Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Transkriptio

1 Määräysluonnos 1 (43) Antopäivä: Voimaantulopäivä: Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa seuraavat määräykset: Radan merkit (RVI/872/410/2009), Rautatiejärjestelmän opasteet, opastimet ja liikennöintiin liittyvät merkit (RVI/1091/412/2009), STM-laite sekä sen testaaminen ja tarkastaminen (RVI/1087/411/2009), 2 W GSM-R-käsiradiopuhelimen käyttäminen ohjaamoradiona (RVI/1050/412/2009) Turvalaitteet rautatiejärjestelmässä (RVI/873/410/2009) Soveltamisala: Tätä määräystä sovelletaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmään rautatielain (304/2011) 2 :n 1 momentin 2 kohdassa määritellyllä Suomen rataverkolla. Tätä määräystä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään sekä tämän määräyksen voimaan tullessa käytössä olevaan ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmään, jota uudistetaan tai parannetaan siten, että ohjaus-, hallinta- ja merkinanto osajärjestelmän käyttöönottolupa on tarpeen. [Määräystä sovellettaessa on tarpeen ottaa huomioon ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmän luokka A (ETCS/ERTMS) kansallinen toimeenpanosuunnitelma, kuten määräyksen I osan kohdassa 1.1 siirtymäsäännökset on mainittu] Rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä Sisältö I OSA - YLEISET MÄÄRÄYKSET SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI MÄÄRITELMÄT... 5 II OSA EU:N TEKNISTEN ERITELMIEN VAATIMUKSET... 8 III OSA - KANSALLISET VAATIMUKSET OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A Erityistapauksiin liittyvät määräykset Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, avoimiin kysymyksiin liittyvät määräykset Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat Toiminta-varmuutta ja käyttö-varmuutta koskevat vaatimukset Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomiset ominaisuudet Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i ja uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i junassa Uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L... 11

2 Määräysluonnos 2 (43) 1.8 Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunun, metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset Liikkuvan kaluston massaan sisältyvän metalliosien paino Liikkuvan kaluston impedanssit Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja sähkömagneettisille kentille Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot Sähkömagneettisten kenttien häiriöt Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan ajovirran komponentit Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) turvallisuusvaatimukset Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat Tietojen tallennus - Rekisterin muodostuminen/trafi? Henkilötietolaki Julkisuuslaki OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B, MÄÄRÄYKSET Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat järjestelmät Varmuusvaatimus Sovellettavat standardit Dokumentointi Tekninen turvallisuus Käyttöenergia Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kulkutie ja paikallislupa Junakulkutien edellytykset Vaihtokulkutien edellytykset Paikallisluvan edellytykset Asetinlaite Junakulkutie Vaihtokulkutie Paikallislupa Avainsalpalaite Asetinlaitteen ohjauspyyntö Kulkutien automaattinen varmistaminen Raiteen vapaanaolon valvonta Opastin Opastimen ohjaus ja valvonta Vaihde ja raiteensulku Varoituslaitoksen yleiset vaatimukset Varoituslaitoksen toiminta Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen Radanmerkkien asentaminen Radan merkit Velvoittavat merkit Opastavat ja tiedottavat merkit... 32

3 Määräysluonnos 3 (43) 2.4 Tietojen tallennuslaite Tietojen tallennus - Rekisterin muodostuminen/trafi? Henkilötietolaki - Julkisuuslaki Viestintälaitteet (GSM-R) Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, kulunvalvontalaite JKV Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM Junan jarrutuskyky... 43

4 Määräysluonnos 4 (43) I OSA - YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tällä määräyksellä pannaan kansallisesti täytäntöön komission päätöksellä annettu Euroopan laajuisen ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä, jäljempänä CCS YTE 2012/88/EU ja päätöksen CCS YTE 2012/88/EU muuttamisesta annettu Komission päätös 2012/696/EU, joka tulee voimaan CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutos 2012/696/EU on esitetty sellaisenaan tämän määräyksen II osassa. Määräystä sovellettaessa on otettava huomioon, että alla taulukossa 1 mainitut liitteet korvataan taulukossa 2 mainituilla liitteillä. CCS YTE:ä 2012/88/EU artikla 7 mukaisesti on noudatettava taulukossa 2 mainittua eritelmäkokonaisuutta # 2 (versio 3) alkaen. Taulukko 1 III OSA CCS YTE 2012/88/EU Liite A Viitetiedot: Taulukko A 1 Liite A Viitetiedot: Taulukko A 2 Pakollisten eritelmien luettelo Liite A Viitetiedot: Taulukko A 3 Pakollisten standardien luettelo Liite G Avoimet kysymykset Taulukko 2 III OSA CCS YTE 2012/696/EU Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 1 Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 2 Pakollisten eritelmien luettelo Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) (ETCS versio 2 ja GSM-R versio 0) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (ETCS versio 3 ja GSM-R versio 0) Liite I Liite A Viittaukset: Taulukko A 3 Pakollisten standardien luettelo Liite II Liite G Avoimet kohdat 2. Tämän määräyksen III osaa Kansalliset vaatimukset sovelletaan II osan CCS YTE:ssä 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutoksessa 2012/696/EU mainituissa seuraavissa kansallista sääntelyä vaativissa kohdissa: YTE:ä koskevissa erityistapauksissa ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokka A avoimia kohtia koskevissa kansallisissa määräyksissä ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B vaatimuksiin liittyvissä määräyksissä 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 1. CCS YTE:n 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutoksen 2012/696/EU vaatimukset on esitetty sellaisenaan tämän määräyksen II osassa ja niitä sovelletaan käyttöönotettavaan ohjaus- ja hallintajärjestelmän luokka A Yhtenäinen ohjaus- ja hallintajärjestelmä

5 Määräysluonnos 5 (43) ERTMS/ETCS Suomen rataverkolle tehdyn kansallisen ERTMS-järjestelmän (mukaan lukien liikkuvan kalustonlaitteet) käyttöönottosuunnitelman 1 mukaisesti. 2. Kumottavat määräykset ovat voimassa XX.XX.XXXX saakka. Edellä mainittuun päivämäärään mennessä rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on laadittava tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavat muutokset turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja oman toiminnan ohjeistukseensa. 3. Radan merkit on muutettava kohdan 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen mukaisiksi viimeistään XX.XX.XXXX, jonka jälkeen radalla saa olla vain tämän määräyksen tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisia merkkejä. 2 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI 1. II osassa (CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE 2012/696/EU) mainitun osajärjestelmän tai yhteentoimivuuden osatekijän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä osajärjestelmän osalta rautatielain (304/2011) 45 :n tai yhteentoimivuuden osatekijän osalta lain 49 mukaisesti. Osajärjestelmän ja yhteentoimivuuden osatekijän EYvaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävät moduulit on määritelty II osan CCS YTE 2012/88/EU kohdissa ja Tämän määräyksen III osan luvun 1 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, avoimiin kohtiin liittyvät määräykset osalta vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti 3. Tämän määräyksen III osan luvun 2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset osalta vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 65 :n mukaisesti, alla mainituin seuraavin poikkeuksin: kohdan 2.1(4) Sovitustiedonsiirtomoduuli STM :n ja liikkuvan kaluston ERTMS/ETCSlaitteiston välisen liitännän vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä rautatielain (304/2011) 49 mukaisesti (II OSA, CCS YTE 2012/88/EU ) ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokkaan B käyttöönotettavalle tai aikaisemmin käyttöönotetulle, vailla ilmoitetun laitoksen tarkastusta olevalle kohdan 2.5 Viestintälaitteet (GSM-R) mukaiselle laitteelle on tehtävä vaatimustenmukaisuuden arviointi rautatielain (304/2011) 45 mukaisesti silloin kun se liitetään osaksi ETCSlaitteistoa (II OSA, CCS YTE 2012/88/EU taulukko 6.2). 3 MÄÄRITELMÄT Määritelmät koskevat määräyksen III osan kohtaa 2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset. Ajonesto ( ) Ajon salliva opaste (2.2.8) on menetelmä, jonka avulla voidaan varmistaa liikennöinnin estäminen tietyllä alueella on jokin opastimella ilmaistava opaste, joka ei velvoita yksikköä pysähtymään opastimen eteen Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue (2.3.2) 1 Eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) Suomen kansallinen toteuttamissuunnitelma

6 Määräysluonnos 6 (43) tarkoittaa aluetta, jossa liikenteenohjauksesta vastaava taho ohjaa liikennettä keskitetysti liikenteenohjauskeskuksesta JKV kulunvalvontalaite (2.6.1) Junan jarrutuskyky (2.6.3) on luokka B junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK liikkuvan kaluston laite jolla varmistetaan liikkuvan kaluston turvallinen liikennöinti on käsite joka ilmaisee junan kykyä pysähtyä määritetyllä matkalla kaikissa olosuhteissa Kulkutien automaattinen varmistaminen ( ) on asetinlaitteen toiminto, jossa asetinlaite antaa itselleen ohjauspyynnön ennalta asetettujen ehtojen täyttyessä Kulkutievaihde (2.2.11) Kulkutieraide (2.2.11) Lukitusjärjestelmä ( ) Liikennepaikka (2.3.2) on vaihde, jonka kautta voidaan varmistaa kulkutie vaihteen molempiin haaroihin on raide tai sen osa, joka voi olla osana juna- tai vaihtokulkutietä on järjestelmä (esimerkiksi avattava silta, portti, puomi tai ajolangan nostolaite), jonka tilaa valvotaan osana juna- ja vaihtokulkutien ehtoja, ja joka perusasennossa ollessaan mahdollistaa raiteen liikennöinnin on alue, jonka rataverkon haltija on määritellyt liikennepaikaksi. Liikennepaikan raja kuuluu liikennepaikkaan Nopeusrajoitus (2.3.2) Näkemä (2.3.1) Ohiajovara (2.2.6) Opastimella (2.2.6) Opastinjärjestelmällä (2.2.6) on kalustosta tai kaluston ja kuorman yhdistelmästä aiheutuva nopeus km/h, joka kyseisellä alueella enintään on mahdollinen on raiteen keskeltä, korkeudelta 2000 ± 1000 mm kiskon selän yläpuolella, todettu etäisyys, jolta opastin tai merkki on nähtävissä silloin, kun viereisillä raiteilla on liikkuvaa kalustoa on junakulkutien päätekohdan jälkeinen suojaosuus, jonka avulla huomioidaan riski siihen, että junaa ei saada pysähtymään varsinaisen junakulkutien päätekohtaan mennessä tarkoitetaan laitetta, jonka avulla yksikölle voidaan ilmaista opaste tarkoitetaan opastimia, jotka on kuvattu opastinjärjestelmän kuvauksessa ja joiden rakenne ja opasteiden ilmaisut ovat samankaltaisia

7 Määräysluonnos 7 (43) Paikallisluvalla (2.2.7) Raideväli (2.3.2) Raiteen suurin nopeus (2.3.2) tarkoitetaan tilaa, jossa paikallislupa-alueella liikkuminen on suojattu sekä alueella olevien vaihteiden ja raiteensulkujen kääntäminen on mahdollista paikallisesti on kahden samalla radalla olevan vierekkäisen raiteen keskilinjojen välinen lyhin etäisyys kiskon selän korkeudella on nopeus km/h, jota raiteella enintään voidaan käyttää. Sivusuoja (2.2.6) Suurin nopeus (2.3.2) Tasoristeys (2.2.12) on menetelmä juna- ja vaihtokulkutien sekä paikallislupa-alueen suojaamiseksi on nopeus km/h, joka on teknisesti, toiminnallisesti tai tilannekohtaisesti enintään mahdollinen on tien ja rautatien tasoristeys samassa tasossa Toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue (2.3.2) tarkoittaa aluetta, jossa alueella liikkuvan yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan Varoituslaitos (2.2.12) Veturi (2.3.2) on järjestelmä, jonka avulla tienkäyttäjää varoitetaan tasoristeystä lähestyvästä yksiköstä valo- ja ääniopasteella sekä puomilaitoksessa lisäksi laskeutuvien tiepuomien avulla on omalla konevoimalla raiteella liikkuva kalustoyksikkö.

8 Määräysluonnos 8 (43) II OSA EU:N TEKNISTEN ERITELMIEN VAATIMUKSET CCS YTE 2012/88/EU Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (tiedoksi annettu numerolla K(2012) 172) 2. CCS YTE 2012/88/EU päätöksen sisältämät pakolliset eritelmät ja standardit on kerrottu European Railway Agency:n (ERA) ylläpitämässä taulukossa List of Mandatory Specifications and Standards 3. ERA:n ylläpitämässä taulukossa Annex A amended for ETCS Baseline 2 and GSM-R Baseline 0 4. CCS YTE 2012/88/EU päätöksen sisältämät tiedoksi annetut eritelmät ja standardit on kerrottu ERA:n ylläpitämässä taulukossa List of Informative Specifications 5 CCS YTE 2012/696/EU Komission päätös Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinantoosajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun komission päätöksen 2012/88/EU muuttamisesta (tiedoksi annettu numerolla C(2012) CCS YTE:n 2012/696/EU päätöksen sisältämät pakolliset eritelmät on kerrottu ERA:n ylläpitämässä taulukossa New Annex A for ETCS Baseline 3 and GSM-R Baseline 0 7. [CCS YTE 2012/463/EU Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä annetun komission päätöksen 2006/679/EY ja 2006/860/EY muuttamisesta (tiedoksi annettu numerolla C(2012)4984. CCS YTE 2012/88/EU resitaalin (6) mukaisesti Komission päätökset 2006/679/EY ja 2006/860/EY korvataan. Liikenteen turvallisuus virasto: => tekee erillisen Omnibus täytäntöönpanomääräyksen, joka astuu voimaan alkaen => kumoaa Omnibus täytäntöönpanomääräyksen CCS YTE:n 2012/88/EU ja 2012/696/EU täytäntöönpanomääräyksellä sen voimaanastumisen yhteydessä.] 2 Komission päätös CCS YTE 2012/88/EU: 3 List of Mandatory Specifications and Standards: 4 Annex A amended for ETCS Baseline 2 and GSM-R Baseline 0: 0.aspx 5 List of Informative Specifications: 6 Komission päätös CCS YTE 2012/696/EU: 7 New Annex A for ETCS Baseline 3 and GSM-R Baseline 0:

9 Määräysluonnos 9 (43) III Osa - Kansalliset vaatimukset 1 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA A 1.1 Erityistapauksiin liittyvät määräykset Määräyksen II osassa (CCS YTE:ssä 2012/88/EU ja CCS YTE 2012/696/EU) ei ole Suomea koskevia erityistapauksia. 1.2 Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka A, avoimiin kysymyksiin liittyvät määräykset Avoimet kohdat on lueteltu II osassa CCS YTE 2012/88/EU Liite G, avoimet kysymykset ja CCS YTE 2012/696/EU Liite G, Avoimet kohdat. Yksityiskohtaiset tiedot avoimista kohdista on annettu II osan CCS YTE:n 2012/696/EU liitteen A taulukon A 2 kohdan 77 eritelmä ERA/ERTMS/ Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmien ja muiden osajärjestelmien väliset liitännät lausekkeissa. Alla olevissa kohdissa on annettu määräykset avoimien kohtien täytäntöönpanoa varten eritelmäkokonaisuudelle # 1 (versio 2) ja # eritelmäkokonaisuudelle 2 (versio 3). 1.3 Junan jarrutuskykyä koskevat näkökohdat Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Avoimet kohdat; Liite A Taulukko A2) Junan jarrutuskykyä (ERTMS/ETCS) koskevaa avointa kohtaa sovelletaan ainoastaan taulukon A 2 kohtaan 15 ERA SUBSET-108. Tämän avoimen kohdan osalta on noudatettava luokka B:lle annettuja määräyksiä, jotka on annettu kohdassa 2.7 Junan jarrutuskyky. Avoin kohta on ratkaistu ERTMS/ETCS:n version 3 osalta Liitteen A taulukossa A 2 olevassa kohdassa 4 (UNISIG SUBSET-026) ja kohdassa 13 (UNISIG SUBSET-040) 1.4 Toiminta-varmuutta ja käyttö-varmuutta koskevat vaatimukset Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Avoimet kohdat; Liite A Taulukko A2 kohta, 28, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä ohjaus, hallinta ja merkinantolaitteiston toimintavarmuutta/käyttövarmuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka täyttävät normissa EN 50126:1999 esitetyt periaatteet. Määritetyt vähimmäisvaatimukset on annettava tiedoksi Liikenteen turvallisuusvirastolle. 1.5 Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomiset ominaisuudet Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n liite G 51 kohta kuljettajan ja koneen välisen liitännän ergonomiset näkökohdat; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2 kohta 51) Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) ergonomisia Version 3 osalta ei ole soveltamisalaa. ominaisuuksia koskevaa avointa kohtaa so- 8 Eritelmä: Interfaces between control-command and signalling trackside and other subsystems INDEX 77 ERA_ERTMS_033281_v10.zip

10 Määräysluonnos 10 (43) velletaan ainoastaan taulukon Liite A taulukko A 2 kohta 51. ERTMS/ETCS:ään järjestelmään liittyvän kuljettajan käyttöliittymästä (DMI) on rautatieliikenteen harjoittajan tehtävä arviointi ergonomisista ominaisuuksista. 1.6 Pyörän vähimmäishalkaisija nopeuden suhteen määritettynä Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Pyörän vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä pyörän vähimmäishalkaisija yli 350 kilometrin tuntinopeuksille. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle. Muiden nopeuksien suhteen pyörän minimihalkaisija on määritetty alla olevassa taulukossa. v [km/h] D [mm] v < v v 250 < v v 350 < v avoin kysymys Missä v = nopeus D = pyörän vähimmäishalkaisija 1.7 Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i ja uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohdat , ; CCS YTE:n muutos 2012/6 9 6/EU Liite G Akselin vähimmäisetäisyys yli 350 kilometrin tuntinopeuksissa, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) 9 Komission asetus riskien arvioinnista

11 Määräysluonnos 11 (43) Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i yli 350 km/h nopeuksilla kahden peräkkäisen akselin (kalustoyksikön telissä tai muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys a i lasketaan kaavalla: a i v x 7,2 Missä a i = akseleiden vähimmäisetäisyys [mm] kun v = nopeus [km/h] Kahden peräkkäisen akselin vähimmäisetäisyys a i junassa Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä lähimpien akseleiden (kalustoyksikön telissä tai muuten vierekkäiset akselit) vähimmäisetäisyys ai yli 350 kilometrin tuntinopeuksille. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Uloimpien akseleiden vähimmäisetäisyys L Uloimpien akseleiden (kalustoyksikön telien uloimmat tai muuten uloimmat akselit) vähimmäisetäisyys L 3000 mm. 1.8 Liikkuvan kaluston, lukuun ottamatta tavaravaunun, metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohta , CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Metalliton ja induktiivisista osista vapaa tila pyörien välissä, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Muiden osien, kuin pyörien ja niiden laakeripesien, jarruvarusteiden ja hiekoitusputken asentaminen on kielletty alla olevassa kuvassa esitetylle alueelle. 1.9 Liikkuvassa kalustossa käytettävän hiekoitushiekan vaatimukset Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Raiteille levitettävän hiekan ominaisuudet, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Liikkuvassa kalustossa pyörän ja kiskon välisen kitkan parantamiseksi käytettävän hiekan vaatimuksista rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan on sovittava ottaen huomioon ilmasto-olosuhteiden, radan, radanvarsilaiteiden sekä liikkuvan kaluston laitteiden asettamat vaatimukset.

12 Määräysluonnos 12 (43) 1.10 Liikkuvan kaluston massaan sisältyvän metalliosien paino Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohta , ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Raiteille levitettävän hiekan ominaisuudet, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä liikkuvan kaluston massaan sisältyvä metalliosien massa. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta määrityksestä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Liikkuvan kaluston impedanssit Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohta , Liikkuvaan kalustoon liittyvät ominaispiirteet, joita yhteensopivuus raidevirtapiireihin perustuvien junanilmaisinjärjestelmien kanssa edellyttää; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Vaihtoimpedanssiin vaikuttavien liikkuvan kaluston ominaisuuksien yhdistelmä Kalustoyksikön impedanssi, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä virroittimen ja liikkuvan kaluston kunkin pyörän välinen vähimmäisimpedanssi. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä liikkuvan kaluston dynaaminen vaihtoimpedanssi. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot ajovirralle ja sähkömagneettisille kentille Sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset määritetään II osan CCS YTE:n liitteessä A olevan luettelonumero 77:n osoittaman eritelmän ERA/ERTMS/ kohdissa 3.2.1, ja niiden alakohdissa. Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohta , ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Sähkömagneettiset häiriöt (sähköradan ajovirta), taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3)

13 Määräysluonnos 13 (43) Sähköradan ajovirran sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot Rataverkonhaltijan ja Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä liikkuvan sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Sähkömagneettisten kenttien häiriöt Rataverkonhaltijan ja Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä liikkuvan kaluston sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevat vaatimukset. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat komponentit sähköradan ajovirran komponentit Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Tasavirralla ja alhaisella taajuudella toimivat sähköradan ajovirran komponentit, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rataverkonhaltijan ja Rautatieliikenteen harjoittajan on määritettävä liikkuvan sähkömagneettisten häiriöiden raja-arvot tasavirtaisille voimanlähteille. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Magneettijarrujen ja pyörrevirtajarrujen käyttö liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n kohta ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G Magneetti- /pyörrevirtajarrujen käyttö, taulukko A 2 kohta 77, sovelletaan versioihin 2 ja 3) Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkonhaltijan on määritettävä vaatimukset magneettisten kiskojarrujen (Mg) ja pyörrevirtajarrujen käytölle liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä tai sen osana. Määrityksen tulee sisältää junan jarrutuskyvyn arvioinnin ottaen huomioon määräyksen II OSA, CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutos 2012/696/EU kohdat ja eritelmät, sekä ohjaus-, hallinta ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Kuljettajan käyttöliittymän (DMI) turvallisuusvaatimukset Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite G 78 kohta ETCS DMI-toimintojen turvallisuusvaatimukset, taulukko A 2 kohta 78, sovelletaan versioihin 2 ja 3) 78 kohta ETCS DMI-toimintojen turvallisuusvaatimukset. ERTMS/ETCS-järjestelmään liittyvästä kuljettajan käyttöliittymästä (DMI) on rautatieliikenteen harjoittajan määritettävä häiriö- ja vajaatoimintatilanteiden esiintymisestä turvallisuusvaatimukset. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle.

14 Määräysluonnos 14 (43) 1.16 Muut eritelmien sisältämät avoimet kohdat Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA, CCS YTE:n 2012/88/EU artikla 6; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2, sovelletaan versioihin 2 ja 3) II OSA CCS YTE:n 2012/88/EU artiklassa 6 mainitussa eritelmässä ERTMS/ETCS System Requirement Specification (SRS SUBSET-026), II OSA CCS YTE:n muutoksen Liitteen A taulukko A 2 kohta 4 mainitussa eritelmässä Järjestelmävaatimuksen eritelmä UNISIG- SUBSET-026, sekä muissa taulukon A 2 eritelmissä olevien avoimien kohtien vaatimukset tulee liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan määrittää. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle Tietojen tallennus Eritelmäkokonaisuus # 1 (versio 2) Eritelmäkokonaisuus # 2 (versio 3) (II OSA CCS YTE:n 2012/88/EU artikla Liitäntä tietojen tallennukseen hallinnollisiin tarkoituksiin ; CCS YTE:n muutos 2012/696/EU Liite A taulukko A 2 (UNISIG SUBSET-027), sovelletaan versioihin 2 ja 3) Luokan A järjestelmässä tietojen tallentamiseen sovelletaan kuten III OSA kohta Tietojen tallennus on määrätty. 2 OHJAUS-, HALLINTA- JA MERKINANTOJÄRJESTELMÄN LUOKKA B, MÄÄRÄYKSET 2.1 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, ATP-VR/RHK 1. Suomen rautatiejärjestelmässä käytettävän luokan B junakulunvalvontajärjestelmän on oltava CCS YTE:n 2006/679/EY 10 liitteen B, kohdan 4. ATP-VR/RHK mukainen. YTE:n kohdassa on määrätty junakulunvalvontajärjestelmän ominaisuudet, valvonnat, reagointi ja toiminnot. 2. Junakulunvalvonta on toteutettava siten, että järjestelmää käyttävä liikkuva kalusto voidaan kaikissa olosuhteissa pysäyttää kuljettajan ohjauksella tai sen viivästyessä junakuluvalvontajärjestelmän automaattisella ohjauksella siten, että suurinta nopeutta ei ylitetä ja pysähtymistä edellyttävää opastetta ei ohiteta. 3. Junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK radanvarsilaitteen on mahdollistettava Suomen rataverkolle yhteensopivan STM-moduulin toiminta liikkuvan kaluston kulunvalvonnassa. 4. STM-moduulin sekä siihen liittyvän liikkuvan kaluston laitteen ja radanvarsilaitteen on oltava CCS YTE:n 2006/679/EY artikloissa ja sen liitteessä A mainittujen pakollisten eritelmien sekä valtionrataverkon liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan laatiman kansallisen eritelmän Liikenneviraston päätös STM-N FRS & GRS & RAMS ATP- VR/RHK 544/068/2011 mukainen. {Viitataan} 5. Liikenteenohjauksesta vastaavan rataverkonhaltijan on annettava rautatieliikenteen harjoittajalle tarvittavat tiedot ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmästä ja vaati- 10 Komission päätös ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä CCS YTE 2006/679/EY

15 Määräysluonnos 15 (43) mukset junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK radanvarsilaitteisiin yhteensopivista liikkuvan kaluston kulunvalvontalaitteista. 6. Rataverkonhaltijalla tulee olla yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän, radanvarsilaitteiden, ohjelmistojen ja radan merkkien asennukseen ja niiden tarkastamiseen. Ennen radanvarsilaitteiden käyttöönottoa asennuksen tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajona. 2.2 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikennöintiä varmistavat järjestelmät Kohdan 2.2 määräyksiä sovelletaan tämän määräyksen soveltamisalan mukaisesti pois lukien raiteet, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa, sekä raiteet, joissa on vain museoliikennettä Varmuusvaatimus Liikennöintiä varmistavan järjestelmän on täytettävä vähintään SIL3-tason mukainen varmuusvaatimus lukitustietoja käsittelevän järjestelmän osan osalta, jos järjestelmä liittyy junaliikennöintiin. Liikennöintiä varmistavan järjestelmän toiminta ja käyttö on tallennettava turvallisuustutkintaa varten siten, kun tallenteista on erikseen määrätty Sovellettavat standardit Tämän määräyksen lisäksi on noudatettava seuraavia standardeja järjestelmien suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja kunnossapidossa: EN Rautateiden luotettavuus, käytettävyys, kunnossapidettävyys ja turvallisuus ; EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien ohjelmistojen turvallisuuden hallinta ; EN Asetinlaitteissa ja kulunvalvontajärjestelmissä käytettävien järjestelmien turvallisuus ; EN Rautatiejärjestelmissä käytössä olevien avoimet ja suljetut tietoliikennejärjestelmät ; sekä EN Elektronisten ja ohjelmoitavien järjestelmien turvallisuus Dokumentointi Järjestelmällä on oltava käyttöohje laitteiston turvallista käyttöä varten sekä kunnossapitoohje järjestelmän kunnossapitoa varten. Ohjeessa on kuvattava menettelyt liikennöinnin turvalliseksi järjestämiseksi silloin, kun turvallisuutta varmistava järjestelmä ei ole käytettävissä Tekninen turvallisuus Liikennöintiä varmistava järjestelmä on toteutettava siten, että: yksittäinen järjestelmässä ilmenevä vika johtaa järjestelmän hallitusti turvalliseen tilaan joko välittömästi tai seuraavan kyseistä järjestelmän osaa koskevan toiminnon aikana; ohjaus- ja valvontapiirissä ilmenevä oikosulku, maavuotovika, katkos tai vieras jännite ei aiheuta vaarallista toimintoa;

16 Määräysluonnos 16 (43) järjestelmään kuuluvat osat pystyvät toimimaan luotettavasti järjestelmän odotettavissa olevissa käyttöolosuhteissa; järjestelmään kuuluvien radanvarsilaitteiden jännitteelle alttiit osat ovat luotettavasti maadoitettu; sekä järjestelmään kuuluvien laitteiden suunnittelussa ja sijoituksessa on otettu huomioon laitteiden asiattoman käytön ja vahingonteon vaikutukset sekä radan kunnossapidosta aiheutuvat rasitukset Käyttöenergia Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava liitännällä, jonka välityksellä on mahdollista syöttää järjestelmään ulkopuolista käyttöenergiaa järjestelmän käyttämiseksi varsinaisen energiansyötön katkettua. Käyttöenergian katkeamis- ja kytkeytymistilanne sekä virransyötön katkos ei saa aiheuttaa järjestelmään tarkoittamatonta toimintoa. Liikennöintiä varmistava järjestelmä on varustettava laitteistolla, jonka avulla järjestelmää voidaan rajoitetusti käyttää välittömästi lyhyen käyttöenergian katkoksen aikana Kulkutien sivusuoja ja ohiajovara Kulkutien sivusuojana voi toimia sellainen opastin, joka on kuvattu opastinjärjestelmässä opastimeksi, johon kulkutie voi päättyä. Sivusuojana voi toimia myös vaihde, turvavaihde ja raiteensulku käännettynä kulkutietä suojaavaan asentoon. Liikennöinnin turvallisuuden varmistamiseksi kulkutielle voidaan määrittää ohiajovara. Tällöin ohiajovaralla on oltava voimassa samat ehdot kuin varsinaisella kulkutiellä Kulkutie ja paikallislupa Junakulkutien edellytykset Junakulkutie on varmistettu, kun: junakulkutie ja sen ohiajovara ovat kokonaisuudessaan vapaat, lukuun ottamatta varatun raiteen kulkutietä; liikennöinti junakulkutiellä ei vaaranna muita juna- ja vaihtokulkuteitä tai ajonestoa; junakulkutiehän kuuluvat vaihteet on lukittu valvotusti junakulkutien käyttöön ja käännetty pääteasentoonsa junakulkutien mukaiseen asentoon sivusuojana toimivat vaihteet ja raiteensulut on käännetty ja lukittu valvotusti junakulkutietä suojaavaan asentoon; lukitusjärjestelmät ovat lukittu junakulkutietä suojaavaan tilaan; junakulkutiellä olevat käytössä olevat varoituslaitokset hälyttävät lähestyvästä junasta; sekä junakulkutiellä on päätekohta, josta on ennakkotieto Vaihtokulkutien edellytykset Vaihtokulkutie on varmistettu, kun: vaihtokulkutiehän kuuluvat vaihteet on käännetty pääteasentoonsa kulkutien mukaisesti; vaihtokulkutiehän kuuluvat raiteensulut on käännetty liikennöinnin sallivaan asentoon;

17 Määräysluonnos 17 (43) lukitusjärjestelmät ovat lukittu vaihtokulkutietä suojaavaan tilaan; sekä liikennöinti vaihtokulkutiellä ei vaaranna muita juna- ja vaihtokulkuteitä, niiden ohiajovarana toimivia osuuksia tai ajonestoa Paikallisluvan edellytykset Paikallislupa on voimassa, kun liikennöinti paikallislupa-alueella ei vaaranna juna- tai vaihtokulkutietä, sen ohiajovarana toimivia osuuksia tai ajonestoa Asetinlaite Asetinlaitteen on varmistettava sen ohjaamien järjestelmien ja elementtien käyttämiseen liittyvät tekniset riippuvuudet siten, että turvallisuudelle asetetut vaatimukset toteutuvat. Asetinlaitteen on valvottava määriteltyjen ehtojen toteutuminen, kun junakulkutie on varmistettu; vaihtokulkutie on varmistettu; paikallislupa on voimassa; tai ajonesto on asetettu. Asetinlaitteen suorittaessa tiedonsiirtoa asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän kanssa, on tiedonsiirron tapahduttava siten, että asetinlaitteen ulkopuolisen järjestelmän vikaantuminen, virheellinen tiedonsiirtotapa tai johtimesta kulkeutuva ylijännite ei aiheuta tarkoittamatonta toimintoa asetinlaitteessa. Opastimen ohjaaminen pois ajon sallivasta tilasta on oltava mahdollista, vaikka ohjaustoimenpiteille ei olisi myönnetty käyttöoikeutta. Asetinlaitteen ja kauko-ohjausjärjestelmän välinen tiedonsiirto on tapahduttava varmistetusti siten, että tiedonsiirron osapuolet pystytään luotettavasti tunnistamaan Junakulkutie Asetinlaite saa ohjata junakulkutiehän kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat ehdot ovat voimassa: Junakulkutiehän kuuluvat raideosuudet ovat vapaat, lukuun ottamatta varatun raiteen junakulkutietä; junakulkutiehän kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa; junakulkutiehän kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa; junakulkutiehän kuuluvat vaihteet ovat valvonnassa, lukittu pääteasentoonsa junakulkutien käyttöön ja käännetty junakulkutien mukaiseen asentoon; junakulkutie on suojattu tarvittavilla sivusuojilla; junakulkutie ei kuulu samanaikaisesti toiseen varmistettuun tai varmistumassa olevaan juna- tai vaihtokulkutiehän; lukitusjärjestelmät ovat valvotusti junakulkutietä suojaavassa tilassa; raideristeyksen tai risteysvaihteen junakulkutiehän nähden vastakkaisella haaralla ei ole varmistettua tai varmistumassa olevaa juna- tai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa; junakulkutien päätekohta on määritetty;

18 Määräysluonnos 18 (43) junakulkutiehän kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opastinkäsitteen ilmaisemista estävää vikaa; junakulkutien päättyessä opastimeen, opastin ilmaisee opastetta valvotusti; sekä osuudella olevassa käytössä olevassa varoituslaitoksessa ei ole hälytyksen estävää toimintoa kytkettynä, turvallisuutta heikentävää vikaa ja puomien valvontapiirit ilmaisevat puomien olevan ehjiä. Jos junakulkutien ehdot eivät ole voimassa, on junaliikenteen ohjaamiseen tarkoitetun opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta. Junakulkutie voi päättyä vain sellaiseen opastimeen, joka voi toimia junakulkutien päätekohtana. Junakulkutien päättävän opastimen opasteesta on saatava ennakkotieto Vaihtokulkutie Asetinlaite saa ohjata vaihtokulkutiehän kuuluvan opastimen ilmaisemaan ajon sallivaa opastetta, kun vähintään seuraavat ehdot ovat voimassa: vaihtokulkutiehän kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa ajonestoa; vaihtokulkutiehän kuuluvalla raideosuudella ei ole voimassa paikallislupaa; vaihtokulkutiehän kuuluvat vaihteet ja raiteensulut ovat valvonnassa, lukittu pääteasentoonsa vaihtokulkutien käyttöön ja käännetty vaihtokulkutien mukaiseen asentoon; lukitusjärjestelmät ovat valvotusti vaihtokulkutietä suojaavassa tilassa; vaihtokulkutie ei muodostu sellaisen raideosuuden kautta, jonka kautta on varmistettu tai varmistumassa junakulkutie tai toinen vaihtokulkutie; raideristeyksen tai risteysvaihteen vaihtokulkutiehän nähden vastakkaisella haaralla ei ole varmistettua tai varmistumassa olevaa juna- tai vaihtokulkutietä tai voimassa olevaa paikallislupaa; vaihtokulkutiehän kuuluvissa opastimissa ei ole tarvittavan opasteen ilmaisemista estävää vikaa; vaihtokulkutien päättyessä opastimeen, opastin ilmaisee opastetta valvotusti; sekä raiteella on ainakin yksi varattu raideosuus, jos raiteelle ollaan varmistamassa vaihtokulkutie samanaikaisesti vastakkaisista suunnista. Jos vaihtokulkutien ehdot eivät ole voimassa, on opastimen näytettävä sen rajoittavinta opastetta Paikallislupa Asetinlainlaite saa sallia paikallisluvan, kun: paikallislupa-alueella ei ole varmistumassa olevia tai varmistettuja juna- tai vaihtokulkuteitä; paikallislupa-alueella ei ole voimassa ajonestoa; paikallislupa-aluetta suojaavat vaihteet ovat valvotusti lukittu paikallislupa-aluetta suojaavaan asentoon; paikallislupa-alueeseen kuuluvat avainsalpalaitteet ovat valvonnassa; sekä

19 Määräysluonnos 19 (43) paikallislupa-aluetta suojaavat ja paikallislupa-alueeseen kuuluvat opastimet ilmaisevat opastetta valvotusti ja opastimissa ei ole opasteen ilmaisemista estävää vikaa. Jos paikallisluvan ehdot eivät ole voimassa, opastin ei saa näyttää paikallisluvan voimassaoloa ilmaisevaa opastetta. Jos voimassaolevan paikallisluvan ehdot lakkaavat olemasta voimassa, paikallislupaan kuuluvat paikalliskääntöpainikkeet on lakattava toimimasta ja kääntymässä olevat vaihteet ja raiteensulut on käännyttävä ja lukituttava ohjattuun asentoon. Paikallislupa ei saa tällöin kytkeytyä pois automaattisesti. Paikallislupa-alueelle sivusuojan antava vaihde on valittava siten, että se estää liikennöinnin paikallislupa-alueelle kuuluville vaihteilla ja niihin liittyville raideosuuksille Avainsalpalaite Varmistuslukolla varustetun vaihteen tai raiteensulun käyttöavain, jota ei voida ketjuttaa lukittavaksi toisen vaihteen tai raiteensulun varmistuslukkoon, on lukittava perustilassa avainsalpalaitteeseen. Käyttöavaimen tila on valvottava. Avainsalpalaitteen on estettävä käyttöavaimen irrottaminen, jos lupaa käyttöavaimen irrottamiseen ei ole annettu. Kotelo, jossa käyttöavain sijaitsee, on oltava lukittava. Käyttöavain ei saa irrota avainsalpalaitteesta, jos vaihde, johon avainsalpalaite liittyy, ei täytä samanaikaisesti paikallisluvalle asetettuja edellytyksiä. Avainsalpalaitetta suojaavat opastimet eivät saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos lupa käyttöavaimen irrottamiseen on annettu, käyttöavain ei ole avainsalpalaitteessa tai avainsalpalaite ei ole asetinlaitteen valvonnassa. Lupa avainsalpalaitteen käytölle voidaan myöntää automaattisesti paikallisluvan myöntämisen yhteydessä Asetinlaitteen ohjauspyyntö Asetinlaite saa toteuttaa ohjauspyynnön vain, jos ohjauspyynnön suorittamisen edellytyksenä olevat ehdot täyttyvät. Ohjauspyynnön edellyttämän ehtojen tarkastamisen jälkeen asetinlaitteen on annettava ilmaisu käyttäjälle ohjauspyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ohjauspyynnön antamisen jälkeen asetinlaitteen on välittömästi tarkistettava ohjauspyynnön vaikutus valvottaviin ehtoihin. Ohjauspyynnön hyväksymisen jälkeen asetinlaitteen on valvottava määriteltyjen ehtojen toteutumista. Kriittiseksi ohjauspyynnöksi on määritettävä sellainen ohjauspyyntö, jonka toteuttamiseen sisältyy riskejä ja sen vuoksi ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettava. Asetinlaite ei saa suorittaa kriittistä ohjauspyyntöä ennen kuin ohjauspyynnön toteuttaminen on erikseen vahvistettu. Kriittinen ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti. Hätävaraiseksi ohjauspyynnöksi on määritettävä sellainen ohjauspyyntö, joka vaikuttaa asetinlaitteen toimintaan siten, että kaikki asetinlaitteen toiminnalle asetetut turvallisuusvaatimukset eivät ole voimassa. Hätävarainen ohjauspyyntö on rekisteröitävä automaattisesti. Asetinlaite ei saa hyväksyä vaihteen normaalia kääntöpyyntöä, jos samanaikaisesti vaihteen raideosuus on varattu, vaihde on osana juna- tai vaihtokulkutietä, vaihteelle on asetettu

20 Määräysluonnos 20 (43) ajonesto tai vaihde on osana paikallislupa-aluetta. Vaihde on voitava kääntää kriittisellä ohjauspyynnöllä, jos vaihteen normaalin kääntöpyynnön edellytykset eivät täyty. Asetinlaite ei saa hyväksyä raiteensulun normaalia kääntöpyyntöä, jos raiteensulku toimii samanaikaisesti vaihtokulkutien osana tai sivusuojana junakulkutielle tai paikallislupa-alueelle. Asetinlaitteen on annettava jatkuva ilmaisu asetinlaitteen ohjauksessa olevasta varoituslaitoksesta, jossa hälytys on estetty. Seuraavat ohjauspyynnöt on aina määritettävä kriittiseksi: hätävarainen ohjauspyyntö; asetinlaitteen valvontaehtoihin vaikuttava ohjauspyyntö; junakulkutien varmistava ohjauspyyntö raiteelle, jossa ei ole vapaanaolon valvontaa; vaihteen aukiajon jälkeinen kääntöpyyntö; vaihteen kääntöpyyntö, kun vaihteen normaalin kääntöpyynnön edellytykset eivät täyty; sekä asetinlaitteen ohjauksessa olevan varoituslaitoksen hälytyksen estävän toiminnon asettaminen Kulkutien automaattinen varmistaminen Kulkutien automaattinen varmistaminen on kytkeydyttävä pois käytöstä, jos asetinlaitteen ja kauko-ohjausjärjestelmän välinen tiedonsiirtoyhteys katkeaa yli minuutin ajaksi. Kulkutien automaattisen varmistamisen toiminto ei saa suorittaa kriittistä ohjauspyyntöä tai varmistaa juna- tai vaihtokulkutietä raiteelle, jossa asetinlaitteelle asetetut turvallisuusvaatimukset eivät kaikilta osin täyty, johtuen hätävaraisesta ohjauspyynnöstä. Asetinlaitteen on varmistettava ennen juna- tai vaihtokulkutien automaattisen varmistaminen suorittamista, että kulkutien automaattisen varmistamisen edellytykset sekä juna- ja vaihtokulkutielle asetetut ehdot kaikilta osin täyttyvät. Kulkutien automaattinen varmistaminen: ei saa varmistaa samaa juna- tai vaihtokulkutietä uudestaan, jos kulkutien automaattisen varmistamisen asettama juna- tai vaihtokulkutie peruutetaan tai puretaan; ei saa muodostaa juna- tai vaihtokulkutietä sellaisen vaihteen kautta, joka ei ole ollut osana juna- tai vaihtokulkutietä vaihteen aukiajon jälkeisen kääntöpyynnön jälkeen; sekä ei saa muodostaa kulkutietä sellaisen käytössä olevan varoituslaitoksen kautta, jonka hälytys on estetty. Kulkutien automaattinen varmistaminen saa kytkeytyä käyttöön vain kyseisen toiminnon toteuttavalla ohjauspyynnöllä. Kulkutien automaattinen varmistaminen ei saa kytkeytyä käyttöön automaattisesti asetinlaitteen käynnistyessä Raiteen vapaanaolon valvonta Raiteen vapaanaoloa valvovan järjestelmän on ilmaistava luotettavasti raiteen vapaanaolon tila. Raideosuus on tulkittava ilman viivettä varatuksi, jos osuuden vapaanaoloa valvovan järjestelmän käyttöenergia katkeaa tai järjestelmässä esiintyy vika.

21 Määräysluonnos 21 (43) Asetinlaitteen ohjaamana käännettävän vaihteen kaikki haarat on varustettava vapaanaolon valvonnalla. Vapaanaoloa ilmaiseva järjestelmä on toteutettava siten, että järjestelmä kykenee automaattisesti havaitsemaan, kun valvotulta raideosuudelta poistutaan raiteelle, jossa ei ole raiteen vapaanaoloa valvovaa järjestelmää. Raiteen vapaanaoloa ilmaiseva järjestelmä on jatkuttava katkeamatta raideosuudelta toiselle koko valvottavan alueen osalta. Raideosuutta ei saa tulkita varautumisen jälkeen uudelleen vapautuneeksi, jos raideosuuksien varautuminen ja vapautuminen ei ole tapahtunut juna- tai vaihtokulkutien mukaisessa odotetussa järjestyksessä tai osuuden vapaanaolosta ei muutoin pystytä varmistumaan Opastin Opastin on ulkoasultaan ja sijoitukseltaan toteutettava siten, että se on yksikäsitteisesti tunnistettavissa alueella käytettävän opastinjärjestelmän opastimeksi. Opastimen valoyksiköissä on käytettävät yhdenmukaisia värisävyjä kaikkien samaan opastinjärjestelmään kuuluvien opastimien osalta. Opastin ei saa näyttää keskenään ristiriitaista opastetta. Opastimen valoyksikön valovoimakkuus on säädettävä siten, että opaste voidaan havaita vallitsevissa olosuhteissa ja tarpeeton häikäisy on estetty Opastimen ohjaus ja valvonta Opastimen valoyksikön toimintakuntoa on valvottava. Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta, jos opastimessa on ajon sallivan opasteen näyttämistä estävä tai rajoittava vika. Opastin saa kuitenkin näyttää tarkoitettua rajoittavampaa opastetta, jos opaste voidaan näyttää oikein viasta huolimatta. Asetinlaitteen on saatava viiveettä ilmaisu opastimessa esiintyvästä ja opastimeen kohdistuvasta viasta tai häiriöstä. Opastin ei saa näyttää ajon sallivaa opastetta pidempään kuin 10 sekuntia, jos opastimen suojaama raide tai sen osa tulkitaan varatuksi. Opastin saa ilmaista opasteella ennakkotiedon seuraavan opastimen opasteesta enintään viisi kilometriä ennen opastinta Vaihde ja raiteensulku Kulkutieraiteella olevassa vaihteessa, joka ei ole kulkutievaihde, on oltava varmistuslukko ja vaihteenkosketin, joka varmistaa vaihteen kulkutieraiteen suuntaisen asennon. Kulkutieraiteeseen liittyvä raide, joka ei ole kulkutieraide, on varustettava ennen liityntävaihdetta raiteensululla tai turvavaihteella. Kulkutievaihteessa ja kulkutieraiteella olevassa turvavaihteessa on oltava kääntölaite tai - laitteet.

22 Määräysluonnos 22 (43) Kulkutievaihteeseen liittyvällä raiteella on oltava kulkutievaihdetta suojaava opastin. Raiteensulkua ei saa sijoittaa sellaiseen kohtaan, johon voidaan varmistaa junakulkutie. Vaihteen on lukittava vaihteen kielet mekaanisesti vaihteen kielen saavuttaessa pääteasennon. Kulkutieraiteelle sijoitetun vaihteen on sähköisesti valvottava vaihteen pääteasento. Kulkutieraiteelle asennettu vaihde, jota ei valvota asetinlaitteella, on lukittava kaikkien kielien osalta kielen lukitsevalla kielisalvalla. Yksinkertaisen vaihteen asento asetinlaitteessa on määritettävä siten, että vaihde on + (plus) - asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna oikealle johtavassa asennossa ja (miinus)-asennossa vaihteen ollessa etujatkoksen suunnasta katsottuna vasemmalle johtavassa asennossa. Kaksipuolisen risteysvaihteen asento asetinlaitteessa on määritettävä siten, että kääntölaite on + (plus) -asennossa kyseisen kääntölaitteen puoleisen kielisovituksen ollessa asennossa, joka mahdollistaa liikennöinnin risteysvaihteen keskeltä kääntölaitteen suuntaan katsottuna oikean puoleiseen haaraan. Vastaavasti kääntölaite on (miinus) -asennossa kyseisen kääntölaitteen puoleisen kielisovituksen ollessa asennossa, joka mahdollistaa liikennöinnin risteysvaihteen keskeltä kääntölaitteen suuntaan katsottuna vasemman puoleiseen haaraan Varoituslaitoksen yleiset vaatimukset Varoituslaitos on varustettava tieopastimilla, varoituskellolla ja tarvittaessa puomeilla. Tieopastimet on sijoitettava siten, että niiden opaste on havaittavissa lähestyttäessä tasoristeystä kaikkia mahdollisia tasoristeykseen johtavia väyliä pitkin. Jokaiselle tasoristeykseen johtavalle kaistalle on sijoitettava oma tieopastin. Tieopastimen opaste on oltava säädettävissä siten, että se ei aiheuta häikäisyä ja se on havaittavissa kaikissa olosuhteissa. Puomi on kiinnitettävä puominkääntölaitteeseen murtopulteilla, jotka katkeavat ja irrottavat puomin kääntölaitteesta, jos puomivarteen kohdistuu vähintään 50 N voima. Puomin käyttöenergian katketessa puomin on asetuttava sen ylä- ja ala-asennon väliin siten, että puomi ei estä tasoristeykseen pääsyä. Puomivarteen on asennettava punaiset valoyksiköt, jotka näkyvät tasoristeystä lähestyvälle tienkäyttäjälle sekä puomin radan suuntaiselle osuudelle keltainen valoyksikkö. Varoituskellojen äänen on tasoristeyksessä kuuluttava kaikkien väylien suuntiin. Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka käyttäminen aloittaa hälytyksen. Kytkimellä aloitettu hälytys saa päättyä vain kyseistä kytkintä uudelleen käytettäessä. Varoituslaitos on varustettava kytkimellä, jonka avulla varoituslaitos voidaan kytkeä pois käytöstä siten, että varoituslaitoksen ohjaukset ja ilmaisut eivät vaikuta asetinlaitteen toimintaan. Jos varoituslaitoksessa on hälytyksen estävä toiminto, on varoituslaitos toteutettava siten, että riskiä toiminnon jäämisestä päälle epähuomiossa on pienennetty teknisellä varmistuksella.

23 Määräysluonnos 23 (43) Varoituslaitoksen tulee välittää ilmaisu kunnossapitoa varten varoituslaitoksen toimintaa haittaavista vioista ja häiriöistä Varoituslaitoksen toiminta Varoituslaitos on ohjattava hälyttämään vähintään 20 sekuntia ennen kiskoilla kulkevan yksikön saapumista tasoristeykseen. Hälytyksen on jatkuttava vähintään siihen asti, kun yksikkö on ylittänyt tasoristeyksen. Tieopastimien on näytettävä hälytyksen ajan punaista nopeasti vilkkuvaa valoa. Tieopastimen on näytettävä punaista valoa lisäksi silloin, kun varoituslaitos ei hälytä ja puomi estää tieliikenteen tasoristeykseen tai puomia ei saada ajettua yläasentoon. Varoituskellojen on soitava varoituslaitoksen hälyttäessä, kunnes tieosuus todetaan varatuksi. Tasoristeyksessä, joka on tarkoitettu muuhun kuin jalankulkuun laiturilta toiselle, on varoituslaitoksen tieopastimen näytettävä valkoista hitaasti vilkkuvaa valoa, kun varoituslaitos on käytössä ja se ei hälytä sekä muut valkoisen valon näyttämisen edellytykset täyttyvät. Puomien tulee lähteä laskeutumaan vähintään 10 sekunnin kuluttua hälytyksen alkamisesta ja niiden tulee olla ala-asennossa vähintään 10 sekunnin ajan ennen yksikön saapumista tasoristeykseen. Puomien sulkiessa tasoristeykseen johtavan sekä sieltä pois johtavan kaistan, tasoristeyksestä pois johtavan kaistan puomi saa laskeutua vasta kun tasoristeykseen johtavan kaistan puomi on laskeutunut ala-asentoon. Tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketty varoituslaitos on toteutettava siten, että tieristeyksen liikennevalojärjestelmän vikaantuessa tai kytkeytyessä pois käytöstä, tasoristeyksen turvallisuus pystytään muulla tavoin riittävästi varmistamaan. Juna- tai vaihtokulkutien varmistaminen on estettävä tienristeyksen liikennevalojärjestelmään kytketyn tasoristeyksen varoituslaitoksen kohdalla, jos tienristeyksen liikennevalojärjestelmä on kytkeytynyt pois käytöstä tai siinä on turvallisuutta vaarantava vika, jos hälytystä tasoristeystä lähestyvästä kiskoilla kulkevasta yksiköstä ei pystytä muulla tavoin antamaan. 2.3 Merkinantojärjestelmän luokka B, radan merkit ja niiden asentaminen Kohdan 2.3 määräyksiä sovelletaan tämän määräyksen soveltamisalan mukaisesti pois lukien raiteet, jotka sijaitsevat huoltohallissa tai siihen rinnastettavassa tilassa, sekä raiteet, joissa on vain museoliikennettä Radanmerkkien asentaminen Tämän luvun mukaisia määräyksiä merkin asentamisesta on sovellettava, ellei merkkikohtaisesti toisin määrätä. Rataverkolla radalle saa asettaa vain tämän määräyksen mukaisen tai rataverkon haltijan ohjeen mukaisen merkin. Rataosuuksittain ja siihen liittyvän rautatieliikennepaikan merkinantojärjestelmän tulee olla yhteneväinen. Rataverkon haltija voi antaa tätä määräystä täydentäviä ohjeita rautatiejärjestelmän opastukseen tai radan kunnossapitoon liittyvistä merkeistä. Näiden merkkien värien ja muodon on oltava sellainen, että niitä ei voi sekoittaa tässä määräyksessä esitettyihin merkkeihin ja ne on

24 Määräysluonnos 24 (43) sijoitettava ATU:n ulkopuolelle siten, että ne eivät häiritse tässä määräyksessä kuvattujen merkkien havaitsemista tai tarkoituksen ymmärtämistä. Merkin on oltava aukean tilan ulottuman (ATU) ulkopuolella siten, että sen näkemävaatimukset täyttyvät. Merkin on oltava selkeä ja erotettavissa kyseiseksi merkiksi, sekä luettavissa kaikissa olosuhteissa. Merkki on asennettava raiteen poikkisuuntaisesti. Merkki (myös lisäkilpi ja suuntanuoli) on asennettava siten, että mikään merkin osa ei ole kiskon selän korkeutta alempana. Merkki on sijoitettava ensisijaisesti raiteen oikealle puolelle. Jos merkistä on kaksi eri kokoa, ensisijaisesti on käytettävä isompaa merkkiä. Merkin tarkoittaman raiteen tai raiteiden osoittamiseen on merkkikohtaisesti määrätyllä tavalla käytettävä suuntanuolta tai merkin sisään asemoitua nuolta, jos merkin tarkoittamasta raiteesta voi ilman nuolta erehtyä. Suuntanuolen tai merkin sisään asemoidun nuolen on osoitettava merkin tarkoittaman raiteen suuntaan. Merkin on oltava yksipuoleinen. Muun kuin Junakulkutien päätekohta -merkin varsi ei saa olla oranssi-musta. Merkin pohja- ja tekstivärin on oltava heijastavia. Merkkiä ei saa asentaa vaihteen kohdalle. Merkin sijoittaminen muihin merkkeihin nähden: lisäkilvet ja suuntanuolet, on sijoitettava välittömästi sen merkin alapuolelle, jota ne koskevat siten, että lisäkilpi on suuntanuolen yläpuolella samaa raidetta koskevia merkkejä ei saa asentaa rinnakkain samaan kiinnityskohtaan saa asentaa enintään kaksi velvoittavaa merkkiä lisäkilpineen ja suuntanuolineen eri raiteita koskevia merkkejä ei saa asentaa samaan kiinnityskohtaan, ellei kyse ole raiteiden välissä olevasta merkistä, joka koskee molempia raiteita. Merkin poistaminen: käytöstä poistettava merkki on peitettävä merkin muotoisella peitelevyllä Radan merkit Kuva Velvoittavat merkit Nopeusmerkki

25 640 Määräysluonnos 25 (43) T 101 A T 101 B Nopeutta osoittava luku merkitään jättämällä luvun viimeinen nolla pois (esim. 7 tarkoittaa 70 km/h). Nopeusmerkillä (T-101A tai T-101B) on osoitettava pienin seuraavista nopeuksista, pois lukien Aja 35 opasteella osoitettu nopeus: raiteen suurin nopeus, joka on vähintään 10 km/h ja enintään 80 km/h nopeus vähintään 10 km/h ja enintään 70 km/h alueella, jolla yksikön nopeus saa olla enintään merkin osoittama, kun JKV-veturilaite ei anna tietoa yksikön nopeudesta, jos nopeus ei johdu akseli- tai junan kokonaispainosta, pois lukien akselipainosta johtuva nopeusrajoitus rautatiesillalla. Nopeusmerkillä on myös merkittävä raiteen suurin nopeus 80 km/h junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustamattoman radan raiteella. Tilapäinen nopeusrajoitus on osoitettava nopeusmerkillä aina. Nopeutta laskevan merkin näkemävaatimus on 50 m, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h ja 200 m, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Nopeutta nostavan merkin näkemävaatimus on 30 m, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h ja 50 m, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Kuva 2 Nopeusmerkin etumerkki Nopeusmerkin etumerkkiä (T-102A tai T-102B) on käytettävä osoittamaan, että metrin päässä merkistä on Nopeusmerkki, jossa nopeus on laskeva. Merkkiä on käytettävä, kun yhdelläkin mahdolliselle kulkureitillä on nopeusmerkki.

26 Määräysluonnos 26 (43) Merkkiä ei kuitenkaan saa käyttää, kun merkin tarkoittama Nopeusmerkki on raiteella, jolla raiteen suurin nopeus on 35 km/h raiteen suurinta nopeutta alennetaan enintään 30 km/h tai Nopeusmerkki on alle 300 m poikkeavalla raiteelle olevan lyhyen vaihteen jälkeen ja kyseisen raiteen suurin nopeus on yli 35 km/h Nopeusmerkki on alle 300 m poikkeavalla raiteelle olevan pitkän vaihteen jälkeen ja nopeusmerkin osoittama nopeus on suurempi tai yhtä suuri kuin suurin nopeus vaihteen poikkeavalla raiteella. Nopeusmerkin etumerkin jälkeen on metrin etäisyydelle asennettava Nopeusmerkki, jossa on sama lukema kuin nopeusmerkin etumerkissä. Merkki on varustettava etäisyyttä ilmoittavalla lisäkilvellä, jos merkkiä ei ole sijoitettu metrin etäisyydelle nopeusmerkistä. Merkissä on ilmaistava Nopeusmerkin nopeutta osoittava luku. Merkin näkemävaatimus on vähintään 50 m, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h ja 200 m, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Kuva 3 Merkitty nopeus päättyy Merkitty nopeus päättyy T-110 tai T-110A merkkiä käytetään osoittamaan, että radan nopeus saa olla enintään 35 km/h. Merkin näkemävaatimus on 30 m. Kuva 4 JKV/STM nopeus 640 JKV 400 JKV JKV/STM-nopeusmerkkiä (T-115 tai T-115A) on käytettävä osoittamaan kohta, josta alkaa alue, jolla yksikön nopeus saa olla enintään JKV/STM-veturilaitteen osoittama ja jolla raiteen suurin nopeus on vähintään 80 km/h. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 5 Erityiskohteen nopeusmerkki

27 Määräysluonnos 27 (43) 5 km/h Kääntöpöytä Erityiskohteen nopeusmerkkiä T-111, T-111A, T-111B, T-111C käytetään osoittamaan raiteen suurin nopeus merkissä osoitetussa kohteessa. Merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Erityiskohteen Nopeusmerkki voi olla kääntyvä. Merkkiä saa käyttää vain liikennepaikalla raiteella, jossa raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h osoittamaan raiteen suurin nopeus osoitetussa kohteessa, kun se on alle 10 km/h. Merkissä on ilmoitettava nopeuden syy, esim. Kääntöpöytä. Merkin osoittama nopeus alkaa merkin kohdalta ja päättyy merkissä ilmoitetun kohteen ohittamisen jälkeen. Merkin näkemävaatimus on 30 m. Kuva 6 Laske virroitin Laske virroitin merkillä (T-124A) on merkittävä paikka, jonka ohi ei saa liikennöidä virroitin nostettuna. Merkki voi olla kääntyvä, jolloin se raiteen suuntaisena on peittämätön. Kääntyvää merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h. Merkin näkemävaatimus on 50 m, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h ja 200 m, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 7 Laske virroitin etumerkki Laske virroitin etumerkkiä (T-133) on käytettävä ennen Laske virroitin-merkkiä, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Merkki on sijoitettava m ennen Laske virroitin merkkiä.

28 Määräysluonnos 28 (43) Merkin näkemävaatimus on 200 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 8 Seismerkki Seismerkkiä (T-150B tai T-150C) käytetään osoittamaan kohta, jonka ohittamiseen tarvitaan ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevalla alueella liikenteenohjauksen lupa. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h. Merkki asennetaan raiteen oikealle puolelle. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 9 Seislevy Seislevyä T-151A on käytettävä osoittamaan paikka, jonka ohi ei saa liikennöidä ja liikennöinniltä suljetun alueen alkaminen. Merkki on sijoitettava raiteen keskelle. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 10 Veturin ajokieltomerkki Veturin ajokieltomerkkiä (T-310) on käytettävä ilmaisemaan, että sen osoittaman kohdan ohi ei saa liikennöidä veturilla. Merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 35 km/h.

29 Määräysluonnos 29 (43) Merkin näkemävaatimus on 30 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 11 Liikennepaikan raja Liikennepaikan raja- merkkiä (T-164) käytetään osoittamaan, että sen kohdalla on liikennepaikan raja. Merkki on sijoitettava jokaiselle raiteelle. Merkki on sijoitettava vähintään 700 m etäisyydelle kulkusuunnassa olevasta Junakulkutien päätekohta -merkistä, kun liikennepaikan rajalla ei ole pääopastinta. Merkki on sijoitettava liikennepaikan rajalla olevaan pääopastimeen, jos sellainen on. Merkki on sijoitettava vähintään 20 m ennen ensimmäistä vaihdetta, ellei liikennepaikan rajalla ole pääopastinta. Kun merkki on pääopastimen yhteydessä, sen näkemävaatimus on 50 m, muuten näkemävaatimus on 200 m. Kuva 12 Liikennepaikan vaihtotyön raja Liikennepaikan vaihtotyön raja- merkkiä T-165 käytetään osoittamaan kohta, jota kyseisen liikennepaikan alueelle vaihtotyöhön luvan saanut yksikkö ei saa ohittaa. Liikennepaikan vaihtotyön raja -merkki (T-165) on sijoitettava Liikennepaikan raja -merkin kanssa samaan kohtaan tai liikennepaikanalueelle, kun liikennepaikalla sen kyseisen suunnan rajalla on vähintään yksi pääopastin. Liikennepaikan alueella merkki on sijoitettava siten, että se on ennen raideosuuden rajakohtaa, josta alkaa tulosuunnassa olevaan pääopastimeen liittyvä ohiajovara, lähtösuunnassa rautatien tasoristeyksen varoituslaitokseen liittyvä hälytysosuus tai vastaava kohta. Merkki on sijoitettava jokaiselle raiteelle. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 13 Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen rajamerkki

30 Määräysluonnos 30 (43) Alueen rajamerkkiä (ilman valkoista aluetta)(t-307, T-307A, T-307B, T-307C, T-309, T-309A, T-309B, T-309C, T-311, T-311A, T-311B, T-311C, T-317, T-317A, T-317B, tai T-317C) on käytettävä osoittamaan: kahden ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen välinen raja, ellei raja ole raideopastimien välissä, ensimmäisen ja toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevien alueiden välinen raja siten, että merkki näkyy toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen suunnasta sekä linjavaihteella tai seisakkeella alue, josta alkaa ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue siten, että merkki näkyy toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen suunnasta. Merkin tunnuksena on merkin takana olevan ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen nimi. Kuva 14 Toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen rajamerkki Alueen rajamerkkiä (valkoinen alue) (T-312, T-312A, T-312B, T-312C, T-313, T-313A, T-313B, T313C, T-314, T-314A, T-314B, T-314C, T-316, T-316A, T-316B, T-316C) on käytettävä osoittamaan: kahden toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen raja ensimmäisen ja toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevien alueiden raja siten, että merkki näkyy ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen suunnasta, sekä osoittamaan linjavaihteesta tai seisakkeesta erkaneva toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä oleva alue siten, että merkki näkyy linjavaihteen tai seisakkeen suunnasta. merkissä on tarvittaessa käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Raideopastimeen asennettavassa merkissä ei saa käyttää merkin sisään asemoitua kaksipäistä nuolta. merkin tunnuksena on merkin takana olevan toisen luokan liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen nimi. Merkin näkemävaatimus on 30 m. Kuva 15 Junakulkutien päätekohta -merkki

31 Määräysluonnos 31 (43) Junakulkutien päätekohta -merkkiä (musta oranssi varsi) kiinnitettynä raideopastimeen tai yhdessä junakulkutien päätekohta -tunnuksen kanssa käytetään osoittamaan kohta, jota juna ei saa ohittaa ilman lähtölupaa tai merkin yhteydessä olevan raideopastimen opastetta Aja varovasti silloin, kun junalle on annettu ennakkotieto kulkutien päättymisestä junakulkutien päätekohta -merkkiin. Junakulkutien päätekohta -tunnus on raiteen numero ja punainen palkki, kirjain E tai P ja raiteen numero tai pääopastimen tunnus. Junakulkutien päätekohta -tunnus, jossa on pääopastimen tunnus, tarkoittaa lisäksi, että kyseisellä raiteella on noudatettava Junakulkutien päätekohta -tunnukseen merkityn pääopastimen opasteita. Junakulkutien päätekohta -tunnuksella varustettu Junakulkutien päätekohta -merkki asennetaan raiteen oikealle puolelle. Junakulkutien päätekohta -merkki koostuu Junakulkutien päätekohta merkistä (T-259, merkin varsi) ja Junakulkutien päätekohta tunnuksesta (T-261, T-262A tai T-262). Junakulkutien päätekohtaa ei kulkusuunnassa saa asentaa ennen rautatieliikennepaikan ensimmäistä vaihdetta ja se on asennettava kulkusuunnassa mahdollisimman lähelle sen tarkoittaman raiteen kauimpana olevaa rajamerkkiä. Junakulkutien päätekohdan näkemävaatimus on 100 m. Junakulkutien päätekohta -tunnuksessa T-261, on esitettävä kyseisen raiteen numero. Junakulkutien päätekohta -tunnuksessa T-262, on esitettävä kyseistä raidetta tarkoittavan pääopastimen tunnus. Kyseisessä pääopastimessa on käytettävä Pääopastimen merkkiä T- 258C tai T 258D. Junakulkutien päätekohta -tunnuksessa T-262A, on esitettävä kyseisen raiteen numero ja kirjain E tai P. Junakulkutien päätekohta -merkin, kun se on asennettava raideopastimeen, on ulotuttava 1000 mm ± 20 mm raideopastimen yläpuolelle, ellei raideopastimessa ole pystytunnusta ja vähintään 500 mm pystytunnuksen yläpuolelle. Junakulkutien päätekohta -merkin on oltava raideopastinta suoraan edestä katsottuna raideopastimen keskellä. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan.

32 Määräysluonnos 32 (43) Opastavat ja tiedottavat merkit Vaihtoehto 1: Opastavista ja tiedottavista merkeistä määrätään alla olevan kohdan mukaisesti. tai Vaihtoehto 2: Opastavista ja tiedottavista merkeistä määrätään siirtymäsäännöksellä: Rataverkonhaltijoiden on sovittava yhteisesti opastavista ja tiedottavista merkeistä XX.XX.XXXX mennessä. Siihen asti noudatetaan kohdan määräystä siirtymäsäännöksenä. Kuva 16 Etäisyyttä ilmoittava lisäkilpi Etäisyyttä ilmoittavaa lisäkilpeä (T-109) on käytettävä Nopeusmerkin etumerkin yhteydessä ilmaisemaan etäisyyttä Nopeusmerkkiin silloin, kun Nopeusmerkin etumerkki on alle 1200 m tai yli 1500 m päässä Nopeusmerkistä. Etäisyyttä ilmoittavan lisäkilven ja sen tarkoittaman merkin välissä ei saa olla mitään merkkiä. Lisäkilpi on sijoitettava Nopeusmerkin etumerkin mastoon merkin alapuolelle. Kuva 17 Erotusjakson etumerkki Erotusjakson etumerkkiä käytetään osoittamaan (T-120), että jollakin mahdollisella kulkureitillä m päässä on Erotusjakso alkaa -merkki. Merkki on sijoitettava m ennen Erotusjakso alkaa -merkkiä. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 18 Erotusjakso alkaa Erotusjakso alkaa -merkkiä (T-122A) on käytettävä osoittamaan, että enintään 150 m päässä on erotusjakso. Erotusjakso alkaa -merkki on sijoitettava vähintään 10 m ja enintään 150 m ennen erotusjaksomagneettia.

33 Määräysluonnos 33 (43) Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 19 Erotusjakso päättyy Erotusjakson päättyy merkillä (T-123) on ilmaistava, että erotusjakso on päättynyt. Merkki on sijoitettava vähintään 10 m ja enintään 70 m erotusjakson jälkeen. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 20 Ajojohdin päättyy Ajojohdin päättyy -merkillä (T-121 tai T-121A) voidaan osoittaa paikka, johon saakka raide on liikennöitävissä sähkökäyttöisellä kalustolla virroitin nostettuna. Merkki voi olla kääntyvä, jolloin sen raiteen suuntaisena on oltava peittämätön. Raiteen suuntaisena merkki ei tarkoita mitään. Kääntyvää merkkiä saa käyttää vain, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Samaan kohtaan ei saa asentaa muita merkkejä. Kuva 21 Nosta virroitin Nosta virroitin merkki (T-125) käytetään osoittamaan, että merkin jälkeen raide on liikennöitävissä sähkökäyttöisellä kalustolla virroitin nostettuna. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 22 Vaarallinen jännite Vaarallinen jännite -merkkiä (T-127B)voidaan käyttää ilmaisemaan ratajohdon alkamista.

34 Määräysluonnos 34 (43) Merkki sijoitetaan m ennen ratajohdon alkamiskohtaa. Merkin näkemävaatimus on 30 m. Kuva 23 Ajolangan korkeus alle 6,0 m AJOLANGAN KORKEUS ALLE 6,0 m Ajolangan korkeus alle 6,0 m merkillä (T-130A) on ilmaistava kohta, jossa ajolanka voi olla alle 6,0 metrin korkeudella kiskon selästä. Merkki on sijoitettava radan suuntaisesti jokaiseen ajolangan kiinnityksen kohdalle. Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 24 Paikantamismerkki {KUVA} Merkin tarkoitus T-138A, lukusarjan nouseva suunta T-138B lukusarjan laskeva suunta Paikantamismerkki on asennettava kaikille niille radoille, jotka ovat ennakkoilmoitusjärjestelmän piirissä ja näkyvät Reittikirjassa? Merkkiä ei saa käyttää niiden ratakilometrien alkupisteissä, jossa ratakilometrin lukuarvossa on muita merkintöjä kuin lukuja (esim. ei A, B, C, I, II tai vastaavia merkintöjä.) Merkkiä ei tarvitse asentaa, kun peräkkäisten Paikantamismerkkien väliseksi etäisyydeksi muodostuisi alle 800 m. Merkki on asennettava ratakilometrin alkamista osoittavan merkin kohdalle. Sähköistetyllä radalla merkkiä ei saa asentaa imumuuntajaratajohtopylvääseen eikä kiristysratajohtopylvään painon puolelle. Paikantamismerkin (voi rautatietunnelissa asentaa asteen kulmaan sen tarkoittamaan raiteeseen nähden. Liikennepaikalla, jolla on useampia ratakilometrijärjestelmiä, paikantamismerkit saa samaan raiteeseen kohdistuvana asentaa vain yhteen ratakilometrijärjestelmään perustuvana. Vierekkäin enintään 20 m etäisyydellä toisistaan kulkeva radat on liikennepaikkojen välisellä alueella merkittävä saman ratakilometrijärjestelmän mukaisesti. Merkin näkemävaatimus on 50 m, kun raiteen suurin nopeus on enintään 50 km/h ja 100 m, kun raiteen suurin nopeus on yli 50 km/h. Näkemävaatimus kohdistuu vain raiteeseen, jonka oikealla tai vasemmalla puolella merkki on. Kuva 25 Kuva 26 Paikantamismerkin lisäkilpi {KUVA} Paikantamismerkin lisäkilpiä T-356A, T-356B tai T-356C ja T-356D on käytettävä kun kulkusuunnassa Paikantamismerkin ja sitä seuraavan Paikantamismerkin etäisyys toisistaan on alle 800 m tai yli 1200 m tai seuraavan Paikantamismerkin lukuarvo ei ole lukuarvoltaan seuraava.

35 Määräysluonnos 35 (43) Lisäkilpiä T-356C Ja T-356D on käytettävä, kun on tarve osoittaa, mihin rataosuuteen tieto kohdistuu. Lisäkilpi T-356A tai T-356C on asennettava sen Paikantamismerkin alle, jonka jälkeen etäisyys seuraavaan Paikantamismerkkiin on alle 800 m tai yli 1200 m tai seuraavan Paikantamismerkin lukuarvo ei ole seuraava. Lisäkilpi T-356B on asennettava T-356A varustettua Paikantamismerkkiä edeltävän Paikantamismerkin alle. Lisäkilpi T-356D on asennettava lisäkilvellä T-356C varustettua Paikantamismerkkiä edeltävän Paikantamismerkin alle. Paikantamismerkin lisäkilven (kohta 6.10) voi rautatietunnelissa asentaa asteen kulmaan sen tarkoittamaan raiteeseen nähden Kuva 27 Linjavaihteen nimi Linjavaihdemerkki Linjavaihdemerkkiä (T-167 tai T-167A) käytetään osoittamaan, että merkin takana on linjavaihde. Merkkiä on käytettävä linjavaihteella pääraiteella. Merkki on asennettava jokaiselle pääraiteelle. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 28 ETCS [taso 1 taso 3] {KUVA} ETCS Alkaa merkillä voidaan merkitä ETCS-ratalaitteilla varustetun radan tai raiteen alkaminen tai ETCS-rakennusalueen päättyminen, kun rakennusalueen jälkeen alkaa ETCS-ratalaitteilla varustettu rata tai raide. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 29 JKV/STM alkaa JKV/STM alkaa merkillä (T-140A tai T-140B) voidaan merkitä junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustetun radan tai raiteen alkaminen. Merkkiä on käytettävä osoittamaan JKV/STM rakennusalueen päättyminen silloin, kun JKV/STM rakennusalueen jälkeen alkaa junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustettu rata tai raide. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 30 ETCS [taso 1 taso 3] päättyy

36 Määräysluonnos 36 (43) {KUVA} ETCS päättyy merkillä on merkittävä kohta, johon ETCS-ratalaitteilla varustettu rata tai raide päättyy. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 31 JKV/STM päättyy JKV/STM päättyy merkillä (T-141A tai T-141B) on merkittävä kohta, johon junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla varustettu rata tai raide päättyy. Merkki asennetaan enintään ± 100 m etäisyydelle päättymisestä ilmoittavasta baliisiryhmästä. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Samaan kohtaan ei saa asentaa muita merkkejä. Kuva 32 {KUVA} ETCS [taso 1 taso 3] rakennusalue alkaa ETCS-rakennusalue alkaa merkillä on merkittävä paikka, josta ETCS-rakennusalue alkaa. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 33 JKV/STM rakennusalue alkaa JKV/STM rakennusalue alkaa -merkillä (T-142A)on merkittävä paikka, josta JKV/STM rakennusalue alkaa. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 34 {KUVA} ETCS [taso 1 taso 3] rakennusalue päättyy ETCS rakennusalue päättyy merkillä on merkittävä paikka, johon ETCS-rakennusalue päättyy, kun ETCS-rakennusalueen jälkeen alkaa rata tai raide, jota ei ole varustettu ETCS-ratalaitteilla. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 35 JKV/STM rakennusalue päättyy JKV RAKENNUSALUE JKV RAKENNUSALUE JKV RAKENNUSALUE

37 Määräysluonnos 37 (43) JKV/STM rakennusalue päättyy -merkillä T-143Aon merkittävä paikka, johon JKV/STM rakennusalue päättyy, kun JKV-rakennusalueen jälkeen alkaa rata tai raide, jota ei ole varustettu junien kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteilla. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 36 Baliisiryhmämerkki Baliisiryhmämerkillä (T-144A) voidaan merkitä baliisiryhmä. Tarvittaessa merkissä on käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Baliisiryhmämerkin näkemävaatimus on 50 m. Kuva 37 Matkustajalaiturin ennakkomerkki Matkustajalaiturin ennakkomerkkiä (T-166), käytetään osoittamaan että merkin tekstin osoittamalla rautatieliikennepaikalla m päässä on matkustajalaituri. o Merkkiä on käytettävä seisakkeella. Muualla merkkiä voi käyttää tarvittaessa. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Kuva 38 Iso lähestymismerkki Isoa lähestymismerkkiä (T-301A)käytetään osoittamaan, että m päässä on pää- tai suojastusopastin. Merkin T-301A ja sen tarkoittaman pää- tai suojastusopastimen välisellä alueella raiteen suurin nopeus saa olla enintään 80 km/h. Merkin näkemävaatimus on 100 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 39 Pieni lähestymismerkki {KUVA} Pientä Lähestymismerkkiä T-301B käytetään osoittamaan, että Junakulkutien päätekohta - merkki on alle 100 m etäisyydellä merkistä. Pieni merkki asennetaan raiteen oikealle puolelle. Merkin näkemävaatimus on 100 m.

38 Määräysluonnos 38 (43) Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. Kuva 40 Eristysmerkki Eristysmerkkiä (T-302A) voidaan tarvittaessa käyttää osoittamaan raideosuuden raja. Merkissä voidaan käyttää eristysmerkin suuntanuolta, joka osoittaa merkin osoittaman raideosuuden suunnan. Merkin E-kirjaimen sakarat osoittavat merkin tarkoittamaan raiteeseen. Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 41 Tasoristeyksen lisäkilvet RATOK YLÄ KKKK MMM M YLE IN EN HÄTÄNUMERO SOITA HÄIR IÖS TÄ 112 i = yyyyyyy p = xxxxxxx PPPPPPPPP Tasoristeyksen lisäkilpeä (T306) käytetään varoituslaitteella varustetussa rautatien tasoristeyksessä. RATOKYLÄ KKKK MMM M i = y yy yy y y p = x xx xx x x YLE INEN HÄTÄNUMERO 112 Tasoristeyksen lisäkilpeä (T306A) käytetään rautatien tasoristeyksessä, jossa ei ole varoituslaitetta. Tasoristeyksen lisäkilpiä on käytettävä rautatien tasoristeyksissä osoittamaan tasoristeyksen nimi ja sijainti. Kilvessä ilmoitettavassa ratakilometriluvussa ei saa käyttää etunollia. Merkin ei tarvitse näkyä radalle. Kuva 42 Rajamerkki Rajamerkillä (T291) kiskossa voidaan osoittaa paikka, johon saakka raidetta voidaan käyttää estämättä viereisen raiteen liikennöintiä. Merkki on sijoitettava sille puolelle kiskoa, josta se voidaan nähdä viereiseltä raiteelta.

39 Määräysluonnos 39 (43) Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 43 Pysähdyspaikkamerkki Pysähdyspaikkamerkki (T271A)osoittaa kohdan, johon junan etupää voidaan ohjata pysähtymään. Merkkiä ei saa käyttää, jos samalla raiteella samaan kulkusuuntaan on Junan pituusmerkki. Eri raidetta koskevat Pysähdyspaikkamerkki ja Junan pituusmerkki eivät saa olla samassa raidevälissä samalla kohdalla. Tarvittaessa merkissä on käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Merkin sisään asemoitua nuolta ei saa käyttää, kun merkki on raiteen oikealla puolella ja tarkoittaa vain yhtä raidetta Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 44 Junan pituusmerkki Junan pituusmerkki (T272A) osoittaa kohdan, johon junan etupää voidaan ohjata pysähtymään. Raiteen perättäisten merkkien numerot seuraavat toisiaan järjestyksessä jne.. Merkkiä ei saa käyttää, jos samalla raiteella samaan kulkusuuntaan on junan Pysähdyspaikkamerkki. Eri raidetta koskevat Junan pituusmerkki ja junan Pysähdyspaikkamerkki eivät saa olla samassa raidevälissä samalla kohdalla. Tarvittaessa merkissä on käytettävä merkin sisään asemoitua nuolta. Merkin sisään asemoitua nuolta ei saa käyttää, kun merkki on raiteen oikealla puolella ja tarkoittaa vain yhtä raidetta. Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 45 ATU:n rajoitusmerkki ATU:n rajoitusmerkkiä (T350A) käytetään osoittamaan, että aukean tilan ulottuman (ATU) sisällä on este. Merkin näkemävaatimus on 30 m. Kuva 46 Tunnelin nimikilpi Tunnelin nimi pituus m Tunnelin nimikilpi (T360) on asennettava tunnelin suuaukon välittömään läheisyyteen. Merkillä ei ole näkemävaatimusta.

40 Määräysluonnos 40 (43) Kuva 47 Raidenumeromerkki Raidenumeromerkillä (T401 ja T401A) voidaan rautatieliikennepaikalla osoittaa raiteen numero. Merkkiin ei saa merkitä raidenumeron etunollia. Merkillä ei ole näkemävaatimusta. Kuva 48 Yleinen varoitusmerkki Yleinen varoitusmerkkiä käytetään tilapäisesti osoittamaan, että merkin kohdalla on annettava vihellinopaste Juna tulee. Merkki sijoitetaan raiteen oikealle puolelle. Merkin näkemävaatimus on 50 m. Muita merkkejä ei saa asentaa samaan kohtaan. ` Kuva 49 Aurausmerkki T-170A / T-170C. Ylempi: nosta terät pistemäinen este. Alempi: sulje siivet. T-170B / T-170D Nosta terät alue. Aurausmerkkejä (T-170A, T-170B, T 170C tait-170-d) voidaan käyttää ilmaisemaan kohta, jossa auran terät on nostettava tai siivet suljettava. Sulje siivet -merkin terävin kärki on asennettava osoittamaan kohti merkin tarkoittamaa raidetta. Kuva 50 Varoituslaitos ei toimi Varoituslaitos ei toimi Varningsanläggningen fungerar ej

41 Määräysluonnos 41 (43) Varoituslaitos ei toimi -merkillä (T-305) on ilmaistava, että rautatien tasoristeyksen varoituslaitos on tilapäisesti pois käytöstä. Merkin ei tarvitse näkyä radalle. Kuva 51 Kulku kielletty Kulku kielletty -merkkiä (T-330A) on tarvittaessa käytettävä ilmaisemaan kohta, jonka ohi asiaton kulku on kielletty. Merkin ei tarvitse näkyä radalle. Suuntanuolet Suuntanuolta (T-134A, T-134B, T-134C, T-134D ja T-134E) ei saa käyttää sellaisen merkin yhteydessä, jossa käytetään merkin sisään asemoitua nuolta. Merkin yhteydessä käytettävän suuntanuolen väri on määrätty taulukossa Tunnus Merkin nimi Käytettävän suuntanuolen väri T-101A, T-101B Nopeusmerkki punavalkoinen T-102A, T-102B Nopeusmerkin etumerkki punavalkoinen T-110, T-110A Merkitty nopeus päättyy punavalkoinen T-115 JKV-nopeus punavalkoinen T-120 Erotusjakson etumerkki sinivalkoinen T-121, T-121A Ajojohdin päättyy sinivalkoinen T-122 Erotusjakso alkaa sinivalkoinen T-123 Erotusjakso päättyy sinivalkoinen T-124A Laske virroitin punavalkoinen T-125 Nosta virroitin sinivalkoinen T-133 Laske virroitin etumerkki punavalkoinen T-140A JKV alkaa mustakeltainen T-141A JKV päättyy mustakeltainen T-142A JKV rakennusalue alkaa mustakeltainen T-143A JKV rakennusalue päättyy mustakeltainen T-164 Liikennepaikan raja punavalkoinen T-165 Liikennepaikan vaihtotyön raja punavalkoinen T-170A, T-170C, Aurausmerkki mustakeltainen T-170B T-301A, T-301B Lähestymismerkki punavalkoinen T-310 Veturin ajokieltomerkki punavalkoinen Nuolen tai nuolien on osoitettava merkin tarkoittamaan raiteeseen tai raiteisiin.

42 Määräysluonnos 42 (43) Nuoli on sijoitettava sen opastimen alapuolelle, jota se tarkoittaa. Nuoli on asennettava esiopastimen alapuolelle, jos samassa opastinmastossa on sekä pää- että esiopastin. Nuoli on kiinnitettävä opastimen mastoon enintään 100 mm opastimen alapuolelle. 2.4 Tietojen tallennuslaite Junien kulkuun liittyvien valvontatietojen tallentamiseksi junassa ja rataverkolla tulee olla yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) mukaiset tallennuslaitteet. Rataverkonhaltijan on tallennettava valvontatiedot junan ulkopuolelta käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (OPE YTE) mukaisesti. Rautatieliikenteen harjoittajan on tallennettava valvontatiedot junassa käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (OPE YTE) mukaisesti, myös silloin kun JKV, STM tai ETCS laite on kytkeytynyt tai kytketty pois käytöstä Tietojen tallennus Syntyvien tallenteiden käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999). Tallenteita on säilytettävä vähintään kaksitoista kuukautta, tai kunnes mahdollisessa onnettomuuden vuoksi käydyssä oikeudenkäynnissä on saatu lainvoimainen tuomio. Erityisistä tapahtumista saatuja tallenteita voidaan käyttää koulutukseen useiden vuosien ajan. 2.5 Viestintälaitteet (GSM-R) Tämän määräyksen soveltamisalan mukaisesti käyttöönotettavaan luokan B ohjaukseen, hallintaan sekä merkinantoon liittyvän rautateiden viestitoiminnon on oltava II osan )CCS YTE:n ja CCS YTE:n 2012/696/EU) artiklojen ja niissä mainittujen eritelmien mukainen. Liikkuvassa kalustossa tai radanvarressa, johon on asennettu luokan B mukainen kulunvalvontajärjestelmä, GSM-R:ssä ei tarvitse olla dataradiotoimintoa. 2.6 Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, liikkuvan kaluston laitteet ohjelmistoineen Omalla konevoimalla kulkeva liikkuvaan kalusto on varustettava kohdassa 2.1 määritetyllä junakulunvalvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK mukaisella laitteella (JKV) tai vaihtoehtoisesti kohdassa 2.1 määritetyllä sovitustiedonsiirtomoduulilla STM. Tämä vaatimus ei koske museoliikenteessä tai vaihtotyöliikenteessä käytettävää liikkuvaa kalustoa. Rautatieliikenteen harjoittajalla tulee olla yksityiskohtaiset ohjeet junakulunvalvontajärjestelmän liikkuvankaluston laitteiden ja ohjelmistojen asennukseen ja niiden tarkastamiseen. Laitteiden asennuksen tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajossa. Rautatieliikenteen harjoittajan on annettava tarvittavat tiedot rataverkonhaltijalle radanvarsilaitteisiin yhteensopivista liikkuvan kaluston junakulunvalvontajärjestelmän ATP-VR/RHK kulunvalvontalaitteista Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, kulunvalvontalaite JKV Käyttöönotettaessa on tarkastettava jokaisen liikkuvan kaluston yhteydessä kulunvalvontalaite JKV asennuksen ja liitännän virheettömyys, oikea toiminta sekä kyky tallentaa laitteen käsittelemät tiedot liikkuvan kaluston tallennuslaitteeseen.

43 Määräysluonnos 43 (43) JKV -laite ja sen liitännät muihin laitteisiin on tarkastettava ja osoitettava, että se täyttää ATP-VR/RHK mukaiset junakulunvalvontajärjestelmän ominaisuudet, valvonnat, reagoinnin ja toiminnot liikkuvan kaluston ETCS/ERTMS laitteeseen liitettynä tai itsenäisenä osana järjestelmää. Tarkastus on suoritettava paikallistestinä ja linja-ajossa Junakulunvalvontajärjestelmän luokka B, sovitustiedonsiirtomoduuli STM Käyttöönotettaessa on tarkastettava jokaisen liikkuvan kaluston yhteydessä STM - sovitustiedonsiirtomoduulin asennuksen ja liitännän virheettömyys, oikea toiminta sekä kyky tallentaa laitteen käsittelemät tiedot liikkuvan kaluston tallennuslaitteeseen. STM -moduuli ja sen liitännät muihin laitteisiin on tarkastettava ja osoitettava, että se toimii sille järjestelmälle asetettujen vaatimusten mukaisesti ja täyttää ATP-VR/RHK mukaiset junakulunvalvontajärjestelmän ominaisuudet, valvonnat, reagoinnin ja toiminnot liikkuvan kaluston ETCS/ERTMS laitteeseen liitettynä tai itsenäisenä osana järjestelmää. 2.7 Junan jarrutuskyky Junan jarrutuskyvyn vaatimuksiin liittyvät rataverkonhaltijan ja rautatieliikenteen harjoittajan roolit ja vastuut on määrätty käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä (OPE YTE). Rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkonhaltijan on määritettävä vaatimukset magneettisten kiskojarrujen (Mg) ja pyörrevirtajarrujen käytölle liikkuvan kaluston jarrujärjestelmänä tai sen osana. Määrityksen tulee sisältää junan jarrutuskyvyn arviointi ottaen huomioon määräyksen II OSA, CCS YTE 2012/88/EU ja CCS YTE:n muutos 2012/696/EU kohdat ja eritelmät, sekä ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmän luokka B, määräykset. Määritys tulee analysoida riskien arvioinnista annetun Komission asetuksen 2009/352/EY 9 mukaisesti. Analysoidusta riskistä on annettava tieto Liikenteen turvallisuusvirastolle. Jos radan eri parametreista, olosuhteista tai niiden yhteisvaikutuksesta johtuen, sallittu pysähtymismatka on normaalia lyhyempi, on rataverkon haltijan asetettava raiteelle nopeusrajoitus sille nopeudelle, josta junan jarrutuskyky on riittävä.