Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat?"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Kaija Seppä professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö ja Tampereen yliopistollinen sairaala, psykiatrian tulosalue Mauri Aalto dosentti, ylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrinen toiminta-alue ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Kalervo Kiianmaa tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, päihteet ja riippuvuus -osasto Alkoholin suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi muuttuvatko neuvontarajat? Alkoholin suurkulutuksen rajat ovat olleet käytössä 20 vuotta. Parin vuosikymmenen aikana on kertynyt paljon uutta tietoa alkoholin aiheuttamista terveysriskeistä ja myös alkoholin liialliseen käyttöön liittyvä nimikkeistö on uudistettu. Totutut rajat ovat uuden tutkimustiedon perusteella kuitenkin edelleen ajanmukaisia, kun päätetään alkoholiasioihin liittyvästä neuvonnasta terveydenhuollossa. On syytä pitää mielessä, että kyse ei ole turvarajoista, vaan riskirajoista, jotka edellyttävät neuvontaa. Vertaisarvioitu VV Lääkärilehdessä julkaistiin vuonna 1992 alkoholin suurkulutuksen kriteerit (1). Niiden asettamisen lähtökohtana oli hälventää epätietoisuutta, jota esiintyi terveydenhuollon toimijoilla heidän oikeudestaan puuttua potilaidensa alkoholin kulutukseen. Hyväksyttävä syy alkoholin käyttöön liittyvän neuvonnan antamiselle potilaalle on selkeä tutkimukseen perustuva arvio terveyden vaarantumisesta. Rajojen määrittämiseksi tarkasteltiin silloista tieteellistä kirjallisuutta, ja rajat asetettiin tasolle, jolla alkoholin aiheuttamat sairaudet alkoivat tutkimusten mukaan selkeästi lisääntyä. Lisäksi haluttiin asettaa raja kerralla juodulle alkoholimäärälle, mikä oli tuolloin kansainvälisestikin tarkasteltuna uusi asia. Rajojen asettaminen ei ole helppoa, mutta se on käytännön potilastyön ohjeistamiseksi välttämätöntä. Kysymyksessä eivät olleet turvarajat, joiden alittaminen takaisi, ettei alkoholihaittoja ilmaannu. Sen sijaan ne olivat rajat, jotka edellyttävät neuvontaa. Tavoitteena oli, että kaikkia rajat ylittäviä potilaita neuvotaan terveydenhuollossa mini-intervention keinoin vähentämään juomistaan tai heidät ohjataan jatkohoitoon, jos ongelma on riippuvuustasoinen tai mini-interventio ei auta. Viikkokulutuksen rajoiksi asetettiin miehille 25 ja naisille 16 alkoholiannosta (à 12 g) ja kertakäytön rajoiksi vastaavasti 7 ja 5 annosta (1). Kun silloiset rajat asetettiin, termiksi valittiin tietoisesti suurkulutus. Sen ajateltiin viestittävän terveydenhuollon toimijoille, että käyttö on suurta ja mitattavissa käyttömääriä kartoittavilla kysymyksillä. Sittemmin ongelmaksi on muodostunut, että suurkulutustermi ei erota jo alkoholiriippuvaisia potilaita niistä, joilla on vasta riski saada haittoja. Hoidollisesti nämä ryhmät on hyvä erottaa, koska jälkimmäiselle tehokas hoito on mini-interventio, mutta alkoholista riippuvaiset potilaat tarvitsevat laaja-alaisempia hoitoja. Toisaalta vähentäminen voi olla terveydelle hyödyllistä, vaikka käyttö ei ole suurta. Siksi alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -katsauksen viimeisimmässä päivityksessä päivitettiin myös käsitteistö (2) ja näin entiset suurkulutuksen rajat muuttuivat riskikäytön rajoiksi. Vuosikymmenien saatossa väestön alkoholin kulutus on lisääntynyt (3). Viime vuosina alkoholi on ollut työikäisten miesten yleisin kuolinsyy; naisilla rintasyöpä ja alkoholi ovat vuorotelleet johtopaikalla (4). Kohtaamisia esiintyy terveydenhuollossa näin ollen usein ja riskirajat on edelleen tärkeää määritellä, jotta tehokkaaksi osoittautuneita hoitoja voitaisiin toteuttaa (5). Eri rajat erilaisiin tarpeisiin Terveydenhuoltoon tarkoitettuja riskirajoja, joita ammattilainen soveltaa kullekin potilaalle yksilöllisesti, on joissakin yhteyksissä tulkittu ja käytetty väärin. Esimerkiksi väestölle tiedotettaessa on unohdettu mainita, että kysymys ei ole riskittömistä rajoista ja että rajat alittavallakin alkoholin kulutuksella voi tulla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja. Tiedotuksessa on niin ikään välillä unohdettu korostaa, että ihmisten reagointi alkoholiin on yksilöllistä. Osin tämän väärinymmärryksen takia Suomessa on aika ajoin viritelty keskustelua käytet- 2543

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Sillanaukee P, Kiianmaa K, Roine R, Seppä K. Alkoholin suurkulutuksen kriteerit. Suom Lääkäril 1992;92: Seppä K, Alho H, Aalto M, Kiianmaa K. Suurkuluttajasta riskikäyttäjäksi: Käypä hoito uudistaa alkoholiin liittyvän diagnoosinimikkeistön. Duodecim 2010;126: Mäkelä P, Mustonen H, Huhtanen P. Miten Suomi juo? Alkoholinkäyttötapojen muutokset Kirjassa: Mäkelä P, Mustonen H, Tigerstedt C, toim. Suomi juo. THL, Helsingin yliopistopaino Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt Liitekuviot 1 ja vuotiaiden miesten ja naisten yleisimmät kuolemansyyt (siteerattu ). ksyyt_2010_ _ kuv_001_fi.html ja www. stat.fi/til/ksyyt/2010/ ksyyt_2010_ _kuv_002_ fi.html 5 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. (siteerattu ). fi 6 International Drinking Guidelines (siteerattu ). www. icap.org/policyissues/drinkingguidelines/tabid/102/default.aspx. 7 Room R, Rehm J. Clear criteria based on absolute risk: reforming the basis of guidelines on lowrisk drinking. Drug Alcohol Rev 2012;31: Casswell S. Why have guidelines at all? A critical perspective. Druc Alcohol Rev 2012;31: Heather N. Drinking guidelines are essential in combating alcohol-related harm: Comments on the new Australian and Canadian guidelines. Drug Alcohol Rev 2012;31: Seppä K. Riskikäytön rajat. Tiimi 2012;48: Rehm J, Baliunas D, Borges GLG, Graham K, Irving H, Kehoe T, Parry CD, Patra J, Popova S, Poznyak V, Roerecke M, Room R, Samokhvalov AV, Taylor B. The relation between different dimensions of alcohol consumption and burden of disease: an overview. Addiction 2010;105: International Agency for Research on Cancer (IARC). Alcohol consumption and ethyl carbamate. IARC Monographs on Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Vol. 96. Lyon, France: IARC Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V, Zambon A, Poikolainen K. Alcohol and coronary heart disease: a meta-analysis. Addiction 2000;95: Lönnroth K, Williams B, Stadlin S, Jarmillo E, Dye C. Alcohol use as a risk factor for tuberculosis a systematic review. BMC Public Health 2008;8: Irving HM, Samokhvalov A, Rehm J. Alcohol as a risk factor for pancreatitis. JOP 2009;10; tävistä rajoista. Tähän ovat erityisesti vaikuttaneet joissakin maissa käyttöön otetut vähäisen riskin rajat, jotka ovat Suomen riskirajoja alhaisemmat. Tällöin on kuitenkin unohtunut edellä kuvattu rajojen asettamisen lähtökohta. International Center for Alcohol Policies päivittää sivuilleen eri maiden juomisrajat (6). Rajat ovat pääsääntöisesti ns. vähäisen riskin (low risk, sensible drinking) rajoja, joiden alittaminen merkitsee, että riskien toteutumisen todennäköisyys on pieni (7). Suomen riskirajat ovat siis merkitykseltään erilaiset kuin useassa muussa maassa julkaistut. Käsityksemme on, että hoidon tarvetta indikoivat rajat ovat tärkeät. On myös pohdinnan arvoinen kysymys, tarvitaanko rajoja ylipäätään lainkaan tai vieläpä erilaisia rajoja eri toimijoille ja yleiseen väestötiedotukseen (8,9,10). Terveyshaitat ja -hyödyt Alkoholilla on haitta- ja suojavaikutuksia. Siitä ei aina ole yksimielisyyttä, mitkä käytön rajat suojaavat tai lisäävät riskejä yksittäisissä sairauksissa. Tämä johtuu ainakin osittain tarkan tieteellisen tiedon puuttumisesta. Ihmisten alkoholin käytön selvittäminen on haastavaa. Tutkittavat saattavat aliarvioida todellista käyttöään ja alkoholin käytön vaihtelun huomioiminen on myös erityinen haaste. Lisäksi monien sekoittavien tekijöiden kattava hallitseminen tutkimusasetelmissa on vaikeaa. Yleispätevien rajojen asettamista hankaloittavat myös huomattavat yksilöiden väliset synnynnäiset erot alkoholin vaikutuksissa. Alkoholin on todettu aiheuttavan terveyshaittoja ensinnäkin ilman kynnysarvoa ja toiseksi niin, että riski lisääntyy vasta tietyn kynnysarvon ylittyessä. Useimmat terveyshaitat näyttävät kuuluvan edelliseen ryhmään. Tällöin riski on suorassa suhteessa kulutuksen määrään eli pienillä annoksilla riskin lisääntyminen on vähäinen ja kulutuksen lisääntyessä riskit suurenevat (11). Etyylialkoholi on hiljattain luokiteltu karsinogeeniksi (12). Vahvin näyttö riskistä on sen yhteydestä suun ja kaulan sekä ruokatorven syöpien lisääntymiseen. Yhteys on todettu lisäksi rinta-, maksa- ja kolorektaalisyövän riskiin. Alkoholin runsas käyttö lisää myös sydämen rytmihäiriöiden ja kardiomyopatian esiintyvyyttä, kouristeluja, infektioita, maksakirroosia, haimatulehdusta, perifeeristä neuropatiaa, aivo- ja erityisesti pikkuaivoatrofiaa ja vuotoetiologista aivohalvausta, sekä kohottaa verenpainetta. Kohtuullisen käytön on todettu vähentävän sepelvaltimotaudin riskejä etenkin keski-ikäisten ja sitä iäkkäämpien keskuudessa, sekä tyypin 2 diabeteksen, sappikivitaudin ja mahdollisesti myös dementian ilmaantuvuutta (5). 26 tutkimusta sisältäneen meta-analyysin mukaan sepelvaltimotaudin riski oli miehillä pienimmillään kulutustasolla 25 g/vrk (13). Suojavaikutus säilyi kulutustasolle 87 g ja saavutti haitallisen tason kulutuksella 114 g/vrk. Naisilla vastaavat kulutustasot olivat 10 g, 31 g ja 52 g/vrk. Vain muutaman sairauden ilmaantuvuus näyttää lisääntyvän vasta, kun nautitun alkoholin määrä ylittää tietyn kynnysarvon (11). Tällaisia sairauksia ovat tuberkuloosi, jonka riski lisääntyy päivittäisen alkoholin käytön ylittäessä 40 g (14) ja haimatulehdus, jonka riski lisääntyy käytön ylittäessä 48 g (15). Corrao ym. toteavat annos-vasteriskisuhdetta selvittävässä suuressa meta-analyysissaan, että sairastumisriskin suureneminen näkyy jo 25 g:n päivittäisellä käytöllä miltei kaikissa sairauksissa, joiden esiintyvyyttä alkoholi lisää (16). Tutkimukset ovat kuitenkin heterogeenisiä, alueella on ilmeisimmin julkaisuvääristymää ja luotettavia tutkimuksia on vain vähän. Myös Rehm ym. päätyvät samansuuntaiseen lopputulokseen ja kaipaavat menetelmällisesti tarkempia sekä laadultaan parempia tutkimuksia erisuuruisten annosten aiheuttamien riskien selvittämiseksi (11). Tehtyjen tutkimusten pohjalta ei esimerkiksi ole mahdollista selvittää erikseen naisten ja miesten riskirajoja useimmissa sairauksissa. Rehmin ym. katsauksen mukaan suhteellinen riski alle 50 g alkoholia päivässä käyttävillä jää alle 2:een kaikkien alkoholin aiheuttamien sairauksien osalta lukuun ottamatta naisten alkoholimaksakirroosia (11). Päivässä 30 g alkoholia juovilla naisilla suhteellinen riski on 2,4 (95 % luottamusväli 1,8 3,2), mutta miehillä vain 0,7 (0,5 1,0). Kahdessa tuoreessa meta-analyysissa on tarkasteltu kurkunpään (17) sekä suun ja pään alueen syöpien (18) ja alkoholin käytön annos-riskisuhteita. Alle neljän päivittäisen annoksen aiheuttama kurkunpään syövän suhteellinen riski oli 1,5 (95 % luottamusväli 1,3 1,7) ja vähintään neljän päivittäisen annoksen 2,6 (2,1 3,2). Alkoholin päiväannokset 10 g ja 50 g aiheuttivat pään ja suun syövän suhteelliset riskit 1,3 ja 3,

3 tieteessä Taulukko 1. Naisten rintasyövän suhteellinen ja absoluuttinen riski sekä NNH (Number Needed to Harm; kuinka monen naisen on juotava kyseinen alkoholimäärä, jotta yksi saisi rintasyövän) 80 ikävuoteen mennessä. Alkoholiannosten määrä päivässä Suhteellinen riski, % 6,8 14,8 22,7 31,8 Absoluuttinen riski, % 0,6 1,3 2,0 2,8 NNH Corrao G, Bagnardi V, Zambon A, Arico S. Exploring the dose response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94: Islami F, Tramacere I, Rota M ym. Alcohol drinking and laryngeal cancer: overall and dose risk relation a systematic review and meta-analysis. Oral Oncol. 2010;46: Tramacere I, Negri E, Bagnardi V ym. A meta-analysis of alcohol drinking and oral and pharyngeal cancers. Part 1: overall results and dose risk relation. Oral Oncol 2010;46: Collaborative Group on Hormonal Factors in Breast Cancer. Br J Cancer 2002;87: Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V ym. Alcohol dosing and total mortality in men and women: an updated meta-analysis of 34 prospective studies. Arch Intern Med 2006;166: Seppä K, Vartiainen E. Terveysriskit ansaitsevat potilasasiakirjamerkinnän. Suom Lääkäril 2006; 61: Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res. 2008;32: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n) lomake: Kaija Seppä on A-klinikkasäätiön sekä psykiatrisen lääkäriasema Egofunktion hallituksen jäsen. Hän on saanut konsultointipalkkioita ja matka-, majoitus- ja kokouskuluja lääkeyritykseltä (Lundbeck), luentopalkkioita useilta terveydenhuollon yksiköiltä sekä lisenssituloja ja tekijänpalkkioita oppikirjojen toimitustyöstä (Kustannus Oy Duodecim). Mauri Aalto on saanut luentopalkkioita lääkeyrityksiltä (Janssen-Cilag, Lundbeck) ja Professio Finlandilta sekä matka-, majoitus- ja kokouskuluja lääkeyrityksiltä (Lundbeck, Reckitt-Benckiser). Kalervo Kiianmaa: ei sidonnaisuuksia. Tapaturmariski suurenee Corraon ym. (16) mukaan siten, että suhteellinen riski on kahden alkoholiannoksen jälkeen 1,4 (1,2 1,6), neljän annoksen jälkeen 2,0 (1,5 2,6) ja kahdeksan annoksen jälkeen 4,0 (2,4 6,6). Miesten ja naisten riskiä ei ole tarkasteltu erikseen. Riskirajojen valintaperusteet Edellä kuvattu tieteellinen tieto alkoholin aiheuttamista haitoista ja hyödyistä on puutteineenkin keskeistä, kun riskirajoista päätetään. Sen lisäksi on päätettävä, minkälainen riskin suureneminen on merkittävää. Päätöstä tehtäessä voidaan tarkastella suhteellista tai absoluuttista riskiä. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu eri alkoholimäärien aiheuttamia terveyshaittoja, suhteellinen riski on useimmiten ilmaistu riskisuhteena (relative risk, RR). Suhteellinen riski 1,0 tarkoittaa, että altiste (tässä tapauksessa alkoholi) ei muuta riskiä. Suhteellinen riski 1,3 voidaan siis tulkita siten, että altistus lisää riskiä 30 %, ja 2,0 siten, että riski on lisääntynyt 100 %. Kun tila on harvinainen, suhteellisen riskin on oltava > 2, jotta riskillä olisi kansanterveydellistä merkitystä. Absoluuttinen riski eli ilmaantumistaajuus kuvaa hoidon kansanterveydellistä merkitystä paremmin kuin suhteellinen riski, koska se riippuu perusriskistä eli taudin yleisyydestä. Taulukossa 1 on esitetty asian havainnollistamiseksi Collaborative Group on Hormonal Factors in Breast Cancer -tuloksiin (19) perustuen suhteellisen ja absoluuttisen rintasyöpäriskin lisääntyminen sekä vastaavasti monenko naisen on juotava kyseinen määrä alkoholia, jotta yksi saisi tästä syystä rintasyövän 80 ikävuoteen mennessä. Rajoista päätettäessä on yllä olevien seikkojen lisäksi huomioitava, minkälaiset rajat ovat hyväksyttävät siinä kohderyhmässä, jolle ne on tarkoitettu (9). Käypä hoito -suositus ja riskirajat Alkoholiongelmaisen hoidon Käypä hoito -katsauksessa ei ole verenpaineen kohoamista lukuun ottamatta esitetty riskien lisääntymisen suhdetta juomisen määrään yksittäisissä sairaustiloissa (5). Verenpaineen osalta todetaan, että alkoholin käyttömäärä 25 g/vrk näyttää kohottavan verenpainetta. Katsauksessa todetaan: Riskirajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Suomessa neuvontaa suositellaan naisille, kun päivittäiskäyttö on vähintään 20 g absoluuttista alkoholia (noin kaksi ravintola-annosta) tai humalahakuinen juominen (vähintään viisi annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 40 g/vrk (noin neljä annosta) tai seitsemän annoksen kertakäyttö viikoittain. Rajat sopivat useimmille aikuisille mutta eivät raskaana oleville eivätkä potilaille, joiden sairaus pahenee tai lääkitys vaarantuu alkoholinkäytön johdosta. Konkreettisiin riskirajoihin liittyy seuraava teksti: Yli 40 g/vrk alkoholia käyttävillä miehillä ja yli 20 g/vrk käyttävillä naisilla kokonaiskuolleisuus on merkitsevästi suurempi kuin raittiilla (5). Di Castelnuovon ym. 34 tutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan 1 2 alkoholiannosta päivittäin juovilla naisilla ja 2 4 annosta juovilla miehillä on matalampi kuolleisuus absolutisteihin tai enemmän juoviin verrattuna (20). Näyttöön perustuvat riskirajat Suomen terveydenhuoltoon Kuten rintasyöpäesimerkki osoittaa, alkoholin aiheuttamien sairauksien kohdalla on vaikea määrittää ehdotonta riskikäytön rajaa. Juominen voi olla riski joillekin jo pienillä annoksilla, mutta kenelle, sitä emme tiedä. Näistä hankaluuksista huolimatta on perusteltua antaa terveydenhuollon ammattilaisille selkeää ja tiivistetty tietoa. Lääkärin tehtävä on hoitaa, kun ongelma on ilmeinen tai suurella todennäköisyydellä kehittymässä sellaiseksi. Lääkärin työn erityinen taitosisältö on, että hän osaa niin päihde- kuin muissakin sairauksissa ja oireissa soveltaa tätä yleistä tietoa yksittäisten potilaiden hoidossa. Alkoholin osalta tällainen taito kehittyy, kun käytön kysymistä ja tilannearviota toteuttaa laajasti potilaskontakteissa (21). Riskikäytön rajat 2545

4 KATSAUS Ehdotonta riskikäytön rajaa on vaikea määrittää. English summary > in english From heavy to risky alcohol drinking is there a need to change the guidelines? Taulukko 2. Alkoholinkäytön riskirajat annoksina (à 12 g) keskikokoiselle, terveelle työikäiselle miehelle ja naiselle. kerralla 1 Viikossa 2 Nainen 5 16 Mies 7 24 Kysymyksessä on neuvontaa edellyttävä riskikäyttö, jos 1 kertakäytön raja ylittyy viikoittain. 2 viikkorajat ylittyvät jatkuvasti useamman viikon ajan (päivittäin juoville raja on miehille n. 3 4 annosta ja naisille n. 2 3 annosta päivässä). ovat sellaisenaan hyödylliset neuvottaessa keskikokoista, työikäistä naista tai miestä, jolla ei ole asiaan vaikuttavia sairauksia tai lääkityksiä. Neuvonnan käynnistämiseen vaikuttavat myös henkilön perimä ja taustatiedot läheisten mahdollisista riippuvuuksista. Jos potilaalla on ollut ilmeisiä, riskirajoja alhaisempien käyttömäärien aiheuttamia terveyshaittoja, ei rajoja tule soveltaa sellaisenaan. Rajojen valinnassa on huomioitava, että alkoholin käyttö on yhteydessä joidenkin sairauksien esiintyvyyteen valikoimattomassa väestössä (naiset ja miehet) jo silloin, kun päivittäinen käyttö ylittää kaksi annosta. Nämä sairaudet ovat melko harvinaisia ja absoluuttisen riskin suureneminen on vähäistä. On myös huomioita- va pienten alkoholimäärien yhteys sepelvaltimotaudin ja aikuistyypin diabeteksen vähäisempään esiintyvyyteen verrokkiväestössä. Kun kysymyksessä ovat yleiset kansantaudit, absoluuttisen riskin pieneneminen on merkityksellinen. Kokonaisuutta arvioitaessa tärkeitä ovat myös lopputulosta eli kuolleisuuden lisääntymistä tai vähenemistä ilmaisevat rajat (9,20). Suomessa jo 20 vuotta käytössä olleet riskikäytön rajat ovat nykyinen tutkimustieto huomioiden edelleen ajanmukaisia ja käyttökelpoisia, kun päätetään alkoholiasioihin liittyvästä neuvonnasta terveydenhuollossa (taulukko 2). Nämä rajat ovat myös Käypä hoito -suosituksen linjauksen mukaisia (5). Rajat on tarkoitettu helpottamaan terveydenhuollon henkilöstön työtä, ne eivät lisää ilmiön medikalisointia, huomioivat suomalaisen, humalahakuisen juomatavan ja mahdollistavat liikkuvuuden tehtäessä yksilöllisiä, räätälöityjä ratkaisuja kunkin potilaan kohdalla. Esitetyillä rajoilla terveydenhuollon tehtäväksi jää neuvoa useita satoja tuhansia suomalaisia (22). Riskirajoja ei tule esitellä turvarajoina. Niiden käyttöön väestön valistuksessa ilman terveydenhuollon ympäristöä on syytä suhtautua varauksella. Jos niitä kuitenkin käytetään terveydenhuollon ulkopuolella, viestiin tulee sisällyttää tässä artikkelissa esitetyt kyseisiin rajoihin liittyvät varaukset. n Haasteita tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa? Katso lisätietoja takakannesta! LWLteaser_170x75.indd /5/12 11:29 AM

5 tieteessä ENGLISH SUMMARY Kaija Seppä Professor, Chief Physician University of Tampere, School of medicine, and Tampere University Hospital, Psychiatrics Division Mauri Aalto Kalervo Kiianmaa From heavy to risky alcohol drinking is there a need to change the guidelines? Guidelines for health care professionals on heavy drinking were launched in Finland about 20 years ago. Since then, the terminology of drinking categories has changed so that heavy drinking is now called risky drinking. The accumulation of scientific evidence of alcohol-related harm also suggests that there might be a need to update guidelines on risky drinking. Hitherto, the Finnish definitions of risky drinking have been high as compared to those in several other countries. In most countries, however, the guidelines are so called low-risk drinking guidelines, whereas our guidelines are meant to be an indication for treatment, especially for brief alcohol intervention in health care settings. In the present review we put together the latest scientific evidence on harm related to different drinking levels. Mortality and morbidity of different diseases as well as the beneficial effects of alcohol on cardiovascular diseases have been included. We also ponder absolute and relative risks. The practicability of the guidelines is also discussed. Based on the information reviewed, there is no need to change the present guidelines. According to these, an average-weight adult man is a risky drinker if he drinks at least 24 drinks (à 12 g) per week or at least 7 drinks weekly on one occasion. The corresponding figures for a woman are 16 and 5 drinks. 2546a

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Valmiita koulutuspaketteja

Valmiita koulutuspaketteja Mistä lisää koulutusta Leea Järvi 2011 Valmiita koulutuspaketteja Duodecimin 2010 julkaisema, alkoholi-ongelmaisen käypä hoito suositukseen pohjautuva diasarja http://www.kaypahoito.fi/web/kh/ Verkkokurssi

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Alkoholia, terveydeksi?

Alkoholia, terveydeksi? Alkoholia, terveydeksi? Hannu Alho, Ph.D., M.D. Professor of Addiction Medicine, University of Helsinki Research Professor, National institute of Public Health* Chief Physician, Unit of Substance Abuse,

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017

Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä

Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011. Kaija Seppä Keskeiset kansantaudit työikäisillä Millä työkaluilla niihin voi vaikuttaa? Biomedicum 21.10.2011 Kaija Seppä LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääketieteen erityispätevyys, alkoholisairauksien

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO. Hannu Alho

ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO. Hannu Alho ALKOHOLIONGELMAN TOTEAMINEN JA HOITO Hannu Alho Professori, Päihdelääketieteen tutkimusyksikkö, HY; Ylilääkäri, HUS; Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL Päihdelääketiede 14.11.2013

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö

Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin

Lisätiedot

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009

Alkoholi ja työelämä. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Alkoholi ja työelämä Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 16.9.2009 Työikäisten yleisimmät kuolemansyyt 2007 Miehet Kuolleiden määrä % Sija Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 1425 18,7 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Alkoholi ja sen yhteys syöpään

Alkoholi ja sen yhteys syöpään Alkoholi ja sen yhteys syöpään Taustaa Vaikka alkoholin kulutuksen merkityksestä syövän syynä oli riittävästi näyttöä jo yli kaksi vuosikymmentä sitten (IARC, 1988), yleisön tietoisuus alkoholista syöpäriskitekijänä

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

Syöpä ja eriarvoisuus

Syöpä ja eriarvoisuus Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito

Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Mauri Aalto ALKOHOLIHAITAT Alkoholin suurkulutuksen varhainen tunnistaminen ja hoito Päihdehoidon haasteena on hahmottaa alkoholin suurkulutuksen kirjo ja ottaa hoidon piiriin myös alkoholin haitoista

Lisätiedot

Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä

Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,

Lisätiedot

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?

Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden?

Milloin alkoholi aiheuttaa työkyvyttömyyden? Tieteessä kättä pidempää Mauri Aalto LT, prosessori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja THL mauri.aalto@uta.fi Tiina Kaarne LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA?

MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? MITÄ WHO:N MAAPROFIILIT KERTOVAT ALKOHOLIKULTTUURIEN EROISTA? JUOMATAVALLA ON MERKITYSTÄ Suomessa viitataan usein eurooppalaiseen juomatapaan, kun puhutaan suomalaisesta alkoholikulttuurista ja sen muutoksesta.

Lisätiedot

Soveltuvatko mini-interventiosuositukset

Soveltuvatko mini-interventiosuositukset ALKUPERÄISTUTKIMUS Martti Kuokkanen ja Kaija Seppä Soveltuvatko mini-interventiosuositukset käytäntöön? Johdanto: Alkoholin riskikäyttäjiin kohdistuvan mini-intervention käyttöönotto on ollut hidasta.

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS

TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS TUULIVOIMAN TERVEYS- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN LIITTYVÄ TUTKIMUS VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN SISÄLLÖN YHTEISKEHITTÄMINEN 1 5.10.2017 Tilaisuuden ohjelma: klo 9:00 9:15 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto

Lisätiedot

Terveyden edistäminen - valintakoe , kello

Terveyden edistäminen - valintakoe , kello 1 (7) Terveyden edistäminen - valintakoe 22.5.2017, kello 12.00-16.00 alintakoetehtävien vastaukset ja pisteytys Tehtävä 1. ikein väärin väittämät Perehdy artikkeliin 1. uori I. Elintapojen terveysvaikutukset.

Lisätiedot

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä

Lisätiedot

Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto

Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto PÄIHDELÄÄKETIEDE / ALKOHOLISAIRAUDET RUORA2017 Alkoholiriippuvuuden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Hannu Alho, professori, Helsingin yliopisto hannu.alho@helsinki.fi Päihdelääketieteen kurssi, 13.12.2017

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot