JIK PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTAYHTYMÄN JÄRJESTÄMISTÄ

Transkriptio

1 JIK PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN SUUNNITELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ KUNTAYHTYMÄN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA JIK ky johtokunta

2

3 1. JOHDANTO 1.1 Ohjelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta JIK Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (JIK ky) suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista pohjautuu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatimaan valtakunnalliseen ohjelmaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista (EHO). Ohjelman tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa Eviran ohjaamaa valvontaviranomaisten toimintaa. Tarkoituksena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua ohjaamalla valvontaviranomaisia valvontasuunnitelman laatimisessa valvonnan toimeenpanemiseksi. Tavoitteena on erityisesti yhtenäistää valvontakäytäntöjä koko maassa ja varmistaa toiminnanharjoittajien samanarvoinen asema suhteessa valvontaan. Ohjelma sisältää lisäksi eläinlääkäripalveluiden saatavuutta ja laatua koskevat yleiset tavoitteet sekä valvontaan kuuluvat tarkastukset, näytteenotot ja muut toimenpiteet. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että vastuutahot varaavat riittävät henkilö- ym. resurssit valvontatehtäviin ja eläinlääkäripalveluihin koko maassa. Ohjelmasta säädetään eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 8 :ssä ja valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009) 1 :ssä. Näiden säädösten mukaan Elintarviketurvallisuusviraston on valtakunnallista ohjelmaa laadittaessa kuultava kuntia ja aluehallintovirastoja. Valtakunnallisesta ohjelmasta tulee käydä ilmi, mitkä ohjelman osat tulevat lainsäädännössä säädetyistä velvoitteista ja mitkä osat ovat ohjeellisia. Eläinlääkintähuoltolain soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa (23/2006), eläintautilaissa (55/1980), helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa (488/1960), eläinsuojelulaissa (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetussa laissa (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (617/1997) ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa (557/2005). Lakisääteiset vaatimukset on ohjelmassa kirjoitettu laatikoihin Toiminta JIK ky:n alueella on kirjoitettu kursiivilla. Numeroinnissa noudatetaan valtakunnallisen EHOohjelman sisällysluetteloa. 1.2 Suhde muihin ohjelmiin EHO on osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa (Ymppiohjelma) ja (EY) N:o 882/2004 valvonta-asetuksen mukaista elintarvikeketjun monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Ymppiohjelman tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa keskusvirastojen (Evira, Valvira, Tukes) ohjausta erityisesti kunnallisille valvontaviranomaisille sekä ohjata kuntia koko ympäristöterveydenhuoltoa koskevan riskiperusteisen valvontasuunnitelman laatimisessa. Tavoitteena on myös yhtenäistää ympäristöterveydenhuollon valvontakäytäntöjä koko maassa. Ymppiohjelmassa ovat mukana toimialakohtaiset valvontaohjelmat, joista säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) määritellyissä ympäristöterveydenhuollon laeissa: terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004), kemikaalilaissa (744/1989), tupakkalaissa (693/1976) sekä eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Toimialakohtaisilla valvontaohjelmilla ohjataan viranomaisia laatimaan valvontasuunnitelmia, joissa tavoitteena on huomioida hallitusohjelman sekä ministeriöiden ja keskusvirastojen asettamat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat linjaukset, strategiset tavoitteet ja valvonnan toimeenpanon tärkeysjärjestykset. Valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 edellyttämänä Evira laatii muita viranomaisia kuullen koko valvontaketjua koskevan monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman VASU:n, jonka tavoitteet

4 perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin sekä toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin. VASU:ssa todetaan ja määritellään valvontastrategiset vaikuttavuus- ja toiminnalliset tavoitteet, keskeiset toimenpiteet, painopisteet ja hankkeet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sekä valvonnan linjaukset toimialakohtaisten valvontaohjelmien ja sektorikohtaisten suunnitelmien laatimista varten. 1.3 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Aluehallintovirasto suorittaa myös itse eläinlääkintähuoltoon liittyvää valvontaa kuten EUeläinsuojelutarkastuksia, täydentävien ehtojen valvontaa, lääkitsemislainsäädännön valvontaa ja omaehtoisesti tai kunnan valvontaviranomaisen pyynnöstä kriittisiä eläinsuojelutehtäviä. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Paikallistasolla eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kunta, kuntayhtymä tai ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Kunnat järjestävät myös merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämän peruseläinlääkäripalvelun arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja kuntien on muun muassa peruseläinlääkäripalvelun osana järjestettävä tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa kohdistuen suurimmalta osaltaan pieneläimiin ja hevosiin sisältäen myös erikoiseläinlääkäritason palveluja, joita kunnatkin halutessaan voivat järjestää. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluviin elintarvikevalvontaan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan sekä eläinlääkäripalveluihin käytetään kunnissa yhteensä noin kaksi kolmasosaa ympäristöterveydenhuoltoon suunnatuista noin tuhannesta henkilötyövuodesta. 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset Eläinlääkintähuoltolain uudistuttua marraskuussa 2009 on valtio ryhtynyt ostamaan kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää viranomaisvalvontaa. Tavoitteena on selkeämmin erottaa viranomaisvalvontaa eläinlääkäripalveluista ja lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa onkin voimakkaasti painotettu uusien päätoimisen valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista kuntiin. Tarkoitusta varten on valtiolta saatavissa korvamerkittyä rahaa ja järjestely on lakitasolla säädetty pysyväksi. Lakiuudistuksen myötä perustettiin aluehallintovirastoihin 15 uutta valvovan eläinlääkärin virkaa ja samalla siirrettiin kunnista aluehallintovirastoihin EU:n määräämät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset sekä eläinlääkintähuoltoon liittyvä täydentävien ehtojen valvonta. Lisäksi on tarkoitus, että kunnalliset valvontaviranomaiset saavat entistä paremmin apua aluehallintovirastoista kriittisten eläinsuojelutehtävien hoitoon. Erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Vuonna 2010 lihateollisuusyritykset ovat lähteneet toteuttamaan omaa eläinten hyvinvointiin liittyvää

5 laatutyötään. Jatkossa myös kuluttajien eettiset valinnat tulevat entistä enemmän ohjaamaan eläinten hyvinvointiin liittyvää keskustelua. Toimiva valvonta edellyttää valvojan riittävää osaamista, oikein kohdennettuja riskiperusteisia valvontakäyntejä, yhdenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä epäkohtia todettaessa sekä korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamista. Valvonnalta edellytetään myös valvontakäyntien seurantaa, valvontatulosten raportointia ja analysointia, valvonnan suunnitelmallisuutta ja entistä tehokkaampaa tiedonkulkua viranomaiselta toiselle. Valvonnan yhteisten tietojärjestelmien ja rekistereiden entistä tehokkaampi käyttö myös paikallistasolla onkin edellytys yhtenäiselle, suunnitelmalliselle ja toimivalle valvonnalle. Sähköisen asioinnin kehittäminen kaikkea viranomaistoimintaa koskevaksi kuuluu valtionhallinnon IT-strategian tavoitteisiin. Eläinlääkäripalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tuotantoeläintilojen määrän edelleen jatkuva väheneminen ja tuotantoeläinten keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys kasvaa ja kehitys asettaa haasteita myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnalle. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy edelleen. Lemmikit ovat tämän päivän yhteiskunnassa perheenjäsenen asemassa ja lemmikkeihin kohdistuville eläinlääkäripalveluille asetetaan yhä suurempia odotuksia ja vaatimuksia. Hevostaloudella on merkittävä rooli eläinlääkäripalvelujen käyttäjänä sekä elinkeino- että harrastetoimintana. Eläintautilain ja eläinsuojelulain kokonaisuudistukset tulevat lähivuosina muokkaamaan valvonnan toimintaympäristöä. Eläinlääkäripalveluihin vaikuttavat tulossa olevat eläinlääkkeiden käyttöä ja luovuttamista koskevien säädösten uudistukset. 2.2 Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Kunnat ylläpitävät ympäristöterveydenhuollon tehtäviä varten yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa kunnallisia ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita, joilla ne toteuttavat itsenäisesti valvontaohjelmien mukaisia valvontasuunnitelmia. Valtioneuvoston vuoden 2003 periaatepäätöksen ja sen vuodelta 2007 olevan tarkistuksen myötä kunnallisten valvontayksiköiden määrä on ollut selvässä laskussa ja vastaavasti niiden koko kasvussa. Maaliskuussa 2010 ympäristöterveydenhuollosta vastasi maassa 120 kunnallista valvontayksikköä. Kesäkuussa 2009 voimaan astuneen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelain (410/2009) myötä määrän odotetaan edelleen laskevan vuoteen 2013 mennessä tavoitteen mukaiseen yksikköön, joissa työskentelee saman johdon alaisuudessa vähintään 10 henkilöä. Resurssien kokoaminen riittävän suuriin valvontayksiköihin mahdollistaa näin muun muassa. henkilöstön erikoistumisen ja varmistaa osaltaan jäävittömyyden valvontatehtävissä. Lisäksi eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntien järjestävän eläinlääkäripäivystyksen yhden tai useamman seutu- tai maakunnan kokoisella alueella, jolla tulisi olla eriytetty pieneläinpäivystys ja keskitetty yhteydenottopalvelu. Ohjelmassa tarkoitetaan kunnalla yksittäistä kuntaa, kunnallista ympäristöterveydenhuollon yksikköä tai ympäristöterveydenhuollon lakisääteistä yhteistoiminta-aluetta. JIK ky:n yhteistoiminta-alue käsittää Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan kunnat. Yhteistoiminta-alue on aloittanut toimintansa Ympäristöterveydenhuollon yksikössä työskentelee 11 henkilöä: terveysvalvonnan johtaja, kuusi kunnaneläinlääkäriä ja neljä terveystarkastajaa. Lisäksi henkilöresursseihin kuuluu ostopalveluna näytteenottopalvelua, toimistosihteeripalvelua, terveysvalvonnan kesätyöntekijä, yhteensä noin 0,5 htv. JIK ky:n eläinlääkäreiden päivystysalue koostuu Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan alueesta. Alue on hyvin tuotantoeläinpainotteinen ja päivystyksissä painopiste onkin tuotantoeläinten hoidossa. Eriytettyä pieneläinpäivystystä ei ole järjestetty, eikä sitä ole toistaiseksi ostopalvelunakaan lähialueella saatavana. Keskitetty päivystysnumero otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

6 3. KUNTIEN SUUNNITELMAT Kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Kunnan suunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallinen ohjelma ja alueellinen suunnitelma ja se on arvioitava ja tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. JIK ky:ssä kuusi kunnaneläinlääkäriä vastaa eläinlääkäripalveluiden (sairauksien hoito ja terveydenhuolto) hoitamisesta sekä päivystyksistä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta on jaettu terveysvalvonnan johtajan ja kunnaneläinlääkäreiden välillä siten, että terveysvalvonnan johtaja vastaa toiminnan koordinoinnin lisäksi alkutuotannon hygieniavalvonnasta, vierasainevalvonnasta ja sivutuotevalvonnasta kokonaan sekä eläinsuojeluvalvonnasta pääosin ja eläintautivalvonnasta pieneltä osalta. Kunnaneläinlääkärit vastaavat eläintautivalvonnasta pääosin ja eläinsuojeluvalvonnasta pieneltä osalta. Alkutuotannon hygieniavalvonnassa on toistaiseksi keskitytty maitotilojen hygieniavalvontaan. Kaikki maitotilat on rekisteröity TerveKuu järjestelmään. Tarkastukset suunnitellaan kohderekisterin perusteella. Terveysvalvonnan johtaja tekee tarkastukset Eviran lomakkeita käyttäen ja käynnin yhteydessä lisäksi riskinarvioinnin kaikille tiloille. Tarkastusten tulokset tallennetaan paperille ja TerveKuu järjestelmään. Paperikopio lähetetään tarkastuksen jälkeen Aluehallintovirastoon ja vuoden lopussa laaditaan tarkastuksista Eviran ohjeen mukainen yhteenveto, joka myös lähetetään Aluehallintovirastoon. Hallinnollisia pakkokeinoja ja jälkitarkastuksia erityisesti rakenteita koskevissa puutteissa tehostetaan vuodesta 2012 alkaen. Kananmunia tuottavien tilojen alkutuotannon hygieniavalvonta aloitetaan vuonna Terveysvalvonnan johtaja ottaa Aluehallintoviraston määräämät vierasainevalvontanäytteet kotieläintiloilta. Terveysvalvonnan johtaja tekee TerveKuu rekisterissä oleviin sivutuotelainsäädännön mukaisiin kohteisiin Eviran ohjeiden mukaisin aikavälein tarkastuskäynnin. Tarkastuskäynnillä käytetään Eviran tarkastuslomakkeita, joista lähetetään paperikopio Aluehallintovirastoon ja Eviraan. Sivutuotelainsäädännön mukaisissa kohteissa hallinnollisiin pakkokeinoihin on jo turvauduttu ja turvaudutaan tarvittaessa jatkossakin. Kotieläinten raatojen hävitystä valvotaan myös ilmiantojen perusteella yhteistyössä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Vakavimmista rikkomuksista ilmoitetaan poliisille. Eläinsuojeluvalvonnassa suurimman osan tarkastuksista tekee terveysvalvonnan johtaja. Kunnaneläinlääkäreille jää lähinnä yksittäisiä lemmikkieläintarkastuksia sekä avustavaa työtä. Epäilyyn perustuvat tarkastukset pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Tarkastuksista laaditaan hallintolain mukainen pöytäkirja ja tarvittaessa eläinsuojelupäätös. Jälkitarkastukset hoidetaan säännöllisesti päätöksessä annetun määräajan jälkeen. Kaikki eläinsuojelutarkastukset rekisteröidään TerveKuu järjestelmään. Paperikopiot asiakirjoista lähetetään tarkastuksen jälkeen Aluehallintovirastoon. Vaikeimmissa tapauksissa pyydetään virka-apua poliisilta tai Aluehallintovirastolta. Vakavimmista tapauksista tehdään rikosilmoitus poliisille. Eläintautivalvonnassa pääsääntöisesti kunnaneläinlääkärit huolehtivat näytteenotosta, asiakirjojen laatimisesta ja muista eläintautivalvontaan kuuluvista tehtävistä. Terveysvalvonnan johtajan tehtävä on koordinoida eläintautivalvontaa ja toimia tiedonvälittäjänä Aluehallintoviraston ja kunnaneläinlääkäreiden välillä. Terveysvalvonnan johtaja hoitaa lähinnä projektiluonteisia eläintautivalvonnan tehtäviä (esim. sikaloiden MRSA-kartoitus).

7 4. VOIMAVARAT Valvonta-asetuksen 4.artiklan mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että valvonta on tehokasta ja asianmukaista koko pellolta pöytään ketjussa ja virallinen valvonta sekä valvontavelvollisuudet hoidetaan tehokkaasti ja tosiasiallisesti. 4.1 Resurssitarpeen kartoitus JIK ky:n alueen eläinlääkintähuollon resursseja vaativat kohteet on kartoitettu ja ne on esitetty liitteessä Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako JIK ky:llä on palveluksessaan kuusi kunnaneläinlääkäriä, joiden vastuulla on huolehtia alueen eläinten sairauksien hoidosta ja terveydenhuollosta. Alue on kauttaaltaan tuotantoeläinvaltaista, jolloin alueen kaikilla eläinlääkäreillä on oltava riittävät tiedot ja taidot tuotantoeläinten hoitamiseen. Nautakarjat ovat jossain määrin painottuneet Jalasjärvelle ja sikatilat Ilmajoelle, jolloin näiden alueiden kunnaneläinlääkäreiden on tarkoituksenmukaista pitää yllä erityistä osaamista näiden eläinlajien suhteen. Kurikan vastaanotolla on suureläinten käsittelyyn tarkoitettu pakkopilttuu, jossa voidaan hoitaa erityisesti hevosia turvallisesti. Jatkossa alueella tulee olemaan yksi vastaanotto Jalasjärvellä, yksi Kurikassa, yksi Ilmajoella ja yksi Jurvassa. Työtä kehitetään selkeämmin työpareina, jolloin Jalasjärven eläinlääkärit, Kurikan eläinlääkärit sekä Ilmajoen ja Jurvan eläinlääkärit muodostavat kukin yhden työparin, jonka sisällä erikoistumista ja muunlaista työnjakoa voidaan kehittää. Alueen luonteen ja päivystysten vuoksi minkään eläinlajin hoitoa ei kokonaan suljeta keneltäkään pois. Terveysvalvonnan johtaja, joka ei tee lainkaan praktiikkatehtäviä hoitaa koko alueella valvontaeläinlääkärin tehtävät, eli alkutuotannon hygieniavalvonnan ja eläinsuojelutarkastukset. Lisäksi eläinlääkintähuollolla on käytössään vähäisessä määrin kuntayhtymän toimistosihteerin, tietohallintohenkilöstön sekä henkilöstösihteerin resurssia. Valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja. Eläinlääkäripalvelujen asianmukaiseen järjestämiseen tarvitaan monessa tapauksessa eläinlääkäreiden lisäksi myös muuta henkilökuntaa. Pieneläinvastaanotolla ja erityisesti eriytetyssä pieneläinpäivystyksessä tarvitaan ammattitaitoisia avustajia/eläinhoitajia kuten myös keskitetyn yhteydenottopalvelun järjestämisessä 4.3 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Valvonta-asetuksen 6. artiklan mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sen virallista valvontaa harjoittava henkilöstö pysyy ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saa säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa. Laissa eläinlääkärinammatin harjoittamisesta (29/2000, 18 ) säädetään, että eläinlääkärinammatin harjoittaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Eläinlääkärinammatin harjoittajan työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammatinharjoittaja voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. JIK ky:ään töihin tulevien eläinlääkäreiden pätevyys varmistetaan tarkistamalla henkilön pätevyys Eviran eläinlääkärirekisteristä

8 ( Se, että eläinlääkäreille kuuluvia työtehtäviä ei anneta muille kuin eläinlääkäreille, varmistetaan johtokunnan vahvistamilla eri ammattinimikkeiden pätevyysvaatimuksilla ja selkeillä tehtävänkuvauksilla. Terveysvalvonnan johtaja pitää yllä oikeiden hallintomenettelyiden osaamistaan ja opastaa tarvittaessa kunnaneläinlääkäreitä hallintomenettelyasioissa. Myös kunnaneläinlääkärit kouluttautuvat tarpeen mukaan valvontatehtäviä koskevissa asioissa. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan olisi päästävä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. JIK ky:n strategian mukaan kunnaneläinlääkäreiden tulisi päästä koulutukseen kuutena päivänä vuodessa. 4.4 Yksityinen palvelutarjonta Eläinlääkintähuoltolain 10 :n mukaan kunnan on palvelun mitoitusta suunniteltaessa otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Lain 11 :n mukaan kunnan on välttämätöntä järjestää arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu muille kotieläimille kuin hyötyeläimille vain, jos palvelua ei ole muuten saatavissa yhteistoiminta-alueella. Eläinlääkintähuoltolain 13 edellyttää, että kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta voi eläinlääkintähuoltolain 17 :n perusteella tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen kunnan velvollisuutena olevan peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tuottamisesta. JIK ky:n alueella on yksi yksityinen pieneläinvastaanotto. Osa pieneläinten omistajista käyttää Seinäjoen yksityisten pieneläinklinikoiden palveluita. Osa hevosenomistajista käyttää muualla olevien yksityisten hevosklinikoiden palveluita. Lisäksi alueella toimii joitakin yksityiseläinlääkäreitä, jotka tekevät sika-, nautaja hevostilojen sairaudenhoitoa ja joilla on jonkin verran terveydenhuoltosopimuksia sika- ja nautatilojen kanssa. JIK ky tarjoaa alueellaan peruseläinlääkäripalvelua kaikille kotieläimille virka-aikana ja kiireellistä eläinlääkärinapua päivystysaikana. 5. TIETOJÄRJESTELMÄT Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tukemassa on käytössä useita toisiinsa liittyviä tietojärjestelmiä ja rekistereitä. Eläintenpitäjärekisteri-sovellus on Eviran omistama eläintenpitäjien rekisteröintiin tarkoitettu sovellus. Sovelluksella rekisteröidään kaikki lammas-, nauta-, sika- sekä vuohieläintenpitäjät ja munintakanalat, jotka toimittavat myyntiin kananmunia. Myös muun siipikarjan, kyyhkyjen sekä riikinkukkojen pitäminen pitää ilmoittaa rekisteriin viimeistään huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Sovelluksella rekisteröidään myös eläinten pitopaikat ja muodostetaan eläintenpitäjien tarvitsemat merkintätunnukset. Broilereiden suojeludirektiivin toimeenpano, turkistarhoilla tapahtuvan lajinsisäisen sivutuotteen käytön valvonta ja haaskaruokintapaikkojen rekisteröinti ovat seuraavat rekisteriin tehtävät täydennykset. Eläintenpitäjärekisteriä käyttävät Evira, läänieläinlääkärit, ELYkeskukset sekä kunnan maaseutuviranomaiset. Keväästä 2010 lähtien myös kunnaneläinlääkärit ovat voineet hakea selausoikeuksia eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Eläintenpitäjärekisteri on JIK ky:n eläinlääkäreiden käytössä. Tuonnissa ja sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää. TRACES (Trade Control and Expert System) on komission ylläpitämä, internetissä toimiva järjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyyttä ja valvontaa EU:n jäsenvaltioiden välisessä sisämarkkinakaupassa sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Järjestelmän kautta lähetetään sisämarkkinakaupassa sähköinen terveystodistus. TRACESn avulla voidaan seurata ja jäljittää lähetyksiä

9 ja eri osapuolet saavat tietoa lähetyserää koskevista tarkastuksista ja niiden tuloksista. Lisäksi se sisältää kartaston, jonka avulla voi tehdä eläville eläimille vaadittavan reittisuunnitelman sekä voimassa olevan yhteisölainsäädännön valvonnan koskien elävien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden sisämarkkinakauppaa ja tuontia kolmansista maista. TRACES-järjestelmää käyttävät sekä viranomaiset (kunnaneläinlääkärit ja läänineläinlääkärit) että toimijat. TRACES-järjestelmä on JIK ky:n eläinlääkäreiden käytössä. Lisäksi JIK ky:n eläinlääkäreiden käyttöön on tulevaisuudessa tulossa seuraavat tietojärjestelmät: 1. Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmä (Elite) on maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston, aluehallintovirastojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Maatalouden laskentakeskus Oy:n (MLOY) sekä Eviran käytössä oleva valvontatyökalu, jolla ylläpidetään hallinnonalan perusrekistereitä ja tietoja tehdyistä viranomaistehtävistä. Järjestelmä on otettu käyttöön vaiheittain vuoden 2002 aikana. Elitessä on eläinlääkäri-, eläinkuljettaja-, eläinvälittäjäja lääkevalmisterekisterit sekä lammas-/vuohi-korvamerkkien tilausjärjestelmä. Lisäksi Eliteen tallennetaan virkatoimituksia, tautitapauksia, tautivastustusohjelmat (MV:n, CAE:n ja Scrapien osalta), täydentävien ehtojen tarkastukset, luvan- ja ilmoituksenvaraiset eläinten pitopaikat sekä rajoittavat määräykset. Elite käyttää maataloushallinnon kanssa yhteistä asiakas- ja pitopaikkarekisteriä ja siinä on myös näkymä nautarekisteriin nautaselaimen kautta. Tekninen ratkaisu, jolla Elite on toteutettu, joudutaan uudistamaan. Samassa yhteydessä tehdään järjestelmän kokonaistarkastelu, jossa toteutetaan myös toimintaa ja käytettävyyttä koskevia muutoksia. Tässä yhteydessä tullaan käsittelemään myös Eliten kytkeminen kohde- ja asiakastietojärjestelmään sekä toisaalta eläinrekistereihin, rokotusrekisteriin ja Kartturiin helpottamaan tautitapausten käsittelyä. Tavoitetilana on myös, että kunnaneläinlääkärit tulevaisuudessa käyttävät Eliteä jokapäiväisenä työkaluna. 2. Rokotusrekisteri on pääasiassa nautojen, lampaiden ja vuohien rokotusrekisteri, jolla voidaan hallinnoida viranomaisten edellyttämien rokotusten tietoja muun muassa mahdollisen sinikielitautiepidemian aikana. Rekisteriin kerätään eläimille annettujen rokotusten ajantasaiset tiedot, jotta tehtyjen rokotusten kattavuutta, etenemistä ja toteutumista voidaan seurata. Rokotusrekisteri on tarvittaessa laajennettavissa koskemaan myös muita eläimiä. Rokotusrekisteriä tulevat käyttämään Evira, läänineläinlääkärit, kunnaneläinlääkärit ja heidän avustajansa sekä eläintenpitäjät. 3. Valvonnan viranomaisekstranet tarkoittaa suljetussa verkkoympäristössä toimivaa, valvonnan tarpeita vastaavaa, vuorovaikutteista viestintäkanavaa, joka mahdollistaa toimialaan liittyvien valvontapalvelujen tuottamisen ja viestimisen nykyistä tehokkaammin. Yleisesti ekstranet - ratkaisut parantavat määritetylle kohderyhmälle suunnattua viestintää, tiedonkulkua ja yhteistyötä. Ekstranetin avulla voidaan mm. yksinkertaistaa ja nopeuttaa ohjeistuksen, lausuntojen ja tulkintojen antamista, vähentää sähköpostien ja erityisesti liitetiedostojen määrää, korvata vaikeasti ylläpidettävät sähköpostituslistat ja helpottaa tiedon jakamista ja etsimistä. Eviran valvonnan viranomaisekstranetti Eviranet otetaan käyttöön syksyllä Verkkopalvelun ylläpito organisoidaan siten, että siitä tulee aktiivisesti käytetty, käyttäjälähtöinen ja toimiva viranomaisviestinnän työväline. Sähköisen asioinnin mahdollistaminen ja kaikinpuolinen kehittäminen on tavoitteena koko eläinlääkintähuollon kentässä. Viranomaiskäytössä olevien tietojärjestelmien lisäksi kunnaneläinlääkäreillä on käytössään erilaisia seurantajärjestelmiä: Naseva eli nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä on Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ylläpitämä selainpohjainen internetsovellus, jota käyttävät nautatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot, kuten meijerit, teurastamot ja neuvonta. Nasevaan tallennetaan terveydenhuollon toimenpiteet niiltä lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilta, jotka solmivat terveydenhuoltosopimuksen. Kansallisen eläinten terveydenhuollon puitteissa on määritelty terveydenhuollon kansalliset toimenpiteet nautatiloille. Nasevan avulla voidaan seurata tiloilla tehtyjä

10 terveydenhuoltokäyntejä sekä terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden toteutumista. Näitä ovat maidon- ja naudanlihantuotannossa mm. vapaus BVD:stä, salmonellasta ja pälvisilsasta, ennakoiva tautien torjunta, jäämien hallinta sekä eläinten hyvinvointi ja hyvä maidon ja lihan laatu. Eläinlääkärit ja tuottajat voivat hyödyntää Nasevaa lääkitys- ja hoitotietojen kirjauksessa sekä tuottajat ketjuinformaatiotietojen välittämisessä. Sikava eli sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmä on selainpohjainen internetsovellus, jota käyttävät sikatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot, kuten teurastamot ja neuvonta. Rekisteriä ylläpitää ETT ry. Sikava yhdistää teurastamoiden sikaloita koskevat terveysluokitusjärjestelmät yhdeksi keskitetyksi kansalliseksi rekisteriksi. Ratkaisu mahdollistaa sikaloiden terveysluokitusten ja luokitusmuutosten reaaliaikaisen seurannan, sikaloiden tautitilanteen ja sioille annettujen lääkkeiden sekä lääkkeiden käyttötarpeiden syiden seurannan, ketjuinformaatiotietojen välittämisen sekä tarjoaa runsaasti muuta informaatiota eri käyttäjäryhmille. Rekisterin terveysluokitustietojen perusteella teurastamot voivat suunnitella eläinkuljetukset ja teurastukset siten, että terveet siat eivät saa tartuntoja sairaista sioista. 6. YHTEISTYÖ JA VIESTINTÄ Hallintolain (434/2003) mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virkaavusta säädetään erikseen. Eläintautilaissa ja eläinsuojelulaissa on säännöksiä eri viranomaisten velvollisuuksista ilmoituksiin ja yhteistyöhön eläintauti- ja eläinsuojelutapauksissa. Valvonta-asetus edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset noudattavat toiminnassaan suurta avoimuutta. Yleisöllä on oikeus tutustua toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimia ja niiden tehokkuutta koskeviin tietoihin sekä valvontaraportteihin. JIK ky:n eläinlääkintähuollon viestinnästä ja tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja apunaan JIK ky:n tiedottaja. Merkittävistä eläinlääkintähuoltoa koskevista asioista tiedotetaan oikea-aikaisesti ja totuudenmukaisesti. Kansalaiset saavat halutessaan nähdä viranomaisvalvonnan asiakirjoja. Viranomaispäätökset pidetään nähtävillä JIK ky:n erikseen määriteltyjen ohjeiden mukaisesti. 6.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus JIK ky:n eläinlääkintähuollon viestinnästä ja tiedottamisesta vastaa terveysvalvonnan johtaja apunaan JIK ky:n tiedottaja. Tiedotuskanavina käytetään tarpeen mukaan alueen lehtiä ja radiokanavia. JIK ky:n nettisivuja uudistetaan siten, että yhä suurempi osa tiedotuksesta hoidetaan nettisivujen kautta. Aluehallintovirastoon, poliisiin sekä muihin viranomaisiin ja yhteistyötahoihin ollaan tilanteen mukaan yhteydessä puhelimitse tai sähköpostitse. 6.2 Erityistilanneviestintä Erityistilanneviestintä on kuvattu JIK ky:n erityistilannesuunnitelmassa. 7. MAKSUT Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan ja kunnallisiin eläinlääkäripalveluihin liittyvistä maksuista ja korvauksista on säädetty eläinlääkintähuoltolain 5. luvussa ja eläinlääkintähuollosta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :ssä.

11 Kunnan valvontaviranomaisen (monijäseninen lautakunta tai vastaava toimielin) on vahvistettava kunnalle mahdollisesti perittävien klinikkamaksujen ja keskitetystä yhteydenottopalvelusta perittävien maksujen suuruudet. Klinikkamaksuja vahvistettaessa tulee huomioida klinikan varustustaso. Jos kunta ostaa praktiikkapalveluja yksityisiltä eläinlääkäripalvelujen tuottajilta, on kunnan valvontaviranomaisen vahvistettava ostosopimuksessa, että palvelujen tuottaja perii kotieläinten omistajilta tai haltijoilta enintään sen suuruiset maksut, jotka kyseinen palveluntuottaja on ilmoittanut tarjousasiakirjassaan. Eläinlääkintähuoltolain 22 :n mukaan kunta voi osallistua peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Varmistaakseen sen, että sairasta eläintä ei jätetä hoitamatta matkoista johtuvien kustannusten takia ja turvatakseen kuntalaisten tasapuoliset oikeuden lakisääteisten peruspalvelujen käyttäjinä, pitäisi kuntien asettaa tietty omavastuuosuus matkoista johtuviin kustannuksiin (kunnallisen eläinlääkäritaksan matkasta riippuva käyntimaksu ja kilometrikorvaukset) ja subventoida eläinlääkäripalvelujen käyttöä omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Jokaisella kunnalla on lain nojalla mahdollisuus päättää omista subventioistaan, mutta suositeltavaa on tehdä päätös koko yhteistoiminta-alueen osalta. JIK ky:llä on määritelty 10 euron klinikkamaksu suureläimille, joita hoidetaan Kurikan vastaanotolla. Lisäksi vastaanotolla olevan karsinan käytöstä veloitetaan 25 euroa/alkava vuorokausi. JIK ky subventoi hyötyeläinten omistajia päivystysaikana korvaamalla kunnaneläinlääkärin matkakustannuksista kilometrikorvaukset 60 km:n matkan ylittävältä osalta. 8. VALVONNAN TOIMEENPANO Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä, eläinsuojelulainsäädännössä ja eläinten lääkitsemislainsäädännössä sekä helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa asetettuja päämääriä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa toteutetaan alue- ja paikallistasolla. Valvonnan eri tasoilla on oltava selkeästi määritellyt vastuut ja tehtävät. Lisäksi viranomaisten ja toimijoiden on toimittava hyvässä yhteistyössä. Valvonnan suuntaamisessa pyritään riskiperusteisuuteen ottaen kuitenkin huomioon säädösten edellyttämät vaatimukset. Valvontaa suoritetaan sekä ennalta suunniteltuna valvontana että epäilyyn perustuvana valvontana. Osa valvontakohteista sovitaan erikseen hankkeina, jotka voivat koskea yhden tai useamman aluehallintoviraston toimialuetta. Ennalta suunniteltua valvontaa on mm. otantaan perustuva valvonta, kuten EU-eläinsuojelutarkastukset ja täydentävien ehtojen valvonta. Eläintilojen EU-eläinsuojelutarkastukset ja tietyt osiot täydentävien ehtojen valvonnoista tekevät vuodesta 2010 lähtien pelkästään läänineläinlääkärit. Otantaan perustuvan valvonnan osalta on tarkoituksenmukaista, että sama tarkastaja huolehtii myös korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Valvonnan toimeenpanossa huomioidaan Eviran valvontastrategian mukaiset valvonnan tavoitteet. Eviran valvontastrategian vuosille tarkoituksena on tukea Eviran toimialaan kuuluvan valvonnan tuloksellista toimintaa varmistamalla viraston strategiassa asetettujen päämäärien, tavoitteiden ja hankkeiden toteuttaminen valvonnan tehtäväalueilla. Valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan

12 8.1 Hankkeet JIK ky osallistuu tarpeen mukaan Eviran ja aluehallintoviraston toteuttamiin hankkeisiin. 8.2 Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Tautitapausten varhainen havaitseminen, nopeasti käynnistettävät hallintatoimet ja kustannustehokkuus toimenpiteiden valinnassa taudin torjunnan vaarantumatta sekä tarvittavan välineistön nopea saatavuus vaativat runsaasti etukäteissuunnittelua, hankintoja, sopimusten tekoa, tiedon aktiivista jakamista, toimijoiden kouluttamista ja käytännön harjoittelua. Myös muun välttämättömän eläinlääkintähuollon toimiminen ja henkilöresursointi poikkeustilanteessa on syytä suunnitella etukäteen. Poikkeustilanteisiin varaudutaan kaikilla eläinlääkintähuollon tasoilla. Evira toimittaa kansalliset valmiussuunnitelmat EU:n komissiolle sekä laatii yksityiskohtaiset toimintaohjeet eläinlääkäreille helposti leviävien eläintautien varalta. Eläintautikohtaisissa erityissäännöksissä edellytetään lisäksi, että läänineläinlääkäri laatii aluekohtaisen valmiussuunnitelman vähintään suu- ja sorkkataudin (maa- ja metsätalousministeriön päätös suu- ja sorkkataudin vastustamisesta nro 5/EEO/95), klassisen sikaruton (maa- ja metsätalousministeriön asetus klassisen sikaruton vastustamisesta nro 22/EEO/2002), swine vesicular taudin (maa- ja metsätalousministeriön päätös swine vesicular taudin vastustamisesta nro 31/EEO/95) ja korkeapatogeenisen lintuinfluenssan varalta (maa- ja metsätalousministeriön asetus korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vastustamisesta nro 1/EEO/2008). EU-lainsäädäntö edellyttää lisäksi, että varosuunnitelmat on laadittu afrikkalaisen sikaruton (Neuvoston direktiivi 60/2002/EY) sekä sinikielitaudin (Neuvoston direktiivi 2000/75/EY) ja eräiden muiden eksoottisten eläintautien varalta. Kunnaneläinlääkäri huolehtii eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta kunnan alueella. Kunnan on huolehdittava kunnaneläinlääkärille eläintautilaissa ja helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetun laissa (488/1960) säädettyjen, tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Kuntien osalta erillisten toimintaohjeiden laatimista ei suoraan edellytetä, mutta valvonta-asetuksen 4. artiklassa edellytetään, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valmiit varosuunnitelmat ja ne ovat valmiita toteuttamaan suunnitelmat hätätapauksissa. Vaatimus kattaa siis myös kunnan toimivaltaiset viranomaiset. Läänineläinlääkärillä on oikeus tarvittaessa määrätä kunnaneläinlääkäri toimimaan myös muun kunnan alueella saman aluehallintoviraston toimialueella, ja Eviralla on vastaava oikeus kaikkien eläinlääkärien ja koko maan osalta. Osa kunnaneläinlääkäreistä on nimetty valmiuseläinlääkäreiksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. Läänineläinlääkäri pitää luetteloa toimialueensa valmiuseläinlääkäreistä. On tarkoituksenmukaista, että valmiuseläinlääkärien perehtyneisyyttä hyödynnetään eläintautitapauksissa ensisijaisesti, ja että he osallistuvat eläintautien torjuntatyöhön tarvittaessa. Tautia epäiltäessä ja taudinpurkauksen varhaisessa vaiheessa käytetään ensisijaisesti oman aluehallintoviraston toimialueen virka- ja valmiuseläinlääkäreitä. Tapauksen vakavuudesta ja laajuudesta riippuen aluehallintovirasto voi pyytää Eviraa määräämään muiden aluehallintovirastojen toimialueiden valmiuseläinlääkäreitä tai läänineläinlääkäreitä taudin vastustamistyöhön. Aluehallintoviraston valmiussuunnitelmassa tulee olla suunnitelma eläinlääkintähuollon turvaamiseksi toimialueellaan, taudinpurkauksen sattuessa. Kuntien suunnittelussa on myös hyvä ottaa huomioon sijaisjärjestelyt eläinlääkintähuollon toiminnan varmistamiseksi tällaisissa tapauksissa.

13 Kunkin aluehallintoviraston on pidettävä toimialueensa valmiuseläinlääkäreiden koulutustasoa jatkuvasti yllä. Valmiusasioista vastaavan läänineläinlääkärin tulee antaa valmiuskoulutusta vähintään kahden työpäivän ajan siten, että mahdollisimman monella valmiuseläinlääkärillä on mahdollisuus osallistua ainakin yhtenä työpäivänä. Aluehallintovirastojen on etukäteen lähetettävä Eviraan suunnitelma vuoden aikana pidettävistä koulutuksista ja valmiusharjoituksista. Aluehallintovirastojen tulee myös huolehtia, että muillakin kunnaneläinlääkäreillä, kuin valmiuseläinlääkäreillä on riittävä tietämys tautivastustuksesta ja olemassa olevista valmiussuunnitelmista. Evira järjestää vuosittain kansallisen koulutuspäivän valmiuseläinlääkäreille; ns. valmiuspäivän. Jokaisella valmiuseläinlääkärillä tulee olla mahdollisuus osallistua johonkin valmiuskoulutukseen vuosittain. Tavoitteena on, että JIK ky:n alueen eläinlääkäreistä yksi kuuluu valmiuseläinlääkärijärjestelmään. Toistaiseksi terveysvalvonnan johtaja on myös valmiuseläinlääkäri ja ylläpitää näin tietämystään tarttuvista taudeista. Eläintautiin liittyvässä erityistilanteessa tehtäviä jaetaan uudelleen eläinlääkäreiden ja siirretään toisarvoisten tehtävien hoitamista. Eläintauteihin liittyviin erityistilanteisiin varautuminen otetaan huomioon myös ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmassa Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa virkaeläinlääkäri. Joidenkin lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustamistoimenpiteistä on säädetty eläintautilain nojalla erillissäädöksin. Myös joitakin muita kuin lakisääteisesti vastustettavia eläintauteja koskee velvollisuus ilmoittaa eläintaudin esiintymisestä maa- ja metsätalousministeriön vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta antaman päätöksen nro 1346/95 mukaisesti. Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä pääsääntöisesti kahdella tavalla, joko tilalla eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden tai tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimuksen yhteydessä laboratoriossa. Eläinlääkäri ammattitaidollaan arvioi, onko kyseessä epäily, joka on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Joskus päätöksen lisänäytteiden ottamisesta tekee Evira. Vaikka Suomen eläintautitilanne on useimpien vastustettavien eläintautien osalta erinomainen, saattaa erityisesti lisääntyvä kansainvälinen eläinkauppa ja muu liikenne muuttaa tilannetta nopeastikin, joten epäilyn kynnys on syytä pitää riittävän alhaisena. Tarttuvaa eläintautia todettaessa on varmistettava tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden tehokas toimeenpano, epidemiologinen selvitys ja jälkihoito sekä yhteistyö elinkeinon kanssa vahinkojen minimoimiseksi ja uusien tartuntojen torjumiseksi. JIK ky:ssä korostetaan eläinlääkäreiden riittävän alhaista reagointikynnystä ja nopeaa yhteydenottoa Aluehallintovirastoon epäiltäessä tarttuvaa eläintautia. Huolehditaan siitä, että kaikissa eläinlääkäreiden matkapuhelimissa on muistissa läänineläinlääkärin päivystysnumero, jolloin yhteydenotto myös päivystysaikaan on helppoa. JIK ky:n alueen perusterveydenhuollon kontakteja pidetään yllä mm. epidemiatyöryhmän kautta Zoonoosien valvonta Osa eläintaudeista voi tarttua myös ihmiseen aiheuttaen ihmisen sairastumisen, esimerkkinä salmonellatartunnat ja eräät influenssat. Tartunta on mahdollinen myös ihmisestä eläimeen. Tällaisten zoonoottisten tartuntojen leviämisen varalta yhteistyö terveydenhuollon kanssa on oltava sujuvaa. Eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä leviävien zoonoosien valvonta on kuvattu valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa (EVO).

14 Kunnaneläinlääkäriä koskeva velvoite ilmoittaa erikseen lueteltujen zoonoosien esiintymisestä toimialueensa tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille on kirjattu vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 7a :ään. Epidemiatyöryhmässä käsitellään myös ajankohtaisia zoonooseja. Henkilökohtaisten kontaktien ylläpitämiseksi työryhmä kokoontuu vähintään vuosittain Terveysvalvontaohjelmat Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvontaohjelman vähimmäistasosta. Tällaisia erikseen säädettyjä terveysvalvontaohjelmia ovat esimerkiksi lampaiden ja vuohien maedi-visna- sekä scrapievalvontaohjelmat, kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmat sekä tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosivalvonta. Myös esimerkiksi siipikarjan vientilaitoksilla on toteutettava erillistä terveysvalvonta- ja näytteenotto-ohjelmaa. Terveysvalvontaohjelmiin liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenoton seuranta. Tilakäyntien tiheys riippuu useimmiten eläintenpidon tarkoituksesta tai pitopaikan eläinten terveysluokituksesta tai eläinmäärästä, kuten maedi-visnan osalta on laita. Voimassaolevat terveysvalvontaohjelmat on esitelty liitteessä 3. Terveysvalvontaohjelmien tarkat kuvaukset sekä eri kustannusten korvattavuus löytyvät eläinlääkintälainsäädännöstä tautikohtaisesti. Eläinten pitopaikkojen lukumäärä ja niiden lakisääteinen valvonnan vähimmäistarve on otettava huomioon laskettaessa terveysvalvontaohjelmien toteuttamiseen vaadittavia resursseja aluehallintoviraston ja kunnan suunnitelmissa. JIK ky:n alueella on yhteensä 40 salmonellavalvontaohjelman piirissä olevaa siipikarjatilaa sekä 9 maedivisna/cae ja scrapie-ohjelmien piirissä olevaa lammas- ja vuohitilaa. Kunnaneläinlääkärit pitävät kunnittain kirjaa alueellaan olevista terveysvalvontaohjelmiin kuuluvista tiloista. Pääsääntöisesti tilat itse huolehtivat näytteiden ja tilakäyntien säännöllisestä toteuttamisesta ja kutsuvat eläinlääkärin paikalle ajoissa. Terveydenhuoltokäynneillä tuodaan säännöllisesti esiin raatojen oikea hävitys ja BSE-testaus Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta JIK ky:n alueella ei ole vesiviljelylaitoksia Kyyhkyslakat ja muu harrastesiipikarja Eläintautivalmiuden ylläpitämisen vuoksi rekisteröityjen harrastelintujen pitopaikkojen tulee olla kunnan valvontaviranomaisten tiedossa. JIK ky:n alueella ei ole kyyhkyslakkoja. Muuta harrastesiipikarjan rekisteriä seuraa terveysvalvonnan johtaja Muu tautiseuranta Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Suurin osa pyydetyistä näytteistä perustuu EU:n yhteiseen lainsäädäntöön, ja Evira on raportointivelvollinen seurantaohjelmien toteutumisesta maa- ja metsätalousministeriölle ja Euroopan Unionille. Evira lähettää seurantaohjelmien toimeenpanosta erillisen kirjeen aluehallintovirastoille silloin, kun seurantaohjelmaa ei edellytetä suoraan kansallisen lainsäädännön nojalla. Tällaisia erikseen vuosittain pyydettäviä seurantanäytteitä otetaan muun muassa lintuinfluenssan varalta tiloilta ja teurastamoilta.

15 Terveysvalvonnan johtaja toimii yhteyshenkilönä ja koordinoi näytteenoton eläinlääkäreiden kesken. Tiedot toimitetaan tapauskohtaisesti joko suoraan kunnaneläinlääkäreiltä tai terveysvalvonnan johtajan koostamina Aluehallintovirastoon. Evira julkaisee ohjeen maatalousnäyttelyihin vietävien eläinten tarkastuksista ja eläimiltä vaadittavista tutkimuksista. Ohje sisältää lakisääteisiä vaatimuksia ja suositusluonteisia ohjeita. Kunnaneläinlääkärit hoitavat JIK ky:n alueella maatalousnäyttelyihin vietävien eläinten tarkastukset ja tutkimukset Eläinten keinollinen lisääntyminen Nautojen keinollista lisäämistä säätelevät maa- ja metsätalousministeriön asetus sonnin spermalle asetettavista eläinten terveysvaatimuksista (6/EEO/2004) muutoksineen sekä maa- ja metsätalousministeriön yleiskirje nro 1/94 naudan alkioille asetettavista terveysvaatimuksista muutoksineen. Nautojen keinosiemennystoimintaan liittyvästä läänineläinlääkärin hyväksymisestä säädetään eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamisen edellytyksistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 22/00 7 :ssä. Näiden säädösten mukaan läänineläinlääkäri hyväksyy sonniaseman, suomenkarjan sperman keräyspaikan, testiaseman, sonniaseman eristysnavetan, spermavaraston, alkiontuotantoryhmän ja alkionkeräysryhmän mikäli niiden tilat ja toiminta täyttävät säädösten asettamat vaatimukset. Läänineläinlääkäri lähettää hyväksymisen tiedoksi Eviraan, joka rekisteröi toimijan. Säädökset asettavat minimivaatimukset sonniaseman, testiaseman ja spermavaraston tarkastustiheydelle sekä alkiontuotantoryhmän ja alkionkeräysryhmän toiminnan valvonnalle. Valvonnan tulokset raportoidaan Eviralle vuosittain. Sikojen keinollista lisäämistä säätelee maa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen koeasemille, karjuasemille ja karjun spermalle asetettavista eläinten terveysvaatimuksista (2/EEO/2007) muutoksineen. Sikojen keinosiemennystoiminnan luvanvaraisuudesta säädetään kotieläinjalostuslaissa ja siihen liittyvästä läänineläinlääkärin hyväksymisestä säädetään eläinten keinollisen lisäämisen harjoittamisen edellytyksistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 22/00 7 :ssä. Koeasemien ja karjuasemien terveysvalvonta on sidottu Sikavaterveydenhuoltojärjestelmään. Koeasemille ja karjuasemille lähetettävien sikojen on oltava peräisin sikalasta, joka kuuluu Sikavan erityistasolle, tai muutoin osoittaa täyttävänsä Sikavan erityistason vaatimukset. Läänineläinlääkäri hyväksyy toimialueellaan alkuperätilat, koeasemat, karanteenit ja karjuasemat, mikäli niiden tilat ja toiminta täyttävät säädösten asettamat vaatimukset. Läänineläinlääkäri lähettää hyväksymisen tiedoksi Eviraan, joka rekisteröi toimijan. Säädökset asettavat minimivaatimukset toiminnan valvonnalle. Valvonnan tulokset raportoidaan Eviralle. JIK ky:n alueella on yksi karjuasema, jonka valvonnasta vastaa läänineläinlääkäri. Terveysvalvonnan johtaja koordinoi kunnaneläinlääkäreille mahdolliset hevosten alkionsiirtoon liittyvät valvontatoimenpiteet.

16 8.2.9 Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotealan laitosten hyväksyntä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1774/2002 (sivutuoteasetus) edellyttää, että sivutuotteita käsittelevillä, varastoivilla ja hävittävillä laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Lisäksi viranomaisen on säännöllisin väliajoin suoritettava tarkastuksia ja valvontaa hyväksytyissä laitoksissa. Valvontaviranomaiset on määrätty laitostyyppikohtaisesti MMM:n asetuksessa N:o 850/2005. Läänineläinlääkärit hyväksyvät väliasteen laitokset, öljykemian laitokset, muut kuin tilakohtaiset polttolaitokset ja osan teknisistä laitoksista. Kunnaneläinlääkärit hyväksyvät teknisten tuotteiden varastointilaitokset, tilarehustamot, tilakohtaiset polttolaitokset ja osan teknisistä laitoksista. Laitosten hyväksymisistä ja hyväksynnän peruuttamisista on ilmoitettava välittömästi Eviraan. Hyväksyntätarkastuksista on tehtävä tarkastuskertomus Laitosten valvonta Sivutuoteasetuksen mukaan hyväksyttyjen laitosten valvontatiheys on säädetty em. ministeriön asetuksessa 850/2005. Paitsi hyväksymiään laitoksia, kuntien ja aluehallintovirastojen tulee valvoa eräiden Eviran hyväksymien laitosten toimintaa. Valvontatarkastuksista on tehtävä tarkastuskertomus. Aluehallintovirastojen ja kuntien osalta laitostarkastuksiin tarvittava resurssi riippuu alueella sijaitsevien laitosten määrästä ja tyypistä. Eviran nettisivuilla ylläpidettävältä hyväksyttyjen sivutuotealan laitosten listalta on nähtävissä ajantasainen luettelo hyväksytyistä laitoksista ja niiden sijainnista. Kuluvan vuoden aikana tarkastettavat laitokset ovat siten poimittavissa em. listalta ja huomioitavissa seuraavan vuoden valvontasuunnitelmissa. Tarkastuksissa todettujen puutteiden korjauksien seurantaan on varauduttava. JIK ky:n alueella on yksi tekninen laitos ja kolme pienimuotoista polttolaitosta. Terveysvalvonnan johtaja valvoo sivutuoteasetuksen mukaan hyväksymiään laitoksia Eviran ohjeistamin väliajoin sekä valvoo toimialueensa muita paikkoja, joissa eläimistä saatavia sivutuotteita kuljetetaan, käsitellään, käytetään tai hävitetään Sivutuotteiden hautaaminen Kokonaisten märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen, kotiteurastuksen sivutuotteiden, teurastuspaikoista ja pienimuotoisten leikkaamoista peräisin olevien luokan 2 ja 3 teurassivutuotteiden ja tiettyjen muiden MMMa 1374/ mukaisten sivutuotteiden hautaaminen on sallituilla ns. syrjäisillä alueilla. Toimijan on etukäteen ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille kuolleiden märehtijöiden ja muiden kuin kokonaisten raatojen hautausaikeesta. Kunnaneläinlääkärin on valvottava alueellaan, että hän saa edellä mainitut ilmoitukset. Tarvittaessa kunnaneläinlääkärin on valvottava toimijoiden hautauksistaan pitämää kirjanpitoa ja tarkistettava haudattava sivutuote, hautauspaikka ja käytettävät välineet saamiensa ilmoitusten perusteella. Kunnaneläinlääkärin on pidettävä luetteloa ilmoituksista ja lähetettävä niistä yhteenveto tiedoksi läänineläinlääkärille vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi on keräilyalueilla valvottava, että sivutuotteet hävitetään säädösten mukaisesti JIK ky:n alueella oikeata raatojen käsittelyä pidetään esillä terveydenhuoltokäynneillä, muilla valvontakäynneillä ja annettaessa lausuntoja kotieläintilojen ympäristö- ja rakennusluvista. Havaittaessa selkeitä määräystenvastaisuuksia, esim. raatoja metsässä, tehdään ilmoitus poliisille. Valvonnassa tehdään yhteistyötä ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa.

17 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Aloitettaessa käsittelemättömien sivutuotteiden käyttö sivutuoteasetuksen ja MMMa N:o 850/2005 sallimiin tarkoituksiin, on toimijan tehtävä aloitusilmoitus toiminnan aloittamisesta sen alueen kunnaneläinlääkärille, jonka alueella sivutuotteita tullaan käyttämään. Kun kyseessä on luonnonvaraisten eläinten ruokinta (haaskakäyttö), aloitusilmoitus on tehtävä vuosittain, muissa tapauksissa kertaluonteinen ilmoitus riittää. Kunnaneläinlääkäreiden käytössä on haaskarekisteri, johon rekisteröidään haaskapaikan aloitusilmoitukset ja haaskan pitäjät. Toimija jättää täyttämänsä ilmoituslomakkeen kunnaneläinlääkärille, joka syöttää tiedot välittömästi haaskarekisteriin. Haaskapaikka saa virallisen numeron. Luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa on jokaisesta käyttökerrasta ilmoitettava sivutuotteiden keräyskunnan ja käyttökunnan kunnaneläinlääkärille ennen kuin sivutuotteita viedään haaskapaikoille. Käyttökunnan kunnaneläinlääkärin tulee kieltää sivutuotteiden käyttö, mikäli aineksessa on tautiriski tai lääkejäämiä. Kunnaneläinlääkärin, jonka alueelta sivutuotteet kerätään, on tarvittaessa tarkastettava sivutuotteet ennen niiden käyttöä. Kunnaneläinlääkärin tulee lisäksi tehdä tarpeen mukaan tarkastuskäyntejä paikkoihin, joissa sivutuotteita käytetään. Valvovalla viranomaisella on lisäksi velvollisuus seurata alueen karhunkaatolupien käyttöä, jotta luokan 2 ainesta ei käytetä ruokinnassa karhun metsästyksen ollessa käynnissä alueella. JIK ky:n alueella terveysvalvonnan johtaja käyttää haaskarekisteriä ja ylläpitää ilmoitettuja haaskoja JIK ky:n osalta. Haaskapaikat ja kirjanpidot tarkastetaan viiden vuoden välein Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti Nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien sekä munintakanojen pitäjien on ennen eläinten pidon aloittamista rekisteröidyttävä eläintenpitäjäksi oman kuntansa maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Muun siipikarjan, kyyhkyjen sekä riikinkukkojen pitäminen pitää ilmoittaa rekisteriin viimeistään huhtikuun 2011 loppuun mennessä. Ammattimaisesti nautaeläimiä, sikoja, lampaita tai vuohia ostavan tai myyvän henkilön on lisäksi rekisteröidyttävä eläinvälittäjäksi aluehallintovirastoon. Kalanviljelylaitosten on rekisteröidyttävä vesiviljelyrekisteriin. Nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien merkitsemisestä ja rekisteröinnistä sekä siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta on annettu eläinlajikohtaiset ohjeet Eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta Valvonnan toimeenpano Aluehallintovirasto ja ELY-keskus hoitavat eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnan Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kolmansista maista tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, jossa niille suoritetaan eläinlääkinnällinen rajatarkastus, eivätkä tuodut erät yleensä aiheuta toimenpiteitä alue- tai paikallistasolla. Joissakin tapauksissa tuonnin salliminen edellyttää erityistä jälkivalvontaa määräpaikassa. Tämä koskee esimerkiksi Venäjältä tuotavia hevosia ja tiettyjä kanavoituja sivutuotteita.

18 Kunnaneläinlääkärit saavat tiedon ja toimintaohjeet läänineläinlääkäriltä EU:n ulkopuolisista maista tuotavista eläintautiriskin takia määräpaikassa tarvittaessa erityisesti valvottavista eläin- ja tuote-eristä JIK ky:n alueella terveysvalvonnan johtaja toimii yhteyshenkilönä ja koordinoi toimenpiteet tapauskohtaisesti epäiltäessä eläimen tai tuotteen kautta leviävän eläintaudin riskiä tai laitonta tuontia Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Tiettyjen eläinten ja tuotteiden sisämarkkinatuojat ja viejät rekisteröityvät tai hakevat tuontilupaa Eviralta. Evira lähettää tiedon rekisteröinneistä ja tuontiluvista ohjeineen kyseisen alueen aluehallintovirastoon ja tapauskohtaisesti myös kunnaneläinlääkärille tai muulle valvovalle virkaeläinlääkärille. Nämä rekisteröinnit ja tuontiluvat tulee kirjata sekä huomioida erityisesti, mille eläimelle tai tuotteelle ne on tarkoitettu ja koskevatko rekisteröinnit sisämarkkinatuontia vai -vientiä. Monilla toimijoilla on useita rekisteröintejä tai tuontilupia, mutta yksi rekisteröinti koskee vain yhtä tuotetta tai vain sisämarkkinatuontia tai -vientiä. Rekisteröinti on voimassa seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun, tuontilupa on voimassa vuoden myöntämispäivämäärästä Sisämarkkinatuonti Sisämarkkinatuonnissa tuojalla on tiettyjen eläinten ja tuotteiden kohdalla velvollisuutena lähettää Eviraan ennakkoilmoitus tuotavasta erästä. Tarkoituksena on, että tuojakohtaisesti ainakin kunkin kalenterivuoden ensimmäisestä tuontierästä täytettäisiin valvontaosio sekä muista eristä, jos tarkastuksia tehdään useampia. Valvontaosioon voi kirjata havaittuja puutteita esimerkiksi, jos terveystodistuksessa on virheitä. Valvontaosion voi täyttää, vaikka puutteita ei olisikaan ja vaikka esim. pelkästä TRACESn välityksellä tehdystä asiakirjatarkastuksesta. Tarkastuksessa varmistetaan huolellisesti, että erä, tunnistusmerkinnät ja asiakirjat täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Vuosittain on hyvä tarkastaa, että toimijan tuontiluettelo on MMMa 977/ mukainen. Tiettyjen lisävakuuksien ja tautivapauksien osalta näytteet otetaan kaikilta tuontieläimiltä Eviran ohjeiden mukaisesti (esim. Blue tongue kahden arkipäivän sisällä tuonnista). Valvontaa ei tällöin kuitenkaan raportoida TRACESin kaikista eristä. Hylätyistä eristä (nykyisin myös lemmikkieläintuonneista tehdyt hallintopäätökset) tulee ilmoittaa Eviraan. Tällaisista toimenpiteistä päättäminen edellyttää yhteydenpitoa myös lähettäjämaan viranomaisiin. Annettujen määräysten toteutuminen seurataan aina, esim. varmistamalla että eläimet on palautettu alkuperämaahan tai että ne on lopetettu. Seuranta tapahtuu pyytämällä esim. virka-apua tullilta ja tekemällä yhteistyötä alkuperämaan viranomaisten kanssa. Jos kunnaneläinlääkärillä ei ole mahdollisuutta itse käyttää TRACES-järjestelmää, hän voi pyytää läänineläinlääkäriä viemään tarkastuksen tuloksen järjestelmään puolestaan. Kunnaneläinlääkäreiden on suositeltavaa käyttää TRACES-järjestelmää oman alueen tapahtumien seuraamiseen, vaikka ei olisi ollut tarvetta TRACES-terveystodistusten tekoon. JIK ky:ssä terveysvalvonnan johtaja vastaanottaa TRACES-ilmoitukset keskitetysti sekä tekee tarvittavat tarkastukset ja näytteenoton. Tavoitteena on, että jokaisen tuojan kohdalla tarkastettaisiin ainakin ensimmäinen tuonti.

19 Sisämarkkinavienti Virkaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä Eviran ohjeen mukaisesti. Myös sen, että rekisteröinti on tehty ja voimassa kyseiselle erälle, jos se vaaditaan. Virkaeläinlääkäri laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen. lähetyksen mukaan TRACES-järjestelmässä, jos sisämarkkinakaupan mukaiset vientiehdot täyttyvät. Sisämarkkinaviennissä viejän on pyydettävä valvovalta virkaeläinlääkäriltä lähetettävien Ea 4 liitteen I mukaisten erien tarkastamista (poikkeuksena ei-kaupalliset koirat, kissat, hillerit ja fretit, jolloin vientiin liittyvät tarkastukset ja asiakirjat voi tehdä myös muu kuin virkaeläinlääkäri). Pääsääntöisesti terveystodistuksen I-osan täyttäminen on viejän tehtävänä, eläinlääkäri kuitenkin tarkastaa ja tarvittaessa korjaa viejän laatiman I-osan. Jos viejä ei ole rekisteröitynyt TRACESjärjestelmään, jää myös terveystodistuksen I-osan täyttäminen tarkastavan virkaeläinlääkärin vastuulle terveystodistuksen (II-osa) lisäksi. Tällöin viejän on annettava tarvittavat tiedot hänelle todistuksen laatimista varten. Toimenpiteet tehdään viejän kustannuksella. Rekisteröityjen hevosten terveystodistusta ei välttämättä tarvitse laatia TRACES -järjestelmässä, mutta se on kuitenkin suositeltavaa täyttää TRACESin. Rekisteröity hevonen ei tietyin ehdoin tarvitse terveystodistusta kilpamatkoilla Pohjoismaissa. Todistuksen voi viedä TRACESin myös toinen virkaeläinlääkäri. Tarkastanut virkaeläinlääkäri kuitenkin leimaa ja allekirjoittaa lähetystä seuraavan todistuksen. Vuosittain esim. vientitarkastuksen yhteydessä on hyvä tarkastaa viejän Ea 4 6 mukaisesti pitämä vientiluettelo. Virkaeläinlääkäreiden tulee seurata mahdollinen eristä vastaanottajamaassa saatava palaute ja reagoida siihen. Esim. TRACES-terveystodistuksen valvonta eli III-osion täyttö TRACESjärjestelmän kautta. JIK ky:n alueella kunnaneläinlääkärit laativat elävien eläinten vientitodistukset Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää virkaeläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. On varmistettava huolella, että vientikohdemaan vaatimat ehdot viennille täyttyvät. Suositeltavaa on, että vaadittavat ehdot tai valmis terveystodistus on lähetetty kohdemaan viranomaisilta Eviraan tai maa- ja metsätalousministeriöön. Jos kohdemaa ei lähetä valmista terveystodistusta, eikä sitä ole ennestään (aiemmista vastaavista vienneistä voi kysyä Evirasta), viejä laatii terveystodistuksen Eviran antamalle pohjalle kohdemaan ehtojen mukaisesti ja Evira ja kohdemaan viranomaiset hyväksyvät todistuksen ja lopullinen todistusmalli tulee lähettää aina Eviraan tiedoksi. Virkaeläinlääkäri ja Evira tarkistavat yhteistyössä, voidaanko vientiehdot vietävän eläimen tai tuotteen kohdalla täyttää. Jos ehtoja ei voida täyttää, MMM yhteistyössä Eviran kanssa voi neuvotella kohdemaan kanssa vaatimuksista. Venäjänvientitodistukset on tilattava Evirasta. Vain virkaeläinlääkäri voi laatia ja tilata vientitodistuksia. Elävien eläinten kohdalla tarkastukset tekee ja todistuksen täyttää yleensä kunnaneläinlääkäri, naudan ja sian sukusolujen ja alkioiden kohdalla läänineläinlääkäri. Toimenpiteiden kustannuksista vastaa viejä. Venäjän lisäksi EU-tasolla on neuvoteltu harmonisoiduista vientiehdoista mm. USA:n ja Kanadan kanssa. Tällöin Evira kommentoi vientiehtoja ja antaa mahdollisen valmiin todistuksen, jos sellainen on jo sovittu. JIK ky:n alueella kunnaneläinlääkärit laativat elävien eläinten vientitodistukset.

20 8.3 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Kunnaneläinlääkäri ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista kunnan alueella valvoo lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija (terveystarkastaja). Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella. Aluehallintovirastoissa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvontaa hoitavat läänineläinlääkärit. Lisäksi aluehallintovirasto voi määräämillään ja lainsäädännön asettamilla ehdoilla myöntää oikeuden eläinsuojeluvalvojalle tehdä eläinsuojelutarkastuksia muissa kuin kotirauhan piirissä olevissa eläinten pitopaikoissa (ks ). JIK ky:n eläinsuojeluvalvonnassa suurimman osan tarkastuksista tekee terveysvalvonnan johtaja. Kunnaneläinlääkäreille jää lähinnä yksittäisiä lemmikkieläintarkastuksia sekä avustavaa työtä. Epäilyyn perustuvat tarkastukset pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Tarkastuksista laaditaan hallintolain mukainen pöytäkirja ja tarvittaessa eläinsuojelupäätös. Jälkitarkastukset hoidetaan säännöllisesti päätöksessä annetun määräajan jälkeen. Kaikki eläinsuojelutarkastukset rekisteröidään TerveKuu järjestelmään. Alkuperäiset pöytäkirjat ja päätökset arkistoidaan JIK ky:n tiedonhallintasuunnitelman mukaisesti. Paperikopiot asiakirjoista lähetetään tarkastuksen jälkeen Aluehallintovirastoon. Vaikeimmissa tapauksissa pyydetään virka-apua Aluehallintovirastolta tai poliisilta. Vakavimmista tapauksista tehdään rikosilmoitus poliisille. Jouduttaessa käyttämään kiireellisiä toimenpiteitä kysytään tilannearvio myös Aluehallintovirastosta Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Eläinsuojelutarkastuksen suorittajalla on oikeus tarvittaessa ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet ja eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet. Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuksia tehdään vuosittain Suomessa n kpl. Epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen tekee useimmiten kunnan virkaeläinlääkäri. Paikallisen eläinsuojeluviranomaisen pyynnöstä vastuu tarkastuksen ja päätöksen tekemisestä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta voidaan kuitenkin siirtää kunnalta läänineläinlääkärille. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja tai määräyksiä, ja kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. JIK ky:n alueella epäilyyn perustuvia tarkastuksia tehdään vuodessa noin 70. Terveysvalvonnan johtaja on hoitanut pääosan alueen eläinsuojelutarkastuksista kolmen vuoden ajan. Eläinsuojelutarkastukset on