Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintaohjeet kriisi-, onnettomuus ja ongelmatilanteisiin
|
|
- Laura Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintaohjeet kriisi-, onnettomuus ja ongelmatilanteisiin SISÄLTÖ I OPISKELIJAYHTEISÖSSÄ TAPAHTUVAT KRIISIT 1. Onnettomuus, väkivalta tai uhkaavat tilanteet 2 2. Häirintä tai kiusaaminen 3 3. Itsemurhan uhka ja kuolema 4 II OPISKELIJAN ELÄMÄÄ 1. Opiskeluvuodet elämänvaiheena Itsenäistymisvaikeudet Henkilökohtaisen elämän menetykset ja järkyttävät tapahtumat 6 2. Opiskeluvaikeudet 7 3. Toimeentulo 8 4. Päihteet ja huumeet 9 5. Syrjäytyminen ja yksinäisyys 10 YHTEYSTIETOJA Kirjoittajat: Riitta Peura (psykologi), Ari Savuoja (yliopistopastori), Heidi Vatja (sosiaalipoliittinen sihteeri) Kansi: Jari-Pekka Kaleva, kannen kuva Marko Taivalkoski
3 I OPISKELIJAYHTEISÖSSÄ TAPAHTUVAT KRIISIT 1. Onnettomuus, väkivalta tai uhkaavat tilanteet Näissä ohjeissa esitellään toimintaohjeet lyhykäisesti, tarkemmat ohjeet löytyvät esim. Oulun yliopiston toimintaohjeista onnettomuus- ja vaaratilanteissa, jotka jaetaan myös ainejärjestöille ja killoille. - sairaus- ja onnettomuustapauksissa on hyvä toimia seuraavien ohjeiden mukaan: arvioi tilanne, tilaa tarvittaessa ambulanssi (112), anna hätäensiapua. Tapaturmista on hyvä tiedottaa myös yliopistoa ja tarvittaessa ylioppilaskuntaa. - tulipalon sattuessa pelasta vaarassa olevat ihmiset, hälytä palokunta (112), sammuta palo mahdollisuuksien mukaan lähimmällä alkusammuttimella ja sulje ovet sekä ikkunat, opasta palokunta palokohteeseen ja vie vaaralliset aineet ja kaasupullot pois palokohteen lähistöltä. - joutuessasi kasvotusten väkivaltaisen tai aggressiivisen ihmisen kanssa on maltti valttia! Puhu rauhallisesti äläkä provosoi tilannetta ja yritä saada joku tueksesi tilanteeseen. - ilmoita aggressiivisesta henkilöstä poliisille ja vahtimestareille 2
4 2. Häirintä tai kiusaaminen Yliopisto on julkaissut toimintaohjeet sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta sekä työpaikkakiusaamisesta. Alla lyhyt toimintaohjeistus, perusteellisemmat ohjeet jaetaan ainejärjestöille ja -killoille ja ne löytyvät myös osoitteesta - sukupuolista häirintää on ei-toivottu ja yksipuolinen fyysinen tai sanallinen käyttäytyminen, joka on häirinnän kohteeksi joutuvasta epämiellyttävää ja loukkaavaa - häirintä voi ilmetä mm. sukupuolisesti vihjailevina eleinä tai ilmeinä tai fyysisenä kosketteluna - kiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi henkilön opiskelu- ja elämäntilanteita loukkaavana käytöksenä, henkilön sosiaalisten suhteiden rajoittamisena tai henkilön terveyden uhkaamisena Miten toimia -> - kerro häiritsijälle tai kiusaajalle, miltä hänen toimintansa tuntuu ja pyydä häntä lopettamaan - jos häirintä jatkuu, ilmoita asiasta laitoksen johtajalle tai dekaanille (jos kyseessä henkilökunnan edustaja) tai ylioppilaskunnan tai yliopiston yhteyshenkilöille. Ylioppilaskunnan tasa-arvoyhdyshenkilöt vaihtuvat aika ajoin ja heidän yhteystietonsa löytyvät ylioppilaskunnan nettisivuilta. Pysyvänä yhteyshenkilönä toimii sosiaalipoliittinen sihteeri, soposihteeri@oyy.fi, p jos et pysty puhumaan asiasta kasvotusten tai lähipiirissäkään kenenkään kanssa, voit soittaa esim. Kiusattujen Tuki ry:n auttavaan puhelimeen, p
5 3. Itsemurhan uhka ja kuolema Itsemurhalla uhkaaminen - kun joku kertoo tai vihjaa tekevänsä itsemurhan, ota se aina vakavasti, se on hätähuuto - sama voi ilmetä myös erityisenä masentuneisuutena tai vetäytymisenä - saata henkilö YTHS:n mielenterveyspuolen, Oulun kaupungin mielenterveyspäivystyksen, seurakunnan työntekijän tms. palveluiden piiriin, jossa hän voi alkaa purkaa elämänsä tuskaa Yhteystietoja: -YTHS: mielenterveyden ajanvarauspuhelin p , päivystävän terveydenhoitajan puhelinneuvonta klo , p , - yliopistopastori, p , yliopistopastori@oulu.fi, Kuolema (odottamaton ja äkillinen) Opiskelijan kuolema ei kosketa vain lähiomaisia, vaan se on myös kuolleen normaaliin arkipiiriin kuuluneiden ystävien ja opiskelukavereiden asia: käsittelemätön kuolema jäytää työ- ja opiskeluyhteisön ilmapiiriä. Aika ei paranna haavoja! Miten toimia -> - kun kuulet tai saat muuten selville, että laitoksellasi tai lähipiirissäsi joku opiskelija on juuri kuollut, ota yhteys laitoksen henkilökuntaan, ainejärjestöön ja/tai opiskelukavereihin, halutessasi yliopistopastoriin ja tarvittaessa ylioppilaskuntaan ja varmista, ollaanko asiasta tietoisia ja onko kyseiselle kurssille tai laitokselle järjestetty kriisijälkipuinti. (Jälkipuinnissa kaikille kerrotaan mitä on tapahtunut ja kaikki saavat turvallisesti purkaa tuntemuksiaan.) - apua kriisijälkipuinnin järjestämiseen voi kysyä yliopisto-pastorilta, Oulun kriisikeskuksesta tai OYS:sta (yhteystiedot alla) - suruliputuksesta, muistohetkestä, hautajaisiin osallistumisesta jne. sovitaan aina erikseen omaisten ja papin kanssa Yhteystietoja: - yliopistopastori p , yliopistopastori@oulu.fi kriisiapua: - Oulun kriisikeskus, p , - OYS:n psykiatrian klinikan päivystys, p
6 II OPISKELIJAN ELÄMÄÄ 1. Opiskeluvuodet elämänvaiheena Opiskeluvuodet tuovat isoja muutoksia nuoren elämään. Opiskeluvuosina muutetaan kotoa, itsenäistytään ja irtaannutaan vanhemmista. Uusien ihmis- ja parisuhteiden luomisen ja perheen perustamisen lisäksi aletaan luoda myös omaa opiskelu- ja ammatillista uraa. Itsenäistymisvaikeudet - riippuvuus vanhemmista, vaikeus ottaa vastuuta omista asioista - vapauden huumaa arki saattaa muuttua pelkäksi viihteeksi - jos uusia ihmissuhteita ei löydy liiallinen yksinjääminen, masennus Miten toimia -> - tärkein opiskelun alkuvaihetta helpottava tekijä on kanssakäyminen samassa tilanteessa olevien kanssa pienryhmätoiminta, tuutortoiminta - toive tutustua muihin opiskelijoihin lähteminen mukaan porukoihin ja yhteiseen toimintaan - vertaistuki ei aina yksistään riitä, jos mukana on enemmän henkilökohtaisia vaikeuksia, jotka voivat näkyä ahdistuneisuutena tai masennuksena ohjaus YTHS:n palveluihin, jo muutamakin keskustelukerta voi auttaa! Lisätietoja ja ohjeita esim. masentuneen auttamiseen voi katsoa YTHS:n sivuilta (->terveystietoa a-ö). 5
7 Henkilökohtaisen elämän menetykset ja järkyttävät tapahtumat Menetykset kuuluvat elämään, mutta joskus ne tai jo menetyksen uhka voivat järkyttää mielen tasapainoa ja vaikeuttaa psyykkistä ja sosiaalista selviytymistä. Esimerkkejä menetyksistä: - seurustelusuhteen katkeaminen, avo- tai avioero, vanhempien avioero - oma tai läheisen ihmisen vakava sairastuminen, onnettomuus tai väkivallan kohteeksi joutuminen - vanhemman, lähisukulaisen tai ystävän kuolema - oma syyllistyminen kuolemantuottamukseen tai onnettomuuteen (esim. liikenneonnettomuus) Miten toimia -> - jos ystäväsi tai opiskelutoverisi on kohdannut menetyksen kuunteleminen auttaa, anna hänen puhua menetyksestään ja siihen liittyvistä tunteista - mikäli ystävän apu ei riitä ohjaus esim. YTHS:n palveluihin tai opiskelijoiden kriisikeskus Nyytin virtuaalipalveluun - parisuhdeasioissa voi kääntyä myös seurakunnan perhe-neuvonnan puoleen, ajanvaraus p , 6
8 2. Opiskeluvaikeudet - yliopisto-opiskelu eroaa huomattavasti lukio-opiskelusta ja sopeutuminen uuteen opiskelukulttuuriin voi alussa tuottaa vaikeuksia ja viedä aikaa - opiskelija saattaa opintojen edetessä törmätä opiskelumotivaation katoamiseen, esimerkiksi lopputyötä tehdessään - epäilykset oikean opiskelualan valinnasta mietityttävät jossain vaiheessa opiskeluja lähes jokaista opiskelijaa - stressi ja väsymisen uhka eivät ole vain muotisanoja tai -ilmiöitä, vaan todellinen ongelma, joka usein johtuu sekä ulkoisista paineista että opiskelijan itseensä kohdistamista liiallisista odotuksista opintojen suhteen Miten toimia -> - suunnitelmallisuus auttaa opintojen eteenpäin viemisessä. Lisävinkkejä siihen voi hakea esimerkiksi seuraavilta sivuilta apua ja vinkkejä voi saada myös esimerkiksi laitoksilla ja osastoilla toimivista opintopiireistä, henkilökunnalta ja lukuisilta aihetta käsitteleviltä nettisivustoilta opiskelualan valinnasta voi käydä keskustelemassa esimerkiksi ammatinvalintapsykologin kanssa (ajanvaraus työvoimatoimistosta, Oulun työvoimatoimiston puh ) - stressiä ja väsymistä voi ehkäistä esim. arvioimalla omien odotustensa kohtuullisuutta ja opiskelujen suunnitelmallisuutta, mutta voi myös yrittää vaikuttaa oman oppiaineensa opintojen organisointiin kokonaisuudessaankin - yhteyttä voi ottaa myös veturi-vertaistuutoreihin, jotka toimivat yliopistolla ainakin keväällä 2005 > 7
9 3. Toimeentulo Opiskelija tarvitsee rahaa elääkseen siinä missä kuka tahansa. Opiskelijan ensisijainen toimeentulon lähde on opintotuki, johon on tulorajojen puitteissa oikeutettu jokainen perustutkintoopiskelija. Opintotuki ei kuitenkaan ole opiskelijalle ainoa toimeentulon turva. - ansiotyö on yleinen keino rahoittaa opiskelua ja elämistä. Töitä etsiessään kannattaa kääntyä ainakin yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelujen, työvoimatoimiston ja netissä toimivien rekrytointisivustojen puoleen. Työhallinnon sivuilta löytyy linkkikokoelma useisiin rekrytointipalveluihin Yliopiston ohjaus- ja työelämäpalvelut tavoittaa yliopistolta sekä netistä osoitteesta - jos ei saa töitä eikä opiskelu esimerkiksi kesäaikana onnistu, voi opiskelija hakea toimeentulotukea kaupungilta. Opiskelijoilta kuitenkin yleensä edellytetään myös opintolainan nostoa, ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Asiasta löytyy lisätietoa Oulun kaupungin nettisivuilta - päätoiminen opiskelu on opiskelijan työtä, josta voi jäädä sairauslomalle. Jos sairaus kestää enintään kaksi kuukautta, voi jatkaa opintotuen nostoa, mutta sairauden pitkittyessä kannattaa hakea sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa haetaan KELAlta ja sitä varten tarvitaan lääkärinlausunto. Saadakseen sairauspäivärahaa on opintotuki lakkautettava ja se voidaan tehdä ainoastaan kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen. Lisätietoja: - Tilapäiseen rahapulaan löytyy apua esimerkiksi ylioppilaskunnan vippikassasta, josta ylioppilaskunnan jäsen voi saada kerrallaan 200 euron lainan kahta takaajaa vastaan. Lainan voi ottaa kerran neljän kuukauden aikana. Lisätietoja ylioppilaskunnan nettisivuilta, >opiskelijaedut 8
10 4. Päihteet ja huumeet - alkoholin on perinteisesti katsottu kuuluvan opiskelijakulttuuriin, mutta ilman sitäkin pärjää. Joillakin kohtuukäyttö saattaa karata käsistä ja alkoholin käytöstä voi muodostua ongelma. Liiallisen alkoholinkäytön raja ei ole yksiselitteinen, mutta yhtenä mittarina voi pitää suurkulutuksen alarajana miehillä 24 pulloa ja naisilla 16 pulloa keskiolutta viikossa (tai 1 3/4 pulloa kirkasta viinaa miehillä ja 1 1/5 pulloa naisilla). Alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota viimeistään silloin, jos ympärillä olevat ihmiset alkavat huomautella asiasta. - omaa alkoholinkäyttöään voi mitata useiden testien avulla, joita löytyy muun muassa netistä osoitteista: Alkoholinkäyttöön löytyy seuranta- ja hallintaohjeita myös osoitteesta: - huumeidenkäytön tunnusmerkkejä voi olla vaikea havaita varsinkin jos ei ole tuntenut käyttäjää pidempään. Muutamina tunnusmerkkeinä voi pitää mm. sekavuutta, humalaa muistuttavaa tilaa ilman alkoholin käyttöä, pistosjälkiä, mielialamuutoksia tai negatiivisia muutoksia pysyvissä luonteenpiirteissä Miten toimia -> - mikäli huomaa tai epäilee kaverillaan olevan päihde- tai huumeongelman, kannattaa asiaan jollain tavalla puuttua. Tukea voi antaa monella tapaa, esimerkiksi kuuntelemalla sekä neuvomalla ja kannustamalla hoitoon hakeutumisessa. Kaveria ei kannata jättää yksin! - YTHS opastaa tarvittaessa ongelman hoidossa eteenpäin, mutta Oulussa apua päihdeja huumeongelmiin voi hakea myös seuraavista paikoista: - Oulun A-klinikka (Yli 25-vuotiaille, Mäkelininkatu 43, p ) - Nuorten päihde- ja huumeasema Redi64 (Alle 25-vuotiaille, Mäkelininkatu 43, p , ) - lisätietoja voi katsoa netistä esim. osoitteista:
11 5. Yksinäisyys ja syrjäytyminen - kun huomaat jonkun opiskelijan jäävän lähes täysin ilman sosiaalisia kontakteja, ota häneen yhteyttä ja kysele kuulumisia. Jos hän tuntuu tarvitsevan apua, keskustele siitä hänen kanssaan (taustalla voi olla alkoholi- tai huumeongelma, fyysinen sairaus tai psyykkiset ongelmat). Voit myös yksityisesti miettiä asiaa oman ystäväsi kanssa (täysi-ikäisen elämään voi ulkopuolinen varsinaisesti puuttua vasta kun hän on välittömässä hengenvaarassa). - aine- ja harrastejärjestöjen sekä kiltojen kannattaa järjestää monipuolisia ja vaihtoehtoisia myös päihteettömiä ja liikunnallisia tapahtumia, jotta mahdollisimman monelle opiskelijalle taattaisiin mahdollisuus lähteä mukaan toimintaan - yliopisto-opiskelijoille on tarjolla reilusti harrastusmahdollisuuksia niin liikunnan kuin muunkin vapaa-ajan merkeissä. Liikunnallisista mahdollisuuksista löytyy tietoa osoitteesta: Tietoa yliopistolla toimivista harrastejärjestöistä löytyy ylioppilaskunnan sivuilta >linkit 10
12 Yhteystietoja tiivistetysti: Häirintä- tai kiusaaminen - ylioppilaskunnan yhteyshenkilöt, sosiaalipoliittinen sihteeri: sopo-sihteeri@oyy.fi p / kiusattujen tukipuhelin p Itsemurhan uhka - yliopistopastori, p , yliopistopastori@oulu.fi - Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut: Keskustan, Höyhtyän, Kontinkankaan ja Myllyojan terveysasemien alueilla asuvat: asiakaspalvelu p , päivystys Uusikatu 44, p Tuiran, Kaijonharjun ja Rajakylän terveysasemien alueilla asuvat: asiakaspalvelu p , päivystys Kangastie 16, p YTHS (yhteystiedot lopussa) Kuolemantapaus ja kriisijälkipuinti - yliopistopastori p Oulun kriisikeskus p , - OYS:n psykiatrian klinikan päivystys p ylioppilaskunnan pääsihteeri paasihteeri@oyy.fi / tai sosiaalipoliittinen sihteeri soposihteeri@oyy.fi / Päihteet - YTHS - Oulun A-klinikka (Yli 25-vuotiaille, p ) - Nuorten päihde- ja huumeasema Redi64 (Alle 25-vuotiaille, p , ) YTHS - lääkärin ajanvaraus (klo 8-15) p terveydenhoitajan neuvontapuh. (klo ) p mielenterveyden ajanvaraus (klo 8-13) p (verkkoneuvonta, terveystietoa a-ö) Muita yhteystietoja - Oulun seudun mielenterveysseuran tukipuhelin arkielämän ongelmiin maanantaisin klo 18-21, p opiskelijoiden kriisikeskus Nyyti ry -
3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille
1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269
LisätiedotLIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA
LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen
LisätiedotKeski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI
Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.
LisätiedotOppilaitoksen kriisivalmius
1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.
LisätiedotVAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE
VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotPIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN
1 PIENEN YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA [NIMI] NORMAALIOLOJEN JA POIKKEUSOLOJEN ONNETTOMUUKSIA SEKÄ UHKATILANTEITA VARTEN Suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslakiin (2004 8 ja 9 ) ja pelastustoimesta
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
Lisätiedot1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008
Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.
LisätiedotHuumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät
Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.
K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.
LisätiedotHÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.
HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA
LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotKRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO
KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotEURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA
1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan
LisätiedotLAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS
LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotPuhutaanko alkoholin käytöstäsi?
Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotAjatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
LisätiedotTURVALLISUUSSUUNNITELMA
TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotSurun kohdatessa. Opas vainajan omaisille
Surun kohdatessa Opas vainajan omaisille Tilaa muistiinpanoille: Teitä on kohdannut suru. Kuoleman tapahduttua on surunkin keskellä ryhdyttävä käytännön toimiin. Toivomme tämän oppaan auttavan teitä käytännön
LisätiedotOpiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi
Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja, Seinäjoki, 17. 18.2.2016 Leena Tuuttila ja Päivi Kohta 1 Nyyti ry Perustettiin 22.11.1984 Helsingin
LisätiedotMENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys
MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009-2011
Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani
LisätiedotVertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015
Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotTOIMINTAMALLI OPISKELUSSA ESIINTYVIIN EPÄASIALLISEN KOHTELUN JA HÄIRINNÄN TILANTEISIIN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA
TOIMINTAMALLI OPISKELUSSA ESIINTYVIIN EPÄASIALLISEN KOHTELUN JA HÄIRINNÄN TILANTEISIIN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA MITÄ EPÄASIALLINEN KOHTELU ON? Epäasiallinen kohtelu on toistuvaa kiusaamista, häirintää,
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotJOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007
JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN Petri Sjöblom 3.4.2007 "Everything that is really great and inspiring is created by the individual who can labour in freedom" A.Einstein BUT: Can there be
Lisätiedot"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5
"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.
LisätiedotToimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi. Toukokuu Lakimiesliitto
Toimintaohjeet seksuaalisen häirinnän estämiseksi Toukokuu 2018 Lakimiesliitto Taustaa Lakimiesliiton tekemän kyselyn (2018) mukaan työelämässä häirintää on omakohtaisesti kohdannut 26 % naisista ja 5
LisätiedotErilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto
Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään
Lisätiedot1. Kriisiryhmän perustehtävä
Tämä OAMK/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje sekä kriisiryhmän postituslista päivitetään vuosittain lokakuussa. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotMIELELLÄ ON VÄLIÄ! Nyyti vinkkaa: Mielellä on väliä!
Page 1 of 5 MIELELLÄ ON VÄLIÄ! Meillä jokaisella on mielenterveys. Mielemme hyvinvointi vaihtelee päivittäin. Opiskelun ja arjen kiireissä stressiä saattaa kertyä liialti. Tällöin on tärkeää pysähtyä miettimään
LisätiedotOpiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ
Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...
LisätiedotLapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007
Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö
Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena selvittää opiskelijoiden rahantuloa,
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotKUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY
KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotNÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ
NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA
LisätiedotSuutarinkylän koulun päihdetoimintamalli
2018 Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli 2018-2019 YHTEISÖLLINEN HYVINVOINTIRYHMÄ TUPAKKATUOTTEET 1. Oppilas käyttää tupakkatuotteita koulun alueella Tupakkatuotteiden käyttö ja hallussapito ovat
LisätiedotHenkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti
Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5
Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotVUOSIRAPORTTI Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura. mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin
VUOSIRAPORTTI 2018 Susanna Winter Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Suomen Mielenterveysseura /kriisipuhelin Vuonna 2017 avioeroon päättyi 13 485 avioliittoa, hieman edellisvuotta vähemmän. (Tilastokeskus)
LisätiedotSopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014
Sopo-koulutus Järjestöseminaari 1.2.2014 Veera Ylimaunu Hallituksen jäsen Sosiaalipolitiikka, kuntapolitiikka, ylioppilaskylä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Koulutuksen sisältö - Esittäytyminen
Lisätiedotpäihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö
Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotOPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN
OPAS VIDEOIDEN KÄYTTÖÖN Ransu ja Valtteri opastavat välttämään vaaratilanteita ja toimimaan oikein onnettomuuksissa. Valtteri Väyrynen on Tampereen aluepelastuslaitoksen koulutussuunnittelija. Tämä opas
LisätiedotOpiskelijan parempaa terveyttä
Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)
LisätiedotMaakunnallisen turvallisuussuunnitelman tavoitteena
Taustaa Pohjois-Savon Kylät ry:n pääpainopisteenä vuonna 2012 kylien turvallisuus: Yhteistyö Vapepan kanssa, mm. etsintäkoulutukset kylillä ja Yhteistoimintapäivä Vieremällä Yhteistyö Pohjois-Savon liiton
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotTokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelma
Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelma Tokyo International School 2-13-6 Minami Azabu, Minato-ku, Tokyo 106-0047 Tel: 81-3-5484-1160 UHKATILANTEET JA TOIMINTA Tokion Suomi-koulun turvallisuussuunnitelmaan
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,
LisätiedotTietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset
Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA
MASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA Masalan ylipainehallin yhteystiedot Jalkapallohalli, kupla Rusthollintie 2, 02430 Masala Ylläpito ja huolto: Tilahallinnon päivystäjä 040-5140091 Kenttämestari
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotKYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet
KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet Päivitetty 2/2018 1 Tulkinnasta yleisesti Kykyviisarilla voi arvioida VAIN yksilön työ- ja toimintakykyä sen muutosta. Sen rinnalla voi käyttää muita arviointimenetelmiä!
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
Lisätiedot