kodittomuus Erityiskyselyt Paikallistaso Väestön palvelutarpeiden arviointi Väestön piirteet Budjetti Henkilökunta Sovitut kustannukset Asiakaslähtöisyys Toimintakäytännöt Hoitopolut Hoito/palvelumallit Potilasmäärät Vastaanottokäynnit Erityisryhmien huomioiminen Ryhmätason tuloksellisuustutkimukset Sekundaari- ja tertiääripreventio Paikallinen stigmatisaation väheneminen Parempi pääsy palveluihin Yksilötaso Yksilön palvelutarpeiden arviointi Potilaan vaatimukset/toiveet Perheiden vaatimukset/toiveet Hoidon laatu Hoidon tiheys ja kesto Hoidon jatkuvuus Oireiden väheneminen Tyytyväisyys Elämän/asumisenlaatu Taloudellinen tuki Ammatilliset palvelut Ammatillinen ja toiminnallinen kuntoutuminen Työntekijöiden jaksaminen

20 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 20 MERTTU projekti ( Kattava kuva koko maan mt-palvelujärjestelmästä alueellisine eroineen Vaikuttavuus valtakunnallisin tulosmittarein: (itsemurha)kuolleisuus työkyvyttömyyseläköityminen rikollisuus, lasten huostaanotto, ym Kuntatason tiedonkeruu, palvelupisteiden kartoitus Alueelliset vertailuanalyysit Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

21 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 21 Kuntatason tietoa MERTTU-tiedonkeruu 1. Ympärivuorokautisten-, järjestetyn päivätoiminnan- ja avohoidon yksikkötyyppien jakaumat 2. Kuntien 90-luvulta alkaen toteuttamat toiminta- ja organisaatiomuutokset (Strategia, ESH-kuntasuhde, yhteistyökäytännöt, ) Tilastot ja rekisterit 3. Rekisteritietoa psyk avo- laitoshoidon käytöstä 4. Tilastotietoa väestöstä: työttömyys, talous, alkoholin kulutus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

22 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 22 European Service Mapping Schedule (ESMS) Palveluyksiköiden luokittelujärjestelmä (Johnson et al) Palvelupuu, jonka haarautuu palvelutyypin mukaan 3 (-4) päähaaraan Suomenkielinen käännös Web-sovellus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

23 Ympärivuorokautisen hoidon haara (Y) Akuuttiosasto (Y2) MT-kuntouttava asuminen (Y8-Y10) Järjestetyn päivätoiminnan haara (J) Päiväsairaala (J1) Avohoidon ja palvelun haara (A) Psyk pkl ja MTT (A8-A10) Itseapu ja ei-ammatillinen toiminta

24 Pysyvät päivystyspalvelut mielenterveysongelmiin On (199) Ei ole (102)

25 Palveluyksikkötyyppien suhteellinen avohoitopainotteisuus 1,3-2,5 (63) 1-1,3 (84) 0,7-1 (41) 0,5-0,7 (53) 0,16-0,5 (60)

26 Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kunnallistaminen On (163) Ei ole (138)

27 ESH:ta kunnallistettu Ei p Palveluyksikkötyyppejä: Laitosyksikkötyyppejä yli mediaanin Avoyksikkötyyppejä yli mediaanin Avo- ja laitoshoitoyksikkötyyppien suhde Ei-sairaalamaisia ympärivuorokautisia yksiköitä Pysyvät päivystyspalvelut Ympärivuorokautinen päivystys Yhteistyömuotoja: Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi Perusterveydenhuolto ja psykiatrinen erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto ja päihdehuolto Sosiaalitoimi ja psykiatrinen erikoissairaanhoito Sosiaalitoimi ja päihdehuolto Psykiatrinen erikoissairaanhoito ja päihdehuolto Yhteistyömuotoja yhteensä Itse tuotettujen palveluyksiköiden osuus

28 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 28 Itsemurhien aluevaihtelun analyysi Valtakunnallisen ikävakioidun 5v itsemurhakuolleisuuden perusteella kunnittaiset itsemurhariskiluvut Tähän riskiin liittyvien tekijöiden analyysi: väestöön, hoitoon ja hoitojärjestelmään liittyviä tekijöitä Lineaariset ja logistiset regressiomallit Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

29 Mielenterveyslain mukaiset tahdosta riippumattoman hoidon päivystyslähetteet Palveluyksikkötyyppien suhteellinen avohoitopainotteisuus 1,1-1,8 (51) 0,9-1,1 (78) 0,7-0,9 (69) 0,5-0,7 (58) 0,13-0,5 (43)

30 Itsemurhariski 1,2-1,6 (25) 1,1-1,2 (47) 1-1,1 (62) 0,9-1 (100) 0,6-0,9 (67)

31 Itsemurhien aluevaihtelun ja M1-lähetteiden tiheyden lineaarinen regressioanalyysi 160,0 t=5.24, p= ,0 120,0 SOE 100,0 80,0 60,0 0,000 0,500 1,000 1,500 2,000 M1_O_E

32 Työttömäksi joutumisen riski Palveluyksikkötyyppien Mielenterveyslain mukaiset suhteellinen tahdosta avohoitopainotteisuus riippumattoman hoidon päivystyslähetteet 1,4-2,3 (31) 1,1-1,4 (78) 0,9-1,1 (66) 0,7-0,9 (69) 0,3-0,7 (57)

33 Itsemurhien aluevaihtelun selittäjiä B t sig eff Sosioekonomisia tekijöitä Väkivaltarikokset (O/E) Alkoholin kulutus Keskimääräiset vuositulot Työttömyys (O/E) Mielenterveyspalvelut Organisaatiomuutokset Erikoissairaanhoidon kunnallistaminen Itse tuotettujen palveluiden osuus

34 Itsemurhien aluevaihtelun selittäjiä B t sig eff Laitoshoito Psykiatriset potilaat (O/E) Hoitojaksot (O/E) Hoitopäivät (O/E) Tahdosta riippumattoman hoidon lähetteet (O/E) Palvelujärjestelmän rakenne Yli kolme avohoitoyksikkötyyppiä Avo- ja laitosyksikkötyyppien suhde Tiheän jatkuvan avohoidon mahdollisuus Pysyviä päivystyspalveluita Liikkuvia avopalveluita

35 Itsemurhien aluevaihtelua selittävä malli (R 2 =0.188) B t sig eff Keskimääräiset vuositulot Tahdosta riippumattomat lähetteet Alkoholin kulutus Avo- ja laitosyksikkötyyppien suhde

36 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 36 Havaintoja Suomalaisten tietovarantojen ja palvelujärjestelmätiedon perusteella voidaan alustavasti esittää, että: Itsemurhien alueelliseen vaihteluun vaikuttavat myös palvelujärjestelmätekijät Laitoshoitopainotteisuus liittyy lisääntyneeseen itsemurhakuolleisuuteen Aluetarkastelussa korkeampi työttömyys liittyy lisääntyneeseen itsemurhakuolleisuuteen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005

37 Tiedosta hyvinvointia Mielenterveys 37 Palvelujärjestelmän tutkimisen ja kehittämisen haasteita: Palveluiden ja palvelu- ja hoitoprosessien vaikuttavuutta voidaan selvittää tietovarantojen ja tiedonkeruun avulla Järjestelmän kehittäminen tutkimustiedon valossa vaikuttavien menetelmien suosiminen Varhaisempien, ehkäisevien keinojen suosiminen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sami Pirkola, 2005