Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Transkriptio

1 Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

2 Kahdeksan vesienhoidon toimijan yhteistyöhanke Tavoitteena vesiin ja vesienhoitoon liittyvän tiedon julkaisu verkkoon. Myös koulutusta: työpajoja ja infotilaisuuksia vesistöaiheista: vesien tila, vesienhoito, vesistötiedonlähteet. Toiminta yhteistyössä valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kanssa. Toimijat: Pyhäjärvi-instituutti; Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö; Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto; Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys; Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö; Vantaanjoen ja Helsingin Seudun vesiensuojeluyhdistys; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys; Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Toteutus ESR-rahoituksella (Manner-Suomen ESR-ohjelma / Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset). Miten järvi toimii? on Yhteisillä vesillä -hankkeen päätösjulkaisu. Teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

3 valokuva: Päivi Laine

4 Järviekosysteemin keskeisiä osia 1. Ravinnepitoisuus määrittelee rehevyystason Klorofylli a -pitoisuus mittaa yhteyttävän kasviplanktonin määrää ja kuvaa järven rehevyystasoa Yleensä järviekosysteemissä fosfori toimii kasvua säätelevänä minimiravinteena Ulkoinen, järven valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus on keskeisin rehevöitymistä edistävä tekijä Järven sisäinen ravinteiden kierto (ravinteiden sitoutuminen ja vapautuminen pohjasedimenttiin, kasvillisuuteen ja eläimistöön) ja ulkoinen kuormitus vaikuttavat rehevöitymiseen 2. Ravintoverkon rakenne Kalat eläinplankton kasviplankton Järven ravintoverkon rakenne vaikuttaa ravinteiden kiertoon ja sisäisen kuormituksen (ravinteiden vapautumisen sedimentistä) voimakkuuteen.

5 Vedenpinta Valaistu avovesi, missä tapahtuu perustuotanto, vesien sekoittuminen ja tuulen aiheuttamat vesien liikkeet Rantavyöhyke: ulottuu rannasta sinne asti, missä ei ole valaistusta kasveille tai niihin kiinnittyville leville enää riittävästi saatavilla Valoton pohja, missä järven pintaan tulevasta auringonvalosta on enää jäljellä 1 % (kompensaatiotaso). Valottoman pohjan alueella tapahtuu sedimentoituminen ja hajotustoiminta ja se toimii järven ravintovarastona

6 Ravintoverkon rakenne Ravintoverkko muodostuu ravintoketjuista, joissa on Tuottajia (kasvit ja levät), kuluttajia (eläimet) ja hajottajia (bakteerit, sienet) Tuottajat: Tuottavat auringon valosta ja ravinteista energiaa ekosysteemiin Kuluttajat: Kuluttavat energiaa syömällä tuottajia ja toisia kuluttajia (pedot) Hajottajat: Hajottavat kuolleita eliöitä ja kasveja sekä kierrättävät ravinteita ekosysteemissä

7 RAVINTEET VESIKASVIT KASVIPLANKTON LEVÄ ELÄINPLANKTON VESIKIRPPU IHMINEN Ravintoverkko PETOKALA HAUKI PLANKTIVORIKALA MUIKKU

8 Huippupedot Pyhäjärven huippupedot muikkua saalistamassa valokuva: Pyhäjärvi-instituutin arkisto

9 Järven sisäisen kuormituksen vähentäminen Ravinteita voidaan poistaa Ruoppaamalla L [ei sovellu kuin erityistapauksiin] Niittämällä vesikasvillisuutta LJ[voi toimia hyvin tai huonosti] Poistokalastuksella eli hoitokalastuksella. Hoitokalastuksella voidaan vaikuttaa kalakannan rakenteeseen ja edelleen vedenlaatuun. Tavoitteena kalasto, jossa vähemmän planktivoreja ja pohjan pöyhijöitä enemmän petokaloja. Sisäistä kuormitusta voidaan vähentää myös hapetuksella; hapenpuute aiheuttaa pohjaan sitoutuneiden ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä.

10 Kalat valokuvat ja piirrokset: Pyhäjärvi-instituutin arkisto

11 Perinteistä talvinuottausta Pyhäjärvellä valokuva: Pyhäjärvi-instituutin arkisto

12 1. Ravintoketjun kautta Eläinplanktonia syöviä kaloja paljon, vesikirppuihin (eläinplankton) kohdistuu voimakas saalistuspaine Vesikirput saaliina, määrä vähenee Levien (kasviplanktonin) määrä kasvaa, koska vesikirppuja liian vähän kontrolloimaan sitä. Kalastuksella vähennetään planktivoreja, eläinplanktonin määrä kasvaa ja levien määrä vähenee.

13 2. Ravinteiden poiston kautta Pyydettyjen kalojen mukana poistuu järvestä sinne jo kertynyttä fosforia Esim. Säkylän Pyhäjärvessä jopa 26 % vuosittaisesta fosforikuormituksesta poistuu vuotuisen kalansaaliin mukana! Lähivalumaalueelta +24 % Kalojen mukana poistuu - 26 % Eurajoen kautta - 18 % Järveen jää 56 % Ilmasta + 10 % Pyhäjoesta +12 % Yläneenjoesta +54 %

14 3. Pohjan pöyhinnän kautta Pohjan läheisyydessä elävät ja ruokailevat kalat pöyhivät pohjaa. Samalla pohjasta vapautuu ravinteita veteen.

15 Järven eläinplankton Valokuvat: Jouko Sarvala

16 Äyriäiseläinplankton: vesikirppuja Bosmina coregoni Bosmina longirostris Valokuvat: Jouko Sarvala

17 Äyriäiseläinplankton: vesikirppuja Daphnia cristata Daphnia galeata Valokuvat: Jouko Sarvala

18 Äyriäiseläinplankton: hankajalkaisia Cyclopoida: liikkuvat syöksähdellen, ottavat ravintonsa siepaten Calanoida: uivat jatkuvasti Eudiaptomus graciloides Calanoida (keijuhankajalkaiset) Thermocyplops oithonoides Cyclopoida (kyklooppihankajalkaiset) Valokuvat: Jouko Sarvala

19 Kasviplankton Valokuvat: Kristiina Vuorio

20 Levät ja niiden merkitys Alkeellisia eliöitä, jotka tuottavat kasvien tavoin yhteyttäessään happea Leviä esiintyy vedessä, puiden rungoilla, kallioilla, maaperässä, jäässä Tarvitsevat ravinteita kasvuun ja lisääntymiseen pääosassa fosfori ja typpi Planktonlevät eli kasviplankton vapaasti vedessä keijuvat leviä yksisoluisia tai useamman leväsolun muodostamia leväyhdyskuntia Kehittyneemmät, monisoluiset levät ns. makrolevät ei juuria, varsia tai lehtiä

21 Kasviplanktonryhmiä nielulevät panssarisiimalevät tarttumalevät kultalevät piilevät limalevät viherlevät ruskolevät punalevät sinilevät Pallosinilevää (Gloeotrichia echinulata) mikroskoopilla katsottuna.

22 Sinilevät Mikroskooppisen pieniä syano- eli sinibakteereja, jotka pystyvät yhteyttämään levien ja kasvien tavoin Maapallon vanhimpia eliöitä Useat sinilevälajit pystyvät käyttämään ilmakehästä veteen liuennutta typpeä hyödykseen menestystekijä typen vähentyessä Viihtyvät parhaiten ravinteikkaissa ja lämpimissä vesissä Osa sinilevistä myrkyllisiä

23 Levien vuosirytmi järvessä Kevätkukinta (kasviplanktonin keväinen massaesiintyminen) alkaa heti jäiden lähdettyä huhtitoukokuussa kevätkukinta pääosin pii- ja panssarisiimaleviä vesi voi värjäytyä ruskeaksi tai punertavaksi myös kultaleviä tärkeä ilmiö kierrättää ravinteita vesiekosysteemissä hiipuu kun pintaveden ravinteet ehtyvät Sinilevät jatkavat alkukesällä kasvuaan syvällä vedessä Loppukesällä vesien lämmettyä sinilevät kohoavat kaasurakkuloidensa avulla kohti pintaa ja valoa - massaesiintymää sanotaan sinileväkukinnaksi. Loppukesällä myös panssarisiimalevät aiheuttavat kukintoja.

24 Mitä levät kertovat vesistöstä? Levät reagoivat helposti vedenlaadun muutoksiin Veden laadun huononemisesta kertovat: sinileväkukintojen lisääntyminen rihmamaisten rusko- ja viherlevien sekä suolilevän lisääntyminen Leväkukintojen runsastuminen ei aina yksiselitteisesti viittaa rehevöitymiseen. Syynä voi olla myös tasapainosuhteiden muutokset lajistossa ravintoverkon peto-saalissuhteiden vaihtelut Levätilanteen seuranta: klorofylli a -määritykset, biomassan laskenta ja lajisto, silmämääräinen tarkkailu (esim. valtakunnallinen leväseuranta)

25 Pohjaeläimet Järven pohjassa tai muulla alustalla eläviä selkärangattomia Hyönteisiä, nilviäisiä, äyriäisiä Käyttävät ravinnokseen kasvillisuutta, bakteereja ja leviä Lajiston muutos kuvaa hyvin vesistössä tapahtuvia muutoksia (indikaattorilajit) Valokuvat: Tero Forsman, Ville Kangasniemi

26 Järven pohjaeläimiä Valokuvat: Ville Kangasniemi & Tero Forsman

27 Kasvit Keskeinen ja tärkeä osa järviekosysteemiä Muodostavat suojapaikkoja ja lisääntymis- ja ruokailualueita eläimille. Vähentävät eroosiota sitomalla pohjaa ja rantaa Käyttävät ravinteita ja vähentävät siten sinilevien käyttöön päätyvien rakennusaineiden määrää Tietyt lajit saattavat edistää umpeenkasvua ja haitata virkistyskäyttöä sankkoina kasvustoina

28 Rantakasveja

29 Vesikasveja Valokuvat: Pyhäjärvi-instituutin arkisto

30 Vesikasvillisuuden poistoa Valokuvat Pyhäjärvi-instituutin arkisto

31 Ravinnekuormituksen hallinta Järven ravinnekuormitus syntyy monista lähteistä

32 Rehevöitymisen torjunta Suurin osa kuormituksesta (kg) tulee maataloudesta ja luonnon omana huuhtoumana (valuma-alueelta tuleva luonnollinen ravinnekuormitus). Merkittävä osuus on myös metsätaloudella, teollisuudella ja ennen kaikkea haja-asutuksen jätevesillä. Rehevöitymiskehitystä voidaan hidastaa puuttumalla kuormitukseen ja vähentämällä kasvua aiheuttavien ravinteiden määrää. Jokaisen on osallistuttava talkoisiin rehevöitymisen torjunnassa.

33 Keinoja maatalouden vesiensuojeluun Eroosion torjunta Suojakaistat ja -vyöhykkeet Maan rakenteesta huolehtiminen Ravinteiden hyötykäyttö Kasteluvesien kierrätys Lannan hyötykäyttö Ravinnetaselaskelmat Maatalouden ympäristötukijärjestelmä

34 Valuma-alueen mahdollisia vesiensuojelutoimenpiteitä: suojakaistat, laskeutusaltaat, suodattimet. Valokuvat Pyhäjärvi-instituutin arkisto

35 Suojavyöhykkeet vähentävät maa-aineksen ja ravinteiden kulkeutumista pelloilta. Valokuvat Pyhäjärvi-instituutin arkisto

36 Metsätalouden vesiensuojelu Kuormitusta syntyy erityisesti metsien ojituksista ja metsälannoituksista Keinoja Vaihtoehtoiset, vähemmän kuormittavat työtavat Aktiiviset vesiensuojelutoimet (kaivuukatkot, lietekuopat, laskeutusaltaat, pintavalutuskentät, suojavyöhykkeet)

37 Haja-asutuksen jätevedet Kotitalouksien jätevedet on puhdistettava ennen niiden johtamista luontoon. Jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät. Käsittelymenetelmiä: suodatus, saostus, ilmastus, biologinen käsittely, kuljetus puhdistamolle.

38 Elinkeinotoiminta Teollisuuden jätevedet Kaivokset Kalankasvatus Matkailu Kestävä toimintatapa elinkeinotoiminnassa on kaikkien etu!

39 Uhkakuvana ilmastonmuutos? Ilmastonmuutoksen myötä talvet leudontuvat ja sadanta lisääntyy Þ ravinnekuormitus kasvaa kun valunta kasvaa Þ virtaamahuiput tapahtuvat talvella Nykyiset kasvillisuuspeitteeseen perustuvat vesiensuojelukeinot eivät tehoa talviaikaan, jolloin kasvillisuutta ei ole sitomassa ravinteita. Kehitettävä uusia menetelmiä valuma-alueen kuormituksen vähentämiseen. Tyypillinen virtaamakuvio leutona talvena

40 Leutona ja sateisena talvena virtaamahuiput kasvavat. Valokuva Pyhäjärvi-instituutin arkisto

41 Vesienhoito on viestintää Vesienhoito on myös tiedon jakamista, tiedon keräämistä, tiedon jalostamista. Viestinnän ja yhdessä tekemisen kautta sosiaalinen pääoma kasvaa ja vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamismahdollisuudet paranevat. Viestinnän kanavat on valittava kohderyhmän mukaan: olennaista sekä viestin sisältö että viestin viejä ja viestintätapa. Riittävä viestintä heti vesienhoidon prosessien alusta lähtien tärkeää. Kaikki mukaan vesienhoitotyöhön!

42 Vesistötieto Tieteellinen tieto Yleistettävissä olevaa tietoa Paikallinen hiljainen tieto Paikkaan sidottua tietoa Molemmilla on paikkansa

43 Mistä voi löytää tietoa vesistä ja vesienhoidosta? Vedenlaatutietoa: ympäristöhallinnon tietopalvelu OIVA ja vedenlaaturekisteri HERTTA: wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Ympäristöhallinnon vesien tila -sivut: ymparisto.fi/fi-fi/kartat_ja_tilastot/vesien_tila Järvi&Meriwiki: Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto: ymparisto.fi/vesistokunnostusverkosto Vesiensuojeluyhdistykset: vesiensuojelu.fi ja niiden vesistötietosivut: vesientila.fi; kvvy.fi/vedenlaatu; vesiensuojelu.fi/skvsy/palvelut/; vhvsy.fi/; Järvien suojeluyhdistykset, säätiöt ja vastaavat organisaatiot, esim. puhdasvesijarvi.fi; pyhajarvensuojelu.net; vanajavesi.fi; tuusulanjarvi.org/ Ympäristöhallinnon vesienhoitosuunnitelmat: ymparisto.fi/vesienhoito ELY-keskusten sivut ely-keskus.fi/, kuntien verkkosivut Oppaita vesistötiedon tulkintaan: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Opasvihkonen kvvy.fi/opasvihkonen.pdf; Vanajavesikeskuksen vedenlaatuopas vanajavesi.fi/onnimonni/wpcontent/uploads/2014/02/vvk_vedenlaatuopas_vedos_ pdf