Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat?
|
|
- Aarno Ahonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Kaija Seppä professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja Tampereen yliopistollinen sairaala, psykiatrian tulosalue Mauri Aalto dosentti, ylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrinen toiminta-alue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Kalervo Kiianmaa tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, päihteet ja riippuvuus -osasto Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat? Alkoholin suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä 20 vuotta. Parin vuosikymmenen aikana on kertynyt paljon uutta tietoa alkoholin aiheuttamista terveysriskeistä ja myös alkoholin liialliseen käyttöön liittyvä nimikkeistö on uudistettu. Totutut rajat ovat uuden tutkimustiedon perusteella kuitenkin edelleen ajanmukaisia, kun päätetään alkoholiasioihin liittyvästä neuvonnasta terveydenhuollossa. On syytä pitää mielessä, että kyse ei ole turvarajoista, vaan riskirajoista, jotka edellyttävät neuvontaa. Vertaisarvioitu VV Lääkärilehdessä julkaistiin vuonna 1992 alkoholin suurkulutuksen kriteerit (1). Niiden asettamisen lähtökohtana oli hälventää epätietoisuutta, jota esiintyi terveydenhuollon toimijoilla heidän oikeudestaan puuttua potilaidensa alkoholin kulutukseen. Hyväksyttävä syy alkoholin käyttöön liittyvän neuvonnan antamiselle potilaalle on selkeä tutkimukseen perustuva arvio terveyden vaarantumisesta. Rajojen määrittämiseksi tarkasteltiin silloista tieteellistä kirjallisuutta, ja rajat asetettiin tasolle, jolla alkoholin aiheuttamat sairaudet alkoivat tutkimusten mukaan selkeästi lisääntyä. Lisäksi haluttiin asettaa raja kerralla juodulle alkoholimäärälle, mikä oli tuolloin kansainvälisestikin tarkasteltuna uusi asia. Rajojen asettaminen ei ole helppoa, mutta se on käytännön potilastyön ohjeistamiseksi välttämätöntä. Kysymyksessä eivät olleet turvarajat, joiden alittaminen takaisi, ettei alkoholihaittoja ilmaannu. Sen sijaan ne olivat rajat, jotka edellyttävät neuvontaa. Tavoitteena oli, että kaikkia rajat ylittäviä potilaita neuvotaan terveydenhuollossa mini-intervention keinoin vähentämään juomistaan tai heidät ohjataan jatkohoitoon, jos ongelma on riippuvuustasoinen tai mini-interventio ei auta. Viikkokulutuksen rajoiksi asetettiin miehille 25 ja naisille 16 alkoholiannosta (à 12 g) ja kertakäytön rajoiksi vastaavasti 7 ja 5 annosta (1). Kun silloiset rajat asetettiin, termiksi valittiin tietoisesti suurkulutus. Sen ajateltiin viestittävän terveydenhuollon toimijoille, että käyttö on suurta ja mitattavissa käyttömääriä kartoittavilla kysymyksillä. Sittemmin ongelmaksi on muodostunut, että suurkulutustermi ei erota jo alkoholiriippuvaisia potilaita niistä, joilla on vasta riski saada haittoja. Hoidollisesti nämä ryhmät on hyvä erottaa, koska jälkimmäiselle tehokas hoito on mini-interventio, mutta alkoholista riippuvaiset potilaat tarvitsevat laaja-alaisempia hoitoja. Toisaalta vähentäminen voi olla terveydelle hyödyllistä, vaikka käyttö ei ole suurta. Siksi alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -katsauksen viimeisimmässä päivityksessä päivitettiin myös käsitteistö (2) ja näin entiset suurkulutuksen rajat muuttuivat riskikäytön rajoiksi. Vuosikymmenien saatossa väestön alkoholin kulutus on lisääntynyt (3). Viime vuosina alkoholi on ollut työikäisten miesten yleisin kuolinsyy; naisilla rintasyöpä ja alkoholi ovat vuorotelleet johtopaikalla (4). Kohtaamisia esiintyy terveydenhuollossa näin ollen usein ja riskirajat on edelleen tärkeää määritellä, jotta tehokkaaksi osoittautuneita hoitoja voitaisiin toteuttaa (5). Eri rajat erilaisiin tarpeisiin Terveydenhuoltoon tarkoitettuja riskirajoja, joita ammattilainen soveltaa kullekin potilaalle yksilöllisesti, on joissakin yhteyksissä tulkittu ja käytetty väärin. Esimerkiksi väestölle tiedotettaessa on unohdettu mainita, että kysymys ei ole riskittömistä rajoista ja että rajat alittavallakin alkoholin kulutuksella voi tulla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja. Tiedotuksessa on niin ikään välillä unohdettu korostaa, että ihmisten reagointi alkoholiin on yksilöllistä. Osin tämän väärinymmärryksen takia Suomessa on aika ajoin viritelty keskustelua käytet- 2543
2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Sillanaukee P, Kiianmaa K, Roine R, Seppä K. Alkoholin suurkulutuksen kriteerit. Suom Lääkäril 1992;92: Seppä K, Alho H, Aalto M, Kiianmaa K. Suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi: Käypä hoito uudistaa alkoholiin liittyvän diagnoosinimikkeistön. Duodecim 2010;126: Mäkelä P, Mustonen H, Huhtanen P. Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset Kirjassa: Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C, toim. Suomi juo. THL, Helsingin yliopistopaino Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt Liitekuviot 1 ja vuotiaiden miesten ja naisten yleisimmät kuolemansyyt (siteerattu ). ksyyt_2010_ _ kuv_001_fi.html ja www. stat.fi/til/ksyyt/2010/ ksyyt_2010_ _kuv_002_ fi.html 5 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. (siteerattu ). fi 6 International Drinking Guidelines (siteerattu ). www. icap.org/policyissues/drinkingguidelines/tabid/102/default.aspx. 7 Room R, Rehm J. Clear criteria based on absolute risk: reforming the basis of guidelines on lowrisk drinking. Drug Alcohol Rev 2012;31: Casswell S. Why have guidelines at all? A critical perspective. Druc Alcohol Rev 2012;31: Heather N. Drinking guidelines are essential in combating alcohol-related harm: Comments on the new Australian and Canadian guidelines. Drug Alcohol Rev 2012;31: Seppä K. Riskikäytön rajat. Tiimi 2012;48: Rehm J, Baliunas D, Borges GLG, Graham K, Irving H, Kehoe T, Parry CD, Patra J, Popova S, Poznyak V, Roerecke M, Room R, Samokhvalov AV, Taylor B. The relation between different dimensions of alcohol consumption and burden of disease: an overview. Addiction 2010;105: International Agency for Research on Cancer (IARC). Alcohol consumption and ethyl carbamate. IARC Monographs on Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Vol. 96. Lyon, France: IARC Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V, Zambon A, Poikolainen K. Alcohol and coronary heart disease: a meta-analysis. Addiction 2000;95: Lönnroth K, Williams B, Stadlin S, Jarmillo E, Dye C. Alcohol use as a risk factor for tuberculosis a systematic review. BMC Public Health 2008;8: Irving HM, Samokhvalov A, Rehm J. Alcohol as a risk factor for pancreatitis. JOP 2009;10; tävistä rajoista. Tähän ovat erityisesti vaikuttaneet joissakin maissa käyttöön otetut vähäisen riskin rajat, jotka ovat Suomen riskirajoja alhaisemmat. Tällöin on kuitenkin unohtunut edellä kuvattu rajojen asettamisen lähtökohta. International Center for Alcohol Policies päivittää sivuilleen eri maiden juomisrajat (6). Rajat ovat pääsääntöisesti ns. vähäisen riskin (low risk, sensible drinking) rajoja, joiden alittaminen merkitsee, että riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni (7). Suomen riskirajat ovat siis merkitykseltään erilaiset kuin useassa muussa maassa julkaistut. Käsityksemme on, että hoidon tarvetta indikoivat rajat ovat tärkeät. On myös pohdinnan arvoinen kysymys, tarvitaanko rajoja ylipäätään lainkaan tai vieläpä erilaisia rajoja eri toimijoille ja yleiseen väestötiedotukseen (8,9,10). Terveyshaitat ja -hyödyt Alkoholilla on haitta- ja suojavaikutuksia. Siitä ei aina ole yksimielisyyttä, mitkä käytön rajat suojaavat tai lisäävät riskejä yksittäisissä sairauksissa. Tämä johtuu ainakin osittain tarkan tieteellisen tiedon puuttumisesta. Ihmisten alkoholin käytön selvittäminen on haastavaa. Tutkittavat saattavat aliarvioida todellista käyttöään ja alkoholin käytön vaihtelun huomioiminen on myös erityinen haaste. Lisäksi monien sekoittavien tekijöiden kattava hallitseminen tutkimusasetelmissa on vaikeaa. Yleispätevien rajojen asettamista hankaloittavat myös huomattavat yksilöiden väliset synnynnäiset erot alkoholin vaikutuksissa. Alkoholin on todettu aiheuttavan terveyshaittoja ensinnäkin ilman kynnysarvoa ja toiseksi niin, että riski lisääntyy vasta tietyn kynnysarvon ylittyessä. Useimmat terveyshaitat näyttävät kuuluvan edelliseen ryhmään. Tällöin riski on suorassa suhteessa kulutuksen määrään eli pienillä annoksilla riskin lisääntyminen on vähäinen ja kulutuksen lisääntyessä riskit suurenevat (11). Etyylialkoholi on hiljattain luokiteltu karsinogeeniksi (12). Vahvin näyttö riskistä on sen yhteydestä suun ja kaulan sekä ruokatorven syöpien lisääntymiseen. Yhteys on todettu lisäksi rinta-, maksa- ja kolorektaalisyövän riskiin. Alkoholin runsas käyttö lisää myös sydämen rytmihäiriöiden ja kardiomyopatian esiintyvyyttä, kouristeluja, infektioita, maksakirroosia, haimatulehdusta, perifeeristä neuropatiaa, aivo- ja erityisesti pikkuaivoatrofiaa ja vuotoetiologista aivohalvausta, sekä kohottaa verenpainetta. Kohtuullisen käytön on todettu vähentävän sepelvaltimotaudin riskejä etenkin keski-ikäisten ja sitä iäkkäämpien keskuudessa, sekä tyypin 2 diabeteksen, sappikivitaudin ja mahdollisesti myös dementian ilmaantuvuutta (5). 26 tutkimusta sisältäneen meta-analyysin mukaan sepelvaltimotaudin riski oli miehillä pienimmillään kulutustasolla 25 g/vrk (13). Suojavaikutus säilyi kulutustasolle 87 g ja saavutti haitallisen tason kulutuksella 114 g/vrk. Naisilla vastaavat kulutustasot olivat 10 g, 31 g ja 52 g/vrk. Vain muutaman sairauden ilmaantuvuus näyttää lisääntyvän vasta, kun nautitun alkoholin määrä ylittää tietyn kynnysarvon (11). Tällaisia sairauksia ovat tuberkuloosi, jonka riski lisääntyy päivittäisen alkoholin käytön ylittäessä 40 g (14) ja haimatulehdus, jonka riski lisääntyy käytön ylittäessä 48 g (15). Corrao ym. toteavat annos-vasteriskisuhdetta selvittävässä suuressa meta-analyysissaan, että sairastumisriskin suureneminen näkyy jo 25 g:n päivittäisellä käytöllä miltei kaikissa sairauksissa, joiden esiintyvyyttä alkoholi lisää (16). Tutkimukset ovat kuitenkin heterogeenisiä, alueella on ilmeisimmin julkaisuvääristymää ja luotettavia tutkimuksia on vain vähän. Myös Rehm ym. päätyvät samansuuntaiseen lopputulokseen ja kaipaavat menetelmällisesti tarkempia sekä laadultaan parempia tutkimuksia erisuuruisten annosten aiheuttamien riskien selvittämiseksi (11). Tehtyjen tutkimusten pohjalta ei esimerkiksi ole mahdollista selvittää erikseen naisten ja miesten riskirajoja useimmissa sairauksissa. Rehmin ym. katsauksen mukaan suhteellinen riski alle 50 g alkoholia päivässä käyttävillä jää alle 2:een kaikkien alkoholin aiheuttamien sairauksien osalta lukuun ottamatta naisten alkoholimaksakirroosia (11). Päivässä 30 g alkoholia juovilla naisilla suhteellinen riski on 2,4 (95 % luottamusväli 1,8 3,2), mutta miehillä vain 0,7 (0,5 1,0). Kahdessa tuoreessa meta-analyysissa on tarkasteltu kurkunpään (17) sekä suun ja pään alueen syöpien (18) ja alkoholin käytön annos-riskisuhteita. Alle neljän päivittäisen annoksen aiheuttama kurkunpään syövän suhteellinen riski oli 1,5 (95 % luottamusväli 1,3 1,7) ja vähintään neljän päivittäisen annoksen 2,6 (2,1 3,2). Alkoholin päiväannokset 10 g ja 50 g aiheuttivat pään ja suun syövän suhteelliset riskit 1,3 ja 3,
3 tieteessä Taulukko 1. Naisten rintasyövän suhteellinen ja absoluuttinen riski sekä NNH (Number Needed to Harm; kuinka monen naisen on juotava kyseinen alkoholimäärä, jotta yksi saisi rintasyövän) 80 ikävuoteen mennessä. Alkoholiannosten määrä päivässä Suhteellinen riski, % 6,8 14,8 22,7 31,8 Absoluuttinen riski, % 0,6 1,3 2,0 2,8 NNH Corrao G, Bagnardi V, Zambon A, Arico S. Exploring the dose response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94: Islami F, Tramacere I, Rota M ym. Alcohol drinking and laryngeal cancer: overall and dose risk relation a systematic review and meta-analysis. Oral Oncol. 2010;46: Tramacere I, Negri E, Bagnardi V ym. A meta-analysis of alcohol drinking and oral and pharyngeal cancers. Part 1: overall results and dose risk relation. Oral Oncol 2010;46: Collaborative Group on Hormonal Factors in Breast Cancer. Br J Cancer 2002;87: Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V ym. Alcohol dosing and total mortality in men and women: an updated meta-analysis of 34 prospective studies. Arch Intern Med 2006;166: Seppä K, Vartiainen E. Terveysriskit ansaitsevat potilasasiakirjamerkinnän. Suom Lääkäril 2006; 61: Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res. 2008;32: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n) lomake: Kaija Seppä on A-klinikkasäätiön sekä psykiatrisen lääkäriasema Egofunktion hallituksen jäsen. Hän on saanut konsultointipalkkioita ja matka-, majoitus- ja kokouskuluja lääkeyritykseltä (Lundbeck), luentopalkkioita useilta terveydenhuollon yksiköiltä sekä lisenssituloja ja tekijänpalkkioita oppikirjojen toimitustyöstä (Kustannus Oy Duodecim). Mauri Aalto on saanut luentopalkkioita lääkeyrityksiltä (Janssen-Cilag, Lundbeck) ja Professio Finlandilta sekä matka-, majoitus- ja kokouskuluja lääkeyrityksiltä (Lundbeck, Reckitt-Benckiser). Kalervo Kiianmaa: ei sidonnaisuuksia. Tapaturmariski suurenee Corraon ym. (16) mukaan siten, että suhteellinen riski on kahden alkoholiannoksen jälkeen 1,4 (1,2 1,6), neljän annoksen jälkeen 2,0 (1,5 2,6) ja kahdeksan annoksen jälkeen 4,0 (2,4 6,6). Miesten ja naisten riskiä ei ole tarkasteltu erikseen. Riskirajojen valintaperusteet Edellä kuvattu tieteellinen tieto alkoholin aiheuttamista haitoista ja hyödyistä on puutteineenkin keskeistä, kun riskirajoista päätetään. Sen lisäksi on päätettävä, minkälainen riskin suureneminen on merkittävää. Päätöstä tehtäessä voidaan tarkastella suhteellista tai absoluuttista riskiä. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu eri alkoholimäärien aiheuttamia terveyshaittoja, suhteellinen riski on useimmiten ilmaistu riskisuhteena (relative risk, RR). Suhteellinen riski 1,0 tarkoittaa, että altiste (tässä tapauksessa alkoholi) ei muuta riskiä. Suhteellinen riski 1,3 voidaan siis tulkita siten, että altistus lisää riskiä 30 %, ja 2,0 siten, että riski on lisääntynyt 100 %. Kun tila on harvinainen, suhteellisen riskin on oltava > 2, jotta riskillä olisi kansanterveydellistä merkitystä. Absoluuttinen riski eli ilmaantumistaajuus kuvaa hoidon kansanterveydellistä merkitystä paremmin kuin suhteellinen riski, koska se riippuu perusriskistä eli taudin yleisyydestä. Taulukossa 1 on esitetty asian havainnollistamiseksi Collaborative Group on Hormonal Factors in Breast Cancer -tuloksiin (19) perustuen suhteellisen ja absoluuttisen rintasyöpäriskin lisääntyminen sekä vastaavasti monenko naisen on juotava kyseinen määrä alkoholia, jotta yksi saisi tästä syystä rintasyövän 80 ikävuoteen mennessä. Rajoista päätettäessä on yllä olevien seikkojen lisäksi huomioitava, minkälaiset rajat ovat hyväksyttävät siinä kohderyhmässä, jolle ne on tarkoitettu (9). Käypä hoito -suositus ja riskirajat Alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -katsauksessa ei ole verenpaineen kohoamista lukuun ottamatta esitetty riskien lisääntymisen suhdetta juomisen määrään yksittäisissä sairaustiloissa (5). Verenpaineen osalta todetaan, että alkoholin käyttömäärä 25 g/vrk näyttää kohottavan verenpainetta. Katsauksessa todetaan: Riskirajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Suomessa neuvontaa suositellaan naisille, kun päivittäiskäyttö on vähintään 20 g absoluuttista alkoholia (noin kaksi ravintola-annosta) tai humalahakuinen juominen (vähintään viisi annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 40 g/vrk (noin neljä annosta) tai seitsemän annoksen kertakäyttö viikoittain. Rajat sopivat useimmille aikuisille mutta eivät raskaana oleville eivätkä potilaille, joiden sairaus pahenee tai lääkitys vaarantuu alkoholinkäytön johdosta. Konkreettisiin riskirajoihin liittyy seuraava teksti: Yli 40 g/vrk alkoholia käyttävillä miehillä ja yli 20 g/vrk käyttävillä naisilla kokonaiskuolleisuus on merkitsevästi suurempi kuin raittiilla (5). Di Castelnuovon ym. 34 tutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan 1 2 alkoholiannosta päivittäin juovilla naisilla ja 2 4 annosta juovilla miehillä on matalampi kuolleisuus absolutisteihin tai enemmän juoviin verrattuna (20). Näyttöön perustuvat riskirajat Suomen terveydenhuoltoon Kuten rintasyöpäesimerkki osoittaa, alkoholin aiheuttamien sairauksien kohdalla on vaikea määrittää ehdotonta riskikäytön rajaa. Juominen voi olla riski joillekin jo pienillä annoksilla, mutta kenelle, sitä emme tiedä. Näistä hankaluuksista huolimatta on perusteltua antaa terveydenhuollon ammattilaisille selkeää ja tiivistetty tietoa. Lääkärin tehtävä on hoitaa, kun ongelma on ilmeinen tai suurella todennäköisyydellä kehittymässä sellaiseksi. Lääkärin työn erityinen taitosisältö on, että hän osaa niin päihde- kuin muissakin sairauksissa ja oireissa soveltaa tätä yleistä tietoa yksittäisten potilaiden hoidossa. Alkoholin osalta tällainen taito kehittyy, kun käytön kysymistä ja tilannearviota toteuttaa laajasti potilaskontakteissa (21). Riskikäytön rajat 2545
4 KATSAUS Ehdotonta riskikäytön rajaa on vaikea määrittää. English summary > in english From heavy to risky alcohol drinking is there a need to change the guidelines? Taulukko 2. Alkoholinkäytön riskirajat annoksina (à 12 g) keskikokoiselle, terveelle työikäiselle miehelle ja naiselle. kerralla 1 Viikossa 2 Nainen 5 16 Mies 7 24 Kysymyksessä on neuvontaa edellyttävä riskikäyttö, jos 1 kertakäytön raja ylittyy viikoittain. 2 viikkorajat ylittyvät jatkuvasti useamman viikon ajan (päivittäin juoville raja on miehille n. 3 4 annosta ja naisille n. 2 3 annosta päivässä). ovat sellaisenaan hyödylliset neuvottaessa keskikokoista, työikäistä naista tai miestä, jolla ei ole asiaan vaikuttavia sairauksia tai lääkityksiä. Neuvonnan käynnistämiseen vaikuttavat myös henkilön perimä ja taustatiedot läheisten mahdollisista riippuvuuksista. Jos potilaalla on ollut ilmeisiä, riskirajoja alhaisempien käyttömäärien aiheuttamia terveyshaittoja, ei rajoja tule soveltaa sellaisenaan. Rajojen valinnassa on huomioitava, että alkoholin käyttö on yhteydessä joidenkin sairauksien esiintyvyyteen valikoimattomassa väestössä (naiset ja miehet) jo silloin, kun päivittäinen käyttö ylittää kaksi annosta. Nämä sairaudet ovat melko harvinaisia ja absoluuttisen riskin suureneminen on vähäistä. On myös huomioita- va pienten alkoholimäärien yhteys sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen vähäisempään esiintyvyyteen verrokkiväestössä. Kun kysymyksessä ovat yleiset kansantaudit, absoluuttisen riskin pieneneminen on merkityksellinen. Kokonaisuutta arvioitaessa tärkeitä ovat myös lopputulosta eli kuolleisuuden lisääntymistä tai vähenemistä ilmaisevat rajat (9,20). Suomessa jo 20 vuotta käytössä olleet riskikäytön rajat ovat nykyinen tutkimustieto huomioiden edelleen ajanmukaisia ja käyttökelpoisia, kun päätetään alkoholiasioihin liittyvästä neuvonnasta terveydenhuollossa (taulukko 2). Nämä rajat ovat myös Käypä hoito -suosituksen linjauksen mukaisia (5). Rajat on tarkoitettu helpottamaan terveydenhuollon henkilöstön työtä, ne eivät lisää ilmiön medikalisointia, huomioivat suomalaisen, humalahakuisen juomatavan ja mahdollistavat liikkuvuuden tehtäessä yksilöllisiä, räätälöityjä ratkaisuja kunkin potilaan kohdalla. Esitetyillä rajoilla terveydenhuollon tehtäväksi jää neuvoa useita satoja tuhansia suomalaisia (22). Riskirajoja ei tule esitellä turvarajoina. Niiden käyttöön väestön valistuksessa ilman terveydenhuollon ympäristöä on syytä suhtautua varauksella. Jos niitä kuitenkin käytetään terveydenhuollon ulkopuolella, viestiin tulee sisällyttää tässä artikkelissa esitetyt kyseisiin rajoihin liittyvät varaukset. n Haasteita tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa? Katso lisätietoja takakannesta! LWLteaser_170x75.indd /5/12 11:29 AM
5 tieteessä ENGLISH SUMMARY Kaija Seppä Professor, Chief Physician University of Tampere, School of medicine, and Tampere University Hospital, Psychiatrics Division Mauri Aalto Kalervo Kiianmaa From heavy to risky alcohol drinking is there a need to change the guidelines? Guidelines for health care professionals on heavy drinking were launched in Finland about 20 years ago. Since then, the terminology of drinking categories has changed so that heavy drinking is now called risky drinking. The accumulation of scientific evidence of alcohol-related harm also suggests that there might be a need to update guidelines on risky drinking. Hitherto, the Finnish definitions of risky drinking have been high as compared to those in several other countries. In most countries, however, the guidelines are so called low-risk drinking guidelines, whereas our guidelines are meant to be an indication for treatment, especially for brief alcohol intervention in health care settings. In the present review we put together the latest scientific evidence on harm related to different drinking levels. Mortality and morbidity of different diseases as well as the beneficial effects of alcohol on cardiovascular diseases have been included. We also ponder absolute and relative risks. The practicability of the guidelines is also discussed. Based on the information reviewed, there is no need to change the present guidelines. According to these, an average-weight adult man is a risky drinker if he drinks at least 24 drinks (à 12 g) per week or at least 7 drinks weekly on one occasion. The corresponding figures for a woman are 16 and 5 drinks. 2546a
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotKatja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä
Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa
LisätiedotAlkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin
Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö
LisätiedotValmiita koulutuspaketteja
Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi
LisätiedotVähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotAlkoholia, terveydeksi?
Alkoholia, terveydeksi? Hannu Alho, Ph.D., M.D. Professor of Addiction Medicine, University of Helsinki Research Professor, National institute of Public Health* Chief Physician, Unit of Substance Abuse,
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotVÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle
1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotAUDIT JA HOITOONOHJAUS
AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki
LisätiedotMitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotSuurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotKeskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä
Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO. Hannu Alho
ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO Hannu Alho Professori, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, HY; Ylilääkäri, HUS; Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Päihdelääketiede 14.11.2013
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotAlkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö
Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin
LisätiedotAlkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009
Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotAlkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotIkäihmisten päihdetyö Marika Liehu
Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö
LisätiedotSuomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
LisätiedotSuomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä
LisätiedotAlkoholi ja sen yhteys syöpään
Alkoholi ja sen yhteys syöpään Taustaa Vaikka alkoholin kulutuksen merkityksestä syövän syynä oli riittävästi näyttöä jo yli kaksi vuosikymmentä sitten (IARC, 1988), yleisön tietoisuus alkoholista syöpäriskitekijänä
LisätiedotTyöterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana
Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotSuomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotPia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotAlkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotAudit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)
Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön
LisätiedotAlkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
LisätiedotAlkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito
Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Päihdehoidon haasteena on hahmottaa alkoholin suurkulutuksen kirjo ja ottaa hoidon piiriin myös alkoholin haitoista
LisätiedotLehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä
Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotMilloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?
Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri
LisätiedotMITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?
MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.
LisätiedotSoveltuvatko mini-interventiosuositukset
ALKUPERÄISTUTKIMUS Martti Kuokkanen ja Kaija Seppä Soveltuvatko mini-interventiosuositukset käytäntöön? Johdanto: Alkoholin riskikäyttäjiin kohdistuvan mini-intervention käyttöönotto on ollut hidasta.
LisätiedotMaksakokeiden viiterajat
Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMiten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotAlkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä
Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTerveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit
Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta
LisätiedotKoskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?
Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko
LisätiedotTUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS
TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
LisätiedotUudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
LisätiedotSuomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan
Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotAlkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.
Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi
LisätiedotOrientaatio harjoitteluun miksi?
Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotTerveyden edistäminen - valintakoe , kello
1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotHannu Alho, professori, Helsingin yliopisto
PÄIHDELÄÄKETIEDE / ALKOHOLISAIRAUDET RUORA2017 Alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.12.2017
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotPäihdelääketieteen Päivät 2015
Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää
LisätiedotPäihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
Lisätiedot