Automatisoitu rautatieliikenne
|
|
- Aapo Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuljetusvälinetekniikka 1/13 Automatisoitu rautatieliikenne Matti Henriksson Kristian Peltonen 83883V Jaana Haussalo Asser Salmela 84818C Marketta Ruutiainen
2 Kuljetusvälinetekniikka 2/13 1 Johdanto Tämä työ käsittelee rautatieliikenteen automatisointia Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Aluksi käydään läpi Suomen rautateillä nykyisin käytettävää kulunvalvonta- ja turvallisuustekniikkaa, joka olisi mahdollisesti hyödynnettävissä automatisoidussa liikenteessä. Toinen luku esittää erään vaihtoehdon automatisoinnin toteuttamiselle. Esitys käsittelee teknologiaa, henkilöstöä, mahdollista pilottikohdetta sekä arvion kustannuksista. 2 Nykytila (Ruutiainen) Junaliikenteen automatisoinnissa olisi kustannustehokasta hyödyntää mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia turvallisuusjärjestelmiä, kuten kulunvalvontajärjestelmää. Etenkin jos rataosalla liikkuu sekä automatisoitua että ei-automatisoitua kalustoa, on saman järjestelmän hyödyntäminen lähes pakollista. Tämä luku keskittyy suomalaisen rautatiejärjestelmän nykyiseen liikenteenohjaukseen ja turvalaitteisiin. Junaliikennettä voidaan ohjata staattisilla opasteilla. Ne voivat osoittaa esimerkiksi sallittua nopeutta, junakulkutien päätekohtaa, pysähtymispaikkaa tai liikennepaikkojen ja raiteiden rajoja. Näiden merkkien huomaaminen on kuljettajan visuaalisen näköhavainnon varassa, joten niiden hyödyntäminen automatisoidussa liikenteessä on rajoittunutta. Opastimella tarkoitetaan yleensä asentinlaitteella ohjattavaa valo-opastinta. Opastimella voidaan antaa seis-, aja- ja nopeutta rajoittavaa aja 35 -opastetta.
3 Kuljetusvälinetekniikka 3/13 Kulkutie on radalla liikkuvalle yksikölle turvattu reitti kulkutien alku- ja loppupisteen välillä. Kulkutien turvallisuuden varmistamiseksi on olemassa kulkutie-ehtoja. Ehdot jakautuvat perusehtoihin (kulkutien muodostaminen on teoreettisesti ja teknisesti mahdollista), lukitusehtoihin (vaihteet ja raideosuuksien lukitukset ovat oikein) sekä valvontaehtoihin (ehdot joita valvotaan, kun kulkutie on turvattu). Jotta kulkutie voidaan turvata, tulee turvattavan rataosan olla vapaa, eli siellä ei saa olla toisia junia turvattavalla raiteella. Vapaanaoloa valvotaan kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on raidevirtapiiri. Siinä kiskot on eristetty toisistaan ja maasta ja niihin syötetään jännite. Raiteen ollessa vapaana, kulkee virta eristetyn osuuden päähän, jossa havaitaan jännite. Mikäli raiteella on kalustoa, se oikosulkee virtapiirin, jolloin jännitettä ei enää havaita eristetyn osuuden päässä. Jännitteestä voidaan siten tulkita raiteen vapaanaolo. Toinen vapaanaolon valvontaan käytetty tekniikka on akselinlaskenta. Siinä akselinlaskenta-anturit laskevat kuinka monta akselia on ylittänyt anturin. Jos kahden peräkkäisen anturin laskentalukemissa on eroa, tiedetään niiden välillä olevan kalustoa. Asetinlaitteita käytetään varmistamaan vaihteen oikea asento ja mahdollistamaan siten ajon sallivan opasteen näyttäminen. Nämä asetinlaitteet olivat ennen mekaanisia, mutta nykyisin sähköisiä, yleisimmin releasetinlaitteita. Releasetinlaitteiden kytkennöillä voidaan varmistaa laajojenkin alueiden kulkuteitä.
4 Kuljetusvälinetekniikka 4/13 Junien automaattinen kulunvalvonta eli JKV on järjestelmä, joka varmistaa junan suurimman sallitun nopeuden, opasteiden ja nopeusrajoitusten noudattamista. Järjestelmä koostuu radassa ja junassa olevista laitteista. Radalla on kahden baliisin eli eräänlaisen radiolähettimen ryhmiä, jotka lähettävät junalla signaalia. Signaali voi kertoa seuraavan opastimen sanoman, nopeusrajoituksen ja muita tietoja. Vetureiden JKV-laitteisiin lukeutuvat keskusyksikkö, releyksikkö, antenni, takometri, jarrujen ohjauslaitteet, kuljettajapaneeli, nopeusmittari sekä rekisteröintilaite. Nämä laitteet keräävät ja käsittelevät tietoa ratalaitteista ja esittävät sen kuljettajalle. Tarvittaessa JKV jarruttaa, mikäli kuljettaja ei noudata JKV:n antamia opasteita.
5 Kuljetusvälinetekniikka 5/13 JKV tulee kehittymään yhteiseurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän mukaisesti. Tavoitteena on, että akselinlaskenta ja raidevirtapiirit korvataan paikannuslaitteilla ja valvonnalla. Tiedonsiirto tapahtuu GSM-R tekniikalla jatkuvasti. Lähde: Kurssin Yhd opetusmoniste luku 8, Liikenteen ohjaaminen ja turvalaitteet 3 Teknologia (Salmela) Osa kuljettajan vastuusta ja kyky korjata yksinkertaiset viat paikan päällä voidaan siirtää junanhoitajalle (ks. henkilöstö). Mitä ei voida junanhoitajalla korvata on ennakointi mahdollisissa vikatilanteissa, junan ympäristön dynaaminen arviointi sekä ohjausliikkeiden suorittaminen 1. Näitä kykyjä voidaan simuloida opetetulla ohjelmistolla, käyttäen deep neural network (DNN) -tekniikkaa, joka sensoreiden ja ennakkoon syötetyn datan sekä aiempien kokemustensa kautta osaa
6 Kuljetusvälinetekniikka 6/13 tulkita tilanteet ja toimia niissä oikein 2. Tällä tavoin jo nykyistä infrastruktuuria opastimineen pystyisi käyttämään tehokkaasti. Tällä hetkellä itseajavissa autoissa käytetään sensoreita, jotka sisältävät jonkin etäisyyttä mittaavan laitteen sekä tekstuureja lukevan laitteen, eli käytännössä tutkan ja kameran. Esimerkiksi Googlen auton käyttämä tutka on light-sensing radar (LIDAR), joka käyttää näköalueen ulkopuolella toimivaa laseria etäisyyden mittaamiseen 3. Muut autonvalmistajat suosivat muita ratkaisuja LIDAR-sensorin kalliin hinnan vuoksi, joka on n dollaria 4. Junilla etäisyyden mittaamiseen ei kannata sijoittaa kovin paljoa, sillä niillä on massansa vuoksi suuri liikemäärä ja siten hidastuvuus, ja etäisyyden mittaamista tarvitaan käytännössä ainoastaan junan kulkusuuntaan. Samoin kameraa tarvitaan vain kulkusuuntaan ja senkään ei tarvitse olla kovin erikoinen. Lisää ennakoitavuutta kokonaisuuteen saadaan, jos tasoristeyksille, vaarallisille katvealueille ja rautatieasemille asennetaan palvelimella toimivaa ohjelmistoa varten kamerat. Näin liikenteenohjaajalta huomaamatta jääneet mahdolliset vaaratilanteet saataisiin varmemmin viestitettyä opastimien kautta junan ohjelmistolle, joka hidastaisi vauhtia. koska ihmisistä johtuvat vikatilanteet ovat yleisimpiä 1 ja koska itseohjautuvat junat ja metrot eivät herätä kaikissa ihmisissä luottamusta 5, kannattaa varautua lisäaidoilla niin rautatieasemilla kuin vaarallisimmilla rataosuuksilla, sekä muilla mahdollisilla keinoilla. Uusiin teknologioihin liittyvät tapaturmat ovat myrkkyä niiden imagolle, minkä vuoksi riskit kannattaa minimoida. Ohjelmistovirheiden varalta ja teknisen redundanssin vuoksi ohjelmiston rinnalle kannattaa jättää sekä yksinkertaistetut manuaaliset ohjaimet että varamoottori liikkumista varten. Myös eettisten ja moraalisten ongelmien käsittely ohjelmistossa kaipaa lisää tarkastelua Drivessa hidden roles of the train driver.pdf 2. What goes into sensing for autonomous driving? Mobileye: I&list=WL&index=34&ab_channel=Mobileye
7 Kuljetusvälinetekniikka 7/13 5. Drivessa why machine ethics.pdf 4 Henkilöstö (Haussalo) Raiteilla tapahtuvaa joukkoliikennettä miehittämättömäksi muutettaessa on muistettava, että asiakkaat ovat silti ihmisiä, jotka toimivat joskus tavoilla, joita koneet eivät pysty ennakoimaan tai käsittelemään. Jos junasta poistetaan henkilökunta, on luultavaa, että matkustajat yhä enemmän jättävät lipun ostamatta kiinni jäämisen riskin pienentyessä. Onkin mietittävä, pitäisikö esimerkiksi juna-asemia muuttaa siten, että asemalle ei pääse ilman lippua. Asemarakenteen muuttaminen on kuitenkin kallista ja hankalaa maanpäällisessä liikenteessä. Lippujen tarkastus junan ovella taas olisi hidasta. Olisikin järkevämpää, että junassa olisi silti joku työntekijä myymässä ja tarkastamassa lippuja. Tämä sama työntekijä voisi myös reagoida poikkeustilanteisiin junassa, kuten kutsua vartijat paikalle, jos junassa häiriköidään tai tarvittaessa manuaalisesti joko ohjata junaa tai ainakin pysäyttää sen turvallisesti, jos tarve vaatii. Konduktöörit ja veturinkuljettajat korvattaisiin siis yhdellä uudella ammatilla, junanhoitajalla. Jos lippujen oston valvonta saataisiin hoidettua esimerkiksi junan ovilla, voidaan pohtia, tarvitaanko junahenkilökuntaa laisinkaan paikalle. Miehittämättömässä raideliikenteessä on tällä hetkellä kolme erilaista operaatiomallia. Puoliautomaattisessa operaatiomallissa junassa on kuljettaja, joka vastaa asemalta lähdöstä ja pysähtymisestä, mutta muuten juna toimii omillaan. Kuljettajattomassa operaatiomallissa junassa on henkilökuntaa hätätilanteiden varalta, mutta he eivät osallistu junan normaaliajosta. Kolmas operaatiomalli on valvomaton operaatio, jolloin junassa ei ole henkilökuntaa, vaan automaattista operaatiota tukevat valvontakamerat ja muut tarkkailuvälineet, jolloin yksi ihminen voi monitoroida useaa junaa samanaikaisesti. Yleisimmät poikkeustilanteet junissa johtuvat matkustajista. Näitä ovat muun muassa hätäjarrun tarpeeton vetäminen, junan ovien sulkeutumisen estyminen matkustajan takia ja
8 Kuljetusvälinetekniikka 8/13 matkustajan sairauskohtaus. Muita poikkeustilanteita ovat esimerkiksi tekniset ongelmat ajossa, junan ovissa jne. sekä ihmiset tai objektit radalla. 5 Pilottikohde (Peltonen) Ryhmämme mielestä paras vaihtoehto automatisoidun raideliikenteen pilottikohteelle olisi pääkaupunkiseudun kehärata. Automatisoidun raideliikenteen testaus kehäradalla on luontevaa reitin vilkkauden ja tiheiden vuorovälien, suurten käyttäjämäärien sekä modernin kaluston ansiosta. I- ja P-junat kiertävät kehärataa vastakkaisiin suuntiin Helsingin päärautatieaseman ja lentoaseman välillä. Kuvassa 1 näkyy kehäradan reitti. Junat kulkevat linjalla kellonajasta riippuen minuutin välein ja matka-aika Helsingin päärautatieasemalta lentoasemalle on minuuttia riippuen menosuunnasta. [2] Kuva 1 Kehärädan reitti ja asemat [1]
9 Kuljetusvälinetekniikka 9/13 Pääkaupunkiseudulla automatisaation määrän lisääntyminen näkyy jo lähiaikoina julkisessa liikenteessä. HSL on ottamassa käyttöön uutta informaatiojärjestelmää, jonka avulla lipunmyynti, tiedostusten ajantasaisuus sekä toiminnan seuranta monipuolistuu. [3] Aikataulu HSL:n informaatiojärjestelmän uudistuksesta näkyy kuvassa 2. Kuva 2 HSL, Informaationjärjestelmän uusiutuminen. [4] Lähteet: 1) Liikennevirasto. Kehärata. WWW-sivu. URL-saatavilla: Viitattu ) HSL. Kehärata. WWW-sivu. URL-saatavilla: Viitattu
10 Kuljetusvälinetekniikka 10/13 3) HSL. Uudet laitteet. WWW-sivu. URL-saatavilla. Viitattu ) HSL. Informaatiojärjestelmän uusiutuminen. WWW-sivu. URL-saatavilla. Viitattu Kustannusarvio junien ja junaradan automatisoinnista (Henriksson) HKL:n johtokunnalle esitetyn talousarvioluonnoksen mukaan (s.20) Vuosien suurin yksittäinen investointihanke on automaattimetro, johon sisältyy uusien metrovaunujen hankinnat sekä automatisoinnin asennukset metrovaunuihin ja metroinfran automatisointi yhteensä 350,4 milj. euroa. Uusien metrovaunujen osuus on 193,1 milj. euroa. Automaattimetroprojekti siis jatkuukin jo muutaman vuoden kuluttua. Paitsi että ei jatku, ei ainakaan edellä kuvatuilla nuoteilla ja aikataululla. Täysin virkamiesvetoinen selvitys ja ehdotus torpataan kesäkuussa HKL:n johtokunnassa yksimielisesti.( M100-vaunuparit 42 vaunuparia 89,46 milj. M200-vaunuparit 12 vaunuparia 25,56 milj. M300-junan 20 nelivaunuista junaa 42,6 milj. ( Helsingin kaupunginhallituksen iltakoulu. Poliitikoille annetaan selvitys Helsingin metron automatisointiprojektin ongelmista. Selvitys on mitä ilemisemmin perusteellisempi kuin edellisellä viikolla HKL:n johtokunnan esityslistalla ollut Automaattimetron tilannekatsaus, mikä sekin on murheelllista luettavaa. Esitys menee iltakoulussa pöydälle vaikka kyseessä on ainoastaan selvitys, ei päätös suuntaan taikka toiseen. Kh:ssa vallitsee suuri hämmennys miten tähän tilanteeseen on jouduttu ja kuka on vastuussa? Kahden kuukauden aikarajan päässä häämöttää, ehkä ensimmäisen kerran todellisena vaihtoehtona, sopimuksen purku
11 Kuljetusvälinetekniikka 11/13 koska vanhojen M100 ja M200 -junien uudelleenohjelmointi ei kerta kaikkiaan näytä onnistuvan. Metrohankkeesta vastuussa oleva apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ei osallistu kh:n kokoukseen (on matkoilla). ( Edellisten lainausten perusteella tullaan siihen loppupäätelmään, että vanhankaluston automatisointi on erittäin haastavaa. Lisäksi vertailtaessa metrovaunujen ja metroinfran kustannuksia yllä, huomataan että automatisoinnin osuus kustannuksista 157,3 milj. euroa. M300-sarjan junat ovat isompia, mutta niiden yksikkökohtaisten automatisointien kustannusten oletetaan olevan yhtä suuri kuin vanhempien vaunupariyksiköiden automatisoinnin kustannus. Tämä päätelmä tehtiin, koska tarkempia lukuja ei löytynyt tiedonhauntuloksena. Näin ollen yhden junayksikön automatisoinnin kustannukseksi saadaan 2,13 milj. euroa. Laskelman tuloksessa sisällytämme ratainfran automatisoinnin vanujen yksikkö hintaan ja tämä tullaan ottamaan huomioon, kun tehdään laskelma kehäradan automatisoinnin kustannuksesta. Suunniteltaessa kehäradan automatisointia oletetaan, että ratainfralle ei tarvitse tehdä parannus- ja kunnostustöitä. Näin ollen kustannusarviossa tullaan keskittymään junavaunujen ja kehäradan automatisointiin, eikä siten kunnostustöiden osuutta tulla huomioimaan edellä mainitun olettamuksen perusteella. Pisararadan kokonaiskustannusarvio on 956 miljoonaa euroa vuoden 2020 hintatasossa. Pisararadan pituus (8 km) huomioon otettaessa ratainfrastruktuurin rakentaminen pääkaupunkiseudulla maksaa 119,5 M /km vuoden 2020 hintatasossa. ( Lainaus on poimittu arvioon siitä syystä, että sen perusteella voidaan huomioida mahdollisten uusien rataosuuksien osuus kustannuksista, jos tullaan siihen tulokseen, että tarvitaan uutta rataosuutta. On myös huomioitavaa, että edellä mainittuun kuluun (119,5 M /km) ei ole sisällytetty automatisointi kulua. Kilometrikohtainen kustannus pääkaupunkiseudulla on erittäin suuri, joten arviossamme pyrimme keskittymään jo olemassa olevien rataosuuksien automatisointiin. Seuraavaksi käsitellään hankkeen toteutumisesta aiheutuvat säästöt. Yllättävintä tässä on se, että tiedonhaun tulosten perusteella automatisoinnin tuloksena verkon hallinta ei juurikaan tule edullisemmaksi vaan se voi päinvastoin koitua kustannuksiltaan kalliimmaksi.
12 Kuljetusvälinetekniikka 12/13 Lisäkustannukset tulevat lähinnä valvontaan ja kunnossapitoon liittyvistä kuluista. On arvioitu myös, että henkilötyövuosisäästön sijaan, henkilötyövuodet lisääntyisivät edellä mainitusta syystä. HKL:n raporttien mukaan vuoden metronkuljettajasta siirryttäisiin vuoteen 2017 mennessä, 124 junanvalvojaan. Tällöin todellinen henkilöstömäärä kasvaisi ja todellisuudessa tästä aiheutuisi kuluja enemmän kuin säästöjä. Tämän perusteella ylläpitokustannukset kasvavat tulevaisuudessa, kun niihin lasketaan lisääntynyt henkilöstömäärä. Edellinen arvio on lainausta MOT-ohjelmasta ja se perustuu vuoden 2013 tietotasoon. ( Todellisuudessa Metron automatisointi hanke on toistaiseksi haudattu. Kuitenkin tästä voidaan päätellä, että Kehäradan automatisoinnilla ei vähennetä henkilöstön tarvetta vaan pikemminkin oletettavampaa on, että sitä kasvatetaan. Helsingin Sanomissa julkaistussa artikkelissa todetaan; Vaikka kuljettajaliikenteen vuoroväliä pystyttäisiinkin tihentämään, metron käyttökustannukset kasvavat silloin 6-7 miljoonalla eurolla vuodessa. Myös häiriöherkkyys kasvaa. ( Tästä voidaan laskea karkea kilometrikustunnuslisä ajatellen Kehäradan lisääntyviä käyttökustannuksia. Laskenta toteutetaan karkeasti jakamalla kulut raidekilometrille, tästä saadaan suuntaa antavat arvot kuluille. Kulut lisääntyvät tällöin Kehäradan osalta 5,1-6 milj. euroa vuodessa. Kehäradan pituus on 18 km ( Edellisellä periaatteella lasketaan myös automatisointikulujen suuruus kehäradan osalta. Metron automatisoinnin (junat/raide/infra) hinta on 2,13 milj. euroa (kts.edellä s.1, 1kpl). Kehäradalle suhteutettu (juna/raide/infra) kustannusosuus on tehtyjen olettamusten perusteella n. 85 % (18km/21km) Metron kustannuksista. Näin ollen kehäradalle (juna/raide/infra) suhteutettu automatisointi kustannus on 1,83 milj. euroa. Huomioitavaa suhteutetussa kustannuksessa on se, että sen tarkkuus on riippuvainen vaunujen määrästä eli mitä lähempänä kehäradalle automatisoitujen junien määrä on Metron junien määrää, sitä tarkempi suhteutettu kustannus tällöin on. Kehoituksena olisikin automatisoinnissa pyrkiä pitämään automatisoitujen junien määrä veturin tietämillä. Tähän on VR:llä hyvät mahdollisuudet sen uusien vetureiden hankinnan johdosta, joiden automatisointi on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin vanhojen ( Laskettuun
13 Kuljetusvälinetekniikka 13/13 kustannukseen (1,83 milj. euroa) ei ole sisällytetty mahdollisesti uusien junien hankintakuluja. Uusien junien hankintakuluihin tulisi siis tällöin lisätä edellä mainittu automatisointikustannus. Uusisähköveturin hinta on 4,5 milj euroa, joten tämä automatisoituna olisi siten 6,33 milj. euroa/veturi ( Voidaan myös olettaa, että tämä on lähellä junan kokonaiskustannusta automatisoituna, koska automatisoinnista suurin osuus tulisi keskittymään veturiin ja raiteisiin.
Automatisoitu rautatieliikenne
Automatisoitu rautatieliikenne Matti Henriksson 428938 Kristian Peltonen 83883V Jaana Haussalo 425054 Asser Salmela 84818C Marketta Ruutiainen 356783 Kuljetusvälinetekniikka 1/8 Kuljetusvälinetekniikka
LisätiedotRautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat
Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin
LisätiedotKertauskoekysymykset
Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn
LisätiedotMetrojunien törmääminen Helsingin Itäkeskuksessa Tutkintaselostuksen R julkistaminen TERVETULOA!
Metrojunien törmääminen Helsingin Itäkeskuksessa 27.7.2016 Tutkintaselostuksen R2016-04 julkistaminen TERVETULOA! Turvallisuustutkintalaki (525/2011) 1 luku Yleiset säännökset 1 Turvallisuustutkinnan tarkoitus
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) historia 22.08.2013 138 Käsittely päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. 22.08.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin Vastaehdotus: Sinikka Vepsä:
LisätiedotLIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RATO 6 Turvalaitteet. 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta
LIITE 1/1(22) Liikenneviraston ohjeita 7/2014 RAITEET JA VAIHTEET 1:1000 Yleiskaaviossa esitettävät vaihdesymbolit 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa ei varmuuslukitusta 1:9 vaihde (35 km/h) Vaihteessa varmuuslukitus
LisätiedotETCS Level , Clarion Hotel Helsinki. Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2016
ETCS Level 3 1.12.2016, Clarion Hotel Helsinki Julkinen 2016 siemens.fi European Train Control System (ETCS) Level 3 ETCS - Nykytila ja tulevaisuuden suunta Tausta Toiminnallisuus Kehitystilanne ja tavoitteet
LisätiedotHelsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta
Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotPoikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy
Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Sisältö Toimeksiantajasta sananen Poikkeamatilanteiden hallintajärjestelmä Mitä, miksi, minkälainen Poikkeamatilanteen
LisätiedotRautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon
Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon VR Track Oy Suunnittelu Janne Peltonen Suomen Automaatioseuran turvallisuusjaosto (ASAF) Teemapäivä ja vuosikokous
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2017 1 (5) 300 M100 metrojunien peruskorjauksen hankesuunnitelma päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä M100 -metrojunien peruskorjauksen hankesuunnitelman
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotMetron kulunvalvontatekniikan uusiminen
Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen Osaraportti 1 Hankkeen tekninen kuvaus SUY C: 2/2005 Sisällysluettelo Johdanto 2 1 Nykyinen kulunvalvontatekniikka 2 2 Kulunvalvontatekniikan uusimistarve 3 2.1
LisätiedotJKV-järjestelmän baliisivikatilanteet
Näytöt pimennetään Käyttöjarrutus ja baliisivian nopeusrajoitus * Baliisivikaluokka Nopeusrajoituksiin liittyvä tieto poistetaan vähintään 10 s Opastimiin liittyvä tieto poistetaan seuraavallepääopastimelle
LisätiedotKannattajat: Ari Lehtinen 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: TJ/ asia 2 automaattimetro
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (7) 138 Automaattimetron tilannekatsaus Käsittely päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. Vastaehdotus: Sinikka Vepsä: TJ/ asia 2 automaattimetro Metron
LisätiedotVIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän
LisätiedotLIIKENNÖINTI JA RATATYÖ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(19) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1092/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän
LisätiedotKouvolan laskumäen käyttöohje
OHJE 1 (5) Korvaa/muuttaa Järjestelyopastimien käyttö laskumäessä Dnro 2338/741/2008 Kouvolan laskumäen käyttöohje 0400 109 E 111 LIVI/1685/06.04.01/2015 (soveltuvin osin) Kohdistuvuus Asiasanat Voimassa
Lisätiedot1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8
RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman
LisätiedotRataverkon kunnon ja liikkuvan kaluston akustinen valvonta kuituoptiikan avulla
Rataverkon kunnon ja liikkuvan kaluston akustinen valvonta kuituoptiikan avulla Lassi Matikainen Matias Tuohino 23.1.2018 Esityksen sisältö 1. Aiheesta tehdyn diplomityön esittely 2. Kuituoptisten sensoreiden
LisätiedotHelsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen
Helsingin kaupungin raideliikenteen esteettömyyden parantaminen Maija Sarpo Laatu- ja ympäristöpäällikkö HKL HKL lyhyesti Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos Perustettu 1945 Liikevaihto vuonna 2018
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 160. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 27.04.2015 Sivu 1 / 1 1006/08.00.00/2015 Kaupunginhallitus 105 16.3.2015 Valtuusto 62 13.4.2015 160 Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja automatisoinnista (Kv-asia) Valmistelijat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi
LisätiedotMääräys 1 (15) TRAFI/16561/03.04.02.00/2012
1 (15) Antopäivä: 5.12.2012 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Voimaantulopäivä: 1.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa 28.12.2009 annetun Rautatieviraston määräyksen liikennöinti
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotRaportti. Virheellinen kulkutie Laihialla R2015-S1-13
Raportti R2015-S1-13 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Kouvolan ratapihalla 2.8.2013
Raportti alustavasta tutkinnasta R2013-E2 Vaaratilanne junaliikenteessä Kouvolan ratapihalla 2.8.2013 Vaaratilanne Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (8) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (8) 178 Automaattimetron tilannekatsaus HEL 2011-005973 T 08 00 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. Esittelijä toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski
LisätiedotRataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti
Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3 3 LIIKENNÖINTI JA RATATYÖ RATAOSALLA... 3 4 MUUT LIIKENNÖINNISSÄ NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET
LisätiedotOhje 2(6) 2.12.2013 Dnro 5542/1000/2013
Ohje 2(6) 1 YLEISTÄ... 3 2 VAINIKKALA... 3 2.1 Venäjältä saapuvat junat... 3 2.2 Venäjälle lähtevät junat... 3 2.2.1 Tavarajunat tai Venäjälle veturina palaava juna... 3 2.2.2 Matkustajajunat... 3 3 IMATRANKOSKI
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotTampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013
Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma
LisätiedotKäyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä
1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/11 06.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 11 Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta HEL 2013-000830 T 02 08 02 01 Päätös Liikennelaitos liikelaitoksen johtokunta päätti palauttaa
LisätiedotVirheellinen kulkutie Kuopiossa
Raportti R2015-S1-08 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Kontiomäen asemalla 29.4.1996
Tutkintaselostus C 3/1996 R Vaaratilanne junaliikenteessä Kontiomäen asemalla 29.4.1996 Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä
LisätiedotOhje 2 (5) Sisältö
Ohje 2 (5) Sisältö Määritelmät ja lyhenteet... 3 1 Yleistä... 3 2 Ilmoitettavat asiat... 3 3 Ennakkoilmoituksen sisältö... 4 4 Tärkeiksi luokitellut ilmoitukset... 4 5 Ennakkoilmoitusten voimassaoloaika...
LisätiedotMetro länteen Kuukausi-info Länsimetro Oy
Metro länteen Kuukausi-info 15.9.2016 Länsimetro Oy Länsimetro Oy Helsingin ja Espoon yhteisesti omistama yhtiö Tehtävänä metron rakentaminen Ruoholahdesta Kivenlahteen Toimii läheisessä yhteistyössä molempien
LisätiedotKäyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä
1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)
LisätiedotKaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan
Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän
LisätiedotSUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET
SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Liikennevirasto Sivu 1 / 86 Dokumentti Päiväys Nimi Sivuja 12.3.2014 SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 - TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 86 Muutoshistoria
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Lielahdessa 10.9.1998
Tutkintaselostus C 14/1998 R Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta
LisätiedotAkselinlaskenta / ALHPkomentojen
Akselinlaskenta / ALHPkomentojen selvitys ALHP komentojen selvitys Toimeksiannon kuvaus: Selvitystyön tarkoituksena oli selvittää syyt suurelle määrällä ALHP komentoja ja kartoittaa korjaavat toimenpiteet
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotTampereen raitiotiehanke
Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.
LisätiedotTavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen
Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen Tero Savolainen 24.1.2018 Kuva: VR Group TYÖN TAUSTA Diplomityö: Peltola, M. 2010. Tavarajunien mäkeenjääntien estäminen. Mäkeenjääntikokeet Toijalassa 2011. Karvian
LisätiedotSisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4
LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (8) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2014 1 (8) 81 Automaattimetron tilannekatsaus / 8.5.2014 HEL 2011-005973 T 08 00 02 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti
LisätiedotSUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET
SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET Liikennevirasto Sivu 1 / 85 Dokumentti Päiväys Nimi Sivuja 15.11.2010 SUOMEN ASETINLAITEVAATIMUKSET 2010 - TOIMINNALLISET VAATIMUKSET 85 Muutoshistoria
LisätiedotSisällysluettelo. Liikenneviraston ohjeita 7/2014 5 RATO 6 Turvalaitteet 6 TURVALAITTEET... 9
Liikenneviraston ohjeita 7/2014 5 Sisällysluettelo 6 TURVALAITTEET... 9 6.1 MÄÄRITELMÄT, SYMBOLIT JA LYHENTEET... 9 6.1.1 Symbolit... 21 6.1.2 Lyhenteet... 21 6.2 TURVALAITTEIDEN PERUSPERIAATTEET... 22
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (5) 84 Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma HEL 2016-014135 T 08 00 02 Hankenumero 0855_11 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hernesaaren raitiotien
LisätiedotRadan merkit turvallisuuden osana
Rata 2018 Radan merkit turvallisuuden osana Tuomo Jacobsson 24.1.2018 Selkeys, näkyvyys ja johdonmukaisuus ovat avainsanoja liikennemerkkien ja nopeusrajoitusten kannalta. Liikennemerkkejä ei kuitenkaan
LisätiedotTURVALAITTEET RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(44) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 26.10.2009. RVI/873/410/2009 Voimassaoloaika 1.11.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston turvalaitteista
LisätiedotVirheellinen kulkutie Hyvinkäällä
Raportti R2015-S1-02 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.
LisätiedotMUSEOLIIKENNE MÄÄRÄYS 17.10.2008 RVI/295/411/2008. Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti
1(18) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 17.10.2008 RVI/295/411/2008 Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston määräyksen
LisätiedotDIREKTIIVIT. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
10.7.2014 L 201/9 DIREKTIIVIT KOMISSION DIREKTIIVI 2014/88/EU, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY muuttamisesta yhteisten turvallisuusindikaattorien
LisätiedotKäyttötoiminta ja liikenteen hallinta osajärjestelmä
1 (7) Antopäivä: 18.12.2013 Voimaantulopäivä: 01.01.2014 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/757/EU
LisätiedotInnovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT
Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja
LisätiedotRadan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016
Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Kalle Renfeldt Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotKertauskoekysymykset
Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn suorittamisen edellytys
LisätiedotSUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE RAUTATIEHENKILÖKUNNALLE
1/16 Antopäivä 23.8.2010 Voimassaoloaika 1.10.2010 alkaen, toistaiseksi Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä
LisätiedotOhjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä
Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.
LisätiedotSisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/
Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...
LisätiedotHKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.
HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa
LisätiedotBigData ja data-analyysit älykkään suunnittelun sekä päätöksenteon apuna Rata seminaari Tuomas Lonka
We Keep the World on Track BigData ja data-analyysit älykkään suunnittelun sekä päätöksenteon apuna Rata 2018 - seminaari Tuomas Lonka Taustaa Kuka, mistä ja miksi Tuomas Lonka - Yli 10 v Proxionilla,
LisätiedotLiikenneviraston ohjeita 9/2016. Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilökunnalle
Liikenneviraston ohjeita 9/2016 Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilökunnalle Liikennöintiin liittyvät ohjeet venäläiselle rautatiehenkilöstölle Liikenneviraston ohjeita 9/2016
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3
LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen
LisätiedotAkselinlaskennan turvallisuuskriittiset toiminnot TUTKIMUSSELOSTUS JA TARKISTUSLISTA
2015 Akselinlaskennan turvallisuuskriittiset toiminnot TUTKIMUSSELOSTUS JA TARKISTUSLISTA Akselinlaskennan turvallisuuskriittiset toiminnot Tutkimusselostus ja tarkistuslista Liikennevirasto Helsinki
LisätiedotHÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS
HÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS 19.10.2017 TARKASTELU Tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan seudulta soveltuvia kohteita raakapuunkuormauspaikaksi noin 200 000 tonnin vuotuiselle
LisätiedotTavarajunan kahden vaunun suistuminen kiskoilta Parikkalassa
Raportti alustavasta tutkinnasta R2014-E1 Tavarajunan kahden vaunun suistuminen kiskoilta Parikkalassa 10.1.2014 Onnettomuus Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotToimeksiannon määrittely
Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely
LisätiedotLähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotTampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat
Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotSÄHKÖBUSSIKOKEMUKSIA SUOMALAISISTA KAUPUNGEISTA. Paikallisliikennepäivät Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy
SÄHKÖBUSSIKOKEMUKSIA SUOMALAISISTA KAUPUNGEISTA Paikallisliikennepäivät 22.9.2017 Annakaisa Lehtinen, Trafix Oy SISÄLTÖ TAUSTAA SÄHKÖBUSSILIIKENNE HYÖDYT NYKYTILA Espoo Helsinki Turku Tampere KOKEMUKSIA
Lisätiedot! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013
LisätiedotMääräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi
Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotMissä mennään? Rakentamisjohtaja Tero Palmu
Missä mennään? Rakentamisjohtaja Tero Palmu 17.1.2019 Aineiston käyttö ja kopiointi ilman Länsimetron lupaa on kiellettyä. Itäjatke Länsimetro 21 km 13 asemaa Varikko Sammalvuoressa Kantametro (avattu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2017 1 (5) 762 Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi yöraitioliikenteestä Laajasaloon Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.3.2017 hyväksymän
LisätiedotVirheellinen kulkutien Joutsenossa
Raportti R2015-S1-07 Turvallisuustutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen sekä onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen torjuminen.
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotVaaratilanne junaliikenteessä Oulussa 21.5.1998
Tutkintaselostus C 10/1998 R Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ennalta ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta
LisätiedotJunien kulunvalvonnan häiriötilannehallinta JKV- ja ERTMS/ETCS-järjestelmien yhteiskäytössä
Junien kulunvalvonnan häiriötilannehallinta JKV- ja ERTMS/ETCS-järjestelmien yhteiskäytössä Ohjeistus sidosryhmille Liikenneviraston ohjeita 30/2018 Liikennevirasto Helsinki 2018 Kannen kuva: Ari Julku
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/2015 1 (5) 197 Länsimetron asetinlaitteen toimittamisesta tehdyn sopimuksen optioiden käyttäminen / Helsingin metron ja länsimetron jatkeen asetinlaitetta ja ATS-järjestelmää
LisätiedotKOMMENTTITAULUKKO Määräys Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/22096/03.04.02.00/2012
KOMMENTTITAULUKKO Määräys Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä TRAFI/22096/03.04.02.00/2012 Perustelumuistion liite Kohta Kommentti Lausunnon 1 Soveltamisala Ei ole huomauttamista
Lisätiedot