Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Transkriptio

1 Kehitysvammaliitto ry:n Toimintapoliittinen ohjelma Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Hyväksytty Kehitysvammaliitto ry:n liittokokouksessa

2 Sisällysluettelo Esipuhe Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Toimintapoliittisen ohjelmakauden muutospaineet ja toimintaympäristön ennustettavuus Alan kehityssuunnat ja muutostekijät Lait ja sopimukset vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa ja oikeuksia Vammaisten ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöön kasvaa Palvelurakenteet jatkuvassa muutoksessa Entistä useampi kehitys- ja puhevammainen ihminen palveluiden käyttäjänä Uusi toimintakulttuuri turvaamaan alan henkilöstön saatavuutta Haasteet Kehitysvammaliitolle Laadukas toiminta lapsen ja perheen tukena Jatko-opiskelu tukemaan itsenäistä elämää Oikeus yksityisyyteen, työhön ja mielekkääseen vapaa-aikaan Toimintakyky ja aktiivinen osallistuminen lisäävät ikääntyvien henkilöiden elämän laatua Yksilöllisyyden, itsemääräämisen, kommunikoinnin ja osallistumisen oikeus Oikeus hyvään terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen Alan henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Ohjelman seuranta

3 Esipuhe Toimintapoliittinen ohjelma linjaa Kehitysvammaliiton toimintaa seuraavalla nelivuotiskaudella Tämä ohjelma on nimetty otsikolla Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Ohjelmassa tarkastellaan ennakoitavissa olevia toimintaympäristön muutoksia sekä johdetaan sitä kautta liitolle keskeiset toiminnalliset tavoitteet seuraavalle nelivuotiskaudelle. Tätä ohjelmaa on valmisteltu Kehitysvammaliiton johtoryhmässä yhteistyössä liittohallituksen kanssa. 3

4 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Kehitysvammaliitto ry:n perustava kokous pidettiin joulukuussa 1951 Rinnekodissa. Uuden, sosiaalihallituksen aloitteesta perustetun järjestön nimeksi tuli silloin Vajaamielislaitosten Keskusliitto. Liitto rekisteröitiin virallisesti , ja sen päätehtäväksi mainittiin tuolloin yhteistoiminnan ylläpitäminen ja tehostaminen vajaamielislaitosten kesken. Vuoden 1958 ylimääräisessä liittokokouksessa liiton nimi vaihtui Vajaamielishuollon Keskusliitoksi. Samalla hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti toiminta laajeni laitosten ulkopuolella tapahtuvaan avohuoltoon luvun alussa virisi keskustelu sanan vajaamielinen korvaamisesta jollakin vähemmän leimaavalla termillä. Liiton toimistossa nousi esille sana kehitysvammainen, joka otettiinkin vähitellen käyttöön, ja liiton nimi muutettiin vastaavasti vuonna 1965 Kehitysvammaliitoksi. Kuuden organisaation perustamasta yhdistyksestä on kasvanut lähes 90 varsinaisen jäsenen ja 75 työntekijän asiantuntijajärjestö. Liiton jäsenistö muodostuu edelleen kuntayhtymistä, kunnista, seurakunnista sekä yksityisistä palveluntuottajista. Liiton toimintaa johtavat liittovaltuusto ja liittohallitus sekä ylimpänä päättävänä elimenä joka neljäs vuosi pidettävä jäsenten liittokokous. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien henkilöiden tasa-arvon toteutumista, omaehtoista selviytymistä ja osallistumista yhteiskunnassa, kehittää palveluja ja edistää alan tutkimusta. Perustehtäviä ovat kehittämistoiminta, tiedotus- ja vaikuttamistoiminta, materiaalin tuotanto, selkokielisen ja saavutettavan tiedonvälityksen ja kulttuurin edistäminen, esteettömän kommunikoinnin ja tietotekniikan käytön edistäminen, henkilöstön koulutus sekä tutkimus. Toiminnan ydinalueita ovat edunvalvonta, kommunikaatio ja vuorovaikutus, tutkimus ja kehittäminen sekä saavutettavuuden, elinikäisen oppimisen, asumisen, työn ja työtoiminnan, osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Kehitysvammaliitto toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana, alan tietotaitokeskuksena ja yhteistyöfoorumina. Kehitysvammaliiton toiminnan tavoitteena on pysyä alansa kehityksen tiennäyttäjänä seuraaviin arvoihin perustuen: ihmisarvon kunnioitus yhdenvertaisuus voimavaralähtöisyys luotettavuus uudistuminen Ihmisarvon kunnioitus tarkoittaa erilaisuuden kunnioittamista, moninaisuuden hyväksymistä ja inhimillisyyden korostamista toiminnan perustana, myös työyhteisömme sisällä. Perustavanlaatuiset ihmis- ja perusoikeudet kuuluvat kaikille samalla tavalla. Tärkein johtoajatuksemme on: jokaisen ihmisen elämä on tärkeä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten positiivinen erityiskohtelu merkitsee edellytysten rakentamista näiden ihmisten yhdenvertaisille mahdollisuuksille. Tähän sisältyy kaikenlaisen syrjinnän aktiivinen vastustaminen. 4

5 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Voimavaralähtöisyys tarkoittaa sitä, että lähdemme yksilön vahvuuksista, korostamme ihmisen omaa osallistumista ja huomioimme esteiden sijasta mahdollisuuksia. Voimavaralähtöisyys vahvistaa vammaisen henkilön subjektiivista roolia. Luotettavuus tarkoittaa sitä, että toimintamme perustuu kriittisesti arvioituun tai tutkittuun tietoon. Luomme yhteistyöverkostoja ja kehitämme yhteistyötä kohti aktiivista kumppanuutta, joka perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja tiedon jakamiseen. Pidämme myös pitkäjänteisesti huolta oman organisaatiomme toimintakyvystä. Uudistuminen tarkoittaa ymmärrystä siitä, että organisaatio ei ole koskaan valmis. Seuraamme tiiviisti alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja olemme valmiit nopeasti reagoimaan muutoksiin ja kehittämään toimintaamme. Kehitysvammaliitto pyrkii aktiivisesti kehittämään vuorovaikutusta jäsenistönsä kanssa ja tukemaan niitä rakennemuutoksessa sekä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kohderyhmän elinoloihin, toimintamahdollisuuksiin ja henkilökohtaiseen kasvuun vaikuttaminen ja vammaisten ihmisten voimaannuttaminen. Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös palveluntuottajien näkökulman. Toimintapoliittisen ohjelmakauden muutospaineet ja toimintaympäristön ennustettavuus Toimintapoliittisen ohjelman kautta kuvaa edellisen kauden tavoin muutos. Muutoksen kohteena ovat useimmat sektorit yhteiskunnassa. Osa muutoksista on seurausta jo alulle pannuista hankkeista. Lisäksi voimassa olevan Suomen hallitusohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja toteutuessaan koskettavat useimpia hallinnonaloja. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on uuden hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta se, joka suoranaisesti liittyy myös Kehitysvammaliiton toimintaan. Kehitysvammaliiton toimintapoliittisen ohjelmakauden aikana toimintaympäristön muutospaineet ovat edelleen suuret ja ennustettavuus aikaisempaa heikompaa. Kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos on tarkoittanut sitä, että Suomi on muuttunut 1980-luvulta alkaen sekä kulttuurisesti että rakenteellisesti suunnitteluyhteiskunnasta kilpailukyky-yhteiskunnaksi. Tämä asettaa kansalaisjärjestöt ja palveluja tuottavat järjestöt jatkuvasti uusien haasteiden eteen, jotta palvelujärjestelmän muutoksiin voitaisiin vaikuttaa ja sopeutua. Yhteiskunnallista muutosta voi arvioida sosiaali- ja terveysalan järjestöjen näkökulmasta seuraavasti: suunnitteluyhteiskuntaan kuulunut sosiaalisen vastuun ajatus yhdistyy nyt taloudellisen tehokkuuden ajatukseen. Makrotason tulevaisuuden muutokset sisältävät aina ennustevirheitä. On kuitenkin löydettävissä paljon sellaisia ennusteita, jotka sisältävät melko vähän poliittisia painotuksia. Näiden osalta yksimielisyys on kohtalaisen hyvä. Suurimmat painotuserot liittyvät tapahtumien aikajänteisiin ja intensiteettiin. Seuraavat toimintaympäristön muutokset ovat sellaisia, joihin uskoo varsin suuri enemmistö tällä hetkellä: Euroalueen talouksien alijäämät ja velkasuhteet luovat epävarmuutta euroalueen talouteen. 5

6 1. Toimintapoliittisen ohjelman lähtökohdat Mahdollisuudet tasapainottaa kuntataloutta verotuksen keinoin ovat hyvin rajalliset. Työikäinen väestö vähenee Suomessa demografisen muutoksen nopein vaihe on alkamassa. Kuntarakenteen muutos kohti vahvempia ja itsenäisempiä kuntia helpottaa palvelujen toteuttamista, mutta harvaan asuttujen alueiden pitkät etäisyydet palveluihin pitää myös ratkaista. Haasteet suvaitsevaisuuden ylläpitämiselle tai kehittämiselle ovat suuret. Eri vähemmistöjen syrjinnän vastaista työtä tulee jatkaa määrätietoisesti. Kehittyvä teknologia tehostaa palvelutuotantoa. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikki väestöryhmät kykenevät hyödyntämään näitä mahdollisuuksia eivätkä syrjäydy digitaalisesti. Kehitysvamma-alalla käynnissä oleva rakennemuutos on sisällöllisesti monelta osin kirjattu myös voimassa olevaan hallitusohjelmaan. Pyritään siihen, että toteutettavat ratkaisut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita. Kehitysvamma-alan sisällä on pyrittävä turvaamaan myös pienten ryhmien tarpeet. 6

7 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät Lait ja sopimukset vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa ja oikeuksia YK:n yleiskokous hyväksyi yleiskokouksessaan joulukuussa 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Tähän asiakirjaan on tiivistynyt se ajattelutavan muutos, joka on ollut näkyvissä myös Suomessa 2000-luvun alkuvuosina. Vammaissopimus korostaa vammaisten ihmisten ihmisarvoa, perusoikeuksia ja oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Oikeuksien korostamiseen sisältyy myös Suomen perustuslakiin kirjattu ehdoton syrjintäkielto. Uudessa Suomen hallitusohjelmassa vammaisten henkilöiden asemaa ja oikeuksia koskevat linjaukset ja toimenpiteet ovat samansuuntaisia. Suomen hallitus jatkaa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä sekä jatkaa edellisen hallituksen aikana laaditun vammaispoliittisen ohjelman toteuttamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen omaksutun määrittelyn mukaan ihminen on vammainen, jos hänen vammansa aiheuttavat sellaisia esteitä, että hän ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Tällainen vammaiskäsitys velvoittaa niin julkisen sektorin, järjestöt kuin yksittäiset vaikuttajatkin toimimaan. Vaikutetaan yhteistoiminnassa muiden vammaisjärjestöjen ja sidosryhmien kanssa siihen, että Suomi ratifioisi YK:n yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista mahdollisimman pian. Vähennetään osallistumisen esteitä edistämällä tiedon ja myönteisten asenteiden leviämistä yhteiskunnassa. Otetaan saavutettavuus yhteiskuntasuunnittelun ja teknologian kehittämisen keskeiseksi periaatteeksi. Kehitetään vammaisten henkilöiden tukimuotoja ja palveluita, kuten tulkkaus- ja avustajapalveluja, kommunikoinnin ja tietotekniikan apuvälinepalveluja. Näin edistetään itsemääräämisoikeutta, osallistumismahdollisuuksia, omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia. Vaikutetaan yhdessä muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa siihen, että tuetun päätöksenteon periaate sisällytetään Suomen lainsäädäntöön ja toimitaan aktiivisesti holhouslainsäädännön muuttamiseksi tältä osin. Vammaisten henkilöiden perusoikeuksien korostamiseen liittyy myös heidän oikeusturvansa lujittaminen pakkokeinojen käyttöä sisältävissä tilanteissa. Uudistuva pakkokeinosäännöstö on yhteiskunnan tärkeä signaali palvelutuottajille ja velvoittaa osaltaan kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevät tahot arvioimaan omia menettelytapojaan ja edistämään kehitysvammaisten ihmisten ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnioittavia työkäytäntöjä. Kehitysvammaisten ihmisten asema on erityisen heikko työmarkkinoilla. Ne kehitysvammaiset aikuiset, jotka tekevät työtä sosiaalihuoltona järjestettävässä työtoi- 7

8 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät minnassa, ovat useimmiten alipalkattuja ja vailla työsopimusten antamaa turvaa. Kehitysvammaisten työikäisten aikuisten asemaa parannetaan työelämässä. Lainsäädännön uudistamisen avulla tuetaan vammaisten pääsyä työmarkkinoille, helpotetaan eläkkeen ja palkkatulojen yhteensovittamista ja työkykyisten kehitysvammaisten saamista työvoimapalveluiden piiriin. Vammaisten ihmisten mahdollisuus vaikuttaa palvelujen sisältöön kasvaa Yksilöllisyyttä, itsemääräämistä ja osallistumisen oikeutta korostava vammaiskäsitys ja uudet palveluiden järjestämistavat, kuten henkilökohtainen budjetointi, vahvistavat vammaisten ihmisten asemaa yhteiskunnassa. Samalla tämä kuitenkin asettaa kehitysvammaisille ja muille oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitseville ihmisille suuria vaatimuksia selviytyä asiakkaina ja palveluiden käyttäjinä. Vammaisten ihmisten osallistumisen ja itsemääräämisen oikeus edellyttävät, että heillä on toimivat kommunikointikeinot ja lähiyhteisön vahva ja arvostava tuki. Ohjaus kommunikoinnin apuvälinepalveluihin ja tulkkauspalvelun hakeminen voivat auttaa. Perehtyminen tarjolla oleviin vaihtoehtoihin tukea ja palveluita haettaessa edellyttää palveluohjausta. Vammaisella henkilöllä on yhdenvertainen oikeus päättää ja tehdä valintoja omissa asioissaan, mutta hän tarvitsee tukea ymmärrettävän tiedon saamiseen päätöksentekonsa tueksi. Tämä on erityisen ajankohtainen haaste niille kehitysvammaiselle henkilölle, jotka muuttavat uuteen asuntoon KEHAS-ohjelman toteuttamisen myötä Tavoitteena on, että heistä suuri osa muuttaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Nämä ihmiset tarvitsevat huolellista ja pitkäjänteistä tukea elämänmuutokseensa. Erityisesti puhevammaisten ja vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon vaatii mittavaa panostusta toimiviin kommunikointikeinoihin, tulkkauspalveluista tiedottamiseen sekä palveluohjauksen ja palvelusuunnitelman laatimiseen ja toteutumiseen. Puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelevälle henkilöstölle on haasteena oppia itse viestimään selkeästi ja käyttämään puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointimenetelmiä sekä oppia tukemaan puhe- ja kehitysvammaisten ihmisten kommunikointia. Osaava vuorovaikutuskumppani ja kannustava ympäristö edistävät puheja kehitysvammaisten ihmisten aitoa mahdollisuutta osallistua omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Kehitysvammapalveluiden laatua arvioitaessa tulee keskeisenä kohteena olla kehitysvammaisten henkilöiden oma kokemus saamastaan palvelusta. Edelleen jatkuvat muutokset kunta- ja palvelurakennetasolla tekevät vammaispalveluiden käyttäjän tilanteen haasteelliseksi. Palveluiden käyttäjien asema kuntien kilpailuttaessa kehitysvammaisten palveluita on monissa tapauksissa heikko ja heidän mahdollisuutensa valita käyttämänsä palvelut saattaa jäädä olematto- 8

9 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät maksi. Tuen ja palveluiden hakemiseen käytetyt kanavat ja menetelmät muuttuvat ja asiakkaan ja palvelutuottajan väliin tulee enemmän ja monivaiheisempaa säätelyä kuin ennen. Tarve puhe- ja kehitysvammaisten asiakkaiden palveluohjauksen tehostamiseen kasvaa näiden muutosten myötä ja palveluohjauksen lisääminen onkin lähivuosien keskeisimpiä tavoitteita. Asiakkaan aseman turvaaminen muuttuvassa palvelukentässä edellyttää, että jokainen palveluiden piirissä oleva kehitysvammainen ihminen saa henkilökohtaista tukea valintoja tehdessään. Toimitaan aktiivisesti yhdessä muiden kehitysvamma-alan järjestöjen sekä jäsenten kanssa hankintalain uudistamiseksi. Kehitysvammaneuvoloihin ja erityisneuvoloihin keskittyneen erityisasiantuntemuksen hyödyntämisestä on pidettävä huolta, kun KEHAS-ohjelmaa toteutetaan. Tarvitaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia näillä muutoksilla on asiakkaiden erityispalveluihin pääsyyn ja laatuun. Palvelurakenteet jatkuvassa muutoksessa On todennäköistä, että vammaispalveluiden toteuttamistavat sisältävät vaihtelua entiseen tapaan. Niin asumis- kuin työtoimintapalveluidenkin tulee entistä enemmän siirtyä yhdenmukaisista malleista kohti erilaisia ja kokeilevia toteutustapoja. Alueelliset ja paikalliset erot palveluiden tuottamisessa kasvavat ja asiakkaiden mahdollisuudet valita erilaisten tuki- ja palveluvaihtoehtojen välillä vaihtelevat aikaisempaa enemmän asuinpaikan mukaan. Asumispalveluita kehitettäessä on oleellista se, millä tavoin henkilökohtainen apu asumiseen ja muu tarvittava tuki järjestetään niille vammaisille ihmisille, joiden toimintakyky on melko hyvä. Ryhmäkotimallille tarvitaan erilaisia yksilöllisen asumisen vaihtoehtoja, joiden kehittäminen on väistämättä lähivuosien tehtävänä. Kehitysvammaisten laitosasuminen pyritään korvaamaan seuraavien vuosien aikana kokonaan yksilöllisemmillä asumisratkaisuilla. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään konkreettisia aikataulutettuja suunnitelmia uusista ratkaisuista kauden loppuun mennessä. Jäljelle jäävät laitoshoitoyksiköt antavat tehostettua hoitoa ja määräaikaista kuntoutusta tietyille erityisryhmille. Tarvittava erityinen tuki voidaan järjestää myös muilla tavoilla. Keskeisimpänä haasteena laitoshoidon hajauttamisessa ovat vaikeiden psykososiaalisten ongelmien kanssa kamppailevat kehitysvammaiset ihmiset, erityisesti autistiset henkilöt, joiden tarvitsemien erityispalveluiden kehittäminen on välttämätöntä, jotta hajauttaminen onnistuisi. Entistä useampi kehitys- ja puhevammainen ihminen palveluiden käyttäjänä Kehitysvammapalveluiden asiakaskunta on muuttumassa. On ilmeistä, että sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaurioittamia lapsia syntyy yhä enemmän ja että FAS on 9

10 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät lähivuosina suurin kehitysvammaisuutta aiheuttava syytekijä. FASD-kirjon kehityshäiriöt sisältävät erityispiirteitä, joita palvelujärjestelmämme ei aina kykene tunnistamaan eikä kohtaamaan. Tuen ja palveluiden antaminen näille lapsille ja nuorille, heidän perheilleen ja sijaisperheilleen edellyttää uudenlaista verkostoitunutta yhteistyötä sosiaalija terveyspalveluiden ja opetustoimen kesken ja mm. lastensuojelun voimistuvaa roolia kehitysvammapalveluiden yhteistyötahona. Ikääntyneiden kehitysvammaisten määrä on voimakkaassa kasvussa. Kehitysvammaisten henkilöiden eliniän odote on viime vuosikymmeninä kasvanut lähemmäksi väestön keskiarvoja. Yli 65-vuotiaasta väestöstä kehitysvammaisten henkilöiden osuus on Suomessa tällä hetkellä noin 0,4 %. On ennustettavissa, että yli 65-vuotiaiden kehitysvammaisten henkilöiden määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien vuosikymmenten aikana. Tarve kehittää kehitysvammaisten ikäihmisten asumispalveluita, heidän toimintakykyään ja osallisuuttaan tukevia toimintamuotoja kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Samalla tulee yhä tärkeämmäksi turvata heidän pääsynsä asianmukaisiin terveyden- ja sairaanhoitopalveluihin. Puhevammaisten ihmisten määrä kasvaa väestön ikääntymisen ja kehittyneiden hoito- ja kuntoutusmuotojen myötä edelleen. On odotettavissa, että vuosittain esimerkiksi aivoinfarktiin sairastuneita on merkittävästi aikaisempaa enemmän. Käypähoito-suosituksista ja puhevammajärjestöiltä saatujen tietojen mukaan puhevammaisia ihmisiä on arviolta 0,9 1,2 prosenttia väestöstämme (noin henkilöä). Lähivuosien haasteena on vaikuttaa puhevammaisten ihmisten palvelujen kehittämiseen ja niiden yhdenvertaiseen saatavuuteen. Uusi toimintakulttuuri turvaamaan alan henkilöstön saatavuutta Suuri osa kehitysvammapalveluissa työskentelevästä henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Lisäksi alalle hakeutuu huolestuttavan vähän opiskelijoita ja uusia työntekijöitä. Henkilöstöpula on todennäköinen uhkakuva monilla alueilla. Ammatillinen koulutusjärjestelmä ei ole kyennyt vastaamaan henkilöstötarpeeseen. Palveluntuottajien oma henkilöstökoulutus on helpottanut tilannetta, mutta alan ammatillisen koulutuksen tehostamista tarvitaan. Palveluiden kehitys on johtanut uusien tehtäväkuvien ja työtapojen syntymiseen kehitysvamma-alalle. Uusi toimintakulttuuri ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää uudistuksia ja paradigman muutosta myös organisaatioiden johtamisessa. Vuoden 2006 lopussa säädetty asetus kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista on luonut uusia mahdollisuuksia kouluttaa henkilökuntaa. On tärkeätä, että Kehitysvammaliitto muiden alan toimijoiden rinnalla vaikuttaa jatkuvasti ammatillisten koulutusohjelmien sisältöihin ja tekee tun- 10

11 2. Alan kehityssuunnat ja muutostekijät netuksi alan monipuolisia ja haastavia työtehtäviä sekä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Keskeisimpänä haasteena on kehitysvamma-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen laadun varmistaminen ja alan ammatillisen koulutusjärjestelmän tarjontaa täydentävän, rakenteellista muutosta tukevan lisä- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen. Tietotekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja niiden mahdollisuudet vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä tarjoavat kehitys- ja puhevammaalan ammattilaisille ja heidän kanssa työskenteleville eri alan asiantuntijoille uudenlaisia mahdollisuuksia ja haasteita kehittää osaamista ja uusia työskentelytapoja. Toimintakauden haasteena on varmistaa kehitys- ja puhevamma-alan ammattilaisten tietämystä teknologian mahdollisuuksista sekä vahvistaa apuvälineteknologia-alan ammattilaisten ja verkkopalvelujen kehittäjien saavutettavuuden osaamista vaikuttamalla alan opinto-ohjelmiin ja koulutuksiin. Yksilöllisyyttä, itsemääräämistä ja osallistumisen oikeutta korostava vammaiskäsitys haastaa ammattilaiset arvioimaan, miten oikeudet toteutuvat yksittäisten kehitysvammaisten ja puhevammaisten ihmisten kohdalla. Kehitysvammaisen ihmisen puhevammaa ei aina tunnisteta, jos hän puhuu tai ymmärtää joitakin sanoja. Vastaavasti aikuisiällä vamman tai sairauden seurauksena menetetty puhekyky mielletään osaksi sairautta. Haasteena on varmistaa kehitys- ja puhevamma-alan ammattilaisten tietotaito tunnistaa puhevammaisuus ja ohjata henkilöt lääkinnällisen terveydenhuollon palveluihin tai tulkkauspalvelun piiriin. 11

12 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle Kehitysvammaliiton toimintapoliittinen ohjelma vuosille sijoittuu kauteen, jolloin Suomen vammaispoliittisen ohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Suomi ratifioi YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki uudistuvat. Uusi terveydenhuoltolaki on astunut voimaan. Lisäksi laaja kunta- ja palvelurakenneuudistus jatkuu edelleen. Kehitysvammaliitto myös seuraa tiiviisti sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamista. Lakiuudistuksen tavoitteiksi on määritelty ihmisten perusoikeuksien vahvistaminen, sosiaalisten ongelmien ehkäisy, palveluiden saatavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen ja sosiaalihuollon ja erityispalveluiden sekä terveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen. Tavoitteissa korostetaan myös sosiaalihuollon yhteistyön parantamista työ-, asunto- ja opetusviranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Kaikki nämä ovat myös uudistuvien kehitysvammapalveluiden ydintavoitteita. Uudistukset haastavat Kehitysvammaliiton toimimaan aktiivisesti yhteistyössä eri toimijoiden, kuten jäsentensä, kanssa sekä rakentamaan ja ylläpitämään yhteistyöverkostoja vaikuttamisen tueksi. Toimintakauden tärkein haaste on vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien esille tuominen ja aktiivinen puolustaminen. Kehitysvammaliiton tehtävänä on edistää myönteisten asenteiden kehittymistä yhteiskunnassa ja vähentää osallistumisen esteitä edistämällä oikeuksiin liittyvän tiedon leviämistä. Kehitysvammaliitto kokoaa ja välittää tietoa kehitys- ja puhevammaisuudesta, vuorovaikutuksesta ja kommunikoinnista sekä apuvälineistä ja niihin liittyvistä palveluista. Kehitysvammaliitto kehittää ja tuottaa toimintamalleja, materiaalia ja verkkopalveluita vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tueksi. Kehitysvammaliitto kehittää yhdessä Tikoteekki-verkoston ja puhevammaalan toimijoiden kanssa laadukkaita kommunikoinnin apuvälinearviointeja ja tukimalleja sekä tiedottaa palveluista valtakunnallisesti. Kehitysvammaliitto seuraa ja ennakoi ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja kohdentaa kehittämis- ja koulutustoimintansa alan kannalta tärkeisiin aiheisiin. Tavoitteena on ennen kaikkea kehittää uusia toimintatapoja ja -malleja. Valitut aktiviteetit ja sisällöt ovat yleensä pitkäjänteisiä ja tukeutuvat vahvasti strategiaan. Sisältöalueet ovat niin laajoja, että työ perustuu lähes aina verkostoihin. Kehitysvammaliitto on mukana kehittämässä palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ja toimii rakennemuutoksen edistäjänä. Kehitysvammaliitolla on pitkät perinteet kehitys- ja lähialueyhteistyöstä sekä EUhankkeiden toteuttamisesta erillisrahoituksella. Valtaosa liiton toiminnasta sisältää kansainvälistä tiedonvaihtoa. Asiantuntijaorganisaation toiminnassa kansainvälisyys on nykyään täysin välttämätöntä. 12

13 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle Kehitysvammaliitto on mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja toimii jäsenistönsä linkkinä kansainvälisten yhteyksien luomisessa. Laadukas toiminta lapsen ja perheen tukena Vammainen lapsi edellyttää perheeltä sopeutumista ja voimavaroja. Perheet tarvitsevat tukea, palveluita ja tukitoimia selviytyäkseen arjesta. Vammaisen lapsen kuntoutus ja perheen kokonaisvaltainen tukeminen tulee aloittaa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tukitoimet tulee suunnitella yhteistyössä perheiden kanssa. Kehitysvammaliitolle on haaste löytää oikeat kanavat, eri tasot ja suunnat, jotka selkiyttävät ja yksinkertaistavat tuen ja palvelujen suunnittelua. Kehitysvammaliitto kehittää varhaisen vuorovaikutuksen havainnointimalleja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja tukee niiden käyttöönottoa. Kehitysvammaliitto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ensitiedon lisäämisessä ja perheen tukemisessa ja kehittää muiden toimijoiden kanssa toimintamalleja, perheen arkielämän tueksi. Kehitysvammaliitto jatkaa ja syventää yhteistyötä muiden järjestöjen ja tahojen kanssa, jotka työskentelevät vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi. Erityisesti panostetaan näiden saaman palveluohjauksen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä tuki- ja palvelusuunnittelun ja palveluohjauksen menetelmiä kehitetään yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi suurimpia kehitysvammaisuuden aiheuttajia länsimaissa ja ainoa kehitysvammaisuuden aiheuttaja, joka olisi täysin estettävissä. Suomessa syntyy arvioiden mukaan noin FASD-lasta vuodessa. Kehitysvammaliiton tavoitteena on edelleenkin vaikuttaa eri tahojen asenteisiin ja käsityksiin levittämällä tietoa FASD-ilmiöstä eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Vaikuttamistoiminnassa ovat mukana kokemusasiantuntijat. Vammaisten lasten ja inklusiivinen opetus on turvattu lainsäädännön tasolla hyvin, mutta inklusiivisen opetuksen laadussa ja toteutuksessa on selkeitä puutteita ja suuria alueellisia eroja. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu, jossa toteutuu riittävät tukitoimet. Kehitysvammaliitto vaikuttaa vammaisten lasten oikeuteen ja mahdollisuuteen saada laadukasta osallistavaa opetusta toteuttamalla täydennyskoulutusta. Kehitysvammaliitto hankkii aktiivisesti tietoa opetuskentän tarpeista ja pyrkii vastaamaan niihin sekä materiaalituotannolla, viestinnällä että koulutuksella. Kehitysvammaliitto tuottaa koulutukseen, kasvatukseen ja kuntoutukseen oppimateriaaleja. Kehitysvammaliitto tukee osallistavaa opetusta kehittämällä uusia toiminta- 13

14 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle malleja yhteistyössä vanhempien, oppilaiden ja alan toimijoiden kanssa. Jatko-opiskelu tukemaan itsenäistä elämää Vammaisten nuorten käytännön mahdollisuudet itsenäistymiseen, ammatin ja asunnon hankintaan sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen yhdenvertaisesti muiden nuorten kanssa ovat rajalliset. Syrjäytyminen peruskoulun jälkeen koulutuksesta, työelämästä ja kulttuurista on edelleen todellinen riski. Itsenäistyminen ja arjessa selviytyminen edellyttävät riittävän laaja-alaisia palveluita ja tukitoimia nuorten asumisvalmennukseen ja asumiseen, tuettuun työllistymiseen ja omaehtoiseen osallistumiseen erilaisiin aktiviteetteihin. Kehitysvammaliitto on mukana kehittämässä ja tekemässä tunnetuksi asumisvalmennuksen hyviä käytäntöjä. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa riittävien voimavarojen saamiseksi nuorten työhönvalmennukseen ja oppilaitosten ja työhön valmentajien yhteistyöhön. Kehitysvammaliitto tuottaa itsenäistymiseen ja arjessa selviytymiseen toimintamalleja, materiaaleja ja järjestää niihin liittyvää pitkäkestoista koulutusta alan toimijoille. Kehitysvammaliitto kehittää ja tekee tunnetuksi nuorten ja nuorten aikuisten keskinäiseen vertaistukeen perustuvia toimintamalleja. Jokainen perusopetuksen päättävällä nuorella on oikeus jatkokoulutuspaikkaan sekä opintojen ohjaukseen ja tukitoimiin. Hyvin kriittisinä on nähty nk. nivelvaiheet, kun oppilas siirtyy kouluasteelta toiselle. Jo olemassa olevien koulutussuuntien lisäksi tarvitaan uusia työelämälähtöisiä ammatti-aloja, joilla vammaiset ihmiset voisivat toimia. Toimintakauden haasteena on lisäksi erityisesti kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille suunnatun toisen asteen ammatillisen opetuksen tasavertainen turvaaminen. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden kehitysvamma-alan järjestöjen kanssa työnantajiin ja viranomaisiin, jotta kehitysvammaisille nuorille avautuisi vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tutustua ja sijoittua työelämään. Kehitysvammaliitto vaikuttaa kohderyhmän nuorten oikeuteen ja mahdollisuuteen saada laadukasta valmentavaa ja muuta jatko-opetusta. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia tehdään tunnetuksi. Kehitysvammaliiton painopisteenä on edelleenkin kiinnittää erityistä huomiota nuorten siirtymävaiheisiin. Oppimateriaaleissa kiinnitetään erityistä huomiota selkokieleen opetuksessa sekä erilaisten oppijoiden tiedonsaannin välineisiin sekä materiaalien jakelukanaviin. Oikeus yksityisyyteen, työhön ja mielekkääseen vapaa-aikaan Kehitysvammaisten asumisen ohjelma merkitsee n. 600 uuden asunnon hankkimista vuosittain kehitysvammaisille henkilöille ja laitosasumisen lakkauttamista maassamme nykyisessä 14

15 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle muodossaan. Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia asumisen järjestämistapoja erilaisille asunnon tarvitsijoille. Ne vaikeavammaiset henkilöt, joilla on laaja-alaisia avun, tuen ja huolenpidon tarpeita, muodostavat muutosvaiheessa erityisen haasteen kehittämistyölle, henkilöstön koulutukselle ja tukipalveluille. Asumispalveluiden rakennemuutoksen toteuttaminen edellyttää myös yksilöllisiä asumisratkaisuja tavallisissa asunnoissa ja niihin järjestettyjä tukipalveluita. Erityisesti tarvitaan yksilöllisiä asumispalveluita itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille. Myös asumisen tukipalvelujen tulee joustaa asukkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Kehitysvammaliitto osallistuu aktiivisesti ns. KEHAS-ohjelman toteutukseen ja siihen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen. Liitto toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenten, alan muiden järjestöjen, valtiovallan ja palveluntuottajien kanssa ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitolla on myös vahva rooli kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan työssä. Kehitys- ja puhevammaisten työikäisten työllistyminen on edelleen harvinaista, vaikka heitä varten yksilöidyissä työtehtävissä moni voisi osallistua työelämään. Kehitysvammaisten ihmisten eläkkeen lepäämään jättäminen on huomattavan vähäistä. Moni kehitys- ja puhevammainen ihminen saa kansaneläkettä ja elää niukan perusturvan varassa. Kehitys- ja puhevammaisten ihmisten oikeudellinen asema on yhä heikko työelämässä. Työllistymistä edistävien tukitoimien riittävästä resursoinnista onkin pidettävä huolta, samoin työnantajiin vaikuttamisesta myönteisempien asenteiden edistämiseksi. Lisäksi tulee kartoittaa uusia vaihtoehtoisia työllistymisen malleja ja kehittää lainsäädäntöä. Kehitysvammaliitto vaikuttaa yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa siihen, että kehitysvammaisten työikäisten ansiotyömahdollisuudet paranisivat. Kehitysvammaliitto vaikuttaa sosiaalista työllistämistä koskevan lainsäädännön uudistamiseen niin, että vammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuudet palkkatyöhön tuetun työllistymisen kautta paranevat. Samalla pyritään yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa edelleen vaikuttamaan siihen, että mahdollisuuksia työ- ja eläketulojen yhteensovittamiseen parannetaan lainsäädännössä. Vammaisilla ihmisillä on tasavertaiset oikeudet itsensä kehittämiseen, kulttuuripalveluihin, harrastustoimintaan ja muihin vapaa-ajan toimintoihin. Kehitysvammaliitto tukee kehitysvammaisten ja muiden oppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoinnissa tukea tarvitsevien ihmisten kulttuuritoimintaa yhteistyössä alan eri toimijoiden kanssa. Yksi lähivuosien keskeisistä tavoitteista on tukea selkoryhmien toimintaa sekä saada Ruotsissa ja Norjassa toimiva lukutuki-järjestelmä leviämään myös Suomeen. Toimintakyky ja aktiivinen osallistuminen lisäävät ikääntyvien henkilöiden elämän laatua Ikääntyneet kehitysvammaiset henkilöt muodostavat yhä kasvavamman osan kehitysvammapalveluiden käyt- 15

16 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle täjistä. Ikääntyminen tuo mukanaan uusia haasteita palveluiden toteuttamiselle ja tiedon välittämiselle. Erityisesti ikääntymiseen liittyvät terveydelliset ja toimintakyvyn muutokset vaikuttavat tarvittavien ja käytettävien palveluiden määrään ja laatuun. Ikääntymiseen liittyvän tiedon avulla palveluita voidaan kehittää siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla vastaavat näihin kasvaviin haasteisiin. Ikääntyminen tuo muutoksia vammaisten henkilöiden sosiaalisiin suhteisiin ja verkostoihin. Osallistuminen työ- ja päivätoimintoihin päättyy, mikä voi johtaa eristymiseen sosiaalisista kontakteista. Tämä on puolestaan merkittävä terveysja hyvinvointiriski. On tarpeen kehittää erilaisia mahdollisuuksia toimintaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ikääntyville vammaisille henkilöille. Kehitysvammaliitto kehittää kehitysvammaisten ihmisten ikääntymiseen liittyvää tietoa ja koulutusta, arviointimenetelmiä toimintakykymuutosten tunnistamiseen sekä toimintakykyä ylläpitävien toimintamuotojen ja toimintatapojen kehittämiseen. Yksilöllisyyden, itsemääräämisen, kommunikoinnin ja osallistumisen oikeus Vammaisuuteen liittyvät kommunikoinnin häiriöt voivat merkittävästi vaikeuttaa osallisuutta, tiedon välitystä ja saamista sekä lisätä syrjäytymistä yhteisöistä ja yhteiskunnasta. Kommunikointi on vastavuoroista toimintaa, jonka onnistuminen riippuu kummastakin osapuolesta. Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista. Kehitysvammaliitto vaikuttaa siihen, että kehitys- ja puhevammaisten ihmisten mahdollisuudet tulla kuulluksi ja ymmärretyksi paranevat. Kehitysvammaliitto edistää esteettömän ja osallistavan kommunikoinnin mahdollisuuksia kehittämällä vuorovaikutusta ja kommunikointia tukevia toimintamalleja ja -ympäristöjä. Kehitysvammaliitto kehittää vaikeimmin puhevammaisten ihmisten ja työntekijöiden vuorovaikutusta vahvistavia työskentelymalleja sekä vaativia kommunikoinnin arvioinnin toiminta- ja tukimalleja. Kehitysvammaliitto kokoaa ja välittää tietoa vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin mahdollisuuksista. Kehitysvammaliitto edistää eri tavoin selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria, sekä tuottaa selkokielisiä julkaisuja ja palveluja. Liiton tavoite on, että eri viranomaistahot, Yleisradio, kustantajat ym. tuottavat selkokielisiä palveluja säännöllisesti osana normaalia toimintaansa. Kehitysvammaliitto neuvoo, opastaa ja kouluttaa selkokielisten palvelujen tuottajia. Kehitysvammaliiton tavoitteena on olla esteettömän kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, vammaisille soveltuvaan tietotekniikkaan, selkokieleen sekä saavutettaviin verkkopalveluihin liittyvän kehittämis- ja vaikuttamistyön keskeinen toimija Suomessa. Vammaisten ihmisten elämä on muuttunut tai muuttumassa, yhä useampi asuu ja liikkuu entistä itsenäisemmin 16

17 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle ja käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa. Osallisuutta, omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia voidaan edistää myös teknologian avulla. Vammaisilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa tietoyhteiskunnassa sekä hyödyntää teknologiaa kommunikoinnissa, liikkumisessa, asumisessa, opiskelussa, työssä, asioinnissa, harrastamisessa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kehitysvammaliitto edistää uusimpien informaatioteknologioiden ja tietotekniikan ratkaisujen käyttöä. Kehitysvammaliitto tuottaa saavutettavia verkkopalveluita eri keinoin kommunikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille ja vaikuttaa siihen, että yhä useammat toimijat, erityisesti julkiset toimijat tuottavat saavutettavia selkokielisiä verkkopalveluita. Kehitysvammaliitto tukee puhe- ja kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten mahdollisuuksia kanssakäymiseen sosiaalisen median välityksellä ylläpitämällä ja kehittämällä helppokäyttöistä yhteisöpalvelua. Vammaisten ihmisten on haasteellista osallistua aktiivisesti nyky-yhteiskuntaan, koska heidän toiminnalliset edellytyksensä saattavat olla vähäisiä. Riskinä on, että he jäävät syrjään ja vaille etuuksia ja palveluita. Osallistuminen yhteiskuntaan entistä täysivaltaisempana toteutuu toimivien tuki- ja palvelusuunnitelmien, palveluohjauksen ja henkilökohtaisen avun kautta. Kehitysvammaliitto työskentelee yhdessä kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä kanssa kehittämiskohteiden tunnistamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi näille ihmisille tärkeisiin kysymyksiin. Kokemusasiantuntijat ovat mukana niin kehittämishankkeissa, tutkimuksessa, koulutustoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä. Kehitysvammaliitto seuraa henkilökohtaisen avustajajärjestelmän vaiheittaista kehittymistä ja sen toteutumista yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Oikeus hyvään terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen Kehitysvammaisilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet terveys- ja kuntoutuspalveluihin. Vammaisten tarvitsema kuntoutus on aloitettava riittävän varhaisessa vaiheessa. Näin varmistetaan mahdollisuudet itsenäiseen elämään ja toimimiseen tasavertaisena yhteiskunnassa. Sekä kehitys- että puhevammaisilla ihmisillä on vaikeuksia saada hyvää terveydenhuoltoa ns. yleisistä terveyspalveluista. Kommunikoinnin vaikeudet haittaavat vastaanottotilanteita eikä terveydenhuollossa tunneta riittävästi näiden ihmisten erityistarpeita. Palveluiden rakennemuutos tuo kuitenkin entistä enemmän kehitys- ja puhevammaisia ihmisiä paikallisten terveys- ja kuntoutuspalveluiden piiriin. Tämä aiheuttaa tarvetta vahvistaa terveydenhuollon osaamista kehitys- ja puhevammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysvammaliitto kehittää koulutussisältöjä ja -aineistoja sekä kehitysettä puhevammaisuudesta terveyden- 17

18 3. Haasteet Kehitysvammaliitolle huollon ja kuntoutuksen henkilöstön tarpeisiin. Kehitysvammaliitto antaa oman asiantuntemuksensa terveyspalveluiden kehittämiseen siten, että sen kohderyhmät saisivat yhdenvertaisen pääsyn hyviin terveyspalveluihin. Kehitysvammaliitto edistää kehitysvammaisten ihmisten terveyttä ja hyvinvointia tuottamalla käyttäjien tarpeita vastaavaa terveystietoa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Alan henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Vammaisten ihmisten perusoikeuksia, itsemääräämistä ja yksilöllistä elämänsuunnittelua korostava ajattelutapa vaatii uudistamaan työkäytäntöjä myös kehitysvammapalveluissa. Yksilöllinen työskentely yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa mullistaa perinteisten hoivaalan ammattien perusteita. Tällaista muutosta tukevan lisä- ja täydennyskoulutuksen tarve on suuri. Kehitysvammaliitto tuottaa monimuotoisia opintosisältöjä alan ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan sekä palveluiden tuottajia että käyttäjiä. Kehitysvammaliitto seuraa ja edistää kehitysvamma-alan opetuksen ja erikoisammattitutkintojen kehittymistä sekä vaikuttaa opetussisältöjen ja oppikirjojen kehittämiseen ja tuottamiseen. Kehitysvammaliitto vaikuttaa siihen, että kehitysvamma-ala on tunnettu ja houkutteleva ammatillinen vaihtoehto nuorille. Kehitysvammaliitto vaikuttaa aktiivisesti uusien tehtäväkuvien ja ammattien muodostumiseen alalle. 18

19 4. Ohjelman seuranta 4. Ohjelman seuranta Kehitysvammaliiton sääntöjen mukaan toimintapoliittinen ohjelma laaditaan joka neljäs vuosi. Ohjelman hyväksyy Kehitysvammaliiton liittokokous. Toimintapoliittisen ohjelman loppuarviointi toteutetaan liittokokouksessa vuonna Hyväksytty toimintapoliittinen ohjelma ja Kehitysvammaliiton strategia ovat vuosittain laadittavan toimintasuunnitelman pohjana. Toiminnasta raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa liittovaltuustolle ja -hallitukselle. Kehitysvammaliiton johtoryhmä arvioi toimintapoliittisen ohjelman pohjalta laaditun toimintasuunnitelman toteutumista kahdesti vuodessa. Kehitysvammaliiton yksiköt arvioivat vuosittain toimintasuunnitelman toteutumisen toimintakertomuksen yhteydessä. 19

20