HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS tähän on tultu kymmenessä vuodessa

Transkriptio

1 HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS tähän on tultu kymmenessä vuodessa Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus

2 Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää huomiota tuomioistuimessa asioivien luottamuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Asiakaskontaktien välttäminen ei tuota tavoitetta tue. Asiakasnäkökulmasta katsoen on huolehdittava siitä, ettei jouduta sellaiseen tilanteeseen, että hallinto-oikeuksissa olisi eritasoista valmistelua siitä riippuen, vastaako valmistelusta tuomari vai esittelijä. - aktiivinen prosessinjohto oli vielä kehdossa - pelättiin, että syntyy tuomarin tai hallinto-oikeussihteerin erilaisesta asemasta johtuvia eroja prosessinjohdossa - aktiivisuuteen on jo herätty eikä eroja ole syntynyt?

3 Tuomarien roolit Tuomioistuinten ja jaostojen sisällä tulisikin avoimesti keskustella ja löytää yhteisesti hyväksyttävät raamit sille, mitkä tehtävät kuuluvat tarkastavalle jäsenelle, mitkä istunnon puheenjohtajalle ja mitkä kolmannelle jäsenelle. Kun käytännön tehtävien työnjakoa joudutaan pohtimaan tuomarivalmisteluna taikka esittelijävalmisteluna, nykyisin tuomareina toimivien omat mielipiteet ja valmiudet on yksilöllisesti otettava huomioon. tuolloin vielä voimakas - perinteinen tehtäväjako puheenjohtajan, tarkastavan jäsenen ja ns. kolmannen jäsenen tehtäviin oli - kaikilla (vanhemmilla) tuomareilla ei ollut vielä valmiuksia käyttää asianhallintajärjestelmää hyväksi ja esim. kirjoittaa sinne päätösesityksiä (taikka korjauksia) - tehtäväjako on nykyään paljon joustavampi

4 Kevennetyt kokoonpanot Hallinto-oikeuksissa voitaisiin kokeilla laajemmin erilaisia, joustavia kokoonpanoja. Ratkaisukokoonpanoja saattaisi olla perusteltua pyrkiä keventämään siten, että kokeneista esittelijöistä voitaisiin esittelemissään jutuissa tehdä ratkaisijoita. Jutut, joissa on kysymys selkeästi vallitsevan oikeusjärjestyksen mukaisesti ratkaistavasta asiasta, voitaisiin ratkaista kokoonpanossa, jossa esittelijä olisi kolmannen jäsenen sijaan ratkaisijana. Toisaalta oikeudellisesti vaativimmat asiat tulisi ratkaista "raskaammissa" kokoonpanoissa, joissa kolmas jäsen otettaisiin mukaan ratkaisijaksi ja esittelijä pysyisi esittelijän asemassa. - kevennetyt kokoonpanot ovat sittemmin luotu, mutta vähän eri lailla kuin selvityksen pohjalta ajateltiin - esittelijäjäsenyys on yhä pohdittavana vaikea asia (ns. tuomioistuinlakitoimikunnassa)

5 Tuomariesittely Hallinto-oikeuksiin voitaisiin luona "seulontamenettelyjä", jotta löydettäisiin sellaiset jutut, joissa tarvitaan tuomarin panosta valmistelussa ja kirjoitustapaa valittaessa tämä edellyttää, että tarkastava jäsen tiedetään etukäteen. Sikäli kun tuomarit yhä enenevässä määrin joutuvat tarkastamaan toinen toistensa laatimia päätösesityksiä, saattaa olla aiheellista kiinnittää huomiota siihen, olisiko tällöin mahdollista muuttaa tarkastamistyön luonnetta enemmän siihen suuntaan, ettei kirjoitustapojen ohjailua enää tapahtuisi, vaan tarkastamistyössäkin keskityttäisiin pääasiassa vain oikeuskysymysten ratkaisemiseen. - tuomariesittelyt ovat lisääntyneet - kontrollista kollektiivisuuteen kokeilussa tarkastamistyötä vähennettiin tuomariesittelyissä ( - miten seulotaan vaativat ja helpot jutut tuomariesittelyyn?

6 TUOMARITYÖN TUKEMINEN Notaarien asema tulisi ottaa erityiseen tarkasteluun. Tulisi selvittää, voidaanko toimistosihteerien tehtäväksi siirtää tuomareilta ja esittelijöiltä sellaisia työvaiheita, jotka uusi, aktiivisempi prosessinjohto tuo tullessaan. Suullisten käsittelyjen käytännön järjestelyt tulisi pyrkiä siirtämään toimistohenkilökunnan hoidettavaksi. - notaarit ovat asemaltaan ja koulutukseltaan lääninhallitusajan perinnettä. Notaarien asemaa hallinto-oikeuksissa ei ole pohdittu. (esittelijä siinä kuin juristiesittelijäkin vai avustaja?) - toimistosihteerejä on koulutettu ja käytettykin lainsäädäntösihteereinä valmistelemassa päätöksiä - suullisten käsittelyjen järjestäminen lienee suurelta osin siirtynyt toimistosihteerien tehtäviksi

7 ROOTELIJAOSTA (Rootelijako pitäisi olla toisaalta sellainen, että se antaisi sekä tuomareille että esittelijöille mahdollisuuden käsitellä mahdollisimman monenlaisia asioita ja toisaalta keskittäminen on tarpeen tehokkuuden kannalta.) Hallinto-oikeuksissa saattaisi olla tarpeen tutkia mahdollisuuksia löytää kukunkin sopiva järjestelmä, jotta nämä kaksi vaatimusta voitaisiin yhteensovittaa. Rootelijaossa on syytä ottaa huomioon sekin, että rooteleihin kuuluvat juttumäärät saattavat lyhyelläkin aikavälillä muuttua huomattavasti. Jäsenten ja esittelijöiden tulisi voida tarvittaessa toimia lyhytaikaisestikin muulla jaostolla. - Monipuoliseen osaamiseen tähtääminen ja tehokkuus ovat ristiriidassa keskenään - Koko tuomioistuin on tulosyksikkö ei yksittäinen jaosto

8 Pienempi yksityiskohtia Asiakirjojen kierrättämistä ja siihen liittyviä menettelyjä olisi syytä tarkastella hallinto-oikeuksissa. (Istunnoissa saattaa tulla yllätyksiä, kun tuomarit eivät saa etukäteen tietää toisensa kannanottoja.) Tältä osin tulisi etsiä keinoja, joilla mahdollisia epäkohtia voitaisiin vähentää. Muistioiden laatimiskäytäntöjä tulisi tutkia kussakin hallinto- oikeudessa ja ehkä antaa tarkempia ohjeita - Lienee edelleen tuomioistuinkohtaisen kulttuurin varassa

9 Johtamisesta Istuntolistojen käyttämiseen saattaisi olla aiheellista kiinnittää enemmän huomiota johtamisen välineenä. (Liittyy työn tasaiseen jakamiseen.) Tavoitteita asetettaessa ja niiden toteuttamista seurattaessa tulisi realistisesti ottaa huomioon jaoston todelliset resurssit. Saattaisi olla tarpeen selvittää millä tavoin johtoryhmää voitaisiin käyttää järjestelmällisemmín ylituomarin apuna lainkäytön yhtenäisyyden valvonnassa. - Tuomioistuimen johtaminen ei ole huviretki