KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2012 2013"

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA MH Hyväksytty keke ryhmässä XXXX Hyväksytty opiston kehittämisseminaarissa XXXX

2 SISÄLLYS 1 Saatteeksi Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski opistossa... 4 Kestävän kehityksen kriteerit Suunnittelu Arvot Lakisääteiset vaatimukset Organisaatio ja resurssit Kestävän kehityksen ohjelma Opetuksen suunnittelu Toteutus Kestävän kehityksen teemat Opetus Seuranta, arviointi ja kehittäminen Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi Lähteet Liitteet KEKE tavoitteet ja painospisteet **LUONNOS**

3 1 Saatteeksi Kestävän kehityksen käsite määriteltiin ensi kerran vuonna 1987 YK:n Brundtlandin komissiossa. Tällöin Gro Harlem Brundtland totesi: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Uudemman määrittelyn tarjoaa Arto O. Salonen (2010), jonka mukaan kestävä kehitys on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää pitkällä aikavälillä. Sille on ominaista kokonaisvaltainen edistyminen, missä huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinenkin ulottuvuus. Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen ja sen päämääränä on monimuotoisen selämän kukoistaminen (Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena). YK:n ympäristö ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 mukana olleet valtiot (Suomi yksi 177:stä) päättivät edistää kestävää kehitystä laatimalla Agenda 21 toimintaohjelman. Konferenssi suositteli myös kaikille kunnille paikallisen toimintaohjelman laadintaa. Taustalla oli huoli maailmanlaajuisista ympäristö ja kehitysongelmista sekä ihmisten osallistumisesta. Ympäristöongelmia olivat ja ovat edelleen ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden väheneminen sekä luonnonvarojen liikakäyttö ja luonnon kestokyvyn ylitys. Kestävän kehityksen tulkintaa on laajennettu YK:n huippukokouksissa ja konferensseissa siten, että se tänä päivänä käsittää ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden toteuttaminen ovat osa kunnan menestymisen strategiaa. Suurien suunnitelmien toteuttamiseen tarvitaan pieniä ja suuria käytännön toimia. Paikallisagendalla ja muilla paikallisilla kestävän kehityksen ohjelmilla pyritään korostamaan kunnan ja kuntalaisten päivittäisten toimien yhteyttä sekä paikallisiin että maailmanlaajuisiin ongelmiin. (Valkeakosken Paikallisagenda Ympäristöpalvelut.) Viime vuosina kestävän kehityksen painoarvo osaamistarpeena ja asiakasvaatimuksena on kasvanut nopeasti. Asiakkaat, järjestöt, media ja lainsäädäntö pakottavat meidät näkemään kestävän kehityksen osana opiston imagoa sekä tuotteiden ja palvelun laatua. Samalla vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä on tullut osa laadunhallintaa ja tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. (Laininen, E. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. 4/2008, 4.) Kansalaisopistot voivat toimia vastaiskuna tehokkuus, kilpailu, ja kulustushysterialle. Näyttää myös siltä, että tämänkaltaiseen ajatteluun löytyy vastakaikua potentiaalisten asiakkaiden taholta (Antioja, A. Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla, 2011.) Kestävän kehityksen haasteisiin on havahduttu varsinkin ammatillisen koulutuksen puolella, mm. koulutuksen perustutkintojen perusteissa ja laadunhallintasuosituksissa. Useat ammatilliset oppilaitokset ovat saaneet myös oppilaitoksen ympäristösertifikaatin. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan ja OPM:n strategioissa on asetettu tavoite, jonka mukaan kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma v mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 15% on kestävän kehityksen työstään ulkoinen tunnus tai sertifikaatti v mennessä. (Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto OPM 2006.) Vapaa sivistystyö on avainasemassa kestävän kehityksen yhtenä portinvartijana ja paikallisena toimijana kansallisin verkostoin. Salosen (2010) mukaan Ihmisten välinen terve riippuvuus eli 3

4 yhteisöllisyys on tärkein kestävän kehityksen tekijä. Sama arvoperusta on historiallisesti ollut yksi vapaan sivistystyön perusta. 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski opistossa 1997 Valkeakoskella Paikallisagenda 21, kestävän kehityksen toimintaohjelma ja pitkän tähtäimen strategiatyö kunnan kestävän kehityksen toteuttamiseksi käynnistyi Kaupunginhallitus asetti agendan laatimiseksi Agenda 21 työryhmän. Työryhmän raportti valmistui maaliskuussa Paikallisagendassa tärkeimmiksi osa alueiksi koettiin ilmansuojelu, vesiensuojelu ja vesihuolto, liikenne ja jätehuolto. Paikallisagendatyöryhmä järjesti yleisötilaisuuksia ja teematyöryhmiä, joiden tekemät ehdotukset ovat perustana työryhmän loppuraportissa esitetyille toimenpide ehdotuksille ja vastuutahoille. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan palvelukeskukset esittävät vuosittain talousarvioehdotuksensa yhteydessä vähintään 1 2 toimenpidettä joiden toteutumista valvoo ympäristöjaosto Valkeakoski opisto on mukana kestävän kehityksen paikallisagendassa toteutustoimenpiteinään lähinnä kurssitoiminta; asumiseen, entisöintiin, terveydenhoitoon ja ruokailuun liittyvät kurssit ja luennot, jotka tukevat kestävän kehityksen periaatteita Koska kestävä kehitys on yksi Valkeakoski opiston johtamista ja toimintaa ohjaava arvo, kirjataan opiston kestävän kehityksen periaatteiden mukainen toiminta ja sen kehittämisen kestävän kehityksen ohjelmaksi. Tämä ohjelma on myös yksi opiston strateginen asiakirja. Ohjelmaa työstää keke ryhmä Valkeakoski opisto on mukana KTOL:n kestävän kehityksen hankkeessa ja suunnittelee mm. hankkeelle omaa kotisivustoa Kestävän kehityksen ohjelmaa päivitetään Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena koulutuksessa, johon osallistuu Marika Hoviniemi Opiston keke ohjelma päivitetään edelleen osana opiston LAKE kehittämiskokonaisuutta ja työväenopiston keke ryhmä toteuttaa nk. lakerahoituksella kekeen liittyvää opetusta ja luentoja. Myös muso ja kuva tulevat mukaan keke ryhmään Opisto osallistuu kansainväliseen Grundtvig Learning Partnership Cristalhankkeeseen. Musiikkiopiston keke vastaavaksi valitaan Sanna Saarinen ja kuvataidekoulun keke vastaavaksi Heikki Kivioja LAKE kehittäminen jatkuu kestävän kehityksen osalta erityisesti tekstiilityön ja kädentaitojen pilottikursseilla. Kehittämisen tueksi järjestettiin sähköinen kekeitsearviointi helmikuussa Tuloksien perusteella löydetään tärkeimmät kehittämiskohteet. Keke jalakutetaan musiikkiopistoon ja kuvataidekouluun. 4

5 Valkeakoski opisto on mukana OKKA säätiön Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteeristön suunnittelun hankeessa. Valkeakoski opisto kouluttaa koko henkilöstöään kestävän kehityksen teemoista syksyn kehittämisseminaarista alkaen. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisessa toiminnassa. Kriteeristönä tässä asiakirjassa on käytetty Opetus, kasvatus ja koulutusalojen säätiön (OKKA säätiön) kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009) vapaaseen sivistystyöhön soveltaen. Kestävän kehityksen kriteerien rakenne (OKKA, 2009.) 5

6 Kestävän kehityksen kriteerit 2 Suunnittelu 2.1 Arvot Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin. Henkilöstö ja oppilaat tuntevat arvojen merkityksen koulun toiminnassa ja arvoista on viestitty sidosryhmille. Valkeakoski opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. sivistyksellinen tasa arvo, paikallisen kulttuurin vahvistaminen, laatu ja osaaminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Valkeakoski opiston johtamista ja toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: 1. kokonaispersoonallisuuden kehittäminen humanismiin perustuvaa tietojen, tunteen ja tahdon tasapuolista kehittämistä ihmisessä 2. tieteenomaisuus kriittisyyteen, ennakkoluulottomuuteen ja objektiivisuuteen tähtäävä tarkastelutapa 3. opinnollisuus opintojen järjestäminen tavoitteellisesti ja systemaattisesti eteneviksi 4. puolueettomuus mahdollisuus erilaisten mielipiteiden esittämiselle 5. vapaus opiston autonomiaan perustuva oikeus päättää itse toiminnan tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoiden oikeus päättää itse omista opinnoistaan 6. sivistyksellinen tasa arvo pyrkimys poistaa opiskeluun liittyviä sosiaalisia, taloudellisia, alueellisia ja opiskeluvalmiuksiin liittyviä esteitä 7. yhteisöllisyys yhteistyökyvyn ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 8. kansainvälisyys kyky kohdata vieraita kulttuureja ja valmius työskennellä monikulttuurisissa ympäristöissä 9. kestävä kehitys sellainen nykyhetken tarpeet tyydyttävä toimintatapa, joka ei vie mahdollisuuksia tyydyttää tulevien sukupolvien tarpeita. Nämä arvot ovat kirjattuna opiston laatudokumenteissa ja uusien työntekijöiden perehdyttämiskäsikirjassa. Laatudokumentteja käsitellään ja päivitetään vuosittain henkilöstön kehittämisseminaareissa, joihin kokoonnutaan kaksi kertaa vuodessa. 2.2 Lakisääteiset vaatimukset Oppilaitos on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen koulun toiminnassa. Oppilaitoksella on ajantasaiset, lakisääteiset kestävään kehitykseen liittyvät kartoitukset, ohjelmat ja suunnitelmat, joiden sisältöä on käsitelty henkilöstön ja oppilaiden kanssa. 6

7 Valkeakoski opisto on tietoinen toimintaansa koskevista, kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvistä säännöksistä, määräyksistä ja kartoituksista. Dokumentit sijaitsevat laatukäsikirjan liitteenä tai määräysten mukaisesti ko. vastuuhenkilön hallussa. Säännöksiin, määräyksiin ja kartoituksiin tutustuminen kuuluu ko. vastuuhenkilöiden tehtävänkuvauksiin ja heidät on niihin perehdytetty työhönoton yhteydessä kaupungin ja opiston perehdyttämissuunnitelman mukaisesti. Ajankohtaisia asioita käsitellään myös opiston henkilökunnan yhteisissä viikkopalavereissa ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä kehittämisseminaareissa. Yleisiä opistoa koskettavia määräyksiä ovat mm: Laki vapaasta sivistystyöstä /632 sekä asetus vapaasta sivistystyöstä /805. Laki taiteen perusopetuksesta /633 sekä asetus taiteen perusopetuksesta Opetusalan virka ja työehtosopimus ja Kunnallinen virka ja työehtosopimus Työturvallisuuslaki /738 ja Työterveys huoltolaki /1383 Laki julkisista hankinnoista /348 Laki yksityisyyden suojasta työelämässä /759 Yhdenvertaisuuslaki /21 Kemikaalilainsäädäntö, jätelaki, elintarvikelainsäädäntö Osa määräyksistä on kirjallisena Vahtimestarin työpisteen kansioissa Valkeakosken kaupungin sähköturvallisuusohjeet Vapaa aikakeskuksen pelastussuunnitelma ja tulitöiden valvontasuunnitelma Kemikaalien käyttöturvallisuustiedot Kaupungin yksikkönä opisto noudattaa kaupungin sääntöjä, suosituksia ja periaatteita. Valkeakosken kaupungin ajantasainen sääntökokoelma on nähtävissä kaupungin kotisivuilla osoitteessa: met/saannot/ Valkeakoski opistoa koskevia em. yleisiä määräyksiä ovat mm. Hallintosääntö Hankintaohjeet Jätehuoltomääräykset Kiinteistötoimitusmaksutaksa Sisäinen valvonta ja hyvä johtamis ja hallintotapa Sivistystoimen keskuksen johtosääntö Talousohjeet Viestintäohjeet Ympäristönsuojelumääräykset Kaupungin yleiset ohjeet mm. työsuojelun ja työsuhdeasioiden osalta on nähtävissä kaupungin verkossa kansiossa G:\Tyosuojelu ja G:\Yhteiset\Henkilöstöasiat ja työsuojelu 7

8 8

9 Opistorakennuksen kiinteistönhoidosta ja huollosta vastaa Valkeakosken kaupungin tekninen keskus. Se on tehnyt opistorakennukselle kuntokartoituksia ja tulee tekemään yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman tulevaa opistorakennuksen peruskorjausta varten. 2.3 Organisaatio ja resurssit Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, joka koordinoi ja arvioi kestävän kehityksen työtä ja tiedottaa yhteisöä sen tavoitteista ja etenemisestä. Ryhmässä on mukana johdon, henkilöstön ja oppilaiden edustajia. Kestävän kehityksen työllä on määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Johto kannustaa ja luo edellytyksiä henkilöstön ja oppilaiden yhteisölliseen kestävän kehityksen toimintaan. Henkilöstöllä on riittävä kestävän kehityksen asioiden hallintaan sekä kestävän kehityksen opetuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä osaaminen. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. V keke ryhmän jäseniä ovat: kansalaisopisto: koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi (pj.), taideaineiden opettaja Timo Pajunen, kielikouluttaja Johanna Garant (siht.), tekstiilityön opettaja Maarit Humalajärvi, kotitalousopettaja Heli Koivulahti, teknisen työn opettaja Esko Lovikka, Käsityökoulun vastuuopettaja Kirsi Tahkola ja kudonnanopettaja Terhi Käpyaho. muso: apulaisrehtori Sanna Saarinen kuvo: kuvataideopettaja Heikki Kivioja Opiston Keke ryhmä vastaa Keke ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta. Ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain. Keke ryhmä tapaa säännöllisesti vastuuhenkilön kutsusta. Kestävän kehityksen työn suunnitteluun, koordinointiin, arviointiin ja tiedottamiseen käytetään tapaamisten ja kokousten lisäksi myös sähköpostia ja sosiaalisen median työkaluja, esim. Google Docs. Opiston johto kannustaa kestävän kehityksen työhön viestimällä sen tärkeydestä mm. opiston yhteisissä palavereissa ja kehittämisseminaareissa. Johdon aloitteesta kestävä kehitys on myös opiston seuraavan kansainvälisen hankkeen teemana. Kestävä kehitys on otettu huomioon myös valtakunnallisesti toimialan kehittämisohjelmassa (KESU ja LAKE). Opistossa kehittämistyö tehdään työajalla ja se kuuluu ko. henkilöiden tehtävänkuvaan. Rahoitusta kehittämistyön tueksi on haettu vuosittain laatu ja kehittämisavustuksista OPH:lta. Kestävän kehityksen ohjelma sisältää nk. vuosittaisen toimintaohjelman tavoitteineen. Tässä ohjelmassa jokainen tavoite on vastuutettu ja aikataulutettu. Ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja ja sen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 9

10 2.4 Kestävän kehityksen ohjelma Oppilaitoksella on kestävän kehityksen ohjelma tai muu toimintasuunnitelma, joka sisältää tavoitteet ja toimenpiteet oppilaitoksen valitsemien kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja oppilaat osallistuvat teemojen valintaan ja ohjelman suunnitteluun. Teemat liitteenä 1. Valkeakoski opiston kestävän kehityksen ohjelmaan on kirjattu opistomme periaatteet, käytännöt ja toimenpiteet ko. kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Käytännöistä, toimenpiteistä ja tavoitteista sovittiin ensimmäisen kerran päätoimisen henkilökunnan kehittämisseminaarissa kestävän kehityksen työryhmän esityksen pohjalta. Ohjelma on myös yksi opistomme strateginen asiakirja. Keke kehittämistyön painopisteet ja tavoitteet valitaan keke työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. 2.5 Opetuksen suunnittelu Kestävä kehitys on yhdistetty oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja opetuksen toteutukseen. Kestävän kehityksen opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä opettajien kesken sekä opettajien ja muun henkilöstön välillä. Oppilaitoksen oppimisympäristöjen ja työtehtävien kestävän kehityksen näkökohdat on tunnistettu ja otettu huomioon työkäytännöissä ja ohjeistuksissa. Oppimisympäristöissä hyödynnetään ammattialan parhaita kestävän kehityksen työkäytäntöjä tai teknologisia ratkaisuja. Opetuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen eri osa alueisiin liittyvää ajantasaista oppimateriaalia. Kestävän kehityksen opetuksessa tehdään yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa tai oppilaitos osallistuu kestävän kehityksen hankkeisiin. Tekstiilityö Kestävän kehityksen näkökulmien osalta hyviä käytäntöjä on paljon esim. tekstiilityön opetuksen suunnittelussa. Tekstiilityön opetustila on suunniteltu monipuoliseksi ja toimivaksi erilaisten asioiden oppimiseen ja erilaisten ryhmien tarpeita varten. Yhteinen opetustila toimii myös ideoitten jakopaikkana. Tekstiilityön opettajat suunnittelevat ja valmistavat mahdollisuuksien mukaan yhteistä opetus ja havaintomateriaalia. Opiskelijat ja ulkopuoliset asiakkaat ovat lahjoittaneet erilaista materiaalia sekä lukuisia työvälineitä havaintomateriaaliksi tai opetuskäyttöön. Materiaalien kierrätystalkoisiin ovat osallistuneet myös muutamat opiston henkilökunnasta. Tekstiilityön opetuksen tueksi saadaan vuosittain runsaasti uutta ja vanhaa materiaalia esim. kankaita, lankoja, kirjoja, lehtiä, kaavamuovia, säilytyslaatikoita. Kaikki saatu materiaali on yhteiskäytössä. 10

11 Tekstiilityön opettajat ovat päivittäneet ammatillista osaamistaan myös kestävän kehityksen työkäytänteissä. He toimivat Valkeakoski opiston resurssien puitteissa ja ovat voineet hankkia jonkin verran nykyaikaista teknologiaa opetuksen tueksi. Monet käsityön työtavat hitaana ja aikaa vievänä työtapana ovat hyviä esimerkkejä kestävästä kehityksestä mielen ja materiaalin suhteen. Tekstiilityön osalta Valkeakoski opisto tunnetaan useassa käsityöalan yrityksessä ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa aktiivisena jäännösmateriaalien ideoijana ja käyttäjänä. Lahjoituksena saaduista tai edullisesti ostetuista laadukkaista materiaaleista tehtyjä tuotteita ja teoksia on viety ja annettu näyttelyihin tai messuosastoille muittenkin iloksi. Materiaalien hankinnoissa tehdään yhteisostoja eri ryhmien kesken sekä Valkeakoski opiston käsityökoulun kanssa. Kieltenopetus Esimerkkejä kestävästä kehityksestä kieltenopetuksessa: Opetuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon tieto ja viestintäteknologiaa. Kieliluokissa on kannettavat tietokoneet ja videotykit, joiden avulla suuri osa materiaalista voidaan käydä läpi ilman paperikopioita. Opettajat myös käyttävät tunneillaan monistettua materiaalia, joita ei anneta oppilaille, niitä vain kierrätetään ryhmästä toiseen ko. asian harjoittelussa. Näin vältetään hukkakopiointia. Kieltenopetuksen useissa ryhmissä (ks. esim. ) on käytössä ryhmäkohtainen blogi. Kurssi on suunniteltu niin, että osa kurssin asioista hoidetaan blogin ja nettisivustojen avulla. Opiskelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon sähköpostia. Mm. tunneilla laaditut yhteiset sanastot ja muut materiaali lähetetään opiskelijoille sähköpostin liitteinä, ja vain sähköpostittomat saavat monisteet. Kieltenopetuksessa pyritään myös lisäämään tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Kestävän kehityksen näkökulmia huomioidaan opetuksen sisällössä esim. valitsemalla sopivissa tilanteissa aihetta käsitteleviä keskustelunaiheita ja tekstejä, jotka herättävät kysymyksiä ja arvokeskustelua. Hankkeet Kestävän kehityksen teemoja työstetään Valkeakoski opistossa CRISTAL hankkeessa vuosina EU rahoitteisessa elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvassa oppimiskumppanuudessa on mukana kahdeksan partneriorganisaatiota: Virosta, Norjasta, Hollannista, Itävallasta, Portugalista, Italiasta ja Turkista. Valkeakoski opisto on hankkeen koordinaattori. Hankkeen tavoitteena on edistää kestäviä toimintamalleja osallistuvissa organisaatioissa. Pyrimme luomaan kestäviä käytäntöjä omaan toimintaamme ja levittämään oppimaamme opiskelijoiden ja sidosryhmien kautta laajemmallekin. Käytännössä tarkastelemme ensin kriittisesti omaa toimintaamme ja teemme suunnitelman parannustoimenpiteistä. Tämän jälkeen koulutamme opettajamme kestävän kehityksen mukaisiin käytäntöihin ja otamme opiskelijat mukaan suunnitteluun. Hankkeessa järjestetään seitsemän seminaaria tai työpajaa osallistujaorganisaatioissa. Opettajat pääsevät seminaareissa vaihtamaan ajatuksia, ideoita ja käytäntöjä eurooppalaisten kollego 11

12 jen kanssa. Joihinkin seminaareihin otamme mukaan myös opiskelijoitamme. Hankkeen aikana kokoamme yhteen hyviä käytäntöjä kestävän kehityksen näkökulmien soveltamisesta oppilaitoksen arjessa. Lopputuloksena meillä on ideapankki, josta opettajat voivat hakea tietoa ja ideoita käytännön työhönsä. Hankkeen blogi on luettavissa sähköisesti: Valkeakoski opiston blogi lista: Pellavapää kutomon blogi Kangaspuutarhan blogi Tekstiilityön blogi Väriherkkuja. Tilauskoulutus Tiedonjyvän blogi Käsityökoulun blogi Seikkailevat esineet Muu toiminta Opiston yleisestä tietohallinnosta vastaa Valkeakosken kaupungin tietohallinto. Opisto käyttää mahdollisimman uutta ja tarkoituksenmukaista teknologiaa em. osaston antamissa rajoissa. Käytämme sekä henkilöstöämme että asiakkaitamme palvelevia uusia sovelluksia, mm. verkko Hellewiä, joka mahdollistaa opiston sähköisen kurssihallinnon (mm. ilmoittautuminen ja kurssiarviointi) sekä henkilöstöhallinnon Populus järjestelmää, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin henkilökohtaisten vuosiloma, säästövapaa, koulutus, perhevapaat ym. poissaolojen, matkalaskujen ja ajopäiväkirjojen osalta. Strategisena tavoitteenamme on, että henkilöstömme hyödyntää sosiaalisen median työkaluja työssään. Tulevaisuudessa kaikille yhteiseen keke yhteistyöhön tullaan ottamaan mukaan mm. Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojelun osasto, opiston kiinteistöstä vastaava Valkeakosken kaupungin tekninen keskus sekä opiston lounaskahvilan pitopalveluyrittäjä Tarja Nieminen. 3 Toteutus 3.1 Kestävän kehityksen teemat Teemojen toteuttaminen Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa. Eri henkilöstöryhmien edustajat ja asiakkaat osallistuvat toimintaan. Toimintatapojen vakiinnuttaminen Oppilaitos on vakiinnuttanut valitsemiinsa kestävän kehityksen teemoihin liittyviä vaikuttavia toimintatapoja pysyväksi osaksi opetusta tai toimintakulttuuria. Verkottuminen Oppilaitos tiedottaa teemoihin liittyvästä toiminnasta sidosryhmiään ja toteuttaa teemoihin liittyvää yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. 12

13 Keke ohjelma on yksi opistomme strateginen asiakirja. Sen painopisteet ja tavoitteet valitaan keke työryhmän ehdotuksesta koko päätoimisen henkilöstön toimesta. Keke ohjelmaa päivitetään ja arvioidaan vuosittain syksyn kehittämisseminaarissa. Toimintaohjelma vuosittaisista painopistealueista ja tavoitteista on tämän ohjelman liitteenä. Keke ohjelma on luettavissa opiston kotisivuilla. Kestävän kehityksen hankkeista ja toiminnasta tiedotetaan erikseen myös muissa opiston käyttämissä tiedottamiskanavissa, joita ovat mm. sähköinen asiakaskirje, vuosikertomus ja verkko Hellewi. 3.2 Opetus Työprosessin sekä työmenetelmien, välineiden ja materiaalien hallinta Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan järjestelmien ja prosessien toiminnan ja niiden kestävän kehityksen näkökohtien ymmärtämiseen sekä oman työn suunnitteluun kokonaisuutena kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opetus antaa valmiuksia oman ammattialan työmenetelmien, välineiden ja materiaalien arviointiin ja valintaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn perustana olevan tiedon hallinta Opetus lisää tietoa vastuullisesta yritystoiminnasta, oman ammattialan kestävän kehityksen säädöksistä, määräyksistä ja sopimuksista sekä teknologista ratkaisuista, työmenetelmistä ja hallintajärjestelmistä. Opetus auttaa ymmärtämään ympäristömuutosten, yhteiskunnallisten muutosten ja teknologian kehityksen vaikutuksia omalla ammattialalla. Eri ammattiaineissa olevat työprosessien, materiaalien ja tiedon hallinta kuuluu päätoimisen henkilöstön toimenkuvaan. Kirjatut dokumentit ovat päätoimisten omissa työpisteissä ja päätoiminen on vastuussa em. ohjeiden, säädösten, määräyksien päivittämisestä ja perehdyttämisestä sekä tuntiopettajilleen että asiakkaille. Ekologisuuden näkökulmasta eniten menetelmä ja materiaalihallintaa tarvitaan taide ja taitoaineissa, käsityökoulussa sekä kotitaloudessa. Taideaineiden osalta esim. ajantasaiset käyttöturvallisuusohjeet erilaisten taideaineissa käytettävien kemikaalien osalta ovat kirjallisena dokumenttina kuvataideluokassa. Myös kuvataideluokan välineistössä ja työtavoissa otetaan huomioon ekologisuus (pesupaikat, pensseleiden puhdistus ilman tärpättiä) sekä työturvallisuus (mm. palokaasut). Tekstiilityökursseilla ja käsityökoulussa kankaanpainovärien käyttöturvallisuus otetaan aina esille asiakkaiden kanssa. Käsityökoulussa keskeisenä erityispiirteenä on lisäksi lasten turvallisuus materiaalien ja välineiden hallinnan osalta. Taideaineiden jätehuolto on järjestetty asianmukaisin ja säännöstenmukaisin tavoin. Em. taideaineiden jätemateriaalin käsittelystä vastaa ko. päätoiminen opettaja ja opiston vahtimestari. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Opetus lisää tietoa kestävän kehityksen merkityksestä ihmisen tulevaisuudelle sekä vaikuttamisen mahdollisuuksista omassa elämässä ja työyhteisön jäsenenä. Opetus tukee opiskelijoiden etiikan kehittymistä ja omien arvojen muodostumista. 13

14 Oppilaitoksessa ja sen ulkopuolisissa oppimisympäristöissä tarjotaan opiskelijoille kokemuksia ympäristön ja kulttuurien monimuotoisuudesta, sekä mahdollisuuksia turvallisten, terveellisten ja ympäristövastuullisten toimintatapojen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen taitojen harjoitteluun. Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille aitoja osallistumisen ja vaikuttamisen kokemuksia sekä mahdollisuuksia osallistua kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun tai lähiympäristössä tai paikallisyhteisössä tapahtuviin osallisuushankkeisiin. Vastuullisuus ja vaikuttaminen omassa elämässä, yhteiskunnassa ja työyhteisön jäsenenä sisältyvät opiston opetukseen jo lakisääteisesti. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632) Elinikäisen oppimisen tukeminen sisältyy myös toiminta ajatukseemme ja visioomme: Sivistystoimen keskuksen johtosäännön mukaan Valkeakoski opiston toiminta ajatus on tukea elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa arvon ja moniarvoisuuden toteutumista yhteiskunnassa. tarjota paikallisten sivistystarpeiden pohjalta mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja jatko opintovalmiuksien kehittämiselle. antaa myös kotitalouden, kodinhoidon ja käsityöalan ohjausta, neuvontaa ja kuluttajavalistusta. Valkeakoski opiston vision (2016) mukaisesti Valkeakoski opisto on kaikkien koskilaisten yhteinen oppimiskeskus, joka tarjoaa laadukkaan ja viihtyisän oppimis ja työympäristön ja on aktiivinen opistotoiminnan kehittäjä. Strategisina suuntaviivoina ovat mm. Sivistyksellinen tasa arvo Valkeakoski opisto kasvattaa aliedustettujen ryhmien osuutta opiskelijakunnassaan. Valkeakoski opisto rakentaa avoimia oppimisympäristöjä verkkopalvelujen avulla. Paikallisen kulttuurin vahvistaminen Valkeakoski opisto kehittää monipuolisesti paikallista kulttuuritoimintaa. Laatu ja osaaminen Valkeakoski opiston henkilökunnan osaamista kehitetään systemaattisesti ja sen määrä sopeutetaan palvelujen ja resurssien edellyttämälle tasolle. Valkeakoski opisto on opistotoiminnan aktiivinen kehittäjä ja henkilöstökouluttaja. Valkeakoski opistolle hankitaan tanssin ja teatteri ilmaisun opetuksen vaatimat harjoitustilat. 14

15 Yhteistyö ja verkostoituminen Alueellista yhteistyötä Tampereen seudun kansalaisopistojen kanssa tiivistetään. Tavoitteena on, että Etelä Pirkanmaalla toimivat kansalaisopistot yhdistetään. Valkeakoski opistolla on aktiivisia kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Viihtyisyys ja yhteisöllisyys Valkeakoski opisto koetaan kiinnostavaksi ja viihtyisäksi opiskelu ja työpaikaksi. Valkeakoski opiston toiminta tähtää yhteisöllisyyden, yhteistyökyvyn, kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Opiston arvoja, joihin mm. kestävä kehitys yhtenä kuuluu, on käsitelty kohdassa 2.1, sivulla 5. Opiston koko toiminta perustuu siis suurelta osin mm. osallistumisen ja vastuullisuuden tukemiseen sekä sosiaalisten, perinne ja kulttuuristen taitojen ja tietojen vahvistamiseen. Parhaita käytäntöjä tästä toiminnasta ovat esim. vuosittaiset keke aihepiirin luennot keke kurssitoiminta: mm. väriä luonnosta, vanhasta uutta värjäämällä, maalaa ja paina kankaita luonnonväreillä, risuja ja sammaleita kurssi, vintagekesää ompelukurssi, muinaiskeramiikan valmistus ja poltto, entisöinti, verhoilu, polkupyörän huolto kurssi, kudonta sosiaalisen median ja verkko opetuksen kurssit ja hankkeet aliedustettujen asiakasryhmien rekrytointi opistoon yhteistyö Etelä Pirkanmaan TE toimiston kanssa, mm. ohjaava koulutus työttömille Opetusmenetelmät ja oppimispolku Kestävän kehityksen opetuksessa käytetään opiskelijoita aktivoivia, osallistavia ja yhteisöllisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. Kestävän kehityksen opetus toteutuu suunnitelmallisena oppimispolkuna. Valkeakoski opisto toteuttaa visiotaan laatuopistosta huolehtimalla pedagogisesta osaamisesta ja laadukkaasta opetuksesta. Tähän sisältyy monipuoliset ja tarkoituksenmukaiset opetusmenetelmät, mm. sosiaalisen media oppimisympäristöt, verkko opetushankkeet, mutta vahvasti myös vapaalle sivistystyölle ominainen lähiopetus. Valkeakoski opiston päätoimiset opettajat huolehtivat tuntiopettajiensa perehdyttämisestä ja pedagogisesta ohjauksesta. Välineitä tähän ovat mm. tuntiopettajien osaamiskartoitus ja päätoimisen ja tuntiopettajan välinen palautekeskustelu. Päätoiminen henkilökunta tekee myös oman osaamiskartoituksensa rehtorin kanssa käytävän vuosittaisen kehityskeskustelun lisäksi. Jokainen Valkeakoski opiston opettaja pitää huolta oppimaan oppimisesta oman opetusaineen vaatimalla tavalla. Kaikkien kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään huomiota opistotoiminnan opetuksen ja opiskelun laatukriteereihin, joita ovat: opiskelumahdollisuuksien saavutettavuus (aika, paikka, olosuhteet ja hinta) opetuksen tavoitteellisuus, haasteellisuus, suunnitelmallisuus ja oikea ajoitus/jaksotus opintoryhmän koko (minimi ja maksimi) opettajien pätevyys tehtäviinsä opetusmenetelmien tarkoituksenmukaisuus 15

16 oppimateriaalien, tilojen ja välineiden tarkoituksenmukaisuus opetuksen vastaavuus opiskelijoiden tarpeisiin ja opiskeluvalmiuksiin opiskelun säännöllisyys (säännöllisten ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä) opiskelijoiden osallistuminen oppimistapahtumaan opiskelun jatkuvuus (tarvittaessa) opiskeluun käytetty aika (tavoitteiden saavuttaminen sovitussa ajassa) opettajien ja opiskelijoiden tietoisuus opiskelun edistymisestä opiskelijoiden saaman palautteen säännöllisyys ja oikea muoto kurssipäiväkirjan informatiivisuus ja luotettavuus. 4 Seuranta, arviointi ja kehittäminen 4.1 Kestävän kehityksen arviointikäytäntö, toiminnan kehittäminen ja raportointi Oppilaitos seuraa ja arvioi kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteutumista, kestävän kehityksen opetuksen toteutusta ja oppimistuloksia sekä kestävän kehityksen asioiden tilaa oppilaitoksen toimintakulttuurissa. Henkilöstö ja asiakkaat osallistuvat arviointitiedon käsittelyyn ja sitä hyödynnetään kestävän kehityksen ohjelman päivittämisessä sekä opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämisessä. Oppilaitos raportoi sidosryhmilleen kestävän kehityksen työn tuloksista. Kestävän kehityksen mukaista toimintaa parannetaan ja kehitetään joustavasti koko ajan osana omaa työtämme. Tässä kirjatun kestävän kehityksen ohjelman ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain päätoimisen henkilökunnan syksyn kehittämisseminaarissa. Seminaarissa ohjelma tavoitteineen käydään läpi, se päivitetään ja kehittämistoimenpiteistä sekä tavoitteista sovitaan. Kestävän kehityksen vuosittaiset painopisteet ovat edustettuina myös opiston tasapainotetussa tuloskortissa. 16

17 Lähteet Antinoja, A Kansalaisopistot mielikuvien markkinoilla. Pro Gradu tutkielma, Tampereen yliopisto. Kestävää kehitystä kansalaisopistoissa , KTOL Salonen, Arto O., 2010, Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Yliopistopaino: Helsinki. Valkeakosken kaupungin kierrätys ja energiansäästöohjeita työntekijöille Liitteet KEKE tavoitteet ja painospisteet 2010, tavoitetaulukko Kestävän kehityksen teemat 17

18 KEKE tavoitteet ja painospisteet **LUONNOS** Valkeakoski opiston kestävän kehityksen edistämisestä vastaa KEKE ryhmä Ryhmä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan V keke ryhmän jäseniä ovat: o kansalaisopisto: Marika Hoviniemi (pj.), Timo Pajunen, Johanna Garant (siht.), Maarit Humalajärvi, Heli Koivulahti, Kirsi Tahkola, Terhi Käpyaho ja Esko Lovikka muso: Sanna Saarinen ja kuvo: Heikki Kivioja KEKE ryhmä vastaa KEKE ohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta KEKE ohjelmaa arvioidaan syksyn kehittämisseminaarissa vuosittain Vuodelle Valkeakoski opisto asettaa seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet: Teema toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Ekologinen ja taloudellinen kestävyys Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Kopioinnin tehostaminen Vähennämme kopiointia ja opettelemme käyttämään kopiokonetta tehokkaammin; ei hukkakopioita, käytämme 2 puoleisia kopioita jne. kopioiden määrä/oppilaitos jatkuvaa Käytämme kirjekuoret uudelleen esim. sisäisessä postissa Vähennämme kertakäyttöpyyhkeiden kulutusta jatkuvaa Verkon hyödyntäminen julkaisuissa Osa julkaisuistamme ovat verkkoversioita ja kiinnitämme huomiota painomäärään Opinto ohjelma ja toimintakertomus: vähennetty painomäärä vai 18

19 Hyödynnämme hukkakopiot, esim. muistipaperina ja lappuina kertaalleen tulostettuja papereita Sähköinen tiedottaminen Tehostamme sähköistä tiedottamista (mm. kokoukset, tiedottaminen tuntiopettajille) kokonaan verkossa jatkuvaa Tiedotamme verkko Hellewin, sähköisen asiakaskirjeen, kotisivujen ja Facebookin kautta Vastuulliset hankinnat Hankinnat ja lahjat Materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologisuus, (muovitaskujen käyttöä vähennetään, kynät, paperit yms.), opiston antamat lahjat ovat ekologisia (esim. taidetta, käsitöitä) Energia ja vesi opiston sähkön ja vedenkulutuksen vähentäminen 19

20 Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet toteutunut toiminta tavoite toimenpiteet vastuuhlö aikataulu Kurssitarjontamme sisältää joka vuosi myös kestävän kehityksen periaatteen mukaisia kursseja ja luentoja Keke kurssitarjonnan vakiinnuttaminen ja päivittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan keke ryhmä Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Sosiaalinen media opetuksessa Opistossamme toimii tyhy ryhmä, joka suunnittelee henkilöstölle tyhypalveluja Sosiaalista media käytetään hyödyksi paitsi kurssitarjonnassa, myös hankkeissa ja opiston markkinoinnissa opiston työhyvinvoinnin ylläpitäminen ks. tyhy suunnitelma opiskelijoiden/asiakkaiden edustaja keke ryhmään opiston tyhy ryhmä Kansalliset teempäivät Teemapäivien hyödyntäminen opiston toiminnassa, Keketoiminnasta viestiminen asiakkaille teemapäivien kautta 20

21 Liite 2. Kestävän kehityksen teemat EKOLOGINEN JA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energia ja vesi Kuljetukset ja liikkuminen Opistorakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys) Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys) SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS Turvallisuus oppilaitoksessa (myös ekologinen kestävyys: kemikaalien ympäristöturvallisuus) Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Opiskelijahuolto ja oppimisen tuki Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys Kestävän kehityksen kriteerejä ammatilliselle oppilaitoksille (2009). Opetus, kasvatus ja koulutusalojen säätiö (OKKA säätiö), Suomen ympäristökeskus Sykli & Osuuskunta Eco One.

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011

KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011 KeKe KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2010-2011 Päivitetty 19.12.2010 SISÄLLYS 1 Saatteeksi... 3 1.1 Kestävän kehityksen askeleet Valkeakoski-opistossa... 3 Kestävän kehityksen kriteerit... 5 2 Suunnittelu...

Lisätiedot

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa

Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa VALKEAKOSKI-OPISTO Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen Tampere 8.11.2012 Kestävä kehitys Valkeakoski-opistossa koulutussuunnittelija Marika Hoviniemi VALKEAKOSKI-OPISTO Toimintamalli

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJEITA OPETTAJALLE 1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSA-ALUEET Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteena on edistää kestävää kehitystä niin ekologisten että taloudellisten tavoitteiden suhteen

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2013-2014

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2013-2014 KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2013-2014 teos: Timo Pajunen Päivitetty 17.10.13 MH Hyväksytty/Valkeakoski-opisto 17.10.2013 Käsitelty opiston kehittämisseminaarissa 27.9.2013 SISÄLLYS 1 Valkeakoski-opiston

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät ammatillisten oppilaitosten

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä 3.11.2009 Tiina Laurila tiina.laurila@sykli.fi gsm 050-330 0298 YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssi Rio 1992 Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Vastuullisuussuunnitelma 2018 Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli Kestävän kehityksen kriteerien rakenne Jatkuvan parantamisen kehä Kestävän kehityksen teemat Kestävän kehityksen kasvatuksen malli Kestävän kehityksen teemat KEKE-OHJELMA: Oppilaitos valitsee vuosittain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014

VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 VALKEAKOSKI-OPISTO VUONNA 2014 SIVISTYSTOIMEN ORGANISAATIO VALKEAKOSKI- OPISTO SIVISTYSTOIMEN KESKUS KIRJASTO- TOIMI KULTTUURI- TOIMI KANSALAIS- OPISTO TAITEEN PERUSOPETUS TILAUS- KOULUTUS KULTTUURI- TOIMISTO

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, arviointiperusteet. PERUSKOULUT JA LUKIOT OKKA-säätiö Oppilaitosten kriteerit, arviointiperusteet Oppilaitosten kriteerit ARVIOINTIPERUSTEET, Peruskoulut ja lukiot Arviointiperusteiden malli Nämä arviointiperusteet täsmentävät peruskoulujen ja lukioiden kriteerien

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät

Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1. 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Mustialan keke-ryhmä 21.1.2014 luonnos1 1. Keke-ryhmän kokoonpano ja tehtävät Keke-ryhmä vastaa itsearvointien toteutuksesta sekä määrittelee ja esittää johtoryhmälle teemojen tavoiteet ja mittarit sekä

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet vapaan sivistystyön kentällä Kestävä kehitys vapaan sivistystyön opetukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Risto Tenhunen Osuuskunta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017

HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 1 HIIDEN OPISTON STRATEGIA 2017 VISIO Hiiden Opisto on luotettava ja arvostettu kansalaisopisto läntisellä Uudellamaalla. Opisto tunnetaan laadukkaana ja luovana koulutuksen järjestäjänä, aktiivisena vaikuttajana

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko

Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop , Aulanko Toimintamallit ja kansalliset suunnitelmat koulun arjeksi ja eloon! ITK-workshop 21.4.2010, Aulanko 14:00 14:10 Workshopin avaus (Hämeenlinna, Aulanko) professori Marja Kankaanranta, OPTEK-hanke, Jyväskylän

Lisätiedot

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa

Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaaja ohjauksen kehittäjänä ja koordinaattorina Luksiassa Opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien tehtävänkuvien, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen Yhdessä-hankkeen loppuseminaari 7.11.2014 Opinto-ohjaaja

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS

kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS kestävät käytännöt VAKKA-SUOMEN KANSALAISOPISTON KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄSIKIRJA Syksy 2015 KUVA: TIMO HÄMÄLÄISEN MAALAUS Tämä vihkonen on tiivistelmä Vakka-Suomen kansalaisopiston Kestävän Kehityksen ohjelmasta.

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus ARVIOITAVA TEEMA Teeman toteuttaminen KRITEERI 11: Oppilaitoksen valitsemat vuosittaiset teemat ja kestävän kehityksen ohjelman toimenpiteet toteutuvat opetuksessa ja toimintakulttuurissa.

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO Pöytyän kunta SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO Sivistyslautakunta 7.2.2018 10 Yhteisöllisyyslautakunta pvm Sisällys 1. JOHDANTO 1.1 Turvallisuuskansion tarkoitus 1.2 Turvallisuuskansion säädösperusta

Lisätiedot