Suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä vuosina Eteläkärjen ympäristöterveys

Transkriptio

1 Suunnitelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan ja eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä vuosina Eteläkärjen ympäristöterveys 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta Painopisteet Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Toimintaympäristö Toimintaympäristö ja sen muutokset Voimavarat Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Yksityinen palvelutarjonta Tietojärjestelmät Yhteistyö ja viestintä Maksut Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden valvonta Eläintautivalmius Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Zoonoosien valvonta Terveysvalvontaohjelmat Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Kyyhkyslakat Muu tautiseuranta Eläinten keinollinen lisääntyminen Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotealan laitosten hyväksyntä Laitosten valvonta Sivutuotteiden hautaaminen Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Sisämarkkinatuonti Sisämarkkinavienti Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Eläinten hyvinvoinnin valvonta Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Tiloilla tehtävät EU-eläinsuojelutarkastukset Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Pienteurastamot Eläinkuljetukset Tukivalvonta Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Peruseläinlääkäripalvelu Peruseläinlääkäripalvelun sisältö Tuotantoeläinten terveydenhuolto Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä Terveydenhuoltotyön resurssitarve Kiireellinen eläinlääkärinapu Kiireellisen eläinlääkärinavun sisältö Kiireellinen eläinlääkärinapu virka-ajan ulkopuolella Saatavuus- ja laatutavoitteet Ajanvaraus Toimitilat Ostopalvelut Perustason ylittävät palvelut Erikoiseläinlääkäripalvelut Remissiomahdollisuudet Laboratoriopalvelut Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta Laatu Palautteen kerääminen Valitusten käsittely Toiminnan kehittäminen Seuranta ja raportointi Annettujen määräysten ja kieltojen noudattamisen valvonta

3 12.2 VASU-raportointi Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi Liite

4 1 Johdanto 1.1 Suunnitelman tarkoitus ja lainsäädännöllinen tausta Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) 10 mukaan kunnan on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä laissa tarkoitetusta eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Palvelun mitoitusta suunniteltaessa on otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Tämä suunnitelma on osa Eteläkärjen ympäristöterveyden valvontasuunnitelmaa ja se perustuu Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatimaan Eläinlääkintähuollon valtakunnalliseen ohjelmaan (EHO) Suunnitelman tavoitteena on lisätä valvonnan suunnitelmallisuutta, tehokkuutta ja laatua sekä toimia työkaluna kunnan suorittamista eläinlääkäripalveluista ja valvonnasta päätettäessä ja töitä suunniteltaessa. Tarkoituksena on myös varmistaa tehtävien asianmukainen hoito ja toiminnan suunnitelmallisuus. Koska suunnitelma on päivitettävä vähintään joka kolmas vuosi, koskee tämä suunnitelma vuosia Eläinlääkintää ja eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö uudistuu jatkuvasti, mutta erityisesti tällä hetkellä meneillään on useampia muutoksia. Tämän vuoksi suunnitelmassa on osittain käytetty edellisen suunnitelman tekstejä ja tarkennuksia ja muutoksia tehdään EHO:n päivitysten myötä. 1.2 Painopisteet Kunnallisia painopisteitä ovat vuonna 2015 eläintautilain, eläinten lääkitsemistä koskevan lainsäädännön, eläintenpidon rekisteröinnin, lemmikkieläinten sisämarkkinakauppaa koskevan lainsäädännön, eläinten suojelu teurastusten ja lopetusten aikana koskevan asetuksen ja sivutuotelainsäädännön uudistuminen. Lisäksi huomioidaan uudistettujen tietojärjestelmien käyttöönotto. Vuoden 2016 painopisteitä ovat edelleen tietojärjestelmien käyttöönotto, lääkitsemistä koskevan lainsäädännön ja sivutuotelainsäädännön toimeenpano. Näiden lisäksi huomioidaan eläinsuojelulainsäädännön uudistukset. Vuoden 2017 painopisteitä ovat edelleen eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen toimeenpano ja sen lisäksi eläinten hyvinvointia koskevan lainsäädännön toimeenpano. 1.3 Eläinlääkintähuoltojärjestelmän yleiskuvaus ja tehtävät Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena eläinlääkintähuollon säännösten toimeenpanoa ja noudattamista. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena lainsäädännön toimeenpanoa ja noudattamista. Aluehallintovirasto puolestaan huolehtii täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta alueellaan. Aluehallintovirasto suorittaa myös itse eläinlääkintähuoltoon liittyvää valvontaa kuten EU-eläinsuojelutarkastuksia, täydentävien ehtojen valvontaa, lääkitsemislainsäädännön valvontaa ja omaehtoisesti tai kunnan valvontaviranomaisen pyynnöstä kriittisiä eläinsuojelutehtäviä. Aluehallintovirasto vastaa alueen eläintautivalmiudesta ja osallistuu tautitilanteiden hoitoon vakavissa eläintautitilanteissa apunaan erityiskoulutuksen saaneet valmiuseläinlääkärit. Valtion vastuulla olevista eläintautien vastustamista ja eläinsuojelua koskevista kunnaneläinlääkärin suorittamista tehtävistä maksetaan kunnalle todellisia kustannuksia vastaava korvaus valtion varoista. Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella eläinlääkintähuollon ja siihen liittyvän valvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Hangon kaupungin alainen Eteläkärjen ympäristöterveys. Eteläkärjen ympäristöterveys järjestää alueellaan myös merkittävän osan eläinlääkäripalveluista kuten eläinlääkintähuoltolain edellyttämää peruseläinlääkäripalvelua arkipäivisin sekä kiireellisen eläinlääkärinavun kaikkina vuorokaudenaikoina. Alueella ja sen rajamailla toimii useita yksityisiä eläinlääkärivastaanottoja, jotka täydentävät eläinlääkäripalveluja arkena ja loma-aikojen ulkopuolella. Eläinlääkintähuoltolain keskeisenä tavoitteena on lisätä ennaltaehkäisevää toimintaa eläinlääkintähuollossa ja kuntien on muun muassa peruseläinlääkäripalvelun osana järjestettävä tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja kysyntää vastaavasti. Yksityiset eläinlääkäripalvelut täydentävät palvelutarjontaa kohdistuen suurimmalta osaltaan pieneläimiin ja hevosiin sisältäen myös erikoiseläinlääkäritason palveluja, joita kunnatkin halutessaan voivat järjestää. 4

5 Eteläkärjen ympäristöterveyden toiminta-alueen eläinlääkinnällisistä tarpeista ei vielä ole olemassa kokonaisvaltaisia tietoja, asiakasmääristä on kuitenkin kohtuullisen luotettavia tietoja. Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunta seuraa praktikkojen asiakastietoja neljästi vuodessa tehtävän talouden seurannan osana. 2 Toimintaympäristö Eteläkärjen ympäristöterveys vastaa ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän järjestämisestä toimintaalueellaan Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Kaksikielisellä rannikkoisella/saaristoisella alueella on yhteensä n asukasta. Vastaanottojen asiakaskunta on sekalaista vaihdellen pieneläimistä tuotantoeläimiin. Taloudelliselta kannalta nykyinen järjestelmä lienee edullisin. Muista syistä, kuten työsuojelullisista tai sijaisongelmien johdosta ilmeneviä kehitystarpeita seurataan työn ohessa ja mahdollisia kehitysesityksiä tehdään tarpeen mukaan. Alueen eläinlääkinnästä on Eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnan toimesta tehty selvityksiä ja kehitysehdotuksia, joiden käsittely on kesken tätä suunnitelmaa tehtäessä. Tämä suunnitelma tehdään nykyisten työjärjestelyjen pohjalta. 2.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset Eläinlääkintähuoltolain uudistuttua marraskuussa 2009 on valtio ryhtynyt ostamaan kunnilta eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää viranomaisvalvontaa. Tavoitteena on selkeämmin erottaa viranomaisvalvontaa eläinlääkäripalveluista ja lain toimeenpanoa koskevassa ohjauksessa onkin voimakkaasti painotettu uusien päätoimisen valvontaeläinlääkärin virkojen perustamista kuntiin. Tarkoitusta varten on valtiolta saatavissa korvamerkittyä rahaa ja järjestely on lakitasolla säädetty pysyväksi. Tarkoitus on myös, että kunnalliset valvontaviranomaiset saavat entistä paremmin apua aluehallintovirastoista kriittisten eläinsuojelutehtävien hoitoon. Erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa viime vuosina ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Toimiva valvonta edellyttää valvojan riittävää osaamista, oikein kohdennettuja riskiperusteisia valvontakäyntejä, yhdenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä epäkohtia todettaessa sekä korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamista. Valvonnalta edellytetään myös valvontakäyntien seurantaa, valvontatulosten raportointia ja analysointia, valvonnan suunnitelmallisuutta ja entistä tehokkaampaa tiedonkulkua viranomaiselta toiselle. Valvonnan yhteisten tietojärjestelmien ja rekistereiden entistä tehokkaampi käyttö myös paikallistasolla onkin edellytys yhtenäiselle, suunnitelmalliselle ja toimivalle valvonnalle. Eläinlääkäripalvelujen tarpeeseen vaikuttavat tuotantoeläintilojen määrän edelleen jatkuva väheneminen ja tuotantoeläinten keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin. Tuotantoeläinten ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys kasvaa ja kehitys asettaa haasteita myös eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnalle. Lemmikkieläinten määrä lisääntyy edelleen. Lemmikit ovat tämän päivän yhteiskunnassa perheenjäsenen asemassa ja lemmikkeihin kohdistuville eläinlääkäripalveluille asetetaan yhä suurempia odotuksia ja vaatimuksia. Hevostaloudella on merkittävä rooli eläinlääkäripalvelujen käyttäjänä sekä elinkeino- että harrastetoimintana. Eläintautilain ja eläinsuojelulain kokonaisuudistukset tulevat lähivuosina muokkaamaan valvonnan toimintaympäristöä. Eläinlääkäripalveluihin vaikuttavat tulossa olevat eläinlääkkeiden käyttöä ja luovuttamista koskevien säädösten uudistukset. Eteläkärjen ympäristöterveyden talousarvioon on varattu varat valvontaeläinlääkärin virkaa varten. Yksikön toiminta-alueen valvontaeläinlääkäritarpeeksi on arvioitu 0,5 henkilötyövuotta (htv). Virasta puolet ostaa Hyvinkään kaupunki. Laskutustavasta johtuen näin saadaan paremmin katettua viran aiheuttamat hallinnolliset kustannukset. Erillisen viran avulla valvonnassa vältytään jääviystilanteilta hoidon ja valvonnan välillä. 3 Voimavarat 3.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eteläkärjen ympäristöterveydellä on kolme praktikkovirkaa, pidempien lomien aikaan käytetään lisäksi sijaisia, joten käytännössä resurssi on jonkin verran suurempi kuin kolme htv. Suunnitelmaa tehtäessä virkoja hoitaa viisi henkeä.(1 viranhaltija 100% virassa, 2 60%- sekä 2 40%- virassa). Kaikki praktikot osallistuvat päivystykseen ja ovat tarvittaessa olleet halukkaita lisäämään työaikaansa, jotta sijaisuuksia voi- 5

6 daan järjestää yksikön sisällä joustavasti ja paikallistuntemusta ylläpitäen. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä toimii useita yksityisiä eläinlääkäreitä, jolloin päiväsaikaan hoitoa on saatavilla myös yksityissektorilta. Käytännössä yksikön hoitaman päivystyksen on arvioitu kuitenkin hoitavan suurimman osan akuuteista nopeata hoitoa vaativista tapauksista virka-ajan ulkopuolella. Eläinlääkärit ovat vastustaneet lisävirkoja, koska päiväsajan potilasmäärien ei ole arvioitu riittävän useammalle viralle. Eläinlääkintähuoltolaki edellyttää kuntien järjestävän eläinlääkäripäivystyksen yhden tai useamman seutu- tai maakunnan kokoisella alueella, jolla tulisi olla eriytetty pieneläinpäivystys ja keskitetty yhteydenottopalvelu. Käytännössä tätä on tulkittu niin, että mikäli päivystäjä pystyy hoitamaan suureläintapaukset niiden liikaa pieneläinpäivystystä häiritsemättä, ei eriyttäminen ole tarpeen. Käytännön tulkintana on esitetty keskimäärin alle 10 suureläinpäivystystapausta kuukaudessa. Eläinlääkäreiltä saadun tiedon mukaan eriytys on Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella tarpeeton yllä mainituista syistä. Nykyinen päivystysalue vastaa Raaseporin seutukuntaa. Tammisaaren toimipisteessä valvontaeläinlääkärin virkaa hoitaa vakituinen viranhaltija. Yksikön käytettävissä olevan ½ htv:n on arvioitu riittävän kattamaan alueen tarpeet ja ensimmäisen vuoden perusteella arviot näyttävät paikkansa pitäviltä. Vuoden 2014 alusta virka oli 50%-nen. Elokuusta 2014 alkaen virka on muutettu täysiaikaiseksi josta 50% -n osasta on tehty ostopalvelusopimus Hyvinkään kaupungin kanssa. Valvontaeläinlääkäri on sijoitettuna näin kahtena päivänä viikossa Hyvinkäälle ja kolmena Tammisaaressa. Valvontaeläinlääkäri arvioi itse tarpeen ja siirtyy toimipisteiden välillä tarvittaessa. Valvontaeläinlääkäri on molempien alueiden asiakkaiden tavoitettavissa joka arkipäivä. Valvontaeläinlääkärin palkka- ja muut kustannukset korvataan valtion puolesta. Kuluja joita ei valtion puolesta korvata jaetaan Hyvinkään kaupungin kesken. Valvontaeläinlääkärin toimialue on koko Eteläkärjen ympäristöterveyden alue; Hanko, Inkoo ja Raasepori, Valvontaeläinlääkärin tehtäviin kuuluu eläinten hyvinvoinnin valvonta sekä eläintautivalvonta. Siivoustehtävät ostetaan ulkopuolisilta, hallinnollisia tehtäviä hoitavat paitsi yksikön johtaja ja kanslisti, myös Hangon kaupunki. IT-palvelut ostetaan Raaseporin kaupungilta. Eteläkärjen ympäristöterveys ylläpitää kolmea eläinlääkärivastaanottoa. Nämä sijaitsevat Inkoon Västankvarnissa sekä Raaseporin Tammisaaressa ja Karjaalla. Yksi eläinlääkärin virka on sijoitettu kullekin vastaanotolle. Inkoon vastaanotto on näistä hiljaisin. Vastaanottojen varustus on peruslaatua, vailla erityislaitteita, kuten röntgeniä. Päivystävän eläinlääkärin yöpymistilat ovat Karjaalla. Tammisaareen sijoitettu eläinlääkäri tekee praktikkotyön lisäksi hygieenikon tehtäviä 10 h/vko, muut vastaanotoilla työskentelevät eläinlääkärit ovat puhtaasti praktikkoja. Käytännössä Tammisaaren eläinlääkäri vastaa vanhan Tammisaaren kaupungin alueen kohteista, Karjaalle sijoitettu eläinlääkäri Karjaan ja Hangon kohteista ja Inkooseen sijoitettu eläinlääkäri Inkoon (ja Pohjan) kohteista. Resurssien ollessa tarkoilla ei resursseja voida myydä esim. Eviralle ensisaapumisvalvontaan tai lihantarkastukseen. 3.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Valvonta-asetuksen 6. artiklan mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sen virallista valvontaa harjoittava henkilöstö pysyy ajan tasalla toimivaltansa alalla ja saa säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa. Myös eläinlääkärin ammatinharjoittamista koskeva lainsäädäntö edellyttää ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Tarpeellisena määränä on valvontaohjelmassa pidetty kahdeksaa koulutuspäivää vuodessa. Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkinnän talousarviossa on varattu varoja koulutukseen. Osa koulutuksista, esim. valmiuksiin liittyvät koulutukset, korvataan aluehallintoviraston toimesta. Henkilökunnan koulutustiedot kirjataan yksikössä, jotta koulutuksen riittävyys ja kattavuus voidaan tarvittaessa arvioida. Koulutussuunnitelmassa on huomioitu vuosittain toistuvat Aluehallintoviraston koulutukset sekä eläinlääkäripäivät. Näiden lisäksi voi tulla erityskursseja, joihin osallistuminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Lisäksi yksikön sisällä voidaan järjestää koulutusta ja työhön opastusta tarpeen mukaan. Tarvittaessa koulutuspäivien, kuten kunnaneläinlääkäripäivien, ajaksi hankitaan sijaisia, jotta hoitoa on alueella saatavilla myös vakinaisten viranhaltijoiden poissa ollessa. Koulutuksista päätetään kaupungin hallintosäännön ja henkilöstöosaston ohjeistuksen mukaisesti. Sijaisia palkattaessa varmistutaan heidän oikeuksistaan harjoittaa eläinlääkärin ammattia joko Eviran ylläpitämän tietopalvelun tai sijaisten esittämien todistusten avulla. Muut kuin eläinlääkärit eivät saa yksikössä suorittaa eläinlääkärille kuuluvia tehtäviä. Kukin viranhaltija vastaa siitä, ettei delegoi eteenpäin tehtäviään henkilöille, jotka eivät niitä saa suorittaa. 6

7 3.3 Yksityinen palvelutarjonta Eläinlääkintähuoltolain 10 :n mukaan kunnan on palvelun mitoitusta suunniteltaessa otettava huomioon yksityisten eläinlääkäripalveluiden tuottajien kunnan alueella tarjoamat palvelut. Lain 11 :n mukaan kunnan on välttämätöntä järjestää arkipäivisin virka-aikana peruseläinlääkäripalvelu muille kotieläimille kuin hyötyeläimille vain, jos palvelua ei ole muuten saatavissa yhteistoiminta-alueella. Eläinlääkintähuoltolain 13 edellyttää, että kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua alueellaan olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta voi eläinlääkintähuoltolain 17 :n perusteella tehdä yksityisen eläinlääkäripalvelun tuottajan kanssa sopimuksen kunnan velvollisuutena olevan peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkärinavun tuottamisesta. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella toimii useita yksityisiä eläinlääkärivastaanottoja. Käytännössä vastaanottoja on kaikissa keskuksissa, Hangossa, Inkoossa, Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa. Myös alueen liepeillä on yksityisiä vastaanottoja. Nämä pitävät vastaanottonsa auki haluaminaan aikoina, joihin kunta ei voi vaikuttaa. Käytännössä kiireisin aika on kesäisin ja loma-aikoina, jolloin yksityiset vastaanotot ovat kiinni ja alueen väkimäärä kasvaa merkittävästi mökkiasukkaiden vaikutuksesta. Koska käytettävissä olevat resurssit ovat vähäiset ja jokainen viranhaltija tarvitaan ympärivuorokautisen hoidon varmistamiseksi käytetään loma-aikoina sijaisia. Lyhyempinä lomasesonkeina, kuten jouluna, mitoitetaan sijaisten käyttö aiempien vuosien kokemusten perusteella riittäväksi. 4 Tietojärjestelmät Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa tukemassa on käytössä useita toisiinsa liittyviä tietojärjestelmiä ja rekistereitä. Lisäksi tuonnissa ja sisämarkkinakaupassa käytetään TRACES-järjestelmää. Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä (Elvi) on hallinnonalan perusjärjestelmä, joka korvaa vaiheittain Eliten ja Elviksen. Elvin ensimmäiset osat on otettu käyttöön Eliten käyttö jatkuu rinnakkain Elvin kanssa ainakin vuoteen 2016 asti. Elitessä, myöhemmin Elvissä, on eläinlääkäri-, eläinkuljettaja-, eläinvälittäjä- ja lääkevalmisterekisterit. Lisäksi Elviin tullaan tallentamaan virkatoimituksia, tautitapauksia, tautivastustusohjelmat (MV:n, CAE:n ja Scrapien osalta), luvan- ja ilmoituksenvaraiset eläinten pitopaikat sekä rajoittavat määräykset. Täydentävien ehtojen tarkastukset tallennetaan omalla sovelluksellaan, jonne kirjaudutaan toistaiseksi Eliten kautta. Elvi kytkeytyy kohde- ja asiakastietojärjestelmään ja jatkossa myös eläinrekistereihin, rokotusrekisteriin ja Kartturiin tautitapausten käsittelyn helpottamiseksi. Toistaiseksi Elvi on Eviran ja AVIen käytössä, mutta jatkossa myös kunnaneläinlääkärit tulevat käyttämään Elviä. TRACES (Trade Control and Expert System) on komission ylläpitämä, internetissä toimiva järjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa elävien eläinten ja eläintuotteiden jäljitettävyyttä ja valvontaa EU:n jäsenvaltioiden välisessä sisämarkkinakaupassa sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. Kartturi-sovelluksella hallinnoidaan helposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteitä. Kartturi-sovelluksella piirretään karttapohjalle rajoitusvyöhykkeet sekä haetaan vyöhykkeiltä tilat, joilla on taudille herkkiä eläinlajeja. Kartturilla voi tehdä raportteja ja listoja tietyn alueen eläintenpitopaikoista esimerkiksi kunnan resurssitarpeen kartoitusta varten. Aikaisemmin Kartturi oli läänineläinlääkäreiden käytössä, mutta käyttöoikeuksia on alkaen voitu myöntää myös kunnaneläinlääkäreille. Rokotusrekisteri on pääasiassa nautojen, lampaiden ja vuohien rokotusrekisteri, jolla voidaan hallinnoida viranomaisten edellyttämien rokotusten tietoja muun muassa mahdollisen sinikielitautiepidemian aikana. Rokotusrekisteri on tarvittaessa laajennettavissa koskemaan myös muita eläimiä. Rokotusrekisteriä tulevat käyttämään Evira, läänineläinlääkärit, kunnaneläinlääkärit ja heidän avustajansa sekä eläintenpitäjät. Eläintenpitäjärekisteri on Eviran omistama eläintenpitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin tarkoitettu tietojärjestelmä. Kunnan maaseutuviranomaisten käytössä olevalla sovelluksella rekisteröidään kaikki lammas-, nauta-, sika- sekä vuohieläintenpitäjät, haaskaruokintapaikat, siipikarjanpitäjät, mehiläisten- ja kimalaistenpitäjät, turkiseläinten pitäjät sekä kameli- ja hirvieläintenpitäjät. Sovelluksella rekisteröidään myös eläinten pitopaikat ja muodostetaan eläintenpitäjien tarvitsemat merkintätunnukset (siat ja munintakanalat). Hevosten pitäjät on seuraava rekisteriin tehtävä täydennys. Eläintenpitäjärekisteriä käyttävät Evira, läänin- ja kunnaneläinlääkärit, ELY-keskukset sekä kunnan maaseutuviranomaiset. Evirassa on aloitettu keväällä 2014 Eläintenpitäjärekisterin sähköinen asiointi -projekti. Eläintenpitäjärekisteri tulee olemaan sähköisen asioinnin pilottiprojekti. Eläinten pidon rekisteröinnin valvonnan tehostaminen on kunnan EHO:ssa mainittu painopiste vuodelle Valvonnan viranomaisekstranet eli Eviranet on vain viranomaisille suunnattu, suljettu verkkopalvelu, joka tehostaa Eviran toimialan viranomaisten välistä viestintää. Eviranetissä jaetaan mm. ohjeita ja tulkintoja ja siellä on myös virtuaalisia työryhmätiloja viranomaisten yhteistyötä varten. Julkinen Evira.fi -internetsivusto palvelee erityisesti kuluttajia, toiminnanharjoittajia ja yrittäjiä, kun pelkästään valvojille suunnattu materiaali on Eviranetissä. 7

8 Viranomaiskäytössä olevien tietojärjestelmien lisäksi toimijoilla on käytössään erilaisia seurantajärjestelmiä: Naseva eli nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä on Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ylläpitämä selainpohjainen internetsovellus, jota käyttävät nautatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot, kuten meijerit, teurastamot ja neuvonta. Nasevaan tallennetaan terveydenhuollon toimenpiteet niiltä lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilta, jotka solmivat terveydenhuoltosopimuksen. Nasevan avulla voidaan seurata tiloilla tehtyjä terveydenhuoltokäyntejä sekä terveydenhuollon kansallisten tavoitteiden toteutumista. Eläinlääkärit ja tuottajat voivat hyödyntää Nasevaa lääkitys- ja hoitotietojen kirjauksessa sekä tuottajat ketjuinformaatiotietojen välittämisessä. Sikava eli sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmä on selainpohjainen internetsovellus, jota käyttävät sikatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot, kuten teurastamot ja neuvonta. Rekisteriä ylläpitää ETT ry. Sikava yhdistää teurastamoiden sikaloita koskevat terveysluokitusjärjestelmät yhdeksi keskitetyksi kansalliseksi rekisteriksi. Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkäreillä on jokaisella erikseen käytössä oma Pro Vet-sovellus, johon kertyvä tieto on vain kunkin viranhaltijan käytössä. Elintarvikevalvonnassa käytetään lisäksi Tervekuu-tietokantaa, johon annetaan käyttöoikeudet tarpeen mukaan. Jokainen viranhaltija huolehtii itse tarvitsemistaan muiden rekisterien ja palvelujen käyttöoikeuksista. Tarvittaessa IT-tukea on saatavissa Raaseporin kaupungilta, jolta yksikkö ostaa IT-palvelut, myös yksikön sisällä on mahdollista järjestää Tervekuukäyttökoulutusta. Muuta tukea käytetään tarpeen mukaan. Valvontaeläinlääkärillä on käyttöoikeudet Elvikseen (2014). Valvontaeläinlääkäri pyrkii hankkimaan oikeudet ja käyttämään uutta ohjelmaa aluehallintovirastolta tulevan ohjeistuksen mukaan Elvin tullessa käyttöön. Lisäksi valvontaeläinlääkärillä on Eviranetin käyttöoikeudet. Eläintenpitäjärekisterin tietoja valvontaeläinlääkäri hakee aluehallintoviraston, ELY-keskuksen ja maaseutusihteerin avustuksella. Valvontaeläinlääkäri tulee hakemaan käyttöoikeudet TRACES-järjestelmään. Valvontaeläinlääkäri tallentaa tarkastuskäyntiensä pöytäkirjat ja päätökset liitteineen Tervekuu-järjestelmään. 5 Yhteistyö ja viestintä Viranomaistyössä yhteistyötahoja ovat mm. aluehallintovirasto, Evira, poliisi ja kuntien muut valvontaviranomaiset ja terveydenhuolto. Viranhaltijoiden kokeneisuus auttaa yhteistyössä, kun yhteydet muihin toimijoihin ovat jo olemassa olevat ja toimivat. Yhteistyötä voidaan tehdä rutiinivalvonnan puitteissa, sekä avustettaessa toista viranomaista hallinto-asiassa tai kun tarvitaan virka-apua. Kukin viranhaltija voi tahollaan tarpeen mukaan pitää yhteyttä yhteistyötahoihin asioiden selvittämiseksi tai valvonnan sujumisen varmistamiseksi. Yhteydenpito yksikön sisällä kuuluu luonnollisesti jokaisen viranhaltijan tehtäviin sujuvan asiakaspalvelun ja tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Yhteistyötahojen kanssa kokoustetaan yleisluontoisemmin tarpeen mukaan asioiden sujumisen ja yhteistyön vahvistamiseksi. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on omat verkkosivut osoitteessa joita ylläpidetään yksikön omin voimin. Sivujen kautta mm. eläinlääkärien päivystyslistat ja yhteystiedot ovat kaikkien saatavilla. Eteläkärjen ympäristöterveyden ajankohtaisista asioista ilmoitetaan myös tarpeen mukaan toiminta-alueen kuntien ilmoitustauluilla. Tiedotteita julkaistaan tarpeen mukaan. Yksikön yleinen viestintä tehdään molemmilla kotimaisilla kielillä. Yksikön laatujärjestelmään kuuluu ohje normaaliolojen viestinnästä. Valvontaeläinlääkäri toimii yhteistyössä Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Eviran, poliisin ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Valvontaeläinlääkäri pyrkii myös mahdollisuuksien mukaan ylläpitämään yhteyksiä läheisien alueiden valvontaeläinlääkäreiden kanssa. Lisäksi valvontaeläinlääkäri on yhteydessä paikalliseen löytöeläintaloon. Valvontaeläinlääkärin yhteystiedot löytyvät Eteläkärjen ympäristöterveyden sivuilta yleisön tiedoksi. Myös eläinsuojeluyhdistys ja eläinsuojeluvalvojat ovat saaneet yhteystiedot ja välittävät eläinsuojeluilmoituksia tarpeen mukaan. Eteläkärjen ympäristöterveyden kotisivuilla ilmoitetaan eläinsuojeluun ja eläintauteihin liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa ajankohtaisista asioista annetaan lehdistötiedote. 6 Maksut Klinikkamaksujen periminen yksikön toiminta-alueella on käytännössä pidetty hyvin työläänä ja hankalana, kun vastaanotot ovat erilaisia ja vastaanottojen kustannukset ovat keskenään erilaisia. Päivystysaikana on käytössä keskitetty yhteydenottopalvelu, jolloin päivystävän eläinlääkärin tavoittaa aina samasta, tiettyihin aikoihin maksullisesta puhelinnumerosta. Maksu määrittyy omakustannushinnan mukaisesti. Eläinlääkärikäyntejä ei ole subventoitu kuntien toimesta. Mikäli ulkopuolisia yrittäjiä joudutaan käyttämään sijaisina, tarkistetaan, että he noudattavat kunnaneläinlääkäreiden taksaa. 8

9 7 Valvonnan toimeenpano Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan tavoitteena on toteuttaa eläintautilainsäädännössä, eläinsuojelulainsäädännössä ja eläinten lääkitsemislainsäädännössä sekä helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetussa laissa ja tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetussa laissa asetettuja päämääriä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa toteutetaan alue- ja paikallistasolla. Valvonnan eri tasoilla on oltava selkeästi määritellyt vastuut ja tehtävät. Lisäksi viranomaisten ja toimijoiden on toimittava hyvässä yhteistyössä. Valvonnan suuntaamisessa pyritään riskiperusteisuuteen ottaen kuitenkin huomioon säädösten edellyttämät vaatimukset. Valvontaa suoritetaan sekä ennalta suunniteltuna valvontana että epäilyyn perustuvana valvontana. Erilaisia hankkeita voidaan järjestää aluehallintovirastojen toimesta, niihin osallistutaan tarpeen ja tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti. Ennalta suunniteltua valvontaa on mm. otantaan perustuva valvonta, kuten EU-eläinsuojelutarkastukset ja täydentävien ehtojen valvonta. Eläintilojen EU-eläinsuojelutarkastukset ja tietyt osiot täydentävien ehtojen valvonnoista tekevät vuodesta 2010 lähtien pelkästään läänineläinlääkärit. Otantaan perustuvan valvonnan osalta on tarkoituksenmukaista, että sama tarkastaja huolehtii myös korjaavien toimenpiteiden loppuunsaattamisesta. Valvontaeläinlääkäri toteuttaa sekä ennalta suunniteltua valvontaa (terveysvalvontaohjelmat, ilmoitusvelvollinen toiminta) sekä epäilyyn perustuvaa valvontaa. Valvonnan toimeenpanossa huomioidaan Eviran valvontastrategian mukaiset valvonnan tavoitteet. Valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan 8 Eläinten terveyden valvonta 8.1 Eläintautivalmius Varautuminen helposti leviävien eläintautien leviämisen uhkaan on keskeinen osa eläinten terveyden valvontaa. Tautitapausten varhainen havaitseminen, nopeasti käynnistettävät hallintatoimet ja kustannustehokkuus toimenpiteiden valinnassa taudin torjunnan vaarantumatta sekä tarvittavan välineistön nopea saatavuus vaativat runsaasti etukäteissuunnittelua, hankintoja, sopimusten tekoa, tiedon aktiivista jakamista, toimijoiden kouluttamista ja käytännön harjoittelua. Myös muun välttämättömän eläinlääkintähuollon toimiminen ja henkilöresursointi poikkeustilanteessa on syytä suunnitella etukäteen. Poikkeustilanteisiin varaudutaan kaikilla eläinlääkintähuollon tasoilla. Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkärit huolehtivat eläintautilain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta yksikön toiminta-alueella. Jokainen viranhaltija vastaa osaltaan aluehallintovirastolle tehtävistä epäiltyjen tai todettujen eläintautien kuukausiraportoinnista. Valvontaeläinlääkäri huolehtii tautivalvonnan näytteenotosta yhteistyössä praktikkoeläinlääkäreiden kanssa, ja muista mahdollisista toimenpiteistä tulosten selvittyä. Valvontaeläinlääkäri huolehtii myös terveysvalvontaohjelmien mukaisesta näytteenotosta, mikäli alueella on ohjelmiin kuuluvia tiloja. Praktikkoeläinlääkärit osallistuvat valvontaan ilmoittamalla havaitsemistaan epäkohdista ja epäilyistä valvontaeläinlääkärille. Tämän poissa ollessa praktikkoeläinlääkärit ovat vastuussa asian hoitamisesta ja he ottavat yhteyttä alueen valmiuseläinlääkäriin tai läänineläinlääkäriin. Alueella toimivista virkaeläinlääkäreistä yhdellä on valmiuseläinlääkärin koulutus ja hän hoitaa tarvittaessa valvontaeläinlääkärin kanssa yhteistyössä helposti leviävien eläintautien epäilyt sekä tautitapaukset aluehallintoviraston sekä Eviran ohjeistuksen mukaisesti. Läänineläinlääkärillä on oikeus tarvittaessa määrätä kunnaneläinlääkäri toimimaan myös muun kunnan alueella saman aluehallintoviraston toimialueella, ja Eviralla on vastaava oikeus kaikkien eläinlääkärien ja koko maan osalta. Tammisaaren sijoitettu kaupungineläinlääkäri on nimetty valmiuseläinlääkäriksi, jotka ovat saaneet lisäkoulutusta helposti leviävien eläintautien vastustustyöhön. On siis mahdollista että hänet määrätään eläintautitapauksessa taudin vastustamistyöhön. Tällöin täytyy eläinlääkäripäivystys hoitaa poikkeusjärjestelyin, esim. ulkopuolisen sijaisen avulla kunnes tilanne normalisoituu. Lyhyemmissä (korkeintaan kolme päivää) poissaoloissa eläinlääkärit sijaistavat toisiaan. 9

10 Aluehallintovirasto ja Evira vastaavat valmiuseläinlääkärin koulutuksesta. Valmiuseläinlääkäri osallistuu ainakin yhteen valmiuskoulutukseen vuosittain. Eläintautien vastustaminen pyritään saamaan mukaan kuntien valmiussuunnitelmiin niiden päivitystyön yhteydessä. Valmiusharjoituksiin osallistutaan tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti tai määräyksen mukaisesti Eläintautiepäilyt ja -tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa virkaeläinlääkäri. Joidenkin lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustamistoimenpiteistä on säädetty eläintautilain nojalla erillissäädöksin. Myös joitakin muita kuin lakisääteisesti vastustettavia eläintauteja koskee velvollisuus ilmoittaa eläintaudin esiintymisestä maa- ja metsätalousministeriön vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta antaman päätöksen nro 1346/95 mukaisesti. Epäily tarttuvan eläintaudin esiintymisestä voi syntyä pääsääntöisesti kahdella tavalla, joko tilalla eläimen tai eläinryhmän kliinisten oireiden tai tuotannon tunnuslukujen muutosten perusteella tai näytteen tutkimuksen yhteydessä laboratoriossa. Eläinlääkäri ammattitaidollaan arvioi, onko kyseessä epäily, joka on syytä varmistaa lisätutkimuksilla. Joskus päätöksen lisänäytteiden ottamisesta tekee Evira. Vaikka Suomen eläintautitilanne on useimpien vastustettavien eläintautien osalta erinomainen, saattaa erityisesti lisääntyvä kansainvälinen eläinkauppa ja muu liikenne muuttaa tilannetta nopeastikin, joten epäilyn kynnys on syytä pitää riittävän alhaisena. Tarttuvaa eläintautia todettaessa on varmistettava tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden tehokas toimeenpano, epidemiologinen selvitys ja jälkihoito sekä yhteistyö elinkeinon kanssa vahinkojen minimoimiseksi ja uusien tartuntojen torjumiseksi. Mikäli praktikkoeläinlääkärit työssään huomaavat oireita tai tuotannon muutoksia, jotka viittaavat tarttuvan eläintaudin mahdollisuuteen, he ottavat yhteyttä valvontaeläinlääkäriin, valmiuseläinlääkäriin tai läänineläinlääkäriin. Valmiuseläinlääkäri tai vaihtoehtoisesti valvontaeläinlääkäri hoitaa tarttuvien eläintautien epäilyt sekä tautitapaukset aluehallintoviraston sekä Eviran ohjeistuksen ja määräysten mukaisesti. Kaupungineläinlääkärit vastaavat kuukausi-ilmoitusten lähettämisestä aluehallintovirastolle. Tarvittaessa eläintautien esiintymisistä tiedotetaan alueen kuntien terveydenhuollolle sekä aluesairaalalle ja puolustusvoimien terveydenhuollolle/terveysvalvonnalle Zoonoosien valvonta Osa eläintaudeista voi tarttua myös ihmiseen aiheuttaen ihmisen sairastumisen, esimerkkinä salmonellatartunnat ja eräät influenssat. Tartunta on mahdollinen myös ihmisestä eläimeen. Tällaisten zoonoottisten tartuntojen leviämisen varalta yhteistyö terveydenhuollon kanssa on oltava sujuvaa. Eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä leviävien zoonoosien valvonta kuuluu suunnitelman elintarvikevalvonta-osioon. Kunnaneläinlääkäriä koskeva velvoite ilmoittaa erikseen lueteltujen zoonoosien esiintymisestä toimialueensa tartuntatautien torjunnasta vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille on kirjattu vastustettavista eläintaudeista ja eläintautien ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 7a :ään Terveysvalvontaohjelmat Joillekin lakisääteisesti vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvontaohjelman vähimmäistasosta. Tällaisia erikseen säädettyjä terveysvalvontaohjelmia ovat esimerkiksi lampaiden ja vuohien maedi-visnasekä scrapievalvontaohjelmat, kanojen, broilereiden ja kalkkunoiden salmonellavalvontaohjelmat sekä tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosivalvonta. Myös esimerkiksi siipikarjan vientilaitoksilla on toteutettava erillistä terveysvalvonta- ja näytteenotto-ohjelmaa. Pitopaikkojen on erikseen liityttävä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan aluehallintovirastolle lähettämällään ilmoituksella. Terveysvalvontaohjelmiin liittyy säännöllinen käynti pitopaikoissa ja näytteenotto tai näytteenoton seuranta. Tilakäyntien tiheys riippuu useimmiten eläintenpidon tarkoituksesta tai pitopaikan eläinten terveysluokituksesta tai eläinmäärästä, kuten maedi-visnan osalta on laita. Valvontaeläinlääkäri valvoo vapaaehtoisessa terveysvalvonnassa olevia tiloja sekä käy tekemässä tarvittavat tarkastukset ja näytteenotot ohjelmaan liittyen. Valvontaeläinlääkäri suorittaa terveysvalvontaa myös aluehallintoviraston määräysten mukaisesti. Pakollista salmonellavalvontaa kanaloissa hoitaa kyseisen kanalan praktikkoeläinlääkäri tai valvontaeläinlääkäri. Tällä hetkellä Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella on kaksi tilaa vapaaehtoisessa terveysvalvonnassa. Viranhaltijat lähettävät säännöllisesti tietoja ohjelmista aluehallintovirastolle. 10

11 Tiedot päivitetään ja arvioidaan jatkuvasti viranhaltijoiden toimesta. Työn ohessa varmistutaan ohjelmia koskevien asiakirjojen yhtenäisestä hallinnasta yksikössä. Valvonta pyritään toteuttamaan suositusten ja ohjelmien, kuten esim. salmonellavalvontaohjelman mukaisesti ja niissä edellytettyjen toimintatapojen mukaisesti. Viranhaltijat vastaavat kotiteurastettavien nautojen ja ikärajan ylittäneiden ihmisravinnoksi käytettävien nautojen BSE-testauksen valvonnasta. Tarvittaessa ryhdytään lainsäädännön edellyttämiin jatkotoimenpiteisiin Vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Vesiviljelylaitosten kalanäytteet otetaan ja laitostarkastukset tehdään EU:n hyväksymien VHS-ohjelmien (rajoitusalueilla), lisävakuusohjelmien (BKD; IPN; SVC ja Gyrodactylus salaris -taudit) sekä osittain riskiperusteisuuden mukaisesti. Evira on raportointivelvollinen seurantaohjelmien toteutumisesta maa- ja metsätalousministeriölle ja Euroopan Unionille. Ohjelmat voivat muuttua esim. muuttuneen tautitilanteen takia tai jos valvottavien tautien listalle tulee uusia tauteja. Evira lähettää aluehallintovirastoihin vuosittain erillisen ohjekirjeen, jossa annetaan tarkemmat ohjeet tulevan vuoden tarkastuksista ja näytteenotoista. Ohje sisältää lakisääteisiä vaatimuksia ja suositusluonteisia ohjeita. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella on yksi kalanviljelylaitos. Sitä jo useiden vuosien aikana valvonut kaupungineläinlääkäri on kartoittanut laitoksen mahdolliset riskiperusteet ja tiedottanut niistä läänineläinlääkäreitä. Tarkastuksissa tarkoituksena on valvovan eläinlääkärin perehtyminen laitoksen toimintaan ja sen riskeihin erityisesti laitoksen laatiman omavalvonnan kuvauksen avulla. Laitosten omavalvonta tarkastetaan ja sitä pyritään kehittämään yhdessä toimijoiden kanssa. Tarkastuksissa käytetään Eviran tarkastusta varten suunnittelemaa lomaketta, jonka kopion kaupungineläinlääkäri toimittaa aluehallintovirastoon Kyyhkyslakat Kyyhkyslakoissa, joista lähetetään kyyhkysiä kilpailuihin tai näyttelyihin, on kaikki lakassa pidettävät kyyhkyset rokotettava vuosittain newcastlentaudin leviämisen ehkäisemiseksi. Rokotuksen voi suorittaa kunnaneläinlääkäri tai muu eläinlääkäri. Tiedot rokotuksista on lähetettävä läänineläinlääkärille. Rokotusvelvollisuuden toteutumisen varmistamiseksi läänineläinlääkäri voi määrätä kunnaneläinlääkärin tarkastamaan näyttelyyn tai kilpailuun osallistuvien kyyhkysten rokotustodistukset näyttely- tai kilpailupaikalla. Viesti-, näyttely- ja koristekyyhkyjen tulee olla rekisteröityjä mennessä. Eläintautivalmiuden ylläpitämisen vuoksi rekisteröityjen harrastelintujen pitopaikkojen tulee olla kunnan valvontaviranomaisten tiedossa. Tietoja voidaan saada asiakassuhteiden, ilmoitusten tai aluehallintovirastojen kautta. Eteläkärjen ympäristöterveyden toiminta-alueella ei ole harrastelintujen pitopaikkoja Muu tautiseuranta Evira pyytää vuosittain seurantanäytteiden ottamista erillisen suunnitelman mukaan. Suurin osa pyydetyistä näytteistä perustuu EU:n yhteiseen lainsäädäntöön, ja Evira on raportointivelvollinen seurantaohjelmien toteutumisesta maa- ja metsätalousministeriölle ja Euroopan Unionille. Evira lähettää seurantaohjelmien toimeenpanosta erillisen kirjeen aluehallintovirastoille silloin, kun seurantaohjelmaa ei edellytetä suoraan kansallisen lainsäädännön nojalla. Tällaisia erikseen vuosittain pyydettäviä seurantanäytteitä otetaan muun muassa lintuinfluenssan varalta tiloilta ja teurastamoilta. Näytteiden otosta vastaa se eläinlääkäri, jolle näytteenottopyyntö on ohjautunut. Hän myös vastaa näytteiden ottamisesta määräajassa. Mikäli viranhaltija ei voi näytteitä ottaa määräajan sisällä, tulee hänen varmistua siitä, että näytteet ottaa joku toinen viranhaltija. Tarvittaessa näytteenottajan määrää työnantaja. Näytteenoton tiedot kirjataan Eviran edellyttämällä tavalla ja näytteenoton etenemisestä kerrotaan aluehallintovirastolle tarpeeksi usein tai sovitulla tavalla. 8.2 Eläinten keinollinen lisääntyminen Pelkästään Suomessa tapahtuvan hevosen keinollisen lisääntymisen eläinten terveyteen liittyvistä ehdoista säädetään keinosiemennyksen osalta hevosten keinosiemennysaseman toimintaa koskevista vaatimuksista annettussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (41/EEO/2006) ja alkionsiirron osalta hevoseläinten alkioille ja munasoluille asetettavista käsittely- ja laatuvaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (8/EEO/1998). Alkioryhmän on ennen toiminnan aloittamista tehtävä siitä rekisteröintiä varten ilmoitus Eviraan. Ilmoitukseen liitetään kunnaneläinlääkärin antama todistus alkioryhmän tarkastamisesta, ja siitä käy ilmi alkioryhmän vastaavan eläinlääkärin nimi. Alkioryhmän sijaintikunnan kunnaneläinlääkärin tarkastaa alkioryhmän sen rekisteröintiä varten ja valvoo, että alkioryhmä noudattaa sille asetettuja vaatimuksia. Kunnaneläinlääkärin tekee valvontakäyntejä ryhmän 11

12 toimipaikalle vähintään kerran vuodessa. Ensimmäinen tarkastuskäynti tehdään ennen toimintaan tarvittavan luvan myöntämistä ja alkionsiirtotoiminnan aloittamista. Tuotettaessa hevosen sukusoluja ja alkioita toimitettavaksi Suomesta toisiin EU:n jäsenvaltioihin, keinolliseen lisääntymisen eläinten terveyttä koskevista ehdoista säädetään hevoseläinten sukusolujen ja alkioiden eläintautivaatimuksista Euroopan unionin sisämarkkinoilla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1004/2010). Oriaseman, spermavaraston tai alkionkeräys- tai tuotantoryhmän hyväksymisestä vastaa aluehallintovirasto ja niiden valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Virkaeläinlääkärit raportoivat hyväksymisistä ja valvonnasta asetuksen mukaisesti. Evira rekisteröi hyväksytyt asemat, varastot ja ryhmät ja tiedottaa niistä toimijoille ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisille direktiivin 92/65/ETY mukaisesti. 8.3 Eläimistä saatavat sivutuotteet Sivutuotteita koskeva lainsäädäntö on muuttumassa minkä vuoksi suunnitelmassa käytetään toistaiseksi aiempaa suunnitelmaa, tarvittavat muutokset tehdään kun EHO on tältä osin päivitetty Sivutuotealan laitosten hyväksyntä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EY) N:o 142/2011 edellyttävät, että sivutuotteita käsittelevillä, varastoivilla ja hävittävillä laitoksilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä tai rekisteröinti. Lisäksi viranomaisen on säännöllisin väliajoin suoritettava tarkastuksia ja valvontaa näissä laitoksissa. Valvontaviranomaiset on määrätty laitostyyppikohtaisesti MMM:n asetuksessa N:o 850/2005. Kunnaneläinlääkärit hyväksyvät teknisten tuotteiden varastointilaitokset, tilarehustamot, tilakohtaiset polttolaitokset ja osan teknisistä laitoksista. Laitosten hyväksymisistä ja hyväksynnän peruuttamisista on ilmoitettava välittömästi Eviraan. Hyväksyntätarkastuksista on tehtävä tarkastuskertomus. Edellä mainittu kansallinen asetus tullaan kumoamaan ja korvaamaan uudella asetuksella, jolla annetaan uuden sivutuoteasetuksen huomioivat kansalliset säännökset valvonnan järjestämisestä sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevissä ja hävittävissä laitoksissa. Muutoksia tullee tapahtumaan laitosten hyväksymismenettelyissä, valvontaviranomaisissa, laitostyyppien nimeämisissä ja laitosten valvontatiheyksissä Laitosten valvonta Sivutuoteasetuksen mukaan hyväksyttyjen laitosten valvontatiheys on säädetty em. ministeriön asetuksessa 850/2005. Paitsi hyväksymiään laitoksia, kuntien ja aluehallintovirastojen tulee valvoa eräiden Eviran hyväksymien laitosten toimintaa. Valvontatarkastuksista tehdään tarkastuskertomus. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella on yksi sivutuotealan laitos, joka valmistaa maanparannusaineita jätevesilietteestä. Laitos on ELY-keskuksen hyväksymä ja valvoma Sivutuotteiden hautaaminen Kokonaisten märehtijöiden, sikojen, siipikarjan ja turkiseläinten raatojen, kotiteurastuksen sivutuotteiden, teurastuspaikoista ja pienimuotoisten leikkaamoista peräisin olevien luokan 2 ja 3 teurassivutuotteiden ja tiettyjen muiden MMMa 1374/ mukaisten sivutuotteiden hautaaminen on sallituilla ns. syrjäisillä alueilla. Eteläkärjen ympäristöterveyden toiminta-alue on syrjäistä aluetta vain luokkaan 2 kuuluvien turkiseläinten kokonaisten raatojen osalta, sekä vaikeakulkuisten saarien osalta. Toimijan on etukäteen ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille kuolleiden märehtijöiden ja muiden kuin kokonaisten raatojen hautausaikeesta. Edellä mainittu kansallinen asetus tullaan kumoamaan ja korvaamaan uudella asetuksella, jolla annetaan uuden sivutuoteasetuksen 19 artiklan mukaiset kansalliset säännökset sivutuotteiden keräämistä, kuljetusta ja hävittämistä koskien. Tällöin muutoksia voi tapahtua sivutuotteiden hautaamisten valvonnassa kuten myös syrjäisten alueiden määrittelyissä. Kunnaneläinlääkärit valvovat alueellaan, että he saavat edellä mainitut ilmoitukset. Tarvittaessa kunnaneläinlääkärin on tarkastaa toimijoiden hautauksistaan pitämän kirjanpidon ja tarkastavat haudattavan sivutuotteen, hautauspaikan ja käytettävät välineet saamiensa ilmoitusten perusteella. Kaupungineläinlääkärit pitävät luetteloa ilmoituksista ja lähettävät niistä yhteenvedon tiedoksi läänineläinlääkärille vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Lisäksi keräilyalueilla valvotaan, että sivutuotteet hävitetään säädösten mukaisesti. Tilojen ja muiden toimijoiden sivutuotteiden hävitystapoja seurataan muun valvonnan yhteydessä. Hautaus- ja hautauskirjanpidon tarkastuksia tehdään kaupungineläinlääkärien mahdollisuuksien mukaan. Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti tiloihin, joilla on aikaisempien tarkastusten tai eläinluetteloista saatavien tietojen perusteella viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Säädöstenvastaisuuksiin puututaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tarpeen mukaan tehdään myös jälkivalvontaa. 12

13 8.3.4 Käsittelemättömiä sivutuotteita käyttävät toimijat Aloitettaessa käsittelemättömien sivutuotteiden käyttö sivutuoteasetuksen ja MMMa N:o 850/2005 sallimiin tarkoituksiin, on toimijan tehtävä aloitusilmoitus toiminnan aloittamisesta sen alueen kunnaneläinlääkärille, jonka alueella sivutuotteita tullaan käyttämään. Eläinlääkäri syöttää tiedot haaskarekisteriin, jolloin paikka saa virallisen numeron. Kun kyseessä on luonnonvaraisten eläinten ruokinta (haaskakäyttö), aloitusilmoitus on tehtävä vuosittain, muissa tapauksissa kertaluonteinen ilmoitus riittää. Edellä mainittu kansallinen asetus tullaan kumoamaan ja korvaamaan uudella asetuksella, jolla annetaan uuden sivutuoteasetuksen huomioivat kansalliset säännökset sivutuotteiden käytöstä ja käytön valvonnasta erityisiin ruokintatarkoituksiin. Eläinlääkärit valvovat haaskojen käyttöä, tarkastavat ne tarvittaessa ja kieltävät käytön, mikäli aineksessa on tautiriski tai lääkejäämiä. Tarvittaessa tarkastetaan myös paikat joissa sivutuotteita käytetään. Alueen karhunkaatolupia seurataan, jotta 2. luokan ainesta ei käytetä ruokinnassa karhun metsästyksen ollessa käynnissä alueella. Vuonna 2011 ei ole tehty yhtään ilmoitusta haaskojen käytöstä. Mikäli ilmoituksia tehdään, tehdään tarkastus ilmoituskohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti toimijoihin, joiden aikaisemman toiminnan perusteella on olemassa viitteitä säädösten noudattamatta jättämisestä. Aloitusilmoitukset kootaan ja raportoidaan aluehallintovirastolle asiasta vastaavan eläinlääkärin toimesta. 8.4 Tuonti ja eläinlääkinnällinen rajatarkastus Kolmansista maista tuotavat elävät eläimet ja eläinperäiset tuotteet saapuvat Suomeen aina eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman kautta, jossa niille suoritetaan eläinlääkinnällinen rajatarkastus, eivätkä tuodut erät yleensä aiheuta toimenpiteitä alue- tai paikallistasolla. Joissakin tapauksissa tuonnin salliminen edellyttää erityistä jälkivalvontaa määräpaikassa. Tämä koskee esimerkiksi Venäjältä tuotavia hevosia ja tiettyjä kanavoituja sivutuotteita. Läänineläinlääkäri saa tiedon EU:n ulkopuolisista maista tuotavista eläintautiriskin takia määräpaikassa tarvittaessa erityisesti valvottavista eläin-ja tuote-eristä TRACES-ohjelman välityksellä. Tarvittaessa tieto kolmansista maista saapuvasta eläin- tai tuote-erästä, jossa on syytä epäillä eläintautiriskiä tai epäilystä, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti, tulee valvovalle kaupungineläinlääkärille aluehallintovirastolta. Yksi kaupungineläinlääkäreistä on valmiuseläinlääkärinä erikseen koulutettu vastaavia tilanteita varten Elävien eläinten ja eläimistä saatavien muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden sisämarkkinakauppa ja vienti Tiettyjen eläinten ja tuotteiden sisämarkkinatuojat ja viejät rekisteröityvät tai hakevat tuontilupaa Evira lähettää tiedon rekisteröinneistä ja tuontiluvista ohjeineen kyseisen alueen aluehallintovirastoon ja tapauskohtaisesti myös kunnaneläinlääkärille tai muulle valvovalle virkaeläinlääkärille. Rekisteröinnit ja tuontiluvat tulee aluehallintovirastossa ja kunnassa kirjata sekä huomioida erityisesti, mille eläimelle tai tuotteelle ne on tarkoitettu ja koskevatko rekisteröinnit sisämarkkinatuontia vai -vientiä. Monilla toimijoilla on useita rekisteröintejä tai tuontilupia, mutta yksi rekisteröinti koskee vain yhtä tuotetta tai vain sisämarkkinatuontia tai -vienti. Rekisteröinti on voimassa seuraavan kalenterivuoden tammikuun loppuun, tuontilupa on voimassa vuoden myöntämispäivämäärästä. Tuontieriä hyväksytä tarkastuksessa eikä vientieriä lähettää, jollei virkaeläinlääkäri ole täysin varma ehtojen täyttymisestä. Hylätyistä eristä ilmoitetaan Eviraan. Annettujen määräysten toteutumista seurataan esim. varmistamalla että eläimet on palautettu alkuperämaahan tai että ne on lopetettu. Tarvittaessa pyydetään virka-apua tullilta ja ollaan yhteydessä lähettäjämaan viranomaisiin Sisämarkkinatuonti Sisämarkkinatuonnissa tuojalla on tiettyjen eläinten ja tuotteiden kohdalla velvollisuutena lähettää Eviraan ennakkoilmoitus tuotavasta erästä. Jos näissä ilmenee puutteita, on tuoja velvollinen ilmoittamaan asiasta valvovalle virkaeläinlääkärilleen. Virkaeläinlääkäri voi tehdä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 977/ mukaisia tarkastuksia. Tuoja voi lisäksi oma-aloitteisesti pyytää eläinlääkäriä tarkastamaan tuotavat tuotantoeläimet (esim. ETT:n vaatimukset). Mikäli erä ei täytä tuonnin ehtoja ei sitä päästetä markkinoille. Hylätyistä eristä ilmoitetaan Eviraan. Annettujen määräysten toteutumista seurataan esim. varmistamalla että eläimet on palautettu alkuperämaahan tai että ne on lopetettu. Tarvittaessa pyydetään virka-apua tullilta ja ollaan yhteydessä lähettäjämaan viranomaisiin. TRACES-järjestelmä on käytössä Eteläkärjen ympäristöterveydessä, mutta sen käyttö on koettu aikaa vieväksi. Eläinlääkärit vastaavat tiedon kulusta läänineläinlääkärin ja kaupungineläinlääkärin välillä ja tarvittaessa asiaankuuluvien järjestelmien käytöstä. 13

14 8.4.3 Sisämarkkinavienti Virkaeläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä Eviran ohjeen mukaisesti. Myös sen, että rekisteröinti on tehty ja voimassa kyseiselle erälle, jos se vaaditaan. Virkaeläinlääkäri laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen. Sisämarkkinaviennissä viejän on pyydettävä valvovalta virkaeläinlääkäriltä lähetettävien Ea 4 liitteen I mukaisten erien tarkastamista (poikkeuksena ei-kaupalliset koirat, kissat, hillerit ja fretit, jolloin vientiin liittyvät tarkastukset ja asiakirjat voi tehdä myös muu kuin virkaeläinlääkäri). Pääsääntöisesti terveystodistuksen I-osan täyttäminen on viejän tehtävänä, eläinlääkäri kuitenkin tarkastaa ja tarvittaessa korjaa viejän laatiman I-osan. Jos viejä ei ole rekisteröitynyt TRACES-järjestelmään, jää myös terveystodistuksen I-osan täyttäminen tarkastavan virkaeläinlääkärin vastuulle terveystodistuksen (II-osa) lisäksi. Tällöin viejän on annettava tarvittavat tiedot hänelle todistuksen laatimista varten. Toimenpiteet tehdään viejän kustannuksella. Rekisteröityjen hevosten terveystodistusta ei välttämättä tarvitse laatia TRACES -järjestelmässä, mutta se on kuitenkin suositeltavaa täyttää TRACESin. Rekisteröity hevonen ei tietyin ehdoin tarvitse terveystodistusta kilpamatkoilla Pohjoismaissa. Todistuksen voi viedä TRACESin myös toinen virkaeläinlääkäri. Tarkastanut virkaeläinlääkäri kuitenkin leimaa ja allekirjoittaa lähetystä seuraavan todistuksen. Vuosittain esim. vientitarkastuksen yhteydessä on hyvä tarkastaa viejän Ea 4 6 mukaisesti pitämä vientiluettelo. Virkaeläinlääkärit seuraavat mahdollisia eristä vastaanottajamaassa saatavia palautteita ja reagoivat niihin tarpeen mukaan Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin Viejä pyytää virkaeläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. On varmistettava huolella, että vientikohdemaan vaatimat ehdot viennille täyttyvät. Suositeltavaa on, että vaadittavat ehdot tai valmis terveystodistus on lähetetty kohdemaan viranomaisilta Eviraan tai maa- ja metsätalousministeriöön. Jos kohdemaa ei lähetä valmista terveystodistusta, eikä sitä ole ennestään (aiemmista vastaavista vienneistä voi kysyä Evirasta), viejä laatii terveystodistuksen Eviran antamalle pohjalle kohdemaan ehtojen mukaisesti ja Evira ja kohdemaan viranomaiset hyväksyvät todistuksen ja lopullinen todistusmalli tulee lähettää aina Eviraan tiedoksi. Virkaeläinlääkäri ja Evira tarkistavat yhteistyössä, voidaanko vientiehdot vietävän eläimen tai tuotteen kohdalla täyttää. Jos ehtoja ei voida täyttää, MMM yhteistyössä Eviran kanssa voi neuvotella kohdemaan kanssa vaatimuksista. Venäjänvientitodistukset on tilattava Evirasta. Vain virkaeläinlääkäri voi laatia ja tilata vientitodistuksia. Elävien eläinten kohdalla tarkastukset tekee ja todistuksen täyttää yleensä kunnaneläinlääkäri, naudan ja sian sukusolujen ja alkioiden kohdalla läänineläinlääkäri. Toimenpiteiden kustannuksista vastaa viejä. Venäjän lisäksi EU-tasolla on neuvoteltu harmonisoiduista vientiehdoista mm. USA:n ja Kanadan kanssa. Tällöin Evira kommentoi vientiehtoja ja antaa mahdollisen valmiin todistuksen, jos sellainen on jo sovittu. 8.5 Eläinten hyvinvoinnin valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonnalla tarkoitetaan eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säädösten perusteella tehtävää eläinsuojeluvalvontaa. Alueellisten ja paikallisten eläinsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa, että eläimiä hoidetaan, kohdellaan, käytetään ja kuljetetaan eläinsuojelusäädösten mukaisesti. Yksikön eläinlääkärit ja poliisi valvovat eläinsuojelulain, eläinkuljetuslain ja eläinkuljetusasetuksen sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella. Eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista alueella valvoo lisäksi kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija (terveystarkastaja). Käytännössä pääosan valvonnasta suorittavat eläinlääkärit. Valvontaviranomaisia ovat lisäksi tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella. Aluehallintovirastoissa eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvontaa hoitavat läänineläinlääkärit. Lisäksi aluehallintovirasto voi määräämillään ja lainsäädännön asettamilla ehdoilla myöntää oikeuden eläinsuojeluvalvojalle tehdä eläinsuojelutarkastuksia muissa kuin kotirauhan piirissä olevissa eläinten pitopaikoissa (ks ). Voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännön noudattamista valvoo pääasiallisesti valvontaeläinlääkäri. Myös kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat sekä poliisi osallistuvat valvontaan. Lainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksin. Jos tarkastuksessa havaitaan että eläinsuojelusäädöksiä on 14

15 rikottu, viranomainen ryhtyy lainsäädännön edellyttämiin pakkokeinoihin. Asiasta tehdään tarvittaessa poliisille tutkintapyyntö. Eläinsuojelutarkastuksista tehdään pöytäkirja, jonka kopiot toimitetaan myös aluehallintovirastoon. Annettuja määräyksiä valvotaan uusintatarkastuksin. Kiireellisissä EsL:n 44 :n mukaisissa tapauksissa sairas tai huonokuntoinen eläin lopetetaan, muussa tapauksessa eläimen hoidosta tehdään tapauskohtaisesti sopimus joko alueen löytöeläintalon kanssa tai eläimelle voidaan etsiä uusi sijoituspaikka. Eteläkärjen ympäristöterveydessä ovat kaikki eläinlääkärit tehneet eläinsuojelutyötä muiden tehtäviensä ohessa. Valvontaeläinlääkäri tekee pääsääntöisesti eläinsuojelutarkastukset Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Epäiltäessä, että eläintä hoidetaan, kohdellaan tai käytetään eläinsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella tavalla, aluehallintovirastolla, kunnaneläinlääkärillä, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitavalla viranhaltijalla, poliisilla sekä aluehallintoviraston valtuuttamalla eläinsuojeluvalvojalla on oikeus tarkastuksen tekemiseen. Tarkastuksen tekijällä on oikeus päästä kaikkiin tiloihin, joissa eläimiä pidetään. Eläinsuojelutarkastuksen suorittajalla on oikeus tarvittaessa ottaa korvauksetta tarkastusta varten tarvittavia näytteitä. Käynnillä tarkastetaan paitsi itse eläimet ja eläinten pitopaikka ja pitopaikan olosuhteet, myös eläimiä varten tarkoitettu ruoka ja juoma sekä välineet ja varusteet. Evira ja aluehallintovirasto voivat eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvomiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tai EY:n oikeusjärjestyksen niin edellyttäessä määrätä virkaeläinlääkärit tekemään selvityksiä ja tutkimuksia sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa eläimiä pidetään elinkeinonharjoittamisen tarkoituksessa. Epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen tekee useimmiten kunnan virkaeläinlääkäri. Paikallisen eläinsuojeluviranomaisen pyynnöstä vastuu tarkastuksen ja päätöksen tekemisestä vaikeimpien eläinsuojelutehtävien osalta voidaan kuitenkin siirtää kunnalta läänineläinlääkärille. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle esimerkiksi tilanteessa, jossa toimija ei ole noudattanut hänelle toistuvasti annettuja kieltoja tai määräyksiä, ja kieltoa tai määräystä on tarvetta tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla. Kunta voi pyytää tapauksen siirtoa aluehallintovirastolle myös esimerkiksi tilanteessa, jossa tarkastuskohteessa on useita eläimiä joiden osalta on tarve ryhtyä eläinsuojelulain 44 :n mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Epäilyyn perustuvat tarkastukset voidaan tehdä kunnaneläinlääkäreiden tai muiden eläinlääkäreiden, paikallisen eläinsuojeluvalvojan tai tavallisen kansalaisen ilmoituksen perusteella. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella tehdään noin 100 tarkastusta vuodessa. Valvontaeläinlääkäri on vastuussa tarkastusten tekemisestä, hän ei ole asiakassuhteessa tarkastettaviin Tiloilla tehtävät EU-eläinsuojelutarkastukset Evira ja aluehallintovirasto voivat eläinsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvomiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tai EY:n oikeusjärjestyksen niin edellyttäessä määrätä virkaeläinlääkärit tekemään selvityksiä ja tutkimuksia sellaisissa eläintenpitoyksiköissä, joissa eläimiä pidetään elinkeinonharjoittamisen tarkoituksessa Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Tarkastuksia voidaan tehdä myös ilman epäilyä eläinsuojelulain rikkomisesta sellaisiin paikkoihin, joissa toiminta edellyttää eläinsuojelulaissa tarkoitetun luvan hakemista aluehallintovirastolta tai ilmoituksen tekemistä aluehallintovirastolle. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi sirkukset, eläintarhat ja -näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien tai siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia saadaan tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Tavoitteena on tarkistaa luvan- ja ilmoituksenvarainen toiminta vuosittain. Mikäli tämä ei muista tehtävistä johtuen ole mahdollista, tehdään toiminnasta alueellinen riskinarviointi ja suunnitellaan kohteiden tarkastustiheys arvioinnin perusteella. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella ilmoituksenvaraisia kohteita on noin 30. Kohteet on kartoitettu liitteenä olevaan taulukkoon 1, Pienteurastamot Evira ja aluehallintovirasto voivat eläinsuojelulain, eläinkuljetusasetuksen ja eläinkuljetuslain sekä niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvomiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tai EY:n oikeusjärjestyksen niin edellyttäessä määrätä virkaeläinlääkärit tekemään selvityksiä ja tutkimuksia teurastuspaikoissa (pienteurastamoissa). 15

16 Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastusten tekemiseen teurastamossa ja pienteurastamossa sekä niiden alueella ilman epäilyä eläinsuojelusäädösten vastaisesta toiminnasta. Tarkastuseläinlääkärillä on oikeus tarkastaa myös teurastamolle saapuvat eläinkuljetukset. Teurastamon eläinsuojeluvalvonnan lisäksi, jos tarkastuseläinlääkäri epäilee, että eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu teuraseläimiä toimittavassa eläintenpitoyksikössä, ilmoittaa hän asiasta sen alueen aluehallintovirastolle, jonka toimialueella eläintenpitoyksikkö sijaitsee. Näin läänineläinlääkäri voi määrätä paikallisen kunnaneläinlääkärin suorittamaan tarkastuksen kyseiseen pitopaikkaan ja taataan kattavampi kansallinen valvonta. Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella on yksi pienteurastamo ja viisi riistan teurastuspaikkaa. Näiden lihantarkastuksen järjestäminen kuuluu elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtäviin, eikä sitä ole järjestetty yhdessä kunnan kanssa. Näiden kohteiden eläinsuojeluvalvontaa tehdään muun rutiinivalvonnan yhteydessä Eläinkuljetukset Jos on aihetta epäillä, että eläintä kuljetetaan eläinkuljetussäädösten vastaisella tavalla, on poliisilla, kunnaneläinlääkärillä ja aluehallintovirastolla oikeus tarkastaa eläinkuljetus. Eläinkuljetusta tarkastettaessa on viranomaisella oikeus tarkastaa myös kuljetuskalusto. Rajaeläinlääkärit ja tarkastuseläinlääkärit tarkastavat eläinkuljetuksia toimialueillaan myös ilman epäilyä säädösten rikkomisesta. Evira ja aluehallintovirasto voivat eläinkuljetusasetuksen ja eläinkuljetuslain sekä niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten noudattamisen valvomiseksi tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi tai EY:n oikeusjärjestyksen niin edellyttäessä määrätä virkaeläinlääkärit tekemään selvityksiä ja tutkimuksia eläinkuljetuksissa. 8.6 Tukivalvonta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot. Näiden ehtojen noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien suorien tukien ja EU:n osittain rahoittamien ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja eläinten hyvinvointituen maksamisen edellytyksenä. Täydentävät ehdot jaetaan neljään ehdonalaan, joista Eviran vastuulla Manner-Suomessa on kaksi: 1. kansanterveyden, eläinten ja kasvien terveyden valvonta sekä 2. eläinten hyvinvointivalvonta. Aluehallintovirastoille kuuluvat täydentävien ehtojen valvontaan liittyvät tehtävät (osa tehtävistä kuuluu elintarvikevalvonnan piiriin). Tukivalvonnassa hyödynnetään kunnan viranomaisten tekemien perustarkastusten pöytäkirjoja mm. seuraavilta valvonnan aloilta: EU-eläinsuojelutarkastukset maitohygieniatarkastukset salmonellavalvonta munantuotantotilojen hygieniavalvonta Kaupungineläinlääkärit toimittavat pöytäkirjat tarkastuksista, joissa on havaittu mahdollisia aluehallintoviraston vastuulle kuuluvia täydentävien ehtojen indikaattorien laiminlyöntiä, ilman viiveitä aluehallintokeskukselle, jotta nämä voivat käyttää tietoja omassa työssään. 9 Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano Kuntien järjestämien ja ostopalveluina hankkimien eläinlääkäripalvelujen on oltava eläinlääketieteellisesti asianmukaisia. Kuntien on seurattava palvelujen saatavuutta, riittävyyttä ja laatua osana ympäristöterveydenhuollon laadunvalvontaa. 9.1 Peruseläinlääkäripalvelu Kunnan / ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on kuitenkin järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella. Kaikkia kunnan alueella pidettäviä hyötyeläimiä varten kunnan on kuitenkin järjestettävä arkipäivisin virkaaikana eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu. Eläinlääkintähuoltolain mukaan hyötyeläimiä ovat alkutuotannossa ja muussa elinkeinotoiminnassa sekä ihmisille tarpeellisissa työsuorituksissa käytettävät eläimet. Hyötyeläimiä eivät lain perustelujen mukaan ole seura-, harrastus- tai kilpailutoiminnassa käytettävät eläimet. 16

17 Eläinlääkintähuoltolaki rajaa asiakaspiirin ulkopuolelle kiireettömän hoidon osalta esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen omistajat, joiden virallinen kotikunta on muualla. Laki ei kuitenkaan estä tarjoamasta palveluja myös muille kuin oman kunnan asukkaille tai yhteisöille, jos resursseja on riittävästi eivätkä ulkopuolisille annetut palvelut heikennä oman kunnan asukkaiden palvelujen saatavuutta. Kuntaa ei ole velvoitettu järjestämään peruseläinlääkäripalvelua muille kotieläimille kuin hyötyeläimille niiltä osin, kun yhteistoiminta-alueella olevat yksityiset eläinlääkärit tai eläinlääkäriasemat tyydyttävät palveluiden kysynnän. Kunnan on omassa eläinlääkintähuollon suunnitelmassaan osoitettava, että yksityisiä eläinlääkäripalveluja on määrällisesti ja laadullisesti riittävinä ja keskeytyksettä saatavissa, jos kunta ei itse järjestä peruseläinlääkäripalvelua kaikille kotieläimille. Kunnalla tulee olla valmius hoitaa muita kuin hyötyeläimiä, jos yksityinen palvelutarjonta osoittautuu riittämättömäksi tai keskeytyy. Erityisesti hevosten suhteen jako hyötyeläimiin ja ei-hyötyeläimiin voi olla ongelmallinen ja tulkinnanvarainen. Käytännössä kunnan on syytä varautua tuottamaan peruseläinlääkäripalvelu kaikille alueensa hevosille, jos varmuutta yksityisestä palvelutarjonnasta ei ole. Eläinlääkintähuoltolain perusteluissa on hyötyeläimiksi luokiteltu matkailuelinkeinoon liittyvät rekikoirat, ratsastuskouluissa pidettävät hevoset, viranomaistoiminnassa käytettävät eläimet, opaskoirat sekä sellaiset alkutuotannon elinkeinotoimintaan liittyvät eläimet, jotka ovat ammattimaisen toiminnan jatkumisen takaamiseksi pääsääntöisesti korvattavissa toisella samanarvoisella eläimellä. Kunta voi halutessaan järjestää peruseläinlääkäripalveluja laajemmin, mitä eläinlääkintähuoltolain mukainen vähimmäistaso edellyttää. Alueen elinkeinorakenne on syytä huomioida yhteistoiminta-alueen palveluja suunniteltaessa. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita muodostettaessa on keskeisenä tavoitteena ollut eläinlääkäreiden ja muun henkilökunnan mielekkään työnjaon ja erikoistumisen mahdollistaminen ja tukeminen. Tämä tulee huomioida paitsi valvontatehtävien erottamisella praktiikasta, myös praktikkojen keskinäisessä työnjaossa sekä ajanvarausperiaatteella hoidettavien tehtävien kuten terveydenhuollon eriyttämisellä akuuttipraktiikasta Peruseläinlääkäripalvelun sisältö Peruseläinlääkäripalvelulla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, joka annetaan eläinlääketieteelliseen yleistutkimukseen tai kliiniseen tutkimukseen perustuen tavanomaisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa. Lain perustelujen mukaan peruseläinlääkäripalveluja ovat eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi tarpeelliset sekä tuotantotaloudellisesti, epidemiologisesti tai eläinsuojelullisesti perusteltavissa olevat eläinlääkäripalvelut Puhelinneuvonta Kunnan on järjestettävä eläinten omistajille mahdollisuus saada kotieläinten terveyteen ja sairauksiin sekä eläintenpitoon ja hyvinvointiin liittyvää eläinlääkärin antamaa neuvontaa virka-aikana myös puhelimitse. Eikiireellisiä tapauksia koskeva neuvonta voidaan rajoittaa tapahtuvaksi tiettynä asiakkaille ilmoitettavana ajankohtana. Eteläkärjen ympäristöterveydellä on käytössään keskitetty yhteydenotto, johon vastaa praktikkoeläinlääkäri vuorokauden ympäri. Puhelut ovat osittain maksullisia, puhelujen hinta on asetettu niin, että se vastaa järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Valvontaeläinlääkärillä on erillinen virka-aikana toimiva puhelinnumero, josta on tiedotettu toiminta-alueen kuntiin. Kaikki yhteystiedot löytyvät yksikön verkkosivuilta ja ne ovat myös Hangon kaupungin vaihteen tiedossa. Myös yhteistyökuntien tiedot on pyritty pitämään ajan tasalla, käytännössä näitä on pyydetty linkittämään mahdolliset tietonsa Eteläkärjen ympäristöterveyden sivuille, jotta tiedot pysyvät ajan tasalla ja tiedotuksen oikeellisuus mahdollistuu. Yksikkö ei voi vaikuttaa, eikä vastaa muista kuin omien kotisivujensa tiedoista Sairaanhoito Peruseläinlääkäripalveluun kuuluvaa sairaanhoitoa on kliinisesti sairaiden eläinten perustutkimus, hoitotarpeen arviointi ja hoito tai lähettäminen jatkohoitoon. Peruseläinlääkäripalveluun kuuluvat kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa, hoitotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä. Peruseläinlääkäripalveluun kuuluvia leikkauksia ovat esimerkiksi nautojen vierasesineleikkaukset ja juoksutusmahaleikkaukset, sektiot (hk). Eteläkärjen ympäristöterveyden vastaanotoilla ei ole käytettävissä avustavaa henkilökuntaa Terveydenhoito Peruseläinlääkäripalvelua tulee suunnata ennen kaikkea ennaltaehkäisevään toimintaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä. Eri kotieläimille suoritettavat terveystarkastukset kuuluvat peruseläinlääkäripalveluun. Rokotukset, loishäädöt, kissojen sterilisaatiot ja kastraatiot sekä koirien 17

18 kastraatiot ovat normaalia peruseläinlääkäripalvelua kuten myös märehtijöiden, sikojen ja hevosten hedelmällisyyteen liittyvät tarkastukset ja hoidot. Kunnan velvollisuus ei kuitenkaan ole järjestää eläinlääkäriä praktiikkatehtäviin, joissa vaaditaan erityispätevyyttä tai koulutusta. Eläinlääkärin järjestäminen nautojen, sikojen tai hevosten keinosiemennysasemille tai eläinten kuntouttamiseen tähtääviin yrityksiin ei myöskään kuulu kunnalta vaadittavan peruseläinlääkintähuollon piiriin. Lemmikkieläinten keinosiemennystoiminta ei sisälly lakisääteiseen peruseläinlääkäripalveluun Eläinten lopetus Kotieläinten ja eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopetus eläinsuojelullisista syistä sekä kotieläinten lopetus sairauden perusteella tai omistajan pyynnöstä kuuluu peruseläinlääkäripalveluun. Luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta syntyneet kulut voidaan laskuttaa aluehallintovirastolta Todistukset Kotieläimen terveydentilan toteaminen ja todistaminen kliinisen perustutkimuksen perusteella esimerkiksi vakuutusyhtiötä, vientiä, tuontia tai sisämarkkinakauppaa varten sisältyy peruseläinlääkäripalveluun. 9.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukainen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. Tuotantoeläinten terveydenhuolto ylläpitää ja edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä lisää osaltaan elintarviketurvallisuutta. Toimivan terveydenhuoltojärjestelmän avulla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja seurata tarttuvien tautien sekä tuotantosairauksien esiintymistä tiloilla. Terveydenhuollon piirissä tehtävä elinkeinon ja viranomaisten yhteistyö täydentää viranomaistoimenpiteitä eläintautien torjunnassa. Lähtökohtana on pidettävä, että terveydenhuollon piiriin kuuluvilla tiloilla eläimet voivat hyvin, lääkkeiden käyttö on hallittua eikä lääkkeitä käytetä korjaamaan olosuhdeongelmia. Terveydenhuoltoa on kehitetty nautojen ja sikojen lisäksi myös muille kotieläimille kuten poroille, lampaille, turkiseläimille ja kaloille. Näille ei kuitenkaan toistaiseksi ole olemassa valtakunnallisia terveydenhuoltoohjelmia ja seurantajärjestelmiä. Myös hevosten terveydenhuoltoa ollaan kehittämässä. Kunta voi halutessaan huomioida paikallisen elinkeinorakenteen ja järjestää tarpeen mukaan terveydenhuollon palveluja eri kotieläimille Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä Maatilalla on usein taloudellisesti merkittäviä tuotantosopimuksia, joissa yhtenä ehtona on terveydenhuoltosopimuksen solmiminen eläinlääkärin kanssa ja sopimuksen velvoittamien terveydenhuoltokäyntien tekeminen ajallaan ja sovitussa laajuudessa. Myös eläinten hyvinvointitukea saadakseen tilan on solmittava eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltosopimus ja teetettävä eläinlääkärillä säännölliset terveydenhuoltokäynnit. Hyvinvointitukea saa noin joka kolmas nautatila ja joka viides sikatila. On todennäköistä, että hyvinvointituki tulevaisuudessa kasvaa nykyistä merkittävämmäksi ja useammalle tilalle leviäväksi tukimuodoksi. Olemalla mukana terveydenhuollossa ja sen seurantajärjestelmissä pystyvät tuotantoeläintilat helpommin hoitamaan myös alkutuotantoasetuksen (134/2006) edellyttämän ketjuinformaatiovaatimuksen. Tämän mukaan tuottajan on ennen eläinten teurastamolle lähettämistä toimitettava tiedot muun muassa eläinten lääkitsemisestä ja elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien eläinten sairauksien esiintyvyydestä tilalla. Suurin osa teurastamoista edellyttää tämän ilmoituksen tekemistä sähköisen seurantajärjestelmän (Sikava tai Naseva) avulla. Nasevan ehtojen mukaan eläinlääkäri suorittaa nautatilalle terveydenhuoltokäynnin vähintään kerran vuodessa. Sikavan puitteissa emakko- tai yhdistelmäsikalaan on suoritettava vähintään neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa. Näistä yhden tulee olla terveydenhuoltosuunnitelman päivityskäynti. Lihasikalaan on suoritettava vähintään yksi terveydenhuoltokäynti kasvatuserää kohti tai neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa, jos sikala on osastoittain kertatäyttöinen. Terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri havainnoi eläinten olosuhteet ja terveydentilan. Lisäksi merkittävimmät eläinten hoitorutiinit ja tuotannon kannalta kriittiset pisteet käydään läpi. Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi terveydenhuoltosuunnitelman toteutuminen, tilan lääkekirjanpito ja kirjanpito eläinten poistojen ja sairastuvuuden syistä. Lisäksi käydään läpi tuotantotilan toimet tarttuvilta eläintaudeilta suojautumiseksi. 18

19 Eläinterveydenhuollon saatavuus on kotieläintilan tulonmuodostuksessa usein ratkaisevan tärkeätä jo tuotehintojen ja maataloustuen vuoksi. Tärkein syy terveydenhuoltopalvelujen kysynnnälle on kuitenkin se, että tuottaja haluaa terveydenhuoltoon perehtyneen eläinlääkärin asiantuntijaksi karjakohtaisten ratkaisujen tekoon päämääränä tilan taloudellisen tuloksen paraneminen eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Naseva ja Sikava jäjestelmiä ollaan voimakkaasti kehittämässä tuotannollisen terveydenhuollon suuntaan. Terveydenhuoltopalvelujen kysyntä lisännevät osaltaan myös tietyt lääkkeiden luovuttamista koskevien sääntöjen poikkeukset. Nasevaan ja Sikavaan liittyneiden tilojen lisäksi vanhempaispolven siipikarjatilat ja osa tuotantopolven kasvattamoista/kanaloista solmivat terveydenhuoltosopimuksen ja sitoutuvat kahdesti vuodessa tehtäviin terveydenhuoltokäynteihin Terveydenhuoltotyön resurssitarve Sikalat ovat kuuluneet Sikavaan noin 90-prosenttisesti jo lähes vuosikymmenen. Nautatilojen lukumäärä Nasevassa on viime vuosina kaksinkertaistunut vuoden tai parin välein ja on nyt selvästi yli puolet tiloista. Sekä nähtävissä oleva kehityskulku että elintarviketeollisuuden, viljelijäjärjestöjen ja valtionhallinnon yhdessä asettamat tavoitteet ennakoivat, että Naseva lähivuosina tulee kattamaan lähes kaikki nautatilat samaan tapaan kuin Sikava nyt kattaa lähes kaikki sikalat. Sama eläinlääkäri ei aina välttämättä tee sekä terveydenhuoltosuunnitelmaa että terveydenhuoltosopimusta. Sekä eläinlääkärit että viljelijät tarvitsevat lähivuosina täydennyskoulutusta terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa, kuten karjatason tautiseurannassa ja eläinten hyvinvoinnin arvioinnissa. Osallistumiseen täydennyskoulutukseen joka on eläinlääkärin ammatinharjoittamislain mukaan pakollista on varattava oma osansa eläinlääkärien työajasta. Lisäksi voi olla tarkoituksenmukaista varata eläinlääkärien työaikaa siihen, että he kouluttavat alueen karjanomistajia ja hoitajia. Käytännössä kuitenkin suurin osa tämän kaltaisista koulutuksista järjestetään keskusjärjestöjen toimesta. 9.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu Kiireellisen eläinlääkärinavun sisältö Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kiireelliseen eläinlääkärinapuun kuuluvat akuutisti sairaiden eläinten perustutkimus ja vähintään ensiapuluonteiset hoitotoimenpiteet. Kiireellistä eläinlääkärinapua ovat muun muassa nautojen poikimahalvaushoidot, hevosten konservatiiviset ähkyhoidot, eri kotieläinten akuutit tulehdus- ja kiputilat, ompelua vaativat haavat sekä sokin hoito, synnytysapu ja eläimen hengen pelastamiseksi välttämättömät kirurgiset leikkaukset niiltä osin, kun leikkauksia peruseläinlääkärikoulutuksella pystytään suorittamaan tavanomaisissa vastaanottotiloissa ja eläinsuojissa ilman erityistyövälineitä. Keisarinleikkaus tulee pystyä suorittamaan koirille, kissoille ja märehtijöille, ellei leikkausta tarvitsevia potilaita pystytä nopeasti lähettämään riittävän lähellä sijaitsevaan jatkohoitopaikkaan. Pieneläinten luunmurtumissa on suoritettava välttämätön immobilisaatio. Kotieläinten ja eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopettaminen eläinsuojelullisin perustein kuuluu kiireelliseen eläinlääkärinapuun. Kiireellisen eläinlääkärinavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja Kiireellinen eläinlääkärinapu virka-ajan ulkopuolella Kunnan on järjestettävä päivystyspalvelu virka-ajan ulkopuolella tarvittavaa kiireellistä eläinlääkärinapua varten yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa yhtä tai useampaa seutu- tai maakuntaa vastaavalla päivystysalueella. Seutukunnilla tarkoitetaan alueiden kehittämislaissa (602/2002) tarkoitettuja seutukuntia ja maakunnilla maakunnista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (147/1999) tarkoitettuja maakuntia. Eläinlääkintähuoltolain edellyttämien päivystysalueiden muodostaminen on kunnille pakollista, ja aluehallintovirastoilla on merkittävä rooli uuden päivystysaluejaon toteuttamisessa. Tavoitteena tulee pitää päivystysten organisoimista vähintään maakunnan kokoisilla alueilla. Seutukuntatasoa voidaan soveltaa siirtymävaiheen ratkaisuna ja poikkeuksellisissa olosuhteissa. Eteläkärjen ympäristöterveyden toiminta-alue vastaa Raaseporin seutukuntaa. Päivystysaikana tuotantoeläintapaukset ovat eläinlääkärien mukaan niin vähäisiä, että pieneläinpäivystyksen ja tuotantoeläinpäivystyksen eriyttäminen ei ole tarpeen. Kuten yllä on mainittu, on käytössä keskitetty yhteydenottopalvelu, johon aina vastaa praktikkoeläinlääkäri. Päivystys helposti leviävien eläintautien varalta on virka-ajan ulkopuolella järjestetty aluehallintovirastojen toimesta valtakunnallisesti niin, että kaksi läänineläinlääkäriä päivystää aina samanaikaisesti toinen Itäja Pohjois-Suomen alueella ja toinen Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Kulloinkin päivystävän läänineläinlääkärin saa tietää Eviran puhelinvastaajasta numerosta

20 Päivystyksen toteuttaminen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti on EHO:ssa mainittu kuntien painopistealue, johon tullaan kiinnittämään erityisesti huomioita arvioitaessa vuoden 2015 toteutumaa. 9.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet Eteläkärjen ympäristöterveyden eläinlääkinnällisenä tavoitteena on ympärivuorokautisen kiireellisen hoidon sekä kiireettömien peruseläinlääkäripalvelujen tuottaminen. Saaristoisuus huomioiden tulee matkaajan vastaanotolle olla kohtuullinen. Tavoitteena on, että virkoja hoitaa vakituinen ja pätevyyttään ylläpitävä henkilöstö. Vastaanottojen varustus mahdollistaa lääkkeiden asianmukaisen säilytyksen ja niissä on tarvittavat tilat hoidolle, hoidon odotukselle sekä sosiaalitiloja. Päivystäjälle on varattu asianmukaiset tilat yöpymisvarusteineen. Vastaanottotilojen siivous ja jätehuolto on järjestetty erikseen. Kiireettömät terveydenhuolto- ja massatyökäynnit sekä terveille eläimille suoritettavat leikkaukset on lomakauden ulkopuolella voitava varata alle kolmen viikon ja lomakaudella alle kuuden viikon sisällä yhteydenotosta Ajanvaraus Ajanvaraus Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella hoidetaan ottamalla yhteys kunkin vastaanoton eläinlääkäriin. Viranhaltijoilla on alueellinen työnjako, mutta halutessaan pieneläimen omistaja voi ottaa yhteyttä haluamalleen vastaanotolle. Keskitettyä ajanvarausta ei ole. Käytännössä kukin eläinlääkäri järjestää itse työpäivänsä kiireellisten ja ajanvarausperusteisten tehtävien suhteen. 9.5 Toimitilat Eteläkärjen ympäristöterveyden alueella on kolme vastaanottoa, joissa on perusvarustelu, mutta ei esim. röntgenlaitteistoa. Tammisaaren vastaanotolle on mahdollista asentaa röntgenlaitteisto, mutta hankinta ei ole ajankohtainen. Talousarviossa on jonkin verran varoja perusvälineistön ylläpitoon, mutta isommista hankinnoista päätetään erikseen. IT-laitteista ja ohjelmistoista vastaa Raaseporin kaupunki erillisen sopimuksen mukaisesti. Eläinlääkäreiden käytössä on ProVet-ohjelma, erillisenä tietokantana kullakin vastaanotolla. Yhteisen tietokannan hankintaa selvitetään parhaillaan. Yöpymistilat päivystävälle eläinlääkärille ovat Karjaan vastaanotolla. Peruseläinlääkäripalvelu on näin ollen saatavilla palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen. 9.6 Ostopalvelut Ostopalveluita ei käytetä normaalitilanteissa, tavoitteena on hoitaa toiminta kokonaan ilman ostopalveluja. Ulkopuolisia toimijoita käytettäessä varmistutaan palvelun tason olevan vastaava kuin kunnan vastaanotolla, että taksat vastaavat kunnallisia taksoja sekä eläinlääkärin oikeudesta harjoittaa ammattiaan. Palveluista käytettyä palautetta käytetään kuten yksikön omasta toiminnasta saatua palautetta. 9.7 Perustason ylittävät palvelut Erikoiseläinlääkäripalvelut Kunta voi halutessaan järjestää erikoiseläinlääkäritason palveluja, mutta eläinlääkintähuoltolaki ei siihen velvoita. Eteläkärjen ympäristöterveydeltä ei edellytetä erikoiseläinlääkäritason palveluita, vaikka Tammisaareen sijoitettu eläinlääkäri onkin tuotantoeläinten terveyden ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri. Alueen elinkeinorakenne huomioidaan yhteistoiminta-alueen eläinlääkäreiden keskinäisessä työnjaossa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa Remissiomahdollisuudet Hevosten ja pieneläinten suhteen kunnan tulisi pyrkiä turvaamaan perustasoa vaativampien eläinlääkäripalvelujen saatavuus vaativaa jatkohoitoa tarvitsevien potilaiden kohdalla sopimalla lähetemenettelystä yksityisten hevos- ja pieneläinklinikoiden tai Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Eteläkärjen ympäristöterveydellä ei ole sopimuksia muiden klinikoiden kanssa, mutta käytännössä eäinlääkäri voi aina remittoida hevosen Hyvinkään hevossairaalaan tai pieneläimen Yliopistolliseen eläinsairaalaan. Tämä vaatii käytännössä aina remissin Laboratoriopalvelut Yksityisten näytteiden omistaja saa itse päättää käyttämästään laboratoriosta. Viranomaisnäytteisiin käytetään akkreditoituja laboratorioita, kuten Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriota (esim. 20