Nuorten suhtautumisen muuttuminen Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan viimeisten 10 vuoden aikana

Transkriptio

1 Nuorten suhtautumisen muuttuminen Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan viimeisten 10 vuoden aikana Elina Lewandowski, Jade Fräntilä Lohjan Yhteislyseon lukio, opettajana Simo Jouhi Kevät 2016

2 Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSONGELMA 4 3. TUTKIMUSMENETELMÄT 5 4. TUTKIMUSTULOKSET 6 5. TUTKIMUSTULOSTEN ARVIOINTI YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET 8.1 Kyselylomake 18 1

3 1. Johdanto: Vuonna 2014 Suomessa asui reilut ulkomaalaistaustaista, joista täällä syntyneitä oli lähes , kertoo Tilastokeskus. Viime vuosien aikana Suomeen saapuvien pakolaisten ja maahanmuuttajien määrä on ollut kasvussa, ja he ovat aiheuttaneet ristiriitaisia mielipiteitä. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan Suomessa tilapäisesti oleskelevien ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on kolminkertaistunut vuosien 2006 ja 2014 välillä. Viime vuonna Suomessa myönnettiin oleskelulupaa ulkomaan kansalaisille niistä olivat EU-kansalaisten oleskeluoikeuden saaneita ja EU:n ulkopuolelta tulleita oleskeluluvan saaneita. Keskeisimmät syyt muuttoon olivat perhe, opiskelu ja työ. Alle kymmenen vuotta sitten Suomen pakolaiskiintiö oli vuosittain n. 600 henkilöä, mutta viime vuoteen mennessä kiintiö oli kaksinkertaistunut. Rasismi tarkoittaa ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä muita huonompana esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansallisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismi aiheuttaa eriarvoistumista ja vahingoittaa sen kohteiden lisäksi koko yhteiskuntaa. Rasismia käytetään myös vallan välineenä. Suomessa suhtautuminen ulkomaalaisiin on vuosien aikana muuttunut negatiivisemmaksi, sekä ihmisten ennakkoluuloiset ja rasistiset ajattelutavat ovat lisääntyneet. Tämän voidaan sanoa johtuvan muun muassa aikaisemmin mainitusta ulkomaalaisten tekemien rikosten lisääntymisestä. 2

4 Perustamme tutkimuksemme syksyllä 2007 Lohjan Yhteislyseon lukiossa suoritetun psykologian tutkimuksen ja omien tuloksiemme vertailuun. Olot kymmenessä vuodessa ovat muuttuneet rajusti ja oletamme tämän vaikuttavan saataviin tutkimustuloksiimme. Syksyllä 2007 tutkimuk- sen hypoteesina oli nuorten positiivinen suhtautuminen ulkomaalaisia kohtaan ja rasismin niukkuus. Lähdimme kehittelemään tutkimustamme hypoteesilla, että 10 vuoden ja monien muuttujien jälkeen nuorten suhtautuminen olisi muuttunut radikaalisti negatiivisemmaksi ja rasismista olisi kehkeytynyt yhä suurempi yhteiskunnan ongelma. 2. Tutkimusongelma: 3

5 Tutkimme Lohjan Yhteislyseon lukion oppilaiden suhtautumisen muutosta Suomessa asuvia ulkomaalaisia kohtaan vuodesta 2007 lähtien. Tutkimme nuorten tunteita ja ajatuksia rasismista, maahanmuuttajista ja erityisesti ajankohtaisesta aiheesta: pakolaisista. Hypoteesina syksyllä 2007 oli nuorten positiivinen tai neutraali suhtautuminen ulkomaalaisiin Suomessa. Tutkimuksen tekijät myös ennustivat otoksen pienen määrän jakautuvan ääripäihin. 10 vuoden päästä, kun ulkomaalaisten yleensä ja erityisesti pakolaisten määrä Suomessa on lisääntynyt ennusteiden mukaisesti, oletamme nuorten suhtautumisten muuttuneen negatiivisemmaksi. Hypoteesimme perustamme ajatuksille nuorten ennakkoluuloista esimerkiksi ulkomaalaisista miehistä, useista ulkomaalaisiin kohdistuvista uutisista ja pelko oman turvallisuuden, työn, opiskelupaikan tai sulhasen kilpailun koventumisesta. 3. Tutkimusmenetelmät: 4

6 Käytimme tutkimusmenetelmänä kenttätutkimusta. Jakelimme kyselylomakkeita satunnaisesti valituille opiskelijaryhmille eri vuositasoilta huomioiden sukupuolen. Pyrimme saamaan otokseemme tasaisesti molempien sukupuolten edustajia. Yhteensä otokseemme kuului 83 oppilasta, joista 50 oli poikia ja 33 tyttöjä. 3.vuositason opiskelijat eivät enää koulussa ole, joten heidän osallistumisensa kyselyymme oli olematon. Myöskin alla olevasta taulukosta näkee, että poikien osallistuminen oli suurempaa, johtuen siitä, että ryhmissä oli valitettavasti enemmistö poikia. Kuvio 1. Otoksen rakenne vuositasoittain sukupuolen mukaan yksilöittäin ilmaistuna. 4. Tutkimustulokset 5

7 4.1 Asennoituminen erilaisia ulkomaalaisryhmiä kohtaan Ensimmäinen kysymyksemme selvitti oppilaiden omakohtaista suhtautu- mista seuraaviin ulkomaalaisten kuvauksiin: mieheen, naiseen, nuoreen, keski-ikäiseen, tumma- ja vaaleaihoiseen. 1.vuositason opiskelijoiden suhtautumiset kuvauksiin olivat enimmiltä määrin neutraaleja. Pieni vähemmistö koki erityisesti miehet ja tumma- ihoiset negatiivisina. Lisäksi pojat kokivat enemmän kuvauksia positiivisina kuin tytöt. Kuvio 2. 1.vuositason opiskelijoiden suhtautuminen erilasia ulkomaalaisryhmiä kohtaan yksilöinä ilmaistuna. 2.vuositason opiskelijat vastasivat kysymykseen valiten myöskin enimmäkseen neutraalin suhtautumistavan. Pojilla oli pieni vähemmistö positiivisia kannattajia naisia sekä tumma- ja vaaleaihoisia kohtaan. Puo- lestaan tytöistä pieni vähemmistö kokee ulkomaalaiset miehet, keski-ikäiset ja tummaihoiset 6

8 negatiivisessa valossa. Siltikin positiivisuutta tytöt kokevat kaikkiin muihin tyyppeihin, paitsi miehiin. Kuvio 3. 2.vuositason opiskelijoiden suhtautuminen erilaisia ulkomaa- laisryhmiä kohtaan yksilöinä ilmaistuna. 4.2 Pakolaisten tekemien rikosten vaikutus ennakkoluuloihin Tutkimme miten uutisissa esiintyneet pakolaisten tekemät rikokset ovat vaikuttaneet nuorten ennakkoluuloihin. 7

9 1.vuositason poikien ennakkoluulot olivat pysyneet suurimmilta osin samoina, vain kolmasosa koki niiden kasvaneen. Myös pienen vähemmistön ennakkoluulot olivat vähentyneet. Melkein puolet tytöistä vastasi ennakkoluulojensa kasvaneen. 11% ei ollut kuitenkaan lainkaan kuullut uutisista, joissa kerrotaan pakolaisten tekemistä rikoksista ja lopuilla ennakkoluulot olivat pysyneet samoina. Kuvio 4. Ulkomaalaisten tekemien rikosten vaikutus otoksen opiskelijoiden ennakkoluuloihin prosentteina ilmaistuna. 2.vuositason tyttöjen ennakkoluulot olivat kasvaneet 1.vuositason tyttöjen kanssa saman verran, 47,1%, eli melkein puolet otoksesta. Vain hieman yli puolet 2.vuositason tyttöjen ennakkoluuloista olivat pysyneet samoina. Siltikin 8

10 2.vuositason tyttöjen otoksessa ei ollut ketään, kuka ei olisi ollut kuullut uutisista, vaikka 1.vuositason tytöistä jopa 11,8% kuului tähän vähemmistöön. 2.vuositason pojista 69,6% kokivat ennakkoluulojensa pysyneen samoina ja vain alle kolmasosa koki niiden kasvaneen. 4.3 Ulkomaalaisten kokeminen uhkana Kolmannella kysymyksellä selvitimme kuinka moni nuorista kokee ulkomaalaiset uhkana itselleen, esim. peläten raiskausta, rikoksia tai terrorismia. Vain 16% 1. vuositason nuorista vastasi kysymykseen myöntävästi, joten suurin osa ei koe heitä uhkana. Poikien ja tyttöjen välillä ei esiintynyt juurikaan eroavaisuutta. 2.vuositason oppilaista 26% kokee ulkomaalaiset uhkana itselleen. Kuitenkin sukupuolten väliset erot näkyivät selvästi. Tytöistä yli puolet kokevat heidät uhkana, kun taas pojista vain alle kolmasosa Kokemukset uhkaavista/epämiellyttävistä tilanteista Tutkimme myös kuinka moni on kokenut olonsa uhatuksi/epämiellyttäväksi tietyissä tilanteissa ulkomaalaisten henkilöiden toimesta. 1.vuositason pojista kaikki paitsi kaksi vastaajaa eivät olleet kokeneet koskaan oloaan uhatuksi. Vain yksi poika oli kokenut huutelua ja häiritseviä kommentteja. Lisäksi yhdellä pojalla oli kokemuksia tavaroiden viemisestä ulkomaalaisen henkilön toimesta. 1.vuositason tytöistä 40% olivat kokeneet huutelua ja häiritseviä kommentteja. Loput vastaajista eivät olleet tunteneet oloaan uhatuksi. 2.vuositason pojista vain yksi vastaaja oli kokenut huutelua ja häiritseviä kommentteja, loput eivät olleet olleet osallisina epämiellyttävissä tilanteissa. 2.vuositason tytöistä noin 35% vastasi olleensa tilanteessa, joissa on kokenut huutelua ja häiritseviä kommentteja. Samoin kuin pojilla, enemmis- tö ei ollut kokenut oloaan uhatuksi. 9

11 4.4 Suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen Neljäs kysymys käsitteli Suomen vastaanottamien pakolaisten määrää. Kysyimme pitäisikö Suomen olla vastaanottamatta ollenkaan pakolaisia. Suurin osa otoksesta vastasi kysymykseen ei, jopa 72,1%. Siltikin melkein kolmasosa vastasi, että Suomen pitäisi olla vastaanottamatta pakolaisia, varsinkaan enää enempää. Kuvio 5. Opiskelijoiden suhtautuminen pakolaisten vastaanottamiseen Suomeen prosentteina ilmaistuna Suhtautuminen Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrään Tarkentavalla kysymyksellä selvitimme vielä onko ulkomaalaisten (pakolaiset, maahanmuuttajat jne.) määrä Suomessa nuorten mielestä liian pieni, sopiva vai liian suuri. 10

12 Enemmistö otoksestamme vastasi ulkomaalaisten määrän olevan sopiva. Kuitenkin noin 28%:n mielestä se on tällä hetkellä liian suuri. Pieni vähemmistö vastasi kysymykseen myös määrän olevan liian pieni. Suku- puolien väliset erot eivät suhteessa olleet suuria. Kuvio 6. Opiskelijoiden suhtautuminen Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrään yksilöinä ilmaistuna. 4.5 Rasististen ajattelutapojen ja ennakkoluulojen omaaminen 11

13 Viidenteen kysymykseen nuori vastasi kokeeko hän omaavansa rasistisia ajattelutapoja tai ennakkoluuloja. Kysymykseen tytöt vastasivat omaavansa enemmän rasistisia ennakkoluuloja tai ajattelutapoja kuin pojat. Pojat muodostivat selkeän enemmistön vastaamalla ei, vaikka molemmilla sukupuolilla enemmistö ei kokenut omaavansa rasistisia ajattelutapoja. Pitää myös ottaa huomioon, että otoksesta oli suurempi määrä poikia, mikä kasvattaa heidän tulostensa määrää suhteessa tyttöjen. Tämä johtaa suuriin eroihin lopullisissa tuloksissa, jotka täytyy ottaa huomioon. Kuvio 7. Opiskelijoiden rasististen ajattelutapojen/ennakkoluulojen omaa- minen yksilöinä ilmaistuna Erilaiset rasistiset ajattelutavat ja ennakkoluulot Jos edelliseen kysymykseen vastasi kyllä, tässä kohdassa selvitimme vielä minkälaisia ennakkoluuloja tai ajattelutapoja nuoret omaavat. Vain vähemmistö otoksestamme vastasi tähän kysymykseen. 12

14 Kysymyksen kohdat olivat seuraavat: a) Ajattelet, että suurin osa pakolaisista tulee Suomeen, tekemättä kuitenkaan mitään maamme hyväksi; b) Epäröit ulkomaalaisten henkilöiden korkeatasoisempaa ammattiosaamista (esim. lääkäri, jne...); c) Me maksamme pakolaisten/maahanmuuttajien elinkustannukset; d) Jokin muu ajattelutapa/ennakkoluulo. Koko otoksestamme kuusi poikaa vastasivat ajattelevansa suurimman osan pakolaisista tulevan Suomeen tekemättä mitään maamme hyväksi. Toiset kuusi vastasivat omaavansa ajattelutavan, että maksamme pakolaisten/maahanmuuttajien elinkustannukset. Muita ennakkoluuloja pojat eivät omanneet. Tytöistä seitsemän vastasivat ajattelevansa pakolaisten tulevan Suomeen, tekemättä kuitenkaan mitään maamme hyväksi. Kaksi tytöistä kokivat epäröivänsä ulkomaalaisten henkilöiden korkeatasoisempaa ammattiosaamista. Poikien tavoin myös kuusi tyttöä valitsivat c:n, eli ennakkoluulon, että me suomalaiset maksamme pakolaisten/maahanmuuttajien elinkustannukset. Kaksi tyttöä vastasi omaavansa myös joitakin muita kuin esittämiämme ennakkoluuloja/ ajattelutapoja. Avoimeen kohtaan tuli seuraavanlainen kommentti: Maassa maan tavalla. Jotkut eivät kunnioita sitä. 4.6 Ennakkoluuloisuus tiettyä kansaa kohtaan Viimeisellä kysymyksellä selvitimme onko nuorilla enemmän ennakkoluuloja jotakin tiettyä kansaa kohtaan. Kysymys oli avoin kysymys ja vastaukset olivat itse kirjoitettavissa. Suuri enemmistö, jopa 81,2% ei kokenut omaavansa mitään ennakkoluuloja. Monesti taas mainittu kansa, romanit kokosivat 11,8%:n osan. 7,1%:n osan muodosti muut kansat, joihin kuului somalit, arabit, muslimit, 13

15 syyrialaiset ja turkkilaiset. Suurin osa romanien maininneista perusteli vastauksensa perustuvan romanien tekemiin varkauksiin. Romanit koska ne varastelee oli monien kommentti. Myöskin yksi tyttö vastasi omaavansa ennakkoluuloja epämääräisesti käyttäytyviä ja huonosti pukeutuvia miehiä kohtaan. Yksi otoksesta vastasi myös kokevan ennakkoluuloja muslimeita kohtaan ISIS:n takia. Kaikki nämä kyseiset ennakkoluulot olivat negatiivisia. Kuvio ilmaistuna. 8. Otoksen ennakkoluulot tiettyjä kansoja kohtaan prosentteina 5. Tutkimustulosten arviointi Tutkimustulosten perusteella saa hyvän käsityksen Lohjan Yhteislyseon lukion oppilaiden kuin myös yleisesti suomalaisten nuorten käsityksestä ulkomaalaisista. Selvisi myös, minkälaisia ennakkoluuloja ja ajattelutapoja nuoret omaavat, kokevatko he ulkomaalaiset uhkana itselleen ja mitkä kansat ylipäätänsä herättävät enemmän ennakkoluuloja verrattuna muihin. 14

16 Tutkimuksen alkuvaiheessa enemmän olisi pitänyt kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan kyselyiden jakelussa. Otoksemme koostui enemmän pojista kuin tytöistä, mikä ei ollut kyselymme alkuperäisenä tarkoituksena. Tämä ei siltikään haitannut tutkimuksen tekemistä, mutta se täytyy ottaa tuloksissa huomioon tutkimalla niitä oikeassa suhteessa. Hypoteesimme oli, että nuorten suhtautuminen ulkomaalaisiin olisi muuttunut 10 vuodessa negatiivisempaan suuntaan. Vertailimme siis omia tutkimustuloksiamme syksyn 2007 Lohjan Yhteislyseossa suoritettuun tutkimuksen tuloksiin. Syksyllä 2007 tutkimuksessa saatiin esimerkiksi selville, että suurin osa nuorista suhtautuu ulkomaalaisiin avoimesti ja että heidän määränsä Suomessa silloin oli sopiva. Myöskin nuorista enemmistön suhtautuminen ulkomaalaisiin oli avoin ja ennakkoluuloisuutta esiintyi vain vähemmistöllä. Hypoteesimme osui oikeaan, sillä vaikka monien suhtautuminen oli neutraalia, silti yllättävän moni suhtautui ulkomaalaisiin negatiivisesti. Erityisesti tytöt kokivat negatiivisia ennakkoluuloja miehiä, keski-ikäisiä ja tummaihoisia kohtaan. Jopa noin kolmasosa oli sitä mieltä, että Suomen ei pitäisi ottaa vastaan pakolaisia. Molempien ikäluokkien tytöistä noin puolet vastasivat ennakkoluulojensa ulkomaalaisia kohtaan kasvaneen viimeaikaisten tapahtumien johdosta, pojista taas puolestaan noin kolmasosa. Erot rasististen ajattelutapojen omaamisessa eivät olleet suuria. Yllättävän monet kokivat, että suurin osa pakolaisista tulee Suomeen, tekemättä kuitenkaan mitään maamme hyväksi tai että me maksamme pakolaisten/ maahanmuuttajien elinkustannukset. Myös 28% nuorista vastasi kokevansa Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrän liian suurena. 6. Yhteenveto 15

17 10 vuodessa nuorten suhtautuminen on muuttunut negatiivisemmaksi. Neutraalit ajattelutavat ovat säilyneet johtavampana enemmistönä, mutta syksyllä 2007 pieni vähemmistö on kasvanut yhä suuremmaksi tähän päivään saakka. Vuonna 2016 nuorista melkein kolmasosa kokevat Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrän liian suureksi. 10 vuotta sitten heidän määränsä vastaajien mielestä oli sopiva. Näistä saaduista tilastoistamme voimme tulkita, että kasvavalla ulkomaalaisten määrällä on seurauksia. Nuorten ennakkoluulot ja suhtautumistavat ovat muuttuneet negatiivi- sempaan suuntaan. 7. Lähdeluettelo: aisten-rikollisuus-suomessa/ , tumisesta/ulkomaalaiset_suomessa,

18 smi, Liitteet: KYSELYLOMAKE: Sukupuoli: mies nainen Vuositaso: Rastita omakohtainen suhtautumisesi seuraaviin kuvauksiin sopiviin ulkomaalaisiin: suhtautuminen: mies nainen nuori keski ikäinen tummaihoinen vaaleaihoine n 17

19 neutraali negatiivinen positiivinen (negatiivinen: suhtaudut ennakkoluuloisesti/ pelokkaasti) 2. Ympyröi vaihtoehto. Miten uutisissa esiintyneet pakolaisten tekemät rikokset ovat vaikuttaneet ennakkoluuloihisi? a) Ne ovat kasvaneet b) Pysyneet samoina c) Ne ovat vähentyneet d) En ole kuullut näistä uutisista 3. Koetko ulkomaalaiset uhkana itsellesi? Rastita vaihtoehto. (Esim. raiskaukset, rikollisuus, terrorismi..) Kyllä En 3.1 Oletko kokenut olosi uhatuksi/epämiellyttäväksi joissakin seuraavista tilanteista ulkomaalaisten henkilöiden toimesta? Ympyröi vaihtoehto. a) En ole koskaan kokenut oloani uhatuksi/epämiellyttäväksi. b) Olen kokenut huutelua/häiritseviä kommentteja tai tuijottamista, esim. kaupungilla. c) Olen kokenut fyysistä ahdistelua tai väkivaltaa. d) Jokin muu tilanne? Mikä? KÄÄNNÄ! 4. Pitäisikö Suomen mielestäsi olla vastaanottamatta pakolaisia? Valitse vaihtoehto. Kyllä Ei 4.1 Ympyröi vaihtoehto. Onko Suomessa ulkomaalaisten (pakolaisten, maahanmuuttajien) määrä mielestäsi a)...liian pieni? b)...sopiva? c)...liian suuri? 5. Koetko omaavasi rasistisia ajattelutapoja/ennakkoluuloja? Rastita vaihtoehto. Kyllä En 18

20 5.1 Jos vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, ympyröi seuraavista sopivat vaihtoehdot: a) Ajattelet, että suurin osa pakolaisista tulee Suomeen, tekemättä kuitenkaan mitään maamme hyväksi. b) Epäröit ulkomaalaisten henkilöiden korkeatasoisempaa ammattiosaamista? (esim. lääkäri, jne ) c) Me maksamme pakolaisten/ maahanmuuttajien elinkustannukset. d) Jokin muu ajattelutapa/ennakkoluulo? Mikä? 6. Herättääkö jokin tietty kansa sinussa enemmän ennakkoluuloja? Mikä ja miksi? (esim. somalit, romanit, venäläiset, afrikkalaiset jne ) Kiitos vastauksistasi! :) 19