Rautateiden turvalaitteet
|
|
- Emma Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rautateiden turvalaitteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
2 Ratahallintokeskus Vastaa rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja turvallisuudesta Hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa Työntekijöitä n budjetti 470 M, josta suunnittelun ja tutkimuksen osuus 8,5 M Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
3 Turvalaitteita Opastimet Vaihteet Raiteensulut Raiteen vapaanaolon valvonta Asetinlaite Kauko-ohjaus JKV (Junien kulunvalvonta) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
4 Turvalaitteiden historiaa Suomalainen tekniikka ja toimintaperiaatteet saksalaista perua (toinen vallitseva suuntaus on brittiläinen) Suomessa vanhimmat releasetinlaitteet 60-luvulta, maailmalla yli 100 v. vanhoja asetinlaitteita Tietokoneiden kehittyminen mahdollistanut ohjaustekniikan kehittymistä, automatisointia, ohjaushenkilöstön vähentämistä sekä aiheuttanut nopeamman laitteiden uudistamistarpeen ja vikaherkkyyden kasvamisen Tällä hetkellä suurimmat turvalaitteiden toimittajat: Siemens Thales Mipro (ainoa suomalainen!) Ansaldo Huopalahden kaavio ja käyttöliittymä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
5 Opastimet Radan varrella sijaitsevat opastimet välittävät kulkutiedon näkyvällä valolla (lukuun ottamatta radio-opastinta) Opastimia ja opasteita on erilaisia eri käyttötarkoituksia varten Päivä- ja yöjännite hämäräkytkimen ohjaamana Vain pää-, suojastus-, esi- ja radio-opastin junaa varten, loput opastimet vaihtotyötä varten Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
6 Vaihteet Turvalaitteet valvovat vaihteen asennon ja antavat kääntökäskyn vaadittuun asentoon Turvalaitteet välittävät vaihteen yli sallitun suurimman nopeuden (ns. poikkeavassa asennossa olevan vaihteen yli nopeus pienempi kuin sen ollessa suorassa asennossa) Vaihdekytkentä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
7 Vaihteenkääntölaitteet Vaihde osa rataa - Vaihteenkääntölaitteet osa turvalaitteita Vaihteenkääntölaitteita Suomessa enintään 8 kpl / vaihde (160 km/h vaihteissa) Vaihteenkääntölaitteet sähkömoottorilla tai hydrauliikalla Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
8 Vaihteen koskettimet Vaihteen asennon varmistamiseksi pitkissä vaihteissa myös vaihteen koskettimia Varmistavat vaihteen kielien oikean asennon, kun kielet pidemmät Kääntölaitteissa sisällä vaihteen koskettimet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
9 Vaihteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
10 Vaihteet Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
11 Raiteensulut Raiteensulut suistavat kaluston raiteelta Raiteensulut estävät mm. pysäköintiraiteilla säilytettyä kalustoa valumasta vahingossa pääraiteelle Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
12 Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaolo on varmistettava ennen ajon sallivan opasteen näyttämistä Raide on jaettu raideosuuksiin, joiden tilaa valvotaan (vapaa/varattu) Raideosuuksien tilatieto ohjaa turvalaitteiden toimintaa, esim: Opastimet Seis/Aja Kulkuteiden turvaaminen/purkaminen/purkautuminen Puomien nostaminen/laskeminen Vaihteiden kääntäminen/lukitseminen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
13 Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaolon varmistavia järjestelmiä ovat: Raidevirtapiirit Akselinlaskijat Silmukat (vanhoissa tievaroituslaitoksissa purkaa hälytyksen junan ohittaessa tasoristeyksen) Valvovasta järjestelmästä riippuen aiheutuu vaatimuksia radan rakenteille ja kiskoilla liikkuvalle yksikölle Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
14 Raidevirtapiirit Kiskoilla liikkuvan yksikön akseli oikosulkee raidevirtapiirin, jossa kulkee jatkuva virta kyseinen raideosuus havaitaan varatuksi Raidevirtapiirityyppejä: Tasavirtaraidevirtapiiri Yksikiskoisesti eristetty vaihtovirtaraidevirtapiiri Kaksikiskoisesti eristetty vaihtovirtaraidevirtapiiri Äänitaajuusraidevirtapiiri Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
15 Akselinlaskijat Akselinlaskijat laskevat ohi kulkevat akselit/pyörät Kullakin osuudella on oltava sisään ja ulos laskettuja akseleita yhtä paljon, jotta osuus vapautuu Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
16 Akselinlaskijat Laskentapiste koostuu kiskon vastakkaisilla puolilla olevista kahdesta lähettimestä ja vastaanottimesta Sähkö- tai magneettikenttä muuttuu metallisen pyörän ohittaessa laskentapisteen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
17 Akselinlaskijat Kaksi lähetintä ja vastaanotinta / laskentapiste tarvitaan suunnan määrittämiseen Laskentapisteen yksiköstä lähtee varattu / vapaa / vialla -tieto asetinlaitteelle Vaihtotyössä ongelmia, jos yksikkö vaihtaa suuntaa pyörän ollessa laskentapisteen päällä Käytössä asemien väleillä, kohtauspaikoilla, varoituslaitoksissa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
18 Akselinlaskijat Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
19 Asetinlaite Turvalaite, jonka avulla voidaan keskitetysti valvoa junien sijaintia, kääntää ja lukita vaihteita junien tarvitsemiin asentoihin ja ohjata opastimia Turvalaite varmistaa junille junakulkutiet (varmistettu reitti opastimelta opastimelle) sekä vaihtotyössä liikkuville yksiköille vaihtokulkutiet ja paikallisluvat (suojattu alue, jolla vaihtotyötä voidaan tehdä vapaasti) Asetinlaitteella pyritään estämään vaaratilanteet ja suojaamaan liikennöintiä inhimillisiltä virheiltä ja laitteiden vikaantumiselta Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
20 Kulkutien varmistaminen, 1. vaihe Tarkistetaan perusehdot: Vaihteet kulkutien käytettävissä Avainsalpalaitteet perustilassa Ei risteäviä kulkuteitä Liikennesuunta oikein Ajolangassa virrat Osuudella ei ajonestoa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
21 Kulkutien varmistaminen, 2. vaihe Lukitusvaihe: Vaihteet kääntyvät ja lukittuvat oikeisiin asentoihin Vaihteiden asento ja lukitus valvotaan Raideosuudet valvotaan vapaiksi Sivusuoja lukittuu Paikallisluvat estyvät Kulkutien päättävä opastin valvotaan Suojastusehdot valvotaan Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
22 Kulkutien varmistaminen, 3. vaihe Opastimen asettaminen ajon sallivaan asentoon, jos kaikki ehdot täyttyvät Kulkutie-ehtoja valvotaan jatkuvasti tai vähintään 0,4 s välein, muuten opastimen on asetuttava Seis-asentoon Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
23 Asetinlaite Ensimmäiset mekaaniset asetinlaitteet kehitettiin luvulla (kuvassa mekaaninen kampiasetinlaite Sukevalta) Suomessa viimeinen mekaaninen asetinlaite purettiin Rovaniemeltä 2007 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
24 Asetinlaitteiden kehitys eteni: Sähkömekaaniset asetinlaitteet (1890-l.) Sähköiset releasetinlaitteet (1940-l.) Tietokoneasetinlaitteet (1980-l.) Kuvassa Helsingin metrovarikon releasetinlaitteen käyttöliittymä Asetinlaite Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
25 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
26 Rataverkon turvalaitokset OHJAUSKESKUS TIETOKONEASETINLAITE TIETOKONEASETINLAITTEEN ALA-ASEMA SIEMENS ESTW TIETOKONEASETINLAITTEEN ALA-ASEMA BOMBARDIER EBILOCK 850 TIETOKONEASETINLAITE THALES ESTW L90-5 TIETOKONEASETINLAITE AnsaldoSTS MICROLOCK II PLC-ASETINLAITE MIPRO PLC-LIITYNTÄ (OHJAUS) MIPRO VÄLISUOJASTUSPISTE (VSP) RELEASETINLAITE SIEMENS DrS RELEASETINLAITE SIEMENS SpDrS 60-VR RELEASETINLAITE GANZ Domino RELEASETINLAITE GANZ Domino 70 WSSB GsII 63 RELEASETINLAITE LM ERICSSON Typ. -65 RELEASETINLAITE VR 76 VAPAAKYTKENTÄINEN RELEASETINLAITE MEKAANINEN ASETINLAITE VARMISTUSLUKKO-JA OPASTINTURVALAITOS AVATTAVAN SILLAN 8 TURVALAITOS 98 VARMISTUSLUKKOLAITOS SSSR 1 RELEASETINLAITE THALES KLI TOR TRV LLA KEM SIM KVU ROI MUL II HD OUL PSK PKL ÄM KML RHE LKA UTJ HVN MH RKI HYS STÄ VAA VUS TJA YPY KVJ ARO VTI PTO POY KUA KON OU KAO KAJ KGS VKT YV MUR KHG RPA MTV SVI NVL KLV KNS ELA MLK SKV KOK HPJ PTS KPY PHÄ PYE KOM KRV KPL VLM KPI VV ITK SOA POR PNÄ ILM NRM KOI ITR ISH JPA PMI AVI HÖL OHM KÖK TE VK VT PP Kpo Astl Joe Astl LIS LNA LTK HM Joe II Kpo I VS RIO KTP APT KER Joe III Kpo II KNH VSL KHA Joe VI Kpo III SIJ SKM UIM RJP JKI LAI Joe IV TOI UIM (Silta) LPA KSI Kpo IV IKY SOR Joe V RHA KPO LUI Joe (Silta) SEI ENO SKI SRJ KRM VNS KOS KHI NII ALV SMJ LYÖ TUU ÄKI ONT ILO ARL PLU TÖ JKJ LUO ÄHT VNJ SLN JOE TSU HÄV PSJ SNJ IN SUO NTH TUV JAL MRK YLY HSL TPV MY YLV HNV PH LAU TKK MD HPS VKI PIE VAR SÄ HMK KEU VN RLA PVI RPH VKO LVT VIH VSO KIÖ KLK SYR TOH KIS HPK HKS NRI HKO LMK ISG KTN JY KIT NRL RHL LOL PKO KLO JOR SKÄ RMI KKO PUS PKK RDL LPN VLP VJR HAU KLL SL MUU NNS STÖ JSK SAA PKY KSA KTI KIÄ KRR KAS TV JÄS HIR Kyrönsalmi POI MJJ (Silta) TKO (Silta) LAK LPR PUN MN YLÖ LÄP MI SR TRK LLH OV OT PLV PRI Kvl Astl PAR KRU SNM HVS LKL USO TRE NAL Tre Astl KIJ HVA SIU KAU MYT Kvl I SPL AHV NOA SJ MR HEL Astl HNO VTR Tre I Kvl II KN VMA LPÄ RJÄ Tre II HEL ÄS MAT TL KII Kvl III KKI IMT VJO VIA MSÄ Tre III Kvl IV RAH OLK RMA KTU KU LTS JYR HLS MKO Ila I PRL KE VIN MYL VHJ UR HL LH HP KUK SPÄ UKÄ TOM TU HJ LÄ RASI TRÄ TAPALR JTS IMK VRM Ila II HRV LRS Ila III HGS ESSO KA KRS SUT LM JR UKP LK HLT KJL Rii Astl KVL PL Psl I LÄH KÖ RY JUT KPA RPO MYN OM UTI KJR TA Psl V KAR HAS KRA MKI VAI Rii I SAM SIP KEK TKL MRI IKR Psl VII RII MYÄ VKS Rii III MLÄ HY JRI RAI Rii IV RM JK KSU LPJ KY NNL PO RÖ HAA ML MYR JP TUR PIK HMA NM OLLI KTA PÖ LO KNI HPL EPO ERV KRN MSO PKU STI SLD MEL KLH HNK DRV KR TMS (Silta) LPO DMV KOP IKO YTR SPJ PEL KLR NMP TÖR MYS TUA VRA MIS Oul Astl Oul II Oul III Oul V Oul I Oul IV Oul VI Oul VII KJÄ IKÄ SMV KVR HNH JSJ KUU KKN MAS SLL KLS HEL Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
27 Kauko-ohjaus Asetinlaitteet voivat olla kauko-ohjattuja Kauko-ohjaus ei ole turvalaite, kaikki turvatoiminnot on toteutettava asetinlaitteessa Suomessa tällä hetkellä 7 liikenteenohjauskeskusta, joissa voi olla useampia kauko-ohjausjärjestelmiä Kunkin kauko-ohjauksen tulee kattaa yhtenäinen alue, ohjausalueiden rajat vastuukysymysten vuoksi vaikeat Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
28 JKV = Junien kulunvalvonta JKV on rata- ja veturilaitteiden muodostama järjestelmä, joka valvoo junan nopeutta ja pysäyttää junan tarvittaessa Pistemäinen kulunvalvontajärjestelmä Junalle välitetään baliisin kautta tarvittavat tiedot, kuten: junalle varmistetut kulkutiet, opastimien tila ja mahdolliset nopeusrajoitukset (esim. vaihteista tai tasoristeyksistä aiheutuvista) Baliisi passiivinen komponentti, jolle voidaan tuoda tietoa mm. opastimilta tai asetinlaitteelta tai baliisi voi olla ns. kiinteästi koodattu Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
29 Opastimen tilan välittävät baliisit Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
30 JKV JKV laskee jarrukäyrät (5 kpl) veturiin välitettyjen tietojen ja junan tietojen mukaan se. juna voidaan tarvittaessa pysäyttää turvallisesti JKV seuraa jatkuvasti junan sallittua nopeutta suhteessa jarrukäyriin JKV voi tarvittaessa suorittaa käyttöjarrutuksen tai hätäjarrutuksen JKV näyttää kuljettajalle tarvittavat tiedot hyvissä ajoin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
31 Muita liikenteenohjauksen järjestelmiä Laakereiden kuumakäynti-ilmaisin Lovipyöräilmaisin Kauko-ohjaus Vaihteenlämmitys Sähköradan kaukokäyttö Junanumeroautomatiikka Tasoristeysten vikatietoja keräävä järjestelmä Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
32 Turvallisuuden varmistaminen Vikaturvallisuus Lepovirtaperiaate Toiminnallinen turvallisuus Vian sattuessa järjestelmä ohjataan turvalliseen tilaan Valvonnan on oltava jatkuvaa, syklisessä valvonnassa max 0,4 s väliajoin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
33 Turvallisuuden varmistaminen Saksalainen periaate: Käytetään turvareleitä, joissa katkaiseva ja yhdistävä kosketin ei voi olla samaan aikaan samassa asennossa Jokaisen releen vetäminen ja päästäminen valvotaan toisella releellä Brittiläinen periaate: Käytetään turvareleitä, joiden vetäminen ja päästäminen on varmistettu Venäläinen periaate: Käytetään kooltaan suuria releitä, jotka omalla painollaan varmistavat releen päästämisen Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
34 Vikaturvallisuus Yksittäinen vika johtaa järjestelmän hallitusti turvalliseen tilaan Varauduttava järjestelmän jokaisen komponentin jokaiseen mahdolliseen vikaan Esim. lamppuvirtapiirin johtimista on valvottava seuraavat mahdolliset tilat: Virran kasvaminen tai jännitteen aleneminen Johtimen katkeaminen Oikosulku virtapiirissä tai hehkulangassa Maavika Oikosulku ulkopuoliseen jännitteeseen Johtimeen indusoitunut häiriöjännite Esim. releen vikaantumistapoja kuvattu 25 kpl standardissa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
35 Lepovirtaperiaate Kriittiset ohjaukset on suunniteltu niin, että energian syötön tai tiedonsiirron katketessa järjestelmä ohjautuu hallitusti ennalta määrättyyn turvalliseen tilaan Turvalaitejärjestelmässä turvallinen tila: Opastimet Seis-asentoon Lukitukset säilyvät (tukireleet, haihtumaton muisti) Ohjaukset suunniteltu siten, että 0-tila on turvallinen tila, ei siis välttämättä perustila! Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
36 Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallisen turvallisuuden tasoa mitataan SIL-tasoilla (Safety Integrity Level) Rautateillä vaaditaan yleensä SIL 4 ( jatkuvien/tiheiden vaateiden järjestelmissä) Suomessa poikkeuksena vähäliikenteiset radat SIL 3 ja Ilmalan ratapiha SIL 2 SIL-taso määritellään turvatoiminnoille, järjestelmä SIL-taso on sen turvatoimintojen korkein SIL-taso Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
37 Toiminnallinen turvallisuus Esimerkki turvatoiminnosta: Järjestelmä mittaa paineen paikassa X ja jos paine ylittää raja-arvon Y, venttiili on avattava Z sekunnin aikana. Tämän turvatoiminnon tason on oltava SIL 3. Tärkeimmät standardit: EN (RAMS rautateille) EN (ohjelmistojen turvallisuus rautateille) EN (laitteistojen turvallisuus rautateille) IEC (yleinen kattostandardi) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
38 Turvallisuuden varmistaminen Mahdollisia riskianalyysejä: FTA (Fault Tree Analysis) FMEA (Failure Modes and Effects Analysis) HAZOP (HAZard and OPerability study) ETA (Event Tree Analysis) LOPA (Layer Of Protection Analysis) jne. Riskienhallinnan perusongelmana on määrittää hyväksytty riskitaso (esim. UK 1x10-4, Australia 1x10-6 ) Ihmisen varaan jätetyn toiminnan riskitaso vähintään 10-1 Vaarallinen tilanne todennäköisesti seurausta inhimillisestä virheestä tai järjestelmän systemaattisesta virheestä (esim. speksit, softa) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
39 Kahdentaminen Laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä kahdennettu turvallisuuden sekä käytettävyyden vuoksi 1oo2 (1 out of 2) -järjestelmässä laite kahdennettu käytettävyyden vuoksi, toisen laitteen ulostulo riittää ohjaukseen 2oo2-järjestelmässä laite kahdennettu turvallisuuden vuoksi, molempien laitteiden ulostulon tulee olla sama ohjauksen saamiseksi 2oo3-järjestelmässä kahdennettu turvallisuuden ja käytettävyyden vuoksi jne. Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
40 Kahdentaminen SIL-tasoa voidaan lisätä turvallisuutta lisäävällä kahdennuksella Kahdentaminen ei kerro sisään rakennetuista turvatoiminnoista (esim. softan tai komponenttien kahdentamiset), myös arkkitehtuuri ja diagnostiikka vaikuttaa Tietoliikenneyhteydet kauko-ohjauksen ja asetinlaitteiden välillä aina kahdennettu, mieluummin vielä eri reittiä pitkin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
41 Uusi eurooppalainen liikenteenohjausjärjestelmä ERTMS = ETCS + GSM-R ERTMS = European Rail Traffic Management System ETCS = European Train Control System GSM-R = Global System for Mobile Communications - Railways Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
42 Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
43 ERTMS etuja yhteentoimivuus maiden rajojen yli suurempi kapasiteetti verrattuna suurimpaan osaan Euroopan vanhoista järjestelmistä turvallisuuden parantuminen mahdollisuus suurempiin nopeuksiin aina 500 km/h asti standardisoidut järjestelmät (useampia toimittajia ja alhaisemmat hinnat) Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
44 ERTMS haittoja Ratalaitteet ja liikkuva kalusto varustettava ERTMSjärjestelmällä kustannukset suuret Vuosittainen budjetti rajoitettu siirtymäaika pitkä tekniset yhteensopivuusongelmat siirtymäajan aikana Eri laitetoimittajien järjestelmät eivät todellisuudessa kovin hyvin yhteensopivat ERTMS:n alempi taso on toiminnallisuudeltaan nykyistä Suomen järjestelmää huonompi Speksit täydentyvät koko ajan, vaikka järjestelmän kehitystyö on ollut pitkään käynnissä järjestelmiä kehitetään eri versioilla, yhteentoimivuuden vuoksi merkittäviä muutoksia ei voida kuitenkaan tehdä Suomi erillään manner-euroopan rautatieliikenteestä ei merkittävää hyötyä yhteentoimivuudesta Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
45 ERTMS taso 0 Infrastruktuuria ei varustettu ERTMS-järjestelmällä Näkyvät opastimet Kaluston ERTMS-järjestelmää ei voi käyttää Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
46 ERTMS STM Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) sovittaa ERTMSveturilaitteiston kansalliseen turvalaitejärjestelmään Voidaan liikennöidä myös perinteisillä junilla Helpottaa asteittaista siirtymistä ERTMS-järjestelmään Yksin STM:n kehitystyö vie n. 2 M vuodessa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
47 ERTMS taso 1 Ajolupa välitetään koodaimen (LEU, Lineside Electronic Unit) kautta ohjattavien eurobaliisien avulla Vaatii näkyvät opastimet ja raideosuuksien vapaanaolon ilmaisun Mahdollisuus välittää veturiin ns. lisäajotieto radion, eurosilmukan tai ylimääräisten eurobaliisien kautta (lisää radan kapasiteettia) Samantyyppinen nykyisen JKV:n kanssa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
48 ERTMS taso 2 Ajolupa välitetään asetinlaitteelta veturiin radiosuojastuskeskuksen (RBC) kautta GSM-R verkossa Kiinteästi koodatut eurobaliisit referenssipisteinä Ei tarvetta näkyville opastimille Vaatii raiteen vapaanaolon ilmaisun Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
49 ERTMS taso 3 Ajolupa välitetään asetinlaitteelta veturiin radiosuojastuskeskuksen (RBC) kautta GSM-R verkossa Junan sijainnan määrittäminen GSM-R verkon kautta Ei tarvetta raiteen vapaanaolon ilmaisuun Mahdollisuus liikkuvaan suojaväliin Ei tarvita näkyviä opastimia Junan kokonaisuuden tarkastus junassa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
50 Teknisiä haasteita Jarrukäyrään vaikuttavat tekijät tulee määritellä tarkoin maakohtaista sovellusta kehitettäessä, vähimmäisedellytyksenä JKV:n jo huomioimat tekijät ja ERTMS:n toiminnallisuuden edellyttämät tekijät ERTMS-spesifikaatiossa ei tällä hetkellä huomioitu käyttöjarrutusta, ainoastaan hätäjarrutus haittoja liikenteelle ja lisäkustannuksia lovipyöristä Nopeutta mittaavan tutkan soveltuvuudesta Suomen talviolosuhteisiin on saatava lisäkokemuksia Ensisijaisena tavoitteena on, että yhdellä antennilla pystytään lukemaan JKV- ja eurobaliiseja Nykyisiä asetinlaitteita pitäisi pystyä hyödyntämään Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
51 ERTMS:n käyttöönotto Aikataulua on viivästetty, koska: JKV-järjestelmällä on vielä käyttöikää jäljellä Vaiheittaiseen käyttöönottoon tarvittavan STM:n kehitystyö on vielä kesken ERTMS:n kehitys etenee edelleen Odotetaan, että saatavilla on toimivia ERTMSjärjestelmiä, jotka on testattu ja otettu käyttöön jo muualla Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
52 Rovaniemi Kemijärvi Mahdolliset ERTMSrataosuudet Tornio Kemi Kehärata (esiasennus tai kaksoiskalustus radalla) Helsinki-Tikkurila-Kerava Kouvola-Kotka-Hamina Parikkala-Joensuu Pieksämäki-Iisalmi Luumäki-Lappeenranta Lahti-Luumäki-Vainikkala Kerava-Lahti (Pilottiradat punaisella, aloitusverkko sinisellä) Kaskinen Vaasa Pori Rauma Uusikaupunki Turku Parkano Hanko Kokkola Salo Seinäjoki Raahe Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Karjaa Jyväskylä Helsinki Ylivieska Lahti Oulu Pieksämäki Kajaani Kuopio Iisalmi Mikkeli Kouvola Luumäki Kotka Hamina Kontiomäki Parikkala Lappeenranta Vainikkala Vartius Joensuu Niirala Helsinki Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
53 GSM-R Lähes kaikki rataverkon radat varustetaan GSM-R - verkolla Arvioitu valmistumisaika 2009 Rakennettava GSM-R -verkko sisältää puheen siirtoon tarvittavat valmiudet ETCS tasoilla 2 ja 3 tarvittavia tiedonsiirtovalmiuden edellyttämiä ominaisuuksia ei vielä rakenneta Käytettävyyden parantamiseksi saatetaan tarvita kahdentamista Verkon kapasiteettitarve alueittain kartoitettava, verkkoa voidaan hyödyntää muihinkin tarkoituksiin Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
54 GSM-R veturilaitteet 2008 alussa veturilaitteet koekäyttöön yhteen Dv12- ja Sr1-veturiin sekä Sm2-junaan Veturilaiteasennukset GSM-R:n käyttö alkaa 2009 alussa Ylimenokautena rinnakkain käytössä nykyinen analoginen radioverkko ja GSM-R -verkko Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
55 Sovitustiedonsiirtomoduuli (STM) 2003 aloitettu yhteispohjoismainen kehitystyö eurooppalaisen STM:n parissa keskeytyi Kehitystyö suunnattiin kansalliseen STM:iin, jossa ERTMS-toiminnallisuutta toteutetaan enemmän STM:ssa Kansallisen STM:n vaatimusmäärittelyt valmiit Kaluston sarjakohtaisia asennuksia varten STM:n kehitystyön on oltava valmis Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
56 Käyttöönotto ERTMS ratalaitteet pilottiprojekteja, joissa toteutetaan ERTMS tason 1 ja 2 valmiuden luominen liitäntöineen valittuihin asetinlaitteisiin riittävän kattavan asennusvalmiuden saavuttamiseksi Pilottiprojekteista saadaan kokemusta nykyisen laitekannan päivittämisestä ERTMS-tasolle Nykyisillä järjestelmillä käyttöikää paljon jäljellä, tarpeita nopeaan varustamiseen ei ole Asennus aloitettava riittävän isoista uudisprojekteista, kun riittävä määrä kalustoa on varustettu veturilaitteilla Nykyiset järjestelmät vaihdettava uuteen, kun varaosien saatavuus tulee huononemaan Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
57 Käyttöönotto ERTMS veturilaitteet STM- ja ERTMS-laitteiden kehitystyön oltava valmis 2013 mennessä, jotta laitteistojen vaatimukset voidaan huomioida uushankinnoissa Ratatyökoneissa siirtyminen ETCS:ään toteutettava omana prosessinaan Kullekin kalustotyypille käyttöönotto: 1. Testaukset 2. Osajärjestelmän käyttöönottolupa 3. Kalustotyypin sarja-asennukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
58 Haasteita Kalustossa tilanpuute sekä ohjaamossa tarvittavia järjestelmiä varten että antennien sijoituksessa ERTMS-osaamisen varmistaminen tarpeeksi aikaisessa vaiheessa koulutuksella ja kehitysprojekteilla JKV-rata- ja veturilaitteiden sekä teknisen tuen saatavuus käyttöiän loppuun asti Nykyisen kapasiteetin ja nopeustason säilyttäminen, koska ERTMS taso 1 ei toistaiseksi sellaisenaan korvaa JKV:aa Suuret kustannukset Siirtymäajan pituus Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
59 Taloudelliset vaikutukset Suomen toteuttamissuunnitelman lähtökohtana hankkeiden kokonaistaloudellinen järkevyys riippumatta tuista EU-tuen painopisteinä valtioiden rajat ylittävä liikenne, monikansalliset hankkeet ja aikaiset käyttöönottajat Veturilaitteiden varustaminen vanhaan kalustoon (n. 630 kpl) maksaa vähintään M riippuen ETCS-tasosta Ratalaitteiden varustaminen 1000 ratakilometriä kohden maksaa tasolla 1 vähintään 85 M ja tasolla 2 vähintään 200 M (Suomessa kaikkiaan 5905 ratakilometriä) Suuret kustannukset heikentävät rautatieliikenteen kilpailukykyä ja estävät uusien toimijoiden alalle tulemista Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
60 Kiitos! Mittaustekniikan lisensiaattikurssi
Liite 3. Rataosat, joilla on lupapaikkoja. Päivitetty muutokset korostettu keltaisella taustavärillä
Liite 3. Rataosat, joilla on lupapaikkoja. Päivitetty 17.6.2013 -muutokset korostettu keltaisella taustavärillä rautatieliikennepaikan nimi lyhenne tyyppi lupapaikka Nurmes - Kontiomäki Nurmes Nrm liikennepaikka
LisätiedotRataverkon nykytila ja kehitysnäkymät
Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta
LisätiedotERTMS/ETCS-järjestelmä tulee Suomeen - miksi?
ERTMS/ETCS-järjestelmä tulee Suomeen - miksi? Aki Härkönen, Liikennevirasto 23.1.2018 Junien kulunvalvonta (JKV) on rataverkon haltijan tarjoama infrastruktuurin palvelu, joka valvoo suurinta nopeutta.
LisätiedotETCS Level , Clarion Hotel Helsinki. Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2016
ETCS Level 3 1.12.2016, Clarion Hotel Helsinki Julkinen 2016 siemens.fi European Train Control System (ETCS) Level 3 ETCS - Nykytila ja tulevaisuuden suunta Tausta Toiminnallisuus Kehitystilanne ja tavoitteet
LisätiedotRautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon
Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon VR Track Oy Suunnittelu Janne Peltonen Suomen Automaatioseuran turvallisuusjaosto (ASAF) Teemapäivä ja vuosikokous
LisätiedotLIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta
LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RAITEET JA VAIHTEET 1:1000 Yleiskaaviossa esitettävät vaihdesymbolit 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa varmuuslukitus
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotEurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä ERTMS/ETCS Suomeen, uusi vetokalusto ja ratalaiterakentaminen.
Eurooppalainen junien kulunvalvontajärjestelmä ERTMS/ETCS Suomeen, uusi vetokalusto ja ratalaiterakentaminen. Taustaa ERTMS/ETCS-historialle. Alalla pitkään toimineet tietävät: rautateiden kvartaali on
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotSisällysluettelo. Liikenneviraston ohjeita 7/2014 5 RATO 6 Turvalaitteet 6 TURVALAITTEET... 9
Liikenneviraston ohjeita 7/2014 5 Sisällysluettelo 6 TURVALAITTEET... 9 6.1 MÄÄRITELMÄT, SYMBOLIT JA LYHENTEET... 9 6.1.1 Symbolit... 21 6.1.2 Lyhenteet... 21 6.2 TURVALAITTEIDEN PERUSPERIAATTEET... 22
LisätiedotReleiden käyttö rautatieturvalaitetekniikassa
5 2013 LIIKENNEVIRASTON oppaita Releiden käyttö rautatieturvalaitetekniikassa Releiden käyttö rautatieturvalaitetekniikassa Liikenneviraston oppaita 5/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Lassi
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotTURVALAITTEET RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(44) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 26.10.2009. RVI/873/410/2009 Voimassaoloaika 1.11.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston turvalaitteista
Lisätiedot- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe
- AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki
LisätiedotAKU AKUJÄRVI L A ANT ANTONI DME AE AS KEMI-TORNIO L A B KITTILÄ L A ESS ESSE L A ET ENONTEKIÖ DME AE ET ENONTEKIÖ ILS A G IVALO L A G KEMI-TORNIO L A
AIP SUOMI / FINLAND GEN 2.5-1 GEN 2.5 LUETTELO RADIOSUUNNISTUSLAIT- TEISTA Käyttötarkoitus: A = Lentopaikan radiosuunnistuslaite E = Reittisuunnistuslaite GEN 2.5 LIST OF RADIO NAVIGATION AIDS Purpose:
LisätiedotKouvolan laskumäen käyttöohje
OHJE 1 (5) Korvaa/muuttaa Järjestelyopastimien käyttö laskumäessä Dnro 2338/741/2008 Kouvolan laskumäen käyttöohje 0400 109 E 111 LIVI/1685/06.04.01/2015 (soveltuvin osin) Kohdistuvuus Asiasanat Voimassa
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotSäännöllinen kapasiteetti
Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00
LisätiedotPOSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 83-84 Tulevan kesäkuun seuraavissa junissa: Postivaunuissa: N :o 1 pj., Helsinki Parikkala, junissa N :ot 73, 013 ja 1, lähtee Helsingistä klo
Lisätiedot6 TURVALAITTEET... 7. 6.1 MÄÄRITELMÄT, SYMBOLIT JA LYHENTEET... 7 6.1.1 Symbolit... 20 6.1.2 Lyhenteet... 20
1 RATO 6 Sisältö SISÄLTÖ 6 TURVALAITTEET... 7 6.1 MÄÄRITELMÄT, SYMBOLIT JA LYHENTEET... 7 6.1.1 Symbolit... 20 6.1.2 Lyhenteet... 20 6.2 TURVALAITTEIDEN PERUSPERIAATTEET... 21 6.2.1 Yleistä... 21 6.2.1.1
LisätiedotRATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN
1 (5) ALUE 1 Uusimaa 1101 Helsinki (Pasila) sis. Pasilan henkilöaseman laiturialueet 1102 (Pasila) (Riihimäki) 1103 (Riihimäki) (Lahti) 1104 (Pasila) Kirkkonummi 1105 (Huopalahti) Vantaankoski (Havukoski)
LisätiedotRatatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet
7 2014 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet Liikenneviraston ohjeita 7/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva:
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON OHJEITA. Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet
6 2012 LIIKENNEVIRASTON OHJEITA Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 6 Turvalaitteet Liikenneviraston ohjeita 6/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva:
LisätiedotKIERTOKIRJE KOKOELMA
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1946 N:o 1 0 9-11 0 N :0 109. Kiertokirje postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Tulevan kesäkuun 3 päivästä lukien tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1945 N:o 146-147 N :o 146. Kiertokir j e postinkuljetuksesta valtionrautateillä. Kuluvan kesäkuun 15 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä
LisätiedotRAILI-palvelun käyttöönoton valmistelu
RAILI tiedote 1 (8) RAILI-palvelun käyttöönoton valmistelu Rautateiden turvallisuuteen liittyvä puheviestintä siirretään pois kansallisesta RAILI- (GSM-R) radioverkosta. RAILI-verkko sammutetaan syksyllä
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotRadan merkit turvallisuuden osana
Rata 2018 Radan merkit turvallisuuden osana Tuomo Jacobsson 24.1.2018 Selkeys, näkyvyys ja johdonmukaisuus ovat avainsanoja liikennemerkkien ja nopeusrajoitusten kannalta. Liikennemerkkejä ei kuitenkaan
LisätiedotKIE RTOKIRJEKOKOE LM A
POSTI, JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIE RTOKIRJEKOKOE LM A 1936 N:o 30-31 Sisällys: N:o 30. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 31. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 30. Kiertokirje postinkuljetuksesta
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1942 N:o 112-113 Sisällys: N:o 112. Postinkuljetuksesta valtionrautateillä. N:o 113. Postinkuljetuksesta yksityisillä rautateillä. N:o 112. Kiertokirje
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotMuutosesitys. Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -osajärjestelmä TRAFI/22096/ /2012. pvm: Kommenttilomake - Sivu 1 / 16
Kommenttilomake - Sivu 1 / 16 Muutosesitys 1 I 2 Ajonesto on menetelmä, jonka avulla estetään kulkutien varmistuminen tietylle alueelle tietyllä alueella. Huonosti muotoiltu ilmaus Ajonesto on menetelmä,
LisätiedotSUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET
SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Liikennevirasto Sivu 1 / 85 Dokumentti Päiväys Nimi Sivuja 15.11.2010 SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 - TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 85 Muutoshistoria
LisätiedotJKV-järjestelmän baliisivikatilanteet
Näytöt pimennetään Käyttöjarrutus ja baliisivian nopeusrajoitus * Baliisivikaluokka Nopeusrajoituksiin liittyvä tieto poistetaan vähintään 10 s Opastimiin liittyvä tieto poistetaan seuraavallepääopastimelle
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN N:o
POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1947 N:o 126-127 N:o 126. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä. Tulevan kesäkuun 1 päivästä lukien tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä
LisätiedotSUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET
SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Liikennevirasto Sivu 1 / 86 Dokumentti Päiväys Nimi Sivuja 12.3.2014 SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 - TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 86 Muutoshistoria
LisätiedotKOMMENTTITAULUKKO Määräys Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/22096/03.04.02.00/2012
KOMMENTTITAULUKKO Määräys Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/22096/03.04.02.00/2012 Perustelumuistion liite Kohta Kommentti Lausunnon 1 Soveltamisala Ei ole huomauttamista
LisätiedotRataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen
Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU
LisätiedotOhjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä
Perustelumuistio 1(7) 21.06.2016 Ohjaus- hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Määräyksen tausta ja säädösperusta Komissio päivitti aiemmin päätöksenä annettua ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää
LisätiedotAkselinlaskenta / ALHPkomentojen
Akselinlaskenta / ALHPkomentojen selvitys ALHP komentojen selvitys Toimeksiannon kuvaus: Selvitystyön tarkoituksena oli selvittää syyt suurelle määrällä ALHP komentoja ja kartoittaa korjaavat toimenpiteet
LisätiedotRautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat
Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin
LisätiedotVIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän
LisätiedotMääräysluonnos ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmästä
1 (48) Antopäivä:..2013 Voimaantulopäivä: 1.1.2014 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohdat 4, 7 ja 10 Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/88/EU
LisätiedotLIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011
LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotTavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen
Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen Tero Savolainen 24.1.2018 Kuva: VR Group TYÖN TAUSTA Diplomityö: Peltola, M. 2010. Tavarajunien mäkeenjääntien estäminen. Mäkeenjääntikokeet Toijalassa 2011. Karvian
LisätiedotAlueellinen yksityistietoimitus
Alueellinen yksityistietoimitus Alueellinen yksityistietoimitus on kiinteistötoimitus Sillä voi saattaa rajatun alueen tieoikeudet vastaamaan nykykäyttöä Tilusjärjestelytoimitus Alueellinen yksityistietoimitus
LisätiedotYleistä turvareleistä
Turva Turvareleet Yleistä Yleistä turvareleistä Yleistä Miksi turvareleitä käytetään? Turvareleillä on mm. seuraavia käyttötarkoituksia Hätäseis painikkeiden, turvarajakytkimien, turvavaloverhojen sekä
LisätiedotMääräys 1 (15) TRAFI/16561/03.04.02.00/2012
1 (15) Antopäivä: 5.12.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa 28.12.2009 annetun Rautatieviraston määräyksen liikennöinti
LisätiedotLIIKENNÖINTI JA RATATYÖ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(19) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1092/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän
LisätiedotMetron kulunvalvontatekniikan uusiminen
Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 1 Hankkeen tekninen kuvaus SUY C: 2/2005 Sisällysluettelo Johdanto 2 1 Nykyinen kulunvalvontatekniikka 2 2 Kulunvalvontatekniikan uusimistarve 3 2.1
LisätiedotOhjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä
ll Määräys 1 (53) Antopäivä: 29.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/88/EU (32012D0088;
LisätiedotPoliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1
Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos
Lisätiedot(CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut
Muistio 1(17) xx.xx.2013 Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmän (CCS YTE) täytäntöönpanomääräyksen perustelut Sisällysluettelo Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän
LisätiedotKIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN. N:o N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä.
1944 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA N:o 70-71 N:o 70. Kiertokirje postinkulj etuksesta valtionrautateillä. Tulevan huhtikuun 1 päivästä tapahtuu postinkuljetus valtionrautateillä seuraavissa
LisätiedotValtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet
Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista
LisätiedotToiminnallinen turvallisuus
Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):
LisätiedotSäännöllinen kapasiteetti 13.12.2015-26.3.2016
Junatyyppi Junanumero Kulkuväli Lähtöaika Tuloaika Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:12:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 13.12.2015 26.3.2016 S 2 Joensuu asema Helsinki asema
LisätiedotLUETTELO RAUTATIELIIKENNE-
RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 2/2003 LUETTELO RAUTATIELIIKENNE- PAIKOISTA 1.6.2003 Ratahallintokeskus Kunnossapitoyksikkö Ratahallintokeskuksen julkaisuja
LisätiedotRadio 2020-toimilupakierros. Taajuuskokonaisuudet
Radio 2020-toimilupakierros Taajuuskokonaisuudet Taajuuskokonaisuudet 2020 (M74) Seuraavilla kalvoilla on kuvattu määräysluonnoksen M74 taajuuskokonaisuudet (paikkakunta, taajuus) Kokonaisuuksiin tehdyt
LisätiedotVoimassa: Toistaiseksi
1 (9) Antopäivä: xx.xx.2013 Voimaantulopäivä: 01.01.2014 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/757/EU
LisätiedotEteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet
Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Lielahdessa 10.9.1998
Tutkintaselostus C 14/1998 R Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta
LisätiedotJKr/Janne T isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla
JKr/Janne T 2019 isojen ratatöiden aiheuttamat liikennekatkot rataverkolla 16.5.2019 Juhannuksen liikennekatkot Helsinki Kirkkonummi 24h: Luoma-Masala rumpu- ja pehmeikkötyö 22.6. klo 5:00-23.6.2019 klo
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotMÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi
1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen
LisätiedotYHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA
YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S
LisätiedotN:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)
N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2014 1140/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötietojärjestelmän tulojen jakamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta
Lisätiedot1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)
olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti
LisätiedotVirheellinen kulkutie Kuopiossa
Raportti R2015-S1-08 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 10.12.2017 24.3.2018 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Kouvolan ratapihalla 2.8.2013
Raportti alustavasta tutkinnasta R2013-E2 Vaaratilanne junaliikenteessä Kouvolan ratapihalla 2.8.2013 Vaaratilanne Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu. Tilannekatsaus Oulun kauppakamari 18.9.2013
Ratahanke - Tilannekatsaus n kauppakamari 18.9.2013 HANKKEEN TAVOITTEET Lyhentää henkilöliikenteen matka-aikoja Nopeudennosto 140km/h -> 160-200km/h (junatyypistä riippuen) Tasoristeysten poisto Raiteen
LisätiedotMääräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi
Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän
LisätiedotPalvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta
Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotKäyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä
1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995
Lisätiedot2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51)
2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51) Päivämäärä milloin kohteella käyty: Tietoja kohteesta: Harjavallan rautatieasema, Asema-aukio 3 Harjavalta. Asema sijaitsee rataosalla
LisätiedotKertauskoekysymykset
Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn
LisätiedotRatahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2005. Luettelo rautatieliikennepaikoista 5.6.2005
Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2005 Luettelo rautatieliikennepaikoista 5.6.2005 Helsinki 2005 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 1/2005 ISBN 952-445-124-7 ISSN 1459-3831 Julkaisu
LisätiedotRautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä
Määräysluonnos 1 (43) Antopäivä:..2013 Voimaantulopäivä:..2013 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa seuraavat määräykset: Radan merkit
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 19.6. 9.12.2017 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotTurun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus
Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 8.12.2017 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4
LisätiedotVAIHTO- JA RATATYÖN TURVALLISUUSOHJE - PIETARSAAREN SATAMA OY
VAIHTO- JA RATATYÖN TURVALLISUUSOHJE - PIETARSAAREN SATAMA OY 1. Soveltamisala ja määritelmät Ohjetta noudatetaan Pietarsaaren Satama Oy:n hallinnoimalla rataverkolla varmistamaan vaihto- ja ratatyön turvallisuus.
LisätiedotF 2/2008. Rataverkon kuvaus 1.6.2008
F 2/2008 Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 2/2008 Helsinki 2008 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen julkaisuja F 2/2008 ISBN 978-952-445-228-1 (pdf) ISSN 1459-3831 Julkaisu pdf-muodossa: www.rhk.fi
LisätiedotNIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS
NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS RATAOSAN KUVAUS, KOKEMÄKI-PORI Rataosa Kokemäki- Pori avattiin liikenteelle 1.11.1895. Rataosa kuuluu Euroopan laajjuiseen
LisätiedotAutomatisoitu rautatieliikenne
Kuljetusvälinetekniikka 1/13 Automatisoitu rautatieliikenne Matti Henriksson 428938 Kristian Peltonen 83883V Jaana Haussalo 425054 Asser Salmela 84818C Marketta Ruutiainen 356783 Kuljetusvälinetekniikka
LisätiedotKäyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä
1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)
LisätiedotKAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet.
KAUKOLIIKENTEEN AIKATAULUT 9.12.2018 16.6.2019 Lähiliikenteestä taulukoissa näkyvät kaukoliikennettä täydentävät yhteydet. Merkkien selitykset Muutokset edellisiin versioihin 1 Helsinki Turku satama, Turku
LisätiedotLiikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11
LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät
LisätiedotTurun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus
Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA
Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotJärnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen
Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen
LisätiedotKeskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö
Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON VÄYLÄTIETOJA. Rataverkon kuvaus 1.7.2012
1 2012 LIIKENNEVIRASTON VÄYLÄTIETOJA Liikenneviraston väylätietoja 1/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Simo Toikkanen Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L 1798-8276 ISSN 1798-8284
LisätiedotOhje 2(15) 2.11.2013 Dnro 5543/1000/2013
Ohje (5)..3 Dnro 55/000/3 OHJEEN SOVELTAMISALA... 3 MÄÄRITELMÄT... 3 3 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 3. Opasteet ja radan erkit... 5 3.. Opasteet... 6 3.. Radan erkit... 8 4 LIIKENNEPAIKKAKOHTAISET ERITYISOHJEET...
LisätiedotMATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin.
MATKUSTAJALIIKENTEEN AIKATAULUT 27.3. 19.6.2016 HSL-alueen sisäinen lähiliikenne ei sisälly taulukoihin. Merkkien selitykset 1 Helsinki Turku satama, Turku satama Helsinki 2 Karjaa Hanko, Hanko Karjaa
Lisätiedot